Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Köyhyyden poistamiseen ei uusia varoja hallituksen lisäbudjettiesityksessä ole. Työttömyys on yksi pahimmista köyhyyden aiheuttajista. Vuonna 2005 huhtikuun lopussa työvoimaministeriön tilaston mukaan oli työttömiä 268 300. Tänä vuonna huhtikuun lopussa työttömiä oli 247 900 eli hieman runsas 20 000 työtöntä vähemmän vuoden aikana edelliseen vuoteen verrattuna, eli työttömyys oli vähentynyt. Täällä on puhuttu aivan toisenlaisia lukuja työttömyyden vähentymisestä. Tosiasia kuitenkin on, että työttömyys vähenee tuskastuttavan hitaasti ja hallituksen toimet työttömyyden vähentämiseksi eivät ole olleet riittävän tehokkaita.

Kuten jo aikaisemmin totesin, työttömyys on yksi pahin köyhyyden aiheuttaja, ja myöskään tähän ongelmaan hallitus ei ole varsinaisessa budjetissa eikä myöskään tässä ensimmäisessä lisäbudjetissa riittävästi varoja antanut. Näin ollen tämä köyhyyden kasvu ei ole pysähtymässä Suomessa, vaan päinvastoin olemme tässä Pohjoismaiden sarjassa, voi sanoa, mutasarjaa tällä tasolla.

Erityisesti huolestuttavaa on lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen, ja tämä on suuri uhka tulevaisuudelle. Se aiheuttaa monia ongelmia, ja ne ongelmat tulevat usein jälkikäteen näkyviin, useiden vuosien päästä, ja silloin niiden korjaaminen tulee yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä paljon kalliimmaksi. Olisi paljon edullisempaa, että tähän köyhyyden poistamiseen ja vähentämiseen puututtaisiin nyt tehokkain toimenpitein, ja se vaatii rahaa.

Hallituksen lisäbudjetista käy ilmi, että budjetti on 350 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten hallituksella olisi, jos poliittista tahtoa olisi, varoja panostaa köyhyyden poistamiseen, mutta siihen ei näytä olevan poliittista tahtoa. Hallitus maksaa valtionvelkaa pois mutta samanaikaisesti aiheuttaa kuntien lisävelkaantumisen. Täällä on todettu jo aikaisemmassa keskustelussa, että kuntarahat ovat täysin riittämättömät. Erityisesti riittämättömistä rahoista kärsivät kaikista heikoimmat elikkä vanhukset.

Vanhustenhoidosta täällä oli välikysymys, jonka yhteydessä käytiin perusteellista keskustelua, ja ongelmat ovat tiedossa, mutta korjaavia toimenpiteitä hallituksen taholta ei ole tulossa.

Samoin myöskin omaishoidon osalta hallituksen kertomuksessa todettiin, että omaishoito ei anna aihetta uusiin toimenpiteisiin, vaikka tiedetään, että omaishoito ja ne korvaukset eivät ole alkuunkaan kunnossa. Omaishoito tulisi saattaa subjektiiviseksi oikeudeksi.

Liikenneministeri Huovinen on esittänyt muun muassa kevytliikenneväylien lisärahoitusta, mutta tässä budjetissa tätä lisärahoitusta ei ole. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää, että erityisesti kevyen liikenteen väylien rakentamiseen tulisi lisävaroja, sillä se on tehokasta liikenneturvallisuustyötä ja parantaa erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta.

Toinen turvallisuustekijä on myöskin se, että päällystystöitä tehtäisiin vähintäänkin sama määrä kuin aikaisemmin. Nythän juuri ilmoitettiin, että päällystystyöt vähenevät, koska asfaltin hinta on korkeampi kuin aikaisemmin. Myöskin tämä osaltaan heikentää liikenneturvallisuutta.

Mielestäni näihin asioihin tulisi keskittää paljon enemmän varoja kuin tänä päivänä keskitetään, mutta hallitus näkee tärkeämpänä maksaa valtionvelkaa nopeutetussa aikataulussa pois sen sijaan, että parantaisi kansalaisten turvallisuutta liikkumisen suhteen samoin kuin parantaisi kansalaisten sosiaalista turvallisuutta. Nämä molemmat asiat näyttävät olevan hallituksen työlistalla siellä jälkipäässä, ja parannusten aikaansaaminen on tuskastuttavan hidasta, jollei näytä olevan kokonaan mahdotonta. Valtiovarainministerin linja on tiukka, mutta kansalaisia se ei kyllä kohtele hyvin.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Ensimmäinen lisätalousarvio on aika perinteisesti ollut luonteeltaan tekninen, ja mahdolliset menolisäykset tehdään toisessa ja sitä seuraavissa lisätalousarvioissa. Näin on myöskin tämän talousarvion osalta. Poikkeus on nyt tehty ainoastaan veikkausvoittovarojen osalta, kun nyt esitetään 10 miljoonan euron tuloutusta ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä ja jakamalla ne nyt tässä esitetyssä ensimmäisessä lisätalousarviossa. Kohteet mielestäni sinänsä ovat tärkeitä ja määrärahalisäykset varmasti välttämättömiä. Menettelytapa on sen kokemuksen pohjalta, mitä itselläni on valtiovarainvaliokunnasta, kuitenkin äärimmäisen poikkeava. Lisäykset tulisi mielestäni painottaa toisin.

Nythän esitetään veikkausvoittovarojen osalta, että elokuvateollisuudelle, sen tuotantoon ja levitykseen, annettaisiin miljoona euroa lisää ja esimerkiksi kirjastotoimen valtionosuuksiin vain 200 000 euroa. Minusta tämä painotus on väärin. Mutta ehkä tässä näkyy nyt sitten kulttuuriministeri Saarelan tahto ja arvostus siinä, miten veikkausvoittovaroja suunnataan ja ohjataan. Me kaikki tiedämme, että kirjastotoimen osalta meidän toimintamme peruspalveluna on uhattuna. Olisi ollut suotavampaa, että jos kerta tällaiseen poikkeukselliseen menettelyyn on tarvetta, niin sitten olisi ohjattu nuo veikkausvoittovarat toisella tavalla ja erityisesti painotettuna kirjastotoimen kehittämiseen.

Verojen ja veroluonteisten tulojen arviota korotetaan nyt sitten lähes 300 miljoonalla eurolla. Tuo korotus aiheutuu arvonlisäveron tuottoarvion nostamisesta, joka sinänsä on varsin hyvä asia tietenkin. Mutta toisaalta sitten täytyy tulla siihen, että kun valtiovarainvaliokunta kuunteli kehysbudjetinkin yhteydessä asiantuntijoita, viimeinen asiantuntija, joka käytti siellä puheenvuoroja, totesi muun muassa sen, että hänen käsityksensä mukaan tulot on systemaattisesti valtion budjettiehdotuksessa alibudjetoitu. Tähän on kiinnitetty huomiota useamman vuoden ajan, ja näin asian laita todellakin on. Jos se ei ole tahallista, mitä en halua uskoa, niin silloin on pakko todeta se, että järjestelmässä on jotain vikaa ja sitä pitää kyllä pystyä silloin korjaamaan. En usko, että tämä järjestelmä on niin jäykkä, etteikö pystyisi lähes todellisten tulojen mukaan budjetointia tekemään.

Tämä lisätalousarvioesitys on lähes 350 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja tämä on, totta kai, hyvä asia. Mutta se, miten tuo ylijäämä käytetään, on taas toinen juttu. Minusta vastoin sitä, mitä täällä valtiovarainministeri aikaisemmin iltapäivällä totesi, valtionvelan lyhentämisellä sinänsä meillä ei ole hirvittävää kiirettä. Se on erittäin hyvin hallinnassa, ja on muistettava, että se putoaa tänä vuonna noin 37 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Elikkä tästä tullaan siihen ajattelutapaan, pitäisikö nyt enemmän kuitenkin satsata peruspalveluihin ja erityisesti vähempiosaisten ongelmien korjaamiseen. Suhteellinen köyhyys Suomessa on kasvanut, ja tätä ei eduskunta riittävästi eikä hallitus ole huomioon ottanut. Samaten myöskin infraan, meidän teidemme kunnossapitoon, rakentamiseen, rautateiden ylläpitoon ja liikkuvuuteen tulisi mielestäni enemmän panostaa. Näihin asioihin ja vähän tämän lisätalousarvion yksityiskohtiin puutun myöhemmin.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että ensimmäinen lisätalousarvio on luonteeltaan tekninen, tämä pitää sisällään myös tiettyjä linjauksia ja poliittisia kannanottoja. Juhlavuosi sai aikaan sen, että keskustelu keskeytettiin patsaan paljastusta varten. Olemme aikamme patsastelleet, ja nyt tämä asia on jälleen käsissämme.

Valtiovarainministeri Heinäluoma oli alkuvaiheessa paikalla — tosin debatti oli varsin lyhyt ja jäi sellaiseksi puhemiehen siirryttyä listaan — ja hänelle olisi ollut syytä silloin todeta ja nytkin on syytä edelleen todeta, että ministerin olisi syytä siirtyä muutama piiru velanmaksusta ihmisen suuntaan eli ihmisten tarvitsemien palvelujen suuntaan. Todellakin jälleen sama vaikutelma: se todellisuus, mikä välittyy valtiovarainministerin puheista ja tyytyväisyydestä, on sen todellisuuden kanssa, joka tämän talon ulkopuolella vallitsee, varsin vahvassa ristiriidassa, etenkin kun ajattelemme lapsia, vanhuksia, heidän tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa, sairaanhoitoa ja niitä ongelmia, mitä näiden palvelujen toteuttamisessa tässä maassa tällä hetkellä on.

Hallituksen esitys lisätalousarvioksi sisältää myös positiivisia asioita, ei ainoastaan ristiriitaa. Suurin ristiriitahan on tämä, että todellakin runsaat 300 miljoonaa euroa menee velanmaksuun. Tämä positiivinen asia on se, että nyt avataan lopulta toteutus sille päätökselle, mikä on aikoinaan hallituksen ohjelmaan sisällytetty, eli monitoimimurtajan, monitoimialuksen, joka on myös pystyvä kemikaaliöljyn torjuntaan Itämerellä, toteuttaminen avataan. Se on tietysti positiivista, se on hyvä todeta.

Toisaalta lisäbudjetti jättää monta muuta sellaista avainta käyttämättä, mihinkä taloudellinen resurssi olisi ollut käsillä. Yksi on ratojen rappeutumisen estäminen ja keskeyttäminen ja myöskin strategiset Ratahallintokeskuksen hankkeet. Kotkan syväsataman niin kutsutun Kotolahden ratapihan aloittaminen olisi äärimmäinen tärkeä asia. Se on Ratahallintokeskuksen ykköshankkeita, mutta sitä ei vain ole saatu liikkeelle. Se estää nimenomaan ympäristöllisesti ja muuten parhaan tavan kuljettaa transitoliikennettä Suomen kautta Venäjälle eli kiskojen käytön. Pitkiä junia, jopa kilometrin mittaisia junia, ei pystytä rakentamaan, koska ratapihakapasiteettia ei ole.

Toinen mitä on syytä jälleen todeta, on todella sosiaali- ja terveyssektori, kuntien riittämätön mahdollisuus toteuttaa ja luoda palveluja, vastata tehtävistään. Siihenkin voitaisiin vastata muun muassa maksamalla jo nyt maksettavaksi kuuluneet velat, se olisi yksi asia. Toinen puoli asiaa on tietysti se, että valtiolla olisi mahdollisuus tämän kuntavelan lisäksi laittaa huomattava määrä rahaa kuntien käytettäväksi, jotta ne voisivat vastata palveluista.

Lopuksi, puhemies, energiapolitiikan kohdalla osoitetaan 2 miljoonaa euroa Kioton mekanismien ostamiseksi eli tässä lähinnä päästöyksiköiden hankkimiseen. Kioton pöytäkirjan mukaan tämä on mahdollista, ja nyt tähän osoitetaan rahaa. Tämä on asia, joka vaatii laajempaa keskustelua, mihin täällä on hiukan jo viitattu. Mutta joka tapauksessa tässä on kysymys, jossa kauppa- ja teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön välinen yhteistyö on erittäin tärkeää.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ensimmäiseksi lisätalousarvioksi on lähdössä valtiovarainvaliokuntaan, ja kyllähän tämä osoittaa taas sen, että nykyhallituksen politiikka, jota on kolme vuotta harjoitettu — ei varmasti yksin se, mutta pääsääntöisesti aivan varmasti — on ollut oikeaa ja luonut juuri niitä kasvuedellytyksiä, mitä nyt on aikaansaatu. Maan talous on parantunut merkittävästi. Tällä hallitusyhteistyöllä on voitu viedä tärkeitä hankkeita eteenpäin.

Niin kuin lisäbudjettikirjasta nähdään, budjetti on vahvasti ylijäämäinen, ja ylijäämällä valtionvelkaa tullaan lyhentämään. Meidän olisi tietenkin helppo puhua, että kaikki se ylijäämä, mitä on syntynyt, pitäisi jakaa. Sen me varmaan jokainen pystymme tässä salissa tekemään. Meillä on itse kullakin erittäin hyviä kohteita, mihin tämä 346 miljoonaa euroa voitaisiin sijoittaa, ja ehkä itsekin puheeni loppupuolella niitä luettelen, koska on mukava luetella, että on niitä ja niitä tarpeita.

Mutta kun mennään vielä tilanteeseen tällä hetkellä, on todella merkittävää, että työllisyystilanne on kuitenkin sellainen, että työttömyysprosentti oli 8,6 huhtikuussa, kun se viime huhtikuussa oli 10 prosenttia, eli alaspäin on tultu. Ei varmaan yksi asia vaan monet asiat ovat tähän vaikuttaneet. Ennen kaikkea yksityinen kulutus on kasvanut ja tuonut lisää verotuloja valtion kassaan. Tämähän on myönteinen asia. Myöskin osinkotulot ovat kehittyneet erittäin hyvin. Niin kuin todella on todettu, velkaa tällä ylijäämällä hallitus on nyt lyhentämässä.

Herra puhemies! On myöskin täällä jo puheissa tullut esille ja kovasti tuntunut herättäneen huomiota tämä yksi asia, 10 miljoonaa euroa, joka Veikkauksen käyttörahastosta ehdotetaan tuloutettavaksi. Kaikki pitävät sitä varmasti hyvänä, mutta eräät edustajat ovat sitä mieltä, että se tulee väärään aikaan. En ole oikea henkilö arvioimaan, onko se nyt väärä aika, mutta kohteet, mihin sitä ollaan esittämässä, minusta varmasti ovat perusteltuja, ja tämä osoittaa myöskin, että Veikkauksen tuotot ovat kehittyneet myönteisesti ja siellä on jaettavaa. Tulee vähän sellainen tuntu, että onko tässä nyt sitä, että ovat väärät henkilöt näitä esittämässä, kun asiat eivät tunnu menevän hyvin, ja että tämä Veikkauksen rahojen tuloutus hyviin tarkoituksiin olisi pitänyt tuoda vasta syksyn lisäbudjettiin.

Herra puhemies! Asiat, jotka ovat vahvasti myöskin esillä tämän lisäbudjetin yhteydessä, ovat, totta kai, infraan liittyvät rahakysymykset, tieasiat. Siellä ei ole muuta kuin tiettyjä täydennyksiä; ei mitään uusia hankkeita tietenkään lisäbudjetissa käynnistetä enempää perustienpidon kuin kehittämishankkeidenkaan osalta. Infrassa on tämä Ilmalan hanke etenemässä, samoin Vuosaaren satamaan tulee lisärahoitusta. Sille löytyy toki perustelut, koska hanke on etenemässä ja näin pitää tehdä.

Herra puhemies! Sitten maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta haluaisin todeta, että tiedän, että maa- ja metsätalousministeriö oli valmis esittämään yli 5:tä miljoonaa euroa Maatilatalouden kehittämisrahastoon Makeraan ja on kyllä valitettavaa, että punakynä on käynyt ja sinne ei ole osunut senttiäkään ainakaan tällä kertaa. Tälle vuodellehan Makeraan osoitettiin 17,4 miljoonaa euroa, mutta se on täysin riittämätön määrä, ja tänä vuonna Makerassa on lainoitukseen käytettävissä muistaakseni noin 160 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna summa jo putoaa, ja ennen kaikkea tämän vuosikymmenen loppuvuodet ovat erittäin vaikeita, ellei budjetista siirretä rahoja Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Vaikka maataloudessa rakennemuutos on erittäin voimakasta, investointeja tapahtuu eri puolilla maata ja ennen kaikkea vahvoissa maatalousmaakunnissa, sekä sukupolvenvaihdoksia että tuotannollisia investointeja, ja siksi olisi tärkeää, että Makeraan saataisiin lisää rahoitusta. Jos sitä ei saada, on aivan selvää, että se vaikuttaa suoraan maatalouden rakenteen kehittymiseen tässä maassa, ja mielestäni siihen ei olisi varaa. Toivon, että toisessa lisäbudjetissa tähän palataan ja myöskin ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Herra puhemies! Täällä on noussut vahvasti esille köyhyys, ja se on totta, että suomalaisessa yhteiskunnassa löytyy varmasti köyhiä, vaikka meillä keskimäärin kansalaisilla menee aika hyvin. Näinhän on todettava, että kun on työtä ja on terveyttä, niin ei pitäisi monellakaan olla valittamista, sitten on itsestä monta kertaa kiinni. Mutta on sitten niitä ryhmiä, joilla todella on asiat heikosti ja huonosti. Niitä löytyy, totta kai, työttömissä, pitkäaikaistyöttömissä, lapsiperheissä, eläkeläisissä, ja niitä löytyy myöskin yrittäjissä, viljelijäväestössä, näitä, jotka ovat erittäin vaikeassa tilanteessa.

Kyllä näkisin, että tätä köyhyyspakettia olisi syytä vakavasti harkita ensi vuoden talousarviota tehtäessä, kun täällä on arvoisa veroministerikin paikalla, niin että voi viedä sitä viestiä — hän kyllä tuntee nämä asiat, ei sillä — lapsiperheitten, yksinhuoltajien ja monilapsisten lapsiperheitten, aseman parantamisesta. Ja kyllä toki on tämä eläkeläiskysymys. Meillä on eläkeläisissäkin tavattoman suuria eroja. Eräillä menee erittäin hyvin. On turha valittaa niiden, joilla on hyvät eläkkeet ja jotka pystyvät maksamaan verojakin aika paljon ja pystyvät toimimaan ja joilla ei ole velkoja. Mutta sitten meillä on valtavan suuri määrä myöskin niitä vaikeammassa tilanteessa olevia eläkeläisiä, ennen kaikkea pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä, joita on noin 80 000—90 000. Jokainen meistä tietää, että sillä ei kyllä suuria kulutusjuhlia vietetä. Toivoisin, että kun tätä niin sanottua köyhyyspakettia harkitaan — ja toivon, että valtioneuvostossa harkitaan — niin nimenomaan nämä lapsiperheet ja eläkeläiset olisivat siinä keskeisellä sijalla.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä näen erinomaisen myönteisenä asiana, että veroministeri on täällä paikalla kuuntelemassa, ja sikäli kuin ymmärsin, hän haluaa kuulla totuuden opposition suunnalta. Kun tätä salia katselen, niin eipä täällä näykään kuin elävän opposition edustajia ministeriä lukuun ottamatta, puhemies pois sulkien, itseni sillä rajalla katsoen.

Näin arvellen tämän puheenvuoron voisi aloittaa erinomaisen hyvin siitä, että hallitus on aivan väärässä, kansaa on väärin kohdeltu, tämä on kohtuuton, edesvastuuton ryöstölisätalousarvio.

Aivan hyvin tämän voisi aloittaa myöskin toisinpäin, niin kuin olen kuullut monen puhujan esittävän, että on erinomainen lisätalousarvio tehty, ei parempaa yhteiskunnassa voi olla olemassa, kaikki on hallituksen voimakkaan työllisyysperusteisen hallitusohjelman ja sitä kautta aiheutuneen kansantulon kasvun, maailmankaupan vedon ja suomalaisen työtätekevän väen ahkeruuden tulosta. Näistä tämä jostain siitä väliltä löytyy.

Kun tätä peliä katsotaan, niin kyllä minäkin, jos olisin valtiovarainministerinä keräämässä näitä rahoja, mielelläni kuuntelisin, sillä kun tätä sisältöä katsoo, niin osinkotulojen, korkotulojen, arvonlisäveron kertymän ja näiden kaikkien muitten ansiosta kyllä tätä rahaa on tullut ikään kuin suokuokalla. Oikein sitä on tullut ihan puhtaasti vetäen, ettei niin kuin tolkun määrää. Mutta aion tästä nyt sanoa, että tämä on alkutekijöissään. Tämähän on sellainen sampo, että kun se nyt pyörii, pyörii, se kelaa ja kelaa eikä ole tolkun määrää, kun tulee lisää ja lisää.

Mutta en malta olla muistuttamatta siitä aiheesta, että täällä on monessa puheenvuorossa tänään kerrottu, että vaihtoehtona olisi hoitaa kotimaan asiat kuntoon. Kotimaan asioitten hoitoa on tietenkin samalla lailla se, että maksetaan pois velkaa, joka kuitenkin syö valtiolta korkoa silloin, kun se velka maksamattomana on olemassa. Mutta vielä tärkeämpää on yhteiskuntaa ja koko kotimaata ajatellen se, että maksettaisiin kunnilta otettu pakkolaina, velka, pois ja pantaisiin järjestykseen. Silloin minusta hallitusherrat voisivat paukutella paksuja henkseleitään, jos nyt kenellä on ollut varaa henkseleitä hankkia. (Ed. Holmlund: Ed. Seppo Lahtela puhuu asiaa!)

Näin arvellen ja katsoen pitäisi vaan valita se linja, mikä on oikea tie, ja sitä oikeata tietä nyt pyrin tässä hakemaan ja löytämään, jos hiukankin voitaisiin antaa periksi siitä periaatteesta, minkä valtiovarainministeriö on päättänyt, että mitään ei etuajassa kunnille työnnetä vaan niitä kuristetaan, kurjistetaan, kuristetaan kaikin tavoin, annetaan harkinnanvaraista sattumoisin mutta pidetään nöyränä. Mutta sitä lainaa, mikä yleisesti koko kuntakentälle menisi, ei olla valmiita maksamaan. Näin arvellen kyllä tässä neuvoja riittää.

Herra puhemies! Muutamaan asiaan, koska tässä sisälle pääsee.

Vaikka nyt täällä en näekään ed. Soinia paikalla, niin en malta olla mainitsematta siitä, että täällä kuitenkin esitetään EU-puheenjohtajuuskauden toteutuksesta aiheutuviin menoihin 12:ta miljoonaa euroa lisää, josta 6,5 miljoonaa euroa puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyihin. Voisi kysyä, onko tämä nyt sitten markkinointiraha Suomelle, että Suomi on turvallinen, niin kuin pitää ollakin, mutta markkinointiraha siihen, että tämmöinen lisäraha tarvitaan sen näkyvyyden ylläpitämiseksi. Jos tietäisi, paljonko se kokonaisuus kaikkinensa maksaisi, niin kertoisinkin sen, mutta kun en sattumalta tiedä, niin jätän sen mainitsematta. Tämän pohjalta kyllä täällä kustannuksiakin on olemassa.

Herra puhemies! Yhteen aiheeseen tässä voisi todeta erityisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan kohdalla täällä lukee pienellä viittaus arvonlisäverojen arviomäärärahan korottamiseen, 17 miljoonaa euroa. Tämä on ikään kuin peittynyt tänne ja sisältönä peittynyt sillä lailla, että kun ulkoistetaan ruokahuoltoa, ajoneuvohuoltoa, vaatetushuoltoa ja kaikkea muuta ja kun ulkoistamisen kautta joudutaan arvonlisäveroa maksamaan ja keräämään, on sitten erilainen ihmeellinen huhu olemassa, että kyllä valtiovarainministeriö tämän kompensoi ja hoitaa takaisin. Toivoisin, että te, rouva ministeri, tämän asian panisitte kuntoon ja järjestykseen. Mutta tiedän, että jos te rehellisesti vastaatte, se on sula mahdottomuus. Tämä ei ole vaan mahdollista.

Ei ole korvamerkittyä arvonlisäveroa olemassa, mikä toiseen taskuun kerätään, toisesta palautetaan ja sen kautta se takaisin asiaan tulisi ja löytyisi. Arvonlisäverosta osa valuu EU:n suureen kassaan, sitä kautta lisämaksuina, ja tämän pohjalta kyllä pidän edesvastuuttomana tätä järjestelmää, missä syötetään ajatusta, että kun ulkoistetaan, niin se on kannattavampaa kuin sisäinen toiminta ja kestää maksaa arvonlisäveron ja yrittäjävoiton. Näin arvellen tärkeää on sisäinen toiminta. Jos sitä ei saada kuntoon, se on tehotonta ja ei koskaan kestä sitä rvonlisäveroa palkkasummasta maksaa, jos ne asiat ovat vertailukelpoisesti oikeassa järjestyksessä ja oikein laitetut.

Näin katsottuna tämä on hyvin pienellä tänne kirjoitettu mutta näkee lukea ja aivan tosi on. Niin kauan kuin valtionhallinnossa jatketaan jatkuvasti tätä ulkoistamista, oman toiminnan alasajoa ja ulkopuolelta ostamista kilpailuttamisen kautta, niin aina se tarvitsee sen arvonlisäveron siihen lisää ja palkkasummien osalta muun muassa, kun se ei ole vähennyskelpoista mitään kautta, veroa kannetaan vaan veron lisäksi, ja sen osalta jostakinhan se on tingittävä. Olen kyllä sitä mieltä, että pitkällä aikavälillä se on tingittävä siitä tuloksesta.

Herra puhemies! Toisena aitona asiana täällä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kohdalla mainitaan hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 2 109 000 euron lisämääräraha. Minusta näissä selvitysosan perusteissa sanotaan hyvin, että tarvetta on olemassa ja varat ovat kertyneet vuosien 2002—2005 aikana niin, että on ollut momentilla enemmän tuloja kuin vastaavina vuosina on maksettu menoja. Tämä on minusta semmoinen erikoisen hyvä järjestelmä, etteivät ne ole kadonneet. Mutta on ihmeellinen kertymäjärjestelmä, että vielä vuodelta 2002:kin todetaan, että säästössä on. Sinne ne on pantu ja laitettu. Mutta kun ei ole saatu menemään, niin nyt ne kääntyvät niin kuin esille.

Kun tiedän, että ed. Salo kysyy, mistäs tämä johtuu, (Ed. Petri Salo: Huono hirvivuosi!) niin tässä aiheessa voisi sanoa, että hirvivahinkojen korvausrahat kertyvät kaatolupamaksuista, jotka kerätään metsästäjiltä jälkikäteen kaadettujen hirvien perusteella, mikä sinänsä on oikein ja järkevää, ja niillä varoilla korvataan hirvieläinten aiheuttamat vahingot maa- ja metsätaloudelle. Tähän saakkahan se on ollut selvää. Tulevaisuus lienee jotain muuta kuin nyt, koska on sellaisia pieniä hirvieläimiä, mistä kaatolupamaksua nykyiselläänkään ei kerätä. Siitä tullee jonkin näköinen myrsky ja poliittinen keskustelu vielä. Näin se ei voi mennä. Mutta tämän voisi todeta, että on hyvä järjestelmä, että rahat ovat säilyneet ja ne käytetään siihen tarkoitukseen, mihin ne on alun perin kerättykin.

Puhemies! Tähän voisi lopettaa, että näin pitäisi tehdä kaikessa muussakin valtionhallinnossa, että kun verot kerätään, niin käytetään ne yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen. En minä nyt pois sulkisi valtionvelan maksuakaan elikkä velan lyhentämistä, mutta kotimaan toiminnat ja kotimaan kuntatalous pitäisi hoitaa ensin kuntoon ja järjestykseen ja sitten jatkaa siitä. Uskon, että ed. Oinonen antaa minua parempia, kansanläheisiä neuvoja seuraavassa puheenvuorossa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan näiden kahden erinomaisen puheenvuoron jälkeen, jotka täällä on käytetty, edustajat Vihriälä ja Seppo Lahtela, kiinnittää vain muutamiin yksityiskohtiin lisätalousarviossa huomiota.

Olen hyvin tyytyväinen, että täällä on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa Kansanterveyslaitokselle haluttu osoittaa lisävoimavaroja ennen muuta lintuinfluenssapandemian uhan torjuntaan, kuten myös rokotteitten ampullointiin. Nämä molemmat ovat hyvin tärkeitä rahoja. Tässä yhteydessä toivoisin, että meillä hyvin tajuttaisiin tämä pandemiauhan vakavuus. Vaikka nyt kevään tullen, kun Suomessa on ollut vain terveitä lintuja, lintuinfluenssauhka koetaan väistyneeksi, niin pandemian uhka on vain soittamassa hälytysääniään, kun Indonesiassa on todettu pandemian tietyn esivaiheen olevan siinä, että lintuinfluenssa on mennyt sikoihin, mistä on vain arvaamattoman ajan kysymys, milloin tämä kehittyy ihmisestä toiseen tarttuvaksi pandemiaksi.

Sen takia on erittäin hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt näitä valmisteluja ja kohdentanut lisätalousarvioon määrärahavaraukset. Tämä on hyvin välttämätön asia, ja toivon, että tämän lisäksi voitaisiin päästä vielä siihen, että meillä nopeasti luotaisiin valmiudet kotimaisen rokotetuotannon palauttamiseksi. Tästä asiasta olen jättänyt myös lisätalousarvioaloitteen. Toivon, että nämä asiat menevät eteenpäin, niin kuin hyvin todennäköistä on, sillä nämä ovat välttämättömät.

Liikenneministeriön alalta olisin toivonut enemmän voimavaroja joukkoliikenteen ostoon. Joukkoliikenne on välttämätön käyttäjilleen, se on osa yhteiskunnan perusrakenteita. Maaseudulla, missä käyttäjät vähenevät, on ymmärrettävää, että kunnat ovat paineessa hyvinkin vähäisten taksibusseilla tai takseilla, joskus myös linja-autolla hoidettavien joukkoliikennevuorojen lopettamiseksi, koska lipputuloja on vähän ja käyttäjät vähenevät. Tilanne on sikäli ongelmallinen, että juuri silloin niille jäljelle jääville olisi sitäkin välttämättömämpää, että toimiva liikenne olisi. Seurauksena on se, että usein joudutaan sitten muuttamaan pois kotoa, ja tämä tulee myös yhteiskunnalle kalliimmaksi, kun muuton kohteena usein saattaa olla sitten laitoshoito.

Toivon, että joukkoliikenteeseen niin opiskelijoitten, eläkeläisten kuin kaikkien muidenkin liikenteen käyttäjien vuoksi voidaan saada niin junien osalta kuin myös bussien ja taksiliikenteen osalta lisää voimavaroja. On hyvä, että tässä lisätalousarviossa on tämän verran voitu osoittaa, mutta toivon, että tämä suuntaus voi jatkua.

Samoin on hyvä, että radoista halutaan pitää huolta. Sinnekin on osoitettu rahaa. Innovatiivisena hankkeena näkisin myös tarpeelliseksi maan pisimmän poikkiradan kokonaan sähköistämisen. Radan Haapamäki—Vaasa-väli ja Haapamäki—Jyväskylä-osuus tulisi sähköistää. Tällöin voitaisiin Vaasasta Haapamäen, Jyväskylän ja Pieksämäen kautta Joensuuhun mennä sähköradalla, ja näin ollen tämä olisi suorin ja lyhin poikittaisyhteys maan pisimmällä reitillä.

Nythän meillä pääradat tarpeettomasti ruuhkautuvat, kuormittuvat ja kuluvat sen takia, kun muun muassa Haapamäen kautta kulkevia ratoja ei hyödynnetä sillä tavoin kuin muutoin radan peruskorjattu kunto mahdollistaisi. Sen takia toivon, että aloitettaisiin puuttuvilta osin selvitystyön tekeminen ratojen sähköistämiseksi.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu ja ministeri Heinäluoma totesi, Suomessa menee kohtuullisen hyvin. Talouskasvu on hyvällä tolalla ja hyvällä tasolla, mutta tietysti pitää samaan hengenvetoon muistaa, että ei välttämättä niin ole tulevaisuudessa. Oecd ja muutkin tutkimuslaitokset ovat varoitelleet siitä, että Suomessakin kasvu voi lähivuosina hiipua, eikä meille varmaan pidä riittää se, että olemme Euroopassa hyviä, koska Eurooppa noin maailmanlaajuisesti ei kuitenkaan pärjää kilpailussa. Jos on huonon sarjan paras, niin se ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeeksi tulevaisuutta ajatellen.

Tänään on saatu myös hyviä työllisyyslukuja. Työllisyys on kehittynyt positiiviseen suuntaan, työllisyysaste on nousussa ja työttömyys alentumassa. Tämän lisätalousarvion perusteluissa todetaan, että työllisyysasteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 68,8 prosenttiin. Olemme kuitenkin vielä kaukana siitä 75 prosentin tavoitteesta, mikä pitäisi saavuttaa vuoteen 2010 mennessä, eli neljän vuoden aikana meidän pitäisi saada noin 6 prosenttiyksikköä työllisyysastetta nostettua ylöspäin. Se tietää 1,5 prosenttiyksikköä joka vuosi, mikä tietää noin 40 000:ta työpaikkaa vuosittain. Haaste on aika kova. Toivottavasti siihen päästään, mutta en usko kuitenkaan.

Täällä on myös nostettu verotuloarvioita, pääosin arvonlisäveron tuottoa. Sen arvioidaan nousevan tänä vuonna 294 miljoonalla eurolla siitä, mitä budjettia laadittaessa arvioitiin. Sinänsä mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kun huhtikuun lopussa netistä katsoin valtiovarainministeriön oman esityksen lisätalousarvioksi eli noin kuukausi sitten, niin siinä VVM:n esityksessä piti myös muuttaa tulon ja varallisuuden perusteella kannettavien verojen määrää. Siellä arvioitiin, että ansio- ja pääomatuloveroja kertyisi reippaat 250 miljoonaa euroa enemmän tälle vuodelle, mutta taas toisaalta yhteisöveron tuottoa ei kertyisi niin hyvin kuin on arvioitu, vaan että se olisi alustavien kertymätietojen perusteella lähes 300 miljoonaa euroa vähemmän tänä vuonna kuin aiemmin.

Nyt kun tämä varsinainen esitys on tänne eduskuntaan annettu, niin tulon ja varallisuuden perusteella kannettaviin veroihin ei ole lukuja muutettu ja ilmeisesti on haluttu olla siinä mielessä varovaisia, että katsotaan, miten tämä vuosi menee eteenpäin, ainoastaan arvonlisäverotuottoa on nostettu. Mutta todennäköistä on kuitenkin se, että ansiotuloveroja tulee tänä vuonna kertymään huomattavasti enemmän kuin on arvioitu, ja se on tietysti suora seuraus siitä johdonmukaisesta kokoomuslaisesta veropolitiikasta, mitä hallitus harjoittaa.

Herra puhemies! Osinkotuloarviota, niin kuin täällä on todettu, on nostettu kuluvalta vuodelta 683,9 miljoonalla eurolla. Se on hyvä luku. Se on itse asiassa paljon enemmän kuin me kokoomuksen vastalauseessa arvioimme kuluvalle vuodelle. Mutta pikkuisen pitää ihmetellä, niin kuin täällä ed. Lahtela, ed. Laitinen ja muut hallituspuolueen edustajatkin todenneet, eikö tätä rahaa olisi voitu käyttää nyt sen kuuluisan pakkolainan hoitamiseen. Olisi hoidettu kerralla se pois päiväjärjestyksestä, niin ei tarvitsisi joka viikko siitä asiasta enää puhua. Mutta ei se mitään, onhan tässä vielä vaalikautta noin 10 kuukautta, joten onhan ainakin yksi pomminvarma puheenaihe, jos hallitus ei liikahda tässä asiassa, jonka pitäisi olla erittäin helppo juttu.

Herra puhemies! Lopuksi vielä muutama sana Veikkauksen rahoista. Tänne on siis tuloutettu 10 miljoonaa euroa Veikkauksen käyttörahastosta Veikkaus Oy:n yhtiökokouspäätöksellä. Voi olla, että olen väärässä, mutta minulla on semmoinen mielikuva ollut, että tämä Veikkauksen käyttörahasto on ollut nimenomaan rahasto, jota kerrytetään siltä varalta, jos jonain vuonna eivät Veikkauksen tulot kerrykään sillä tavalla kuin on aiemmin arvioitu eikä päästä siihen tuloutustavoitteeseen, mitä on aina vuosittain budjettiin haettu, elikkä tämä on viimeinen hätävara, että käyttörahastoa liikutellaan sitten, jos on syytä jotain tehdä, jotta päästään niihin alustaviin tuottoarvioihin. Nyt on minun mielestäni tästä periaatteesta poikettu. En tiedä, mitkä ne perusteet sitten ovat olleet.

Kun katsoo sitä, miten tämä 10 miljoonaa on jaettu, se on mennyt tietysti hyviin kohteisiin, ja varmaan enemmänkin olisi mennyt. Mutta esimerkiksi kohdassa Taide ja kulttuuri todetaan, että eräille taidekeskuksille annetaan 400 000 euroa. Se on mielestäni aika ylimalkaisesti sanottu. En tiedä, montako taidekeskusta sisältyy kohtaan "eräille taidekeskuksille".

Toinen asia, lisätalousarvio yleensä laaditaan sillä perusteella, että on tullut sellaisia tuloja, joita ei ole voitu arvioida varsinaisen budjetin yhteydessä, tai on tullut sen tyyppisiä menoja, joihin ei ole voitu varautua varsinaisen budjetin yhteydessä, jolloin lisätalousarviossa ne oikaistaan.

Pikkuisen ihmettelen, minkä takia täällä nimenomaan kohdassa Taide ja kulttuuri opetusministeriön käytettäväksi ohjataan 410 000 euroa, siis melkein 2,5 vanhaa miljoonaa. Mikä se yllättävä menoerä opetusministeriössä on ollut, että tälle niin sanotulle pitkälle momentille pitää näin paljon rahaa laittaa? Toivottavasti valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaostossa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eikö työhallinnolla ole riittävästi henkilöstöä tai taloudellisia voimavaroja? Pitäisikö lisätalousarviossa lisätä työvoimatoimistojen yrityspalvelujen voimavaroja? Näin joutuu kysymään, kun työhallinto on keskittämässä työvoimatoimistojen yrityspalveluja suuriin kaupunkeihin, esimerkkinä on Salon työvoimatoimisto, joka palvelee koko Salon seutua. Työhallinto on siirtämässä yrityspalvelut Turun työvoimatoimistoon, jossa ei ole juurikaan asiantuntemusta Salon seudun tarvitsemista yrityspalveluista. Salon seudulla on erittäin elinvoimainen elinkeinoelämä, jonka johdossa on Nokia suurine alihankintaverkostoineen. Seudulle tyypillisiä ovat innovatiiviset tietotekniikka- ja elektroniikka-alan yritykset, suuret metallialan yritykset sekä kauppakeskukset.

Arvoisa herra puhemies! Onko todellakin niin, että Salon seudun yritysten tulee hakea työhallinnon yrityspalvelut Turusta? Epäilen, että samanlaisia hankkeita on muidenkin keskisuurissa kaupungeissa sijaitsevien työvoimatoimistojen osalta. Hallituksen yrittäjyyspolitiikka on kokemassa haaksirikon ainakin työhallinnon yrityspalvelujen osalta.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvio on siinä mielessä merkittävä, että sen myötä valtion budjettitalous kääntyy alijäämäisestä ylijäämäiseksi. Tämä lisätalousarviohan on 346 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja tämä ylijäämä on tarkoitus käyttää valtionvelan lyhentämiseen. Jos tämä käytetään suunnitelman mukaisesti valtionvelan lyhentämiseen, niin vuoden loppuun mennessä päästäneen valtionvelassa alle 60 miljardin euron. Mielestäni on ollut perusteltua, että 1990-luvulla erityisesti alkuvuosikymmenellä muodostunutta jättivelkaa on määrätietoisesti kyetty vähentämään. Tietysti aina voidaan keskustella siitäkin ja sitä keskustelua on käyty tänäänkin täällä salissa, että lyhennyksiin käytettyjä summia olisi voitu ohjata muihinkin tarkoituksiin.

Mielestäni valtiontalouden kestävä pohja saavutetaan parhaiten siten, että pelivaraa hankitaan alenevien korkokulujen kautta. Tämä linja pidemmällä aikavälillä takaa sen, että meillä on mahdollisuus panostaa jatkossa pienituloisten ja heikommassa asemassa olevien tarpeisiin. Mielestäni valtionvelan lyhentämisen merkitys korostuu juuri nyt, kun näköpiirissä saattaa olla korkotason nousu. Jos näin käy, niin tämä ajan myötä vääjäämättä heijastuu myös valtion korkokustannuksiin niitä nostavasti. Vaikka valtionvelkaa onkin kyetty menneinä vuosina lyhentämään melkoisesti, niin nykytasokin merkitsee sitä, että jos korkotaso valtionveloissa nousee esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, niin korkomenot kasvavat 600 miljoonaa euroa. Tämä on todella valtava summa rahaa.

Tämä lisätalousarvio on ylijäämäinen mittavien osinkotulojen ansiosta. Erityisesti Fortum ja TeliaSonera ovat kunnostautuneet osinkojen maksajina. Mielestäni valtionomistusta onkin tarkasteltava myös tuottonäkökohdasta. Meillä on ollut aivan liiaksi keskustelua siitä, että valtionomistus on vain rasite. On väitetty, että tarrautuminen valtioon on vanhanaikaista teollisuuspolitiikkaa, joka aiheuttaa veronmaksajille suuria kuluja. Minun mielestäni valtionomistus ei ole mikään rasite sen paremmin yrityksille kuin veronmaksajillekaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Valtionomistus on vaikeina aikoina tuonut uskoa yrityksiin, yritysten henkilökuntaan ja myös sijoittajiin.

Lipposen toisen hallituksen aikana tehdyt arviot valtion omistajapolitiikasta ovat olleet kestäviä. Olosuhteet tai valtionomistuksen merkitys eivät ole tuosta ajasta oleellisesti muuttuneet. Valtionomistus suomalaisissa yhtiöissä on vaikuttanut elinkeinoelämäämme myönteisesti, ja valtiolle valtionyhtiöt ovat olleet todellisia kultakaivoksia. Vanha totuushan on se, että lypsävää lehmää ei kannata pistää lihoiksi.

Lisätalousarviosta haluan nostaa esille myös ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinnan valmistelun. On todellakin hyvä, että tämä asia vihdoinkin etenee. Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella lisääntyvästä öljyn ja kemikaalien kuljetuksesta aiheutuva kasvava onnettomuusriski on yleisesti nähty keskeiseksi tulevaisuudenuhaksi. Erityisesti öljykuljetukset ovatkin olleet nopeassa kasvussa. Kun ne vuonna 1996 olivat noin 22 miljoonaa tonnia, niin viime vuonna määrä oli jo 130 miljoonaa tonnia, ja kasvu jatkuu edelleen. Alusonnettomuuksia Suomen merialueilla on 2000-luvulla ollut 60. Vaikka Suomi onkin eräs parhaiten öljyvahinkojen torjuntaan varautuneita Itämeren maita, niin kehittämistarpeita kuitenkin on. Tässä mielessä öljyn ja kemikaalien torjuntaan soveltuvan aluksen hankinta on tärkeä torjuntavalmiuksiemme kehittämiseksi. Erityisesti me tarvitsemme sellaista teknologiaa, mikä mahdollistaa torjunnan vaikeissa sääolosuhteissa ja jäissä.

Arvoisa puhemies! Erityisellä mielihyvällä totean sen, että tässä lisätalousarviossa on osoitettu 2,1 miljoonan euron siirtomääräraha Porin yliopistokeskuksen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa erityisesti tekniikan alan opetuksen uudistamisen ja laadun parantamisen.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin ed. Kallio poistuu salista, sanon, että on aina miellyttävää kuunnella, miten raumalaiset kehuvat porilaisia hankkeita. Tämä kuvaa varmaan sitä hyvää yhteistyötä, mikä tällä hetkellä Satakunnassa hankkeiden kesken vallitsee. No, tämä tällaisena pikkukysymyksenä.

Arvoisa herra puhemies! Esitän tässä muutamia näkökulmia liittyen hallituksen esitykseen lisätalousarvioksi 2006.

Ensinnäkin on myönteistä todeta, että lisätalousarvioon kirjattu verotulojen tuotto on suurempaa kuin alun perin varsinaisessa kuluvan vuoden talousarvioesityksessä on arvioitu. Hallituksen ja myös eduskunnan kannalta on tietysti aina myönteistä, että löytyy uutta jaettavaa ja alijäämä kääntyykin ylijäämäksi. Myös valtionvelan lyhentäminen on periaatteessa kannatettavaa ja pitkäjänteistä taloudenpitoa.

Mutta kuitenkin näppejään jää nuolemaan suurissa vaikeuksissa kamppaileva kuntasektori, jolla ei näytä olevan minkäänlaista roolia hallituksen talouspolitiikassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei valitettavasti ole lääke kuntien akuuttiin hätään ja ahdinkoon, vaikka pitkällä aikavälillä se toivottavasti onnistuessaan antaa kunnille paremmat eväät selvitä peruspalvelujen tuottamisesta edes kutakuinkin säädyllisin arvosanoin.

Hallituksen olisikin pitänyt ehdottomasti käyttää nyt tarjoutuva mahdollisuus maksaa velkansa kunnille. Pakkolaina on poissa jokaisen kuntalaisen palveluista. Hallituksen ylimielisen politiikan vuoksi yhä useammat kunnat tekevät alijäämää ja joutuvat turvautumaan tuloveroprosentin korottamiseen, kiinteistöveron nostoon, ja jopa koiraveron ottamisesta uudelleen käyttöön on keskusteltu. Vaikka talouskasvu on ollut myönteistä, kunnissa säästetään, höylätään ja velkaannutaan huimaa vauhtia. Lisäresursseja tarvittaisiin kipeästi moneen eri kohteeseen. Ainakin vanhustenhuolto, lastensuojelu ja koulut olisi syytä lukea siihen ryhmään, josta eduskunta kantaa suurta huolta. Kuitenkin monessa kunnassa henkilöstövajaus ja täyttämättä jääneet virat ovat ajaneet henkilöstön jaksamisen lähes äärirajoilleen. Tämä on valitettavaa arkipäivää yllättävän monessa kunnassa.

Monista ennaltaehkäisevistä toiminnoista on luovuttu, sillä kaikki liikenevät eurot suunnataan jo syntyneiden tilanteiden korjaamiseen. Tämä on kokonaisuuden kannalta erittäin lyhytnäköistä, sillä esimerkiksi lastensuojelussa varhaisen puuttumisen avulla pystytään kevyehköillä avohuollon tukitoimilla saamaan aikaan merkittävää hyvää. Kun ennaltaehkäisyyn ei ole varaa, joudutaan syntyneitä tilanteita korjaamaan jälkikäteen, mikä taas on monin verroin kalliimpaa sekä henkisesti että taloudellisesti. Ihmetyttääkin se, miksi pakkolainaa ei makseta nyt, kun kaikki eväät siihen olisivat olemassa. Olenkin havainnut, että moni muukin on hämmästellyt aivan samaa asiaa, myös monet hallituspuolueiden edustajat. (Ed. S. Lahtela: Ei ole halua!)

Myönteisenä voidaan pitää sitä, että vankeinhoitoon on tulossa lisämäärärahaa. Ääriään myöten täynnä olevat vankilat yhdistettynä vanginvartijoiden henkilöstövajeeseen ovat turvallisuusriski, joka on syytä pikimmiten ratkaista. Valitettavasti määräraha ei riitä korjaamaan vallitsevia epäkohtia ainakaan kokonaisuudessaan, ja tähän eduskunnan tulisikin kiinnittää tarkempaa huomiota. Emme voi myöskään lähteä siitä, että yhä useampi rikollinen päästetään ehdonalaiseen vapauteen ennen aikojaan.

Silmitön ja järjetön väkivalta on herättänyt Porin seudulla paljon kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta. Kun ihmisten perusturvallisuutta horjutetaan mitä julmimmalla tavalla, on valtiovallalta löydyttävä tahtoa asiantilan auttamiseksi. Resursseja tarvitaan paitsi rikosten mahdollisimman tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn, huumeidenvastaiseen työhön, poliisin toiminnan turvaamiseen sekä rangaistusten toimeenpanoon. En kuitenkaan oleta, että lisätalousarviolla pystyttäisiin näitä kaikkia ongelmia ratkaisemaan, eikä se varmaan ole tarkoituskaan. Toivon kuitenkin, että siinä yhteydessä, kun hallitus valmistelee ensi vuoden talousarviota, nämä turvallisuuskysymykset otetaan erittäin keskeiseksi ohjenuoraksi.

Tässä yhteydessä on myös syytä kysyä, miksi vankiloissamme on edelleen runsaasti rikollisia, jotka voisivat aivan yhtä hyvin kärsiä tuomionsa kotimaassaan. Suomella on paljon tärkeämpiä humanitaarisia haasteita kuin toimia lepokotina niille törkeistä rikoksista tuomituille vangeille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Suomeen ovat ulkomaalaiset tervetulleita, kunhan eletään ja toimitaan suomalaisten lakien ja yhteiskuntamme normien mukaisesti. En hyväksy muukalaisvihaa, eikä sitä tule kenenkään muunkaan hyväksyä. On kaikkien etu, että Suomeen tulevat henkilöt, olipa maahantulon alkuperäinen syy mikä tahansa, pystyvät mahdollisimman hyvin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, löytämään paikkansa, opiskelemaan, työskentelemään ja osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin.

Arvoisa puhemies! Jotakin myönteistäkin sentään on nähtävillä.

Satakunnan kannalta myönteistä on Porin yliopistokeskukselle varattu määräraha opetusministeriön hallinnonalalta kohdasta 21 Yliopistojen toimintamenot. Tämä 2 100 000 euron lisämääräraha tulee tarpeeseen, ja uskon sen synnyttävän maakunnassa paljon suurempaa lisäarvoa kuin ennalta voisi ehkä kuvitella. Porin yliopistokeskuksen rooli on erittäin merkittävä koko Satakunnan kannalta, ja erinomaisen hyvien verkostojen avulla välillisestä hyödystä pääsevät nauttimaan muutkin tahot. Tältä osin on syytä kiittää hallitusta ja täytyy sanoa, että Satakunta ei liiemmälti ole päässyt hallituksen hedelmistä nauttimaan. Tämä lisämääräraha on kuitenkin tervetullut ja myönteinen poikkeus. Selvitysosasta ilmenee, että lisämääräraha on tarkoitus käyttää Porin yliopistokeskuksessa tapahtuvan tekniikan alan opetuksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä muihin kehittämishankkeisiin.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan runsasta kiitosta eivät saa hallituksen inframäärärahat. Yhä edelleen on tuoreessa muistissa hallituksen käsittämätön pallottelu Valtatie kakkosen rahoituksesta. Jostakin syystä Satakunta joutuu jatkuvasti väliinputoajaksi, kun päätetään liikennehankkeista. Kuitenkin maakunnan kehittämisen kannalta toimivat liikenneyhteydet ovat ehdoton edellytys. Yksituumaisetkaan ponnistelut eivät johda tuloksiin, jos maakunta jatkuvasti jätetään kehittämistoimien ja -suunnitelmien ulkopuolelle. Toivon todellakin tähän korjausta.

Viime aikoina erityisen suurta murhetta Porin seudulla on aiheuttanut VR:n päätös heikentää raideliikenteen palvelutasoa välillä Pori—Tampere. VR on lakkauttamassa suorat Intercity-yhteydet välillä Pori—Tampere—Helsinki syksyllä 2006. Intercity-junat tullaan korvaamaan vanhoilla taajamajunilla, joissa palvelutaso on selkeästi heikompi. Lisäksi Helsinkiin matkustavat joutuvat vaihtamaan junaa Tampereella. Jos palvelutaso rataosuudella heikkenee, on vaarana, että vielä suurempi osa junamatkustajista siirtyy käyttämään muuta matkustustapaa. Tämä puolestaan heikentää niiden matkustajien palveluita, joille raideliikenne on lähes ainoa vaihtoehto. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi liikuntaesteiset matkustajat, joille junanvaihto Tampereella aiheuttaa erityisen suurta hankaluutta. Samalla suunniteltu muutos heikentää myös työmatkalaisten tilannetta. Tilanteesta kärsivät myös nuoret, opiskelijat sekä ikäihmiset.

Eräs keskeinen ongelma rataosuuksien Pori—Tampere sekä Pori—Tampere—Helsinki henkilöliikenteen kannattavuuden kannalta on hidas liikennöinti välillä Pori—Tampere. Paras tapa parantaa raideliikenteen kilpailukykyä henkilöliikenteessä olisi tasoristeysten poistaminen. Tällöin voitaisiin siirtyä nopeiden junien käyttöön ja raideliikenne olisi selkeästi kilpailukykyisempi matkustusvaihtoehto.

Tampere—Pori-radalla on tehty useita vuosia kestänyt suurimittainen perusparannus ja sähköistystyö. Rataosa on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Se on merkittävä kuljetusyhteys Pirkanmaan ja Keski-Suomen teollisuuden ja kaupan sekä länsirannikon satamien välillä. Sähköistys mahdollistaa teoriassa jopa 220 kilometrin tuntinopeuden, mutta nykyinen ratageometria alentaa tätä. Käytettäessä kallistuvakorillista Pendolinoa voidaan nopeutta kuitenkin nostaa perinteisiin juniin verrattuna.

Nopeuksien nostamisen edellytyksenä kuitenkin on, että tasoristeykset on muutettava eritasoristeyksiksi tai poistettava. Poistaminen mahdollistaisi tehtyjen investointien täysimääräisen hyödyntämisen nopealla liikenteellä saavutettavien aikavoittojen myötä ja parantaisi merkittävästi tie- ja junaliikenteen turvallisuutta. Koko Tampere—Pori-rataosan nopeuden noston kustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. VR:n tasoristeysten turvallisuusohjelmaan sisältyy myös Tampere—Pori-rataosan risteysten poistaminen pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Olen jättänyt asiaa koskevan lisätalousarvioaloitteen, jossa esitetään, että eduskunta ottaisi lisätalousarvioon lisäyksenä 3 miljoonaa euroa tasoristeysten poistamiseen rataosuudella Tampere—Pori. Toivon, että valtiovarainvaliokunta suhtautuisi tähän tärkeään hankkeeseen myönteisesti. Kyseessä on myös yksi Satakunnan kärkihankkeista. Luonnollisesti hanke palvelee myös Tampereen ja Pirkanmaan liikennöinnin tarpeita. Olen viime viikolla jättänyt myös kirjalllisen kysymyksen raideliikenteen kehittämisestä rataosuudella Pori—Tampere—Helsinki sekä kysymyksen vammaisten esteettömästä liikkumisesta raideliikenteessä.

Arvoisa puhemies! Liikennöinnistä sekä rautatiellä että maanteillä olisi paljon muutakin puhuttavaa ja monia tärkeitä hankkeita, mutta luulen, että tämä riittää tällä kertaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Jos valtiovarainministeri Eero Heinäluoma olisi viime viikolla puhunut Lapista Lordilandiana, hän olisi saanut suuren tietäjän maineen ja lämpimän vastaanoton puheelleen Lapissa. Lordilandian sijasta valtiovarainministeri kuitenkin puhui Lapista kepulandiana, jota me pidämme aika lailla pahantahtoisena ja vähättelevänä puhetapana. Ainakin Uutispäivä Demarin verkkoversio sitä haastattelua välitti tällä nimikkeellä. Kyllä meillä yritetään tehdä isommalla kuin yhden puolueen porukalla paras mahdollinen tulos Lapin puolesta, eikä meidän mielestämme minkäänlaiseen pohjoisen vähättelyyn ole kenelläkään syytä. Demarin siistitymmässäkin haastattelussa valtiovarainministeri tuli sanoneeksi, että Oulun ja Lapin läänin kunnat pienuudessaan ovat peräisin hevoskärryjen ajalta. Tässäkin oli minusta hankalaa sävyä. Lapin kunnissa on yritetty tehdä paras mahdollinen tulos ei vain yhden puolueen toimesta vaan monien puolueiden yhteistyöllä palveluiden aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi ja myös elinkeinojen kehittämiseksi. Vaikeudet ovat toki suuret ja tulevat hyvin paljon siitä, että valtionavuissa on tapahtunut supistuminen ja ne ovat selvästi riittämättömät.

Mitä tulee tähän hevoskärrytilanteeseen teillämme, niin eräillä pienemmillä teillä se alkaa valitettavasti Lapissa olla todellisuutta, Lapissakin, luulisin. Eräät tiet ovat varsinkin näihin aikoihin todella heikossa kunnossa. Ei ole montaa päivää, kun Nellimistä, kolttien ja suomalaisten kylältä, soitettiin ja kerrottiin, että kelirikko ruhjoo tietä niin pahasti, että sinne on autolla jo vaikea päästä Ivalosta. Tiehän on peräisin tämmöisenäänkin jo Petsamon ajalta vuosikymmenien takaa, eikä vaan niitä uudistamisia ja perusparannuksia ja päällystämisiä kuulu. Moni muukin tie on todella heikkokuntoinen. Siksi myös Lapista päin yhdytään vahvasti siihen vaatimukseen, että tierahoja pitää lisätä. Näin vähällä rahoituksella ei selvitä, ei meillä eikä varmasti muuallakaan.

Valtiovarainministeri heitteli jonkin verran tuonne pohjoisen suuntaan Demarin verkkohaastattelussa, tai ainakin hänen näin kerrottiin tehneen. Odotammekin, että valtiovarainministeri olisi meitä tukemassa, kun toimimme Rovaniemen ja Kemijärven välisen henkilöjunaliikenteen jatkamisen puolesta. Siinähän on ongelmana nyt se, että tarvittaisiin liikenne- ja viestintäministeriön tukea, että saataisiin ensinnäkin ostopalveluja aikaiseksi niin, että se VR:n henkilöjunaliikenne Kemijärvelle jatkuu myös ensi vuonna. Toisekseen pitää saada liikkeelle tuon rataosuuden sähköistäminen, kuten Lapista yksimielisesti esitetään. Täältä vasemmalta esitän kriittisen näkemyksen liikenne- ja viestintäministerin toimista tältä osin. Minusta niitä on johtanut aivan liian paljon ministeriön virkamiehistön näkemys. Tällaisen ratayhteyden arvoa ei voi pelkässä rahassa laskea. Se on Kemijärvelle korvaamaton. Jos se menetetään, moni muukin asia näyttäytyy paljon synkemmässä valossa.

Me odotamme myöskin Tornio—Kemi- moottoritien siltojen rakentamista ja moottoritietyömaan jatkamista Kemin läpi etelän suuntaan. Tämä hankehan oli viime kesänä ykköspaikoilla. Sen piti tulla jo tämän vuoden budjettiin, mutta sitten tapahtui se, mikä tapahtui. Vähän ennen budjettiriihtä silloinen valtiovarainministeri Antti Kalliomäki pudotti tämän pohjoisen hankkeen pois ja nosti tilalle Tampereen hankkeen. Nyt viimeistään on sen aika, ja odotan tässä nyt semmoista asiallista asian hoitamista, kun hanke on siellä ykköskorin ykköspaikalla. Se tarvitaan. Rekkaliikenne on nyt valtavan laajaa tehdaskaupungeissa, niiden molemmin puolin, kun paljolti aikaisemmin vesitse tapahtunut puu kuljetus siirtyi rekkoihin. Nyt vielä malmikuljetukset Keminmaasta Tornion tehtaalle ovat siirtyneet rekkakuljetuksiksi, mikä oli tietysti aivan käsittämätön ratkaisu sinänsä, mutta sellainen nyt on tehty.

Tyytyväisiä Lapissa olemme siitä, että Suurikuusikon kaivoshanke Kittilän puolessa etenee. Ja kyllä se pitää antaa se tunnustus myös nyt ministeriön suuntaan siitä, että tämän kaivoshankkeen tarvitsemat tiejärjestelyt suoritetaan siten joustavasti, että kaivosyhtiö ne toteuttaa, mutta tässä lisäbudjettiesityksessä jo ehdotetaan, että annetaan valtuudet siihen, että tehdään sopimus, jolla valtio sitoutuu tiet myöhemmin maksamaan. Tietenkin voisi ajatella niin, että suoraanhan ne pitäisi maksaa, mutta parempi tämmöinen järjestelmä kuin ei minkäänlaista järjestelmää. Kysymys on siitä, että se kaivoshanke ei saa viivästyä minkään tällaisen tekijän kuin kulkuyhteyksien heikkouden vuoksi. Lappi tarvitsee pysyviä tai ainakin pysyväisluontoisia työpaikkoja lisää. Kyllä me olemme sen vuoksi vahvasti kaivostoimintojen lisäämisen kannalla meidän maakunnassamme.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron lähinnä tarkastellakseni vähän pidemmästä näkökulmasta valtiontalouden tilaa tai sitä, miltä se tällä hetkellä näyttää, ja erityisesti työllisyystilannetta.

Tässä lisätalousarviossa on aivan hyvin muistutettu siitä, mistä edellinen valtiovarainministeri Niinistö useasti muistutti, että valtiontalouden ylijäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen pitäisi olla 1—2 prosenttia vuodessa, jotta todella varauduttaisiin väestön ikääntymisen aiheuttamaan tilanteeseen ja jotta, kuten täällä sanotaan, tulevien sukupolvien verorasitus ei kasvaisi kohtuuttomasti. Kuten täällä valtiovarainministeri Heinäluoma itse jo myönsi, tämä tavoite ei ole toteutunut, vaikka tämän vuoden tilanne onkin lievästi ylijäämäinen. Jotta tähän asiaan päästäisiin tai tämä ylijäämäisyys saavutettaisiin, se edellyttäisi työllisyystilanteen edelleen huomattavaa parannusta. On huomioitava se, että työllisyysasteen nousu 68,8 prosenttiin on toki positiivista, mutta työllisyysaste ei ole mennyt eteenpäin kuin karkeasti ottaen 2 prosenttia tämän hallituskauden aikana, kun tavoite vuoteen 2010 on 75 prosenttia, joka olisi siis se taso, joka takaisi pitkässä juoksussa myöskin valtiontalouden kestävyyden.

Mistä tämä sitten johtuu, että työllisyys on näinkin hyvin mennyt eteenpäin? Itse näkisin, että siinä on lähinnä neljä erilaista syytä. Yksi on se, että edellisen hallituksen aikana tehty eläkeratkaisu on toiminut siinä suhteessa, että on selvästi nähtävissä, että ihmiset ovat työelämässä pidempään. Se porkkana on sen verran suuri, että sitä hyödynnetään, ja se on osaltaan vaikuttanut tähän. Myöskin ne veropoliittiset ratkaisut, jotka ovat pitkälti olleet kokoomuslaisia linjauksia, joita hallitus on noudattanut, ovat olleet myöskin erittäin positiivisia. Euroopan unionin itälaajentuminen on avannut meille siellä markkinoita ja tuonut tietynlaisen piristysruiskeen myöskin suomalaiselle teollisuudelle, erityisesti metalliteollisuudelle ja konepuolen teollisuudelle. Se on myöskin tuonut positiivisen signaalin. Sitten on lisäksi mainittava se, että kyllä näillä uusilla säännöksillä ja toiminnoilla, mitä on tehty pitkäaikaistyöttömien kouluttamisen ja työllistämisen kannalta, on myöskin ollut vaikutusta erityisesti siellä, missä siihen asiaan on todella paneuduttu.

Tiedän omalta paikkakunnaltani Vammalasta, että meillä 4 prosenttiyksiköllä on työttömyys vähentynyt ja ainakin puolet siitä on seurausta siitä, että on pystytty tähän työttömyyden kovaan ytimeen, pitkäaikaistyöttömyyteen, todella tarttumaan hyvin aktiivisilla toimilla työllistämiskeskuksessa, jossa on tällainen työpajatyyppinen järjestelmä käytössä ja tehdään hyvin hyvää yhteistyötä yrityksiin päin.

Mitä sitten vielä pitäisi tehdä, jotta työllisyys edelleen paranisi ja jotta työvoimapulasta ei tulisi ongelmaa kasvun suhteen? Tämä työvoimapula on todella tulossa akuutiksi. Viime sunnuntain Aamulehti kirjoitti, että joka kolmas pirkanmaalainen yritys aikoo tämän vuoden aikana palkata lisää työvoimaa ja lähes yhtä monella on rekrytointivaikeuksia. On kehitettävä niitä järjestelmiä, joilla työvoiman liikkuvuutta voidaan parantaa, koska samanaikaisesti kun eräissä osissa maata ollaan jo monilla aloilla työvoimapulassa, on myöskin niitä osia, joissa työttömyystilanne on edelleen varsin heikko. Sen lisäksi eri alat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Tässä suhteessa olisi paljon kehitettävää vielä.

Täällä on nostettu esille, muistaakseni ed. Kallis teki hyvin kannatettavan aloitteen siitä, että olisi mahdollista verotuksessa vähentää toisen asunnon kuluja silloin, kun on joutunut ottamaan asunnon toiselta paikkakunnalta työn takia. Tiedän, että tämä olisi merkittävä uudistus, jos se saataisiin aikaan, mutta se sopisi aika hyvin siihen tilanteeseen, mikä tällä hetkellä on olemassa. Jos me ajattelemme, että vaikka Pohjois-Karjalassa metallialan ammattilainen jää työttömäksi, niin siinä pahimmillaan jää se velkainen pirtti, josta ei saa ehkä puoltakaan hintaa siitä, mitä siitä pirtistä on aikoinaan maksanut, ja sen lisäksi pitäisi vielä hankkia kalliimpi asunto vaikkapa Turusta, jossa metallialan ihmisille on kovasti töitä tarjolla. Tämän yhtälön edesauttaminen niin, että sieltä sinne Turkuun lähdettäisiin ja työllistyttäisiin ja sitä kautta edesautettaisiin sekä sitä henkilöä itseään että myös koko kansantaloutta, olisi enemmän kuin viisasta. Eli ylipäätään niitä ratkaisuja, joilla edistetään työvoiman liikkuvuutta niille alueille, joilla sille on tarvetta, tulee kehittää ja siihen täytyy hallitusta kannustaa.

Arvoisa puhemies! Ehkä lisäksi vielä parista muusta kohdasta. Täällä valtiovarainministeri sanoi aikaisemmin keskustelussa, että kokoomukselta ovat eväät loppuneet, kun me emme esitä mitään muuta kuin pakkolainan aikaistamista. Hänen mielestään se ei auta kuntien tilannetta yhtään. Olen kyllä vakaasti toista mieltä. Tuntuu suorastaan ihmeelliseltä se, että valtiovarainministeriössä ei ole yhtään havaittu, että kuntien taloudelliset ongelmat ovat tällä hetkellä todella syviä ja ne ovat syviä myös niissä kunnissa, joissa asioita on hyvinkin säntillisesti ja suu säkkiä myöden hoidettu, eivät pelkästään siellä, missä on lepsuiltu, vaan myöskin siellä, missä asioita on hyvin hoidettu.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kannattaa ed. Holmlundin aikaisemmin tekemää esitystä, joka liittyi Tampereen ja Porin välisen radan eritasoristeysten poistamiseen. Ylipäätään kun hallituksen liikennepolitiikkaa on seurannut, niin tuntuu kyllä aika erikoiselta se, että rahat ovat niin niukkoja, ettei pystytä edes huolehtimaan olemassa olevasta infrastruktuurista ja sen ylläpitämisestä. (Ed. Pulliainen: Mihinkähän ne rahat ovat menneet?) — Se on hyvä kysymys, mihin ne ovat menneet. — Tietysti vähän ihmetyttää myöskin se, kuten tässä Porin rata-asiassa ed. Holmlund hyvin kuvasi tätä asiaa seikkaperäisesti, että kun siinä rata on saatu parempaan kuntoon, niin sitten kuitenkin liikennöinnissä siirrytään Intercitystä jälleen takaisin lättähattuaikaan. En oikein ymmärrä, mitä säästöjä ja hyötyjä silläkään saavutetaan, mutta siltä se tällä hetkellä näyttää, ellei siihen saada muutosta. Toivon, että se muutos saadaan, ja siksi tulen kannattamaan ed. Holmlundin esitystä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä jo edustajat Satonen ja Holmlund kävivät perusteellisesti läpi kuntien pakkolainat, infrahankkeet, ja ed. Holmlund viittasi myös niihin vankilamäärärahoihin, jotka olivat esillä myöskin täällä eduskunnan kyselytunnilla viime viikon torstaina. Tiedossamme on jo, että uusi vankeuslakipaketti, joka tulee syksyllä voimaan, aiheuttaa niin paljon kustannuspaineita, että tämä 3,5 miljoonaa euroa, mitä tässä lisäbudjetissa esitetään, ei tule riittämään kuin ihan tällä hetkellä pahimpien akuuttitilanteiden hoitamiseen.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin haluan käyttää tämän lisätalousarviopuheenvuoron sisäasiainministeriön pääluokasta, johon viitattiin jo täällä keskustelussa, myöskin hieman kriittiseen sävyyn. Nimittäin näihin Suomen EU-puheenjohtajuudesta johtuviin lisäkustannuksiin nyt lisätalousarviossa esitetään 6,5 miljoonaa euroa ja myöskin Rajavartiolaitokselle 0,5 miljoonaa euroa. Poliisijärjestöjen Liitto kiinnitti tähän asiaan huomiota jo alkuvuodesta ja totesi, että vähimmäisvaatimus, mitä tähän tarvittaisiin ilman, että paikallispoliisilta ja muilta yksiköiltä otettaisiin näitä rahoja pois, olisi noin 10 miljoonaa euroa. Siinä vaiheessa kuitenkin tämä asia jyrkästi kiistettiin ja kerrottiin, että nykyiset määrärahat ja budjetissa olevat määrärahat riittävät asioiden menestykselliseen hoitamiseen.

Oli mielenkiintoista huomata, että jo tässä ensimmäisessä lisäbudjetissa hallitus kuitenkin taipui siihen totuuteen, mikä on kaikkien tiedossa, että lisää rahaa tarvitaan. Kuitenkaan nämä 6,5 miljoonaa euroa eivät tule riittämään lopullisiin kustannuksiin, vaan syksyllä olemme tilanteessa, jossa joudumme ne puuttuvat 3,5 miljoonaa euroa vähintään löytämään toiseen lisäbudjettiin. Nämä rahat on väistämättä alakanttiin laskettu.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Merenkulkulaitoksen tavoitteena on varmistaa vesiliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Väylien madaltuminen sekä turvalaitteiden ja muiden rakenteiden kunnon heikkeneminen aiheuttavat kuljetuskustannusten nousua ja turvallisuusriskejä. Viime talven jäätilanteen vuoksi jäänmurtopalveluihin on mennyt Merenkulkulaitokselta ylimääräiset 3 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut, että se ei anna lisärahaa summan maksamiseen, vaan Merenkulkulaitoksen tulee säästää rahat toimintamenoistaan. Säästöt tulevat kohdistumaan veneilyn paikallisväyliin, koska kauppamerenkulun väylät ovat ensisijaisia. Veneilyn paikallisväylien huoltoa ja palveluita vähennetään jo tulevana veneilykautena. Osa väylistä mahdollisesti lakkautetaan. Väylien ylläpidon vähentäminen aiheuttaa palvelutason alenemisen lisäksi kasvavia turvallisuusriskejä. Ylläpidosta säästetyt rahat hupenevat nopeasti onnettomuuksien ja meripelastustehtävien kustannuksiin sekä mahdollisiin valtiolle tuleviin korvausvaatimuksiin.

Arvoisa puhemies! Merenkulkulaitokselle tulee korvata viime talven jäätilanteen vuoksi aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, jotta Merenkulkulaitoksen perustoiminnot ja näin ollen veneilyturvallisuus eivät vaarannu ensi kesänä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä on vastauspuheenvuoro ed. Satoselle, joka taisi jo livistääkin täältä. Olisi pitänyt pyytää tämä välittömästi.

Nimittäin kun hän ja eräät muut edustajat ovat kaivanneet Niinistön hyvien oppien mukaisia budjetin tuloverokertymäylijäämiä, mikä on ihan oikein, niin minä vaan kiinnitän asianomaisten edustajien huomiota siihen, että jos harmaan ja mustan talouden kitaan menevät 5 miljardia euroa tänäkin vuonna saataisiin kasaan kerättyä, kuten eduskunta on päättänyt, niin juuri tämän laatuinen tulos olisikin olemassa, mutta kun ei tehdä, niin ei tehdä. Verohallinnon johto on täysin kykenemätön hoitamaan nykyisin tehtäviään.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen nosti sinänsä ihan tärkeän asian esille eli harmaan talouden torjunnan, ja mielestäni siihen huomion kiinnittäminen onkin erittäin tärkeää. Kotitalousvähennyshän on ollut erittäin ansiokas myös tällä saralla ja osittain sellaista työtä, joka on aikaisemmin ollut harmaan talouden piirissä tai ainakaan ei ole ollut kovin valoisaa työtä, on saatu myös ihan näkyväksi ja verotuksen piiriin, ja tämä on ollut erittäin myönteinen asia.

Ihan muutama asia vielä, joita ed. Satonen tuossa omassa puheenvuorossaan nosti esille. Hän puhui muun muassa työvoimapulasta Pirkanmaalla. Tämä sama tilannehan on aika pitkälti myös Satakunnassa. Sen takia olisikin erittäin tärkeää, että hallitus kiinnittäisi huomiota siihen, miten kannattaisi hieman pidemmältäkin hakea työtä ja ottaa sitä vastaan, ja eräs tärkeä kysymys olisi nimenomaan kakkosasunnon kustannusten verovähennysoikeus ja toinen kysymys mielestäni työmatkakuluvähennyksen laajentaminen. Itsekin olen taannoin jättänyt näistä kirjallisen kysymyksen ja toivoisinkin, että hallitus kiinnittäisi erittäin paljon huomiota myös siihen, että samanaikaisesti kuin useat maakunnat kamppailevat edelleenkin melko korkeiden työttömyyslukujen kanssa, näissä samoissa maakunnissa on myös työvoimapulaa. Tämä on omalla tavallaan hyvin käsittämätön yhtälö, mutta näin vaan on tälläkin hetkellä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti ed. Pulliaiselle. Hän kiinnitti huomiota jälleen tähän harmaan talouden torjuntaan ja siellä oleviin suuriin rahoihin, jotka jäävät tuloutumatta valtion kassaan. Hän on asiassa aivan oikeassa. Nyt ihan viime aikoina kumminkin julkistettiin tutkimus, jossa todettiin, että tämä aikoinaan piikavähennykseksi nimitetty kotitalousvähennys on hyvin tehokkaasti onnistunut poistamaan harmaata taloutta. Se on sinänsä hyvin positiivinen asia, kun muistamme, kuinka paljon sitäkin vähennystä aikanaan vastustettiin. Se on tuonut tavallaan läpinäkyvää rahaa myöskin verotuksen kautta valtion kassaan.

Toinen asia, mihin haluan tässä kiinnittää huomiota, on, että sisäasiainministeriössä on kyllä ollut harrastusta viime vuosina lisätä voimavaroja harmaan talouden torjuntaan. Ongelma on kuitenkin se, että rekrytointivaikeudet sillä alalla ovat erityisen hankalat, koska kokeneen talousrikostutkijan tekeminen ihan lyhyessä ajassa ei ole välttämättä helppoa, kun vastapuolella on etevät juristit ja sitä kautta puolirikollinen maailma, jos niin voisi sanoa. Se vaatisi verottajalta ja poliisilta hyvin tehokasta yhteistyötä ja myöskin voimavaroja, mutta jokainen tutkija tienaa lyhyessä ajassa palkkansa jopa kymmenkertaisesti takaisin, kun rikoshyöty saadaan valtion kassaan.

Haluan vaan mainita, että tällä hetkellä Poliisikoulusta on valmistunut yli 50 koulutettua poliisimiestä, jotka on valtio jo maksanut ja kouluttanut, jotka ovat työttömyyskortistossa. Heidät pitäisi laittaa kentälle takaisin töihin ja kokeneemmat poliisimiehet talousrikostutkintaan. Tulisi valtiolle paljon edullisemmaksi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Harmaasta taloudesta edelleen: kyllä siinä viime aikoina on saatu aika paljon aikaan, mutta kyllä siinä vielä on mammuttimaisen suuri tehtävä.