Täysistunnon pöytäkirja 59/2006 vp

PTK 59/2006 vp

59. TIISTAINA 23. TOUKOKUUTA 2006 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

16) Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta

 

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta on hyvin tärkeä. Pidän välttämättömänä, että tällainen laki on saatu valmisteille ja on vielä näin mielestäni toimiva hallituksen esitys lainsäädännöksi tullut. Helposti nykyaikana ajatellaan, että tarttuvat kulkutaudit kuuluvat historiaan. Näin ei ikävä kyllä kuitenkaan ole. Tartuntataudit ovat tätä päivää, ja valitettavasti taudit myös kykenevät muuntumaan entistä vaikeammin torjuttaviksi, jotenka ikävä kyllä tarttuvat kulkutaudit ovat myös tulevaisuudenkin todellisuutta.

Erittäin ajankohtaiseksi tämän lainsäädännön tekee hyvin todennäköinen lintuinfluenssapandemiauhka. Tämän varalta tarvitaan kaikkinainen valmius myös lainsäädännössä. Me olemme tilanteessa, jossa me emme tiedä, milloinka matemaattisten mallien mukaan todennäköiseksi ennakoitu lintuinfluenssapandemia kehittyy. Tällä hetkellähän virus on linnuissa ja linnuista on saatu vain kosketustartuntoja ja tältä pohjalta tuo tauti on maailmalla vielä hallittavissa. Suomessa ei onneksi kukaan ole saanut vielä tartuntaa, eikä tiettävästi ole linnuissakaan sitä havaittu.

Mutta lainsäädäntöä tarvitaan nimenomaan sen uhkan varalle, että kun virus muuntuu ihmisestä toiseen ihmiseen tarttuvaksi joko kosketustartunnan tai hengitysilman kautta tapahtuvan pisaratartunnan kautta, niin silloin tämä on hyvin suuri kulkutaudin uhka, jota me emme voi kuin todennäköisyyslaskelmin arvailla, ennakoida, mitä se saattaisi olla. Eräs hälytysmerkki oli se, että Kaukoidästä tuli tieto, että lintuinfluenssavirus on siirtynyt jo sikoihin. Asiantuntijat sanovat, että monet lääketieteelliset toiminnot sian ja ihmisen kohdalla ovat hyvin samankaltaiset. On pelätty, että kun tuo virus siirtyy sikoihin, on vain lyhyen ajan kysymys, milloinka virus muuntuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Tämän nopean ajan vuoksi, jolloinka välimatkat ovat lyhentyneet siirtymävälineitten myötä, epidemia kehittyy yli maapallon kulkevaksi pandemiaksi jopa muutamassa viikossa.

Kun 1918—1919 espanjantauti levisi Euroopassa, tämäkin tapahtui parissa kuukaudessa, jolloin liikuttiin lähinnä höyryvoiman avulla. Parissa kuukaudessa tuo silloinen tauti kulki aina Inarin Lappia ja Grönlantia myöten. Nyt voi vain ennakoida, kuinka paljon nopeammin pandemia nyt saattaisi levitä huolimatta kaikista rajoitustoimista, joihin ilmeisesti maailmalla ryhdyttäisiin kaupallisista syistä aivan liian myöhään. Siksi on välttämätöntä, että meillä on lainsäädäntö, joka mahdollistaa karanteenit, jotta voitaisiin antaa aikaa lääketieteellisille toimille. Pidän tätä lainsäädäntöä hyvänä ja välttämättömänä. Toivon, että tämä tulee; olipa uhka milloin tahansa todellisuutta, toivottavasti ei koskaan, niin siitä huolimatta me tarvitsemme lait, jotka ovat valmiina silloin, jos niitä tarvitaan. Hallituksen esitys on hyvä, ja toivon sen nopeaa eteenpäin menemistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Oinonen on siinä oikeassa, että tämä esitys on hyvä ja oikean suuntainen, mutta siinä väärässä, kun hän tätä lintuinfluenssakauhukuvaa maalaa. Muistan ed. Oinosen tehneen kirjallisen kysymyksen, jossa hän vertaa lintuinfluenssaa ruttoon.

Ensinnäkin lintuinfluenssa on erittäin vaikeasti ihmiseen tarttuva sairaus, lintujen sairaus, joka on ollut niillä varmasti historiallisesti ottaen aina. Se tarttuu, se tiedetään kyllä, sikaan, mutta ihmiseen se tarttuu nimenomaan erityisen heikosti. Ne tapaukset, mitkä tunnetaan, noin 200 tapausta, ovat olleet aivan hyvin läheisen kosketuskontaktin yhteydessä, jossa ihminen ilmeisesti saa hengityselinten kautta tämän infektion ja tämä kosketus on ollut erittäin intensiivinen, läheinen, joko lintuihin tai niiden ulosteisiin. Tämä on tapahtunut lähinnä Aasiassa, esimerkiksi Turkissa, joka on läheisin paikka Suomesta katsoen, tapauksissa, joissa ihmiset ovat käytännössä asuneet samoissa tiloissa kuin linnut eli kanaloiden sisällä jne.

Vertailun vuoksi voi todeta, että jos maailmanlaajuisesti noin sata ihmistä on menehtynyt lintuinfluenssaan, niin, ed. Oinonen, Suomessa kuolee keskimääräisenä vuonna tuhat ihmistä tähän ihmisen omaan influenssaan. Ne pandemiat, jotka todennäköisesti tulevat, niin kuin ovat aina tulleet, ovat näitä ihmisen oman influenssatyypin pandemioita. Tämä H5N1, mistä paljon puhutaan, tämä potentiaalisesti vaarallinen lintuinfluenssavirus, ei ole nyt ilmaantunut Suomeen. Sitä odotettiin kuin kuuta nousevaa, että se tulee. No, se ei ole tullut, mutta se hysteria, mitä tässä on levitetty, on aiheuttanut paljon vahinkoa sekä ihmisille että nimenomaan linnuille. Lintuhoitoloihin ei ole otettu lintuja enää helmikuun lopun jälkeen. Ihmisten valmius auttaa vahingoittuneita eläimiä, tässä tapauksessa lintuja, on heikentynyt. Yleensäkin suhtautuminen lintuihin on ollut tällaista pelokasta. Mutta monet ihmiset kärsivät omista fobioistaan, ja tällä tavalla heidän oma elämänsä on vaikeutunut. Sitten tietysti on käytetty taloudellisesti hyväksi tätä tilannetta muun muassa niin, että jotkut lehdet ovat lisänneet omaa levikkiään näillä niin sanotuilla uutisilla, jotka eivät pidä totuuden kanssa yhtä.

Epidemiologi Peltola, professori Helsingin yliopistosta ja yliopistollisesta keskussairaalasta, on käynyt muun muassa eduskunnassa kertomassa näistä epidemiologisista kysymyksistä ja nimenomaan juuri siitä, mistä tosiasiassa on kysymys. Se, että voi tapahtua mutatointeja ja virus muuttuu, on tietysti myös mahdollista. Se voi tulla helpommin ihmiseen tarttuvaksi, niin kuin jokin muukin virus. Mutta se, että meillä on nykyään kehittynyt yhteiskunta, on aika tavalla toinen tilanne kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloinka väestö kaiken kaikkiaan oli heikkokuntoista, aliravittua, infektioaltista, sairastumiseen altista, kuolemaan altistunutta. Tällä tavalla näitä vuosia on vähän vaikea verrata. Se on totta, että on ajateltu, että se on saattanut olla joku lintuinfluenssatyyppi, kun se niin nopeasti ja tiettyihin saariin jne. levisi, mutta selvää näyttöä siitäkään ei ole.

Eli tämä epidemiologia ja yleensä tartuntatautiasia on tärkeä, sitä ei voi kiistää, mutta siinä kannattaa pitää kyllä sillä tavalla jalat maassa, ettei turhaa haittaa aiheuteta emmekä aiheuta itsellemmekään turhaa painetta näissä asioissa. Tämä kysymys myös, mikä oli kyllä mielenkiintoista näissä asioissa, ja tämä liittyy myös tähän itse hallituksen esitys 64:ään, on se, että kun tästä lintuinfluenssasta puhuttiin nyt keväällä, annettiin erilaisia esityksiä ja arvioita ja ohjelmia tehtiin, niin sen yhteydessä lähdettiin siitä, että jos tulee paha infektio, paha epidemia, joka on pandemiatyyppinen, niin silloin rokotetaan, kun puhuttiin rokotteista, nimenomaan lapsista alkaen, siis ensiksi imeväisikäiset, siitä eteenpäin kohti vanhempaa väestöryhmää, ja sitten toisinpäin, jos on vähän uhkaava, vähäinen epidemia, ei varsinainen paha pandemia, aloitetaan rokotukset vanhusväestöstä ja sitten ikäpyramidissa pyramidin pohjaa kohti, siis käänteisessä ikäjärjestyksessä.

Tämä on aika mielenkiintoinen priorisointi ja oikeastaan ensimmäisiä tämän tyyppisiä priorisointeja, joita on ollut, koska yleinen tällä hetkellä influenssarokotuksenantotapahan on se, että se keskitetään ikäluokkaan, joka on vanhempi ja jolla on esimerkiksi sydänsairaus, keuhkosairaus taustalla. Tämä oli tällainen mielenkiintoinen juonne.

Mutta kaiken kaikkiaan en vastusta eikä kukaan lääkäri tietenkään vastusta varautumista, mutta asiapohjalla viedään näitä asioita eteenpäin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Olen ed. Tiusasen kanssa täysin samaa mieltä, ettei missään tapauksessa mitään hysteriaa eikä paniikkia pidä aikaansaada missään asiassa. Mutta näen, että tämän kaltainen laki, mitä olemme tekemässä, on juuri sen takia, että yhteiskunta voi osoittaa varautumisen tilanteisiin, joita me toivoisimme, että ei koskaan tule, mutta jotka kuitenkin historiassa ovat aina tietyn matemaattisen aikataulun mukaan, joka on ollut noin 30 vuoden aikaväli, tähän asti toistuneet. Lainsäädäntöä tarvitaan.

Ed. Tiusasen ansiokkaaseen puheenvuoroon vielä tekisin muutaman viittauksen. Todellakaan siinä vaiheessa, kun tauti on linnuissa, meillä ei täällä Suomessa ole hätää. Ihan terveellä järjellä, normaalilla hygienialla tulemme aivan varmasti täällä toimeen. Suomi on lintujen osalta muuttolintujen reitteihin nähden myös hyvin suojainen saari. Muuttolinnut pääosin tänne tullessaan joutuvat tekemään aikamoisen merimatkan, ja ilmeisesti on niin, että sairaat linnut eivät jaksa tuota merimatkaa edes tehdä. Ja voihan olla, että tuo tauti on myös linnuissa jollakin tavalla vähentynyt. Tämä kaikki olisi hyvin toivottavaa.

Mutta silloin tilanne on hyvin vaikeasti hallittavissa maailmanlaajuisesti, jos — ja kun matemaattinen malli näyttää todennäköisenä — tämä kehittyy ihmisestä toiseen tarttuvaksi, ja kukaan ei voi aavistaa sen vaarallisuusastetta. Silloin pitää olla varautuminen myös kaikkein pahimpiin uhkakuviin. Järjestäytyneen yhteiskunnan tulee silloinkin voida toimia.

Ed. Tiusanen ansiokkaasti viittasi myös rokoteasiaan. Lisätalousarviossakin esitetään tähän liittyviä määrärahoja. Tämä on oikein hyvä. Me kaikki tiedämme, että rokotetta voidaan tähän virukseen tehdä vasta sitten, kun tiedetään, mikä se virus tarkkaan ottaen on, joka tarttuu ihmisestä toiseen. Elikkä silloin on tietty kilpailu ajan kanssa löytää rokote, kun maailmalla virus on jo muuntunut. Silloin maailmanlaajuisesti tarvittaisiin matkustusta rajoittavia toimia, jotta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan edes yrittää pitää virus rajoitetulla alueella, mikä on tietysti mahdottoman vaikeaa, koska virus rajoja ylittäessään ei kysele mitään passeja eikä viisumeita. Se leviää ihmisten kautta, jotka eivät heti tiedä virusta edes kantavansakaan ja helposti tartuttavat suuret joukot ihmisiä tähän. Tämän takia me tarvitsemme lainsäädännön.

Huolissani olen siitä, että meillä ei ole tällä hetkellä riittävää rokotetuotantovalmiutta, mutta toivon, että se nopeasti saadaan, koska osaaminen löytyy, yrityksiä vielä löytyy, tuotantofasiliteetit löytyvät. Jos meillä on oma suomalainen rokotetuotanto, voimme tässä suhteessa luottaa siihen paljon paremmin kuin ulkomailta tehtäviin kauppasopimuksiin tilanteessa, jossa kaikkialla maailmassa tarvittaisiin paljon rokotteita.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan korostaa sitä, että missään tapauksessa en halua hysteriaa vaan turvallisuutta, ja sitä, että yhteiskunta haluaa myös kansalaisille ja ulkomaillekin viestittää sitä, että Suomi tekee kaikilla sektoreilla ne valmiustoimet, joita tarvitaan toimiin, joita toivon mukaan ei koskaan tehtäisi. Mutta niinhän me hankimme koteihimmekin palovaroittimet, ensiapulaukut; toivon mukaan niitäkään ei koskaan tarvittaisi, mutta ne ovat hyvät olemassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Aivan lyhyesti. On hyvä, että edustaja Oinonen painottaa, että hän ei halua hysteriaa. Se on hyvä painotus. Kun sitä hysteriaa kuitenkin oli tässä maassa, niin muun muassa — valitettavasti kotikaupunkini oli kyseessä — Kotkassa myrkytettiin kymmeniä sorsia, mikä liittyi juuri tähän hysteriavaiheeseen, parationilla, joka muuten, ed. Seppo Lahtela, olisi voinut myös tappaa vaikka ihmisenkin. Eli tämä on tällainen asia, jota voi tulkita ja katsoa niin, että se liittyy tähän vihamieliseen henkiseen tilanteeseen. Tampereella tehtiin oikein viranomaispäätös lintujen tappamisesta. Näin ollen tässä oli paljon tällaista.

Mutta sitten todella tähän rokoteasiaan. Suomi lopetti yhdessä vaiheessa oman rokotetuotantonsa. Meillä infuusionesteiden valmistusta on myös vahvasti vähennetty. Käytännössä sitä ei ole. Eli meiltä puuttuu tällaisia strategisia asioita, joita on perusteltu markkinataloudella, ettei kannata. Mutta mielestäni ne ovat aika huonosti tehtyjä perusteluja, vähän kvartaalitaloudessa tehtäviä lyhytnäköisiä päätöksiä. Näin ollen on selvää, että tähän valmistautumiseen tietysti kaikkiin sairauksiin pitää olla valmiutta myös bakteeripuolella. Meillä ei ole uusia antibiootteja. Ei ole maailmassa kehitetty ollenkaan uusia varsinaisia molekyylejä, uudentyyppisiä, viime aikoina, mutta mutaatioita tapahtuu mikrobimaailmassa kyllä. Tässä mielessä tämä huoli yleisesti ottaen on ihan paikallaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen viittasi sorsien myrkytykseen parationilla. Tietääkseni aine on sama kuin vanha Bladan, mikä oikein todellinen emännän taikka isännän surma oli olemassa, aiheutti erittäin kivuliaan kuoleman, ja niin luulen, että kävi myöskin näille sorsille. Se on hyvin valitettavaa, että näin ylireagoidaan joko järjen taikka tunteen taikka jonkun muun sekoilun perusteella. Tietääkseni tämä parationi ei enää ole kauppavalmiste eikä sitä mistään ole saatavissa, mutta kaiken näköisiä sotasaaliskätköjähän tässä maassa vielä tuntuu olevan.

Keskustelu päättyy.