Arvoisa puhemies! Kysymykseni kohdistuu valtiovarainministeri Kataiselle.

Ennen 90-luvun lamaa Suomen valtionvelka oli alle 10 miljardia. 90-luvulla laina paisui pahimmillaan 70 miljardiin. Koko 2000-luvun meillä on ollut hyvä tilanne. Velkaa on maksettu. Sitä on kuitenkin vielä 56 miljardia. Tästä summasta maksetaan vuosittain korkoa 2,4 miljardia. 90-luvulla pystyimme ottamaan lainaa puhtaalta pöydältä, sillä käsissämme oli perusterve talous. Meidän velkaantumisemme vuoksi seuraava sukupolvi uhkaa joutua kantamaan todella raskaan korko- ja lainataakan.

Entä jos talouden heikentyessä tarvitaan lisää velkarahaa? Onko nyt tehtävä 2 miljardin euron lainanlyhennys riittävä toimenpide tulevien vuosien lainan korkokulujen pienentämiseksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Erittäin tärkeä kysymys, oli hyväkin kysymys, ehkä liian vähän puhuttu, vähän liian vähän puhuttu aihe tässä salissa elikkä velka. Niin kuin edustaja totesi, nykyisestä velkapotista me maksamme korkoja 2,4 miljardia euroa, joka on enemmän kuin useimpien ministeriöiden vuosibudjetti, vaikkapa liikenne- ja viestintäministeriön tai kauppa- ja teollisuusministeriön, jos oikein muistan jnp. Meillä menee ikään kuin, jos sanon vähän lainausmerkeissä, kankkulan kaivoon enempi rahaa kuin suomalaisten hyväksi. Näin ollen ensi vuodelle budjetoitu 2 miljardin euron summa, jolla maksetaan velkaa pois, on kyllä aivan ehdoton minimi ottaen huomioon poikkeuksellisen hyvän talouskehityksen. Silloin kun on poikkeuksellisen hyvä aika, niin sehän tarkoittaa sitä, että todennäköisesti tulemme joskus normaaliin talouskasvuun, tai on riski, että tulemme normaalia huonompaan, ja silloin on tietysti vaikeampi maksaa velkaa pois ilman, että samaan aikaan tehdään kovia leikkauksia. Mutta nyt pitää maksaa velkaa pois, jotta voimme säästää korkokustannuksissa. Ensi vuoden budjettiin varattu 2 miljardin velanmaksuvara vähentää menoja 100 miljoonalla.

Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten ministeri Väyrynen esitti laskelman, että kun bkt:n on arvioitu kasvavan 7 miljardilla vuonna 2008 ja valtion budjetti on bkt:stä noin neljäsosa, niin tämän laskukaavan mukaan nykyiseen hallituksen budjettiesitykseen voitaisiin täysin vastuullisesti lisätä menoja 1,5 miljardia euroa. Näin on puhunut siis kokenut, ammattitaitoinen ministeri Väyrynen.

Mitenkä pääministeri ja valtiovarainministeri tätä kommentoivat? Onko ministeri Väyrynen oikeassa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei meillä mitään sellaista erityistarkoitusta ole, että valtion budjetti suhteessa kansantuotteeseen olisi aina samalla prosentilla, vaan valtio pitää kiinni kehyksistään. Tällä vaalikaudella kehykset nousevat tuntuvasti, parilla miljardilla eurolla. On vaan hyvä, jos muu kansantalous kasvaa nopeammassa tahdissa. Se tulee kansalaisten hyväksi. Sellaista tavoitetta, että valtion budjetin kansantuoteosuus pidettäisiin ennallaan, hallituksella ei ole.