Markku Eestilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on hyvin yksinkertainen, se on vaalilain 41 §:n muutos siten, että numero 7 poistetaan Suomessa käytävissä vaaleissa ehdokaslistoilta.

Nykykäytäntö, missä numerot 1 ja 7 ovat mukana, aiheuttaa kohtuuttomia tulkintaongelmia. Se heikentää ehdokkaiden yhdenvertaisuutta, ja jossain määrin voidaan sanoa, että myös ehdokkaiden ja äänestäjien oikeusturva on koetuksella. On todennäköistä, että nämä tulkintaongelmat jatkossa lisääntyvät sen takia, että perusopetuksessa on ainakin aikaisemmin siirrytty kansainväliseen käytäntöön, jossa ykköseen ei kuulu lippaa ja seitsikkoon ei kuulu poikkiviivaa. Tämän takia nämä ehdokkaat, joiden ehdokasnumeroissa numerot 1 ja 7 esiintyvät, joutuvat selvästi heikompaan asemaan kuin muut ehdokkaat, jotenka yksinkertaisuuden vuoksi ja oikeusturvan parantamisen kannalta ehdotan tässä lakialoitteessa, että numero 7 poistetaan ehdokaslistoilta kokonaan.

Arvoisa puhemies! Tässä tämä lakialoite lyhykäisyydessään.

Markku  Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eestilän neitsytpuheenvuoro oli erinomaisen hyvä, ja sitä on helppo kannattaa, enkä tarkoita sen vuoksi, että uutta hallitustakaan ei ole vielä muodostettu, vaan olemme tavallaan kaikki samalla viivalla tässä.

Herra puhemies! Todellakin tämä numero 7 muodostuu tietyksi ongelmaksi. Nykykirjoitustapojen vuoksi sen viivan vetäminen ei olekaan enää sitten siinä nykytekstissä mukana eikä painotekstissä varsinkaan. Vaikka tämä esitys saattaa kuulostaa tekniseltä, niin silti siinä on varmasti enemmän sisältöä ja asiaa. Sen vuoksi on kyllä toivottavaa, että tämä asia punnitaan ja tutkitaan huolella. Oikeusministeriö voi asiaa tulevissa vaalilainsäädäntöön kohdistuvissa muutoksissaan myös pohtia. Vaikka meillä on sähköinen äänestys tietyssä mitassa tulossa ehkä joskus ajan myötä mutta ei ihan heti näköpiirissä, niin silti tämänkin kaltainen tekninen muutos on hyvä ottaa huomioon ja miettiä sitä, onko oikea tapa sitten vaalilain uudistuksen yhteydessä tämä ottaa esille tai viekö eduskunta sitten tätä asiaa eteenpäin.

Tämähän, jos mikä, itse asiassa koskettaa kansanedustajia ja eduskuntaa ja kaikkia ehdokkaitakin hyvin laajalla tavalla ja on sikäli myös aivan yhteinen asia. Tällä myös omalta osaltaan pystyttäisiin vähentämään niitä tulkintaongelmia, joihinka edustaja Eestilä tuossa omassa puheenvuorossaan viittasi.

Lasse  Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Useissa vaalien äänestyslipuissa on laskennan yhteydessä monitulkintaisuutta, kun numero on piirretty epäselvästi tai lappu sisältää muita merkintöjä. Tämän vuoksi useat selvästi rekisteröitäviksi ääniksi tarkoitetuista äänistä joudutaan ääntenlaskennan yhteydessä hylkäämään. Etenkin sellaiset pyrkimykset monitulkintaisuuden vähentämiseen, jotka eivät aiheuta kustannuksia tai ylimääräisiä hallinnollisia ongelmia, tulisi toteuttaa. On selvä, että etenkin numeroiden 1 ja 7 välillä monitulkintaisuuden vaara on epäselvästi piirrettyjen numeroiden osalta ilmeinen. Riskiä lisää edelleen se, että peruskoulujen opetussuunnitelmissa on numeron 7 kirjoitustavassa luovuttu vaakaviivan käytöstä. Näistä näkökulmista numeron 7 käyttö vaalinumeroissa vaarantaa ehdokkaiden yhdenvertaisen kohtelun. Minulla on asiasta myös jonkin verran omakohtaista kokemusta.

Tulkinnanvaraisuudesta päästäisiin eroon toimivan sähköisen äänestämisen järjestelmän kautta. Kuitenkaan tällä hetkellä tietoyhteiskuntamme taso ei tunnu mahdollistavan luotettavaa äänten antamista ja rekisteröintiä sähköisen välineen avulla. Hyvä kysymys myös laajemmin olisi pohtia, onko Suomen tietoyhteiskunnan taso jäämässä kansainvälisen kärjen kelkasta, aivan kuten Nokia on valitettavasti ainakin tällä hetkellä jäänyt kilpailijoiden taakse.

Joka tapauksessa numeron 7 käytöstä voitaisiin luopua vaalien yhteydessä monitulkintaisuuden vähentämiseksi. Tämä ei aiheuttaisi kustannuksia. Numeroita nimittäin maailmassa riittää ilman seiskaakin.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä tarttui erittäin tärkeään asiaan. Numeroiden kirjoitusasu on tosiaan vuosien myötä muuttunut, ja on varmasti tarkoituksenmukaista pyrkiä vaaleissa, joissa jokaisella on vain yksi ääni, siihen tilanteeseen, että tulkinnanvaraisuudet minimoidaan. Ääniä hylätään kaikissa vaaleissa, ja jos Eestilän ehdotuksen mukaisesti numeroa 7 ei voida poistaa, niin joka tapauksessa olisi hyvä selvittää, miten näitä tulkinnallisuuksia voitaisiin vähentää.

Tuen myös edustaja Männistön esitystä siitä, että sähköistä äänestystä lisättäisiin, ja huomasin tuossa, että edustajalla oli itselläänkin iPad tuolla puhujapöntössä. Toivoisin, että sähköistä asiointia, sähköisiä menetelmiä, voitaisiin käyttää myös täällä salissa ja voisimme käyttää myös tietokoneita osaltamme.

Timo  Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on varsin mielenkiintoinen, ja se ei tietysti ole ehkä aivan niin yksinkertaista kuin tässä helpolla tulee ajatelleeksi, että poistamme numeron 7. Se tietysti tarkoittaa, että sieltä varsin monia numeroja silloin jää pois ja tuo on jatkumo kokonaisuutena.

Itse lähtisin, vaikka edellisellä kerralla tuossa sähköisen äänestyksen kokeilussa epäonnistuimmekin, jatkamaan sitä kehitystyötä, ja silloin tämä ongelma, johon myös tällä lakialoitteella tähdätään, poistuisi, kun pääsisimme siihen malliin, että meillä olisi toimiva sähköinen äänestys. Itse uskon, että se on Suomessa mahdollista, ja sen pitää olla Suomessa mahdollista.

Tällaisia vastaavia ongelmia, joihin voisi puuttua vastaavan tyyppisillä lakialoitteilla, on esimerkiksi se, että Helsinki ja Uusimaa ovat omina vaalipiireinään ja niiden päämediat, mainosmediat, ovat samat. Silloin tulee ongelmia siitä, että on samat numerot Helsingissä ja Uudellamaalla. Voisi tietysti miettiä, miksi ei esimerkiksi näitä numeroita voitaisi laittaa niin, että aloitetaan kakkosesta esimerkiksi Helsingissä ja sitten niiden numeroiden perään laitettaisiin Uusimaa, että samoja numeroita ei olisi tämäntyyppisillä alueilla. Eli ongelmia on olemassa monenlaisia; niihin varmasti ratkaisuja kannattaa etsiä.

Mutta itse koen, että sähköinen äänestys on parempi ja kannatettavampi ratkaisu kuin se, että lähdemme poistamaan numeroita käytöstä vaalitilanteessa.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Eestilän lakialoite on minusta kuitenkin tärkeä ja merkittävä, koska se voi yksittäistapauksissa todella merkitä kymmeniä — tuskin nyt satoja, joka tapauksessa kymmeniä ääniä — hylättyjä ääniä, joitten tarkoitus ei mene oikealla tavalla perille. Ja niin kuin me kaikki tiedämme, nytkin täällä meitä kansanedustajia on sellaisia, jotka hyvin pienillä äänieroilla ovat tulleet valituksi. Kyllä tämä oikeusturvan ja ihan demokratian kannalta on tärkeä kysymys. Olisin itse allekirjoittanut kyllä tämän lakialoitteen, jos edustaja Eestilä olisi nimen siihen pyytänyt. Kyllä tähän kannattaa ihan vakavasti suhtautua. Ja onhan tässä tämä sukupolvikysymyskin sitten. Kyllähän vanhemmat ihmiset tähän seiskaan sen poikkiviivan laittavat, mutta nuoremmat eivät, ja se aiheuttaa sitten tätä sekaannusta ja tulkintaongelmia. Onnittelen edustaja Eestilää hienosta valtiomiesaloitteesta heti näin alkumetreillä!

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Näin toimitusministerinä en rohkene ottaa näin merkittävään poliittiseen kysymykseen kuin numeron 7 oikeinkirjoittamiseen tai sen poistamiseen ministerinä kantaa.

Mutta kaksi seikkaa siitä, mitä nyt toimitusministerinä toimiva hallitus on päättänyt tämän äänestämisen ja sähköisen avusteisuuden osalta, on, että me odotamme Norjan ensi syksyn kunnallisvaalikokeilua, jossa useilla paikkakunnilla kokeillaan avoimella lähdekoodilla olevaa sähköistä äänestämistä, jossa äänestäjä niin halutessaan saa kryptatun todisteen omasta äänestämisestään.

Toinen seikka on, jos tämä toimii ja jos sen hinta on järkevä, niin luulen, että Suomessa sitä katsotaan hyvinkin innostuneella silmällä, siis jos.

Toinen seikka on, että maailmalla halpenee koko ajan sen kaltainen avusteinen tekniikka, että vaikka jos päädytäänkin siihen, että yhä mennään äänestyspaikalle, niin siellä äänestyspaikalla ihan normaalilla tietokoneella pystyttäisiinkin, kun äänestetään, tuottamaan semmoinen äänestyslappu, joka vielä varmentaa, tarkoititko tämän nimistä henkilöä tästä vaalipiiristä. Tämä ratkaisisi silloin myös muun muassa nämä Helsinki—Uusimaa-ratkaisut, ja tämän teknologian hinta laskee koko ajan. Nämä ovat ne kaksi seikkaa, joita ainakin parhaillaan seurataan tulevaisuutta silmällä pitäen.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tällaisen varttuneemman väestön edustajana totean, että tämä edustaja Eestilän tekemä ehdotus ykkösen ja seiskojen selventämiseksi äänestystilanteessa vaalilipussa on suorastaan hyvä. Miksi sanon näin? Toimin vanhassa elämässäni 30 vuotta Keski-Suomen läänin vaalipiirin keskuslautakunnan varapuheenjohtajana, ja kaikissa valtiollisissa vaaleissa oli kymmeniä tapauksia, että jouduttiin jompikumpi numero hylkäämään. Kansalaisten demokratia ei näin ollen toteutunut siinä määrin kuin kansalainen itse halusi.

Totean, että kun varsinkin vanhemmat ihmiset vääntävät ne seiskat vähän eri tavalla kuin nuorempi väki, niin tämä esitys on aivan paikallaan, ja toivon, että hallitus tekee siitä edustaja Eestilän mukaisen päätösehdotuksen eduskunnalle.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on mielenkiintoinen esitys, ja tietysti tarpeellista tätä on pohtia. Mutta se, miten tähän on tultu, on myös aika mielenkiintoista, että meillä eurooppalaisella tasolla Suomeen sitten tullaan kertomaan, millä lailla näitä numeroita meillä piirrellään, ja tuntuu niin kuin oudolta käytännöltä, miksei se ykkönen voisi olla suora viiva ja seiska vaikka ilman väkästä. Mutta jos tämäkin asia tiedetään tuolla muualla paremmin, niin kai meidän on sitten näin toimittava. Tällä laillahan meillä toimitaan monessa muussakin asiassa. Mutta on kyllä mielenkiintoinen tilanne ja nähtäväksi jää sitten, miten tästä edetään.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilän ehdotus on periaatteessa hyvä, mutta mielestäni vielä järkevämpää olisi, jos kouluissamme ei jatkuvasti muuteta tapaa kirjoittaa numeroita, vaan me kaikki suomalaiset ihan sukupolvesta riippumatta oppisimme käyttämään samalla tavalla kirjoitettuja numeroita. Näin pääsisimme eroon tulkinnanvaraisuudesta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Aloite on ihan hyvä, että tähän puututaan jotenkin ja pyritään löytämään järjestelmä, jotta epäselvyyksistä päästään irti.

Ehkäpä yhtenä viestinä, mitä voi pohtia sitten lakivaliokunnassa, on se, että äänestyskoppiin tulisivat numeroesimerkit, -mallit, joissa olisi sitten vaikka seiskassa se väkänen, niin silloin se eroaisi selkeästi ykkösestä.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelemme erittäin tärkeästä asiasta. Jokainen äänestäjän ääni on tärkeä eikä saa mennä hukkaan. Tulkinnanvaraisuus on ehdottomasti saatava pois. En tiedä, onko se ratkaisu siinä, että seiska poistetaan, tai siinä, että kopissa on malli, josta katsotaan, millä tavalla numerot piirretään. Useimmiten kun ihminen menee koppiin, hän sen verran ehkä keskittyy siihen, että tulee se oikea äänestysnumero, ettei välttämättä ehdi niitä ohjeita katsella, miten niitä numeroita piirretään.

Mielestäni edustajien Mäkelän ja Heinosen pohdinnat siitä, että meidän tulisi siirtyä sähköiseen äänestykseen, ovat oikeansuuntaisia. Se on ainoa tapa varmistaa, että myös ne numerot tulevat oikein, ja oli hyvä, että ministeri Brax otti esille Norjan kokeilut, joita meidän on syytä seurata hyvinkin tarkkaan ja pohtia niiden hyödyntämistä mahdollisesti Suomessa. Ja tältä osin sähköinen äänestyshän antaa myös ihan online-tulokset. Eipä tarvitse odottaa seuraavaan päivään tuloksia, saati keskiyöhön.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä edustaja Eestilän esitystä. Itsekin kuntavaaleissa muun muassa tämän ykkösen ja seiskan problematiikan kokeneena tiedän, että se todella voi vaikuttaa paljonkin vaalin tulokseen. Mutta nostaisin nyt tässä lähetekeskustelussa esille myös semmoisen näkökulman, tarvitaanko välttämättä vaalinumeroita ollenkaan vai voiko olla todella joku muu tapa. Tässähän nyt on nostettu sähköinen äänestäminen esiin, mutta voiko esimerkiksi nimen perusteella tämän vaalitoimituksen suorittaa, koska tämä ehdokasnumeroitten mukana oleminen aiheuttaa esimerkiksi kampanjan käymiseen ihan tämmöisiä käytännön teknisiä haasteita, kun kaikki vaalimateriaali esimerkiksi pyritään painamaan uusiksi kesken sen vaalikampanjan? Vaalikampanjat kuitenkin käytännössä kestävät pitempään. Toki kyllä ymmärrän, että on myöskin semmoisia kansanedustajia, joiden nimen kirjoittaminen on hyvin haastavaa, jos siinä vaaditaan sitten jokaisen kirjaimen aivan oikein kirjoittamista. Tämä enemmän tämmöisenä pohdintana.

Mutta kun lähetekeskustelussa ollaan, niin on varmasti syytä pohtia myös sitä näkökulmaa, että esimerkiksi nuorisovaaleissa erilaisella numeroiden symboliikalla on hyvin suuri merkitys vaalien lopputuloksen kannalta. En tiedä, onko sitten oikeissa valtiopäivä- tai kunnallisvaaleissa näin koskaan käynyt, että numeroitten sisältämällä symboliikalla on jotakin merkitystä.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä otti tärkeän asian esille. Omassa kampanjassani kiinnitin kahteen asiaan huomiota: mikä on vaalinumero ja mikä on vaalitulos, ja kauhulla pelkäsin sitä, että ykkösiä ja seiskoja sinne vaalinumeroon tulee. Kyllä kansalaisten on voitava luottaa, että äänestyskopissa annettu viesti välittyy perille juuri sillä tavalla kuin on ajateltu, ja numerot on maailmaan keksitty juuri sen takia, että ne välittävät eksaktia tietoa eteenpäin. Kannatan siis Eestilän lakialoitetta.

Toinen asia, josta tämä ongelma johtuu, on se, että todellakin meillä koulussa lapsille opetetaan numerot niin kuin opetetaan, ja näkisin, että ministeriössä olisi syytä tarkastella opetussuunnitelmaa uudestaan siitä näkökulmasta, voidaanko tämä epäjohdonmukaisuus, epätarkkuus opetussuunnitelmassa poistaa ja mahdollisesti seiskaan lisätä se väliviiva uudestaan takaisin.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tätä lakiesitystä en missään nimessä pidä huonona vaan erittäin ansiokkaana, mutta pitäisi myöskin miettiä asioita sillä tavalla, että eduskunta on laitos itsessään, ja jos puhutaan eduskuntavaaleista, niin eduskuntalaitoksella on pitkä historia ja meillä on täällä vakiintuneita tapoja, jotka ovat peräisin hyvinkin kaukaa, ja tähän näkökulmaan minä voisin sisällyttää myöskin sen numero 7:n väliväkäsen siinä keskellä. On muistettava kuitenkin, että sataprosenttista järjestelmää me emme saa sähköisesti emmekä paperiversiolla aikaiseksi. Tietty virheprosentti meille joka tapauksessa näihin tulee, mutta tietenkin on syytä pyrkiä mahdollisimman aukottomaan järjestelmään.

Tässä Eestilän esityksessä oli ajatuksena, että numero 7 pyyhittäisiin pois. Tuli mieleen, että numero 3 ja numero 5 myöskin aika lailla sotkeentuvat, jos ne tietyllä tavalla kirjoittaa. Samoin numerot 3 ja 8. Loppujen lopuksi meille jää aika vähän niitä numeroita, jos me rupeamme kaikkia niitä numeroita pyyhkimään pois, jotka voidaan johonkin sekoittaa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! En oikein ymmärrä sitä, että tässä syytetään suomalaista peruskoulua ja opetussuunnitelmia tästä ongelmasta. Meillä on täällä, itse asiassa uskoisin, että tänäänkin, seuraamassa nuoria, jotka ovat juuri sen ikäisiä, että he ovat saaneet opetuksen peruskoulussa näillä nykyisillä numeroilla, jotka ovat olleet käytössä... — Oliko niin, että näissä vaaleissa eivät vielä sen ikäiset nuoret päässeet äänestämään, jotka ovat saaneet opin näiden uusien numeroiden perusteella?

Ei tämä ole mikään EU-ongelmakaan, kyllä tämä on Suomessa tehty ihan omista lähtökohdista ja virtaviivaistettu meidän kirjoitustamme, mutta myös numeroita. Se on toki erikoista, että kun olemme tehneet tämän numerouudistuksen peruskouluun eli tietyllä tavalla lähteneet sitä sieltä eteenpäin viemään, niin kuitenkin äänestyskopeissa edelleen käytetään näitä numeroita, joissa ykkösessä on väkänen ja seiskassa on poikkiviiva, kun oikeat numerot, joita nyt näille nuorille esimerkiksi on opetettu, ovat niin, että ykkönen on pelkkä suora viiva ja seiska on sitten tuo yläväkäsellä oleva numero. Ne ovat täysin yksiselitteiset ja selkeät. Kyllä minun mielestäni nyt pitää vain määrätietoisesti viedä eteenpäin sitä, että nämä numerot, joita meidän nuorillemme opetetaan, ovat tulevaisuudessa käytössä niin kauan kuin tuohon sähköiseen äänestämiseen päästään.

Mitä tulee tuohon nimien käyttöönottoon, niin uskon ja epäilen, että meillä olisi eriniminen puhemies tälläkin hetkellä, jos Zyskowicz olisi pitänyt kirjoittaa 10 000 kertaa lappuihin. Siellä olisi ollut paljon hylättyjä nimiä, ja varmasti edustaja Guzenina-Richardsoninkin läpimeno olisi ollut huomattavasti vaikeampaa sen tyyppisessä äänestyskäytännössä, eli ehkä on parempi pysyä numeroissa ja sen jälkeen sähköisessä äänestämisessä.