Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ottanut keskeiseksi tavoitteeksi rikollisuuden vastustamisen. Onkin korkea aika, että rikoksen tekijän suojelusta siirrytään kohti rikoksen uhrin suojelua ja rikosten ehkäisyä. Siihen tällä lakiesityksellä pyritään. Erinomaista on myös se, että maksamattomista sakoista halutaan jälleen rangaista: joko yhdyskuntaseuraamuksella, tai jos suorittaminen ei onnistu, vaihtoehtona on jälleen vankila.

Tämä sakon muuntojen palauttaminen on aivan välttämätöntä. Sen jälkeen kun poliisin määräämiä sakkoja ei ole enää voinut muuntaa vankeudeksi, turvattomuus kaupoissa on lisääntynyt, poliisin työ on tehty tyhjäksi ja sakkojen maksutulo on romahtanut. Sakon muuntojen poistaminen lisäsi rikoksia, vaikka tilastoissa muutosta on selitetty myös muilla tekijöillä. Poliisia ei ole enää muutoksen jälkeen kuitenkaan kannattanut edes kutsua kirjoittamaan sakkoa eikä poliisi ole kyllä yleensä tullut pyydettäessäkään. Tämä rikollisuus ei tilastoissa näy.

Mielestäni lainsäätäjän tehtävä on pyrkiä vähentämään rikollisuutta eikä lisätä sitä. Arvoisa puhemies! Siksi on erinomaista, että oikeusministeriössä ja oikeusministeri Henrikssonilla on valmiutta korjata viime hallituskaudella tehtyjä virheitä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta oli erittäin hyvä, että edustaja Kataja kokoomuksen taholta osoitti tässä, että se viime porvarihallituksen tekemä muutos, sakkojen muuntovankeusjärjestelmän purku, oli suuri virhe. Sosialidemokraatit esittivät täällä juuri nämä syyt perusteeksi, jotta se esitys olisi vedetty takaisin tai valiokunnassa se olisi muutettu, ja sitten lopulta esitimme sen hylkäämistä täällä eduskuntasalissa. Vain muutama ehkä poliisitaustainen kokoomuksen kansanedustaja, siis yhden käden sormilla laskien, yhtyi sosialidemokraatteihin täällä. On erittäin hyvä, että tässä asiassa nyt realismi ja nimenomaan myöskin turvallisuuden tarpeet otetaan korjaavalla tavalla huomioon.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä nyt käydään läpi tuota jäsenvaltioiden välistä rikosrekisteritietojen säilyttämistä ja vaihtamista, ja se on erittäin tarpeen rikostutkinnan tehostamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Rikollisuus on kansainvälistä, ja myös viranomaisyhteistyön ja lakien pitää olla yhteydessä toisiinsa.

Mutta tämä edustaja Katajan esille nostama asia tuosta sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta ja siihen puuttumisesta on erittäin tärkeä asia. Tämä surullinen päätös, joka aikaisemmin on eduskunnassa tehty, on murentanut moraalia ja oikeuskäsitystä siitä, mitä seuraa, kun tekee rikoksen. Omaisuusrikoksia, näpistyksiä on suurin osa näistä, ja niihin syyllistyy ammatti- ja taparikollisia.

Kunniallinen kansalainen, jos hän saa rikkeestä sakon, kiireen vilkkaa rientää maksamaan tuon sakkonsa ja sovittamaan tekonsa sitä kautta, mutta ammatti- ja taparikollinen ei toimi näin. Hän miettii, mitä tästä seuraa, kun hän saa tämän sakon, poliisin antaman rangaistusvaatimuksen, ja kun siitä ei ole mitään seuraamusta, hän repii sen sakon ja lähtee jatkamaan sitä rikollista toimintaa, koska siitä ei tule rangaistusta eikä seuraamusta.

Nyt on erittäin hyvä asia, että oikeusministeri Henriksson on ottanut vakavasti tämän jo viime kaudella lakivaliokunnassakin useasti esillä olleen esityksen ja vaatimuksen siitä, että tämä epäkohta pitää korjata. Nyt työryhmä pohtii jonkinlaista yhdyskuntaseuraamusta tämän sakon muunnon korvaamiseksi, mutta se pitää viedä niin pitkälle, että jos tuo yhdyskuntaseuraamus tulee ensisijaiseksi seuraamukseksi, niin sen jälkeen, jos sitä ei suoriteta, se pitää muuntaa vankeudeksi. Kansalaisten oikeustaju ja yleinen moraali vaatii tällaisen järjestelmän.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puheenjohtaja! On oikein hieno asia, että edustajat Jokinen ja Kataja ovat tulleet perussuomalaisten linjoille (Kari Rajamäki: Sosialidemokraattien!) tässä sakon muuntorangaistuksessa. Nimittäin edellisellä kaudella olimme tuolla lakivaliokunnassa ja käsittelimme asiaa pitkään ja hartaasti. Lopputulema oli se, että minä lakivaliokunnassa tein asiasta vastalauseen. Me vastustimme kyseistä muutosta, ja meillä oli juuri nämä samat perustelut, joista edustajat Jokinen ja Kataja täällä äsken puhuivat. Tiesimme, että siitä tulee huonoja seuraamuksia, kun ei tule rikoksista rangaistuksia.

Näin ollen on hyvä, että nyt siihen epäkohtaan puututaan, mutta olisimme toivoneet koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä, että tähän muuntorangaistuksen muutokseen ei olisi koskaan menty vaan sakko olisi automaattisesti poliisin määräämänä voitu muuntaa myös vankeudeksi. Mutta valitettavasti hävisimme tässä isossa salissa äänestyksen, ja Kataja ja Jokinen olivat myös silloin äänestämässä hallituksen esityksen puolesta, niin kuin hyvin muistatte. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner on oikeassa, mitä äänestykseen tulee. Me kokoomuksessa olimme erittäin skeptisiä silloin viime hallituskaudella tehdyn sakonmuuntouudistuksen vaikutuksista ja sen järkevyydestä. Lopulta kuitenkin taivuimme siihen oikeusministeriöstä vahvasti esitettyyn käsitykseen, että sakkovangit eivät pystyisi suorittamaan esimerkiksi yhdyskuntapalvelua päihde- ja elämäntapaongelmiensa johdosta. Me kuitenkin edellytimme, että muutos, jossa tämä mahdollistetaan, saatetaan voimaan mahdollisimman nopeasti ja tilannetta seurataan. Nyt onneksi ollaan tässä tilanteessa, jossa tämä muutos on tulossa. Kuten silloin vahvasti epäilimme, kyseessä oli virhe, ja on oikein, että nyt nykyinen oikeusministeri haluaa tämän virheen korjata.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner tuossa sanoi, että olisin ollut tämän esityksen takana silloin, kun tämä oli. En kuitenkaan ollut siinä joukossa.

Kyllähän politiikassa on niin, että välillä tulee virheitäkin, ja silloin kun niitä tulee, pitää ne tiedostaa ja sitten olla valmis niitä korjaamaan, se on ihan tervettä. Nimenomaan on tärkeä tämä näkökulma, että asioita katsotaan rikosten uhrien kannalta, niiden ihmisten kannalta, jotka kärsivät ja joutuvat tässä ylimääräiseen paineeseen. Esimerkiksi useissa kaupoissa tämä on aiheuttanut päivittäistä näpistys-, anastusrikosten lisääntymistä. Se on aikamoinen rasite kauppojen henkilökunnalle. Se on jopa työturvallisuuteen liittyvä kysymys, kun ammatti- ja taparikolliset päivästä toiseen käyvät siellä anastamassa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on nyt ihan hyvä, että nämä virheet myönnetään ja hallitus on tekemässä ilmeisesti jonkinlaista parannusesitystä nykytilaan. Silloin viime kaudella, kun tämä vahingollinen muutos tehtiin, kuulimme lukuisia asiantuntijoita, myös kaupan edustajat olivat kaikki yksimielisesti sitä mieltä, että kun tästä poliisin määräämästä sakon muuntorangaistuksesta luovutaan, niin lopputulos on se, että näpistykset menettävät merkityksensä sen takia, että niistä ei enää rangaista, niin että sillä tavalla kaikki oli tiedossa. Tässä haluttiin säästöjä vankeinhoitoon, eli se oli kriminaalipoliittinen linjaus — haluttiin ennen kaikkea säästöjä vankeinhoitoon. Lopputulos nyt oli se mikä oli, mikä näkyy myös näissä kaupan edustajien lausumissa, joita he ovat tämän muutoksen johdosta julkisuuteen antaneet.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yksi poliisin ylläpitämä rekisteri on niin sanottu passirekisteri, joka käsittää pikkuhiljaa kaikkien sormenjäljet, koska kun passia haetaan, niin sormenjäljet otetaan talteen tähän passirekisteriin.

Julkisessa keskustelussa ja eduskunnassa on kovasti korostettu sitä, että tätä passirekisteriä ei saa käyttää muuhun kuin passien väärentämisen ehkäisemiseen tai väärennösten paljastamiseen ja joissakin tilanteissa myös kuolleen henkilön tunnistamiseen. On nimenomaan korostettu tietosuojan näkökulmasta sitä, että tätä rekisteriä ei saa käyttää esimerkiksi törkeiden rikosten selvittämiseen. Kun ajattelu on tällaista ollut sekä eduskunnassa että julkisessa keskustelussa ja muun muassa tietosuojavaltuutetun kannanotoissa, niin voi sanoa, että siinä kyllä painotetaan kovasti tietosuojaa mutta ei ainakaan painoteta rikosten selvittämisen intressiä ja rikoksen uhrin näkökulmaa.

En itse ymmärrä, miksei esimerkiksi törkeiden rikosten selvittämiseen voitaisi käyttää tätä passirekisteriä. Jos meiltä löytyy vaikkapa jostain hotellihuoneesta surmattu ja raiskattu nainen ja sieltä hotellihuoneesta löytyy myös sormenjälkiä, joita tässä lakiesityksessä tarkoitetuissa rikosrekistereissä ei ole mutta joiden haltija löytyisi passirekisteristä, niin en voi ymmärtää sitä, miksi ei passirekisteriä tässä tilanteessa voitaisi käyttää, jotta tämä raaka ja törkeä rikos saataisiin selvitettyä.

Herra puhemies! Haluan lähettää oikeusministerille ja hallitukselle terveisiä, että arvioitaisiin tätä passirekisterin käyttöä uudelleen ja esitettäisiin, että törkeimpien rikosten selvittämisessä pitäisi voida käyttää myös passirekisterin tietoja.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän käsiteltävään asiaan totean ensinnäkin, että on loistavaa, että rikosrekisteritietoja sekä myös rangaistusvaatimustietoja sakkorangaistuksista pystytään vaihtamaan eri maiden viranomaisten kesken. Rikolliset liikkuvat, ja tietojenkin pitää liikkua heidän perässään, jotta viranomaiset voivat tehokkaasti toimia. Toivon vaan, että tämä toiminta mukautuu sen mukaiseksi, että myös kiiretilanteessa tietoja voidaan vaihtaa. Esimerkiksi vangitsemisoikeudenkäyntiin pitää hyvinkin äkkiä saada tiedot jostain henkilöstä, esimerkiksi jatkamisvaaran harkitsemiseksi, ja on nyt ilahduttavaa kuulla tämä keskustelu, mitä täällä salissa on käyty tästä sakon muuntorangaistuksesta.

Tulen juuri Helsingin vankilasta, pääsin sieltä jopa pääoven kautta pois ihan kunniallisesti, mutta siellä henkilökunta toivotti kaikki sakkovangit sinne tervetulleeksi takaisin. Ei heillä ollut mitään sitä vastaan, että siellä olisi sakkovankeja. Pikemminkin he pitivät tätä porukkaa sellaisena, että jos siihen rangaistukseen yhdistetään hoito, niin se palvelee koko yhteiskuntaa. Siellä on paljon päihderiippuvaisia ja myös huumeriippuvaisia ihmisiä. Rangaistus ja hoito yhdistettynä on loistava asia.

Ennen kaikkea on loistavaa, että sakon muuntorangaistus edes jossain muodossa palautetaan, koska täysin rehelliset ihmiset, kansalaiset, kauppiaat kärsivät tästä väärinkäytöstä, mitä nämä ihmiset, rikolliset, tekevät. Samoin poliisi on täysin voimaton tämän ongelman edessä. Olen ilahtunut siitä, mihin ja minkälaisiin toimenpiteisiin tämä hallitus on ryhtynyt. Minulla ei ole mitään edellisen vaalikauden rasitteita tässä asiassa, elikkä toivottavasti tämä asia nyt saadaan hoidettua, on tämän asian tiimoilta oltu mitä mieltä tahansa. Rehellisten kansalaisten puolesta asiat pitää hoitaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kriminaalipolitiikassa meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko pyritään estämään rikoksia ja sillä tavalla turvaamaan kansalaisten perusoikeuksia, tai sitten toinen vaihtoehto on se, että annetaan rikosten tapahtua ja sitten rangaistaan ja sillä tavalla sovittamisen kautta pyritään saamaan oikeudenmukaisuutta. Olen erittäin vahvasti sitä mieltä, että tämä ensimmäinen vaihtoehto pitää valita. Pitää ehkäistä rikokset. Mutta se merkitsee sitä, että poliisilla, viranomaisilla pitää olla vahvat valtuudet estää niitä rikoksia. Meillä oikeusministeriössä on pikkusen liian voimakkaasti ollut vallalla se ajatus, että jälkikäteen vasta puututaan, että rikollisten oikeudet ovat niin tärkeitä.

Tältä osin täytyy sanoa, että kuvaavaa on se, että Suomessa esimerkiksi rikosten valmistelun kriminalisointia on hyvin rajattu tällä hetkellä. Nythän meillä oli tapaus, että Virossa, jos sinä valmistelet ihmisten kidnappausta, se on rangaistavaa, mutta Suomessa saa puuhastella ihan millä tavalla tahansa. Ministeri Braxilta toivottiin tätä koskevaa esitystä, (Ben Zyskowicz: Neljä vuotta sitten!) mutta ei sitä koskaan neljän vuoden aikana syntynyt. Se osoittaa sitä, että olennaisiin kriminaalipoliittisiin ongelmiin Suomessa ei ole viime aikoina kiinnitetty huomiota ja näitten estämiseen nimenomaan.

Sitten toinen asia, mikä on tärkeä, on rekisteritiedot ja niitten julkisuus. Mielestäni on selvää, että rekisteritietoja pitää voida luovuttaa toisille viranomaisille, ja on erittäin hyvä, että nyt niitä luovutetaan myöskin EU-viranomaisille ja pyritään yhteisesti ehkäisemään näitä rikoksia. Mutta sitten kaiken kaikkiaan näitten rikosrekisteritietojen julkisuudesta minusta voisi pikkusen kattavammin keskustella. Meillä yksityisyydensuoja on Suomessa mennyt liian pitkälle, ja me olemme saaneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomioita tältä osin — liittyy kyllä lähinnä lehtien raportointiin rikoksista ja nimien mainitsemiseen — mutta meillä yksityisyydensuoja on mennyt liian pitkälle ja julkisuusperiaate on liian heikko.

Täytyy sanoa, että rikosrekisterinkin osalta — kun lähtökohtaisesti kaikki viranomaisten tiedot ovat julkisia, mutta pitää olla joku välttämätön syy sille, että ne eivät ole julkisia, ja katsotaan, että on arkaluontoista, jos olet tehnyt rikoksen, että joku saa tietää siitä, että olet tehnyt rikoksen — voisi pikkusen alkaa miettiä, (Ben Zyskowicz: On se niin väärin!) miksi eivät rikosrekisteritiedot ole julkisia. Jos sinä teet rikoksen, niin kyllä silloin pitää kantaa myöskin julkinen vastuu siitä tekosestaan.

Mitä tulee vielä potilastietoihin, me näemme, kun meillä on menty liian pitkälle. Potilastietojen käytettävyys on tällä hetkellä aivan liian heikko, (Puhemies koputtaa) ja se vaikeuttaa ihmisten terveyttä. Tässä suhteessa sanon vielä uudestaan: pitää miettiä tätä yksityisyydensuojaa jatkossa.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sakkojen muuntorangaistus ei ole enää tätä päivää. Siitä tulee lähinnä mieleen sanat "maksa tai lusi".

Vuosisadan alussa maksamattomat sakot muunnettiin raipparangaistukseksi. Epäinhimillisyydessään se on periaatteessa samanlainen kuin kategorinen muuntorangaistus. Suurin osa muuntorangaistuksista on niin sanottuja nakkinäpistyksiä, ja näitä näpistyksiä tekevät etupäässä kaikkein vähäosaisimmat, asunnottomat alkoholistit tai narkomaanit. He pääsevät muunnossa linnaan tervehtymään muutamaksi viikoksi, nimittäin pisin sakkomuunto, niin sanottu sakkoelinkautinen, on 3 kuukautta. Pois päästessään asunnottomat alkoholistit ja narkomaanit ovat täittömiä, kirputtomia ja heillä on uudet Alepan vaatteet päällä. Tie johtaa uuden suven jälkeen taas kauppaan varastamaan nakkipussin, mistä saadaan sakot, mistä saadaan muuntorangaistus ja päästään muutamaksi viikoksi linnaan tervehtymään.

Ammatti- ja taparikollisille muunnon voi toki palauttaa, mutta on muistettava, että jos vangilla on 2 vuotta 3 kuukautta istumista ja rangaistuksen päälle laitetaan sakot, jotka ovat sakkoelinkautinen, siis 3 kuukautta, niin se lisää tuota rangaistusta vain 3 kuukaudella tai ei oikeastaan ihan sitäkään, nimittäin vangin vuosi on noin 8 kuukautta.

Tämän takia kategorista muuntorangaistusta olisi hyvä tarkastella laajemmin. Mahdollisesti joissain kohdissa sakko voitaisiin määrittää tai muuttaa rikesakoksi, jolloin se oikeastaan antaisi enemmän sanktiota tälle henkilölle, joka tällaisen rikesakon saa, koska sehän sitten aikanaan menee voutiin ja kasvaa sitä kautta korkoa edelleenkin. Mutta jotta meidän vankilat eivät olisi enää pelkkiä alkoholistien ja narkomaanien kuntoutuspaikkoja, lyhytaikaisia sellaisia (Puhemies koputtaa) ja erittäin kalliita, niin minun mielestäni tätä asiaa pitäisi tarkistella uudestaan.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Juuri tuollaisilla perussuomalaisten edustajan tuomilla argumenteilla viime vaalikaudella vihreä oikeusministeri Tuija Brax perusteli sitä, miksi sakon muuntorangaistukset nyt halutaan poistaa. Me kokoomuksessa silloin jo epäilimme poistamisen järkevyyttä, ja nyt oikeusministeriössä, joka on tätä asiaa valmistellut ja tutkinut, on tultu myös siihen tulokseen, että nämä argumentit, joita sekä vihreät että perussuomalaiset ovat nyt esittäneet, eivät päde. Eli oikeusministeriökin on tullut siihen tulokseen, että sakon muuntorangaistusten poistaminen kokonaan oli virhe.

Fakta on se, että kun sakon muuntojen poistamisen jälkeen poliisin määräämiä sakkoja ei ole voitu muuttaa vankeudeksi, turvattomuus kaupoissa on lisääntynyt, poliisin työ on tehty tyhjäksi, kun sakkoja revitään jopa poliisin silmien alla, ja sakkojen maksutulo on romahtanut, kun maksukyvyttömällä tai -haluttomalla ei ole mitään perustetta näitä sakkoja enää maksaa. Siksi on välttämätöntä, että tämä muutos tehdään, ja tällä muutoksella sekä tässä käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä nimenomaan pyritään lisäämään lainkuuliaisuutta, yleistä lain hyväksyttävyyttä ja estämään rikollisuutta. Tämän uskoisin olevan, tai uskoin ainakin olevan, myös perussuomalaisten tavoitelistalla. Hallitus toimii tässäkin asiassa vastuullisesti, ja toivon myös muun eduskunnan, oppositio mukaan lukien, tulevan tälle vastuulliselle, rikoksia ehkäisevälle linjalle.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys rikosrekisteri- ja rangaistusvaatimustietojen siirtymisestä Euroopan sisällä on erittäin hyvä ja erinomainen asia. Tätä keskustelua on käyty ministeri Henrikssonin tavoitteen osalta, että sakon muuntorangaistus palautettaisiin, ja tuen sitä tavoitetta täysin rinnoin.

Kun tätä esitystä tehtiin, niin puhuttiin todellakin siitä, että kenenkään ei tarvitsisi näpistellä päästäkseen lämpimään talveksi tai että nämä reppanat tai rassukat, jotka ovat näpistelyrikoksista jääneet kiinni ja joilla ei ole ehkä maksukykyä, saisivat toisenlaisen rangaistusmuodon. Tätä lähdettiin selvittelemään, ja lakivaliokunta lausumassaan edellytti, että jotain korvaavaa seuraamusmuotoa kehitettäisiin piankin sen päätöksen jälkeen, kun tämä tehtiin. Käytännössä sitä selvitystä ei koskaan saatu valmiiksi. Myöskään arvioita tämän sakon muuntokiellon poistamisen vaikutuksista ei riittävästi tehty, ja nyt kun jälkikäteen on pystytty havaitsemaan, mitä on tapahtunut, niin käytännössä kuluttajat, rehelliset kuluttajat, ovat maksaneet tämän sakon muunnon vaikutukset, sakon muunnon poiston. Erilaiset juoksukaljailmiöt ovat lisääntyneet, ikään kuin tilaisuus on tehnyt varkaan, ja käytännössä ei ole ollut siis kyse siitä, että nämä reppanat olisivat päässeet parempaan tilanteeseen omassa elämässään.

En ole sitä mieltä, että köyhyydestä pitää rangaista, mutta käytännössä tässä on ollut kyse siitä, että joku henkilö on toteuttanut rikoksen ja siitä pitää seurata rangaistus. Tuen täysillä sitä, että muuntorangaistus palautetaan.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen hallituksen esitys on tarpeellinen ja hyvä sinänsä, ja rikosrekisteritietojen säilyttämistä ja luovuttamista Suomen ja unionin muiden maiden välillä tarvitaan. Mutta meillä on selvästi ongelma se, että meillä ovat nämä tutkimuspuolen resurssit koko ajan vähenemässä, ja meidän täytyy muistaa se, että tämä on este myös tälle kansainväliselle yhteistyölle ja meidän omien rangaistusasioitten hoitamisessa ja tutkimuksissa.

Mutta nyt tässä on keskusteltu näistä rangaistusmuodoista, sakoista, sakkojen muuntorangaistuksista. Tässä yhteydessä haluaisin tuoda esille samalla myöskin sen, että meillä on yhtä suuri ongelma siinä, että meillä on ehdollinen vankeusrangaistus ja vankeusrangaistus: kuinka valtava ero siinä välillä onkaan. Monesti tuolta käräjäoikeussalista tuleepi ulos henkilö, esimerkiksi rattijuoppoudesta tuomittu henkilö, joka sanoo lähtiessään "enpä saanut mitään", kun sai ehdollisen vankeusrangaistuksen. Sitten sinä päivänä, kun yhtäkkiä hän saakin varsinaisen vankeusrangaistuksen, niin tuntuu, että "apua, minun maailmani kaatuu siihen paikkaan". Tulen esittämään vielä tänä keväänä uuden lakiesityksen tämmöisestä asiasta kuin vankilaan tutustuminen, elikkä ehdollisen vankeusrangaistuksen lisämuotona olisi tämmöinen lyhytaikainen pätkä vankilassa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni sakkorangaistuksen muuntaminen vankeudeksi on ainakin yhdeltä puolelta erittäin hyvä ja kannatettava asia. Nimittäin hyvin moni sakkorangaistuksen saaja omaa vakavan päihdeongelman, ja jokaiselle päihdeongelman omaavalle henkilölle on hyvä, jos joskus heidät pysäyttää vaikka väkisin miettimään sitä elämänsä suuntaa.

Itse järjestötyöni aikana kohtasin hyvin usein Jokelan vankilassa, jossa kolme vuotta olen tehnyt projektia sakkovankien tukemiseksi, nimenomaan sen, että heillä kaikilla oli kova sekakäyttöongelma, ja se pakko katkaistiin silloin sakkovankeuden aikana. Valitettavaa oli se vaan, että ne jaksot olivat aika lyhkäisiä, yleensä muutaman viikon tai enintään sen kolmen kuukauden pituisia, ja siinä ajassa ei vielä kovin pitkiä suunnitelmia ehditty tekemään. Mutta jos Vankeinhoitolaitos kykenisi ja sillä olisi määrärahoja poluttaa myös sakkovangit vankeusaikana erilaisten tukien piiriin, niin se alkanut niin sanottu katkaisuhoito voisi jatkua myös arjessa, ja mielestäni siinä meillä olisi varaa katsoa vähän laajemmin tätä sakkorangaistuksen käytäntöä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä totean edustaja Katajalle, että edustaja Tolppasen käyttämä puheenvuoro oli hänen omansa, perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä jokainen käyttää oman puheenvuoronsa ja omia ajatuksiaan.

Minä itse kannatan lämpimästi tämän hallituksen esityksen hyväksymistä ja perustelen sitä sillä, että kun esimerkiksi nämä taparikolliset, näpistelijät, jotka ottavat luvatta toisen irtainta omaisuutta, syyllistyvät, jos omaisuuden arvo on vähäinen, näpistykseen ja käy niin, että kun kauppaliikkeistä ja muualta näitä näpistyksiä suoritetaan, asianomistaja ilmoittaa tämän asian poliisille ja vaatii rangaistusta mutta hän ei suostukaan siihen, että asia käsitellään rangaistusmääräysmenettelyllä, vaan hän vaatii siitä esitutkintaa, aikaisemmin tämä käsiteltiin kansanomaisesti sanottuna sakolla. Se oli hyvin nopeata toimintaa, poliisit pystyivät sen paikan päällä kirjoittelemaan ja määräämään siitä sanktion ja päiväsakkomäärän, mutta nyt kun tätä enää ei pystytä sakolla käsittelemään, kun asianomistaja ei suostu siihen, niin tämä menee ihan normaalisti esitutkintaan, syyteharkintaan ja jopa oikeuteen ja kuormittaa tavattomasti tätä koko prosessia. Tämä normaali päiväsakon kirjoittaminen on huomattavasti yksinkertaisempi ratkaisu, ja siinä tämä oikeudenloukkaukseen syyllistynyt henkilö kyllä saa rangaistuksen ansionsa mukaan näin.

Kun rangaistuksen tavoite on se, että rangaistuksella tavoitellaan rangaistuksen kohteelle sitä, että pitäisi olla erityisestävää vaikutusta ja yleisestävää vaikutusta, niin erityisestävä vaikutus toteutuu siinä, että kun sanktioita on riittävästi, niin hänet eristetään yhteiskunnasta muuntorangaistuksen avulla, hän joutuu suorittamaan sitä vankeusrangaistusta, ja sitten tämä yleisestävä vaikutus on ympäröivälle yhteiskunnalle ja kaveripiirille, että jos syyllistyy oikeudenloukkaukseen, niin tulee saamaan siitä rangaistuksen. Se ei kovinkaan palkitsevaa ole poliisipuolelle, kun kirjoitetaan päiväsakkoja ja — kuten tässä muutamassa puheenvuorossa on tullut esille — sakon kohde ottaa ja repii sen sakon suoraan poliisin nenän edessä. Se ei ole kenenkään etujen mukaista.

Sanon vielä kerran, että kannatan hallituksen esitystä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tolppasen mukaan sakon muuntorangaistus on epäinhimillinen. Minun mielestäni lähinnä sakon muuntorangaistuksen puuttuminen on epäinhimillistä rehellisiä yrittäjiä kohtaan, koska yrittäjä saattaa menettää jopa päivän tulonsa, kun näpistelijä käy kaupassa, eikä se mitään, hän ei saa edes oikeutta, koska sakkoa ei ole pakko maksaa. Sen voi jättää maksamatta, eikä tule mitään seuraamuksia. Sakon muuntorangaistuksen puute on epäinhimillistä rehellisiä ihmisiä kohtaan.

Edustaja Tolppanen esitti rikesakkoa tähän tilalle. Nämä näpistelijät jo nyt nauravat poliisille, kun poliisi kirjoittaa sakon, mutta voi kuvitella sen jälkeen, että jos poliisi kirjoittaa rikesakon, niin se nauru on entistä kovempaa ja kauheampaa. Sillä, että rikesakko pannaan ulosottoon jossain vaiheessa, ei ole todellakaan pienintäkään merkitystä ihmiselle, joka toistuvasti näpistelee. Ei häneltä saada ikinä ulosotossa näitä rahoja pois, korvauksia pois, ei ikinä.

Nyt täytyy kyllä muistaa se, että ei tässä köyhyydestä rangaista vaan rikoksesta rangaistaan, ja sen takia olen lämpimästi sitä mieltä, että hallituksen esityksen mukaisesti sakon muuntorangaistus mielellään muodossa tai toisessa pitää palauttaa.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt edustaja Kataja ja Tolvanen lukevat sitä, mitä minä sanoin, niin kuin piru raamattua. Minähän sanoin, että silloin kun puhutaan ammatti- ja taparikollisista, on erittäin kannatettavaa, jotta sakot muunnettaisiin takaisin, mutta silloin kun me puhumme näistä ihmisistä, jotka ovat osattomia, asunnottomia, alkoholisteja, niin se on ainoastaan kulu yhteiskunnalle, kun he ovat vankilassa sen kaksi tai kolme viikkoa, minkä niistä sakoista saa. Edelleenkin on vain kolme kuukautta se sakkoelinkautinen. Jos sen jälkeen nämä ihmiset pystyttäisiin ohjaamaan hoitoon, asia olisi aika hyvä, mutta meillä ei, arvon kansanedustajat, ole olemassa pakkohoitoa, ja sen takia silloin, jos puhutaan näistä, joita suurin osa sakkojen muunnoista on, eli nakkivarkaista, täytyy löytyä jokin muu keino näiden ihmisten auttamiseksi kuin vankilaan paneminen, koska vankila ei paranna ketään. Vankila ei tee katkaisua sillä, että siellä ollaan kolme viikkoa tai vaikka kuukausi ilman viinaa tai ilman piriä tai jotain muuta huumetta. Se jatkuu sen jälkeen, ja kierre on koko ajan vaan valmis. Nämä ovat asioita, joita meidän täytyy uskaltaa katsoa rehellisesti silmiin. Mutta ehdottomasti ammatti- ja taparikollisille kannatan sitä, että sakkojen muunto on edelleen käytössä.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lähetekeskustelussa on nyt tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä ja myös sitten tästä kansainvälisestä yhteistyöstä näissä rikosasioissa. Tämä on erittäin kannatettavaa, että yhteistyö tässä etenee.

On myös erittäin tärkeää, että tässä keskustelun aikana on noussut esille tämä hallituksen tahtotila palauttaa sakon muuntorangaistukset, koska tämä muuntorangaistuksen poistaminen on ollut epäonnistunut ratkaisu ja se on heikentänyt niin lainkuuliaisuutta kuin myöskin turvallisuustilannetta Suomessa. Edustaja Tolppanen selvensi jo tätä omaa aiempaa puheenvuoroaan, jonka vuoksi oikeastaan tämän puheenvuoron varasin, mutta vielä kysyisin edustaja Tolppaselta tästä sakon muuntorangaistuksesta, kun hän sitä monipuolisesti esitteli. Siis jos meillä todella on henkilöitä, jotka hakeutuvat vankilaan siksi, että sieltä saa esimerkiksi hyvää hoitoa ja siellä on paremmat oltavat kuin siviilissä, niin eikö ole parempi, että sinne pääsee sellaisten rikosten kautta, joista saa sakon ja ne sakot muunnetaan vankeudeksi, kuin että joutuu tekemään kovemman rikoksen, jonka kautta sinne vankilaan sitten mennään, koska silloinhan meillä kohdentuu kovempia rikoksia täysin syyttömiin sivullisiin henkilöihin vain siksi, että meillä sitten ei pystytä muulla tavalla hoitamaan näitä henkilöitä, jotka selvästi ovat tällaisen pakkohoidon tarpeessa?

Mitä vielä tulee näihin vankiloihin, niin kuin Tolppanen kuvasi tässä, että vankila ei ketään paranna, niin todella asiahan on juuri näin. Asia on jopa siis sillä tavalla nurinkurinen, että meillä vankiloissa täytyy olla erikseen tämmöisiä huumevapaita osastoja. Eikö meidän kaikkien vankiloitten pitäisi olla automaattisesti huumevapaita ja täysin päihteettömiä?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Kaikkien vankiloiden pitäisi todellakin olla huumevapaita. Sen asian hoitamiseen olisi hyvin yksinkertainen asia: siellä ei tarvitsisi kuin huumekoirat sinne vankilan porteille. Esimerkiksi Vaasan vankilassa on 280 käyntiä päivässä. Siinä menee aika monen ihmisen mukana huumeita sisälle ja sieltä uloskin, toisinpäinkin menee.

Mutta jos me sivistysvaltiona lähdemme siitä, että sairaiden ihmisten, jotka todellakin ovat addiktoituneita alkoholiin, joka meillä on sallittu huume tässä maassa, ainoa tapa parantua siitä on vankila, niin kyllä me olemme silloin väärällä tiellä. Kyllä meidän täytyy löytää inhimillisempi tapa näiden ihmisten auttamiseksi. On muistettava se, että kun me maksamme ne kaikki ryöstetyt, kaikki varastetut pienet nakkipaketit, niin me maksamme myöskin sen vankilahoidon. On aivan eri asia puhua ammatti- ja taparikollisista, jotka ovat talousrikollisia ja jotka ryöstävät autoja ja jotka mukiloivat mummoja ja jotka kivittävät naisia, kuin puhua näistä kaikkein pieniosaisimmista. Ei voida ihan kategorisesti (Puhemies: Minuutti!) panna samaan ryhmään näitä ihmisiä.

Kari  Rajamäki  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä rekisteritietojen ja tietojenvaihdon lisääminen on erittäin tärkeätä rajat ylittävän rikollisuuden, niin laittoman maahanmuuton kuin terrorisminkin, torjunnan kannalta, ja tämä on hyvä liittää myös tämän Prümin sopimuksen kokemuksiin ja tehostamisen tarpeisiin. Siinähän dna-tietojen vaihdolla on saatu todella vakavia rikoksia selvitettyä. Yleensäkin oikeusministeriön ja sisäministeriön pitää tehostaa juuri tällä puolella toimintaa kansainvälisesti ja EU:n puolella, mutta sitten myöskin, niin kuin edustaja Sasi totesi, on erittäin ikävää, että meillä on kyllä sisäministeriö eri hallitusten aikana saanut turhaan esimerkiksi vakavien rikosten suunnittelun kriminalisointia ajaa. Se on aina pysäytetty. Kyllä tämä on erittäin vakava ja nurinkurinen tilanne.

Mutta sitten tämän käsittelyssä olevan ja esillä olleen sakkojen muuntorangaistuksen palauttamisesityksen osalta on todettava, että kyllähän ministeri Brax perusteli myöskin valtiovarainministeri Kataisen kanssa käymillään tausta-, tuottavuus- ym. keskusteluilla sitä tinkimättömyyttä, jolla edellinen porvarihallitus vei tämän runttaamalla läpi huolimatta siitä, että me kerroimme ja poliisi ja kaikki kentän havainnot tukivat nimenomaan sitä, että tätä ei pidä tehdä, koska tällä on todella vakavia seuraamuksia yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle. Se on sitten syrjäytymisen torjunnan kannalta hyvin tärkeä asia, että pitää muistaa, että muutakin kuin pamppua tarvitaan vankeinhoidon ym. puolella. Minusta on ollut erittäin hyvä, että kun sosialidemokraatit turhaan vetosivat kokoomukseen ja myös keskustaan mutta erityisesti kokoomukseen, jolla oletimme olevan hyvät yhteydet kentän poliisivoimiin ja poliisikokemukseen — turhaan vetosimme todella viime kaudella — niin nyt yhdessä sosialidemokraattien ollessa hallituksessa tämä kanta on nyt kokoomuksen virallinenkin kanta.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Viime kaudella lakivaliokunnassa olleena, kun tätä sakon muuntorangaistusta poistettiin, voin vakuuttaa, että edustaja Rajamäen äsken esittämä selostus kyllä pitää paikkansa, että kyllä tämän lakimuutoksen tausta oli tavattoman suuri paine oikeusministeriön budjetissa. Piti löytää säästöjä, piti leikata menoja jostakin kohdasta, ja sitten vankimäärää vähentämällä, niitä numeroita pienentämällä, niitä säästöjä alkoi löytyä. Lakimuutoksilla tähdättiin siihen, että vankipaikkoja tulisi käyttöön entistä vähemmän, kun tämän sakon muuntorangaistuksen takia vankeja ei siellä olisi. Kaiken kaikkiaan näytti siltä, ja useaan kertaan kysyin keskusteluissa, tehdäänkö nyt maassamme kriminaalipolitiikkaa vain taloudellisista lähtökohdista pyrkien saamaan vankeinhoidon ja Rikosseuraamuslaitoksen toiminta toimimaan mahdollisimman pienillä määrärahoilla. Kaiken kaikkiaan pitäisi miettiä tarkemmin sitä, mihin rikosseuraamusjärjestelmällä pyritään. Mikä on se seuraamus, joka parhaiten toteuttaisi niitä tavoitteita, joita hyväksymällämme kriminaalipolitiikalla on? Mikä on se rangaistusjärjestelmän osuus, ja mikä on sitten sosiaalipolitiikan osuus?

Tämä hyvä keskustelu, jota täällä on käyty kriminaalipolitiikasta ja näistä ihmisistä, aika hyvin nostaa esille sen, että paljon on ehkä kysymys rikoksellisuudesta mutta paljon enemmän ehkä sosiaalipoliittisista ongelmista. Näihin pitäisi löytyä ratkaisuja, ja silloin tullaan siihen vaikeaan kysymykseen, että sosiaalipolitiikka on meillä hyvin pitkälti kuntien hoidettava asia. Lasku sosiaalipolitiikan toimista, ennalta ehkäisevistä ja korjaavista toimista, tulee kuntien kontolle, ja taas tämä vankeinhoidon lasku tulee valtion kontolle. Tässä on myös tällaisesta työnjaosta kysymys. Silloin kun näitä ratkaisuja kehitellään, niin yhteisten ratkaisujen löytäminen on vähän vaikeata. Aikanaan oli esillä, muistaakseni oikeusministeri Koskisen aikana, ajatus siitä, että voitaisiin jokin sopimushoitojärjestelmä rakentaa, siis sellainen seuraamusjärjestelmä, että kun tällaiseen syyllistyt toistuvasti, niin sinua ei panna vankilaan vaan järjestetään sellainen hoitojärjestelmä, joka sitten tuottaa sosiaalipoliittisin toimin sinusta taas yhteiskunnan lainkuuliaisen jäsenen. Tällaisia malleja pitäisi miettiä nyt (Puhemies koputtaa) eikä yksikantaan vain palauttaa sitä sakon muuntojärjestelmää.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sakon muuntorangaistuksen palauttamiskysymys on tärkeä sekä periaatteellisista syistä että käytännön syistä. Ensinnäkin haluaisin todeta edustaja Tolppaselle, että minun on vaikea ymmärtää tuota teidän logiikkaanne siitä, että alkoholismi voisi olla jollakin lailla perustelu rikollisuudelle. Eihän rikollisuutta voida hyväksyä sillä perusteella, onko henkilö ollut alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Onko se kroonista, on toinen kysymys, mutta periaatteellisena puolena on juuri se, että mielestäni sitä ei voi käyttää perustelua sille, että se rikollisuuden muoto olisi jollakin lailla hyväksyttävämpi. Enkä koskaan ole ymmärtänyt, kun määritellään erityyppisiä rikoksen asteita, esimerkiksi sitä, miksi näpistys on periaatteessa jollakin lailla vähäisempi kuin varkaus. Aina toisen omaisuuden luvatta ottaminen on varkaus. No, näillä tietysti luodaan asteikkoa, jolla sitten voidaan sanoa, että tämä oli vain näpistys ja tämä oli tämmöinen pieni juttu, mutta jollekin toiselle se voi olla suuri juttu, ja se on myös periaatteellinen kysymys.

Erityisesti nuorten kohdalla, jos tähän niin sanottuun näpistelyyn eli varkauksiin ei puututa, se johtaa helposti, step by step, aina suurempaan askeleeseen. Jossakin vaiheessa kynsille tuleminen voi tehdä aivan hyvää. Tässä suhteessa yhteiskunta on kehittynyt kyllä mielenkiintoiseen suuntaan.

Kun puhutaan muuntorangaistuksesta ylipäätänsäkin, kun viime kaudella tämä asia oli käsittelyssä, itsekin olin silloin vähän aikaa lakivaliokunnassa, ja kyllä tuossa lakivaliokunnan käsittelyssä heräsi suuria kysymysmerkkejä siihen, miten asiassa tulisi oikeasti ottaen menetellä.

Arvoisa puhemies! Tuo 2 minuuttia tulee täyteen, niin että voinen siirtyä tuonne eteen. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Salikeskustelussa, arvoisa puhemies, perättiin myös sitä, mikä on opposition kanta tällä hetkellä tähän kysymykseen. Oikeastaan voisi sanoa, että keskustan kanta tuli viime kaudella sekä lakivaliokunnassa että erittäin voimakkaassa kritiikissä täällä salissa. Muun muassa valiokuntavastaava, edustaja Esko Ahonen oli aivan ihmeissään, raivoissaan siitä, kuinka tällainen lakiesitys voidaan viedä läpi. Silloin sitä vaan vietiin. Se kertoo siitä, miten enemmistöhallituksissa tämä menettely kulkee. Tästä eduskunta voisi ottaa opiksi jotakin, että ei aina tarvitse olla niin. Kun enemmistöhallituksessa joku ministeri on tehnyt jonkun omasta mielestään hyvän esityksen, sille voi olla joitain omia, yleisestikin hyväksyttäviä periaatteita sen ministeriön näkövinkkelistä, kuten on puhuttu muun muassa vankipaikoista, mutta noin yhteiskuntanäkökulmasta se meneekin pieleen. Silloin hallituksessa pitäisi olla keskustelumahdollisuus siitä, voidaanko tätä asiaa viedä eteenpäin. Tämä on nyt enemmän hallituskulttuuria kuin eduskuntakulttuuria, mutta me tiedämme sen, että kun hallitus tuo sitten tältä pohjalta esityksensä tänne, niin kuin käy tälläkin vaalikaudella, niin enemmistöhallituksen esitykset viedään läpi, vaikka niitä aina joku ryhmäkin vastustaisi tai yksittäiset edustajat olisivat eri mieltä.

Tässä olisi kyllä eduskunnalla ihan oikeasti ryhdistymisen paikka. Tämä esimerkki on erinomaisen hyvä esimerkki siitä, miten on tehty väärä, huono päätös, on se säästöpäätös tai mikä tahansa. Jos se on säästöpäätös, niin siinä säästettiin väärässä paikassa. Tällähän itse asiassa tosiasiallisesti pistettiin liikkeelle juuri se ajatus, että pienillä näpistelyillä, pienillä varkauksilla ei ole enää sitä vaikutusta kuin ennen. Kuitenkin se poseen joutuminen, putkaan, linnaan joutuminen, oli monelle sitten todellisuudessa se tietty kynnyskysymys, jonka yli ei haluttu mennä. Tämä on aiheuttanut myös toivottomuutta niin viranomaisten, poliisin, ulosottoviranomaisten, keskuudessa kuin myös muun muassa kaupan keskuudessa, jossa sitten todetaan, että poliisi on voimaton, yhteiskunta on voimaton. Siihenkö me oikein pyrimme?

Tässä mielessä kyllä on erittäin toivottavaa ja tärkeää, että sakon muuntorangaistus palautetaan. Näin ollen se virhe, mikä viime kaudella on toteutettu, pystytään sitten korjaamaan. Silloin kritiikki ei riittänyt. Nyt tämä eduskuntakeskustelu osaltaan osoittaa sen, että tähän on herätty. Osaltani voin sen nyt luvata, että keskustaoppositio on tässä eduskunnassa tukemassa tämän kaltaista kehitystä ja antaa sille sitten eduskuntatyöskentelyssä oman tukensa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä olisin tästä sakon muuntorangaistuksesta jatkanut, joten tämä puhe oli sitten tässä.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa puhemies! Näistä poliisin rekistereistä ja niitten käytöstä. Tässä edustaja Sasi piti erinomaisen ansiokkaan puheenvuoron siitä, kuinka näissä yksilönsuojissa on menty pitkälle. Minä haluaisin muistuttaa semmoisesta takavuosien tapahtumasta: Taisi olla Imatralla, kun sikäläinen poliisipäällikkö ripusti kirjaimellisesti rattijuoppoudesta kiinni jääneitten ajokortit poliisilaitoksen ikkunaan kuivumaan, jolloinka ne olivat kaikkien nähtävillä siinä sitten. Ennalta ehkäisevä vaikutus, voisi sanoa, oli samaa luokkaa kuin jalkapuussa vähän aikaa istuminen tuossa aseman liepeillä, mutta tietenkin siihen sitten piti puuttua sillä tavalla, että se oli ihmisoikeutta alentavaa, ja tämä käytäntö sitten loppui lyhyeen. Mutta kyllä minä rohkenen väittää, että Imatran seudulla rattijuopumukset vähenivät ainakin hetkeksi, elleivät sitten vähän pitemmäksikin aikaa, mutta ainakin silloin, kun tämä käytäntö oli voimassa.

Elikkä tässä nyt kiertäen haluan vaan tuoda esille sen, että näitten rikoksentekijöitten suojeleminen on tavallaan kyllä karhunpalvelus itseänsä vastaan ennaltaehkäisevyyden kannalta ja myöskin kansalaisten lainkuuliaisuuden kannalta. Tässä mielessä olen aika vahvastikin edustaja Sasin kannalla siinä, että tämä asia pitäisi jatkossa avata vähän laajemmallekin keskustelulle.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden EU-maiden välillä on ehdottomasti paikallaan. Minä haluan kuitenkin tuoda yhden asian vielä tästä sakkokuviosta sen takia, että minä katson, että omalla tavallaan tämä ongelma rupeaa olemaan hoidettu, kun katsotaan tätä poliisien taloustilannetta. Tilanne alkaa olla siinä mallissa, että hälytykset hoidetaan mutta esimerkiksi patologisia bensavarkaita ei enää oteta kiinni eli ei ehditä tutkia asioita. Väitän, että olkaa huoleti, poliisi tulee aina vaan vähemmän ja vähemmän antamaan sakkoja, koska siihen liikenteen valvontaan ei ole käytettävissä semmoista aikaa kuin aikaisemmin oli.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin itsekin hivenen vielä jatkanut tuota sakonmuuntokeskustelua, joka tietysti liittyy tähän senkin kautta, että rikosten ehkäisy on tärkeä tavoite niin kansainvälisessä mielessä kuin tietysti Suomenkin sisällä, mutta pysytään nyt kuitenkin tässä aiheessa.

Tästä aiheesta, näiden eri rekistereiden käyttämisestä, on puhuttu tässä salissa lukuisia kertoja. Muistan, kuinka edellisellä kerralla, kun puolustin sitä, että rekistereiden käyttöä tehostettaisiin, sain lukuisia yhteydenottoja siitä, että olemme viemässä tätä maata kovaa vauhtia kohti poliisivaltiota, jos näitä rekistereitä käytämme sillä tai tällä tavalla. Edustaja Zyskowicz toi esille sormenjälkirekisterit, dna-rekisterit ja muut vastaavat. Kyllä itse näen niin, että on varsin perusteltua, että me pidämme huolta siitä, että erilaisista vakavista rikoksista jäätäisiin kiinni. Uskon siihen, että kun dna-rekisterissä tällä hetkellä on jotain yli 100 000 näytettä ja kun tuo rekisteri ajan myötä kasvaa, niin kiinni jäämisen pelko kasvaa niin Euroopan laajuisesti kuin maailmanlaajuisestikin, ja toivottavasti se toimii myös ennalta ehkäisevällä tavalla rikosten suhteen.

Arvoisa puhemies! Itse toisaalta olen myös miettinyt sitä, että kun näitä rekistereitä kootaan, niin joskus tuntuu varsin erikoiselta, kun rekisteriin kalliilla järjestelmällä saadaan lisää näytteitä, että sitten lainsäädännön takia ne pitää sieltä hävittää hyvin nopeasti. Eikö se olisi meidän kaikkien edun mukaista, että nuo rekisterit kasvaisivat maailmanlaajuisestikin niin, että esimerkiksi seksuaalirikoksissa kiinni jäämisen kynnys tulisi entistä matalammaksi ja toimisi näin myös ennalta ehkäisevästi?