Sosiaali- ja terveysministeri  Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valtio rahoittaisi lääkevahinkovakuutuksesta Pandemrix-rokotteen johdosta sairastuneille maksettavia korvauksia sen jälkeen, kun vakuutuksesta korvauksiin käytettävissä oleva määräraha on käytetty.

Kansallinen narkolepsiatyöryhmä on tutkimuksissaan todennut, että sikainfluenssaepidemian ehkäisemiseksi annettu Pandemrix-rokote myötävaikutti Suomessa 4—19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla havaittuun narkolepsiatapausten määrän kasvuun. Aiheutuneita haittoja korvataan Kelan lääkekorvausjärjestelmän sekä muiden Kelan järjestelmien lisäksi yksityisestä lääkevahinkovakuutuksesta, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vakuutuksen ottaja.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan ehtojen mukaisesti lääke-, matka- ja hoitokuluja sekä maksetaan korvausta tilapäisestä ja pysyvästä haitasta sekä mahdollisista ansionmenetyksistä. Vakuutuskorvaukset pohjautuvat lääkevahinkovakuutuksen ehtoihin, vahingonkorvauslakiin sekä soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan ohjeisiin ja normeihin.

Tammikuun 2013 lopussa Lääkevahinkovakuutuspoolin hyväksymät korvauspäätökset koskivat 135:tä henkilöä, ja niistä oli nimenomaan narkolepsia- tai katapleksiatapauksia 119 henkilöllä ja muita tavanomaisia haittavaikutuksia oli 16 henkilöllä, ja maksettavien korvauksien yhteismäärä oli tuolloin noin 2,3 miljoonaa euroa.

Vahinkojen poikkeuksellisuuden vuoksi lääkevahinkovakuutuksen kautta käytettävissä oleva rahamäärä 30 miljoonaa euroa ei arvion mukaan tule riittämään ehtojen mukaisiin korvauksiin. Jotta sairastuneille lääkevahinkovakuutuksesta maksettavia korvauksia ei koskaan leikattaisi, ehdotetaan, että valtio rahoittaisi korvauksia sen jälkeen, kun vakuutukseen varattu raha-määrä on käytetty.

Valtion ehdotetun rahoitusosuuden on arvioitu alkavan noin 2020-luvun lopulla. On vaikea varmuudella arvioida, mikä tulisi olemaan valtion rahoituksen enimmäismäärä tai milloin valtio alkaisi maksaa korvauksia, koska Pandemrix-rokotteen seurauksena vahinkoa kärsineiden korvauskäsittely sekä rokottamisen ja narkolepsian välisen mahdollisen syy-yhteyden selvittäminen aikuisväestössä on vielä kesken.

Valtion rahoitusosuuden kokonaismääräksi on arvioitu nykyrahassa noin 60 miljoonaa euroa koko rahoituskaudelta. Kustannuksia kertyisi vuosittain muutamia miljoonia euroja siten, että valtion rahoitus olisi korkeimmillaan 2060-luvun vaihteessa. Tämän jälkeen rahoitustarve alenisi vahingonkärsijöiden tullessa eläkeikään.

Narkolepsiaan ja katapleksiaan sairastuneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi on tehty monia toimenpiteitä. Tämän esityksen tavoitteena on turvata lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaiset korvaukset.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto teki päätöksen syyskuussa 2009 suomalaisten rokottamisesta sikainfluenssaepidemiaa vastaan. Rokotuksen tarkoituksena oli suojata kansalaisia influenssa A-viruksen alatyypiltä. Vastuu vapaaehtoisten rokottamisesta annettiin kunnille tartuntatautiasetuksen väliaikaisella muuttamisella. Rokotukset toteutettiin pääasiassa talvella 2009—2010. Kansalaiset osallistuivat hyvin kattavasti rokotuksiin.

Rokottamisen jälkeen havaittiin, että 4—19-vuotiaita lapsia ja nuoria aikuisia sairastui narkolepsiaan. THL käynnisti selvitystyön, ja loppuraportissa vahvistettiin, että Pandemrix-rokottaminen myötävaikutti Suomessa 4—19-vuotiailla narkolepsiatapausten kasvuun.

Narkolepsia on krooninen unihäiriö, jolle on ominaista päivittäin ilmenevä pakonomainen nukahtaminen paikallaan ollessa tai unikohtaukset odottamattomissa tilanteissa, kuten syödessä, kesken puhumisen tai kävellessä. Päivittäin toistuvasti ilmenevä nukahtaminen tapahtuu nopeasti, joskus harvoin ilman varoittavaa väsymystä.

Toinen narkolepsialle tyypillinen oire on voimakkaisiin tunnetiloihin liittyvä äkillinen lihasjänteyden vähentyminen tai pettäminen. Lihasjänteyden menetys kestää muutamasta sekunnista joihinkin minuutteihin, ja sen aste vaihtelee lievästä lihasheikkouden tunteesta täydelliseen voimattomuuteen. Joillakin narkolepsiasta kärsivillä näitä katapleksisia kohtauksia ilmenee vain muutama koko elämän aikana, joillain jopa kymmeniä päivässä. Odottamatta, tiheään ja voimakkaana ilmenevät katapleksiakohtaukset ovat hyvin kiusallisia ja altistavat erilaisille vahingoille. Narkolepsia voi häiritä ihmissuhteita monin tavoin. Sairaudesta tietämättömät ihmiset voivat tulkita väsymyksen ja torkahtelun laiskuudeksi, välinpitämättömyydeksi tai epäkohteliaisuudeksi.

Lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen perustuu maassamme yleiseen vahingonkorvauslakiin ja tuotevastuulakiin. Vakuutusehtojen mukaan lääkevahinkona korvataan ruumiillinen sairaus tai vamma taikka niihin rinnastettava vakava psyykkinen sairaus, jonka vahingon kärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Pandemrix-rokotteen aiheuttamista lääkevahingoista on maksettu tilapäisen haitan korvauksia hyvin vaikeiden vammojen mukaisesti sekä pysyvän haitan korvauksia. Näiden lisäksi on maksettu sairauden aiheuttamista kustannuksista ja vanhempien ansionmenetyksistä. Pysyvän haitan korvauksista suurin osa on ollut nuorten henkilöiden korvauksia. Heidän osaltaan tilannetta seurataan tavoitteena tehdä arvio lopullisesta haitasta.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on turvata täysimääräiset korvaukset kaikille Pandemrix-rokotteen aiheuttamasta tai muusta vuodelle 2009 kohdistuvasta lääkevahingosta sen jälkeen, kun lääkevahinkovakuutuksen vakuutusmäärä on ylittynyt. Tämänhetkinen arvio on, että valtion rahoitusosuus alkaisi 2030-luvun vaihteessa ja jatkuisi korvaukseen oikeutettujen eliniän. Tällä lailla valtio sitoutuu rahoittamaan lääkevahinkovakuutuksen vuoden 2009 vakuutusmäärän ylittävät korvaukset. On toivottavaa, että laki tulee voimaan mahdollisimman nopeasti.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Laki on sinänsä erinomaisen tärkeä, ja tämä murheellinen tapaus, jossa virheellinen lääke pääsi pahimmillaan tuhoamaan sadan nuoren elämän — toivottavasti niin ei kaikkien osalta käy, mutta kuitenkin — on äärimmäisen valitettava. Siksi on tietysti välttämätöntä, että valtio kantaa tästä omalta osaltaan vastuun näin kuin nyt ollaan tekemässä. Nyt parhaillaanhan on eduskunnassa käsittelyssä myöskin lääkelain uudistus, jossa näitä lääkkeitten testausmenettelyitä tiukennetaan niin, että toivottavasti tämänkaltaisilta tapauksilta voidaan jatkossa entistä paremmin välttyä.

Sinänsä on tietenkin sanottava, että näin pääsi osittain käymään sen takia, että pandemian puhjetessa, kun sen leviämisestä syntyi ehkä nyt tämmöinen jonkinlainen hämminki tai hätäännyskin, rokote tuli markkinoille normaalia testausmenettelyä nopeammin, ja se varmaan saattoi tähän vaikuttaa.

Mutta se, mikä tässä sinänsä tarpeellisessa ja välttämättömässä laissa tietysti synnyttää kysymyksen, on se, että kun vakuutusyhtiöitten vastuut loppuvat ja tarvitaan valtiota kantamaan se jatkovastuu, niin missä on sen virheen tehneen lääkeyrityksen vastuu. Sitähän ei näy maksajana tässä missään. Vakuutusyhtiöt maksavat ensin, ja sitten maksaa valtio, mutta virheen tekijä ei maksa, ja tästä voisi käydä laajempaakin periaatteellista keskustelua.

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista. Haluan vaan sen viestin vielä kertoa välitettäväksi, jos teillä on tuttuja, näitä, jotka ovat hakeneet näitä korvauksia ja ovat yli 19-vuotiaita, kun nyt on jonkin verran tullut keskustelua siitä, että kun on vanhemmille puhjennut narkolepsia, ovatko nekin tapaukset sitten myöskin tämän rokotteen aikaansaamia, niin se tutkimus jatkuu. Vaikka siellä lääkevahinkovakuutuspooli on hylännyt tässä vaiheessa ne hakemukset, pooli kuitenkin ottaa ne tietenkin sitten uudelleen käsittelyyn, että siitä voitte olla aivan varmoja.

Kaiken kaikkiaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyrkii tämän kevään aikana tuottamaan lisää tietoa näistä yhteyksistä mahdollisiin muihin sairauksiin. Tässä on paljon sellaisia asioita, joita pitää tutkia, joita kannattaa tutkia vastaisuuden varalle, koska on se hyvin merkillistä, että meillä on erilaisia maita, jotka samaa rokotetta käyttivät, mutta sairaus ei kuitenkaan kaikissa puhjennut. Joku yhtäläisyys tai eroavaisuus sieltä sitten täytyy löytyä.

Haluan nyt kuitenkin muistuttaa sellaisen asian, että siinä tilanteessa, kun Maailman terveysjärjestö julkisti pandemian — ja me tiedämme, että se on sellainen virus, joka tappaa nimenomaan nuoria ja joka kerkesi tappaa jo Suomessakin nuoria ennen kuin saatiin rokotetta — niin järkyttävä kuin tämä tapaus onkin, niin pitää aina muistaa sitten sekin, missä tilanteessa tehtiin ne päätökset, siinä ei oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa ollut. Sitten pitää muistaa myöskin se, että silloin, kun rokote ostettiin, kun sopimus tehtiin, niin rokotetta ei vielä ollut edes olemassa, ei missään maailmassa, koska sitä alettiin vasta sen jälkeen tehdä. Elikkä kun on jonkin verran kysytty, miksi ostettiin juuri tämä rokote: no, ei ollut mitään rokotetta siinä vaiheessa koko maailmassa.