3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun
muuttamisesta
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä hallituksen
esityksessä on kyse hyvin tärkeästä ja
odotetusta uudistuksesta, jolla muutettaisiin keskeisiä seksuaalirikoksia koskevia
rikoslain pykäliä.
Rikoslain 20 lukua seksuaalirikoksista muutettiin edellisen
kerran vuonna 2011 ja tuossa yhteydessä eduskunnassa toivottiin,
että seuraavaksi arvioitaisiin perusteellisesti raiskausrikoksia koskevien
säännösten uudistustarve. Tämä on nyt
tehty. Uudelleenarvioinnin tarpeesta sovittiin myös hallitusneuvotteluissa,
ja hallitusohjelmassa on maininta tarpeesta uudistaa lainsäädäntöä niin,
että se turvaa paremmin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden.
Ärade talman! Denna viktiga regeringsproposition har
beretts utgående från de önskemål
riksdagen framlade då man senast gjorde ändringar
i strafflagens 20 kapitel om sexualbrott. De nu föreslagna ändringarna
berör den här gången de mest centrala
sexualbrottsbestämmelserna, nämligen de som gäller
våldtäkt.
Muutoksia valmisteltaessa olemme ottaneet huomioon myös
Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan
torjumiseksi ja Ahvenanmaan maakuntapäivien toivomusaloitteen
asiasta. Samoin on seurattu uusinta tutkimusta sekä kansalaiskeskustelua.
Vid beredningen av propositionen har vi också tagit
Europarådets konvention om bekämpning av våld
som riktar sig mot kvinnor och Ålands lagtings initiativ
från 2011 i beaktande, ett initiativ där man förtjänstfullt
också påtalade behovet av en strängering
av de bestämmelser som gäller våldtäkt.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esityksestä erityisesti
esiin kolme asiaa, ensimmäiseksi raiskauksia koskevan sääntelyn.
Sitä muutettaisiin niin, että nykyinen säännös
pakottamisesta sukupuoliyhteyteen, joka monessa mielessä on
koettu ongelmallisena, kumottaisiin. Usein tämän
pykälän on sanottu koskevan niin sanottua lievää raiskausta,
josta termistä viimeistään nyt halutaan päästä eroon.
Raiskauksen niin sanottua perustekomuotoa lievemmistä teoista
rangaistaisiin jatkossa raiskausta koskevan pykälän
mukaisesti. Samalla näihin tekoihin sovellettavaa rangaistusasteikkoa
korotettaisiin ja niistä tuomittaisiin jatkossa vankeutta
4 kuukaudesta 4 vuoteen. Tarkoitus on myös säätää hyvin
olennaisesta rajauksesta. Raiskausta ei voitaisi enää pitää perustekomuotoa
lievempänä, jos siinä on käytetty
väkivaltaa. Rangaistusasteikko perustekomuotoisesta raiskauksesta
säilyisi nykytasolla ollen jatkossakin vähintään
1 vuosi ja enintään 6 vuotta vankeutta.
Uutta olisi myös se, että raiskausta pidettäisiin
aina törkeänä, jos uhrina on lapsi eli
alle 18-vuotias. Rangaistusasteikko alaikäiseen kohdistuneesta
raiskauksesta olisi siis hyvin ankara, vähintään
2 ja enintään 10 vuotta vankeutta. Tarkoitus on
myös, että näiden kaikkien muutosten seurauksena
raiskausrikoksia koskeva rangaistuskäytäntö kovenisi.
Ärade talman! En annan central ändring som nu
föreslås är att en våldtäkt
som riktar sig mot ett minderårigt offer som utgångspunkt
alltid ska bedömas som grov. Straffskalan för
grov våldtäkt är sträng, minimistraffet är
2 år fängelse och maximistraffet 10 år
fängelse.
Arvoisa puhemies! Uusi ehdotus on myös rangaistussäännös
seksuaalisesta häirinnästä. Siitä rangaistaisiin
henkilöä, joka koskettelemalla tai muulla siihen
vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla tekee toiselle henkilölle
seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän
seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Tällaisia tekoja on pidetty tähän asti
varsin keinotekoisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena.
Kolmanneksi mainitsen syyteoikeuden. Sitä on nyt tarkoitus
muuttaa niin, että jatkossa miltei kaikki seksuaalirikokset
olisivat virallisen syytteen alaisia. Niin sanotuksi asianomistajarikokseksi
jäisi jatkossa vain täysi-ikäiseen henkilöön kohdistunut
seksuaalinen häirintä.
Rikoslain 20 lukuun tulisi lisäksi eräitä muita pieniä tarkennuksia.
Kaikkien muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan viimeistään
vuoden 2015 alussa tai käsittelyaikataulusta riippuen ehkä aikaisemminkin.
Arvoisa puhemies! Ehdotettujen muutosten tarkoitus on korostaa
jokaisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Uskon, että uudistuksilla tulee olemaan myönteisiä vaikutuksia
sukupuolten välisen tasa-arvon ja etenkin naisten oikeuksien
edistämisessä.
Ärade talman! Syftet med dessa ändringsförslag är
att ytterligare framhäva individens sexuella självbestämmanderätt.
Min förhoppning är att ändringarna kommer
att ha positiva konsekvenser för jämställdheten
mellan könen och i synnerhet för stärkandet
av kvinnornas rätttig-heter.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Otan tässä puheessani kantaa
erityisesti rikoslain 20 luvun kolmeen ensimmäiseen pykälään,
jotka koskevat raiskausasioita.
Julkisuudessa hallituksen esitystä on uutisoitu rangaistusasteikon
ankaroittamisena. Erityisesti on huomioitu niin sanottu lievän
raiskauksen poistuminen lainsäädännöstä.
Tämä sukupuoliyhteyteen pakottaminen onkin ollut
ongelmallinen pykälä, ja se on syystä heikentänyt
luottamusta lainsäätäjää kohtaan.
Hallituksen esityksen tavoite on oikeansuuntainen ja ehdottomasti kannatettava,
mutta ovatko nämä toimenpiteet riittäviä,
ja onko lievän raiskauksen poistaminen kuitenkin käytännössä vesitetty
uudella vaihtoehtoisella rangaistusasteikolla? Tämä on
kysymys, johon kannattaa perehtyä syvällisesti.
Vaikka olen itse varatuomari, minunkin täytyi lukea
nämä tekstit useampaan kertaan läpi tarkasti,
ja sitten minä vasta huomasin ja tajusin, ettei esitys
näitten pykälien osalta ollut läheskään niin
merkittävä — se ero näitten
välillä — kuin olisin toivonut ja uutisoinneista
olisi voinut ymmärtää. Toivon todellakin,
että eduskunnassa tähän asiaan perehdytään
huolellisesti ja voidaan tarvittaessa muuttaa hallituksen esitystä.
Minä uskon, että eduskunnan suuri enemmistö olisi valmis
tiukempaan linjaan kuin mitä nyt tässä hallituksen
esityksessä ollaan esittämässä.
Tällä hetkellä raiskausta ei tuomita
raiskauksena vaan sukupuoliyhteyteen pakottamisena, jos raiskaus
on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen
vallitessa tehty, kuten aiemmin tuli jo esille. Tätä rikosnimikettä on kutsuttu
yleisesti ilmauksella "lievä raiskaus". Hallitus esittää tämän
niin sanotun lievän rais-kauksen poistamista, mutta samalla
esitetään uuden, lievemmän rangaistusasteikon
perustamista raiskauspykälän eli 1 §:n
alle. Tällainen menettely on poikkeuksellista. Poikkeuksellista
on se, että rikoslaissa on joku pykälä,
jossa samalle teolle on määritelty kaksi eri rangaistusasteikkoa.
Minun järkeni mukaan siinä pitäisi olla
yksi ainoa selkeä rangaistusasteikko, josta tuomitaan nämä teot.
Esimerkiksi tällaisena lievänä raiskausrikoksena
on tuomittu tapaus, jossa raiskaaja löi lenkillä ollutta
naista puistossa kasvoihin, repi hiuksista ja kaatoi maahan. Tuomioksi
tuli 6 kuukautta ehdollista eli käytännössä ei
yhtään mitään. Yleensä sukupuoliyhteyteen
pakottamisesta on tuomittu alle vuosi ehdollista. Vain noin joka kuudennessa
tapauksessa on tuomittu ehdotonta vankeutta. Eli ehdottomasti olemme
kaikki varmasti samaa mieltä, että muutos tässä tapauksessa
pitää saada aikaiseksi ja tuomioita on kovennettava
tästä.
Tämä hallituksen esitys merkitsee sitä,
että raiskausta kyllä jatkossa kutsuttaisiin aina
rais-kaukseksi eli ei sukupuoliyhteyteen pakottamiseksi, mutta kuitenkin
eräissä lievemmissä tilanteissa voitaisiin
tuomita sen lievemmän asteikon mukaan eli ei niin törkeänä raiskauksena — eli
4 kuukautta tai 4 vuotta. Lakimuutos merkitsisi käytännössä siis
sitä, että kun nykyään raiskaus-nimisestä rikoksesta
minimi on 1 vuosi, niin muutoksen jälkeen se olisi 4 kuukautta.
Asiaa voi tarkastella myöskin näinpäin.
Se on teoriassa mahdollista, vaikkei ole tarkoitus. Toki kokonaisuudessaan
rangaistustaso hivenen kovenee, kun se niin sanottu lievä raiskaus
poistuu.
Kun meillä annetaan niin paljon ehdollisia tuomioita
eivätkä rikolliset istu yleensä edes täyttä aikaa
ehdottomistakaan, esitettyä asteikkoa voi pitää edelleen
hyvin lievänä näinkin vakavaan rikokseen
nähden. Jos lieventäviä asianhaaroja
löytyy, tuomiohan on mahdollista antaa asteikon alalaidalta,
mutta onko syytä säätää kaksi
erillistä rangaistusasteikkoa saman pykälän
alle? Tässä mielessä niin sanottu lievä raiskaus
säilyy edelleen rikoslaissa, vaikka nimitys muuttuukin.
Arvoisa puhemies! Jätin viime vuonna laki-aloitteen
tämän niin sanotun lievän raiskauksen poistamisesta
ja raiskausrikosten rangaistusasteikkojemme koventamisesta. Nykyisiin
säädöksiin verrattuna rangaistusasteikkojen
minimejä esitykseni mukaan kaksinkertaistettaisiin, kun maksimit
säilyisivät nykyisellään. Käytännössä tämä merkitsisi
sitä, että vankeusrangaistus väkivaltaisista
tai väkivallan uhkaa käyttäen toteutetuista
raiskausrikoksista annettaisiin aina ehdottomana vankeutena. Eli
esitin selvästi korkeampia rangaistuksia kuin nyt esillä olevassa
hallituksen esityksessä.
Lopuksi: Tuomioistuimet eivät voi lähteä muuttamaan
Suomen oikeuskäytäntöä vain
sen vuoksi, että yleinen mielipide muuttuu ja julkinen
keskustelu tuo esille siinä olevia epäkohtia. Eli
eduskunnan on muutettava tämmöisessä ta-pauksessa
lakia. Nyt lakia ollaan muuttamassa. Erittäin hyvä asia.
Toivottavasti saamme lain selvitystekstit sellaisiksi, että tuomioistuimet
ottaisivat käyttöön nykyistä kovemmat
rangaistukset, kun se nyt kerran on mahdollista.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! On jo korkea aikakin, että raiskauslainsäädäntöä nykyaikaistetaan
ja siihen tuodaan kauan kaivattua maalaisjärkeä.
Raiskaajat tuntuvat, ikävä kyllä, tässä yhteiskunnassa
usein pääsevän kuin koirat veräjästä.
Esimerkiksi sillä, onko raiskaajalla vakituinen työpaikka,
saati sillä, että raiskaus kesti vain vähän
aikaa, ei tulisi olla mitään merkitystä teon
vakavuutta arvioitaessa, kuten tuomioistuimessa nyt on ollut tapana.
Tärkeä muutos tässä hallituksen
esityksessä on muun muassa se, että alle 18-vuotiaaseen
kohdistuva raiskaus olisi jatkossa aina törkeä rais-kaus.
Tällä välitetään vahva
signaali siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuviin
seksuaalirikoksiin suhtaudutaan entistä vakavammin. Tämä on muutenkin
linjassa viimeaikaisen suunnan kanssa, jossa lapsia ja nuoria pyritään
suojaamaan kaikin keinoin seksuaalirikoksilta.
Positiivista tässä on myös se, että ehdotetut muutokset
tekisivät kaikista raiskausrikoksista virallisen syytteen
alaisia. Tämän myötä saadaan monet
sellaiset tapaukset syytteeseen ja rikosprosessiin asti, jotka uhri
esimerkiksi pelon, vahvan tunnesiteen — rakkaushan, ikävä kyllä,
on usein sokea — tai muun vastaavan syyn vuoksi vetäisi pois
syytteistä eli peruisi koko homman. Jatkossa tämän
myötä siis esimerkiksi kotona tapahtuvat puolison
raiskaukset saadaan toivottavasti paremmin tuomioistuinmenettelyn
piiriin.
Hallituksen esitys on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, mutta
se ei suinkaan ole vielä täydellinen. Esimerkiksi
juuri edellä edustaja Maijala nosti esiin tärkeitä huomioita.
En itsekään ymmärrä sitä,
minkä takia raiskauksissa tarvitaan kaksi rangaistusasteikkoa,
eli työtä tämän parissa vielä riittää.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Ismo Soukola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi täytyy
kiittää ministeriä ja ministeriötä hyvin
notkeasta toiminnasta, että on saatu vielä tämän
hallituskauden aikana käyntiin tämän
uudistuksen aikaansaanti. Kaiken kaikkiaan me olemme oikealla tiellä siinä,
että pyritään estämään
kaikenlaiset kikkailut tekonimikkeiden kanssa ja se, että sitä myöden
pyritään tuomioitten lieventämiseen.
Kyllä lähtökohdan pitää kuitenkin
olla se, että seksuaalirikoksista tulisi aina tuomita ehdotonta
vankeutta.
Kyllä ruumiillisen koskemattomuuden kunnioituksen pitäisi
näkyä myös oikeudenkäytössä. On
rajusti yleisen oikeustajun vastaista, että joistain talous-
ja varsinkin verorikoksista tuomitaan kyllä ehdotonta vankeutta — niissä on
loppujen lopuksi kysymys vain rahasta, jota valtion rahapaja kyllä painaa
tarvittaessa kolmessa vuorossa, jos se loppumaan meinaa päästä — mutta samaan
aikaan meillä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista
palkitaan käytännössä katsoen
mitättömillä ehdollisilla tai jopa yhdyskuntapalvelurangaistuksilla.
Moni raiskaus tapahtuu perhepiirissä, niin kuin tässä edellä kävi
ilmi, taikka ennestään toisilleen tuttujen henkilöiden
kesken. Näistä syistä on paljon tutkimuksia
tehty. Kysymys voi olla eräänlaisesta vallankäytöstä taikka
sitten niinkin yksinkertaisesta asiasta, että puolisoiden
seksuaaliset tarpeet eivät vain yksinkertaisesti kohtaa. Rangaistukset,
olivat ne sitten kuinka ankaria tahansa, ovat kuitenkin tälle
ongelmalle vähän niin kuin aspiriini vuotavalle
haavalle.
Mielestäni modernin yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa
turvallinen väylä erilaisten seksuaalisten tarpeiden
tyydyttämiseksi, ja vastaavasti henkisesti sairailla henkilöillä pitää olla
mahdollisuus tehokkaaseen hoitoon. Ja silläkin uhalla, että menen
vähän asian sivulle, vaiettu puheenaihe on myös
vammaisten seksuaalisuus. Mikäpä oikeus meillä niin
sanotusti terveillä on määritellä,
kenelle kuuluu oikeus tyydyttävään sukupuolielämään
ja kenelle ei.
Elisabeth Nauclér /r:
Ärade herr talman! Som vi hörde kom Ålands
landsting i maj 2011 med ett initiativ om att riksdagen skulle besluta att
ge regeringen i uppdrag att företa en översyn av
strafflagens bestämmelser om sexualbrott för att
sedan få till stånd en ändring.
Bakgrunden till förslaget var att man på Åland ansåg
att det stred mot rättsmedvetandet att de sexualbrott det
här är fråga om bestraffas på så olika
sätt i Finland och Sverige. Brott som till exempel begås
ombord på passagerarfärjorna kan få helt
olika bedömning beroende på om fallet behandlas
enligt svensk lag och i svensk domstol eller enligt finsk lag i
domstol på Åland eller i riket. Att lagstiftningen är
så olika i Sverige och Finland ansågs dock inte
vara tillräckligt skäl för att Åland
formellt skulle ha initiativrätt i frågan, och ärendet
behandlades därför inte i riksdagen av formella
skäl.
Det är därför jag nu med tillfredsställelse
kan konstatera att denna ändring ändå vidtagits.
Men lagstiftningen blir inte identisk, och jag skulle därför
vilja fråga ministern: Kan man nu säga att det
förekommer en samsyn i Sverige och Finland på de
här brotten?
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen hallituksen
päätökseen kiristää seksuaalirikosten
rangaistuksia. Kuten ministeri tuossa edellä sanoi, säädäntöä uudistetaan
nyt niin, että lainsäädäntö kunnioittaa paremmin
henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta,
ja tähän on Suomi kansainvälisestikin sitoutunut.
Hallituksen esityksessä puututaan varsinkin raiskausrikosten
tunnusmerkistöön. Jatkossa väkivaltaa
sisältänyt teko tulisi aina rangaistavaksi vähintään
raiskauksen perustekomuodon mukaan. Raiskausta olisi aina lisäksi
pidettävä törkeänä,
kun se kohdistuu alle 18-vuotiaaseen, ja lisäksi niin sanottu
lievä raiskaus eli pakottaminen sukupuoliyhteyteen poistuu
rikoslaista. Näillä muutoksilla korostetaan tekojen
paheksuttavuutta ja väkivallan käytön
ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden
loukkaamisen moitittavuutta. Mielestäni tässä pitkälti
on kyse oikeustajusta. Raiskauksen rikoksena täytyy lähtökohtaisesti
olla sellainen, että tunnusmerkistön mukaisesta teosta
seuraa aina ehdoton vankeusrangaistus.
Esityksessä ehdotetaan myös rangaistusasteikkoa
kiristettäväksi. Asteikon kiristämisellä tavoitellaan
lievempien raiskausrikosten rangaistusten koventamista, mutta sen
odotetaan kyllä vaikuttavan rangaistuskäytännön
ankaroitumiseen myös muilta osin, kun väkivaltaa
sisältäneet teot arvioitaisiin aina vähintään
raiskauksen perustekomuodon mukaan. Raiskauksen kaltaisissa törkeissä rikoksissa
aiemmin tuomitut lievät rangaistukset ovat olleet omiaan
heikentämään kansalaisten luottamusta
oikeuslaitokseen, mutta lainsäätäjä suhtautuu
vakavasti seksuaalirikoksiin, ja sen on minusta näyttävä myös
jatkossa rangaistuskäytännössä.
Uskon, että nämä edustaja Maijalan huolet
tuolla lakivaliokunnassa myös tulevat tarkoin puntaroiduiksi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä palautteesta
ja kiitos siitä, että pääosin
ollaan kuitenkin tyytyväisiä, että mennään
oikeaan suuntaan. Haluan heti tässä alussa tehdä nyt
muutaman huomautuksen.
Tässä, edustaja Maijala, ei missään
nimessä olla vesittämässä mitään.
Tässä ollaan nyt menossa tiukempaan suuntaan,
ja se tulee erittäin selvästi esille tässä esityksessä.
Niistä teoista, jotka tänä päivänä täyttävät
pakottamisen tunnusmerkistön, kaikki ne, jotka sisältävät
jonkinlaista väkivaltaa, siirtyvät tähän
perustekomuotoon, jossa on 1—6 vuoden rangaistusasteikko. Elikkä suuri
osa niistä teoista, jotka tänä päivänä on
tuomittu pakottamisena, siirtyy nyt tähän, koska
rajataan kaikki ne tapaukset pois, joissa on käytetty väkivaltaa.
Ja jo pakottaminen sinänsä on aikaisemmin, tähän
päivään mennessä, pitänyt
sisällään myös tietyn asteen
väkivaltaa, elikkä tämä on suuri
muutos.
Sen lisäksi kaikkien niitten tekojen osalta, jotka
edelleen ovat sellaisia, että ne eivät sisällä väkivaltaa,
tuomitaan sitten tämän lievemmän rangaistusasteikon
mukaisesti, jossa vähimmäisrangaistus on 4 kuukautta,
korkein rangaistus 4 vuotta, ja niitten osalta tänä päivänä lievin
rangaistus on ollut 14 päivää ja maksimirangaistus
3 vuotta. Elikkä kaikilta osin tässä tulee
ankarampi rangaistusasteikko, ja näitä tekoja
myös arvioidaan tulevaisuudessa eri tavalla.
Erittäin suuri muutos on se, että kaikki lapsiin kohdistuvat
rikokset on tämän jälkeen lähtökohtaisesti
tuomittava törkeänä raiskauksena. Se
tarkoittaa sitä, että niistä rikoksista
tulee sitten myös ehdottomia vankeustuomioita, tänäkin
päivänä tulee suurimmassa osassa, mutta
nyt se on laissakin sanottu suoraan, että tämä on
lainsäätäjän tahto, jos eduskunta
tämän esityksen hyväksyy.
Elikkä missään nimessä täällä ei
lievennetä mitään, vaan tämän
esityksen tuloksena hyvin todennäköisesti ja myös
toivottavasti on se, että rangaistuskäytäntö näissä vakavissa
rikoksissa ankaroituu.
Sitten kysyttiin tästä, että minkä takia
meillä on kolme eri porrasta. Ylipäänsä Suomessa
rikokset eri rikoslaeissa on vakiintuneesti porrastettu kolmeen
portaaseen: meillä on perustekomuoto, ja sitten meillä on
törkeä muoto, ja sitten meillä on lievempi
muoto. Mutta tässä tapauksessa me emme halua enää puhua
lievästä tekomuodosta, koska raiskaus ei ole koskaan
lievä. Sen takia puhutaan nyt sitten siitä, että se
on vähemmän törkeä.
Ruotsissa on samantyyppinen säädös,
jossa myös puhutaan siitä, että "om brottet är
mindre grovt", elikkä jos teko on vähemmän
törkeä, niin tuomitaan myös Ruotsissa
korkeintaan 4 vuoden vankeusrangaistukseen. Tämä on
hyvin normaali käytäntö meidän
omassa oikeusjärjestyksessämme ja myös
muissa Pohjoismaissa.
Ledamot Nauclér frågade om man nu kan säga att
vi har en någorlunda likartad samsyn på de här brotten
i Sverige och Finland. Jag tycker att man nog kan säga
det, därför att nu när vi går
in för att vi också har den här mindre
grova formen så följer det ganska långt
samma systematik som man har i Sverige. Också i Sverige
har man en bas-, grundform och så har man också den
grova formen. Sedan är det en annan sak att man i Sverige för
tillfället för en ganska bred debatt om den här frågan
om samtycke, och den har vi också funderat på under
beredningen, men vi har inte sett anledning till att gå in
för det nu därför att då skulle fokus
flyttas för mycket på offret, och det skulle inte
vara förenligt med det som vi eftersträvar i den
här lagstiftningen.
Lyhyesti myös suomeksi: Tällä lainsäädäntömuutoksella
sekä Suomen että Ruotsin lainsäädännöt
koskien raiskausrikoksia lähenevät toisiaan, ja
systematiikka on hyvin samantapainen. Myös Ruotsissa on
perustekomuoto ja sitten on tämä vähemmän
törkeä ja sitten on törkeä.
Ruotsissa on tällä hetkellä aktiivinen
keskustelu siitä, pitäisikö tämä suostumusmalli
siellä ottaa käyttöön. Sitä olemme
myös pohtineet täällä Suomessa
nyt, kun tämä valmistelu tehtiin, mutta tulimme
siihen tulokseen, että jos lähdettäisiin
sille linjalle, niin se aiheuttaisi uhrille yhä enemmän
tuskaa, koska siinä itse tuomioistuinkäsittelyssä ja
prosessissa uhri joutuisi sen kohteeksi, että hänen
pitäisi osoittaa toteen, että hän ei
ole suostunut. Sellaiseen järjestelmään
me emme ole halunneet mennä.
Mutta kaiken kaikkiaan on hyvä, että asiasta keskustellaan,
ja tässä on lainsäädäntö,
joka tulee tarpeeseen. Toivon, että näillä muutoksilla voidaan
vaikuttaa myös asenteisiin. Jokaista ihmistä pitäisi
kunnioittaa, ja siihen me pyrimme tällä lainsäädännöllä.
Me haluamme, että kunnioitamme toisiamme ja ymmärretään,
että väkivaltarikos on aina vakava rikos. Raiskaus
on aina erittäin, erittäin raskas asia uhrille,
ja se on erittäin vakava rikos, ja siihen yhteiskunnan
pitää myös puuttua.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvon puhemies! Kiitoksia ministerille tästä koko
lakiesityksestä. On erittäin tärkeä asia,
että tämä menee eteenpäin.
Mutta ihan muutaman asian minä olisin halunnut vielä tarkentaa.
Kun puhutaan fyysisestä väkivallasta, niin minun
näkemykseni mukaan tässä esityksessä liian
vähälle arvolle jää se, mikä on
tämä henkinen väkivalta ja väkivallan
uhka näissä tapauksissa, elikkä voidaan
vieläkin niin sanotusti lievällä rangaistusasteikolla
tuomita raiskaustapaus, mikä on aivan yhtä paha
kuin se fyysisen väkivallan kautta tehty raiskausasia. Kun
tämä raiskauksen uhrihan joutuu ikuisesti kärsimään
kuitenkin tästä teosta, minkä hän
on kohdannut, niin minkä takia se tuomitaan sitten lievemmällä asteikolla,
jos kerran lopputulos on kuitenkin sama? Fyysisen väkivallanhan
me pystymme tuomitsemaan myöskin rikoslain pahoinpitelyasioilla,
jos väkivaltaa on käytetty, eli raiskaus on aina
raiskaus.
Keskustelu päättyi.