Arvoisa puhemies! Ruokakorin hintahan on noussut räjähdysmäisesti viime kuukausina, jopa yli 10 prosentin korotuksia on tullut muun muassa maitoon ja leipään. Tämä on merkinnyt sitä, että monet eläkeläiset ja lapsiperheet ovat nyt todella lujilla. Sosialidemokraatit lähtevät nyt siitä, että hallituksen on toimittava. Me esitämme eduskuntaryhmänä sitä, että eläkkeiden indeksikorotuksia on nyt aiennettava. Meidän eduskuntaryhmämme mielestä indeksitarkistukset täytyy tehdä jo ensi kesän elokuussa, ja jos vastaavan tyyppisiä kriisitilanteita on, niin periaatteessa kaksi kertaa vuodessa näitä indeksitarkistuksia pitäisi tehdä. Poikkeuksellisen raju hintojen kehitys vaatii nyt hallitukselta toimenpiteitä.

Arvoisa ministeri Hyssälä, aikooko hallitus valmistella esitykset eläkeindeksien tarkistusten aientamisesta ja näin auttaa hintojen ja maksujen noususta kärsiviä eläkeläisiä jo tämän vuoden aikana?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ensi maanantaina meillä on semmoinen historiallinen tilanne, että ensimmäinen eläkefoorumi kokoontuu, ja siellä meillä on aiheena nyt eläkkeiden taso. Meillä on asiantuntija-alustukset ja sitten aika laaja konk-laavi, jolla pystymme keskustelemaan eläkepolitiikasta. Kaikki eduskunnassa olevat puolueet ovat siellä edustettuina, myöskin on eläkeläisten edustus, nuorten edustus, eläkeyhtiöt ja maksajat, työnantajat, työntekijät. Tällä tavalla voimme yhteisellä foorumilla muodostaa käsitystä tulevasta eläkepolitiikasta ja myöskin lisätä luottamusta eri osapuolten välillä. Eläkepolitiikan osalta on paljon muitakin kysymyksiä kuin tämä indeksikysymys, jotka ovat varmasti sielläkin esillä ja pöydällä. Kyllä tässä elinaikakertoimet ja muut tällaiset tullaan ottamaan esille varmasti näitten foorumiin osallistuvien toimesta.

Arvoisa puhemies! Ministeri meni nyt foorumin taakse, kun peräsin hallitukselta ja ministeriltä vastuuta tässä ja nyt. Nyt eläkeläisille, jollei hallitus tee mitään, tämä valtava hintojen nousu jää korvaamatta yhden vuoden ja kolmen kuukauden ajan. Se on aivan kohtuutonta eläkeläisten kannalta. Kun te tiedätte, että osa eläkeläisistä saa tätä eläkeläisten asumistukea, joka kohtaantuu kaikkein pienituloisimmille, te voisitte esimerkiksi, jos teillä olisi vastuuntuntoa ja sydäntä, nostaa sitä — se olisi välitön toimenpide — ja myöskin nostaa kunnallista perusvähennystä. Se auttaisi hyvin monen pienituloisen asemaa. Olkaa nyt rehellinen ja ottakaa vastuu itsellenne älkääkä menkö tällaisten työryhmien taakse, mikä nyt tosin tuntuu olevan porvarihallituksen tyyli.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että tämän vuoden alustahan nyt kuitenkin eläkkeet nousivat, pienimmät eläkkeet, kansaneläkkeet, ja sitten saimme toteutettua veromuutoksen, jolloinka eläkeläisten verotus ei ole enää palkansaajia kireämpää. Kansaneläkkeitten korotus, tämä verohelpotus ja sitten kalleusluokituksen poistaminen olivat yhteensä noin 500 miljoonan euron tulonsiirto eläkeläisille vuodessa. Pidän tätä kyllä ihan hyvänä ja merkittävänä tämän hallituksen saavutuksista, erittäin merkittävänä, kun katsotaan historiallisesti taaksepäin, mitä on eläkepolitiikassa tapahtunut.

Indeksit ovat kolmikantaisesti sovittavia asioita, meidän täytyy kolmikannassa tätä eläkepolitiikkaa ratkoa, ja juuri kerroin tästä foorumista, että siellä ovat nämä eri osapuolet mukana. Ei tämä ole yksipuolista sanelua, vaan maksajat ja edunsaajat ovat tässä yhdessä. Eläkepolitiikassa varmasti tapahtuu kehitystä tällä vaalikaudella, vielä muutakin kuin mitä on nyt ollut, mutta en pysty kyllä tällä siunaamalla nyt sanomaan ed. Gustafssonille, (Puhemies: Minuutti kulunut!) että tämän indeksin osalta tulisi muutoksia.

Arvoisa herra puhemies! Minä kysyn nyt pääministerin sijaiselta, kun meillä arvokkaana ministeri Väyrynen nyt vastaa pääministeriä ja antaa vastauksen koko hallituksen puolesta. Nyt, arvoisa ministeri Väyrynen, ruuan hinta nousee, polttoaineen hinnat nousevat, inflaatio nousee, korot nousevat, ja hallitus ei tee mitään. Hallitus teki viimeksi päätöksiä velanmaksun lisäämisestä. Milloin te hallituksena lähdette auttamaan kaikkia kansalaisia? Ruuan hinnannousu koskee eläkeläisiä, se koskee työttömiä, lapsiperheitä mitä suurimmassa määrin. Asuntovelkaiset ovat ongelmissa. Nyt alkaa olla liikenneyrityksien puolella ongelmia, joukkoliikenteen hinnat nousevat. Aiotteko te tehdä kansalaisten eteen kokonaisvaltaisesti mitään? Ei tällainen selittely työryhmistä enää riitä. Nyt pitää alkaa tehdä jotakin tosissaan. Ottakaa te, ministeri Väyrynen, jonkunlainen ote nyt, kun teillä on valta siihen. (Naurua)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Suomen valtiollisessa järjestelmässä on pääministeri ja on pääministerin sijainen ja sen lisäksi joukko muita päteviä ministereitä. Tapana on, että täällä kyselytunnilla jokainen ministeri vastaa oman toimialansa asioihin. Pääministeri tai hänen poissa ollessaan pääministerin sijainen vastaa koko valtioneuvoston puolesta. Minun mielestäni minis-teri Hyssälä vastasi oikein hyvin tähän asiaan. Eläkkeitä on korotettu, eläkkeitten verotusta on kevennetty, ja eläkeindeksit aikanaan tuovat korvausta siitä, että kustannukset ovat nousseet.

Puhemies! Keskustan linja on, että ruokaveroa alennetaan 17:stä 12 prosenttiin. Tämä linja poikkeaa SDP:n linjasta radikaalisti: kun te ennen vaaleja olitte pitämässä ruokaveron kaksinkertaisena Euroopan maihin verrattuna, niin te ette ole olleet valmiita alentamaan ruuan hintaa verotuksen kautta. Tämä keskustan linja on toisenlainen. Tärkeä kysymys, minkä esitän maatalousministerille:

Miten te näette tämän elintarvikemarkkinoitten kehityksen näin globaalisti, miten ruoka tulee maailmalla riittämään, ja mikä sen vaikutus tulee olemaan ruuan hintanäkymiin tulevaisuudessa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Tästä kysymyksestä käytiin keskustelua maatalousministerineuvostossa, ja sen pohjalta voin todeta, että hyvin yleinen käsitys on se, että olemme saamassa nyt hyvän sadon, mutta se ei tasaa tilannetta. Eli elintarvikkeiden hinta tulee pysymään lähivuosina korkeammalla tasolla mutta sitten vähitellen tasaantuu, riippuen tietysti sääolosuhteista mutta myöskin siitä, miten paljon sitten mahdollisesta viljantuotannosta käytetään bioenergian tuotantoon. Euroopassahan siihen tällä hetkellä käytetään vain prosentti, kun sen sijaan esimerkiksi maissista USA:ssa käytetään 25 prosenttia. Eli suunta on, että hinta tulee säilymään lähivuosina korkeampana mutta tulee vakiintumaan. Nyt muistutan siitä, että kuitenkin Suomessa hintojen kehitys on ollut paljon maltillisempaa kuin esimerkiksi Virossa ja Latviassa, joista toisessa on 16 prosenttia, toisessa 20.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä, te olisitte kyllä voinut kertoa, että toistasataatuhatta eläkeläistä verotetaan ankarammin kuin työntekijöitä ja kuin naimisissa olevia eläkeläisiä. Tämä unohtui teiltä. Toistasataatuhatta eläkeläistä on ankarammassa verotuksessa kuin muut.

Sitten ihan yksinkertainen kysymys. Ministeri Hyssälä, te olette nyt kuudetta vuotta ministerinä, ja kysyn teiltä:

Oletteko te sitä mieltä, että taitettu indeksi on ihan ok ja kansaneläkettä koskeva indeksi on hyvä? Ei tarvitse muuta vastata kuin siihen, onko se hyvä vai onko se huono.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Näitä indeksikeskusteluja on käyty eduskunnassa koko se aika, kun itse olen täällä ollut. Varmasti on erilaisia näkemyksiä siitä, miten pitäisi toimia. Siitä, että kansaneläkeindeksi on huonompi kuin työeläkeindeksi, on kautta vuosien eduskunnassa käyty keskustelua, siitä, miten näitä indeksejä voitaisiin korjata. Se on suuren poliittisen tahdon asia, pitää löytyä siihen yksimielisyys, mutta myöskin sitten kolmikannan asia. Nämä ovat kolmikannassa ratkaistavia, yhteistyössä ratkaistavia kysymyksiä, niin että näitä ei kaikkia pysty, kuten ed. Kallis hyvin tietää, sanelemaan.

Arvoisa herra puhemies! Eläkkeiden kohdalla on, totta kai, paljon tehtävää, mutta kuten täällä jo tuli esiin, niin tämän vuoden alusta, kun kokoomus tuli hallitukseen, (Välihuutoja) on kansaneläkettä korotettu 20 eurolla. Edellisen vaalikauden aikana jo päätettiin kalleusluokituksen poistamisesta. Nämä yhdessä, samoin kuin indeksikorotukset, ovat johtaneet, kuten ministeri Hyssälä kertoi, tämän vuoden alusta kansaneläkkeiden kohdalla, niiden kohdalla, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä, yli 50 euron korotukseen. Nyt kysyn teiltä, ministeri Hyssälä:

Tiedättekö, että koskaan aikaisemmin, esimerkiksi silloin kun ed. Gustafssonin puolue oli hallituksessa, olisi yhdellä kertaa tehty näin tuntuva korotus kansaneläkkeisiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Otan hiukan laajemman näkökulman tähän. Ei voi kieltää sitä, etteikö meillä ole eläkeläisiä, joilla on pienet eläkkeet, sitä emme kiellä. Hyvin monet heistä ovat aika monien tukien varassa: siellä on hoitotukea ja on asumistukea ja on toimeentulotukea, on erilaisia maksukattoja, joilla helpotetaan, vapautusta palvelumaksuista jne. Osa pyörittää aika monenlaista tukivyyhteä. Nyt olemme Sata-komiteassa katsomassa sitä kokonaisuutta, olisiko omaishoidon tuesta, hoitotuesta ja kotitalousvähennyksestä tehtävissä tällainen jonkunlainen yhtenäinen tulomuoto, tai mitä nimitystä siitä halutaan käyttää. Meidän pitää katsoa niitten eläkeläisten kokonaisuutta, millä he toimeen tulevat. Hyvin moni heistä on omaishoitaja, hyvin moni heistä saa hoitotukea. Lisäksi kun on asumistuet ja kaikki nämä, niin se kokonaisuus on aika sekava sillä tavalla, että se ei välttämättä kohdistu oikeudenmukaisella tavalla, ja tämän selvittämiseksi työtä pyritään tekemään. Se on hyvin vaativa työ, (Puhemies: Minuutti kulunut!) se ei ole helppo.

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että ministeri Hyssälä kunnioittaa kolmikantaa eläkekysymyksissä, ja arvostan sitä, että olette kutsunut tämän foorumin koolle, mutta ongelma on se, että vaikka tämän hallituksen aikana veronkevennyksiä eläkeläisille on tullut, nuo veronkevennykset kohdistuvat eläkeläisten sisällä kuitenkin hieman paremmin toimeentuleviin. Ne, jotka saavat kaikkein pienintä eläkettä, joko kansaneläkettä tai pientä työeläkettä, taas ovat saaneet yli sadassa kunnassa kunnallisveron korotuksen niskaansa, ja samaan aikaan ruuan hinta on noussut hyvin merkittävästi. Tässä on se iso ongelma: millä näitä tullaan vastaan mahdollisimman pian.

Olisiko mahdollista, että te lupaisitte kutsua kolmikantaneuvottelijat pöytään ja keskustelemaan mahdollisimman pian siitä, että tämä eläkeindeksin tarkistus voitaisiin poikkeuksellisesti tehdä etuajassa, koska me kaikki tiedämme, että ruuan hinnannousu on ollut kovaa? Kun täällä salin siltä puolelta sanottiin, että ruuan arvonlisäveron alennus auttaisi tähän, niin kansaneläkeläinen hyötyisi siitä noin 4 euroa kuukaudessa, ja se on tulossa joskus tulevaisuudessa. Se ei kovin paljon ruokalaskussa lämmitä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäveron alennus, joka tulee ensi vuonna lokakuun alusta, hyödyttää nimenomaan pienituloisia, koska suhteessa heidän tuloihinsa ruuan osuus on suurempi kuin, sanotaan nyt, keskituloisilla, elikkä ruuan arvonlisäveron alennus hyödyttää kaikkia niitä, jotka ovat tulottomia, pienituloisia, vammaisia, lapsiperheitä, työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä. Kaikkia näitä ryhmiä hyödyttää erityisesti ruuan arvonlisäveron alennus, näitä ryhmiä, jotka ovat köyhiä ja vähävaraisia, mutta joiden tulotasossa ruoka näyttelee suurta osaa. Tämä on yksi keino.

Mutta meillähän on eläkevalmistelua useassakin paikassa: meillähän on Rantalan ryhmä tavallaan siellä Eläketurvakeskuksen yhteydessä, meillä on tietenkin ministeriössä, joka johtaa Suomen eläkepolitiikkaa ja valmistelua, omaa valmistelua. Mutta tällä hetkellä minulla ei ole vireillä sellaista ajatusta, että kutsuttaisiin kolmikanta (Puhemies: Minuutti kulunut!) etuajassa käsittelemään näitä indeksikysymyksiä, ei tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Edelleen pelkällä kansaneläkkeellä toimeentuleva eläkkeensaaja elää reilusti alle EU:n asettaman köyhyysrajan. Inflaatio lähestyy jo 4:ää prosenttia, ja samalla kuitenkin työeläkeindeksin korotus on jäänyt vähän reiluun 2 prosenttiin. On aivan selvää, että inflaatio rankaisee erittäin kovasti pienituloisia eläkeläisiä. Mitä pikimmin nyt pitäisi ryhtyä nostamaan pienituloisten ostovoimaa erilaisin tulonsiirroin. Kysynkin nyt ministeriltä:

Oletteko te hallituksessa aikoneet puuttua näiden eläkeläisten ostovoimaan erilaisilla tulonsiirroilla? Lisäksi kysyn teiltä, ministeri: Eikö nyt olisi jo aika todellakin tehdä jotakin eläkeindeksin tarkistuksen eteen eikä mennä kolmikannan taakse, jonka jo EK on tässä viime päivinä romuttanut?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! En mene yhtään minkään taakse. Olen todennut täällä, että tämän vuoden alusta eläkkeensaajat ovat saaneet noin 500 miljoonan euron hyödyn näistä eri toimenpiteistä, jotka mainitsin — siinä vielä ei ole ruuan arvonlisävero mukana. Tämä on historiallista. En tiedä, milloin olisi näin suurta hyötyä pystytty aikaansaamaan. Tämä on hyvä asia. Se koostuu näistä eri elementeistä, ennen kaikkea tämä pienimpien eläkkeitten korotus, mikä, niin kuin täällä kuultiin, oli noin 54 euroa. Meillähän on aina indeksitarkistukset, jotka nimenomaan näihin vaikuttavat. Indeksitarkistuksethan tehdään ihan normaalisti, niin että eihän siinä ole mitään.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto haluaa korjata epäoikeudenmukaisen eläkeindeksin. Meille ei riitä se, mitä sosialidemokraatit esittävät, eli vain tarkistuksien aikaistaminen.

Mutta, arvoisa puhemies, aivan niin kuin ministeri Hyssälä totesi, ruuan arvonlisäveron laskeminen hyödyttää kaikkein pienituloisimpia: eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, pienillä palkkatuloilla eläviä. Mutta nyt hallitus esittää vasta puolentoista vuoden kuluttua tätä ruuan arvonlisäveron alentamista. Kysynkin nyt ministeri Anttilalta:

Eikö nyt tämän ruuan hinnannousun jälkeen olisi syytä pikaisesti kiirehtiä ruoan arvonlisäveron alentamista jo syksyn alusta tai viimeistään ensi vuoden alusta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Kuten ensimmäisessä vastauksessa sanoin, niin Suomessa kuitenkaan ruuan hintakehitys ei ole ollut läheskään niin kovaa kuin se on ollut esimerkiksi Virossa ja Latviassa. Muistutan samalla siitä, että nyt me olemme tulossa sellaiselle hintatasolle ruuan hinnassa, joka oli 1980-luvun lopulla ja 1970. Se, mitä tapahtuu mahdollisesti indeksille taikka ruuan arvonlisäveron aikataululle, hallitus käsittelee aikanaan, mutta tämänhetkinen päätös on se, että se on lokakuun alusta. Mutta huomautan vielä kerran siitä, että tällä hetkellä Suomessa ruuan hintakehitys on selkeästi maltillisempaa kuin muualla EU:ssa. (Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!)

Arvoisa puhemies! Kun meillä aikaisemmin oli korkea inflaatio, niin meillähän oli semmoinen käytäntö, että näitä indeksejä tarkistettiin kaksi kertaa vuodessa. Eikö näin, ministeri Hyssälä?

Nyt ollaan tilanteessa, että me olemme eläneet pitkään matalan inflaation aikaa, mutta tänä vuonna tämä tosiasia on dramaattisesti muuttunut. Meillä on yli kaksinkertaiset inflaatiolukemat ja, mikä pahinta, hallitus ei suinkaan ole tässä viaton, vaan se on itse pannut inflaatiomyllyyn lisää vauhtia sekä verojen nostolla että nostamalla ensi syksynä kunnallisia asiakasmaksuja: päivähoitoa, vanhustenhoitoa ja terveydenhoidon maksuja. Eli hallituksella on vastuu tästä inflaatiosta ja sen vaikutuksista tavallisille ihmisille, kuten eläkeläisille. Ensimmäistä kertaa kuulen tässä salissa keskustan ministerin mainitsevan näin monta kertaa sanan kolmikanta. Mutta miten minulle tuli semmoinen tunne, että se oli vähän niin kuin syy siihen, että tässä ei voi tehdä yhtään mitään? (Hälinää — Välihuutoja)

Oletteko te, ministeri Hyssälä, itse valmis esittämään, että kun meillä on (Puhemies: Minuutti on kulunut!) korkea inflaatio, niin nyt tehtäisiin poikkeusratkaisu ja nämä tarkistukset tehtäisiin etuajassa? Luulenpa, että meillä on satojatuhansia eläkeläisiä, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jotka antaisivat teille kauniin ruusun tästä päätöksestä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä olen nyt aika montaa kertaa vastannut tähän samaan: ei minulla nyt ole suunnitteilla tätä. Tässä aika paljon nyt tapahtuu eläkepolitiikassa ja on tapahtunut, niin että tämän vuoden alusta, kuten sanottu, on huomattavasti pystytty korjaamaan eläkeläisten elintasoa, ja tästä olemme tyytyväisiä, että näin on tapahtunut. Nyt katsotaan tätä kehitystä, ja todellakin, ruuan arvonlisävero on seuraava semmoinen suurempi etappi, josta varmasti eläkeläistaloudet hyötyvät.