Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ympäristöfiksuuteen ei pidä herätä vain teemapäivien alla. Toki sekin on hyvä, että SDP on herännyt vihreän eri sävyihin edes nyt.

Haluan kuitenkin siirtyä hallinnosta aivan elävään elämään, sillä jo useiden viikkojen ajan olemme järkytyksellä seuranneet öljyvuodon aiheuttaman katastrofin leviämistä Meksikonlahdella. Kyse on historian pahimmasta öljyvahingosta. (Ed. Skinnari: Mitä tekee ympäristöministeriö?) Myös Itämerellä öljykatastrofin mahdollisuus on suuri, sillä Itämeri on vilkas öljykuljetusten reitti. On jopa sanottu, että on vain ajan kysymys, koska Itämerellä kolahtaa. Haluan kysyä ministeri Lehtomäeltä:

Mikä on Suomen öljyntorjuntavalmius tällä hetkellä? Minkälaisen katastrofin torjuntaan meillä on olemassa laitteita ja kalustoa, jotta voimme välttyä tältä ekologisesti ja taloudellisesti suurelta katastrofilta?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Suomen öljyntorjuntavalmius on kohtuullisen hyvä, ja tärkeintä on se, että se paranee tässä pikkuhiljaa. Mehän olemme asettaneet tavoitteeksi pitkällä aikavälillä, että noin 30 000 tonnin öljyvahinkoon pitäisi pystyä nopealla aikavälillä vastaamaan. Mehän olemme tällä hallituskaudella tehneet investointeja monitoimialusten öljyntorjuntakapasiteettiin, uuden monitoimialuksen hankintaan, erilaiseen peruslaivaliikenteen varustukseen öljyntorjunnan osalta, ja nyt esimerkiksi öljynsuojamaksuhan on kolminkertaistettu määräajaksi, jotta me voimme entisestään vahvistaa tätä öljyntorjuntavalmiutta.

Öljyntorjuntavalmiuden parantaminen on olennainen osa myös Itämeren alueen kansainvälistä yhteistyötä, ja tässä yhteydessä tervehdin kyllä suurella ilolla viime viikolla tehtyä aiesopimusta siitä, että Venäjä hankkii Itämeren tarpeisiin uuden, jääolosuhteissa erityisen hyvin toimivan öljyntorjunta-aluksen, koska myös muiden rantavaltioiden on syytä parantaa valmiuttaan, jotta yhteistyössä voidaan isoihinkin havereihin varustautua.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Meksikonlahden öljyntorjuntatoimet ovat epäonnistuneet surkeasti. Siellä perinteisiin puomeihin ja harjakalustoon perustuva torjuntalaitteisto on osoittautunut toimimattomaksi erityisesti kovassa merenkäynnissä ja huonoissa olosuhteissa. Mikäli Itämerellä kolahtaa, kolahdus todennäköisimmin sattuu juuri huonoissa olosuhteissa.

Onko noista Meksikonlahden tapahtumista Suomessa otettu opiksi, ja tuohon mainitsemaanne monitoimialukseen viitaten onko tarkoitus uudistaa laitehankintaa nimenomaan Meksikonlahden kokemuksia silmälläpitäen?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Meksikonlahden olosuhteet ovat tietysti hieman toisenlaiset kuin Suomessa sen takia, että se on tämmöinen pohjasta pulppuava lähde, kun taas Suomenlahdella ja Itämerellä varustaudutaan ennen kaikkea tankkeriturmaan. Suomesta on jonkin verran toimitettu puomikalustoa sinne, mutta sitä voidaan tehdä vain niissä rajoissa, että se ei heikennä meidän omaa varustelutasoamme, jos sattuisi täälläkin jotakin.

Tietenkin yleissääntö Suomenlahdella ja Itämerellä varustautumisessa on se, että kuta kauempana ulkomerellä pystytään vahinkoja torjumaan, sitä parempi ympäristöllisesti. Sen takia me olemme pyrkineet panostamaan ennen kaikkea alusten öljyntorjuntakapasiteettiin, niiden tankkitiloihin, ja sitten tietysti yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa olemme pyrkineet kehittämään myös esimerkiksi tankkereiden liikenneturvallisuutta sillä tavalla, että kaikin mahdollisin keinoin voitaisiin estää merkittävien havereitten syntyminen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tosiasia siis on, että meillä ei ole tätä torjuntakapasiteettia vielä moneen vuoteen tarpeeksi, ja se on hyvä tiedostaa. Tätä pitää jokaisen Itämeren rantavaltion parantaa. Suomi tulee omalta osaltaan tekemään sen. Mutta samalla me olemme erittäin aktiivisesti toimimassa Itämeren alueella tämän ennalta ehkäisevän työn lisäämiseksi. Tämä on ollut esillä tänä kesänä sekä Pohjoismaiden pääministereiden kokouksessa että eilen Itämeren neuvoston huippukokouksessa, samoin pääministeri Putinin vierailulla viime viikolla.

Ajatus on se, että koko Itämeren alueelle pitää saada Suomenlahden Gofrep-valvontajärjestelmän tyyppinen järjestelmä. Myös unionin komission pitää lähteä tähän mukaan sellaisella mallilla, jossa jokainen Itämerelle saapuva tietyn kokoluokan ylittävä alus joutuu ilmoittamaan suunnittelemansa reitin etukäteen. Sitten meillä on näillä signaali- ja satelliittijärjestelmillä mahdollisuus seurata, että näitä reittejä noudatetaan, ja mikäli poikkeama tapahtuu, voidaan välittömästi reagoida ja ottaa yhteys alukseen, koska noin puolet onnettomuuksista tapahtuu puhtaan inhimillisen virheen takia. On koordinaattivirheitä, lukemiseen liittyviä virheitä, ja nämä pitää pystyä ennalta ehkäisemään kontrollilla nykyaikaista tekniikkaa käyttämällä.