Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvioehdotus, jossa hallitus esityksessään noudattaa normaalia lisätalousarviologiikkaa sillä tavoin, että hallitus esittää paikattavaksi ensinnäkin kaiken sen, joka ulkonaisista olosuhteista johtuen on alkuvuodesta muuttunut tai joka alun perin on tullut, silloin kun varsinaista talousarviota on laadittu, väärin arvioiduksi. Toinen osa lisätalousarviota perustuu logiikkaan, että hallitus kattaa ne uudet asiat, jotka kevään mittaan ovat tulleet vastaan. Esimerkiksi tässä budjetissa Kansallinen terveydenhuolto-ohjelma edustaa tällaista ratkaisulogiikkaa. Mutta haluan korostaa, että lisätalousarviossa on pidetty myöskin siitä periaatteesta kiinni, että varsinaisesti uudet asiat otetaan esille varsinaisissa talousarvioesityksissä eikä lisätalousarvion yhteydessä. (Hälinää)

Kiitos, arvoisa puhemies! En kumminkaan toista sitä, mitä tuli sanottua.

Se oli kyllä painavaa asiaa.

Tulopuolen rakenteessa on tällä kertaa hivenen uusi painotus. Varmasti muistatte sen, että kun hallitus tämän kevään aikana käsitteli ensi vuoden kehyksiä, tuossa yhteydessä hallitus linjasi myöskin sellaisen näkemyksen, että kuluvan vuoden aikana pyritään irrottamaan, järkevästi tietysti ja taloudellisesti voittoa tuottaen, myöskin tiettyjä pääomaluonteisia eriä, jotka tuloutettaisiin tämän vuoden aikana lisätalousarvioihin, jotta ensi vuodeksi saataisiin korkomenojen muodossa hivenen kevennystä, ja silloinhan nuo rahat on tietysti käytettävä velan hoitoon.

Tässä lisätalousarviossa alkaa tuo tie. Siellä puretaan pääomaluonteisia eriä esimerkiksi Arsenal Oy:stä, Kapiteelista ja ehkä jossain määrin Suomen Pankistakin. Toisaalta sitten tuloutetaan valtion osaksi omistamista yhtiöistä muun muassa valtion osakkeenomistajana esittämän tahdon mukaisesti Sampo Oy:stä tuntuva osinko, joka osinko ylittäisi tuon yhtiön tavallaan vuotuisen voiton normaalin osingon. Kysymys tässäkin on ylimääräisten pääomien palauttamisesta omistajille. Myyntituloista hallitus on myöskin keskustellut. Tässä lisätalousarviossa ei tulouteta myyntituloja, vaikka esimerkiksi Stora Enson kohdalla on osakekauppa tehty. Se johtuu siitä luonnollisesta selityksestä, että varsinaisen talousarvion arvio, 420 miljoonaa euroa, ei tule vielä tuolla täyteen.

Mutta tätä yleistä politiikkaa tässä suhteessa hallitus pyrkii jatkamaan. Jo nyt on ollut uutisia uusista toimenpiteistä, ja asiaan palataan toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä aikanaan syksyllä. Edelleen silloin on tarkoituksena tulouttaa pääomaluontoisia eriä, käyttää ne kaikki velan lyhennykseen ja hankkia näin hivenen kevyempää tai ainakin puskuria ensi vuoden menoja varten.

Tiedän, että tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee, mutta haluaisin nyt vakavasti vedota eduskuntaan, että pidetään myöskin se sopimus, joka viime vuonna runsain kiitoksin täällä tehtiin suunnilleen samaan aikaan vuodesta. Silloinhan tehtiin niin sanottu eduskuntapaketti, joka tälle vuodelle maksoi sen 800 miljoonaa markkaa ja maksaa kahtena vuonna kumulatiivisesti 1,6 miljardia markkaa. Sen rahoituksesta sovimme tuolloin, että vähintään noin 300 miljoonaa markkaa, siis 50 miljoonaa euroa, ensimmäisen vuoden osalta ja toisen vuoden osalta runsaat 100 miljoonaa euroa hankitaan rahoitusta tavallaan taannehtivasti sillä tavalla, että valtion omaisuudenluovutuksista tai pääomaluontoisista tuloutuksista kaikki käytetään velan maksuun, jolla saadaan vastaavasti korkoa alemmaksi, mikä on siis pysyvä tapa rahoittaa pysyvä meno.

Nyt on käynyt niin, että tämän sopimuksen toinen puoli, se, joka oli hallituksen täytettävä ja jonka eduskunta tietysti siunaa, on täytetty, mutta sopimuksen puoli, mistä rahat, on valitettavasti kokonaan avoimena. Olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että minimissään sopimuksen ylläpitäminen ja siitä kiinnipitäminen, tavallaan sanastaan kiinnipitäminen, tarkoittaa sitä, että nyt kun tulee joitakin vaatimattomia pääomatuloja, niin niitä ei ryhdytä sitten käyttämään kokonaan uusiin paketteihin vaan katetaan ne vanhat paketit, niin kuin on sovittu. Paljon jää vielä auki. Toivoisin, että nyt alkavassa keskustelussa tulisi vahvistus tälle näkökulmalle, koska sellaista vahvistusta ei varmaan pitkään tarvitse miettiä, pitääkö suomalainen sanansa vai ei.

Viittaisin tähän asiakokonaisuuteen, myöskin siihen, että tämä eduskunta on nyt paljon vartija, todennäköisesti enemmän vartija kuin pitkään pitkään aikaan valtiopäivät ovat olleet. Summat, jotka nyt ovat esillä, saattavat tietysti vaikuttaa pieniltäkin, mutta pienestä se puro lähtee liikkeelle. Tässä nyt jonkin verran saataisiin puskuria tulevaisuuteen. Jonkin verran on noin 20 miljoonaa euroa, joka saavutettaisiin pysyvää korkovoittoa tällä paperilla, ja se on pieni erä, kun tarvittaisiin 6 miljardia euroa, mutta alku kumminkin.

Se on eräs tekijä, aloitetaan siitä pienestä, mutta vielä suurempi arvo on tietyllä signaaliarvolla, miten eduskunnan pää kestää tulevat vaalit. Meidän talouspolitiikkamme linja on viritetty niin, että se on edelleenkin suht’ kohdallaan, voisi olla paremminkin, mutta me tiedämme varsin hyvin, että suomalaista yhteisöä kohtaa hyvin tiukka haasteiden määrä tulevaisuudessa. Eikä se ole pelkästään eläköityminen, ikääntyminen ja siitä aiheutuvat menonlisäykset, vaan se on myöskin taloudellisen menestymisen haaste.

Tässä on totuttu nyt olemaan vähän ylisuuria, niin kuin oltiin, mikä on hyvä asia kansakunnalle. Meillä on ollut ylisuuria teollisuuden aloja. Ne tuottivat jonkin vuoden myöskin ylisuurta hyvää Suomeen, mutta jos me ajattelemme asettaa elämämme siihen tahtiin, että tavoitellaan edelleenkin sitä, että meillä on jotain ylisuurta, niin silloin me joudumme alistumaan samalla siihen, että Suomen talous ja erityisesti julkinen talous on varsin suhdanneherkkä. Se on tuntuvasti suhdanneherkempi kuin sellaisessa maassa, jossa ei ole mitään itselleen ylisuurta. Voidaan tietysti kysyä, mitäs sitä turhia pullistelemaan. Kaiken kaikkiaan meille on ollut vain etua siitä, mutta se etu ei ole pysyvää ja jatkuvaa. Se voi olla satunnaista, ja juuri siitä johtuu tämä voimakas suhdanneherkkyys.

Tätä tilannetta myöskin seurataan, kykeneekö suomalainen yhteisö vastaamaan siihen, että se tavallaan pelaa suhdanneherkkyydellä ja ottaa siitä voittoja. Eräs mittari siinä on, miten julkista taloutta hoidetaan vaalien allakin. Jos signaali on se, että nyt ei paljoa tulevaisuudesta välitettäisi tai siitä piitattaisi, se kostautuu kovin monella valitettavalla tavalla.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri piti mielestäni hyvin laajastikin esityksen lisätalousarviosta, mutta kannan erityistä huolta lääkärien koulutuksesta, josta esitin kysymyksen äsken valtiovarainvaliokunnassa. Haluan todeta nyt, että kävin selvittelemässä tilannetta, ja kun me päätimme aloituspaikoista Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, on valitettavaa, että kehyksen sisältä ei löydy rahaa. Eli nyt on sellainen tilanne, että yritetään ottaa yliopistojen kehittämisrahasta, ja se ei ole mahdollista.

Arvoisa puhemies! Kysynkin valtiovarainministeriltä, onko tässä mitään tehtävissä tällä hetkellä. Totta kai sivistys- ja tiedejaosto kuulee asiantuntijoita, mutta rahat pitää löytää tähän, koska me tiedostamme, että maassamme on erittäin huolestuttava lääkäripula.

Maria Kaisa Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi hyvin yhtyä valtiovarainministerin näkemyksiin siitä, että eduskunnassa on ajateltava tulevaisuutta, mutta haluaisin myös korostaa sitä, että tulevaisuuden talouspolitiikan mahdollisuuksien ja julkisen talouden kannalta työllisyydellä ja työttömyydellä on erittäin suuri merkitys. Tietysti voimme olla tyytyväisiä siitä, että vaikka nyt talouskasvu on aika reilusti alentunut, työllisyys suhdannesyistä ei ole heikentynyt niin paljon kuin ehkä alun perin odotettiin, mutta kuitenkin rakenteellinen työttömyys meillä Suomessa on edelleenkin liian korkea ja aiheuttaa, jos ajatellaan varsinkin seuraavaa eduskuntakautta, aikamoisia paineita julkiseen talouteen, kun tiedämme, mikä se valtion tulojen ja menojen suhde nyt ennakoidusti on, eli ei kovinkaan hyvä.

Siitä syystä olen ollut huolestunut, että hallituksella on ollut jonkin verran taipumusta luopua näistä työllisyystavoitteistaan. Työttömyyden puolittamisesta nyt ei ole oikein puhettakaan, ja myöskin työllisyystavoitetta on lykätty eteenpäin. Haluaisin rohkaista hallitusta nyt vielä loppusuoralla tarttumaan rakennetyöttömyyden ongelmiin.

Keskusta on monta kertaa itsepintaisesti ehdottanut sitä, että työnantajamaksuporrastuksia tarkasteltaisiin uudelleen, niin että pystyttäisiin pienipalkkaisten palvelualojen työn kysyntää lisäämään työnantajamaksujen uudenlaisella reilulla alentamisella palkkojen alapäässä. Olimme kovin iloisia, että puolueenne puheenjohtaja Itälä otti samantapaisia ajatuksia esille vapun tienoilla. Toivomme, että valtiovarainministeri ottaa (Puhemies koputtaa) Itälän ajatukset vakavasti ja ne otetaan osaksi hallituksen suurta talouspolitiikan suuntaa.

Ilkka  Kanerva  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa voin kyllä yhtyä ed. Aulan puheenvuoroon koko lailla sataprosenttisesti. Puheenvuoro oli ensinnäkin arvioltaan hyvä. Kaksi seikkaa siihen on kuitenkin syytä lisätä.

Toinen on Emu-alueen talouskehitys. Se on huolestuttava eräin paikoin, mikä ei anna oikeastaan rohkaisua sille, että tässä elettäisiin kovin leveästi myöskään eduskunnan tai julkisen talouden osalta muutoinkaan.

Toinen on kyllä kieltämättä työttömyys. On ihan selvää, että ellei siihen rohjeta puuttua nyt toteutettua linjaa päättäväisemmin, niin epäilen, että valtiontalouden hoidossa ongelmat ovat lähivuosina sitä kertaluokkaa, että joudutaan hoitamaan päälle kaatuvia ongelmia eikä hallitsemaan niitä kysymyksiä, joista tietysti hallitus ja eduskunta sinällään vastaavat. Sen vuoksi myöskin osaltani kehotan hallitusta miettimään tätä asiaa työllisyyden kannalta, työministeriötä tietysti ennen muuta, mutta työministeriön resurssit tietäen lähden siitä, että ennen muuta talouspoliittisilla ratkaisuilla, työttömyyden rakennepoliittisilla avauksilla tässä asiassa on päästävä eteenpäin.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri totesi nämä linjabudjetin perusteet, joita tässä on korjattu ja oikaistu niitä virheitä ja laskelma-, oletuseroja, joita ei voitu huomioida varsinaista budjettia tehtäessä. Olisin kuitenkin olettanut, että lisäbudjetissa kyllä huomioitaisiin aika kategorisesti ne eduskunnan lausumat, jotka tämän vuoden budjettimietintöön liittyvät ja koskevat nimenomaan tämän vuoden ensimmäistä lisäbudjettia. Siellä on pari keskeistä asiaa, lausumat 13 ja 14, asioina ja mittasuhteiltaan pieninä, mutta niitä ei ole minusta eduskunnan tahdon mukaisesti huomioitu. Ne koskevat kansainvälistä adoptiota, ja sitten rahallisesti hyvinkin pientä asiaa, partisaanikorvauksia. Periaatteellisesti (Puhemies koputtaa) hallituksen ja ministereiden kyllä pitäisi ottaa eduskunnan tahdonilmaisut paremmin huomioon, kun ne kohdistuvat suoraan (Puhemies koputtaa) ensimmäiseen lisäbudjettiin.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä niihin peruslinjauksiin, jotka ministeri äsken esittelypuheenvuorossaan toi julki. Mutta siihen liittyy kuitenkin se, että jo eräistä tapahtuneista asioista täytyy pitää huoli ja mitä aikaisemmin pidetään huoli, sen halvemmaksi ne julkisen vallan kannalta tulevat. Yksi näistä on leikkausjonojen lyhentäminen, joka liittyi siis lääkärilakkoon, jolla on omat seuraamuksensa myöskin tupopolitiikkaan aivan varmasti. Edellyttikö valtiovarainministeriö jonkinlaista efektiivisyysselvitystä, kun tästä 25 miljoonan euron ehdotuksesta päätettiin tähän lisäbudjettiin, koska nythän on kysymys siitä, että tämä asia pystytään hoitamaan loppuun saakka?

Ismo Seivästö /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Niinistö, olette julkisuudessa todennut, että valtiovalta saattaa joutua ensi vuonna lainajonoon. Miten te nyt arvioitte, paljonko tämä mahdollisuus on riippuvainen meidän toimenpiteistämme ja kuinka paljon kansainvälisestä taloustilanteesta? Miten sitten arvioitte, jos näin käy, sen vaikutuksen korkoon? Monen asuntovelallisen ja perheellisen elämä tulee luonnollisesti vaikeutumaan huomattavasti, jos korot lähtevät voimakkaaseen nousuun.

Eräänä pienenä yksityiskohtana tähän kysymykseen, kun maamme on hyvin riippuvainen maakaasusta: Pohtiiko hallitus sitä, että maakaasun varmuusvarastointia tulisi lisätä sisäisen ja kaiken muunkin turvallisuuden kannalta?

Mikko  Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Valtiovarainministeri Niinistö käytti sellaisen puheenvuoron kuin valtiovarainministerin pitääkin käyttää. Mutta tosiasia on se, että ilmeisesti me olemme nyt vähän vanhojen tietojen varassa täällä. Ministeri Niinistö viittasi toiseen lisätalousarvioon, jossa hän jo ehdottaa julkisuudessa olleiden ylimääräisten tulojen sisällyttämistä kokonaan velanmaksuun.

Ministeri Niinistö, me olemme aika erikoisessa tilanteessa, kun tiedotusvälineistä me olemme tällä viikolla saaneet kuulla ja lukea, että 3 miljardia euroa on jo lyhennetty valtionvelkaa. Mutta kuitenkin tässä puhutaan 320 miljoonan euron velan lyhennyksestä. Onko nyt niin, että Valtiokonttori toimii aivan eri tavalla kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö tai varsinkin eduskunta päättää täällä?

Puhemies! Sama koskee verotuloja. Tässä puhutaan nyt 69 miljoonan euron korkotulojen lähdeveron lisääntymisestä. Eilisten Nelosen uutisten mukaan verotulot ovat lisääntyneet 17 prosenttia alkuvuodesta ja kaikki on jo käytetty velanmaksuun. (Puhemies koputtaa) Ministeri Niinistö, ollaanko nyt johtamassa eduskuntaa harhaan tällaisella lisäbudjetilla?

Anneli Jäätteenmäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri kantoi huolta kansan vanhenemisesta ja sen aiheuttamista menopaineista. Olisin odottanut kyllä, että ministeri olisi kiinnittänyt enemmän huomiota siihen, että työttömyys aiheuttaa kovat menot. Tästä ei löydy mitään esityksiä siihen, millä työttömyys saadaan alemmaksi, millä ihmisille saataisiin töitä, millä yrittäjyyttä edistettäisiin ja millä yrittäminen tulisi kannattavammaksi. Vain sitä kautta me saamme lisää tuloja ja myös sitten varoja sairaanhoitoon, koulutukseen ja näihin sijoituksiin, joita tulevaisuudessa tarvitaan, että myös ikääntyville ihmisille tarjotaan hyvää vanhuuden turvaa.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Ei ole tullut vielä vastausta siihen, pitääkö eduskunta sopimuksensa. Toivoisin ja pitäisin kohtuullisena, että joku tähänkin rohkenisi tämän päivän mittaan vastata.

Uskon, että lääkärinkoulutuksen osalta saadaan asianomaiselta ministeriltä vielä tarkempikin vastaus. Kehittämisrahojahan on tarkoitus käyttää myöskin siihen. Hallituksen vakaa käsitys on, että tilaa löytyy.

Mutta otetaan näitä vähän isompia kysymyksiä. Täällä on kiinnitetty huomiota työllisyyteen, rakennepolitiikkaan ja työnantajamaksuihin työllisyyden hoitamiseksi.

Ensinnäkin olisi toivottavaa, että nyt joku uskaltaisi sanoa, mikä se rakennepolitiikan toimenpide on, joka puuttuu. Tämä eduskunta käsitteli vajaat kaksi vuotta sitten työsopimuslain muutosta, jossa työelämän rakenteet muurattiin kiinni. Minulla on sellainen mielikuva, että keräsin paljon moitteita kaikista eduskuntaryhmistä siitä, että tuo paketti pysyi vuoden verran lähes auki, kun sitä yritin joustavammaksi muuttaa. Ei yhtään ainutta rakennepolitiikan tukipuheenvuoroa tullut silloin. Mitä on se rakennepolitiikka, jota nyt kaivattaisiin?

Täällä on viitattu siihen, että pitäisi osoittaa ilmeisesti uusia resursseja työvoimaministeriölle. Tässä tulee uusia resursseja, muttei kovin paljoa enää enempää. Meidän pitää muistaa, että työttömyysluku Suomessa, kun sitä esimerkiksi verrataan Hollantiin, sisältää kyllä aivan erilaista väkeä. Hollannissa on otettu käyttöön sellainen ihmisryhmä, jota nimitetään aivan avoimesti "disabled". Heidät on poistettu työttömyyskortistosta, heidät on siirretty sosiaaliturvan varaan. Luulenpa, että tuollaisella toimenpiteellä Suomessakin voisi työttömyys äkkirysäyksellä jonkin verran laskea, aika tuntuvastikin ehkä. Toinen kysymys on se, halutaanko sellaista. Ainakin minun mielestäni on viisaampi pitää kiinni sellaisesta — ehkä joittenkin ihmisten kohdalta ymmärrettävästi, hyväksyttävästikin — teoreettisesta ajatuksesta, että sittenkin jokaisen pitäisi ainakin olla hakemassa töitä. Tämä aika paljon itse asiassa selittää Suomen työttömien, siis työttömyysturvaa saavien, määrän poikkeamisen ainakin Hollannista, ehkä Tanskastakin.

Ed. Aula palaa tavan takaa työnantajamaksuihin. Tiedättekö te, kuinka suuri osa työnantajan niin sanotuista työnantajamaksuista on tämän talon käsissä? Kun puhutaan, että työnantajan sivukulut ovat 70 prosenttia, että ne murskaavat työnantajan, niin meidän käsissämme täällä on vajaat 5 prosenttia sivukuluja, ei sen enempää. Jos te haluatte todella vaikuttaa niihin sivukuluihin, te joudutte muuttamaan työehtosopimuksia, ja luulen, ettei siihen vallan helposti suostuta, esimerkiksi ensiksi ottamalla kesäloma pois. Ei tämä näin yksinkertainen tilanne ole.

Sitten joudutaan kysymään, kumpi on tehokkaampi tapa: antaa palkkaverotukseen prosentin alennus tai alentaa sitten esimerkiksi prosentilla työnantajamaksua. Työnantajamaksu on sivukulu jostain, se on sivukulu pääkulusta, joka on palkka. Matematiikan lainalaisuuksien mukaan jos pääkulu nousee, niin sivukulut nousevat automaattisesti. Yhden prosentin palkankorotus aiheuttaa 1,7 prosentin palkkausmenojen kasvun. Jos ei sitä yhtä prosenttia tulekaan sinne, ei tule myöskään 0,7:ää sille "till", mutta jos otetaan työnantajamaksusta pois se 1 prosentti ja palkat nousevat 1 prosentilla, etumerkki on negatiivinen. Tästä hallitus on lähtenyt liikkeelle, että voi olla viisaampi pyrkiä pitämään palkkauskustannukset nimenomaan sen päätekijän, palkan määrän, osalta mieluummin hillittyinä veronalennuksilla tukemalla kuin mennä niihin sivukuluihin, joita ei todellakaan ole kuin 5 prosenttia tämän talon käsissäkään.

Ed. Pulliainen, tässä on nyt kovia paineita leikkausjonojen purkamiseksi, niin kuin olette havainnut. Oikeastaan juuri tuosta kaipaamastanne syystä johtuen rahoitus on ikään kuin kaksiosainen. Tässä nyt annetaan välitön vastaus siihen julkiseen keskusteluun. Samaan aikaan selvitetään jatkuvasti, mikä todella on mahdollista tehdä ja kuinka se tehdään mahdollisimman tehokkaasti, ja lisäraha ikään kuin odottaa sitä. Olisi tietysti voitu tehdä tuo selvitys kokonaan ensin ja yrittää tulla sitten vasta kakkoslisätalousarviolla tähän asiaan, mutta tämä poliittinen paine, niin kuin tulemme täällä kuulemaan, on sen verran suuri, että on parempi sitten antaa signaali, että rahaa on tulossa, kunhan vain selvitetään, miten se tehokkaimmin tulee käytetyksi.

Ed. Seivästö ja myöskin ed. Elo, ei tässä mikään ole olennaisesti muuttunut. Ensi vuoden budjetin perusrakenne näyttää edelleenkin vajetta tuollaiset puolisen miljardia euroa, joka nousee sitten riippuen esimerkiksi sairausvakuutusmaksuratkaisusta aika äkkiä miljardiin euroon. Ed. Elo, minä en tiedä, mistä verotuloja olisi tulossa tuollaista määrää enempää. Valitettavasti yli talousarvioarvioiden ei liikuta kuin selkeästi lähdeverojen kohdalla. (Ed. Elo: Tämä on Tilastokeskuksen tilasto!) — Mutta niitä ei ole verrattu tämän vuoden talousarviolukuihin (Ed. Elo: Ehdottomasti!) — Ei ole. Niitä on verrattu aikaisempiin verokertymiin, mutta ei siihen, mitä jo on arvioitu tämän vuoden talousarviossa tulevaksi. Sehän määrittelee meidät, eikä niinkään se, mikä on viime vuoden kertymä ja mikä on plussaa siihen. (Ed. Elo: Mutta velkaa on maksettu 3 miljardia euroa!)

Se, että velan maksutahti vaikuttaa ainakin satunnaisesti aina vähän väliä vähän toiselta kuin kokonaisbudjetti, johtuu aika paljon satunnaisista tekijöistä. Se voi johtua siitä, että eräitä veroeriä on kertynyt satunnaisesti.

Muistan sellaisen keskustelun, joka käytiin viime vuonna, kun me havaitsimme, että eräs suuri yritysjärjestely Suomessa on aiheuttamassa muutaman miljardin markan verosiirtymän tälle vuodelle viime vuodelta. (Ed. Elo: Nyt se on tullut!) — Se on ilmeisesti tullut. Totta kai, kun kassaan tulee rahaa, se käytetään välittömästi velanmaksuun, jottei turhaan makseta korkoja, mutta sitten tulee niitä takaiskuja myöskin, mikä tarkoittaa sitä, että ei se, että yksi iso etukäteen (Puhemies koputtaa) tiedossa ollut ja arvioitu potti on saapunut ja käytetty ja hetkellisesti laskee voimakkaasti velan määrää, tarkoitakaan loppujen lopuksi sitä, että voitto jää pysyväksi, koska se on ollut talousarvion kokonaisuudessa osana jo arvioitavana. Eli arvion loppusumma ei ole muuttumassa. Olettaisin, että tämä erä tässä on vaikuttanut, mutta palataan tähän Tilastokeskukseen vielä.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mahdollisimman selvästi sanottakoon: työministeriön resursseilla, olkoot ne pienet tai isot, ei ole työttömyys hoidettavissa. Se on ihan selvä asia. Sillä hoidetaan parhaimmillaankin 5—6 prosentin luokkaa työttömien määrästä, mikä on työministeriön käytettävissä olevien resurssien määrä. Hoidettakoon sitä tehokkaasti, ja toivottavasti työministeriö ymmärtäisi hoitaa työttömyyttä esimerkiksi ydinvoimapäätöstä tehtäessä. Olen jäänyt odottamaan sekä työministerin että työministeriön kansliapäällikön kommentteja tästä asiasta.

Se, mitä tarkoitin, on se, että työttömyyskehitys on sellainen, ettei sitä voi poliittisesti pistää työministeriön piikkiin. Siihen tarvitaan hallituksen johdon voimakas sitoutuminen. Ei riitä edes se, että työmarkkinaratkaisu saadaan tulopoliittisen ratkaisun merkeissä toteutettua ja pestään sillä kädet, että työttömyys on siltä osin tullut hoidettua, vaan työttömyyden rakenteellisten ongelmien luonne on sen tyyppinen, että se vaatii koko hallituksen johdon sitoutumista sen asian hoitamiseen nykyistä pontevammin.

Kari  Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouskehityksen suhteen kannattaa tietysti edelleen olla varovainen, vaikka merkit ennakoivat suhteellisen vahvaa kasvua vuoden jälkipuolelle. Kyllä eduskunnan vastuunkanto on ollut varmistamassa myös valtiontalouden pelastamisen, se kannattaa myöskin valtiovarainministerin muistaa, mutta hallitusryhmät ovat joutuneet kiinnittämään huomiota myös hallitusohjelman kokonaisuuteen eli kaavamaisen velanmaksun ohella myöskin hallitusohjelman syrjäytymisen vastaisiin toimiin ja hyvinvointivaltion perustan pelastamiseen, niin kuin kriisiytyneen erikoissairaanhoidon pelastamistoimet nyt tässä lisäbudjetissa, oikein, jonojen purun kautta osoittavat.

Valtiovarainministerikin myöntää nyt talouskehityksen kulkevan Suomessa parempaan suuntaan, mutta silti näyttää, että valtiovarainministeri uskoo edelleen velan kasvavan ensi vuonna. Vaikka nämä alijäämäisen budjettitalouden niin sanotut sadetanssipuheet ovat nyt jääneet tai, sanotaan, tällä erää loppuneet, niin ilmeisesti niitten aika on taas säihin sopivasti loppukesällä.

Pari asiaa myöskin kannattaa tässä huomata. Nimellisvelan ennakointi, budjettiin merkityt ja Valtiokonttorin kirjaukset; niissä on jotain, joka on syytä selvittää, ne poikkeavat toisistaan. Verotulojen ja muiden kertaluontoisten tulojen kasvuhan yllätti valtiovarainministeriön jälleen, tietysti positiivisesti.

Maria Kaisa Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö peräsi, mitä konkreettisia toimenpiteitä rakennetyöttömyyden vähentämiseksi voitaisiin tehdä. Otan esille yhden ja oikeastaan tärkeimmän. (Ed. I. Kanerva: Työreformin!) — No, sekin on aivan hyvä asia, mutta otan sen sisältä yhden asian.

Suomessa pitäisi lisätä alhaisen tuottavuuden työn kysyntää. Se tapahtuu nimenomaan työnantajamaksujen rakennetta muuttamalla. Keskusta on ehdottanut, että työnantajamaksujen nykyisistä porrastuksista olisi parempi luopua ja siirtyä tavallaan progressiiviseen työnantajamaksuun, elikkä pienillä palkoilla työnantajamaksut olisivat huomattavasti nykyistä alemmat. Prosentti ei siinä auta yhtikäs mitään, vaan alennusten täytyy olla esimerkiksi 40—50 prosenttia nykyisestä tasosta. Tämän tyyppinen ratkaisu on käytössä esimerkiksi Ranskassa. Perehdyimme siihen valtiovarainvaliokunnan verojaoston matkalla, (Puhemies koputtaa) ja se tuntui toimivan erittäin hyvin. Tässä on kyllä nyt joku tietokatkos ministerien Niinistö ja Itälä välillä, (Puhemies koputtaa) koska käsittääkseni Itälä ehdotti juuri saman tyyppistä toimenpidettä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö penäsi sitä, mistä rahoitusta otetaan. Tässä lisätalousarviossa esitetään Puolustusvoimille lähes 600 miljoonan euron uutta hankintaohjelmaa. Tämä uusi hankintaohjelma tietenkin, vaikkei siihen tällä hetkellä tarvita rahaa, vaatii sen 600 miljoonaa euroa sitten, kun se on toteutunut. Kyllä minun mielestäni, jos jostain pitää kerta säästää, niin kyllä sitä voitaisiin sieltäkin säästää eikä vain ainoastaan kaikkein pienituloisimpien ihmisten toimeentulosta. Kyllä tuo terveydenhoidon 25 miljoonaa euroa on aika tiukkaan pistetty. Siihen olisi voitu huomattavasti enemmän laittaa rahaa, ainakin sopia ohjelma tulevaisuuteen.

Olli  Nepponen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomi selvisi tästä taantumasta kohtuullisen hyvin, ja valtiontalous alkuvuoden epäröintien jälkeen on kuitenkin paremmassa kunnossa kuin ennustettiin. Siksi on hyvä, että luodaan puskureita velanhoidon myötä tuleville haasteille, joita ovat ne, jotka liittyvät väestön vanhenemiseen, terveydenhoidon ongelmiin, mutta erityisesti työllisyyden hoitamiseen. Minä yhdyn niihin ajatuksiin, joita ed. Ilkka Kanerva täällä nosti esiin. On meidän yhteinen asiamme, kaikkien hallinnonalojen asia, paneutua kysymykseen. Sitä ei voida hoitaa pelkästään työvoimahallinnon toimenpitein. Meillä pitää luoda sellaisia työpaikkoja, jotka nimenomaan matalapalkkaisia pystyisivät ottamaan vastaan, palvelualoille ja muille. Siinä on haastetta meille kaikille myöskin tässä salissa.

Jukka  Gustafsson  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä ed. I. Kanervan tietynlaiseen kritiikkiin hallituksen saamattomuuteen näissä työllisyyskysymyksissä. Palautan kyllä myöskin mieleen sen, että ed. Kanerva kritisoi nimenomaan kokoomusta vajaa vuosi sitten, miten kokoomus on siirtynyt poliittisesti oikealle. Nyt minusta on erittäin hienoa, että täällä edustajat Nepponen ja Ilkka Kanerva vaativat koko hallitukselta nyt toimia työllisyyden vähentämiseksi. Te, ministeri Niinistö, olette snobbaillut jo julkisuudessa nimenomaan suhteessa työministeriin niitä toimia, joita työministeriö on halunnut tehdä. Asia on näin, että työministeriö ei näitä asioita ratkaise. Mutta kyllä minä sanoisin kuitenkin näin, että tässä tilanteessa, kun lisäbudjetissa osoitetaan vähän yli 2 000 työvuotta (Puhemies koputtaa) työllisyystöihin, niin se on tavattoman vähän, ja te, ministeri Niinistö, olette päähenkilö, joka on vastustanut näitä aktiivisia työllisyystoimia.

Katri   Komi  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olisin tulopuolesta kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta vähän kysellyt. Täällä todetaan, että uudet huoltovarmuuden tavoitteet mahdollistavat valtion varmuusvarastojen tason laskemisen. Tätä kautta tuloutettaisiin 100 miljoonaa euroa ja välittömästi tämän mukaan tosiaan 60 miljoonaa euroa. Selvitysosassa todetaan, että tuloutus perustuu muuttuneisiin huoltovarmuustavoitteisiin. Ainakin näin riviedustajasta tuntuu, että pienelläpä porukalla on, pienessä piirissä, pienellä keskustelulla, muutettu maamme turvallisuusasemaa. Kuvitellaanko, että kriisit maailmassa ovat ohitse, kun näin tähän huoltovarmuuteen puututaan?

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tullakseni oikein ymmärretyksi sanon todella rauhanomaisesti herra ministerille. Kysyisin vuoden 2003 näkymiä. Kun tässä lisäbudjetissa on tase-eriä, jotka voidaan tulouttaa harkinnan mukaisesti, niin näkeekö hallitus nyt tulevaisuuden niin valoisana, että näitä tase-eriä ei tarvitse säästää seuraavan budjetin katteeksi, vaan ne puretaan nyt pääasiassa velanhoitoon?

Mitä sanojen pitämiseen tulee, niin kyllä kai siitä voisi lähteä, että lopetetaan savamaksulla snobbailu, ja se lisää taas tätä yhteishenkeä todella paljon.

Näihin budjettikuvioihin: Niin vaikeita ja herkkiä kuin ne ovat, ihan lopuksi toteaisin, että hallituksen suunnalta tarjotaan vähän niin kuin veistä eduskunnan kurkulle. Tämmöinen uhkailutaktiikka ei tunnu kovin nerokkaalta, eikä se ole ainakaan toimivaa. Kyllä näissä on vain se neuvottelutie ja keskustelutie. Ymmärrämme sen, että ristiriitoja on. Puhumalla ne parhaiten selviävät. Uhkailua en kannata puolin enkä toisin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Totean vain työllisyydestä ja talouspolitiikasta, että matalat korot, matala inflaatio, kuluttajien ostovoimasta huolehtiminen, veroratkaisu, kaikki nämä kantoivat Suomen yli taantuman, eli kotimainen kysyntä kantoi meidät yli tuon hankalamman vaiheen. Nyt kuluttajilla ja teollisuudella on positiiviset odotukset.

Edelleen voidaan todeta, että hallitus on panostanut yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Tällä hetkellä yrittäjyyden mahdollisuudet ja edellytykset Suomessa ovat paremmat kuin koskaan.

Huoltovarmuusrahastosta totean sen, että sen ympärillä työtä on tehty, asiantuntijat ovat työskennelleet kaksi vuotta, eli ei tätä ole pienessä piirissä ja nopeasti tehty. Tämä on tarkoin harkittu muutos, ja se liittyy yhteiskunnan tämänhetkiseen tilanteeseen.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni hallitus osoittaa lisätalousarvioesityksellään olevansa erinomaisesti ajan tasalla ja ajan hermolla. Näin oman erikoisvaliokuntani osalta erityisen positiivisena koen tässä esityksessä kaksi asiaa eli maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla lisätuen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ja KTM:n alalla lisäpanostuksen energiatukeen. Molemmat ovat selkeitä viestejä hallitukselta, että se suhtautuu vakavasti kotimaisen puuenergian käytön edistämiseen ja tukee eilen talousvaliokunnassa tehtyä myönteistä ydinvoimapäätöstä ja mietinnön asiaan liittyviä lausumia.

Kiitän valtiovarainministeriä ja kauppa- ja teollisuusministeriä tästä hienosta linjauksesta.

Tuula Haatainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Työpaikkakehitys on ollut hyvä kyllä meillä Suomessa, mutta kyllä tietysti työllisyyspolitiikassa pitää edelleen tehdä enemmän ja voimakkaammin töitä ja sinne lisäresursseja tarvitaan. Esimerkiksi Ruotsissa investoidaan paljon enemmän työllistäviin toimenpiteisiin. Toki meillä on tehty myös paljon hyvää työtä. Työllisyyden ja terveydenhuollon on oltava tämän suomalaisen yhteiskunnan ykkösasioita tässä ja tulevassa budjetissa.

Jonojen purkamiseen suunnatut rahat ovat tervetulleita. Kysyisin: Onko nyt mitään varmistusmekanismia tehty siihen, etteivät kunnat ala pelata niin, että rahoitusta vedetään vastaavalla osuudella pois sairaanhoitopiireiltä, vaan tämä todellakin tuottaa lisää leikkauksia potilaille?

Leea  Hiltunen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämän vuoden talousarviossa on todettu, että työllisyyslain mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Työllisyydestä täytyy todella kantaa huolta ja työttömyyden mahdollista kasvua ennaltaehkäistä. Meillä on edelleen alueita, joissa kuitenkin korkea työttömyysaste on todellisuutta ja arkea.

Kun täällä on myönteistä se, että on lisäys noin 8 miljoonaa aktiivisiin työvoimatoimiin, mutta kun ymmärsin, että työministeriö on esittänyt investointipakettia, niin olisin kysynyt, eikö olisi tällaiseen avausta nyt, niin että olisi näille alueille, missä on korkea työttömyys, saataisiin työllisyysavustusta peruskorjauksiin, homekoulujen ym. peruspalvelurakenteiden (Puhemies koputtaa) korjaamiseen, niin että työllisyyttä saataisiin?

Tapio  Karjalainen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö esittelypuheenvuorossaan viittasi sopimuksista kiinni pitämiseen ihan oikein. Pari kysyvää kommenttia vähän toisesta näkökulmasta.

Ensinnäkin, vastaako tämä lisäbudjetti niihin sopimuksiin ja lupauksiin, joita tehtiin silloin, kun Tielaitoksen organisaatiota järjestettiin, Tielaitoksen tuloutuksesta, tienpitoon tulevista, palautettavista määrärahoista?

Toinen kysymys samalta alueelta: Ratahallintokeskuksen radankorjausohjelmat on mitoitettu sillä tavalla, että VR:n henkilöstö ja toiminta on niistä kiinni. Tästä rahoituksesta tämän lisäbudjetinkin jälkeen jää puuttumaan 20 miljoonaa euroa. Mikä on syy Ratahallintokeskuksen ja liikenneministeriön välillä, siihen minulla ei ole selitystä, mutta saamieni tietojen mukaan tuo vaje tarkoittaa sitä, että radan kunnostus viivästyy (Puhemies koputtaa) entisestään ja että se tietää (Puhemies koputtaa) paitsi kunnostuksen viivästymistä ...

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Niinistö puheenvuorossaan antoi kansantalouden tilasta puolihyvän ilmaisun. Mielestäni tänä päivänä kuitenkin Suomessa eletään edelleen toivetaloutta. Halu uskoa parempaan on vahva, mutta esimerkiksi alkuvuoden teollinen tuotanto on voimakkaasti miinuksella, jonkun 7—8 prosenttia. Se enteilee sitä, että meillä on käänne jossain vaiheessa selkeästi huonompaan, jos ulkoiset tekijät eivät aiheuta muuta, Amerikka tai Eurooppa yleensä elvy.

Arvoisa ministeri! Tiemäärärahojen kohdalla on hyvä, että E18 on olemassa ja etenee, (Puhemies koputtaa) mutta perustienpito kaipaa lisää rahaa ja nimenomaan pidetään sopimuksista kiinni, (Puhemies koputtaa) niin että mitä Tielaitos on säästänyt, se voitaisiin antaa takaisin.

Peruspalveluministeri  Eva  Biaudet

Arvoisa puhemies! Jonojen purkurahoista sen verran, että juuri sen vuoksi hallitus on päätynyt hankerahoitukseen, jotta voitaisiin turvata se, että nämä rahat nimenomaan menevät jonojen purkamiseen, nimenomaan lisäresurssien käyttöön. Odotamme myöskin, että kunnat osaltaan yhtä suurella osuudella panostavat näihin. Mutta on tietenkin totta, että tämän täytyy tapahtua erittäin harkitusti ja suunnitellusti. Sairaanhoitopiirit ovatkin jättäneet arvioita, suunnitelmia, ministeriöön ja tulevat tekemään tarkempia suunnitelmia lähitulevaisuudessa. On tarkoitus, että seuraavana vuonna ei tarvittaisi enää hankerahoitusta, vaan se suunnattaisiin valtionosuuksiin, kun on turvattu se, että se lähtee käyntiin ripeästi ja johdonmukaisesti. Mutta seuraamme tietenkin jatkuvasti. 2005 on tarkoitus, että hoitotakuurajat ovat (Puhemies koputtaa) laissa säädettyjä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, olitte huolissanne siitä, kestääkö eduskunnan pää seuraavia vaaleja ajatellen. Viitaten leikkausjonoihin tarkoitettuihin 25 miljoonaan euroon, niin on varmasti teidänkin tiedossanne se, että se voi olla ainoastaan pieni osa siitä päämäärästä, minkä professori Jussi Huttusen johtama kansallinen projekti Suomen terveydenhuollon pelastamiseksi on kirjannut. Siinähän puhutaan aivan toisista luokista: 700 miljoonaa euroa tasokorotusta vuoteen 2007 nähden.

Sitten, arvoisa ministeri, vielä haluaisin viitata aikaisempaan puheenvuoroon, jonka kuulin, ja totean vain siinä mielessä, että kyllä hernesopan hinta on aika matala, jos liitetään ydinvoimapäätökseen tämä 4 miljoonaa euroa ja todetaan, että 16 miljoonaa markkaa olisi niin merkittävä summa.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hoitojonojen purkamiseen myönnetty määräraha, vaikka se pieni on, on erittäin hyvä. Kuitenkin toivon, että sitten, kun näitä rahoja jaetaan, kriteereinä olisivat ikärakenne ja sairastavuus muuten, varsinkin, kun tästä määrärahasta, mikä tässä lisäbudjetissa on, ei jää silloin pienemmille paikkakunnille mitään.

Sitten työttömyyden hoidosta. Totta kai olisi toivonut työllisyysperusteisiin investointeihin rahaa, ja mitä tulee rakenteelliseen työttömyyteen, niin varmasti toimiva konsti olisi se, että palattaisiin työllisyyslain alkuperäiseen tarkoitukseen eli ensisijainen peruste olisi tämä työttömyysaste. Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa näitä kohteita hyvin paljon riittää. Viittaan vain infraan ja koulurakentamiseen (Puhemies koputtaa) jne.

Valtiovarainministeri   Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Takaisin siihen työllisyysasiaan: Ettei nyt tulisi annettua maailmalle sellaista viestiä, että kevyellä juttelulla tästä selviää, niin, ed. Aula, kun te esitätte, että työnantajamaksut puolitettaisiin pientyönantajilta, pienipalkkaisilta, se on 5 prosenttia palkasta, puolet siitä on 2,5 prosenttia alennusta. Se vastaa muuten tämän pienipalkkaisen ihmisen kokonaisverokynnyksessä suunnilleen sitä, mitä tänä vuonna esimerkiksi alennettiin hänen verotustaan ja alennettiin tavalla, joka kohdistui siihen tulonhankkimisvähennykseen, alennettiin myöskin viime vuonna. Myös työnantajamaksuja pientyönantajien kohdalla on kahtena perättäisenä vuonna alennettu, mikä on täysin poikkeuksellista Suomessa. Juuri näitä teidän rakennepoliittisiksi nimeämiänne toimenpiteitä on jatkuvasti käytetty niin paljon kuin on ollut niihin varaa: kaksi kertaa suoritettu pientyönantajien työnantajamaksun alennus plus kahtena perättäisenä vuonna korotettu nimenomaan pienipalkkaisia parhaiten palvelevaa tulonhankkimisvähennystä.

Jos ensi vuoden veroratkaisu — nythän on ennenaikaista puhua ylipäätään näistä asioista — joka siis tehdään kesällä, jos näyttää, että siihen on tilaa, minä uusin sen esitykseni, jota en saanut läpi viimeksi, että tätä tulonhankkimisvähennystä korotetaan vielä enemmän. Se oli valtiovarainministeriön esitys edellisvuonna, siis viime vuoden veroasteikoksi, korottaa voimakkaasti tällaista sokeaa perusvähennystä, joka annetaan oikeastaan vain sen vuoksi, että joku käy töissä. Se kohdistui pienipalkkaisilla nimenomaan kylläkin kunnallisverotukseen, joka sitten on kuntien kanssa erikseen käsiteltävä. Hehän eivät maksa välttämättä valtionveroa enää ollenkaan, jotenka sitä ei voida alentaa. Mutta niissä työnantajamaksuissa, kun ne ovat vain 5 prosenttia siitä palkasta ja kokonaisuudesta, 170 prosentista, 5 prosenttia kutistuu noin 3 prosenttiin. Te puhutte ihan pienestä asiasta. 170 prosentin osalta te otatte sellaisen viisiprosenttisen ikään kuin taivasten valtakunnan avaimeksi. Ei tämä näin yksinkertaista ole.

Kun puhutaan rakennepolitiikasta, en ole yhdenkään kuullut rohjenneen sanoa yhtään käytännön asiaa, mikä liittyy rakennepolitiikkaan. Se on arka aihe. Se on eurooppalaisittainkin arka aihe. Mutta työsopimuslain ollessa täällä auki, olisi ollut mahdollisuus nimenomaan työelämän rakenteita tarkastella ehkä vähän joustavammasta näkökulmasta kuin mitä lopputulos oli. Kyllä siitä käytiin tiivis poliittinen keskustelu. Minusta laidasta laitaan oltiin valmiita siunaamaan se sopimus, jonka työmarkkinajärjestöt tekivät keskenään, jota ainakin minä pidin kyllä hiukan joustamattomana. Silloin se paikka oli. Se meni, eikä se enää auta, että vaalien alla asiasta aletaan selitellä. Silloin olisi ollut tilaisuus.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Tässä on nyt semmoinen pieni rakenteellinen ongelma, että on aika vaikea yhdessä minuutissa esittää syvällinen vastaus asioihin, joista pitäisi keskustella hyvin paljon pidemmissä puheenvuoroissa. Mutta taatusti työnantajamaksujen luonteen muuttaminen progressiiviseksi on rakenteellinen toimi. En ole tarkoittanut vain sitä 5 prosentin osakelamaksua tai työnantajan sosiaaliturvamaksua, vaan myös TEL-maksut on otettava siinä huomioon. Mutta tässä on kiistatta ongelmia, koska tämä meidän sosiaaliturvamaksurakenteemme on toisen tyyppinen ja on näitä yksityisiä yhtiöitä. Mutta valitettavaa on huomata, että esimerkiksi Ranskassa vastaavia toimia on pystytty tekemään ja pienipalkkaisen työn kysyntä on kasvanut, työpaikkoja on syntynyt roimasti. Verotus ja työnantajamaksut vaikuttavat eri asioihin, verotus enempi työvoiman tarjontaan, työnantajamaksut enempi kysyntäpuolelle. Myös Oecd on todennut, että tällä veropuolella ei enää kovin paljon pystytä etenemään.

Ihan lopuksi: Totta kai, jos tässä halutaan edetä, nämä on otettava huomioon myöskin tulopoliittisissa sopimuksissa, koska (Puhemies koputtaa) sehän ei sitten auta mitään, jos vastaavasti valtio yrittää tukea näitä maksuja (Puhemies koputtaa) alentamalla kysyntää ja palkat nousevat vastaavasti. Silloinhan pysytään plus miinus nolla -tilanteessa.

Valtiovarainministeri  Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Niin, nyt tultiinkin mielenkiintoiseen ja arempaan aiheeseen. Te puuttuisitte siis eläketurvajärjestelmään. Tähän asti meidän ansiosidonnaisuuteen perustuva sosiaaliturvajärjestelmämme on lähtenyt liikkeelle siitä, että kukin saa eläkettä tavallaan ansioittensa mukaan. Mutta nyt te antaisittekin sen mukaan, minkälaisen työnantajan palveluksessa on. Ilman muuta tämä johtaisi siihen. Jos te sitten loisitte jonkin merkillisen tasausjärjestelmän, sokean siihen nähden, mitä työntekijä on tehnyt elämänsä aikana, perustaisitte sen vain siihen, mitä työnantajat ovat maksaneet, niin silloin te johtaisitte Suomessa järjestelmää, jossa joka yhtiö pilkottaisiin pieniin paloihin, jotta pääsisi (Puhemies koputtaa) pienyrityksen kirjoihin. Kyllä tällaista manipulaatiota harjoittava (Puhemies koputtaa) heti törmää siihen, että näin tapahtuu. (Ed. Aulan välihuuto)

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Mäki-Hakola ylisti tätä kuuluisaa risupakettia, joten se ansaitsee aivan erityisen analyysin tässä yhteydessä. Olen omassa almanakassani nimikoinut tämän puheenvuoroni nimellä Risupaketti-strip-tease. (Ed. Elo: Oho!) Momentille 30.31.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ehdotetaan myönnettäväksi lisää 2 341 000 euroa. Tästä tarpeesta 1 316 000 euroa ilmoitetaan aiheutuvan Kansallisen metsäohjelman laatimisen jälkeen tapahtuneesta kustannustason noususta ja 1 025 000 euroa syksyn 2001 myrskytuhoista johtuvasta metsänviljelyn lisääntymisestä. Lisäksi myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 8,1 miljoonalla eurolla, mistä 4 710 000 euroa Kansallisen metsäohjelman toteutukseen ja 3 390 000 euroa myrskytuhojen aiheuttamaan metsänviljelyyn.

Maa- ja metsätalousministeriö perusteli esitystään lisäbudjettiriihessä seuraavasti: "Jos myöntämisvaltuutta ei koroteta, vähenevät metsänparannustyöt merkittävästi. Myöntämisvaltuuden korotuksen epääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että talousarviossa jo myönnettyä määrärahaa jää käyttämättä. Lisäksi valtiovarainministeriön lisätalousarvioehdotuksen 2,341 miljoonan euron lisäys jää kokonaan käyttämättä." Näiden uhkakuvien välttämiseksi myöntämisvaltuus lisättiin lisäbudjettiriihessä. Siis kaikki nämä lisäykset tehtiin pakkotilanteessa, joka on täysin riippumaton mahdollisesta sähköntuotannon lisäämistarpeesta. Onpa siinä siis varsinainen kaikkien risupakettien äiti!

Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota muuhunkin viime kuukausina risuasioissa tapahtuneeseen. KTM käytännössä pysäytti Vapo Osakeyhtiön kolmanneksen myyntiin tähtäävällä operaatiollaan firman puuenergialiiketoiminnan. Tässä tarkoituksessa puuenergiatoimialaosuus Vaposta ensin yhtiöitettiin, mutta sitten taas liitettiin yhtiöön, josta kolmannes myytiin Metsäliitolle. Näin onnistuttiin aiheuttamaan haluttu häiriö energiapuuliiketoiminnan kehittämiseen ja käytännön toimeliaisuuteen, jota on jo ehditty hyödyntää eduskunnan käytäväkeskusteluissa vaikka kuinka paljon ja myöskin muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Energia-ala on todella kovaa peliä. Löytyypä lisäbudjettiehdotuksesta toinenkin "risupakettihelmi". Energiatuen momentille esitetään lisäystä peräti 480 000 euroa. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 4 miljoonalla eurolla, jotta "kansallisen ilmastostrategian tavoitteet saavutettaisiin". Näillä rahoillahan todella ilmaston lämpenemishuolet poistuvat! (Ed. Tiusanen: Sehän on 24 miljoonaa Suomen markkaa!) — Näin juuri, mutta halvalla se tulee, kun se nyt lähtee käyntiin. Siinä eivät enää etelänapamantereen jäätiköt lohkeile tämän jälkeen.

Uusiutuvien energialähteiden alan teollisuuden tuotantomme arvo on yli 500 miljoonaa euroa, ja yksin tuulimyllyjen osien viennistä saamme 200 miljoonan euron vuotuiset vientitulot. 4,5 miljoonalla eurolla ei pystytä viemään läpi minkäänlaista kunnollista kehittämishanketta, kun otetaan huomioon se pohjataso, jolta meillä on jo ponnistettava ylöspäin. Mehän olemme jo erittäin korkealla tasolla teollisissa hankkeissa. Yli 15 edustajavuoden aikana tämä risupaketti taitaa olla suurin kupla, mikä on kohdalle osunut. (Ed. Huotari: Halvalla meni ylipäätään!) — Kyllä näin kävi.

Todettakoon tässä yhteydessä sekin, että uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä olennaisin rakenteellinen tavoite on tietenkin todellisten markkinoiden luominen ja niihin liittyvän logistiikan järjestelmän aikaansaaminen, ei poliittisten intohimojen suhdanteiden mukaan vaihtelevien tukien kanssa pelaaminen.

On eräs tiedotuksen muukin kohta, joka herättää nykyisin sisällöllään kummastusta. Kun tiehallintouudistus ajettiin eduskunnassa läpi, hanketta perusteltiin sillä, että näin säästetään 300 miljoonaa markkaa, joka käytetään perustienpidon tason korottamiseen. Nyt odotetaan, että tämä lupaus alkaa realisoitua. Tähän toimintamalliin liittyen tieliikelaitos palautti alkuvuodesta Tiehallinnolle rahaa yli 80 miljoonaa markkaa. Kysyn: Missä nämä rahat nyt ovat? Missä on myös liikelaitoksen tuottama voitto? Olen ymmärtänyt niin, että rahoilla olisi pitänyt parantaa alemmanasteisen tieverkon kuntoa eikä viskellä rahoja edestakaisin valtion omistamien tiealan yksiköiden välillä. Eduskuntahan muutti tässä tarkoituksessa tiehallintolakia velvoittavaan muotoon.

Arvoisa puhemies! Jotta tämä ei olisi pelkkää moitetta, totean, että on lisäbudjetissa hyvääkin, niin kuin jo edellinen keskustelu ministerin kanssa salissa on osoittanut. Erittäin myönteisenä muun muassa pidän sitä, että työvoimapolitiikan toimeenpanoon liittyvien määrärahalisäysten ajoitus näyttää täysin oikealta. Jos ne olisivat jääneet syksyyn, ei mitään järkevää tänä vuonna olisi tapahtunut. Muistetaan vain, miten tämän hallituksen aikana eräänä vuonna kävi, kun marraskuun lopussa havaittiin, että rahaa oli lähes 200 miljoonaa markkaa käyttämättä.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on täysin oikeassa siinä, että työvoimapolitiikan ajoitus oli nyt täysin oikea, ja siitä täytyy antaa hallitukselle kiitos.

Aiemmassa keskustelussa täällä vaadittiin ed. Aulan suulla rakenteellisen työttömyyden ongelmiin ratkaisua. Hän ehdotti palkan sivukulujen alentamista. Mutta, ed. Aula, miksi yrittäjät eivät käytä nykyisiä aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja? Esimerkiksi yhdistelmätuki on mahdollinen yrityksille, ja se tuki on paljon suurempi kuin palkan sivukulut kokonaisuudessaan. Jos yritykset todella haluavat työllistää työttömiä ihmisiä, nyt se on mahdollista tämän vuoden alusta myöskin määräaikaisiin työsuhteisiin. Heillä on erittäin suuret tuet käytettävissään. Miksi he eivät käytä näitä? Täytyy kyllä ihmetellä, ette te olette tukemassa ministeri Itälän mallia, joka veisi kokonaan työvoimapolitiikan rahoituksen (Puhemies koputtaa) pois esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomesta.

Pertti  Mäki-Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen, tästä tämä lähtee. Jos eduskunta ensi perjantaina osaa tehdä myönteisen päätöksen ydinvoimaratkaisun osalta, se omalta osaltaan varmistaa sen, että meillä on talouskasvu turvattu ja jatkossa pystymme käyttämään kansantaloudelle tulevia rahoja myönteisten signaalien myötä myöskin tähän risupakettiin. Varsinainen risupaketti on tulossa, ed. Pulliainen, tämä on vasta alku. Minä koen tämän henkilökohtaisesti myönteisenä signaalina hallituksen toimesta siitä, että hallitus omalta osaltaan haluaa sitoutua kotimaisen energian lisäämiseen, ja eduskunta puolestaan tulee pitämään huolen siitä, että tämä myöskin tulee tapahtumaan.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi viittaisin vielä ministeri Niinistön puheenvuoroon. Hänen kanssaan on täällä salissa vähän vaikea keskustella. En tiedä, onko huono kuuluvuus tuonne ministeripenkkiin vai mikä, mutta vastauspuheenvuorossaan hän sekoittaa koko ajan pienet yritykset ja pienipalkkaiset työntekijät. Keskusta ei ole ehdottanut mitään sellaista erityishuojennusta tässä yhteydessä pienille yrityksille, joka voisi vaikuttaa siihen, että yrityksiä pilkottaisiin pienemmiksi yksiköiksi, niin kuin ministeri sanoi. Elikkä puurot ja vellit menevät sekaisin.

Tämä yhdistelmätuki on tavallaan tietynlainen malli siitä, mitä mekin olemme ehdottaneet, mutta sen pitäisi olla paljon kaavamaisempi, selkeämpi, pysyvämpi. Yhdistelmätuki on tilapäinen, siinä on monenlaisia erilaisia säännöksiä, rajoituksia, jotka aiheuttavat sen, että se ei ole yritysten kannalta sillä tavalla käyttökelpoinen kuin pysyvä, rakenteellinen työnantajamaksujen alentaminen nimenomaan pienipalkkaisilla aloilla.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta ed. Pulliainen otti oikean asian esille, kun puhui tieliikelaitoksen ylijäämän tulouttamiskysymyksestä. Olen samaa mieltä, että tuo ylijäämä olisi tullut lisäbudjetin kautta tulouttaa alemman tieverkon parantamiseen. Sama tilanne on myöskin tulevien ylijäämien osalta. Eduskunnan tahdon mukaisesti niiden pitäisi olla sille hallinnonalalle käytettävissä ja myöskin tuohon alempaan tieverkkoon.

Toinen kysymys, joka työllistämispolitiikan osalta ei ole noussut esille, on ennen kaikkea nuorten työttömyys. Meillähän on kaikkiansa yli 73 000 alle 25-vuotiasta työtöntä, ja viime vuonna yli 4000:lla lisääntyi tämä joukko. Nyt vaikka hallitus esittääkin työvoimapoliittisten toimenpiteiden joukkoa lisättäväksi 2 250 henkilöllä, niin nuorten osuus tässä jää avoimeksi ja, ennen kaikkea, (Puhemies koputtaa) jos tulevat työmarkkinat otetaan huomioon, nuoret pitäisi pysyttää työmarkkinoilla, muuten tilanne on ongelma tulevina vuosina.

Anne   Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Aula, tällä hetkellä yhdistelmätukea on mahdollisuus saada kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuonna se on lähes 1 000 euroa. Ei millään muulla tukimuodolla voitaisi yrityksiä tukea näin paljon yhtä työntekijää kohti kuukaudessa kuin tämä yhdistelmätuki on ja seuraavana vuonna se on vielä lähes 500 euroa. Mutta työnantajat eivät tunne näitä riittävästi, se on ongelma. Mielestäni ongelma on myöskin se, että aktiivista työvoimapolitiikkaa ei ole alueellistettu niin, että eri alueilla olisi erilaiset toimet, Kainuuseen erilaiset toimet kuin Helsingin lähiöihin, koska ongelmat ovat erilaiset. Meillä on tässä paljon vielä tehtävää ja paljon pienemmillä muutoksilla kuin teidän esittämänne muutos on.

Liisa  Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Huotarille toteaisin, että siinä järjestelmässä on erittäin paljon vikaa. Totta kai työnantajat käyttäisivät sitä, jos järjestelmä olisi parempi. Tänä vuonna yhdistelmätuella on ollut noin 12 000 henkilöä, koko viime vuoden aikana 20 000. Kun ottaa huomioon, että meidän työttömyytemme on yli 300 000, laaja työttömyys yli 400 000, niin tämä on aivan marginaalinen, pieni ryhmä. Silloinhan siinä järjestelmässä täytyy olla vika ja sitä täytyy muuttaa, että sitä käytettäisiin enemmän, jos se on niin hyvä kuin edustaja Huotari täällä kertoi. Itse olen sitä mieltä, että se on aivan pieni nyanssi silloin, kun me vaadimme kokonaisuudistuksia, suuria kokonaisuudistuksia, joista ed. I. Kanerva täällä puhui, joita puheenjohtaja Itälä on tuonut aikaisemmin esille ja joita ed. Aula on täällä peräänkuuluttanut.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joudun toteamaan, että äskeinen puheenvuoroni oli loistava. Se sai kansanedustajat keskustelemaan aiheesta, jota minä en käsitellyt ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Ed. Mäki-Hakolalle metsänhoitajan kunniallisen koulutuksen läpikäyneenä: Kyllä kai tekin nyt tajuatte vieläkin sen, vaikka näin kauan eduskunnassa jo olette ollut, että metsälakeja ensisijaisesti noudatetaan. Toisekseen ratkaisevaa on Kansallinen metsäohjelma, joka selvästi asettaa sellaiset tavoitteet, että niiden edistämistä nämä ponnet ja mitkään tässä budjetissa olevat määrärahat eivät hetkauta pätkänkään vertaa, ei hitustakaan. Se ainoastaan, mikä hoidetaan, on se, että ympäristöolosuhteet ovat metsissä muuttuneet kun myrskyää ja kustannustaso on noussut ja niitä paikataan ja sillä sipuli.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lisätalousarvioesitys kertoo jotakin siitä, minkälaiseen arvojärjestykseen asioita pannaan valtiovarainministeriössä. Potilasjonojen lyhentämiseen esitetään 25 miljoonan euron uutta määrärahaa, vaikka tarve tunnustetaan moninkertaiseksi. Toisaalta lisätalousarviossa esitetään Puolustusvoimille lähes 600 miljoonan euron uutta hankintaohjelmaa. Päätöstä tästä hankintaohjelmasta on haluttu aikaistaa, jotta jo tänä vuonna päästäisiin ostamaan Naton panssarivaunuja Saksasta. Jos tämä uusi hankintaohjelma valmiusprikaatien tulivoiman liikkuvuuden lisäämiseksi hyväksytään, 2000-luvun budjetit sisältävät yhteensä jo 2 100 miljoonan euron uudet asehankintaohjelmat. Se on hyvin kunnioitettava summa tilanteessa, jossa moniin sosiaalisiin tarpeisiin, kuten eläkkeisiin, lapsiperheille, koulutukseen ja muihin yhteiskunnan palveluihin tarvittaisiin kipeästi lisää rahaa. Nyt esitettävä uusi hankintaohjelma on suurin niistä, joita 2000-luvun talousarviossa on tähän mennessä ollut.

Tämä saman kaltainen arvojärjestys näkyy myös hallituksen maaliskuussa hyväksymissä menokehyksissä, joissa puolustusministeriön pääluokka oli ainoita, joissa suunnitellaan menojen selvää kasvua. Kun menokehyksen kokonaissumma kasvaa vain 1,7 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2006, puolustusministeriölle on suunniteltu 11,3 prosentin kasvu. Samoissa menokehyksissä on sosiaali- ja terveysministeriölle määritelty vain nollakasvu. Näyttää siltä, että puolustusministeriö elää etuoikeutetussa suunnitelmataloudessa, jossa menojen kasvu on varmistettu pitkäksi aikaa eteenpäin samaan aikaan, kun monista sosiaalisista menokohteista joudutaan kovaan kädenvääntöön.

Palatakseni edellä mainittuihin potilasjonoihin huomautan myös, että hallitus ei ole tehnyt selvää päätöstä siitä, miten valtiovalta tulee osallistumaan Kansallisen terveysprojektin rahoitukseen.

Ei ole vaikea päätellä, että uudet aikaistetut hankintaohjelmat panssarivaunuineen ovat myös Suomen Nato-sopeutusta, joka etenee monilla rintamilla. Juuri eilen Aamulehti kertoi, että Naton koneet voivat tulla Suomeen jo tänä vuonna. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on jo tämän vuoden lopulla Nato-kelpoinen ja valmis ottamaan vastaan Nato-hävittäjiä. En ymmärrä tällaista hoppua ja katson, että eduskunta on joutunut pitkälti sivustakatsojan osaan, kun Nato-rauhankumppanuusohjelmassa on kehitetty jatkuvasti uusia hankkeita ja toimintamuotoja.

Satamien ja lentokenttien luovuttaminen Naton käyttöön ei mielestäni ole sopusoinnussa sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa. Hornet-hävittäjät ostettiin suurella rahalla turvaamaan ja valvomaan Suomen ilmatilan koskemattomuutta. Oliko hankinta täysin turha, kun nyt pitää saada Nato-hävittäjät harjoittelemaan Suomen ilmatilaan kriisin torjuntaa. Mikä on sellainen kriisi, johon Nato-hävittäjiä tarvitaan, maanjäristys vai ydinonnettomuus? Ulkopoliittinen johto sanoo, että Suomen lähialueen tilanne on vakaa, joten niitä ei tarvita siihen. Suomen satamia ja lentokenttiä ei tule luovuttaa Naton eikä kenenkään muun ulkopuolisen käyttöön.

Lisätalousarviossa on kohtia, joihin suhtaudun kriittisesti. Kun Tielaitosta liikelaitostettiin — täällä jo vastauspuheenvuoroissa tästä keskusteltiin — kansanedustajille luvattiin, että toiminnan tehostumisesta aiheutuvat säästöt käytetään tieverkon kehittämiseen ja ylläpitoon. Kun nyt Tielaitoksen voittoa lehtitietojen mukaan on 17 miljoonaa euroa, vastaava summa pitäisi mielestäni käyttää myös talousarvion menopuolella tiemäärärahoihin.

Työvoimapoliittiset lisämäärärahat ovat tervetulleita, mutta esitys 2 260 hengen lisäyksestä on kovin vaatimaton siihen tarpeeseen nähden, kun muistetaan, että työvoimaministeriön viime kuukauden tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita oli hieman yli 300 000. Erillistoimin työllistettyjen lukumäärää on viime vuosina pudotettu suunnilleen lamaa edeltäneelle tasolle, vaikka pitkäaikaistyöttömyys on edelleen moninkertaista 1990-luvun alkuun verrattuna.

Lisätalousarviossa tuloarvioita on korotettu yli 500 miljoonalla eurolla, joten siinä mielessä tilanne näyttää nyt suotuisammalta kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Mielestäni parantunutta liikkumavaraa olisi tullut käyttää enemmän sosiaalisiin kohteisiin, työllisyyden tukemiseen, kuin nyt esitetään. Arvojärjestystä tulisi mielestäni tältä osin muuttaa. Näen välttämättömänä, että terveysohjelman mukaisiin toimenpiteisiin leikkausjonojen poistamiseksi lisätään riittävästi varoja, jotta ihmiset eivät joudu särkyineen ja kipuineen kohtuuttomasti olemaan leikkausjonossa, kuten nyt tapahtuu.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kun täällä ed. Pulliainen totesi, että hänen kalenterissaan on merkintä Risupaketti-strip-tease, niin omassa kalenterissani on merkintä valtiovarainministeri Niinistön velkafobia. Yritän muutamalla ajatuksella perustella, miten olen tullut tällaiseen tulokseen.

Puhemies! Tässä lisätalousarviossa on velan lyhentämiseen varattu 320 miljoonaa euroa eli noin 1,9 miljardia markkaa. Varsinaisessa budjetissa velan lyhentämiseen oli jo varattu 678 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 6 miljardia markkaa. Se ei sinänsä ole tietysti ollenkaan huono luku, sehän on ihan hyvä luku, ja siitä me olimme, kun hyväksyimme tämän vuoden tulo- ja menoarvion, ihan yksimielisiä.

Kuitenkin, puhemies, kuten jo ehdin todeta vastauspuheenvuorossani, Valtiokonttori on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lyhentänyt velkaa jo 3 miljardilla eurolla. Kyllä tämä — on valitettavaa, ettei ministeri ole nyt paikalla — minusta aiheuttaa kysymyksen täällä eduskunnassa, miten se on mahdollista. Vaikka ministeri Niinistö vakuuttaa, että vuositasolla sitten kuitenkin lyhennetään se määrä, mitä eduskunta on päättänyt, niin en tahdo tähän uskoa, koska hän jo itse viittasi toiseen lisätalousarvioon, joka hänen mukaansa on tulossa syksyllä ja jossa sitten kaikki "ylimääräiset" tulot käytettäisiin velan takaisin maksamiseen. Hän vaatii nyt jo eduskunnalta sopimusta siitä, niin kuin me kuulimme.

Puhemies! Tämän lisävelanmaksun perusteluna on käytetty odotettua suurempia tuloja. Lainasin vastauspuheenvuorossani yleisperusteluita, ja niissähän sanotaan, että verotuloarviot kasvavat 69 miljoonalla eurolla korkotulojen lähdeveron tuottoarvion nousun johdosta. Kuitenkin eilen tosiaan saimme kuulla virallisen tiedon, jonka mukaan verotulot ovat lisääntyneet 17 prosentilla ensimmäisellä vuosineljänneksellä eli tammi—maaliskuussa. Aivan oikein ministeri Niinistö sanoo, niin kuin tiedotteessakin, että kysymys on tietyistä yrityskaupoista aiheutuneista tuloista, mutta en ole ollenkaan siitä varma, että nämä on jo otettu huomioon valtion tulo- ja menoarviossa tälle vuodelle, kuten ministeri Niinistö täällä väittää. Nyt ollaan tietysti hankalassa tilanteessa, kun ministeri ei ole itse täällä puolustamassa omaa näkökantaansa.

Joka tapauksessa se herättää aikamoisen kysymyksen. Miten tämä kaikki on mahdollista? Miten Valtiokonttori lyhentää omaa tahtia velkaa? Onko eduskunta tosiaan vain kumileimasin, joka loppuvuodesta hyväksyy sen kaiken, mitä on tapahtunut? Sen takia, puhemies, on tärkeää, että me kansanedustajat tuomme esille omia näkemyksiämme täällä.

Puhemies! Vielä olen sitä mieltä, että nämä kaikki tilastot, joita olen maininnut, olivat tiedossa, kun tätä lisätalousarviota on sekä valmisteltu että siitä on päätetty viime tiistaina. Kaikki nämä ovat tämän viikon tietoja, ja niiden on täytynyt olla ainakin valtiovarainministerin tiedossa.

Edelleen haluan todeta, että hallitusohjelmassa aikoinaan kolme vuotta sitten sovittiin, että valtionvelka painetaan alle 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämähän on tapahtunut jo ajat sitten.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan meillä oli viime viikolla 59 miljardia euroa velkaa. Se on noin 40 prosenttia suurin piirtein bruttokansantuotteestamme. Siinäkään ei ole mitään pahaa. Se on sinänsä ihan hyvä, jos olisi niin, että meillä ei ole mitään muita tarpeita kuin valtionvelan takaisin maksaminen. Edelleenkin olen sitä mieltä, että vaikka omalla tavallani ymmärrän ministeri Niinistöä tässä velkafobiassa, niin kuitenkin se on mennyt liian pitkälle. Me täällä eduskunnassa olemme aika voimattomia, kun ministeri jyrää ensin hallituksessa ja sitten täällä eduskunnassa läpi omat näkemyksensä, ilman että se kansalaispalaute, joka koskee köyhyyttä, syrjäytymistä, koulujen, teitten ja rautateitten rakentamista jne., pääsisi riittävästi esille, puhumattakaan leikkausjonoista.

Kyllä minä väitän, että nämä määrärahat, jotka nyt on esimerkiksi työllisyyden hoitoon ja leikkausjonojen poistamiseen tässä esitetty, ovat enemmänkin kosmetiikkaa. Ne ovat poliittisten neuvottelujen tulosta, että on päästy tämän kynnyksen yli. Jos ajatellaan esimerkiksi sairaanhoitopiirejä, kuinka monta miljoonaa euroa per piiri siitä saadaan, niin ei niillä kyllä valitettavasti vielä päästä leikkausjonoja lyhentämään kovinkaan suuressa määrin.

Puhemies! Sitten haluan todeta myös työttömyyden torjumisesta, että siinäkin suunta on oikea, mutta riittämätön. Kun puhutaan siitä, että me Suomessa olemme aika hyvin onnistuneet työllisyyden parantamisessa, niin kuitenkin juuri eilispäivänkin tiedot kertoivat, että esimerkiksi EU:n keskiarvo on tällä hetkellä samoilla tilastoilla verrattuna 7,6 prosenttia, kun meillä on noin 9 prosentin työttömyys. Esimerkiksi Saksassa, joka on vaikeata työllisyysaluetta ja EU:n ylivoimaisesti suurin talousmahti, työttömyys on 8 prosenttia eli yli 4 miljoonaa ihmistä. Mutta joka tapauksessa Suomessa työttömyys on jäänyt aivan liian korkealle tasolle.

Joka tapauksessa täällä on myös käyty keskustelua siitä, että meillä näillä rakenteellisilla muutoksilla saataisiin aikaan jotain sellaista työllisyyden parantumista, jota esimerkiksi ed. Aula on puheenvuorossaan odottanut, mutta siihen en henkilökohtaisesti tahdo uskoa. Minusta tuntuu ainakin, että minulla on henkilökohtaisesti erilainen näkemys siitä, mitä nämä rakenteelliset muutokset olisivat. Tuntuu siltä, että ed. Aula on löytänyt tällaisia aatetovereita esimerkiksi ministeri Itälästä. Muistan myös entisen ministerin Soininvaaran käyttäneen samanlaisia puheenvuoroja, joilla tarkoitetaan sitä, että palvelualoilla saatettaisiin saada lisää työpaikkoja, jos palkkoja alennettaisiin. (Ed. Hyssälä: Ei, ei! Rakennemuutos!) Se on eräs rakennemuutos, mitä te olette ajaneet.

Tässähän on kysymys siitä, että halutaan tällainen Yhdysvaltojen köyhien työssäkäyvien luokka, ja se on keskustan halu aivan selvästi. Ed. Aulaa olen seurannut erityisesti eri tilaisuuksissa, ja hänhän puhuu hyvin uusliberalististen näkemysten mukaisesti. (Ed. Aula: Missä?) Totta kai siinä rakennemuutoksessa on erilaisia osia, mutta tämä on eräs. Haluaisin kuitenkin sanoa, että minun käsitykseni ja muun muassa EU-komission käsitys on se, että Suomessa nimenomaan pienituloisten verotusta pitäisi helpottaa. Pitäisi saada lisää ostovoimaa. Ei se palvelujen kysyntä kovinkaan paljon parane siitä, että me heikennämme ihmisten ostovoimaa. Tärkeintä on se, että me parannamme ihmisten ostovoimaa, kaikkein pienimpiä tuloja omaavien ihmisten ostovoimaa, muun muassa verohelpotuksilla ja palkankorotuksilla.

Nythän viime vuosien keskustelu Suomessa on kääntynyt siihen, että meidän täällä eduskunnassa ja kunnissa pitäisi sitten verohelpotuksilla ostaa tulopoliittisia ratkaisuja. Kyllä ainakin henkilökohtaisesti olen tullut siihen tulokseen, ettei tällaisten tulopoliittisten ratkaisujen aikaansaaminen verohelpotuksilla ole Suomessa mahdollista, jos, niin kuin esimerkiksi Niinistö tänään totesi, meillä on odotettavissa 0,5 miljardin euron alijäämä ensi vuonna. Miten me tätä alijäämää vielä lisäisimme verohelpotuksilla? Minun mielestäni tämä ei ole oikea aika nyt verohelpotuksille ainakaan suurituloisten osalta.

Ehkä vielä, puhemies, kannattaa myöskin mainita yksi seikka, kun on puhuttu paljon talouden dynamiikasta ja siitä, että meillä tarvitaan rakennemuutoksia. — Huomasin muuten, että ministeri Niinistökin kyllä myönteisesti nyökkäili päätään, kun ed. Aula puhui rakennemuutoksista. — Minun mielestäni tämä on mielenkiintoinen kysymys. Nyt esimerkiksi tilastot osoittavat, että Yhdysvalloissa työttömyys on kyllä alhainen eli 5,8 prosenttia, mutta työllisyysaste, ministeri Niinistö, vain 62,8 prosenttia. Puhutaan kamalan paljon Yhdysvaltojen talouden dynamiikasta. Kun katsotaan Ruotsia, joka on korkean verotuksen maa, Ruotsissa työttömyys on 4,4 prosenttia, työllisyysaste 74 prosenttia. Meillä Suomessakin on huomattavasti korkeampi työllisyysaste kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen alhainen työttömyys johtuu siitä, etteivät naiset mene työelämään. Minun mielestäni tämä on erittäin tärkeä huomata.

Ei meidän kannata lähteä siitä, että kun Yhdysvalloissa on alhainen työttömyys, sen syy on dynaaminen talous, josta meidän pitäisi ottaa oppia. Minun mielestäni se oppi on väärä, mikä Yhdysvalloista tulee. Meille sopii se, että Suomessa nostetaan palkkoja, täällä lisätään ostovoimaa kohtuullisesti, niin että inflaatio pysyy kurissa, ja yhteiskunta silloin, kun se on mahdollista meidän taloutemme kannalta, osallistuu niihin talkoisiin esimerkiksi verohelpotuksilla.

Mutta on myös mielenkiintoista se, että ministeri Niinistö lähtee siitä, että Suomi tällaisena pienenä eurotaloutena olisi jonkin näköinen veturi ja esimerkki siinä, että meillä on suuri valtiontalouden ylijäämä. Kun nyt sitten katsoo näitä todellisia vetureita, Saksaa, Ranskaa ja Italiaa, me tiedämme, että Saksassa oli lähellä jo varoitus siitä, että rikotaan Vakaussopimusta, eli Saksan valtiontalouden alijäämä lähenee 3 prosenttia. Ranskassa presidentti Chirac on nyt ilmoittanut, että Ranska ei sitoudu alijäämän poistamiseen vuonna 2004, vaan sanoo, että he antavat suuret verohelpotukset ja vasta 2007 Ranska palaa siihen, että valtiontalous on kunnossa eli siis tasapainossa. Tämä on mielenkiintoista.

Ihmettelen kyllä sitä, että ministeri Niinistö ajaa EU:n päälinjasta poikkeavaa linjaa. Minä ymmärtäisin ministeri Niinistön näkemykset, jos me esimerkiksi olisimme vaikuttavin tekijä eurotaloudessa, jos meidän valtiontaloutemme ylijäämä vaikuttaisi esimerkiksi euron arvoon, mutta kun se ei vaikuta yhtään mitään! Ministeri Niinistö, jos meillä on 3 prosentin alijäämä tai 3 prosentin ylijäämä, euro ei siitä hetkahda mihinkään, ei suuntaan eikä toiseen.

Puhemies! Minun mielestäni meillä on edelleen suuria tarpeita tässä yhteiskunnassa, niin kuin olen luetellut. Meillä on köyhyyttä ja syrjäytymistä. Esimerkiksi se köyhyyskeskustelu, jota viime vuonna käytiin, on edelleen ajankohtainen. Kun esimerkiksi Helsingissä kerrotaan, että toimeentulotukea pitää lisätä siihen nähden, mitä on arvioitu viime vuonna, niin se on aika hälyttävä luku. Meillä on todellisia tarpeita joka suunnalla yhteiskunnassa.

Ministeri Niinistö, minun viestini on se, että tästä velkafobiasta pitäisi päästä eroon ja yrittää kehittää tätä yhteiskuntaa tasapainoisesti niin, että kaikki kipeät tarpeet otettaisiin huomioon.

Valtiovarainministeri  Sauli Niinistö

Puhemies! En ole täällä kenenkään kuullut ihailevan Yhdysvaltoja mitenkään erityisesti työelämän lainsäädännön suhteen. Mutta ed. Elo, on olemassa seikkoja, jotka voisivat rakenteellisesti Suomessakin olla paremmin. Viittaan tällä esimerkiksi siihen työsopimuslaissa jo ratkaistuun kysymykseen. Mitäpä siinä, yksin jäänyt, mikä yksin jäänyt, turha tässä on puhua. Mutta kyllä tilanne on erilainen. Otetaan esimerkiksi meidän it-sektorimme, jonka nousun aikaan varmasti siellä työelämän säännöt olivatkin vähän villistä lännestä, mutta herää kysymys, olisiko se noussut ilman sitä, sanoisinko, uudisraivausvaihetta, jolloinka pelattiin varmasti vähän villin lännen säännöillä.

Tämä oli minusta työsopimuslain kohdalla ratkaiseva tekijä, pitäisikö jättää joillekin uusille syntyville teollisuudenhaaroille hivenen pidempi aika, ennen kuin ne tulevat yleissitovuuden piiriin. Minusta se oli virhe, mitä silloin selvä enemmistö täällä — enkä ollenkaan kiistä (Puhemies koputtaa) — vasemmasta oikeaan laitaan kannatti. Minä olisin jättänyt enemmän tilaa tavallaan uuden syntymiselle. Ymmärtää hyvin sen, että sitten kun olosuhteet vakiintuvat, niin pitää olla myöskin (Puhemies koputtaa) vakiintunut järjestelmä.

Mutta kiinnititte huomiota eurotalouteen ja jotenkin annoitte ymmärtää, että jos siellä nyt sitten Saksan suuret lyövät itseään kirveellä (Puhemies koputtaa) nilkkaan, niin meidän pitäisi välittömästi täällä pienempänä seurata mallia. Miksi? Miksi me kolhisimme itseämme? Nyt tilanne on kyllä niin, että kaikkein pahinta jälkeä synnytti Portugalin lähtevä hallitus, joka ilmeisesti harhautti vielä luvuissaankin sillä tavoin, että minä olisin huolestunut nyt oikeastaan teidänkin sijassanne siitä, että euroa ei ole luotu kuoppaiseksi noudattelemaan joka maan vaaleja erikseen, vaan se on valuuttaunioni, jonka pitäisi elää ihan omaa elämäänsä riippumatta vaaleista.

Mutta kaksi hallitusta, Portugalin hallitus ja osin Saksan hallitus, ovat nyt vaalipelossaan antaneet numeroiden tulla aika pahaan valoon ja ennen kaikkea pidättäytyvät, Portugalin hallitus pidättäytyi eikä Saksassakaan näy toimenpiteitä, korjaamasta mitään vaalien pelossa, ja tästä syntyy, jos tästä tulee tapa, äärimmäisen vakava ilmiö.

Minä en halua välttämättä nyt korostaa, että ne ovat sosialidemokraattisia hallituksia, koska sitten Ranskassa nähdään, että ainakin vaalitaistelun aikana käytetään hiukan samanlaisia keinoja. Tosin Ranskassa ilmeisesti ei ole tarkoitus ylittää 3:a prosenttia, siitä pidetään kiinni. Eri asia, päästäänkö 2004 nollaan, joka kuitenkin on yhteisesti sovittu tavoite kyllä sekin.

Epäilemättä!

Aika moneenkin kertaan!

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelliset puhujat ovat vähätelleet hallituksen esitystä myöntää avustuksena 25 miljoonaa euroa pitkien hoitojonojen purkamiseen. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että tämä 25 miljoonaa euroa on tälle vuodelle ja jos lasketaan, kuinka monta leikkausta sillä voidaan tehdä, lyhentää potilasjonoja, ja arvioidaan, että leikkauksen hinta on noin 24 000 markkaa, niin lähes 5 000 henkilöä pääsee pois jonosta ja saa hoidon. Minun mielestäni sitä ei pidä vähätellä.

Kun huomioimme, että tässä on tulossa kesä vastaan, meidän lääkäriemme määrä ei kasva eivätkä lääkärit varmasti tee ylitöitä myöskään kesällä, niin tähän leikkausjonojen purkamiseen päästään todellisuudessa vasta syksyllä. Hallitus on tässä yhteydessä luvannut ensi vuodelle myöskin 25 miljoonaa euroa, ja tästä eteenpäin katsotaan sitten, miten näitä leikkausjonoja voidaan purkaa. Minusta tämä on erittäin positiivinen uusi avaus tässä tilanteessa, (Puhemies koputtaa) kun tiedämme, kuinka paljon meillä on henkilöitä (Puhemies koputtaa) jonojen takana.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallitukselle on annettava tunnustus nimenomaan siltä osin, että metsätalouden edistämiseen on saatu lisää määrärahoja. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen myöntämisvaltuutta on lisätty, mutta ei riittävästi. Siellä on suurempi tarve.

Mutta, arvoisa puhemies, kysymys eduskunnan ja hallituksen välisestä suhteesta: Todella, kun tämän vuoden talousarvio hyväksyttiin täällä, niin mietinnössä on kaksi lausumaa. Ensimmäisessä edellytetään, että adoptiokysymyksessä kyseiset määrärahat tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi. Toinen on sotilasvammalain mukainen korvaus partisaanikysymyksessä. Nämä on tänne kirjattu ja ne on kirjattu edellyttää-muotoon. Eikö hallitus ole näitä asioita sitten kuunnellut lainkaan? Tähän voisi ministeri Niinistö nyt sitten vastata, aiotaanko näitä edes tuoda, vaikka ne piti nimenomaan tuoda tähän ensimmäiseen lisätalousarvioon.

Erkki  Kanerva  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt puhemiehen ja minun välinen viestintä tämän ainoan kerran epäonnistui, niin vastaan nyt ed. Kuopan puheenvuoroon. Silloin, kun tielaitosuudistusta myytiin tälle salille ja erityisesti kun sitä myytiin liikennevaliokunnalle, niin kerrottiin, että se 300 miljoonan silloisen markan säästö, joka tästä ratkaisusta saadaan, sijoitetaan tieinfraan. Nyt Tieliikelaitoksen voitto on 150 miljoonaa ja se menee budjetin katteeksi. Tässä ei ole lupauksia lunastettu. Sitten se leikkausjonoraha. Jos se jaetaan oikein, niin se jaetaan sairastavuuden perusteella, ei väkiluvun perusteella.

Matti  Huutola  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minulla on vakaa käsitys, että Suomella ei ole tarvetta mennä järjestelmään, jossa luodaan tämmöiset aika lailla pysyvät halpatyömarkkinajärjestelmät, eikä ole tarvetta siihen, että veromarkat subventoivat osan palkansaajien tuloista. Olen varma, että näin vain luotaisiin maahamme aika lailla pysyvyyttä ja oikeastaan lisättäisiin erittäin pienellä palkalla työskentelevien työntekijöitten määrää. Luottakaamme tässä asiassa nyt aika vahvasti siihen, mihin hallitus on luottanut, eli vakauteen ja talouskasvuun ja tehkäämme sen puolesta niitä ratkaisuja, jotka ovat kuitenkin aika syvällä tässä parempaan suuntaan.

Kylläkin työmarkkinaosapuolet ovat silloin hyvin ratkaisevassa asemassa. Tästäkin huolimatta työmarkkinapolitiikalla ja työministeriöllä on erittäin suuri merkitys tulevaisuuden rakentamisessa ja myöskin tässä.

On pakko sanoa yksi esimerkki. Lapin matkailuteollisuudessa työskentelee tällä hetkellä arviolta lähemmäs 10 000 ihmistä. Koko pohja on luotu työvoimapoliittisin toimin. On rakennettu työvoimaministeriön määrärahoilla se infra, mitä elinkeinoelämän kehittyminen on edellyttänyt.

Klaus  Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun te, ministeri Niinistö, olette ansiokkaasti huolestunut Euroopan eri maiden talouden tilasta, niin minua ihmetyttää se, että tässä lisätalousarviossa on tuotu nyt esille Vuosaaren satama, josta ei ole minkäänlaisia kansantaloudellisia hyöty—kustannus-suhdearvioita. Sitä vastoin viime talvena tehtiin kaikkien muiden satamien kohdalla hyöty—kustannus-arvio. Satamat pantiin sellaiseen järjestykseen, missä väyliä ja muita toimenpiteitä toteutetaan. Eikö olisi nyt kannattanut nopeuttaa pikemminkin tällaisia toimenpiteitä niiden väyläkunnostusten osalta, joista on selvät kustannusarviot? Eikö tämä olisi kansantaloudellisesti järkevämpää kuin se, että lähdetään tällaiseen hankkeeseen, josta ei ole minkäänlaisia arvioita?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elo oli huolissaan ja totesi, että Suomi ei vaikuta euroalueen talouden kehitykseen. Näin voi olla tietysti, vaikka joskus tuntuu, että tekään, ed. Elo, ette pysty vaikuttamaan ministeri Niinistön käsityksiin. Saattaa olla tällainen samanlainen ongelma, mutta näistä on hyvä puhua.

Sen sijaan olisi hyvä puhua niistä asioista, jotka Euroopan kautta meihin vaikuttavat. Keskustelin erään virolaisen kollegan kanssa tiistaina Madridissa ja kerroin hänelle sen huolen, minkä olemme tunteneet heidän jäsenyytensä vaikutuksista alkoholimarkkinoihin ja myöskin meidän terveyteemme. Tuntui ikään kuin se olisi ollut kokonaan uusi asia hänelle, mutta hän lupasi, että pidetään yhteyttä. Tällaisella asialla terveyspoliittisen ohjelman mukaan on huikea vaikutus; ei edes pystytä arvioimaan, mikä sen vaikutus on sekä verotalouteen että terveyteen. Nyt jo tuontirajoilla on 10—20 prosentin vaikutus. Toivoisin, että myöskin näitä mikrotaloudellisia asioita käsiteltäisiin, koska nämä inflaatioprosentit ja talousprosentit kyllä helposti kansalaisilta hukkuvat.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensinnäkin siihen, mitä ministeri Niinistö sanoi USA:sta, en väitäkään, että te, ministeri Niinistö, olisitte käyttänyt esimerkkejä, mutta usein oikeistopuolueitten edustajat mainitsevat nimenomaan USA:n talouden dynamiikan esimerkkinä. Ei se niin kamalan dynaamista loppujen lopuksi ole, niin kuin nähdään työllisyysasteesta, mutta sitä on vaikea oikeistopuolueen edustajan sanoa. Kyllä Ruotsi on parhaiten onnistunut. Ruotsin työllisyysaste on Euroopan korkein ja työttömyys alhaisin, ja se on korkean verotuksen maa, ja niillä rakenteilla ruotsalaiset ovat onnistuneet. Myönnetään nyt, ministeri Niinistö, tosiasioita.

Toinen asia, puhemies, mitä tulee näihin rakennemuutoksiin, niin Oecd on tarkoittanut muun muassa seuraavia: palkanalennuksia, sosiaaliturvan heikentämistä ja työlainsäädännön huonontamista. Mutta sitä ei koskaan haluta sanoa, että näihin täytyy puuttua. Täällä kaikki, niin keskustan ed. Aula kuin ministeri Niinistö, te puhutte rakennemuutoksesta, mutta ette koskaan mainitse konkreettisesti.

Viimeksi, puhemies, kun ministeri Niinistö sanoi, etteivät ainoastaan sosialidemokraattiset ministerit ole Euroopassa syyllistyneet budjettialijäämien tekemiseen, niin kannattaa muistaa, että Ranskassa on nimenomaan oikeistolainen presidentti Chirac ja häntä on haukkunut Saksan sosialidemokraattinen valtiovarainministeri siitä, ettei Ranska sitoudu euromaiden tavoitteisiin.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ensin ed. Jääskeläiselle: Te otatte hyvin vakavan asian esiin, ei se ole edes mikroasia, se on makroasia, enkä tarkoita nyt pelkästään alkoholin vapauttamista ja sen tuottamaa veroalennusta ja verotulojen menetystä, vaan nimenomaan niitä seuraamuksia, joita mainitsitte. Ne ovat väistämättömiä. Kyllä meidän pitäisi todella niitä miettiä. On niitä sosiaali- ja terveysministeriössä haarukoitukin. Mutta siinä on eräs melkoinen haaste, pelkään pahoin.

Ed. Hellberg, kyllä Vuosaaren sataman kokonaisselvityksiä on ainakin hallitukselle esitetty. (Ed. Elo: Meille ei!) Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että siinä sopimisessa, jota valtio ja Helsingin kaupunki tällä hetkellä tekevät, näyttää, että valtion panostus ei nettomääräisesti jäisi ollenkaan niin korkeaksi kuin mihin julkisuudessa olleet luvut viittaavat.

Ed. Elo, minä mainitsin kyllä rakennepuolella uudistuksen ja olisin odottanut, että jotkut muutkin mainitsisivat, kun olen vuosikausia kuullut monien puhuvan rakenneuudistuksista uskaltamatta kuitenkaan sitten kertoa, mitä te sillä tarkoitatte. Minä tarkoitin tuota ja olen keissini hävinnyt, ei siinä mitään. (Ed. Elo: Ed. Aula ei kertonut!) — Juuri näin. (Ed. Aula: Ei minuutissa ehdi!) Kyllä pitää osata sanoa enemmänkin kuin pelkkä otsake, jos sitä otsaketta haluaa toistaa.

Vielä euroalueen tilanteeseen: Haluan muistuttaa, että ei meidän ole pakko vahingoittaa itseämme, jos suuremmat tekevät niin, eikä meillä ole siihen mitään syytä. Tässä ei ole mistään laina- tai velanmaksufobiasta kysymys. Minusta se on outoa puhetta. Täällä on paljon nuoria nytkin kuuntelemassa, hehän ne sitten maksavat. Minusta on vastuuttomuudesta kysymys, jos nyt väitetään, että valtiovarainministeri on velanlyhennysfobiainen, koska käänteinen vaihtoehto on sitten siirtää kaikki tulevaisuuteen. Maksakoot jotkut muut, maksakoot meitä nuoremmat. Minä en sitä logiikkaa suostu hyväksymään.

Maria Kaisa  Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistölle toteaisin, että minusta tuntuu, että meidän on aika turha tässä salissa jatkaa tätä keskustelua. On parempi järjestää joku yhteinen seminaari, jossa kerrotaan, mitä tarkoitetaan. Mielestäni te olette enemmänkin heitellyt tässä keskustelussa kuin allekirjoittanut, koska esimerkiksi edellisessä puheenvuorossanne sotkitte täysin yhteen pienten yritysten työnantajille annettavat maksuhelpotukset ja sitten nyt keskustan ehdottamat muutokset siihen, että pienipalkkaisten työntekijöitten, yleensä alhaisen, matalan tuottavuuden työntekijöiden, palkoista työnantajille aiheutuvia kustannuksia joko alennettaisiin niin, että työnantajamaksuja alennettaisiin kokonaisuutena. Toinen mahdollisuus on tehdä siihen suuntaan, mistä ministeri Itälä on puhunut, että valtio jollakin tavalla subventoi alhaisen tuottavuuden työtä. Joko tai, eihän tässä pidä yhteen malliin juuttua.

Ed. Elo, minä en ole yhdessäkään puheenvuorossa ehdottanut palkkojen alentamista — kannattaisi pikkuisen (Puhemies koputtaa) tarkemmin kuunnella — vaan palkoista (Puhemies koputtaa) työnantajalle aiheutuvien kustannuksien alentamista.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Siitä tulisi toista miljardia säästöä, kun Vuosaaren satamaa ei rakennettaisi. Muun muassa VR on ilmoittanut, että logistisesti tavaraliikenne voidaan ongelmitta Helsinkiin tuoda.

Työttömyys on ykkösongelma Suomessa, kuten täällä on todettu, mutta siitä huolimatta Suomeen tuodaan koko ajan työvoimaa ulkomailta ja meillä on kumminkin yli 300 000 kansalaista työttömänä. Tämä on vaikea yhtälö työttömyyden hoidon kannalta. Mitä mieltä olette tästä?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö, te peräänkuulutitte täällä rakennemuutosta ja rakenneuudistusta. Teidän hallituksenne yksi ohjelma myöskin on tätä elikkä Yrittäjyys-hanke. Se on merkittävä rakenneuudistus yrittäjyyden, sitä kautta työllisyyden, sitä kautta aluetalouksien vahvistamisen kannalta. Miksi te ette pane tätä toimeen? Missä se oikein makaa? Siellä on erinomaisen hyviä ehdotuksia, joilla kannustettaisiin nuoria lähtemään yrittäjän uralle. Nämä pitäisi nyt saada käyttöön.

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys: Miten, ministeri Niinistö, valtiovarainministeriö on varautunut EU:n laajentumiseen ja siitä mahdollisesti tuleviin lisäkustannuksiin ja niiden vaikutuksiin Suomelle?

Leea  Hiltunen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olisin odottanut vielä ministeriltä vastausta näihin kysymyksiin, mitä edustajat Uotila ja Vihriälä aikaisemmin nostivat esille. Kun meillä on valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tälle vuodelle budjettiin liittyen nämä ponnet, lausumat, miten hallituksessa on nähty, miten vastataan näille ihmisille, jotka odottavat nyt tietoa siitä, miten hoidetaan esimerkiksi partisaanihyökkäysten uhrien kuntoutus ja heidän huomioimisensa ja samoin kansainvälisen adoption avustusmäärät, kun on kuitenkin kohtuullisen pienistä määrärahoista kysymys? Onko mahdollisuus niitä saada tähän tai mahdollisesti syksyllä tulevaan lisätalousarvioon vai millä tavalla nämä asiat hoidetaan? Tarvitaan lähinnä vastaukset näille odottaville, jotka vastausta nyt odottavat. Myöskin olisin toivonut, että Vuosaaren hankkeeseen kohdennettuja rahoja vielä mietittäisiin uudelleen.

Valtiovarainministeri  Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Ed. Aula, minä kieltäydyn sellaisesta seminaarista. Tämä on demokratian päänäyttämö. Minusta keskustelu pitäisi käydä täällä. Teillä on täysi mahdollisuus pyytää puheenvuoro, vaikka listan viimeiseksi. Tulen kyllä illallakin keskustelemaan. Mutta on turhaa ja minusta on tehty vakava virhe siinä, että politiikka siirretään pois eduskunnan täysistunnoista. Se on äärimmäisen syvästi demokratiaa loukkaavaa.

Täällä edelleen jatkettiin keskustelua myöskin näistä Euroopan talouskysymyksistä. Minä toistan, että vakavinta on se, jos 3 prosentin raja rikotaan. Toki vakavaa on sekin, jollei saada tasapainoa kahden vuoden päästä. Mutta kyllä pitäisi täysi huomio nyt keskittää nimenomaan pääkohteeseen eli uskottavuuden säilyttämiseen, johon tätä kautta olisi mahdollisuus.

Ed. Vihriälä kyseli kahden erillisen asian perään ja kertoi, että eduskunta on edellyttänyt näitä. Me olemme silloin tällöin joutuneet valitettavasti laskemaan, mitä kaikkea eduskunta edellyttää näissä lausumissa, eikä meillä ole niin paljoa rahaa. Siellä on miljarditolkulla yleensä edellytyksiä, niin kuin tiedätte hyvin. (Ed. Rajamäki: Kaikki ovat harkittuja!) Kaikki on viime kädessä eduskunnan harkinnassa, totta kai. Mutta jos halutaan, että sitten siirrytään vähän toisenlaiseen julkisen talouden pitoon, niin on kyllä eduskunnan uskallettava itse tehdä se ratkaisu ja tehdä täällä tietoinen päätös, että hyvä, siirrytään siihen. Nyt siirrytään ensi vuonna joka tapauksessa, tämä huomautettakoon niille, jotka ovat kuvitelleet, että olosuhteet olisivat muuttumassa, takaisin kyllä velanottoon. Ei sille mahda tässä vaiheessa mitään.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan aluksi haluan todeta, että todellakin on äärettömän vaikea käydä keskustelua suurista asiakokonaisuuksista. Oppositiolla, niin kuin muillakin salissa olevilla, on minuutin puheenvuoro. Juuri äsken ed. Aulan käyttämän minuutin puheenvuoron aikana edellisen kerran ministeri ei ollut salissa. Siinä tilanteessa on hyvin vaikea minuutissa vastata laajoihin työllisyyspolitiikkakysymyksiin. Se on epäsuhtaa, koska ministerillä täällä taas on hyvin pitkä aika vastata. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Anteeksi tämä menettelytavasta esittämäni kritiikki.

Tämä keskustelu työllisyydestä täällä on osoittanut, minkä takia se on hallituksessa niin vaikea ollut hoitaa.

Täällä ed. Elo totesi, että ed. Aula olisi esittänyt palkkojen heikennyksiä, ostovoiman alennusta, kun nimenomaan kysymys on täysin päinvastaisesta asiasta. Jos työtön saa töitä, niin silloinhan ostovoima lisääntyy. Nämä esitykset nimenomaan tähtäsivät siihen, että työttömyyttä voitaisiin lievittää näillä keinoilla, rakenteellisilla muutoksilla, joita ed. Aula esitti. Juuri näitä muutoksia on tehty esimerkiksi Ranskassa ja Hollannissa, ja siellä nimenomaan sosialidemokraatit ovat olleet hallituksessa ja näitä uudistuksia toteuttamassa ja tekemässä. Mutta ilmeisesti Suomen sosialidemokraattien linja on niin paljon erilainen kuin Euroopassa, että näihin uudistuksiin ei rohjeta mennä.

Ed. Elo pelkää jonkinlaista uusliberalistista aaltoa tässä. Siitä ei ole kysymys, vaan nimenomaan tämän meidän erittäin vaikean työttömyystilanteemme ratkaisemisesta.

Ed. Huutolan puheenvuoro osoitti myöskin sen, kuinka suuri pelko niitä uudistuksia kohtaan on, että ikään kuin parempi on, että työttömyys vaan vallitsee, massatyöttömyys, mutta mitään uudistuksia tai kokeiluja ei rohjeta tehdä.

Ministeri Niinistön puheenvuoro taas osoitti, että hän ei ehkä ole perehtynyt näihin puheenjohtaja Itälän esittämiin kantoihin tai sitten hän ei halunnut niihin ottaa kantaa. Jotenkin tuntuu, että semmoinen yhteinen sävel siinä kuitenkin puuttui. Olemme sitä mieltä, että puheenjohtaja Itälän avaus oli erittäin tervetullut. Vihdoinkin hallituksen sisältä joku kertoo, että tilanne ei ole tyydyttävä, me tarvitsemme uudistuksia tämän yhteiskuntamme laajan ongelman voittamiseksi. Jos me tämän ongelman voitamme, arvoisa ministeri Niinistö, sieltä kyllä sitä taloudellista liikkumavaraa sitten tulee niihin uudistuksiin, joita me kaikki täällä kipeästi kaipaamme, kuten esimerkiksi terveydenhuollon uudistuksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Otan esille aluksi tästä kaksi pontta, jotka ovat tulleet täällä jo mainittua, mutta joista olemme todella suurta huolta kantaneet valiokunnassa ja sen takia olemme toivoneet ja ponnessamme esittäneet rahaa tähän kevään 2002 lisätalousarvioon: tämän kansainvälisen adoption ja sen lisäksi partisaaniasian. Meillähän on nyt vielä elossa noin 1 500 näitä henkilöitä, ja korvauksen saajia on arvioitu tänä vuonna olevan 600. Jotenkin tuntuu, että tämä asia olisi kyllä pitänyt tässä lisäbudjetissa hoitaa.

Arvoisa rouva puhemies! Sairaaloiden potilasjonoissa on tutkimukseen ja hoitoon pääsyä odottamassa tällä hetkellä noin 140 000 potilasta. Osa näistä on välittömän hoidon tarpeessa. Erityisen vakava on tilanne sydänleikkausjonoissa olevilla potilailla. Monilla heistä on vaara menehtyä hoidon viivästyessä. Leikkausjonoissa olevat potilaat elävät epätietoisuudessa ja kokevat turhia kärsimyksiä hoidon pitkittyessä. Lisäksi yhteiskunnalle syntyy suuria kustannuksia, kun henkilö odottaa kotona sairauspäivärahan turvin hoitoonpääsyä ja mahdollisuutta palata työhönsä. Leikkausjonojen purkamisen avulla voidaan siis näin tehdä säästöjä. Onkin todella ilahduttavaa, että nyt jo saadaan tähän leikkausjonojen purkuun rahaa, mutta se ei vastaa leikkausjonojen pituutta eikä myöskään sairaanhoitopiirien arvioita tilanteesta. Sairaanhoitopiirit ovat nimittäin arvioineet, että tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen tarvitaan lisää määrärahaa vuosille 2002—2003 noin 130 miljoonaa euroa, jotta potilaat eivät joutuisi odottamaan hoitoonpääsyä yli kolmea kuukautta. Esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkausta odottaa yli kolme kuukautta noin 7 200 potilasta. Pelkästään tämän jonon purkamiseen tarvittaisiin noin 50 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti tälle vuodelle hoitojonojen purkamiseen 30 miljoonaa euroa. Tulemme esittämään tälle lisätalousarvion momentille lisäyksenä sitten asianomaisessa kohdassa ja yhteydessä lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Lisärahakaan ei tätä terveydenhuoltoa sinänsä pelasta. Paitsi että siellä on rahoituskriisi, niin koko tämä terveydenhuollon nykyjärjestelmä on mielestäni vanhentunut, ja tähän tarvitaan muutakin kuin rahakorjausta. Tämän kehittämisen on jatkossa oltava entistä tärkeämmässä osassa. Vaikka leikkausjonot puretaan, ongelma sinne jää, ellei näille hallinnollisille rakenteille, kuntien mahdollisuuksille kehittää ja ohjata terveydenhuoltoa tehdä jotakin.

Koko alueellisten hyvinvointipalvelujen strategia olisi mietittävä Suomessa kokonaan uudella tavalla, ja terveydenhuolto kuuluu juuri tähän sosiaali- ja koulutoimen ohella. Kun suurläänit muodostettiin ja ohjaus ja valvonta meni hyvin kauas kunnista, niin leikkausjonot ovat osasyy siihen, että siellä ei oikein tiedetä sitten, että se kokonaisuus ei välttämättä ole hyvin hanskassa.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana otan esille lääkärikoulutuksen. Sivistys- ja tiedejaostossa on kannettu pitkään ennen Kansallista terveysprojektia huolta Suomen lääkäritilanteesta, ja olemme sinne 70 aloituspaikkaa yhteistyössä eri tahojen kanssa sitten saaneet ja määrärahoja näihin odottaneet. Kun määrärahoja ei ollut silloin budjetissa, niin valiokunta piti sitä erittäin valitettavana ja on jatkuvasti kantanut huolta. Nyt edelleen huomaamme, että se ei ole tässä lisätalousarviossakaan, ja kyse ei ole Kansallisen terveysprojektin lääkäripaikoista. Edelleen tässä siis viesti, että yliopistot tarvitsevat lisää rahaa lääkärikoulutuksen lisäykseen, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu, joihin nämä lisäpaikat ovat tulleet. Yliopistot eivät pysty näitä määrärahoja ottamaan sieltä sisältä ikään kuin muusta toiminnasta. Tämän ovat selkeästi asiantuntijat sieltä tuoneet esille.

Pirjo-Riitta  Antvuori  /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että lisäbudjetissa voidaan jatkaa tutulla linjalla. Melkein kaksi kolmasosaa lisäbudjetin menoista käytetään valtionvelan hoitoon. Vaikka velanmaksuun meneville rahoille olisi kyllä monenlaista käyttöä, on tietysti jokainen valtionvelan lyhentämiseen käytetty euro pois valtionvelan korkomenoista, ja sehän on hyvä asia. Korkomenot ovat nimittäin yhä vieläkin, vaikka valtionvelkaa onkin viime vuosina lyhennetty ripeään tahtiin, kolmanneksi suurin valtion budjetin menoerä heti sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonalojen menojen jälkeen. Esimerkiksi työministeriön hallinnonalan menot ovat vain runsas puolet siitä, mitä käytämme tänä vuonna valtionvelan korkoihin.

Tällä viikolla julkaistu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimus sosiaalimenojen kehityksestä ja väestön ikääntymisestä on valtiontalouden kannalta varsin karua luettavaa. Vaikka eläkkeiden, terveys- ja hoivapalvelujen ja erilaisten tulonsiirtojen taso henkilöä kohden pysyisikin ennallaan, eläkeikäisten osuuden kasvu johtaa selvään kustannusten nousuun. Hälyttävää on se, että vaikka eläkeiän menoista suurin osa rahoitetaan julkisen sektorin kautta, ei ikääntymismenojen kasvuun ole varauduttu julkisessa taloudessa läheskään riittävästi. Siitäkin huolimatta, että nytkin tällä lisäbudjetilla lyhennämme valtionvelkaa, on tutkijoiden mukaan enää kovin vähän aikaa käytettävissä tilanteen korjaamiseksi ja ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvuun varautumiseksi. Nämä ovat asioita, joita meillä ei ole varaa unohtaa lisäbudjettia käsiteltäessä tai ensi vuoden varsinaista talousarviota valmisteltaessa.

Ikääntymismenojen ohella budjetin menopuolen haasteita lisää lähitulevaisuudessa Euroopan unioni ja sen itälaajentumisen vaikutus Suomen maksuihin unionille. Näiden menojen ennustaminen on paljon kotimaisten menokohteiden ennakointia vaikeampaa, eikä niiden kohdalla puhuta muutamista kymmenistä miljoonista euroista vaan huomattavasti suuremmista summista. Tässäkin lisäbudjetissa EU-määrärahoja lisätään 93 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Otan esille muutaman lisäbudjetin kohdan työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Viime marraskuussa, kun hallitus täydensi tämän vuoden varsinaista talousarvioesitystään, ennustettiin työttömyyden olevan nousussa. Hallitus reagoi tähän lisäämällä budjettiin työvoimapolitiikan ja työttömyysturvan määrärahoja 170 miljoonaa euroa. Lisäys oli merkittävä, ja se perustui viime syksyn lopun synkille näkymille, että työllisyystilanne heikkenee selvästi tämän vuoden aikana. Kehitys on kuitenkin ollut valoisampaa kuin syksyllä ennustettiin, eli työttömiä oli esimerkiksi tämän vuoden maaliskuussa viitisentuhatta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Voi siis hyvällä syyllä kysyä, miksi lisäbudjetista käydyissä hallituksen neuvotteluissa juuri työllisyysmäärärahat nousivat yhdeksi pahimmista kiistan aiheista.

Tutkijat puhuvat tällaisessa suhdannetilanteessa vuodoista. Vakaassa tai jopa parantuvassa suhdannevaiheessa osa työpaikoista täytetään joka tapauksessa ilman valtion työvoimapoliittisia tukia, mahdollisesti osin jopa samoilla työnhakijoilla. Haluankin kysyä, miten tarkkaan tiedämme sen, mikä on työvoimapoliittisten määrärahojen vaikuttavuus, mitä näillä rahoilla saadaan aikaan. Tämän vuoden varsinaista budjettia täydennettiin 170 miljoonalla eurolla. Nyt lisäbudjettiin merkityillä 8,6 miljoonalla eurolla turvataan 2 260 työttömän pääsy työvoimapolitiikan toimenpiteiden piiriin. Summat ovat suuria, ja toimenpiteiden piirissä on kymmeniätuhansia henkilöitä.

En halua epäillä työvoimapoliittisilla määrärahoilla toteutettujen toimenpiteiden merkitystä näiden henkilöiden kohdalla. Ne tarjoavat työmahdollisuuksia, elämänsisältöä, sosiaalisia kontakteja. Ne ehkäisevät syrjäytymistä ja lisäävät osallistujien hyvinvointia. Mutta sen arvioiminen, miten nämä toimenpiteet auttavat ja edistävät näiden henkilöiden todellista työllistymistä, on aivan toinen kysymys. Työvoimapolitiikan vaikuttavuuden arviointi on Suomessa aika huonossa jamassa vielä, mikä on varsin erikoista, kun mietitään, kuinka suuria summia käytämme vuosittain työllistämistoimenpiteisiin.

Eilisillan täysistunnossa käsiteltiin valtioneuvoston kuntoutusselontekoa. Sen valmistelun yhteydessä oli selvitetty eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuutta. Selonteossa todetaan, että paitsi kuntoutuspalvelujen ja koulutuksen, myös työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on vasta alussaan. Kuitenkin esimerkiksi mielenterveyskuntoutuksesta tiedetään, että suora, tuettu työllistäminen tuottaa selvästi parempia tuloksia kuin työhön valmennus tai työharjoittelu.

Olisi tärkeää selvittää, minkälaisilla toimenpiteillä pystymme tehokkaimmin vaikuttamaan toisaalta työttömän henkilön työllistymiseen ja toisaalta syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Näiden kahden eri näkökulman erotteleminen ja merkityksen tutkiminen olisi työvoimapolitiikan suunnittelun ja määrärahojen mitoituksen kannalta todella tärkeää.

Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että työvoimapoliittisia toimia käytetään pitkittämään työttömyyttä. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun työtön henkilö hakeutuu työvoimapoliittiseen koulutukseen säilyttääkseen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksensa. Tällaisista esimerkeistä puhuvat paitsi työttömyysturvan kanssa käytännössä toimivat asiantuntijat myös alan tutkijat.

Ilman luotettavia tutkimustuloksia työvoimapolitiikan linjauksista on vaikea päästä yhteisymmärrykseen. Jo työministerin ja hänen ministeriönsä näkemykset työvoimapoliittisten toimien kohdentamisesta ovat olleet ristiriitaisia. Toisaalta ministeriö on asettanut tavoitteekseen kohdentaa työllistämistoimet nykyistä paremmin työllisyysvaikuttavuuden lisäämiseksi. Toisaalta työministeri ei ole pitänyt pidemmälle vietyä räätälöintiä ja yksilöllistä palvelua oikeana, koska silloin yhä harvempi saisi koulutusta.

Politiikan pitäisi aina katsoa tulevaisuuteen. Työvoimapolitiikassa sen tekeminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeaa. Kun meillä tänä päivänä on vielä kriittisen korkea, noin 9 prosentin työttömyys, on tilanne muuttumassa nopeasti, kun uhkaavasta työvoimapulasta on tulossa aivan lähivuosina täyttä totta. Miten vältämme sen, että meillä on tulevaisuudessa samanaikaisesti niin työvoimapulasta kärsiviä aloja kuin tuhansia vailla työtä olevia henkilöitä? Tämä vaatisi tarkkaa analyysiä siitä, mille aloille lisätyövoimaa tarvitaan, sekä näille aloille soveltuvien työttömien henkilöiden täsmäkouluttamista. Näin tehdään osin jo nyt, mutta toiminnassa lienee runsaasti parantamisen ja tehostamisen varaa.

Arvoisa puhemies! Työvoimapolitiikan ohella haluan lyhyesti kommentoida sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotettua 25 miljoonan euron määrärahaa hoitojonojen lyhentämiseen. Tämä on hyvä asia niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Olipa sitten kysymys lonkka- tai polvileikkauksiin, kaihileikkaukseen, pallolaajennukseen tai psykiatriseen hoitoon jonottavista potilaista, jonossa odottaminen on aina henkisesti ja fyysisesti raskasta. Usein se myös lisää kustannuksia, kun hoitoajat venyvät sairauden pitkittyessä.

Hoitojonojen purkuun tarvittavien lisämäärärahojen arvioinnissa on käytetty mittapuuna Kansallisen terveysprojektin hoitotakuuaikoja. Jonossa yli hoitotakuun tavoiteaikojen odottaneiden potilaiden hoidon kokonaiskustannuksiksi on laskettu yhteensä 130 miljoonaa euroa. Kansallista terveysprojektia kritisoitiin sen valmistelussa siitä, ettei sen rahoitukseen ollut kiinnitetty huomiota. Kritiikki oli aiheellista. Hoitotakuulla on hintansa. 25 miljoonaa on huomattavasti vähemmän kuin 130 miljoonaa.

Haluan kuitenkin kysyä, miksi hoitojonot ovat tällä hetkellä niin pitkät kuin ne ovat. Osasyy on varmasti viimevuotisessa pitkässä lääkärilakossa. Kuntien ja sairaanhoitopiirien talous on tiukalla, eikä kasvavien hoitojonojen purkuun ole riittänyt voimavaroja. Nyt valtio tulee Kansallisessa terveysprojektissa lanseeratun hoitotakuun kautta ikään kuin pakkoraossa apuun, osittain korjaamaan lääkärilakon jälkiä. Hyvä näin. Toivottavasti valtion suhtautuminen terveydenhuoltoon on yhtä positiivista silloin, kun naisvaltaisten matalapalkka-ammattien kuten sairaanhoitajien ja opettajien palkkausta korjataan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama kommentti liittyen valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaoston tämän vuoden budjettimietintöön esittämiin ponsiin. Jaosto esitti ponnen, joka tässä salissa joulukuussa hyväksyttiin, että hallituksen tulee antaa eduskunnalle esitys laiksi avustuksesta kansainväliseen lapseksiottamiseen siten, että avustuksen myöntämiseen tarvittavat määrärahat voidaan sisällyttää tämän kevään lisäbudjettiin, eli eduskunta edellytti yksiselitteisesti hallitukselta toimenpiteitä adoptioavustuksen käytäntöönottamiseksi Suomessa. Jaoston viime syksyn asiantuntijakuulemisessa tuli selväksi, että adoptioavustusta koskeva lainsäädäntö oli jo silloin periaatteessa valmis hyväksyttäväksi eli estettä avustuksen käyttöönotolle ei siinäkään mielessä ollut. Adoptioavustukseen tarvittavan määrärahan suuruudenkaan ei pitäisi olla esteenä sen käyttöönotolle. Mieleni tekee verrata, vaikka tällainen vastakkainasettelu väärin onkin, adoptioavustukseen tarvittavan määrärahan suuruutta ja tärkeyttä esimerkiksi lisäbudjettiin merkityn Pietarin konsulaatin rakennushankkeen lisäkustannuksiin. Eräänlaisesta arvojärjestyksestä kertoo tämäkin päätös.

Niin ikään valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaosto esitti ponnen, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä myös niille henkilöille, jotka ovat sairastuneet vuosina 1939—1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttaman poikkeuksellisen järkytyksen seurauksena. Näitäkään määrärahoja hallitus ei lisäbudjettiin sisällyttänyt. Haluan uskoa, että hallitus korjaa tilanteen niin adoptioavustuksen kuin partisaanikorvauksenkin osalta tämän vuoden toisessa lisäbudjetissa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Talouskehityksen ja budjetinkin suhteen kannattaa tietysti olla edelleen varovainen. Muutaman kuukauden päästä voi tehdä huomattavasti luotettavampia johtopäätöksiä. Esimerkiksi valtiovarainministeriö tarkentaa ennusteitaan tämän kuukauden lopulla. Mutta nyt jo esimerkiksi eräät osakkeiden toimialaindeksit ovat olleet selvästi nousussa, mikä ennakoi suhteellisen vahvaa kasvua vuoden jälkipuolelle. Tämän lisäksi myös Suomesta on kevään aikana tullut suhteellisen vahvoja makrotalouden lukuja. Sinänsä tietysti koko Euroopan puitteissa on huolenaiheita, joista täällä keskustelussa on käsitelty muun muassa Saksan, Ranskan ja Italian budjettia ja talouspoliittisia ratkaisuja. Valtiovarainministeri mainitsi Portugalin. Mainitsematta on myös Espanja, jonka talouteen Argentiinan kriisi tulee varmasti säteilemään ehkä moninkin tavoin.

Joka tapauksessa Emu-kriteerien, Rahaliiton kriteerien, suhteen kannattaa muistaa, että siinäkin suhteessa järjen käyttö varmasti on kansallisesti aina paikallaan. Varsinkin jos yhteiskunnassa voimakas työttömyys ja sosiaaliset ongelmat kärjistyvät, niin on aika erikoinen hallitus, joka desimaalipilkun takia jättää reagoimatta. Näitä asioita tietysti kannattaa näinkin muistaa. Tosin koko euron vakauteen liittyy tietysti se ongelma, että koko Rahaliitto muodostettiin enemmän poliittisilla perusteilla kuin talouspoliittisilla kriteereillä. Osittain EU:n itälaajenemiseen liittyy tätä samaa poliittista pakonomaisuutta tietysti sen sijaan, että ehkä vielä kriittisesti arvioitaisiin uusien jäsenmaiden valmiuksia EU:n jäsenyyden suhteen.

Joka tapauksessa eduskunta on kantanut vastuuta talouspolitiikasta. Valtiontalous on pelastettu, mutta hallitusryhmien piirissä on haluttu kiinnittää huomio juuri siihen, että hallitusohjelmassa on kaavamaisen velanmaksun ohella tuotu esille myöskin hyvinvointivaltion peruspalvelujen turvaaminen, sosiaali- ja terveydenhuolto, työllisyys jnp. Näiden takia on selkeästi painopistettä myöskin hallitusryhmien ja hallituksen välisiin neuvotteluihin siirretty, ja noin vuosi sitten käytyjen neuvottelujen myötä muun muassa terveydenhuollon resursointiin tulee lisää määrärahoja, kuten lisäbudjetissa on esillä.

Sitten talouskehityksestä. Näyttää siltä, että Niinistökin myöntää sen nyt kulkevan Suomessakin parempaan suuntaan. Silti valtiovarainministeri uskoo edelleen velan kasvavan ensi vuonna. (Ed. Elo: Se tuntuu oudolta!) — Se on erinomaisen outoa, tämä ristiriita. — Ilmeisesti valtiovarainministeri ei kuitenkaan enää usko alijäämäiseen budjettitalouteen ensi vuonna, joka olikin enemmän sen muun muassa sairausvakuu-tusmaksun ja sosialidemokraattien puolustamien eläkeläisten vastaisen operaation ideologinen kaapu, jolla ikään kuin perusteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon lisämäärärahojen ja eläkkeensaajien aseman korjausten torpedointia. Nämä sadetanssipuheet ovat siis tältä erää loppuneet; ilmeisesti niiden aika on sitten enemmän loppukesällä.

Talousarviossa juuri budjettitalouden nimellisvelan ennakointiasiat vaativat vähän keskustelua. Siihenhän puututtiin täällä. Tämän vuoden lopulla se on 60,7 miljardia euroa. Valtiokonttorin tilaston mukaan se oli huhtikuun lopulla jo 58,9 miljardia euroa, eli ero on 2 miljardia euroa pienempään suuntaan. Lisäbudjetissahan lukee, että valtionvelka pienenee arviolta yhteensä 764 miljoonaa euroa eli 4,5 miljardia markkaa vuonna 2002. Kuitenkin tähän mennessä velkaa on jo lyhennetty 3 miljardia euroa. Tämä kuvaa sitä, että tämä puoli on aika hyvin ollut hallinnassa ja tätä on kyllä pystytty hoitamaan.

Toinen asia on verotulojen ja kertaluontoisten tulojen kasvu. Se yllätti taas valtiovarainministeriön. Olemme useana vuonna huomauttaneet, että budjetin täydellisyysperiaate edellyttää menojen ja tulojen luotettavaa ilmoittamista. Se on eduskunnan budjettivallan mukaista välttämätöntä toimintaa. Tältä osin tuloveroennuste oli siis edelleen jatkuvuuden periaatteella alakanttiin. Myöskin arvonlisäveron kertymät ovat olleet varsin kovia.

Lisäbudjetilla tehdyn ensi vuoden velanlyhennyksen kasvun pitäisi kyllä johtaa kaiken järjen mukaan ylijäämäiseen valtion- ja julkiseen talouteen. Tältä osin ilmeisesti tässä on pientä pohjustusta valtiovarainministeriölle ja varmasti myös valtiovarainministerille vetäytyä aiemmista budjettikehyspuheistaan, ja kaikin mokomin. Nimittäin ulkomailla myöskin herättää vähän kielteistä huomiota se, onko meidän valtiovarainministeriömme ammattitaito ihan hallinnassa. Sitä keskustelua, joka Suomessa on yritetty torpata, on kansainvälisesti kyllä jonkin verran käyty tässä suhteessa ja on ihmetelty hivenen valtiovarainministeriömme lukuja. Ehkä tässä normalisoituvat nyt sitten VM:ssäkin nämä asiat vähin erin.

Lisäbudjetissa on myönteisiä päätöksiä, niin kuin on todettu. Täällä ovat erityisesti hoitojonojen purkaminen ja työllisyysmäärärahat ja tietysti myös eräät infra-asiat ja myös maatalouden investointeihin tulevat korkotuet. Ne ovat tärkeitä ja välttämättömiä ratkaisuja.

Tältä osin tietysti työllisyysasia on ehdottomasti tärkeä, ja myös valtiovarainvaliokunnassa on hallitusryhmien käytävä perusteellisesti läpi suhdannetilanne ja arvioitava, miten erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyttä ylipäänsä voidaan parantaa. Uskon, että ed. Antvuoren jaosto tekee siinä hallitusryhmien kesken hyvän valmistelutyön ja valtiovarainvaliokunnan puitteissa kaikki hallitusryhmät sitä sitten pohtivat. Kun ajattelee Euroopan unionin komission suosituksia yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntauksiksi, nimenomaan Suomen maakohtaiset suositukset voimakkaasti keskittyvät nimenomaan työllisyyteen, erityisesti meidän työttömyytemme ongelmaan, ja todetaan jopa, että meidän työllisyyspolitiikkamme toimet ovat komission mukaan olleet ristiriitaisia.

Tässä suhteessa työmarkkinoiden uudistamisen tulisi kattaa komission mukaan myös etuusjärjestelmät ja tulisi pohtia myös ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen liittyviä järjestelmiä ja nimenomaan aktiivisen työmarkkinaohjelman tehokkuuden lisäämistä pitäisi jatkaa. Tämän tyyppiset asiat pitäisi myöskin tässä yhteydessä nyt vakavasti arvioida. Meillä ei ole tässä hyvässä ja hallitussa valtiontalouden tilanteessa varaa tällaista inhimillistä ja kansantaloudellista tragediaa jatkaa, mitä tämän maan pitkäaikaistyöttömyys ja vielä voimakas nuorisotyöttömyyskin on. Koulutuksella ja monilla muilla toimenpiteillä on asiaan vaikutettava.

Sitten tietysti pitäisi myöskin verotuksen ynnä muun sijasta pohtia myös etuusjärjestelmien yhteensovitusta muun muassa pätkätyön teettäminen kanssa. On aika kohtuuton tilanne, että ihminen ottaa lyhyen pätkätyön vastaan ja sen jälkeen, kun hänelle jälkeenpäin sovitetaan muun muassa asumistuki ynnä muut järjestelmät, häneltä käytännössä viedään koko sen työn niin sanottu taloudellinen hyöty pois. Hyvä, jos jäljelle jää työn ilo. Eli etuuksien ja pienten tulojen yhteensovitus on otettava inhimillisesti ja kannustavalla tavalla esille. Nyt meillä säilyy heidän osaltaan todella vain pätkätöiden ketjuuntumisen ja köyhyyden loukku.

Terveydenhuollon puolella tehtiin todella viime vuonna merkittäviä ratkaisuja, ja nyt on tärkeätä, että jonojen leikkaamisen ja ylipäänsä Kansallisen terveysprojektin osalta saamme varmuuden, miten jatketaan määrätietoisesti jo tämän eduskunnan ratkaisulla siihen tavoitteeseen, että vuonna 2007 on turvattu hoitoonpääsymahdollisuudet ja on saatu perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimiviksi tässä maassa. Sellaiseen kansalliseen häpeään ei ole meillä varaa, joka meillä oli muun muassa lasten- ja nuortenpsykiatrian osalta. Siihenhän valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien toimesta korvamerkityllä rahalla puutuimme muutama vuosi sitten. Vastaavalla tavalla meillä on edelleen leikkausjonoja, joissa elämän pelastava viilto on lompakon paksuudesta kiinni. Tältä osin juuri varjoainekuvausjonot ovat aivan kohtuuttomia eräillä alueilla, ja tämän takia on nyt sitten sairaanhoitopiireittäin muun muassa ylitöillä ym. järjestelyillä asiaan vaikutettava.

Kyllä tähän kunnatkin voisivat vaikuttaa. Toissa joulukuussa Varkauden sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti 1,5 miljoonan markan määrärahaa oman kaupunkinsa varjoainekuvausleikkausjonojen purkamiseksi. Kolmessa kuukaudessa Kys:n kirurgit leikkasivat ylitöinä koko Varkauden jonon pois. Siihen ei mennyt kuin 950 000 markkaa. Eli kyllä tässä kunnatkin voisivat kantaa vastuuta kuntalaisistaan ja heidän asemastaan, jotta tällaisia tilanteita ei pääse syntymään. Sen lisäksi tietysti valtion pitää sitoutua voimakkaammin. Juuri ikääntyminen on hyvin tärkeä asia. Sen vaikutukset ovat noin 500 miljoonaa euroa. Siihen pitää nyt jo henkilöstön mitoituksella, vanhustenhuollon toimintakyvyllä ym. päästä vaikuttamaan.

Infrapuolen asioissa on puututtava myös raideliikenteen ja Ratahallintokeskuksen määrärahatilanteeseen, jotta esimerkiksi emme katkaise nyt välttämättömien korjausinvestointien tekemistä. Tämä on tärkeä asia. Tiepuolella myöskin on huomioitava se, että Tiehallinnon tulot on saatava käyttöön myöskin tiestön tarpeiden hoitamiseen. Meillä on yli kahden hyötykustannuskertoimen hankkeita yli 3 miljardia toteuttamatta entisessä infratyöryhmän korissa. Meillä on siis perusteltuja hankkeita erittäin paljon. Ylipäänsä tiepuolen pommi on myöskin purettava liikenneturvallisuuden ja elinkeinoelämän edellytyksiä vastaavalla tavalla.

Olisin toivonut vielä, että tässä lisäbudjetissa olisi ollut homekouluihin ja nimenomaan tämän tyyppisiin alueellisesti työllisyyttä tukeviin kohteisiin myöskin lisää rahaa. Meillä on kohtuuton homekoulupommi, mutta myös muiden julkisten rakennusten, muun muassa sairaaloiden osalta kohteita, jotka pitäisi nyt pikaisesti saada etenemään. Mehän olemme valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien toimesta lisänneet vuosittain budjettiin näitä korvamerkittyjä rahoja; ehkä meidän täytyy näitä asioita viimeistään syksyllä myöskin korjata.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On aivan oikein, että lisätalousarviossa pääpaino on tälläkin kertaa valtionvelan lyhentämisessä. Ed. Elo syytti valtiovarainministeri Niinistöä velkafobiasta. Toivoisin, että tämä tarttuisi myöskin ed. Eloon ja moniin muihinkin, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Nyt me elämme taloudellisesti kuitenkin vahvaa aikaa, ja sen vuoksi niitä taloudellisia mahdollisuuksia, jotka meillä on käytettävissä velan lyhentämiseen, on käytettävä nyt. Se on parasta tulevaisuuden sosiaaliturvaa joka tapauksessa.

Viime syksynä varsinaisen talousarvion käsittelyssähän oli puhetta myös sellaisesta vaihtoehdosta, että emme tänä vuonna pystyisi valtionvelkaa lyhentämään, vaan joutuisimme jopa velanoton puolelle. Näin ei onneksi ole tapahtunut. Edelleenkin kannatan jatkamista sillä linjalla, että kaikki kertaluonteiset tulot, valtion pääoman luovutuksista tulevat tulot, esimerkiksi valtionyhtiöiden myynnistä, käytetään pääosin, mielellään kokonaan, valtionvelan maksuun.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on energiatukeen, kaikkiin tukiin eli uusiutuvan energian ja energiansäästöä tukeviin toimenpiteisiin, osoitettu 4 miljardia euroa. Yhteensä energiatuki on tänä vuonna 12,3 miljoonaa euroa viimevuotista suurempi. Erittäin tärkeää on myös se, että energia- ja ilmastoteknologian tutkimukseen panostetaan nyt tässä lisätalousarviossa. Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat säähäiriöt ovat jo arkipäivää Suomessakin. Meidän on pikaisesti ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Myös perusvoimaratkaisussamme ilmastonmuutoksen estäminen on oltava ensisijainen tavoitteemme. Tätä tavoitetta tukee myös se, että Kansallisen metsäohjelman mukaista energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnettävää tuen myöntövaltuutta on tässä lisätalousarviossa lisätty yhteensä 8,1 miljoonaa euroa. Energiantuotannossa poltettavasta puustahan aiheutuu saman verran hiilidioksidikuormitusta kuin siitä, että hakkuutähteet jäisivät metsään mätänemään.

Rouva puhemies! Lisämäärärahan osoittaminen E18-tien Paimio—Muurla-osuuden rakentamiseen on tärkeä panostus siihen, että tämä tieväylä länsi- ja lounaisrannikolta Pääkaupunkiseudulle saadaan viimeinkin liikenneturvalliseen kuntoon. Valtatie 1:llä tapahtuvat liikenneonnettomuudet vaativat vuosittain useita ihmishenkiä. Itse asiassa tämä tieosuus on kolme kertaa vaarallisempi tieosuus kuin mikään muu Suomessa. Kapea ja mutkainen tie on täysin soveltumaton raskaan liikenteen kuljetuksille nykymittakaavassa. Tällä lisärahoituksella varmistetaan tiehankkeen eteneminen aikataulussaan. Kyse on koko Suomelle erittäin tärkeän teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta. Esimerkiksi Nokia kuljettaa Ykköstietä pitkin Salosta Helsinkiin ja sieltä edelleen ulkomaille vietäväksi päivittäin jopa kymmenien miljoonien eurojen arvoisia tavaralähetyksiä.

Arvoisa puhemies! Vuosaaren satamahankkeen rahoitus on ristiriidassa hallituksen aluepolitiikan tähänastisten linjausten kanssa. Hanketta perustellaan sillä, että se ei muka maksa mitään valtiolle. Ilmaisia hankkeita ei ole. Tämäkin hanke aiheuttaa hyvin todennäköisesti väestön keskittymistä Pääkaupunkiseudulle, ja siitä kiistatta aiheutuu valtiollekin kustannuksia. Meillä on tällä hetkellä logistiikan kannalta tarkoituksenmukainen satamaverkko, joten tarvetta tällaiseen pääkaupungin suursatamaan ei ole. Hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuusselvitystä sitä paitsi ei ole vielä tehty.

Arvoisa rouva puhemies! Lisäbudjettiin sisältyvien työllisyysmäärärahojen osalta painotan erityisesti sitä, että työllistävien toimenpiteiden tulee tähdätä henkilöiden pysyvään työllistämiseen mielekkäissä, henkilön koulutukseen ja ominaisuuksiin soveltuvissa työtehtävissä. Jo tämän vuosikymmenen lopulla tarvitsemme valtavan määrän uusia osaajia eläkkeelle lähtijöiden työn jatkajiksi. Työvoimakoulutuksen, esimerkiksi oppisopimusten, tulee tähdätä siihen, että nyt koulutamme näitä osaajia ja myös työllistämme heidät pysyvästi koulutuksen jälkeen. Pätkätyöllistäminen ei ole kauaskantoista ja johdonmukaista työvoimapolitiikkaa.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade fru talman! Jag vill i mitt korta anförande närmast ta fasta på saker som regeringen bör beakta vid uppgörandet av den ordinarie budgeten för 2003, eftersom man tvingas inse att inga större ändringar kommer att fås in i förslaget till den tilläggsbudget som föreligger.

Vården, såväl sjuk- som hälsovården, måste få mera resurser om inte vårdsituationen ytterligare skall försämras. Det nationella hälsoprogrammet stakar ut riktlinjer som måste förverkligas om vi skall kunna fortsätta att hävda att vår välfärdsstat tar hand om och vårdar de samhällsmedlemmar som behöver samhällets vårdtjänster. Vårdköerna för ickebrådskande kirurgiska ingrepp är ett bra exempel på den resursbrist som leder till försämrad livskvalitet för många människor. Den vårdgaranti som hälsoprogrammet uttalar kan inte förverkligas om inte betydligt mera medel anvisas i en kommande budget. Det anslag på 25 miljoner euro som anvisas i tilläggsbudgeten är en god början men otillräckligt.

Arvoisa puhemies! Toinen asia-alue, joka huolestuttaa minua, on alempiluokkaisten teiden määrärahat. Tämän vuoden budjetin tasokorotuksen tulee olla pysyvä, jotta voisimme nostaa teiden tasoa tai edes säilyttää tiet käyttökelpoisessa kunnossa. Hyvässä kunnossa olevat tiet ovat perusedellytys, jotta ihmiset voisivat asua maaseudulla ja jotta he jaksaisivat päivittäin ajaa edestakaisin työpaikoillensa, jotka usein sijaitsevat alueen keskuksessa. Lisäkustannukset ovat sekä ajassa että rahassa suuret, kun päivittäin sekä keväällä että syksyllä kelirikon aikana joutuu taistelemaan huonoja teitä vastaan. Kansalaisilla tulisi olla oikeus käyttää teitä, jotka täyttävät modernin autoilun perusvaatimukset.

Kvarkentrafiken måste helt enkelt få fortsatt stöd. För befolkningen på båda sidorna är färjförbindelsen ett avsnitt av vägen mellan våra länder med förlängning till S:t Petersburg. Det är en omöjlig tanke att den väg som är naturlig för vårt umgänge skall brytas. Regeringen bör och måste helt enkelt fördubbla sina ansträngningar för att övertyga den svenska regeringen om Sveriges ansvar att vara med om att upprätthålla förbindelsen. Men det betyder naturligtvis inte att man hos oss enbart stirrar på vad Sverige gör, utan Finland och regeringen måste under alla omständigheter se till att det här fungerar.

Investointituen määrärahat maataloudessa saavat laajemmat maksuvaltuudet, siis tässä lisätalousarviossa, mutta on kuitenkin selvää, että edes lisämaksuvaltuudet eivät tule riittämään kaikkiin niihin investointihakemuksiin, jotka on jo jätetty tai jätetään vuoden mittaan. Rakennekehitys jatkuu ja investointia täytyy tukea, jotta voimme saavuttaa kannattavan tuotannon. Koska investointituen resurssit ovat rajalliset, täytyy meidän päättää, mitenkä hoidamme asian. Sijoitammeko jatkossakin suuriin yksiköihin vai tuemmeko perheviljelyä, joka antaa monelle mahdollisuuden jäädä maaseudulle asumaan ja harjoittamaan ammattiaan? Haluaisin joka tapauksessa muistuttaa hallitusta strategiasuunnitelmasta, jonka se hyväksyi viime vuonna. Suunnitelmasta löytyy selviä kannanottoja perheviljelyn puolesta. Me suomalaiset viljelijät emme koskaan voi kilpailla samoilla ehdoilla kuin paremmassa asemassa olevat viljelijät muissa EU-maissa. Tämän vuoksi meillä pitää olla oma malli rakennekehitykselle. Liioiteltu rakenneuudistus tuhoaa heikommat maatalousalueet maassamme ja hajottaa näin elävän maaseudun perustan.

Värderade fru talman! Jag vill avsluta med en tes som jag gärna och ofta upprepar. Jordbruket kan inte ensamt hålla landsbygden levande, men landsbygden överlever inte utan ett levande jordbruk. En sanning som måste vägas in i alla beslut som rör lantbrukspolitiken.

Matti   Kangas  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tähän lisäbudjettikeskusteluun liittyy erityisiä odotuksia. Olemme vedenjakajalla sikäli, että nyt pitää valita, millä vauhdilla maksetaan valtionvelkaa ja paljonko halutaan panostaa sosiaali- ja terveyshuoltoon, opetustoimeen ja työttömyyden hoitoon. Toivon, että tästä lisätalousarviosta ei tule hallituksen sanelubudjettia, vaan eduskunnan keskustelun pohjalta siihen saadaan inhimillistä panosta sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä korjausta tavallista ihmistä lähellä oleviin ongelmiin.

Ei voi puhua talousarviosta ilman, että puututaan työttömyyteen. Työttömyysaste on edelleen korkea, ja tämä polttava ongelma koskettaa useita ammattimiehiä ja -naisia, monia pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria. Vaikea tilanne on nimenomaan pitkäaikaistyöttömillä ja nuorilla työnhakijoilla. Suomeen tuodaan koko ajan työvoimaa ulkomailta; silti meillä on 300 000 työtöntä oman maan kansalaisista. Tämä on vaikea yhtälö työttömyyden hoidon kannalta.

EU:n laajentuessa Baltiaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan ja työvoiman liikkuessa entistä vapaammin Euroopassa Suomen on huolehdittava oman työvoiman suojaamisesta puskureilla, muuten halvan työvoiman maista tulevat työnhakijat vievät suomalaisten työpaikat ja Suomen työttömyys repeää lopullisesti hallitsemattomiin lukemiin. Nyt meillä on Euroopan joustavin työvoima, koska väestön muuttoliike on Yhdysvaltain kanssa samalla tasolla, eli korkea työttömyys ei ole työntekijöitten syytä, vaan ongelmiin pitää löytää ratkaisut valtiovallan toimenpitein. Tämä tarkoittaa lisää rahallisia panostuksia työttömyyden hoitoon. Nykyiseen korkeaan työttömyyteen Suomen kansantaloudella ei ole varaa. Ihmiset pitää saada töihin jo heidän itsensä takia mutta myös yhteiskunnan takia. Työllistämismäärärahoja pitää lisätä ja järjestää kursseja ja harjoittaa aktiivista työllistämispolitiikkaa. Puheenjohtaja Itälä on esittänyt kokoomuksen oman työreformin, mutta ainakaan minulle se ei kelpaa. On parempi jatkaa nykyistä linjaa ja aidosti huolehtia työttömistä.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion linjauksia on viety siihen suuntaan, että nopeutetaan valtionvelan lyhentämistä siitä, mitä on aiemmin sovittu. Valtiovarainministeriön kaavailut velan lyhentämisestä eivät ole realistisia. Te, ministeri Niinistö, olette laittamassa kerralla liian paljon rahaa valtionvelan lyhentämiseen, ja tavalliset ihmiset tuntevat sen selkänahassaan, koska terveyskeskuksia ja lastentarhoja joudutaan sulkemaan.

Kansalaiset ovat aivan syystä huolissaan sosiaali- ja terveyshuollon saatavuudesta. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että köyhistä ja syrjäytyneistä huolehditaan. Perusturvan ja perusterveydenhuollon on toimittava ihmisten tarpeista lähtöisin. Hyvinvointijärjestelmä, joka on vuosikymmenien aikaan rakennettu, on pystyttävä säilyttämään. Suomessa on paljon sosiaalisia ongelmia, ja hyvä, että niistä puhutaan avoimesti. Kansalaisten terveys ja työssäjaksaminen eivät ole mitenkään itsestäänselviä asioita. Mielenterveyden häiriöihin ja henkiseen jaksamiseen pitää panostaa nykyistä enemmän, koska se on jatkuvasti kasvava alue. Mielenterveys ja fyysinen terveys muodostavat yhdessä yksilön hyvinvoinnin. Molempia pitää ylläpitää.

Kansallisen terveysohjelman käsittelyn yhteydessä ensin tarjottiin 20 miljoonaa euroa, mutta esitystä korjattiin ja summa on nyt 25 miljoonaa euroa. Siinä ei ole yhtään liikaa. Pikemminkin siihen voitaisiin jättää sellainen varauma, että olisi mahdollisuus osoittaa vielä lisää, jos ohjelman toiminta sitä edellyttää.

Arvoisa puhemies! Aluepolitiikkaan tarvitaan lisää rahaa, jotta hyviä ajatuksia päästään käytännössä toteuttamaan. Otan yhtenä esimerkkinä Vuosaaren sataman. Vuosaaren sataman rakentamiseen on varattu rahaa, taitaa olla toista miljardia vanhassa rahassa, ja perusteltu sitä transitliikenteellä, että Helsinki on portti Pietariin. Helsinki ei tarvitse uutta satamaa, koska tämä liikenne voidaan hoitaa Turusta Haminaan välillä olevien satamien kautta. VR on ilmoittanut, että logistisesti tavaraliikenne ei tuota ongelmia, jos kuljetukset tehdään Turun, Kotkan ja Haminan kautta. Viisasta aluepolitiikkaa olisi lisätä Kymen alueen ja Varsinais-Suomen painoarvoa, koska Pääkaupunkiseudulla maata tarvitaan asuntorakentamiseen. Sitä paitsi toiminnot ovat muutenkin keskittyneet liikaa Kehäkolmosen sisäpuolelle.

Liikenneyhteyksiä ja kuljetusverkkoja tarvitaan koko maan mittakaavassa. Aivan erityisesti haluan nostaa esille Keski-Suomen tiemäärärahat. Tiehankkeisiin pitää ohjata nykyistä enemmän varoja ja suunnata ne tasapuolisesti. Maata pohjois—etelä-suunnassa halkovalla Nelostiellä päästään paikoitellen yli 20 000 ajoneuvon liikennemääriin. Nelostie on tavara- ja matkustajaliikenteen kannalta maan valtaväyliä, mutta silti monet tieosuudet ovat vaarallisen huonossa kunnossa. Kummallista on nimenomaan se, että Keski-Suomi on useamman vuoden ajan jäänyt jälkeen tiemäärärahojen jaossa, ehkä siksi, ettei liikenneministeri asu Keski-Suomessa. Kokoomukselainen liikenneministeri voisi lisätä Keski-Suomeen tulevia tiemäärärahoja, koska monien asiantuntijoitten mukaan nämä tiehankkeet olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten. Poliittiset voimasuhteet ovat kuitenkin sotkeneet hankkeitten valmistelun. Oletteko te, ministeri Sasi, valmis ottamaan vastuun siitä, että tiehankkeitten lykkääntymisestä uhkaa tulla ja on jo jossain määrin tullut kehityksen jarru? Teollisuuden kuljetukset edellyttävät, että liikenneyhteydet pidetään kunnossa.

Näyttää siltä, että alueelliset tarpeet saavat odottaa, koska perustienpidon alueellisiin tieinvestointeihin jää käytettäväksi alle 100 miljoonaa euroa. Tästäkin summasta valtaosa menee käynnissä olevien hankkeitten jatkorahoitukseen. Lähes kaikkien kuntien elinkeinoelämän kiirehtimät ja osin rahoittamat uudet hankkeet on jouduttu lykkäämään tulevaisuuteen. Tämä on valitettavaa ja osoittaa, että rahoitusta tiehankkeisiin pitää lisätä nykyiseen tasoon verrattuna.

Ulla-Maj  Wideroos  /r:

Värderade fru talman! Regeringens första tilläggsbudget för i år är en första och bara en första tilläggssatsning på 25 miljoner euro efter att det nationella hälsovårdsprojektet lanserades. Medlen skall i år öronmärkas för förkortning av vårdköer, främst inom mentalvården för barn och ungdomar och för dem som väntar på en starr-, höft- eller hjärtoperation. Principen är att kommunerna och staten fördelar utgifterna 50 och 50 procent, vilket betyder att staten tar på sig ett större finansiellt ansvar än vid den vanliga finansieringen av hälsovård. Öronmärkningen liknar den som gjorts för barns och ungdomars mentalvård som lett till goda resultat.

Stora satsningar är ovanliga för tilläggsbudgetar och kanske skall det också vara så, men eftersom det är alldeles nödvändigt att förkorta hälsovårdsköerna är det klokt att satsa redan nu. Bland annat läkarstrejken har resulterat i alldeles för långa väntetider. Denna extrasatsning kommer utöver den nivåhöjning som redan finns i årets normala budget och den nivåhöjning man redan kommit överens om gällande nästa års budget, alltså när det gäller statsandelarna.

Satsningen överensstämmer också med de prioriteringar svenska riksdagsgruppen lagt fram, men i förhållande till det totala behovet kan de föreslagna 25 miljoner euro förstås endast ses som en början. I förhandlingarna stödde gruppens representanter en ökning med 30 miljoner, men kompromissen blev 25. Bättre än ingenting.

Införande av vårdgarantin, alltså rätten att få vård inom en viss utsatt tid, till exempel tre dagar för att konsultera läkare eller sjukskötare på hälsovårdscentralen, är ett så ambitiöst projekt att det kräver ytterligare satsningar vid sidan om förändringar i arbetssätt och attityder. Om den offentliga sjukvården inte inom utsatt tid kan ge patienten vård skall patienten hänvisas till privat vård och inte behöva stå för de extra kostnaderna själv. För att svara på det här och på det att en stor del av vårdarna snart går i pension är det nödvändigt med rätt kraftfulla åtgärder. Och budgetarna för 2002 och 2003 måste därför alltså bli en början på en positiv och riktig trend.

Arvoisa puhemies! Viime vuoden joulukuussa talousarviomietinnön hyväksymisen yhteydessä yksimielinen eduskunta hyväksyi lausuman taloudellisesta tuesta kansainvälisille adoptioille. Valtiovarainvaliokunnassa silloinen peruspalveluministeri Osmo Soininvaara lupasi nimenomaisesti, että tuki sisällytetään tähän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon sen jälkeen, kun lakiesitys asiassa on annettu. Kumpaakaan vielä ei näy. Suhteessa lisätalousarvioon on kyse mikroskooppisesta määrärahasta, joka on elintärkeä sekä lapsille, joita se koskee, että perheille, jotka adoptoivat.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa täten, että eduskunta ottaa asian omiin käsiinsä ja antaa tarvittavat varat.

Haluan myöskin puhua siitä, että matkustajaliikenne Vaasan ja Uumajan välillä ei vielä selviä ilman yhteiskunnan tukea. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää erityisen tärkeänä, että poliittisella tasolla sovitaan liikenteestä sekä siihen liittyvästä rahoituksesta.

Merenkurkun ympärivuotinen liikenne on elintärkeä seudulle sekä luonnollisesti edellytys mahdollisuuksille harjoittaa pohjoismaista yhteistyötä myös paikallisella ja seudullisella tasolla. Tätä koskeva sopimus valtion tuesta maksaisi tuoreen selvityksen mukaan — se on liikenneministeriön tekemä selvitys — 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen tulee riippumatta Ruotsin päätöksestä tukea ympärivuotista liikennettä Merenkurkussa. On siis tärkeätä, että hallitus saavuttaa yksimielisyyden sen sisällyttämisestä vuoden 2003 talousarvioon.

Puhemies! Tänään on tullut se uutinen, että se varustamo, joka liikennöi Vaasan ja Uumajan välillä, on eilen tehnyt päätöksen ulosliputuksesta ja purjehtii Ruotsin lipun alla tulevaisuudessa. Sen pitäisi olla sen verran vakava asia, että tässäkin talossa ymmärretään, mistä on kysymys. Tämä on vasta alku.

Fru talman! I samband med att budgetbetänkandet godkändes i december ifjol godkände en enhällig riksdag en kläm om att införa finansiellt stöd för adoption från utlandet. Den dåvarande omsorgsministern Osmo Soininvaara lovade uttryckligen i finansutskottet att stödet skulle komma med i denna tilläggsbudget, alltså denna årets första tilläggsbudget och efter att en lagproposition i ärendet har avgetts. Varkendera syns till. I förhållande till tilläggsbudgeten handlar det om ett mikroskopiskt anslag men ett sådant anslag som är viktigt för både barnen det gäller och familjerna som adopterar.

Svenska riksdagsgruppen föreslår därför att riksdagen själv tar saken i egna händer och inför de nödvändiga medlen, anslagen, i denna första tilläggsbudget.

Till slut, fru talman, vill jag nämna att passagerartrafiken mellan Vasa och Umeå ännu inte klarar sig utan stöd från samhällets sida. Svenska riksdagsgruppen anser det vara synnerligen viktigt att det kan åstadkommas en politisk överenskommelse om trafiken och därtill hörande finansiering. Åretrunttrafik över Kvarken är livsviktig för regionen och naturligtvis en avgörande förutsättning för möjligheterna att idka nordiskt samarbete också på lokal- och regionalnivå. Ett avtal om statligt stöd skulle enligt en färsk utredning kosta 1,5 miljoner euro per år. Finland bör oberoende av Sveriges beslut gå in för att stöda åretrunttrafik på Kvarken. Det är viktigt att regeringen kan nå enighet om att införa detta i budgeten för 2003.

Fru talman! Till sist, vi har idag fått nyheten om att det rederi som seglar mellan Vasa och Umeå igår har fattat beslut om att flagga ut, och kommer i framtiden att segla under svensk och inte mera för finländsk flagg. Jag tycker att det är såpass allvarligt att vi som är lagstiftare och beslutsfattare skulle förstå att det är helt nödvändigt att Finland också vidtar åtgärder för att det här inte skall bli ett större problem än vad det är.

Mikko Elo /sd (vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensinnäkin on valitettavaa se, että ne monet kansanedustajat, jotka ovat osallistuneet keskusteluun, eivät nyt ole paikalla, eivät ole ehkä kuulemassa kommenttia.

Mutta, puhemies, ed. Hyssälä vähän arvosteli muun muassa ministeri Niinistöä siitä, että ministeri pääsee paremmin osallistumaan keskusteluun. Itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että ministeri Niinistö on paikalla. Hän jäntevöittää tätä keskustelua. Myöskin minä omalta puoleltani olen sitä mieltä, ettei tällaisia seminaareja, joita ed. Aula ehdotti, tarvita. Kyllä tämä eduskunnan täysistuntosali on riittävä seminaari, kunhan vain edustajat osallistuvat riittävästi keskusteluun.

Puhemies! Tähän asiaan, mitä ed. Hyssälä ja keskustan taholta ed. Aula esittivät rakenteellisista uudistuksista. Ei ed. Aula kyllä maininnut mitään muuta kuin työnantajamaksujen alentamisen tällaisena rakenteellisena uudistuksena. Ministeri Niinistö on ollut paljon rehellisempi tässä. Hän on kuitenkin tuonut esille yksityiskohtaisesti, mitä pitäisi tehdä, vaikka tietysti voidaan olla asiasta eri mieltä hänen kanssaan.

Oma käsitykseni on, että ostovoiman lisääminen on paras lääke palvelualojen työllistämiseen ja palvelualojen työpaikkojen lisäämiseen. (Puhemies koputtaa) Me tarvitsemme paremmat palkat ja jonkin verran helpommat verot pienituloisille ihmisille.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella olisi hyvä, että olisivat paikalla he, joille puhuu.

Ensimmäinen kommenttini koskee ed. Rajamäen puheenvuoroa, jossa hän kuvasi sitä, miten Varkauden kaupunki oli 950 000 markalla hoitanut leikkausjonot pois. Hän olisi voinut sanoa, että Lääkäriliitto on onnistunut täydellisesti sen takia, että juuri näinhän lääkärit ilmoittivat lakon aikana, että juuri tällä konstilla he iltatöinään ottavat kaiken takaisin ja vielä palkankorotukset.

Arvoisa puhemies! Toinen kommentti ed. Hemmilälle. Hän oli paikalla, kun minä pidin puheen. Minä luin sisältä lisäbudjettikirjasta, millä tavalla risupakettiasiat ovat ja hän vielä lukee paperista toisella tavalla. Hän on absoluuttisesti lukihäiriöinen ihminen.

Marjukka Karttunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kovasti ihmetyttää Vuosaari-hankkeessa se, että valtio satsaa näin suuresti Helsingin omaan alueelliseen hankkeeseen. Sataman paikasta on ollut kovaa vääntöä, mikä on logistisesti sopivin. Satama-alueen neuvottelukunta lausuu, että Suomessa on kapasiteettia tarpeeksi valmiina ja saatavana nykysatamiin. Joten kun nyt lähdetään rakentamaan näinkin isoa uutta satamaa, niin katson, että lähtökohtana tulee olla Oy Suomi Ab:n etu eikä Helsingin kaupungin.

Pehr Löv /r:

Värderade fru talman! Jag skulle gärna kommentera de här medlen som avsätts för att avkorta operationsköerna, 25 miljoner euro, det är en hel del och det är bra. Men, vi skall komma ihåg att saken måste skötas med specialarrangemang genom köp av privata läkartjänster och övertid. På det här sättet finns det en risk att vi monterar ner den offentliga hälsovården och det får inte ske, för då bryter vi helt intentionerna i det nationella hälsovårdsprojektet om att vi skall garantera en jämlik vård för alla i hela landet. Därför måste vi också få in i nästa års budget anslag för nästa steg i nationella hälsovårdsprojektet. Vi måste alltså tänka vidare på det här sättet.

Juha  Korkeaoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Granvikin puheenvuoron johdosta, kun hän kiinnitti huomiota siihen, että Suomessa tarvittaisiin Suomen oloihin sopivaa tasapainoista maatalouden rakennepolitiikkaa, kun budjetissa on iso, merkittävä kohta tähän tarkoitukseen.

Olen useampia kertoja todennut ja totean jälleen, että kun maassa on ollut virkamiesmaatalousministeri, olisi ollut erittäin tärkeää, että maatalouden rakenne- ja muut maatalouspoliittiset keskeiset linjaukset olisi tuotu eduskuntaan eduskunnan päätettäviksi esimerkiksi selonteon muodossa. Meillä ei ole oikein yhteisesti, laajasti, yhteiskunnallisesti hyväksyttyä rakennepoliittista tavoitetta tämän johdosta. Sen takia kukaan ei oikein kanna vastuuta siitä, mihin mennään.

Toiseksi Vuosaaren satamakysymys on ehkä tämän vaalikauden suurin aluepoliittinen asia. (Puhemies koputtaa) Huomauttaisin ed. Karttuselle, että teidän edustamanne puolue ...

... on sitä viemässä eteenpäin.

Marja   Tiura  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen haasteena on sovittaa yhteen energiatalous ja ympäristönsuojelu kestävällä tavalla. Kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelman mukaan tiukennetuilla säästötoimilla on mahdollista säästää sähkönkulutuksessa lähes 5 terawattituntia vuoteen 2010 mennessä. Kansallisen metsäohjelman mukaista tukea puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen, muun muassa energiapuun korjuuseen ja haketukseen, ehdotetaan lisättäväksi tässä lisätalousarviossa 8,1 miljoonaa euroa. Suomessa on useita kymmeniä paikkakuntia, joissa on valmiit kaukolämpöverkot ja mahdollisuus tuottaa kaukolämpöä kotimaisella polttoaineella. Näin saamme rahaa myös maakuntiin. Tämä on mielestäni erittäin hyvää aluepolitiikkaa. Tämä on myöskin hyvä siksi, että puun energiakäytöllä parannetaan myös työllisyyttä. Metsähakkeen korjuuketjuilla on suuri työllistävä merkitys. Ydinvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa turvaamaan perusvoiman saatavuus, mutta yhdessä näillä kahdella asialla on suuri merkitys (Puhemies koputtaa) työllisyydelle.

Esa  Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin Vuosaari-hankkeesta: On puhuttu sen puolesta, ja lisätalousarviossa on esitys siitä. Minusta siinä on meitä eduskuntaa huijattu täydellisesti siinä mielessä, jotta täällä aikaisemmin puhuttiin tuolta ministeriaitiosta kyselytunnilla, että se ei tee lisää kustannuksia yhtään, mutta tässä pikku hiljaa lankeaa kaiken näköisiä lisäeuroja, niitä pitää laittaa. Sen takia minusta tällä eduskunnalla on mahdollisuus kaataa tämä homma, ja toivottavasti semmoinen tapahtuu.

Toinen asia tähän risupakettiin: Muun muassa ed. Hemmilä totesi, tämä on vähän semmoista omantunnon lepyttelyä ed. Hemmilälläkin siinä mielessä, että täällä yritetään nyt olla sitä mieltä, että tällä hoidetaan tämä koko juttu ja ostetaan ydinvoiman kannalle ihmisiä. Minusta se on aika naurettava juttu. Toivon mukaan kuitenkin ne edustajat, jotka vielä empivät, näkevät tämän niin sanotun risupaketin läpi ja näkevät uusiutuvan energian hyödyntämisen kuitenkin pitkällä aikavälillä kestäväksi vaihtoehdoksi.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä näköjään on joillakin edustajakollegoilla tapana hyvin ronskisti käsitellä meitä edustajia, jotka näemme jotain hyvääkin esimerkiksi tässä energiapolitiikassa, mitä nyt valtio harjoittaa.

Ed. Pulliainen, teille toteaisin, että voi olla, että teiltäkin jotain häiriöitä löytyy, jos te väitätte, että allekirjoittanut kärsii lukihäiriöstä. Jossain vaiheessa nimittäin olen tottunut professorilta kuulemaan ihan sivistynyttä kielenkäyttöä yleensä, mutta joutuu näköjään pettymään täällä eduskunnan istuntosalissa. Voi olla professori, mutta ei silti professoritasoa.

Hannu  Aho  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vähän ihmetyttää ministeri Niinistön patistelu siitä, että tältä puolen pitäisi muistaa kaikki lupauksensa, niin kuin varmaan pitäisikin muistaa. Mutta toteaisin hänellekin, että hänen pitäisi muistaa myöskin se, että kun Tielaitos laitostettiin, tuo tiepuoli, niin silloin hallitus lupasi, että säästöt tulevat perustienpitoon. Tietämäni mukaan siellä on 100 miljoonaa markkaa ollut, mutta siellä on Niinistön punakynä käynyt. Minusta tämä on kyllä erittäin iljettävää toimintaa, että tällä tavalla raunioitetaan kaikille tärkeitä teitä myös tuolla haja-asutusalueilla.

Toisaalta toteaisin myöskin, että olisin odottanut tähän reippaampaa korkotukea myöskin maatalouden investointitukipuolelle, joka on äärettömän tärkeä tässä tilanteessa, jotta saisimme rakenteet todella siihen kuntoon, mitä tarvitaan. Mutta näyttää siltä, että tässä joudutaan kyllä pettymään. Rahaa näihin olisi varmasti löytynyt. Vuosaari-hanke on yksi, josta voitaisiin tinkiä ja sijoittaa muuallekin kuin tänne ihan kaikkea Pääkaupunkiseudulle.

Ulla   Anttila  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minusta on hyvin mielenkiintoista seurata sitä, kuinka eräät kokoomuslaiset ovat niin innoissaan siitä, että saadaan aikaiseksi tämä risupaketti, ja sitten satsataan ydinvoimaan samanaikaisesti. Tämä on minusta aika uskomatonta, koska jos tuntee ollenkaan markkinamekanismia, niin pitäisi ymmärtää se, että jos menee uusiutuvilta pois markkinat, niin eivät siinä paljon risupaketitkaan auta. Itse ainakin kuitenkin olen sen verran tämän markkinatalousjärjestelmän kannalla, että pitää tuntea sen vaikutukset. Näitä tukia käytetään vain täydentävinä muotoina. Esimerkiksi kun uusia innovaatioita saatetaan liikkeelle, niin tuilla voi olla suurikin merkitys. Mutta kun pysyvämmin muutetaan energiapolitiikkaa, niin markkinat ratkaisevat ja markkinamekanismi on se olennaisin asia. Jos markkinat menevät pois ydinvoiman myötä, niin on hyvin vaikeaa saada merkittävää satsausta uusiutuviin energialähteisiin aikaiseksi.

Rakel  Hiltunen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun Vuosaaren satamahanke on täällä joutunut voimakkaan kriittisen keskustelun kohteeksi, niin kyllä minä haluaisin sanoa, arvoisat edustajakollegat, että eikö meillä tässä pienessä Suomenmaassa olisi jo aika ajatella tätä maatamme kokonaisuutena (Ed. H. Aho: Nimenomaan!) myös siten, ketä se hyödyttää, mitä Suomen aluetta, jos Pääkaupunkiseutu ja Helsinki menettävät elinvoimaisuutensa ja köyhtyvät. Nyt tiedätte varsin hyvin, että Helsingin talous on erittäin tiukoilla suoritettujen yhteisöverosiirtojen johdosta ja kaupungin talouden pohja on heikentynyt. Kyllä Helsinki ei havittele tällä muuta kuin sitä, että se säilyy satamakaupunkina kuten tähänkin saakka. Toivon, että arvoisat edustajat perehdytte nyt tarkoin tähän valtion ja Helsingin väliseen sopimukseen, jotta teille selviää, että valtio itse asiassa on saamassa tästä kaupasta.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti oli tarkoitettu minulle. Minä pyydän anteeksi, että minä käytin tuommoista ilmaisua, ja minä osoitan, mistä se johtuu. Täällä budjettikirjassa lukee näin: "Myöntämisvaltuutta lisätään 8,1 miljoonalla eurolla, mistä 4,71 miljoonaa euroa on tarkoitettu Kansallisen metsäohjelman 2010 toteuttamiseen ja 3,39 miljoonaa euroa myrskytuhojen aiheuttamaan metsänviljelyyn." Teidän johtamanne ministeriö on perustellut tätä ensimmäistä osaa metsänparannustöillä. Minä en ymmärrä, mitenkä siitä saa energiatukea, en millään, ja sillä tavalla käytin harvinaisen ronskia ilmaisua, että siinä ei ole kerta kaikkiaan pystytty lukemaan sitä, mitä paperissa selvästi sanotaan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä myöskin esitän pahoitteluni, kun vastasin ed. Pulliaisen provosoivaan puheenvuoroon. Mutta itse asiassa haluan vastata ed. Pulliaiselle tähän asiaan, mistä saadaan energiapuuta. Se johtuu siitä, että kun tätä myöntövaltuutta nyt lisätään 8,1 miljoonaa euroa, niin tämä kohdennetaan nuoren metsän hoitoon. Nuoren metsän hoitotyöt olisivat jääneet pahasti kesken tänä vuonna, jos ei tätä myöntövaltuusmuutosta olisi saatu nyt aikaan.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt jo keskustelu toistaa itseään. Metsälain mukaan täytyy metsät hoitaa, nuori metsäkin pitää hoitaa. Se on ensisijaista. Nyt on tyyntynyt tilanne, jossa ne ovat rästeinä, ja sen takia nyt sitten yhteiskunta tulee apuun. Jos sitten se runkopuu saadaan energiahakkeeksi, joka ei mene kuitupuuksi, niin hyvä on, mutta eihän sillä nettomääräisesti edistetä sitä 5 miljoonan kiintokuutiometrin Kansalliseen metsäohjelmaan sisältyvää energiahakeosuutta pätkänkään vertaa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle toteaisin, että nimenomaan pätkän verran sitä edistetään, sen pätkän, mikä muuten tänä vuonna olisi jäänyt kesken, sen verran. Olen saanut hyvin tarkkoja selvityksiä Tapiolta elikkä siis piirimetsälautakunnilta, että juuri ne nuoren metsän hoitotyöt, jotka oli suunniteltu toteutettaviksi tänä vuonna, tällä määrärahalisäyksellä voidaan viedä loppuun.