Herra puhemies! Pari päivää sitten tuli päätös siitä, että Turun Leafin tehdas lopetetaan. Tämä oli taas kerran sarja niistä päätöksistä, joissa tuottava suomalainen, kansainvälisessä omistuksessa oleva yritys lopetetaan, toiminta siirretään ulkomaille. 90 vuotta Turussa toiminut makeistehdas tunnettiin paremmin Hellaksena, Huhtamäki-yhtymän osana, ja se oli ihan tuottava myös tässä lopettamisajankohdassa. Kysyisinkin hallitukselta:

Milloin hallitus tunnustaa, että suomalaisen työntekijän irtisanominen on helpompaa ja ennen kaikkea halvempaa ulkomaisessa omistuksessa olevalle yritykselle kuin minkään muun eurooppalaisen tai muunkaanmaalaisen työntekijän irtisanominen? Eli milloin tänne tulee esityksiä siitä, että suomalaiset työntekijät pääsevät samalle viivalle ulkomaisten työntekijöiden kanssa eikä jatkuvasti tule näitä uutisia toinen toisensa perään?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä irtisanomissuojan osalta ministeri Filatov vastaa.

Mitä tulee tämän tyyppiseen liikenteeseen, suorastaan näin voisi sanoa, tuon Leafin jälkeen uudempiakin ilmiöitä on todettu tässä viimeisen parin päivän aikana. Tämä on osa sitä ilmiötä, mitä kutsutaan globalisaatioksi, tämän me kaikki tiedämme. Jos Suomea taas sitten verrataan eräisiin muihin läntisen Euroopan ja meidän tapaisiimme maihin, niin Suomi ei tämän ilmiönsä kanssa ole yksin. Jos vertailuviivalle otetaan eräitä muita maita, niin voi sanoa, että on maita, jotka ovat menettäneet tässä mielessä sekä yrityksiä enemmän että työpaikkoja. No, välttämättä tämä ei riitä, sen seikan toteaminen, että naapurillakin sauna palaa. Meidän on vain parannettava entisestään kilpailukykyämme ja tuottavuutta täällä ja sitä kautta tehtävä entistä varmemmaksi yrityksille ja omistajille pitää tuotantonsa täällä Suomessa. Kovin monta muuta tällaista keinoa, vaihtoehtoa ei tässä taida olla. Irtosanomissuojan osalta ministeri Filatov.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Näissä tilanteissa on hyvin monenlaisia taustoja. Joissakin tilanteissa, joissa yritykset ovat siirtäneet toimintojansa tai lakkauttanut toimintojansa täällä, ne ovat vapaaehtoisesti maksaneet paljon isompia sosiaalipaketteja kuin oikeastaan minkään EU-maan irtisanomismaksut tai muut lainsäädännöllisesti turvaavat maksut. Silloin tietenkään raha ei ole se, jolla yritystä voidaan ikään kuin pakottaa pysymään täällä. On kyse monimutkaisesta yhtälöstä, johon vaikuttavat monet tekijät.

Muutosturva, joka tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovittiin, on yksi niistä välineistä, joilla hallitus pyrkii vastaamaan niihin muutostilanteisiin, joita me tässä globaalissa maailmassa kohtaamme. Sen lisäksi työministeriössä istuu kolmikantainen työryhmä, joka pohtii työntekijän asemaa silloin, kun yritys siirtää toimintojansa ulkomaille. Tämän lisäksi ollaan uudistamassa yhteistoimintalainsäädäntöä, jotta siitä tulisi aito vuorovaikutuslaki ja jotta sen lain todellinen henki toteutuisi, koska käytännön elämässä siitä on tullut irtisanomislaki, vaikka lain sisältö velvoittaa moneen muuhun.

Herra puhemies! Tänään tuli tosiaan tieto, että makeisyhtiö Pandan ostaa norjalainen Felix Abba. Sen lisäksi julkisuudessa on ollut tietoja siitä, että ruotsalainen sijoittajaryhmä pyrkii valtaamaan Metson pilkkoakseen yhtiön ja myydäkseen sen osat voitolla. Tällaisessa pilkkomisessa ostajatahot lakkauttavat useinkin joitakin toimintoja ja siirtävät valmistusta, mikä vaarantaa työllisyyden. Valtiolla on nyt ratkaisijan paikka. Aikooko valtio myydä omistamansa runsaat 11 prosenttia yhtiöstä taholle, joka pilkkoisi yhtiön?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Valtiolla todellakaan ei ole tällaisia aikeita. Mitä tulee taas siihen noin teoreettisesti, onko jollakin sellaisella toimijalla, joka nyt esimerkiksi tällä hetkellä omistaa 4 prosenttia jostakin yhtiöstä, teoriassa mahdollisuus edetä tavalla, jossa se pääsisi sanelemaan tässä kysymyksessä esitetyllä tavalla, niin ainakin teoriassa sehän on täysin mahdollista ja käytännössäkin. Sen estämiseksi taas valtiolla omistajana 11,5 prosentin siivulla ei ole olemassa sellaisia keinoja, joilla valtio sanoisi, että muut omistajat ette saa keskenänne liittoutua ja tehdä niin tai näin. (Eduskunnasta: Ostamalla!) — Niin, ostamalla tietysti omistuksia, mutta sellaisia rahoja ei taida nyt olla. (Ed. Huotari: Niin, ostamalla niitä osuuksia, jotka on aikanaan myyty!) — No, ne on joskus aikanaan myyty, siitä on vuosia aikaa. Se kai ei realistinen vaihtoehto kuitenkaan ole.

Arvoisa puhemies! Tämä Leafin tuleva lakkauttaminen on tietysti suuri sokki kaikille työntekijöille, ja monen ensireaktio on se, että tämä on nyt sen ikävän globalisaation syytä. Kuitenkin kysymys on siitä, että globalisaatiolla on molemmat puolet. Hallituksen teettämässä globalisaatioraportissa on selvitetty muun muassa se, miten investointeja suuntautuu Suomen rajojen ulkopuolelle ja Suomeen, ja suomalaiset investoivat Suomen rajojen ulkopuolelle kaksin verroin kuin tänne investoidaan. Kaiken kaikkiaan kysymys on siitä, mihin ministeri Pekkarinen viittasi, millä tavalla tämä suomalainen yritys- ja yrittäjyysilmasto saadaan paranemaan, mitkä ovat niitä toimenpiteitä, joita yrittäjyysohjelman sisällä kaavaillaan, miten matalan tuottavuuden (Puhemies koputtaa) alojen tukipaketti etenee jnp., ja tietysti kysymys on myös (Puhemies: Minuutti!) yritysten eettisistä pelisäännöistä, joihin ainakin voidaan mielipidevaikuttaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voisi todeta, että kuitenkin viimeisen vuoden aikaan maahan on syntynyt yli 40 000 uutta työpaikkaa nettona, ja jos tällä uralla kyetään jatkamaan — en mene vannomaan, että niin tapahtuu, mutta jos kyettäisiin jatkamaan — oltaisiin aika lähellä itse asiassa sitä tavoitetta, minkä hallitus on itselleen asettanut. Se on kunnianhimoinen tavoite. Aika näyttää, miten käy.

Miten voidaan vastata tämän tyyppisiin haasteisiin, mistä esimerkkejä on tullut? Kai vain niin, että me entisestään satsaamme nimenomaan osaamiseen, koulutukseen, teknologiaan, sen hyödyntämiseen, ja myöskin sellaiseen pääomahuoltoon, sekä laina- että omapääomaehtoisen rahoituksen saatavuuteen, jolla varmistettaisiin se, että jokainen sellainen tuoteidea, yritysidea, joka maassa on, ei jäisi ainakaan toteutumatta siitä syystä, että tarvittavaa pääomahuoltoa ei olisi olemassa, että tarvittavaa osaamista, tarvittavaa teknologiaa ei olisi olemassa.