Arvoisa puhemies! Nyt sunnuntaina Ranskassa järjestetään kansanäänestys EU:n perustuslaista ja ensi viikon keskiviikkona Hollannissa, ja nämähän ovat aiheuttaneet merkittävää levottomuutta EU-piireissä. Nyt kun tämän perustuslain oli määrä tulla voimaan Suomen puheenjohtajakaudella 1. marraskuuta 2006, niin olisi vähintäänkin aiheellista kuulla pääministeriltä, minkälainen riskianalyysi tästä tilanteesta on tehty ja mikä on Suomen suunnitelma B.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun eletään juuri Ranskan kansanäänestyksen aattoa, niin ei kannata sitä äänestystä häiritä muiden esittämillä riskianalyyseilla. Ranskalaisilla on samanlainen vastuu sopimuksen tulevaisuudesta kuin kaikilla muilla, ja meidän vahva toiveemme on, että Ranskan kansa hyväksyisi tämän sopimuksen kansanäänestyksessä. Me olemme sopineet silloin, kun sopimus neuvoteltiin, siitä, että jos neljä viidesosaa jäsenmaista on ratifioinut syksyyn 2006 mennessä sopimuksen, mutta yhdellä tai useammalla on vakavia vaikeuksia sopimuksen ratifioinnissa, silloin Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa. Se, millä tavalla käsittelee, mihin se johtaa, sitä ei ole tietoisesti haluttu ennakoida. No, tietysti jokainen ymmärtää sen, että jos varsinkin nyt kahdessa seuraavassa kansanäänestyksessä sopimus molemmissa kaatuisi, voidaan hyvin kuvitella, että aikaisemmin asiasta jo pitää keskustella.

Arvoisa puhemies! Ranskassa on kuitenkin pantu merkille, että siellä on syntynyt hyvin huomattava määrä erilaisia julkaisuja siitä, mitä tämä EU:n perustuslaki oikein tarkoittaa, ja vihdoinkin ihmiset ovat ryhtyneet ottamaan siitä selvää, mihin tämä sitten johtaakaan. Mutta on myöskin pantava merkille, että Suomessa itse asiassa keskustellaan enemmän Ranskan kansanäänestyksestä kuin siitä, miten Suomessa sitten otetaan vastaan tämä EU:n perustuslaki. Haluaisinkin kysyä:

Minkälaisia toimia hallituksella on ollut sen suhteen, että Suomessa ihmiset olisivat mahdollisimman hyvin perillä tästä perustuslaista, ja millä tavalla nyt valmistaudutaan siihen, että eduskunta tulee sitten saamaan hallituksen ratifiointiesityksen?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Suomen hallituksen tarkoituksena on joka tapauksessa tuoda sopimus eduskuntaan ratifiointikäsittelyä varten. Tarkoitus on viimeistellä se niin, että se saadaan vielä kevätkauden aikana eduskuntaan ja sitten täällä käsiteltyä. Näin menettelevät myös muut maat siitä riippumatta, mikä tulee olemaan nyt tulos näistä lähiaikojen kansanäänestyksistä. Luonnollisesti sitten myöhemmin voidaan joutua vielä uusiin tilanteisiin, mutta on tärkeätä, että tässä vaiheessa viedään tätä asiaa eteenpäin.

Suomessa on ollut poikkeuksellisen laajaa Eurooppa-tiedotuksen hoitamaa tiedotusta, materiaalin julkaisua, levittämistä, keskustelutilaisuuksien ja informaatiotilaisuuksien järjestämistä perustuslakisopimuksen ympärillä. Ainakin kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaiset ovat verrattain hyvin tietoisia perustuslakisopimuksen keskeisestä sisällöstä.

Olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen, että Ranskan kansanäänestyksen alla enemmänkin näyttää keskustelu kohdistuvan asioihin, jotka eivät ole perustuslakisopimuksen osia, ja että kantaa otetaan asioihin, joita ei ole perustuslakisopimuksessa, (Puhemies koputtaa) ja tämä näyttää vaarantavan myös tuloksen.

Arvoisa herra puhemies! Itsenäisyys on jälleen päivän lähempänä, ja Ranskan kansa voi antaa koko Euroopalle suuren lahjan ja hylätä tämän kelvottoman ja valtaa keskittävän esityksen. Paras osahan tässä perustuslakisopimuksessa on selkeä eropykälä, miten tästä kolhoosista pääsee ulos. Mutta kun ulkoministeri kehui, kuinka kansa tietää tästä sopimuksesta, minulla on se kokemus, että Suomen kansa ei tiedä hölkäsen pöläystä tästä sopimuksesta, vaan päinvastoin on kysynyt, mistä sopimuksesta, mistä perustuslaista siellä Ranskassa äänestetään. Olen heille vastannut: siitä, mikä Suomessa meinaa tulla voimaan ilman mitään keskustelua.

Onko nyt niin, että hallitus — jos tämä kansanäänestyksessä hylätään sekä Ranskassa että Hollannissa — tarjoilee Suomen kansalle ja sen eduskunnalle hylättyä sopimusta?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! En missään tapauksessa pidä suomalaisten perustuslakisopimuksen tuntemusta riittävänä, mutta ainakin kansainväliset vertailut, joita on tehty EU-maiden kesken, osoittavat sen, että suomalaiset tuntevat kuitenkin keskimääräistä paremmin sen keskeisen sisällön, vaikka itse epäilevät, että he tuntevat sitä varsin huonosti. Sen sijaan ainakin aiemmin Ranskassa oli se tilanne, että ranskalaiset olivat sitä mieltä, että he tuntevat varsin hyvin perustuslakisopimuksen sisällön, mutta sitten, kun sitä tarkemmin selvitettiin, osoittautui, että näin ei ollutkaan, vaan suomalaiset tunsivat sitä keskimäärin paremmin. Tässä on myöskin nimenomaan puolueilla ja kansalaisjärjestöillä oma tehtävänsä ja vastuunsa, jota me Eurooppa-tiedotuksesta tuemme, ja tämän perustuslakisopimuksen sisältöä käydään läpi kaikissa mahdollisissa tilanteissa kansalaisten kanssa.

Arvoisa puhemies! Keskustelun mahdollistaminen on tosi tärkeä asia, jotta ihmiset pysyvät tässä muutoksessa mukana ja jotta myös eduskunnalla on käytössään riittävä kansalaispalaute, kun se tähän ottaa syksyllä kantaa. Eduskunta lisäsi muistini mukaan syksyllä huomattavan määrärahan tämän tiedotuksen tukemiseen, niin että kansalaisjärjestöillä olisi mahdollisuus käyttää sitä rahaa hyväkseen, jotta tilaisuuksia voidaan järjestää.

Mitä tälle rahalle kuuluu? Onko se ollut avoimessa haussa, ja onko se käytössä?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Jokainen sentti siitä tulee käyttöön ja jakoon. Kiinnostusta siihen kohdistui, ja perusteltuja hakemuksia on paljon enemmän, kuin mihinkä tuo eduskunnassa kiitettävästi nostettu määrärahakaan riittää.