Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosien 2010—2013 menokehykset toteuttavat hallituksen talouslinjausta, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia. Siksi on luotava edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle parantamiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Kehysriihessä hyväksytty pääministerin kasvualoite on oikein toteutettuna tärkeä tekijä taloutemme kestävyydelle ja hyvinvoinnillemme tulevaisuudessa. Kehyspäätöksessä painopisteinä ovat sosiaaliturvan kehittäminen, osaamisen edistäminen, tut-kimus- ja tuotekehitystoiminta sekä ilmasto- ja energiapolitiikka. Kehyksissä varaudutaan muun muassa aluehallintouudistukseen, yliopistouudistukseen sekä Sata-komitean esittämien muutosten, esimerkiksi takuueläkkeen ja lapsilisien indeksiin sitomisen, toteuttamiseen.

Kehyspäätöksen mukaan valtiontalouden arvioidaan olevan alijäämäinen koko kehyskauden. Alijäämä vaihtelee vuosittain 8 ja 12 miljardin euron välillä. Valtionvelan arvioidaan olevan 103 miljardia euroa kehyskauden lopulla eli vuonna 2013. Se on 50 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on selvästi alempi kuin edellisen laman huippuvuonna. Ongelma on kuitenkin se, että velkaantuminen jatkuu sen jälkeenkin ja vaarana on joutua itseään ruokkivaan velkakierteeseen. Todellisia lukuja on tietysti mahdotonta ennustaa. Voi olla, että laman pahin vaihe on jo ohitettu, mutta se voi jatkua vielä pitkäänkin. Tässäkin pätee vanha kansanviisaus: toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan.

Valiokunta haluaa erityisesti korostaa julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden suurista taloudellisista haasteista selviytyminen edellyttää tiukkaa budjettikuria, julkisten menojen hillintää sekä huolehtimista veropohjan laajuudesta ja verotulojen riittävyydestä. On tärkeää, että luottamus ja uskottavuus Suomen talouteen säilyy myös tulevaisuudessa.

Viime aikoina, eilen viimeksi, on käyty kiivasta keskustelua siitä, onko hallitus elvyttänyt ja kuinka paljon. (Eduskunnasta: Onko?) Eilen jopa väitettiin, ettei hallitus ole elvyttänyt ollenkaan. Väitteet ovat peräti kummallisia. Jos vuosia jatkuva 10 miljardin alijäämä ei ole elvytystä, niin mikä sitten on? Eikö sen pitäisi olla selvää tekstiä jopa sille kuuluisalle sokealle Reetallekin? (Ed. Saarinen: Väärin kohdennettu!)

Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössään käsitellyt myös kuntataloutta ja peruspalveluohjelmaa. Tosiasia on, että kuntatalous heikkenee nopeasti verotulojen alenemisen ja lamasta johtuvien menojen samanaikaisen lisääntymisen vuoksi. Hallitus onkin kehysriihessään vahvistanut kuntataloutta noin 650 miljoonalla eurolla vuositasolla kolmen vuoden ajaksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien rahoituspohjaa vahvistetaan myös jatkossa, jotta ennaltaehkäisyyn ja syrjäytymisen estämiseen voidaan panostaa myös kunnissa laman aikana. Valiokunta kuitenkin toteaa, että kuntien menopaineet ovat niin suuria, että tukitoimista huolimatta kunnat joutuvat tekemään säästötoimia, toisin sanoen menojen kasvun hillitsemistä, lisäämään velanottoa ja osa siirtämään myös investointejaan. Sellaiset puheet, joita eilenkin tässä salissa kuultiin, että kuntien pitäisi saada niin paljon rahaa, että talouskriisi ei koskisi niitä ollenkaan, eivät ole tästä maailmasta. Ne perustuvat joko äärimmäiseen populismiin tai täydelliseen ymmärtämättömyyteen talouden tosiasioista ja lainalaisuuksista. (Eduskunnasta: Hyvä!)

Tuottavuusohjelmaa valiokunta pitää sinänsä oikeana ja tarpeellisena. Valiokunta kiinnittää kuitenkin vakavaa huomiota ongelmiin, joihin henkilöstövähennykset voivat johtaa esimerkiksi Tullissa, Verohallinnossa, ulosottotoimessa tai muissa sellaisissa toimissa, jotka vastaavat verojen ja erilaisten maksujen perimisestä ja joilla on selkeä vaikutus valtion tulokertymään. (Ed. Gustafsson: Mihin työsuojelu unohtui?) Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnalla sekä verotarkastusten tehostamisella on mahdollista aikaansaada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Valiokunta korostaa myös, että tuottavuusohjelman toteuttaminen ei saa johtaa henkilöstön irtisanomisiin taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. (Ed. Gustafsson: Onko tämä ryhmäpuhe vai valiokunnan työn esittely?)

Valiokunta katsoo, että kehysmenettely on osoittautunut onnistuneeksi ja toimivaksi tavaksi vakauttaa valtiontaloutta, mutta sen toimivuudesta kriisitilanteessa ei ole kokemuksia. Taantuman pitkittyminen ja syveneminen saattaa tuoda huomattavia paineita valtiontalouteen, jolloin myös kehysten pitävyys voi olla vaarassa.

Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta, mutta eduskunta edellyttää, että talous- ja työllisyyskehitystä seurataan tiiviisti ja että tarvittaessa tehtyjen toimien riittävyyttä arvioidaan uudelleen.

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Esko Ahonen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto on antanut kehysselonteon aikana, jota hallitsee kansainvälinen talouden epävarmuus. Kansainvälisen talouskriisin myötä olemme siirtymässä uudelle aikakaudelle, jolloin yksisilmäisen talouskasvun edistämisen sijasta meidän on edistettävä talouden vastuullisuutta ja kestävyyttä.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen talouspolitiikan linja on selkeä. Työllisyydestä on huolehdittu kaikin keinoin. Samaan aikaan katse on tulevaisuudessa. Uutta kasvua on luotu ja on luotava jatkossakin, sillä muuten palvelumme rapautuvat. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä hallituksen kasvualoitteita, joiden tavoitteena on luoda edellytyksiä uudelle kasvulle. Osana taantuman torjumista hallitus toteuttaa ympäristöystävällisen verouudistuksen, jolloin verotuksen painopiste siirtyy työn verotuksesta ilmastolle haitallisen toiminnan verotukseen. Näillä ratkaisuilla keskusta edistää hallituksessa kotimaisen uusiutuvan energian kasvavaa käyttöä ja ympäristöystävällistä teollistamista.

Taloutta on elvytetty harkitusti ja määrätietoisesti. Pääministeri Vanhanen oli keskeisesti päättämässä Euroopan unionin yhteisestä elvytyspolitiikasta. Suomen elvyttävät toimenpiteet ovat EU:n komission laskelmien mukaan Euroopan kärkeä. Valtionvelan määrän oletetaan kasvavan tänä vuonna noin 64 miljardiin euroon, ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Tilannetta arvioitaessa täytyy muistaa, että taantuma on tullut Suomeen ulkomailta ja mahdollisuutemme elvytykseen ovat parhaimmillaankin rajalliset kansainväliseen talousmurrokseen suhteutettuna.

Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset näkyvät suomalaisten arjessa. Vientituotteidemme kysyntä on supistunut voimakkaasti. Hallitus tiedostaa talouden ongelmat ja on helpottanut yritysrahoituksen saantia monin tavoin. Keskusta vaati kevään kehysneuvotteluissa ratkaisuja kuntatalouden vahvistamiseen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ylläpitämiseen ja työllisyyden tukemiseen. Tässä onnistuttiin hyvin.

Arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden tasapainottamisessa meillä on selkeä tärkeysjärjestys: Työuria on pidennettävä. Tarvittaessa veroastetta on nostettava hallitusti. Vasta jos nämäkään toimenpiteet eivät riitä, harkitaan menoleikkauksia. Näitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa kuitenkin vasta talouden nousuvaiheessa. Lisäksi on tunnistettava julkisen talouden kasvun rajat.

Vuoden 2009 budjetti ja ensimmäinen lisäbudjetti ovat vahvasti elvyttäviä. Kuluvan vuoden budjetti keventää verotusta, parantaa lapsiperheiden ja vähätuloisten etuuksia ja tukee asuntojen uudis- ja korjausrakentamista. Lisäksi parannetaan yritysten rahoituksen, vientihankkeiden rahoituksen ja riskirahoituksen saatavuutta. Vuoden 2009 ensimmäinen lisäbudjetti tukee muun muassa väylähankkeita ja rakentamista. Hallitus vahvistaa myös kuntataloutta monin eri tavoin. Esimerkkejä tästä ovat yhteisöveron kuntien jako-osuuden nosto, kiinteistöverojen ylä- ja alarajojen nosto, valtionosuusuudistus ja kelamaksun poisto. Yhteisöveron kuntien jako-osuuden väliaikainen nosto lisää kuntien tuloja jo tänä vuonna noin 390 miljoonaa euroa. Tämä on kunnille erittäin tärkeää, sillä ne tuottavat kansalaisten peruspalvelut.

Hallitus antaa tämän vuoden toisen lisätalousarvion elokuussa budjettiriihen yhteydessä ja jatkaa tällä tavoin elvytystä, joka on jo tähän asti ollut erittäin merkittävää. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että työllisyyttä ylläpitäviä toimia on aikaistettava. Lisäksi on haettava uudelleenkohdennuksin lisää liikkumatilaa toimille, joilla voidaan luoda työpaikkoja mahdollisimman tehokkaasti.

Keskustajohtoinen hallitus on sosiaalisesti oikeudenmukainen myös vaikeutuvissa oloissa, mikä näkyy oikea-aikaisina tulonsiirtoina. Ruuan arvonlisäveron laskeminen 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuussa 2009 hyödyttää erityisesti pienituloisia. Muita historiallisia uudistuksia ovat takuueläke ja lapsilisien sitominen indeksiin sekä vähimmäisäitiys-, -isyys- ja -vanhempainrahojen ja sairauspäivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle. Hallituksen perhepainotteinen linja näkyy myös muun muassa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksessa, kotihoidon tuen korotuksessa ja monilapsisen perheen lapsilisän korotuksessa. Kaiken kaikkiaan etenkin pienituloisten etuuksia on lisätty tällä vaalikaudella enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lasten, nuorten ja perheiden tulevaisuudesta ei tingitä talouden taantumassakaan. Tämä on satsaamista, panostamista, tulevaisuuteen. (Ed. Gustafsson: Mitä kunnissa tapahtuu?) Meidän on kannettava huolta nuorisotyöttömyyden kasvusta ja nuorten syrjäytymisestä työmarkkinoilta. Lisäksi opetus-, sosiaali- ja terveyssektorien yhteistoimintaa täytyy parantaa ja palveluita on tuotettava julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysongelmien ennaltaehkäisy on paljon edullisempaa kuin niiden korjaaminen. Voi hyvällä syyllä sanoa, että etukäteen sijoitettu euro on moninkertaisesti säästetty euro.

Arvoisa herra puhemies! Me suomalaiset olemme kaikki samassa veneessä. Me suomalaiset olemme kaikki samassa veneessä niin hyvinä kuin huonoina aikoina. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Meidän on yhdessä torjuttava taantumaa ja löydettävä keinoja uuteen kasvuun. Keskustajohtoinen hallitus on elvyttämällä ja yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla torjunut suurtyöttömyyttä. Keskustan eduskuntaryhmä vetoaa yrityksiin, jotta ne kantavat oman yhteisvastuunsa taantuman aikana. Jos yritykset pitävät kiinni työntekijöistään nyt, ne ovat valmiita uuden nousun alkaessa. On toivottavaa, että myöskään kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamisesta ei tingitä. Keskustan eduskuntaryhmä vaatii, että hallitus huolehtii alueellisesta, tasapainoisesta työllisyyden hoidosta.

Matti Vanhasen toinen hallitus pyrkii viemään Suomen mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Hallituksen toimet ovat taanneet Suomelle monia muita maita paremman talous- ja työllisyyskehityksen. Keskustan eduskuntaryhmä tukee tämän määrätietoisen ja vastuullisen linjan jatkamista.

Kimmo  Sasi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen taloutta on hoidettu hyvin ja vastuullisesti muun muassa valtiovarainministereiden Jyrki Kataisen ja Sauli Niinistön johdolla. Näin Suomi kohtasi maailmanlaajuisen taantuman vahvassa kunnossa. Kehysmenettely on osoittautunut järkeväksi tavaksi suunnitella valtiontaloutta ja menotasoa. Kun hallitukset sitoutuvat tiettyyn menoraamiin, valtiontalouteen kertyy ylijäämää silloin, kun talous kasvaa ripeästi.

Vasemmistopuolueilla on ollut tapana arvostella menokehyksestä kiinni pitämistä ja vaatia nousukausien ylijäämien käyttämistä pysyviin menolisäyksiin. Nykyinen taloustilanne osoittaa, kuinka lyhytnäköisiä tällaiset vasemmiston esitykset ovat olleet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää jo useamman hallituksen harjoittamaa vastuullista talouspolitiikkaa, jonka myötä valtionvelkaa on maksettu takaisin viime vuosien hyvinä aikoina. Sen ansiosta meillä on nyt mahdollisuus ottaa hallitusti lisävelkaa ja elvyttää taloutta.

Velan määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan kehyskaudella eli neljässä vuodessa noin 100 miljardiin euroon, ja tämä on 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vahvan julkisen talouden ansiosta meillä on tähän varaa, mutta velanottoon ei pidä koskaan suhtautua huolettomasti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että jokainen velkaeuro käytetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Hallituksen elvytystoimet ovat mitoitukseltaan ja kohdennukseltaan unionin kärkeä. Kannattaa lisäksi muistaa, että kehyksen ulkopuoliset menot voivat kehyksen estämättä kasvaa suhdannetilanteen myötä. Näitä ovat muun muassa työttömyydestä ja toimeentulotuesta aiheutuvat menot. Tämä on hyvinvointielvytystä, jolla hallitus huolehtii ihmisten perusturvasta. (Ed. Kuoppa: Paljonko korotatte työttömyysturvaa?)

Opposition räksytys koostuu aina samoista elementeistä täällä salissa: hallituksen toimet ovat riittämättömiä, ja rahaa vaaditaan huutokaupan lailla milloin mihinkin kohteeseen. Vasemmistopuolueiden usein toistuvat esitykset satojen miljoonien eurojen pysyvistä menolisäyksistä ovat täysin vastuuttomia tässä taloustilanteessa. (Ed. Gustafsson: Huoli nuorisotyöttömyydestäkö vastuutonta?)

Hallituksen harjoittama älykäs elvytys — toistan: älykäs elvytys — ei tuhlaile varoja sinne tänne. Se osuu tarpeeseen ja edistää tulevaisuuden talouskasvua ja Suomen kilpailukykyä. Koulutus, infrastruktuurin parantaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset rakentavat kasvun edellytyksiä. Tässä tilanteessa pitää myös viivyttelemättä edistää teollisuuden investointeja. Jos esimerkiksi teollisuus haluaa rakentaa päästöttömiä voimaloita tähän maahan, se pitäisi ilman muuta sallia. Nyt me tarvitsemme työtä, emme sen estämistä.

Arvoisa puhemies! Suomen väestön ikärakenteen muutos on nopeinta Euroopassa. Työvoima supistuu, ja huollettavien määrä kasvaa. Taantuman jälkeen talouskasvu tulee olemaan alemmalla tasolla kuin viime nousukaudella. Valitettava totuus on se, että pitkällä aikavälillä julkinen taloutemme ei ole kestävällä uralla ilman uusia toimia.

Nyt on osattava tehdä oikeita valintoja, joilla taantumasta ja ikääntymisen haasteista selvitään. Meillä on kolme vaihtoehtoa: ensiksi sosiaaliturvaleikkaukset, toiseksi veronkorotukset ja kolmanneksi työurien pidentäminen. Kokoomus työn puolueena valitsee näistä vaihtoehdoista työn. Lisäksi on välttämätöntä, että tehostamme julkista palvelutuotantoa, edistämme työllisyyttä ja talouskasvua sekä käytämme malttia pysyvien menolisäysten osalta.

Tässä maassa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Niitä ovat tuottavuusohjelman vastuullinen jatkaminen sekä kunta- ja palvelurakenteen välttämätön virtaviivaistaminen. Työt työpaikoilla on tehtävä fiksummin uutta teknologiaa hyväksi käyttäen, siten että työn rasittavuus vähenee ja työtehtävistä tulee nykyistä mielekkäämpiä.

Kunnat ovat osa julkista taloutta. Kehysten yhteydessä päätettiin mittavista kuntataloutta tukevista toimista. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan ja yhteisöverotuottojen jako-osuutta korjataan väliaikaisesti kuntien hyväksi. Nämä toimet yhdessä kelamaksun poiston kanssa vahvistavat kuntataloutta todella reippaasti. Vuositasolla summa on lähes 700 miljoonaa euroa. Tämä auttaa taatusti kuntia pitämään huolta kansalaisten peruspalveluista. Kunnilla on suuri päätösvalta ja mahdollisuus tehdä omia linjauksia esimerkiksi kiinteistöveron vaihteluvälin sisällä. Vapaus valita tarkoittaa samalla myös vastuuta. Kuntien on tehtävä kestäviä ratkaisuja, jotka ovat tarkoituksenmukaisia niin kunnan asukkaiden kuin siellä toimivan elinkeinoelämän suhteen. Kunnat voivat parantaa palveluita palvelusetelijärjestelmällä — se on mahdollisuus, jonka hallitus nyt kunnille antaa.

Korkea työn verotus Suomessa on todellinen ongelma. Verotukseen on siksi luotava liikkumavaraa. Ympäristö- ja kulutusveroja voidaan edelleen nostaa, jolloin työn verotus on mahdollista pitää työpaikkojen ja työn tekemistä edistävällä tasolla. (Ed. Tennilä: Kyllä pääomaveroa pitää nostaa myös!) SDP on kritisoinut hallituksen tuloveronkevennyksiä, totta. On kuitenkin muistettava, että tuloverojen kiristäminen tarkoittaisi käytännössä palkansaajien ostovoiman alentamista eli samaa kuin palkkojen alentaminen — sorsalainen malli. Tätä kokoomus ei halua. Tuloverojen kiristäminen ei todellakaan edistäisi tärkeiden työmarkkinaratkaisujen saavuttamista syksyllä. Me olemme tehneet työtä sosiaalitupon puolesta, kolmikannan puolesta. Valitettavasti oppositio on häirinnyt tätä työtä.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen talouspolitiikan linjalle ja elvytystoimille. Jatkossa tarvitaan entistä määrätietoisempaa panostusta niihin aloihin, joilla Suomi voi olla maailman huipputasolla. Esimerkiksi metsäteollisuudessa, joka nyt on vaikeuksissa ja käy läpi vaikeaa rakennemuutosta, uusia menestystuotteita on löydettävissä, vaikkapa puutuoteteollisuudessa, älykkäissä papereissa ja myös energiapuolella. Tutkimus ja tuotekehitys sekä korkean osaamisen kautta syntyvät tuotteet ja palvelut ovat meidän kilpailuvalttimme.

Budjettiriiheen mennessä valmistellaan 200 miljoonan euron liikkumavara, jota voidaan käyttää senhetkisiin tärkeimpiin tarpeisiin, kunhan nähdään, miten taloustilanne kehittyy ja työllisyys kehittyy. Lisävaroja on aivan oikein tarkoitus käyttää aikuiskoulutukseen, maahanmuuttopolitiikkaan ja talouden kasvua vahvistaviin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Taantuman johdosta vaikeuksiin joutuneista on pidettävä huolta, eikä ketään tässä maassa saa päästää syrjäytymään. Jokaisen suomalaisen panosta tarvitaan hyvinvoinnin ylläpitämisessä, (Puhemies: 7 minuuttia!) meidän on yhdessä tehtävä työt. Jatkossa tarvitsemme myös lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen vastuullista talouspolitiikkaa, joka pyrkii varmistamaan Suomen julkisen talouden kestävyyden ja kansalaisille välttämättömien palveluiden turvaamisen myös pitkällä aikavälillä — valtiontalouden oikein mitoitettujen kehysten ohjaamana.

Heli Paasio /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeet ovat vakavia. Talous- ja työttömyysluvut muuttuvat päivittäin, eivätkä suinkaan parempaan. Tänä päivänä varmaa on vain epävarmuus. Suomi on ajautunut lamaan.

Käsittelyssä olevalle valtiontalouden kehykselle luotiin raamit tämän vaalikauden alussa kaksi vuotta sitten. Tilanne on muuttunut noista ajoista dramaattisesti, ja siksi tulisi myös hallituksen muuttaa asettamiaan reunaehtoja. Hallituksen tulisi itsepäisyytensä sijaan nöyrtyä ja tunnustaa, että muuttuneeseen tilanteeseen ei vanhoilla mantroilla enää saada apua. Hallitus laittaa kansan maksamaan turhan kovan laskun siitä, että vastuuministerit pitävät mieluummin arvovallallaan kiinni taannoin lausutuista ja päätetyistä asioista kuin havahtuvat todelliseen tilanteeseen ja tekevät uudelleenarvioinnin tässä ja nyt. Kyllä kartanlukijatkin uudelleen ottavat uuden suunnan, jos huomaavat etapin sijaan olevansa suolla, varsinkin väärällä sellaisella, eivätkä tarvo napaansa myöten upoksiin, jos muut ympärillä olijat ovat vaarasta jo aiemmin varoittaneet.

Me varoitimme jo viime vuonna tulevasta talouden alamäestä. Tuolloin hallitus syytti meitä uhkailusta eikä varautunut tuleviin vaikeuksiin. Tässä ollaan joka tapauksessa. Politiikka on arvovalintoja. Meille sosialidemokraateille ihminen itsessään on tärkeä, ja haluamme varmistua siitä, että jokaisen perusoikeudet turvataan myös heikompina talouden aikoina. Perustuslaki ei määritä ihmistä tai säätele hänen oikeuksiaan suhdannesidonnaisesti. Niin emme tee mekään.

Hallitus on toimillaan edistänyt avoimen työttömyyden voimakasta kasvua ja kuntatalouden heikkenemistä. Seurauksena on sosiaalisten ongelmien lisääntyminen ja kallis lasku tulevaisuudessa. Hallitus on toistamassa viime laman virheet ja langettamassa suurta laskua lapsille ja nuorille. Työttömyyttä ja syrjäytymistä tulee ennalta ehkäistä kaikin keinoin. Jokainen tänne sijoitettu euro maksaa itsensä tulevaisuudessa takaisin säästyvinä menoina. On laskettu, että yksi työelämästäkin syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa.

Näitä tarinoita tulee lisää, jos hallitus jääräpäisesti pitäytyy linjauksissaan olla lisäämättä varoja muun muassa nuorten mielenterveyspalveluihin, vanhusten huoltoon ja perusopetukseen. Tylyä politiikkaa, mutta hallitukselta tietoinen arvovalinta. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntemisessa kuultiin, että "valtionvelan hoitaminen on joka tapauksessa selvästi helpompaa kuin työttömyydestä ja syrjäytymisestä aiheutuvan inhimillisen velan hoitaminen". Näin on!

Lisävelkaa tarvitaan talouden syöksystä johtuen, mutta velkarahat on kohdennettava tarkoituksenmukaisesti, tuottavasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Nyt hallitus ottaa lisää velkaa kattaakseen veronalennustensa seurauksia. Hallitus on jakanut avokätisesti veronalennuksia kahden viime vuoden aikana ostovoiman lisäämisen nimissä myös erittäin hyvätuloisille, jotka veronalennukset se nyt maksattaa tylysti tämän päivän heikompiosaisilla ja tulevaisuuden työssäkävijöillä. Vielä talouden elvytyksenkin nimissä hallitus keventää lisää veroja ja murentaa entisestään heikentynyttä tulopohjaa.

Elvytyksen painotuksen on oltava menoelvytyksessä ja vaikuttavuudessa, tulevaisuusinvestoinneissa ja työllisyydessä. Tästä on usea asiantuntija ollut kanssamme samaa mieltä. Yhteisnäkemys on ollut myös elvytyksen periaatteista. Toimien tulee olla oikea-aikaisia, kohdennettuja ja väliaikaisia. Myös hallituksemme on nämä allekirjoittanut Euroopan tasolla, vaikka päätöksenteossaan toimiikin vastoin antamaansa sitoumusta. Ei ole hallituksen linja muutenkaan selkeä, kun keskustan ministerit, pääministeri mukaan lukien, vaativat uusia toimia talouden elvyttämiseksi samalla, kun kokoomuksen valtiovarainministeri Katainen sanoo kaikkien elvytystoimien jo tehdyn, nyt vain odotellaan.

Sosialidemokraatit ovat vaatineet uuden vihreän talouskasvun sopimusta, jossa merkittävä osa elvytyksestä käytettävistä resursseista suunnataan ympäristöystävällisen talouskasvun ja teknologian kehittämiseen. Tasapainoinen talouskasvu luodaan tulevaisuudessa entistä suuremmassa määrin ympäristö- ja teknologiaosaamisella. Työllisyys- ja ilmastotavoitteet on mahdollistaa yhdistää, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Meiltä sitä löytyy, mutta löytyykö hallitukselta, jossa myös vihreät istuvat?

Työllisyydestä ja työttömyydestä puhuttiin eilen. Työllisyystoimet on mitoitettu kehyksen sisään, kun taas työttömyysmenot sen ulkopuolelle. Menokehysjärjestelmä pakottaa, hallituksen pitäessä siitä kiinni, tilanteeseen, jossa työttömyyden annetaan vapaasti kasvaa ja työllisyydelle ei tehdä mitään. Työllisyyden hoitoon tarvitaan rahaa kehyksen sisältä, ja sitä ei ole ilman, että sitä leikataan jostain. Työttömyysmenot taas on määritelty menokehyksen ulkopuolisiksi niin, että niiden kasvulla ei hallituksen mielestä ole niinkään väliä. Tällainen välinpitämättömyys arkitodellisuuteen ei ole vain huolestuttavaa, se on jopa vaarallista yhteiskunnan kannalta yksittäisestä työttömästä, yksinhuoltajasta tai työkyvyttömästä puhumattakaan.

Kehysmenettely on kritiikille altis. Asiantuntijakuulemisessa nähtiin sen hyvä ajatus, mutta mietittiin sen toimivuutta näissä poikkeusoloissa, joissa nyt elämme. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on yksimielisessä lausunnossaan kyseenalaistanut menettelyn tällaisenaan. Tarkastushavainnoissa todetaan, että eduskunnalla on perustuslaillinen oikeus saada finanssipoliittisen päätöksenteon vaihtoehtoja ja perusteita koskevat oikeat ja riittävät tiedot. Samalla valiokunta esittää epäilyn taustalaskelmien luotettavuudesta. Valiokunta puuttuu myös verotuloarvion ennustamiseen, josta myös valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin, että nykyään se on enemmän arvausta kuin arviointia.

Kehysmenettely koskee ensisijaisesti valtion menoja, ja sen ulkopuolelle on jätetty tulot sekä verotuet. Kun hallitus on pitänyt kiinni tiukasta menopolitiikasta, on samoja asioita hoidettu verotuksen kautta kuitenkaan onnistumatta kohdennuksessa ja näin tuhlattu rahaa enemmän kuin tarkoituksenmukaisilla menolisäyksillä olisi hoidettu. Menokehitystä on hallittu, mutta sillä on hintana rapautettu veropohja ja heikentynyt valtiontalouden tasapaino samalla, kun velkaantuminen on kasvanut.

Tiukan talouden aikana luulisi, että tulojen kasvattaminen kiinnostaisi myös hallitusta. Toimillaan se on kuitenkin vahvistanut sitä käsitystä, että kehyksiä varjellaan, tuloista viis. Omissa vaihtoehtolinjauksissamme on esityksiä, joilla tuloja kerättäisiin nykyistä enemmän ja nykyistä oikeudenmukaisemmin. Lisätuloja valtiolle kertyisi myös harmaan talouden torjuntaan panostamalla. Sen sijaan että talousrikospuolelle lisättäisiin työntekijöitä, hallitus leikkaa sieltä. (Puhemies: 7 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Hallitukselle on tärkeämpää toteuttaa valtion tuottavuusohjelmaa kuin katsoa todellisuutta silmiin. Sosialidemokraatit esittävät, että sekä työllisyyden että todellisen tuottavuuden nimissä valtion tuottavuusohjelma väliaikaisesti keskeytetään. Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. Kunnat joutuvat tekemään säästöpäätöksiä sekä ottamaan lisää velkaa, korottamaan veroja ja vähentämään investointeja. Tuloerot kasvavat, ongelmat kasaantuvat, ja hallitus seisoo tumput suorina.

Arvoisa puhemies! Ehdotan vastalauseen 1 mukaisia kuutta lausumaa sosialidemokraattien nimissä lausuttavaksi.

Matti Kauppila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! On miellyttävää puhua samaan tyyliin koko vasemmiston nimissä, kun tässä monena vuotena on tottunut vähän nipistelemään toista.

Välikysymyskeskustelussa vasemmistoliiton edustajat toivat esille jo monta hallituksen kehysselonteon ongelmaa. Niitähän ovat muun muassa työllisyys- ja aktivointimäärärahojen riittämättömyys, valtion tuottavuusohjelma ja miten se vaikeuttaa työllisyyden hoitoa. Ongelmana on ylipäänsä se, että työttömyyden kasvuun reagoidaan hitaasti ja lisätoimenpiteistä luovutaan kesken kaiken.

Näitä kysymyksiä en nyt käsittele tässä enempää. Ehdotuksemme sisältää kuitenkin konkreettisia kohtia, joilla päästään parempaan työllisyyteen.

Vasemmistoliiton mielestä tässä vaikeassa tilanteessa kunnat tarvitsevat enemmän rahaa. Vain sillä tavalla voidaan palvelut turvata. Samalla voidaan varmistaa, että kunnat palkkaavat vapautuviin työpaikkoihin uusia ihmisiä sen sijaan, että rekrytointi jäädytetään ja henkilöstöä lomautetaan, kuten nyt näyttää. Hyvinvointipalvelujen ylläpitämisellä ja parantamisella on siten myös työllisyysvaikutus ja itse asiassa tehokkaampi kuin suurituloisille annetuilla ylimääräisillä veronkevennyksillä.

Vasemmistoliitto haluaa korostaa, että tarvitaan yhteiskunnan toimia korjaamaan markkinoilla syntyvää eriarvoisuutta. Perusturvalla ja pienituloisten verotusta keventämällä sekä kohdentamalla enemmän verotusta suuriin tuloihin ja palauttamalla suuret varallisuudet verolle voidaan oikeudenmukaisuutta lisätä ja eriarvoisuutta vähentää.

Vasemmistoliitto on ehdottanut kuluvaksi vuodeksi perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja selvää korottamista.

Hallituksen takuueläke koskee vain 95 000:tä eläkkeensaajaa, kun taas meidän mallimme hyödyttäisi kaikkiaan noin 650 000:tä pienintä eläkettä saavaa. Takuueläkkeen hallitus keksi sitä varten, että pientä työeläkettä saavat voidaan jättää tasokorotusten ulkopuolelle. Tähänastisista kansaneläkkeen tasokorotuksista ovat aina hyötyneet myös pientä työeläkettä saavat. Samaa temppuahan hallitus yritti myös työttömyysturvan kohdalla, vaikka ansioturva on meillä eurooppalaisittain aika heikko.

Tuntuu siltä, että hallitus vihaa pientä ansioeläkettä tai työttömyysajan ansioturvaa saavaa. Kaikkein kurjimmille viskataan silloin tällöin lantti, mutta pieneläjä jätetään ilman.

Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt. Ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Runsaassa kymmenessä vuodessa lapsiköyhyys on kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Niinpä lapsiperhekyselyn tulosten mukaan menojen kattaminen tuloilla oli hankalaa kahdessa viidestä perheestä, pienituloisimmassa viidenneksessä yli puolessa perheistä ja yksinhuoltajien perheissä jopa kahdessa kolmesta. Vasemmistoliitto esittää selvää parannusta lapsiperheiden asemaan.

Opiskelijoiden toimeentulon parantaminen edellyttää laajempaa toimenpidekokonaisuutta, jonka osatekijät ovat opiskelijoiden asumislisän maksaminen ympärivuotisesti, alle 20-vuotiaiden perheettömien itsenäisesti asuvien toisen asteen opintotuen määrän irrottaminen heidän vanhempiensa tuloista sekä kotona asuvien ja alle 18-vuotiaiden opintorahan minimimäärän korottaminen kuukaudessa lapsilisän tasolle eli nykyiseen 100 euroon kuukaudessa.

Verotuksen painopistettä on siirretty valtion verotuksesta kuntatasolle ja välillisiin veroihin. Edellinen, Vanhasen ykköshallitus poisti veron suurilta omaisuuksilta ja kevensi perusteettomasti suurten tulojen verotusta. Nykyinen, Vanhasen toinen hallitus toteutti inflaation ylittävät mittavat veronkevennykset myös suuriin tuloihin.

Oikeudenmukaisuus kuitenkin edellyttää, että suurten tulojen saajat ja suurten omaisuuksien omistajat osallistuvat sosiaaliturvan kustannuksiin merkittävällä panoksella. Palkkatulojen ja suurten pääomatulojen verotuksessa on merkittävä ero pääomatuloja saavien hyväksi.

Muutama sana metsästä ja siitä, miten leipä lähtee.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esille sen, mitä maa- ja metsätalousvaliokunta totesi lausunnossaan. Valiokunnan mukaan hakkuumahdollisuudet ovat hyvässä kasvusuunnassa seuraavien 30 vuoden jaksolla sillä edellytyksellä, että erityisesti nuorten metsien hoidosta ja perusparannuksesta huolehditaan. Valiokunta tähdentää kestävän metsätalouden rahoituksen merkitystä metsänhoitohankkeiden käynnistämisessä. Kemera-rahat eivät ole riittävät. On hyödyllistä panostaa metsänhoitoon, joka samalla työllistäisi. On myös tarpeen kehittää raaka-aineensaantia biopolttoaineeksi. Tuoreimman valtakunnan metsien inventointiohjelman mukaan sekä yksityismetsien taimikoiden hoito että niiden harvennushakkuut tulisi kaksinkertaistaa. Tähän ongelmaan selonteossa ei esitetä ratkaisua.

Paljon suurempi ongelma on kuitenkin se, mikä on metsäteollisuuden kohtalo. Yhtiöiden johto ei ole ehkä täysin osannut ennakoida tuotteiden kysynnän laskua. Sen sijaan yhtiöiden johto on varmasti kauan nähnyt, että eräiden eteläisten maiden halvempi raaka-aine muodostaa uhkan teollisuudelle Suomessa.

Joka tapauksessa tilanne on se, että meillä ei ole kehitetty riittävästi metsästä saatavan raaka-aineen hyödyntämiseen perustuvia uusia tuotteita, (Puhemies: 7 minuuttia!) eikä näemmä mistään hallituksen innovaatio-ohjelmista tai tutkimus- ja tuotekehityspanoksista ole ollut hyötyä. Pidän ratkaisujen löytymistä kuitenkin kohtalon kysymyksenä.

Herra puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyisi vasemmistoliiton vastalauseen 2 mukaisen kannanoton selonteon johdosta.

Kirsi Ojansuu /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään rehellisesti tunnustaa taloustilanteen vakavuuden ja ottaa huomioon riskit, jotka uhkaavat talouskehitystä, etenkin kun finanssijärjestelmän romahdus johtui luottamuksen katoamisesta. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että me nyt puhumme avoimesti taloustilanteen ongelmista.

Sekä YK:n pääsihteeri että Maailmanpankin pääjohtaja ovat viime aikoina varoittaneet, että talouskriisi voi huonosti hoidettuna heikentää koko yhteiskunnan vakautta. Nyt on toimittava määrätietoisesti, jotta välttyisimme suurelta inhimilliseltä ja sosiaaliselta kriisiltä.

Vihreille kestävä kehitys on myös talouspolitiikan keskeinen tavoite. On huolehdittava siitä, että tulevien sukupolvien taloudellisen toiminnan edellytyksiä ei heikennetä lyhytnäköisellä päätöksenteolla. Valtion nopea velkaantuminen koettelee julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Tämä yhdistettynä väestön nopeaan ikääntymiseen tekee tulevaisuudesta haastavan.

Tarkastusvaliokunta on omassa lausunnossaan kehysselonteosta huomauttanut, että koko julkisen talouden kestävyyttä tulisi arvioida kokonaisuutena ja riittävän pitkällä tähtäyksellä. Tästä vihreä eduskuntaryhmä on aivan samaa mieltä, samoin kuin siitä, että valtiontaloudesta tulee esittää kestävyyslaskelmia. Näin pystytään paremmin arvioimaan erilaisten toimien vaikutuksia veroasteeseen ja tarpeeseen sopeuttaa julkisia menoja.

Arvoisa puhemies! Elvytyksen painopiste Suomessa on ollut verotuksellisissa toimissa. Veronkevennysten on sanottu olevan merkittävä osa elvytystä. Tarkastusvaliokunta kritisoi sitä, että kehysselonteossa ei kuitenkaan esitetä perusteluja sille, miksi elvytyksen painopiste on voimakkaasti verotuksellisissa toimissa. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että veroelvytyksen epävarmuustekijöitä tiedostetaan laajemmin eduskunnassa.

Keski- ja hyvätuloisiin kohdistuvien veronkevennysten ja erilaisten verotukien vaikuttavuutta on vaikea arvioida. On hyvin todennäköistä, että kuluttajien säästäminen kasvaa taloudellisesti epävarmoina aikoina ja kaikki lisätulot eivät ohjaudu taloutta elvyttävästi. Mikäli veronkevennyksiä vielä tehdään, ne tulee vihreiden mielestä kohdentaa vain pienituloisille. Jatkossa onkin varauduttava siihen, että kokonaisveroaste ei voi enää ainakaan laskea ja että veropohjaa on laajennettava. Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että hallituksen tekemät mittavat veronkevennykset ovat olleet oikea-aikaisia. Nyt on kuitenkin verokysymyksissä uudelleenarvioinnin paikka, kuten valiokunnatkin lausuvat.

Tarkastusvaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että elvytystoimien perusteluita ei selonteossa juurikaan ole tai ne ovat hyvin yleisluontoisia. Kehyspäätöksessä ei myöskään kerrota, aiotaanko elvytystoimien vaikuttavuutta seurata.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tarkastusvaliokunnan huomioita osuvina. Valtiovarainministeriön sekä valtiovarainvaliokunnan on otettava ne huomioon tulevina vuosina kehyskäsittelyissä ja talousarvioissa.

Yksi 1990-luvun laman tärkeitä opetuksia oli, että hyvin toimivia yrityksiä ei saa päästää konkurssiin huonoina aikoina. Hallitus tukee taantuman vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä muun muassa Finnveran suhdannelainoin ja -takauksin sekä te-keskusten yritystukien ja asiantuntijapalveluiden avulla. Lisäksi tutkimus- ja kehitysrahoitusta korotetaan merkittävästi.

1990-luvusta poiketen nyt ilmastokriisi tunnustetaan laajasti. Ihmiskunnan kohtaama valtava haaste voidaan kuitenkin kääntää yritystoiminnan mahdollisuudeksi. Eilisessä Helsingin Sanomissa Kansainvälisen metallityöväen liiton uusi pääsihteeri Jyrki Raina kertoi haluavansa profiloida metalliteollisuuden vihreiden työpaikkojen mahdollistajaksi. Tämä on juuri sellaista uudistumista, jota me vihreät haluamme.

Ympäristö- ja vesialan työt ovat hyvää elvytystä ja tuovat työtä sinne, missä sitä ei muuten olisi. Tätä valtion tulee tukea nykyistä enemmän. Vihreät esittävät, että jatkossa elvytysrahoista vähintään puolet tulisi kohdentaa ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin.

1990-luvun laman toinen tärkeä opetus oli, että on huolehdittava siitä, että syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin resursoidaan riittävästi taantumasta huolimatta. Viime laman aikaan palveluiden leikkaukset kohdistuivat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmaisiin, ja seuraukset olivat kohtalokkaita. Tästä alkoi monelle syrjäytymisen kierre.

Vihreät edellyttävät, että nyt erityisesti lasten ja nuorten palvelut turvataan. Aiheellisesti nuorten syrjäytymisestä keskusteltiin vakavasti eilen välikysymyksen yhteydessä. Hallituksen on oltava asian suhteen koko ajan hereillä, ja on oltava valmius tarvittaviin lisätoimiin. Nyt on olemassa vaara laajaan sosiaaliseen kriisiin, josta YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon varoitti tässä salissa viime viikolla.

Vihreät haluavat turvata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon. Kunnallisveron perusvähennys kohdentuu kaikkein pienituloisimpiin, ja hallitus nostaa sitä ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Hyvä! Vihreille toinen tärkeä asia on, että toimeentulotuen taso on riittävä, sen hakeminen on yksinkertaista ja sitä saavat kaikki siihen oikeutetut. Siksi toimeentulotuen perusosan maksaminen tulisikin siirtää Kelalle.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttovirasto tarvitsee edelleen lisäresursseja turvapaikka-asioiden käsittelyyn. Turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan päätöstään noin vuoden, ja tämä on inhimillisesti kohtuuton aika.

Kun puhutaan heikoimmassa asemassa olevista, tähän kuuluvat kiistatta myös vangit. Vankiloiden paljusellit on kansallinen häpeä, joka on saanut myös kansainvälistä huomiota. Siksi vankiloiden peruskorjaukseen on osoitettava asianmukaiset varat piakkoin. Tämä olisi myös hyvää elvytystoimintaa.

Vankeinhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää määrää koulutettua henkilökuntaa. Yhteiskuntaan sopeutuminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen on keskeistä vankeinhoidossa. Tämä ei toteudu, jos vankiloissa ei ole mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen ja työtoimintaan liian vähäisen henkilökuntamäärän vuoksi.

Lopuksi: Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, elämme taloudellisesti poikkeuksellisia aikoja. Siksi vihreiden on helppo yhtyä loppupäätelmään, että juuri nyt valtiontalouden tilannetta tulee seurata erityisen tarkasti ja tehtyjen toimien vaikuttavuutta on arvioitava huolella. Huomionarvoista ja haastavaa on, että kehysmenettelyn toimivuudesta ja joustavuudesta taloudellisesti poikkeuksellisena aikana ei ole aiempaa kokemusta.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Som en följd av den ekonomiska krisen har hittills omkring 3 miljarder euro anvisats för stimulansåtgärder i vårt land. Det här motsvarar omkring 1,5 procent av bnp och det är en stor andel också med EU-mått mätt. Alla åtgärder som vidtas måste ha som målsättning att återställa tillväxten och balansen i vår ekonomi, motverka arbetslöshet och trygga vår betalningsförmåga speciellt på lång sikt.

Just nu upplever många osäkra tider på sina arbetsplatser och uppsägningar, samarbetsförhandlingar och permitteringar är något många berörs av dagligen. Nu måste vi försöka förhindra och mildra de olyckliga följderna av en starkt och snabbt försvagad ekonomi. Alla önskar vi att den globala recessionen ska gå över snabbt och att regeringens stimulanspolitiska åtgärder ska ha önskad effekt.

Arvoisa puhemies! Katse on suunnattava tulevaisuuteen. Tilastot osoittavat, että Suomen huoltosuhde voi muodostua koko EU:n heikoimmaksi, mikäli korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Koska väestömme työkykyinen osuus vähenee, meidän on pyrittävä pidentämään työuria ja huolehdittava siitä, että kaikki myös jaksavat tehdä työtä. Työvoimapotentiaalia on hyödynnettävä paremmin jatkossa, ja useammille tulee tarjota mahdollisuus panoksensa antamiseen työelämässä. Tämä tarkoittaa, että syrjäytymistä ja loppuun palamista on pyrittävä estämään kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Ennalta ehkäisevä toiminta on tärkeää ja myös mekanismit aikaiselle puuttumiselle silloin, kun syntyy ongelmia lapsille ja nuorille. Panostukset hyvään kansanterveyteen, jotka parantavat ihmisten psyykkistä ja fyysistä kapasiteettia, ovat erittäin tärkeitä.

Kaikesta huolimatta tosiasia on, että maamme tulee olemaan riippuvainen huomattavasta työperäisestä maahanmuutosta. Meidän on panostettava vahvasti maahanmuuttajien onnistuneeseen kotouttamiseen ja riittävään suomen ja ruotsin kielen opetukseen. Monikulttuurisuus merkitsee kohtaamisia eri kulttuurien, kielen ja kokemuksia omaavien ihmisten kesken. Tämä rikastuttaa luovuutta ja voi johtaa myös siihen, että uusia innovaatioita syntyy.

Investeringar i forskning och utveckling fungerar som en vitaminspruta för inte minst exportindustrin under en lågkonjunktur. Genom tillräckliga stimulanssatsningar kan man bidra till en produktions- och produktutveckling som hjälper företagen att snabbare komma igång när ekonomin igen börjar gå bättre.

Svenska riksdagsgruppen hoppas att man i Finland skulle kunna gå in för ännu större satsningar på forskning och utveckling inom miljöteknologin. Vi har redan ett stort kunnande, som med riktade satsningar kunde bli ännu större. Modern miljöteknologi kunde bli en stor exportsektor för Finland, samtidigt som ett ibruktagande här hemma också skulle stöda våra internationella åtaganden.

Klimatförändringen innebär att efterfrågan på nya lösningar för att spara energi, effektivera energianvändningen och för att utveckla förnybara energiformer kommer att vara på toppnivå långa tider framöver. Därför ska Finland utnyttja det goda anseende vi har då det gäller miljö och en hållbar utveckling och sträva efter att höra till de ledande länderna inom EU och i världen inom den här sektorn.

Övriga satsningar som har såväl sysselsättande som stimulerande effekter är satsningar på miljöarbeten, såsom vatten- och avloppsnätsarbeten. Svenska riksdagsgruppen anser att det är viktigt att anslagen för vatten- och miljöarbeten hålls på en hög nivå under hela ramperioden.

Herra puhemies! Jo viime syksynä hallitus ehdotti öljyntorjunnan määrärahojen lisäämistä korottamalla kapasiteettia öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjauksen myötä. Nyt työryhmä esittää myös uusien alusten tilaamista osana telakkateollisuuden elvytystoimia. Osa aluksista olisi yhteys- ja öljyntorjunta-aluksia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että tuen lisääminen öljyntorjuntavalmiuteen on kiireellinen välttämättömyys sen vuoksi, että öljy- ja kemikaalikuljetukset Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella kasvavat räjähdysmäisesti.

Hallitus on jo päättänyt jakaa uudelleen 200 miljoonaa euroa syksyn budjetissa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä elvyttäviä toimenpiteitä, työllisyyttä tukevia toimenpiteitä, yrittäjyyttä, vientisektoria, integraatiota ja kilpailukykyä on priorisoitava uudelleenjaossa. Lisäksi taantuman aiheuttamiin sosiaalipalvelujen kasvaviin tarpeisiin ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on myös vastattava. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä nykyisessä taloustilanteessa ei ole tilaa veronkevennysten lisäämiseen päätettyjä kevennyksiä lukuun ottamatta.

Herr talman! Satsningarna på utbildning för unga och arbetssökande måste vara tillräckliga. Mycket har redan gjorts när det gäller yrkesutbildningen. Antalet platser i andra stadiets yrkesutbildning har kunnat höjas avsevärt tack vare höjda budgetmedel. Det finns dock ännu en skillnad mellan behovet och utbudet. På många håll i landet kämpar man med personalbrist i skolor, på daghem eller på hälsocentraler. För att förhindra utslagning av unga är det nödvändigt att alla har en möjlighet till vidareutbildning efter grundskolan.

Svenska riksdagsgruppen anser också att produktivitetsprogrammet i princip är viktigt men att det i dagen läge är klokt att se tiden an gällande genomförandet av produktivitetsprogrammet inom bland annat TE-centralerna. De ekonomiska realiteterna har förändrats sedan grunderna för produktivitetsprogrammet slogs fast och justeringar till vissa delar av programmet kan inte vara tabu, ifall det finns starka motiv för det.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selontekoa on käsitelty kaikissa valiokunnissa, ehkä satoja asiantuntijoita on kuultu, valiokunnat ovat esittäneet, mitä tulisi huomioida mietinnössä, mitä tulisi huomioida tulevassa päätöksenteossa. Käsittelyaikaa on ollut aika paljon. No, mikä on lopputulos? Lopputulos on se, että mietinnössä on yksi lausuma ja siinä todetaan, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta, mutta eduskunta edellyttää, että valtiontalouden tilannetta seurataan valppaasti ja että tarvittaessa tehtyjen toimien riittävyyttä arvioidaan uudelleen. Onko tarpeellista sanoa näin? Eikö hallitus muutenkin olisi velvollinen seuraamaan tilannetta ja ryhtymään toimenpiteisiin? Eivätkö hallituspuolueet luota hallitukseen? Ne eivät luota hallitukseen, vaan pitää laatia perustelulausuma, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus toimii tällä lailla. En minä vaan tätä ymmärrä. Se on ollut ihan turhaa, tämä selonteon käsittely, jos tällaiseen päädytään.

Minun mielestäni mietinnössä olisi pitänyt menetellä siten, että olisi nostettu esille niitä asioita, mitä valiokunnissa on korostettu, mitä mietinnössä on korostettu, ja velvoitettu hallitusta toimimaan niitten mukaisesti. Sen takia kristillisdemokraattinen ryhmä on tehnyt vastalauseen, ja jo tässä vaiheessa esitän, että vastalauseessa olevat 18 perustelulausumaa hyväksyttäisiin.

Kyllä minä tiedän, että elämme todella vaikeita aikoja, elämme sellaisia aikoja, joihin liittyy paljon epävarmuutta. Mutta muutama kuukausi sitten, vielä syksyllä, ei ollut minkäänlaista epävarmuutta. Silloin hallitus puhui kyllä suurella äänellä, miten työttömyys säilyy ennallaan, miten bruttokansantuote nousee, miten verot laskevat, miten julkisen sektorin velka suhteessa bkt:hen laskee — vain muutama kuukausi sitten. Tänä päivänä käy juuri päinvastoin, mutta en minä väitä, että se on hallituksen syy, että käy päinvastoin. Mutta minun mielestäni, sanon sen vielä kerran, olisi pitänyt kiinnittää huomiota sellaisiin konkreettisiin asioihin, mihin pitäisi ryhtyä tämmöisessä tilanteessa.

Kun hallitus on korostanut ja myöskin eduskunnan eri valiokunnissa on paljon korostettu tuollaisia itsestäänselviä asioita, että pitää sosiaaliturvaa kehittää, pitää osaamista edistää, pitää t&k:hon panostaa, pitää energia- ja ilmastopolitiikkaa terästää jne., niin nämä ovat mielestäni itsestäänselviä asioita, mutta niitten pitäisi päätyä myöskin johonkin johtopäätökseen.

Huomaan myöskin, että valiokunnassa on ihan oikein todettu, että kuntien rahoituspohjaa tulee vahvistaa, hyvinvointipalveluihin pitää panostaa, terveydenhuoltoon, syrjäytymisen ehkäisyyn ja lapsiperheiden suhteellisen köyhyyden vähentämiseen — itsestäänselviä asioita. Ja taas kerran sanon: pitäisi päätyä perustelulausumiin, jotta niillä olisi jotain merkitystä.

Kun pidän tätä tärkeänä, niin on luonnollista, niin kuin jo sanoin, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tekee tällaisia perustelulausumia, jotka eivät ole mielestäni niin itsestäänselviä mutta joita minun mielestäni on vaikea vastustaa.

Viisi niistä kohdistuu verotukseen, ja verotus on kyllä äärettömän tärkeä. Eilen esimerkiksi Rkp:n ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, miten epäoikeudenmukaista on, että työttömien verotus on ankarampi kuin ansiotulonsaajien verotus, ja vaadittiin korjausta siihen. Kun näistä kehyksistä päätetään, te saatte äänestää siitä. Me olemme samaa mieltä, ja meillä on perustelulausuma, joka edellyttää, että hallitus korjaisi tämän epäkohdan.

Me emme myöskään ymmärrä sitä — kun olemme tehneet kirjallisia kysymyksiä, suullisia kysymyksiä autoverosta ja autoveron elvistä ja kun minä olen täysin vakuuttunut siitä, että jos yksikin maahantuoja vie asian oikeuteen, niin hallitus ja valtio häviää, tulee 30 000—40 000 oikeudenkäyntiä, joissa hallitus ja valtio koko ajan häviää — minkä takia ei kaikille, jotka ovat oikeutettuja palautukseen, palautettaisi, ja tästä eduskunta saa myöskin äänestää.

Me esitämme myöskin, että yleishyödyllisten yhteisöjen verotus selkiinnytettäisiin. Pohjoismaissa hyvinvointi perustuu hyvin pitkälle kolmannen sektorin suureen panokseen hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Tiedämme, että tässä on verotuskäytäntö muuttunut ja muuttumassa, ja on äärettömän tärkeää, että eduskunta antaisi lausunnon siitä, pysytäänkö siinä perinteisessä verotuskäytännössä vai muutetaanko se, ja tästäkin te saatte pian äänestää.

Eilen välikysymyskeskustelussa nostimme esille myöskin yrittäjien tärkeän tappiontasauspykälän ja totesin, että valtiovarainministeri on hyvin tietoinen siitä, että tämä on EK:n, yrittäjien, monen mielestä se kaikkein tärkein toimenpide, mihin nyt pitäisi ryhtyä. En oikein ymmärrä, minkä takia sitä on vastustettu. Edustajat ovat ainakin suullisesti olleet sitä mieltä, että näin pitäisi menetellä, ja tästäkin saatte pian äänestää.

Nämä olivat verotukseen liittyviä kysymyksiä. (Puhemies: 7 minuuttia!) Meillä on myöskin hyvin paljon työllisyyteen ja elinkeinoelämään sekä sosiaali- ja terveysasioihin liittyviä perustelulausumia. Ja niin kuin jo alussa esitin, että eduskunta nämä hyväksyisi, niin toivon myöskin niille tukea.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tarkastusvaliokunta antoi tästä kehysselonteosta lausuntonsa valtiovarainvaliokunnalle, se kiinnitti huomiota ko-ko valtiontalouden kehysmenettelyyn. Kehysmenettelyhän on toimivuudeltaan ja joustavuudeltaan erityisten haasteiden edessä juuri talouskriisien aikana. Tarkastusvaliokunta puuttui myös siihen, ettei ole esitetty arvioiden taustalaskelmia tai lähtöoletuksia siten, että esimerkiksi niiden luotettavuutta voitaisiin kunnolla tarkastella. Tämä on tilanne myös talouden elvytystoimien osalta, joiden perusteluita ei kehysmuistiossa juuri mainita. Näin ollen hallituksen toimenpiteet vaikkapa työttömyyden hoitamiseksi jäävät ilman perusteluita ja selkeitä vaikutusarviointeja. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä annetaan kehysmenettelystä turhankin positiivinen kuva, vaikka toki myönnetään, että sen toimivuudesta ei ole kokemuksia kriisitilanteessa.

Perussuomalaisten mielestä tiukat kehykset tulevat vaikeuttamaan entisestään elvytystoimia, joita on pakko tehdä, että kasvavaa työttömyyttä pystyttäisiin edes jollain tavoin hillitsemään. Se vapaus, joka kehysmenettelyssä on annettu sisäisten siirtojen tekemiseen, ei tule juuri lainkaan helpottamaan työttömien tai työttömyysuhan alla olevien henkilöiden tilannetta. Kehyksien painopistettä pitäisi siirtää hyväosaisuuden edistämisestä köyhyyden torjumiseen. Nykyisistä kehyksistä ei vain yksinkertaisesti löydy riittäviä ja nopeita toimenpiteitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elintason ja elämänlaadun parantamiseksi. Nythän köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrä kasvaa koko ajan.

Perussuomalaisten mielestä valtiontalouden kehykset vuosille 2010—2013 on alimitoitettu meneillään olevaan vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen nähden. Vuosien 2008 ja 2009 budjetit ja lisäbudjetit sisältävät noin 3 miljardin euron edestä elvytystoimia. Näistä veronkevennyksiä on 2,3 miljardia ja menonlisäyksiä vain noin 0,7 miljardia. Elvytys on vahvasti painottunut siis veronkevennyksiin. Kun nämä kevennyksetkin on vielä toteutettu parempiosaisia suosivasti, niin suunta on perussuomalaisten mielestä täysin väärä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on kyllä kaunista tekstiä, mutta valiokunnan enemmistöllä ei kuitenkaan ole mitään huomautettavaa selonteon johdosta, vaikka maata uhkaa todellinen taloudellinen lama irtisanomisineen ja lomautuksineen. Ja kun mietinnössä enemmistö edellyttää, että tilannetta seurataan tiiviisti ja tarvittaessa tehtyjen toimien riittävyyttä arvioidaan uudelleen, niin sekin on jo nyt ajastaan jäljessä oleva kannanotto. Kyllä jo ainakin perussuomalaisten piirissä tiedetään, että esimerkiksi työllisyyskehityksen kannalta toimet ovat olleet valitettavasti riittämättömiä.

Kun hallitus pitää tiukasti kiinni valtion tuottavuusohjelmasta, joka on selvä julkisen sektorin alasajo-ohjelma, niin se aiheuttaa monenlaista vahinkoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Reuna-alueilta uhkaavat hävitä viimeisetkin valtionhallinnon palvelut. Rikollisuus saa lisää jalansijaa. Harmaa talous rehottaa ja sen kautta valtion verotulot pienenevät entisestään eikä rikoshyötyjä saada tuomittua eikä perittyä. Kehyksissä olisi taas pitänyt taata riittävä henkilöstö poliisille, Tullille ja Rajavartiostolle sekä syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille. Nyt rikosten tutkinta pitkittyy ja osa ehtii vanhentua. Wincapita-tyyppisiin massiivisiin tutkintaoperaatioihin olisi saatava välittömästi irrotettua riittävästi rikostutkijoita siten, ettei muu rikostutkinta vaarantuisi, niin kuin tällä hetkellä on käymässä. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Näin aivan, ed. Rajamäki, se tulee näkymään. — Sama varautuminen tulisi tehdä myös syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten osalta. Myös turvapaikkahakemusten käsittelyjä on nopeutettava, jotta hakijoiden aiheuttamat menot valtiolle saataisiin minimoitua.

Arvoisa puhemies! Tekemätöntä työtä olisi. Meillä on suuri joukko erilaisia työllistäviä hankkeita, kunhan vain saataisiin rahoitus kuntoon. Rakennusalan syöksyä voitaisiin helpottaa, kun varoja osoitettaisiin esimerkiksi homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausrakentamiseen. Nyt aiheutetaan typerällä politiikalla yhteiskunnalle suuria ja arvaamattomia menoja pitkällä tähtäimellä. Perusväylänpidon rahoitusta lisäämällä saataisiin tehtyä järkeviä töitä, jotka on kuitenkin tehtävä jossain vaiheessa, jos maa halutaan pitää kauttaaltaan asuttuna. Lisärahoitus myös hidastaisi ilmastonmuutosta.

Valtiovallan tulisikin nyt aikaistaa laajasti niitä kohteita, joita on suunnitelmissa tuleville vuosille, vaikka velkarahalla. Tulevat maksajatkin olisivat varmasti tyytyväisempiä, kun maksun aikana pystyvät tiedostamaan, mihin järkeviin hankkeisiin velkarahat on käytetty. Myös metsissä olisi kyllä työtä. Nuoret metsät odottavat tekijäänsä, mutta Kemera-rahat ovat jälleen kerran loppumassa. Niihin olisikin saatava lisäystä asiantuntijoitten arvion mukaan 20 miljoonan euron tasolla. Hämmästyttävää on myös, että suomalaisen perheviljelmäpohjaisen maatalouden turvaamiseen ei kehyksistä valitettavasti löydy juurikaan tukea.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä on todella valitettavaa, jos eduskunnan enemmistö tulee hyväksymään nyt palautekeskustelussa olevan kehysmietinnön. Se johtaisi vääjäämättä suurtyöttömyyteen, julkisten palveluiden heikkenemiseen entisestään sekä siihen, että suuri osa väestöstä ajautuu jopa kurjuuden rajamaille.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset ryhmäpuheen pitäjille ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalle.

Kaikkein olennaisin tehtävä tässäkin ajassa on se, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tämän kriisinkin jälkeen. Kun me puhumme taloudesta tai verotuksesta tai rakenteellisista uudistuksista, niin on syytä muistaa, että nämä ovat vain välineitä sen itse tavoitteen ja tarkoituksen aikaansaamiseksi eli sen, että Suomi on tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta tämän kriisinkin jälkeen.

Kaikki tässä salissa olevat ja ylipäänsä suomalaiset puolueet jakavat sen yhteisen tavoitteen hyvinvointiyhteiskunnan tarkoituksenmukaisuudesta. Keinoissa ehkä on jonkun verran sitten eroavaisuuksia.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessa on kaksi keskeistä haastetta, joista ensimmäinen on tämä talouskriisi, sen seurausvaikutukset ja talouden kuntoon saattaminen, ja toinen on hyvin Suomi-spesifi, muualla Euroopassa tuntematon käsite ikääntyminen, joka siis aiheuttaa sen, että meillä on vähemmän niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä, ja kun hyvinvointiyhteiskunta tehdään vain ja ainoastaan työn kautta, niin haasteet ovat Suomessa monin verroin suuremmat kuin muualla.

Arvoisa puhemies! Monet, erityisesti opposition kansanedustajat ovat toivoneet, että käsittelisin vähän laajemmin taloutta ja erityisesti kansainvälisen talouden kehitystä. Yritän sitä nyt jossakin määrin tässä vaiheessa tehdä.

Kuten jokainen tietää, talouskehitys on erittäin sumuista edelleenkin. Se on sitä kaikkialla, ei vain Suomessa. Ensimmäiset toiveikkaat piristymisen merkit on jo nähty siellä täällä, Yhdysvalloissa, myös Suomessa, mutta itse en uskaltaisi niistä vielä vetää kovin kaksisia, pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Suomessa kuluttajien luottamus hieman nousi viime viikolla julkistetussa tutkimuksessa, mutta senkään kohdalla en haluaisi vielä vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta kun niitä syitä on analysoitu, niin näyttää siltä, että ihmiset ovat todella hyvin perillä tämän hetken tilanteesta. Erityisesti niillä ihmisillä, jotka ovat työpaikkansa säilyttäneet, eli noin 90 prosentilla työvoiman käytettävissä olevista ihmisistä, jotka ovat siis säilyttäneet työpaikkansa, ostovoima nousee ennätystahtiin. Samoiten laskevat korot ovat auttaneet tavallisia ihmisiä. Työttömyys, vaikka se on noussut ripeästi, ei ole täysin räjähtänyt, mutta sekään ei kerro tietysti mitään vielä tulevaisuudesta. Mutta tämänhetkinen tilanne on se, että osa näistä asioista, joita mainitsin, varmasti tuo jonkunmoista tulevaisuudenuskoa kuitenkin tavallisille ihmisille. (Välihuuto vasemmalta) — Ei kannata vetää vääriä johtopäätöksiä tahallaan. Kerroin tästä hetkestä ja ihmisten mielialoista. Uskon, että tilanne tässä vielä kerkeää heikkenemäänkin, koska vaikka talous kääntyisi nopeasti, niin työttömyyden kasvu on väistämätöntä. Näin se vaan valitettavasti menee.

Meillä on siis edelleenkin se tilanne, jota ennustimme jo kauan kauan sitten, maailmalta lähtenyt finanssikriisi, joka ei ole sinänsä tullut Suomeen, kuten sanoin jo puolitoista vuotta sitten. Suomalaiset pankit ovat tältä säästyneet, mutta meihin iskee, kuten sanoin jo kauan sitten, reaalitalouden kriisi, joka näkyy hyvin monella tavalla muun muassa julkisen talouden kriisinä. Vaikka pohjakosketus taloudessa tulisikin lähiaikoina, olisimme vasta hyvin alkuvaiheessa seurausten hoitamisessa.

Arvoisa puhemies! Kyse on tälläkin hetkellä, oli alun perin ja on tälläkin hetkellä, finanssikriisistä eli pankkisektorin kriisistä. Oikeastaan millään muulla ei ole niin suurta merkitystä kuin kansainvälisillä pankkisektoreilla. Pankkisektorien rahoitusmarkkinat ovat ikään kuin talouden verenkierto, ja niin pitkään kuin epäluottamus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on tätä luokkaa kuin se on tällä hetkellä, on turha kuvitella mitään kestävää kasvua. Minkään suuruisella elvytyspaketilla ei ole merkitystä kestävän kasvun aikaansaamiseksi, ellei tämä luottamus rahoitusmarkkinoille palaudu.

Tästä syystä johtuen me suomalaiset olemme olleet poikkeuksellisen aktiivisia Euroopassa, muuallakin, erityisesti Euroopan laajuisten pankkisektorilla tehtävien stressitestien läpiviemisessä. Yksinomaan testit eivät riitä, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta saamme luotettavan kuvan suurimpien pankkien tilanteesta. Sen jälkeen kunkin hallituksen täytyy tehdä ne kipeät, ne paljon kansalaisia ärsyttävät toimenpiteet, joilla pankkien taseet siivotaan ja pankit pääomitetaan. Muussa tapauksessa turhan moni tavallinen ihminen menettää työpaikkansa ja yrityksiä kaatuu. Tämä on tosiasia. Suomalaiset ovat tämän läpikäyneet. Meillä on tässä kokemusta. Valitettavasti ihan kaikki eurooppalaiset eivät ole meidän kanssamme vielä samaa mieltä.

Olemme saaneet kuitenkin erävoiton, jos tässä nyt tämmöistä vertausta haluaa käyttää, siinä, että Suomen aloitteesta nämä stressitestit nyt joka tapauksessa tehdään.

Eurooppalaiset olivat tämän kriisin hoitamisessa yhdysvaltalaisia parempia sen alkuvaiheessa, mutta tällä hetkellä amerikkalaiset ovat meitä edellä erityisesti pankkisektorin kuntoon laittamisessa. Testit on siellä tehty, pääomitusrakenteet ovat selvillä ja keinot, kuinka pankkien taseet putsataan, ovat myös olemassa.

Kaikki maat ja alueet ovat taantumassa, mutta hyvin eri tilanteissa. Osa maista, kuten nyt vaikkapa Yhdysvallat, Britannia, Irlanti ja Espanja, ajautuivat vaikeuksiin hyvin pitkälti kotimaisten toimien seurauksena asuntokuplasta ja pankkikriisistä johtuen, mutta taas maat kuten Saksa, Suomi, Ruotsi ovat kärsineet maailmantalouden vedon puutteesta ja sen laskusta.

Kun katsomme näitä bkt-kasvuarvioita, niin kovin synkältä näyttää tänä vuonna. EU:ssa ennusteet näyttäisivät noin miinus 4 prosentin kehitystä. Samoiten euroalueella se saattaa olla jopa sitä huonompi. Yhdysvalloissa miinusmerkkinen luku olisi noin 3 prosenttia. (Eduskunnasta: Entä Suomessa?) — Suomessa noin 5 prosenttia, mutta tulee kiire saavuttaa sekin, mikäli viennin kehitys on sillä tasolla kuin alkuvuodesta on ollut.

Nyt siis odotetaan vakavia tukitoimia rahoitusmarkkinoilla sekä reaalitaloudessa. Esimerkiksi Euroopan laajuiset stressitestit ja yhteiset keinot pankkien taseiden selvittämiseksi ovat aivan välttämättömiä tämän talouskriisin voittamiseksi.

Suomessa on satsattu poikkeuksellisen paljon elvyttämiseen. Se ei ole meidän mielipiteemme, vaan se on myös kansainvälinen arvio. Olemme Euroopan kolmanneksi elvyttävin maa, ja Euroopan komission arvioiden mukaan sillä on merkittävä vaikutus ollut myös suomalaiseen työttömyyskehitykseen, joka on selkeästi maltillisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa tai muualla Euroopassa. Suomi on tässä sarjassa toistaiseksi pärjännyt paremmin ja myös komission arvioitten mukaan osittain johtuen elvytyspanoksista. Mutta elvytyspanoksista emme ole nähneet emmekä saaneet lähestulkoonkaan kaikkea vielä irti johtuen rahoitusmarkkinoitten ongelmista. Tämä totuus on myös muualla maailmassa saman kaltainen.

Tällä hetkellä Imf, Ekp ja Euroopan komissio kaikki suosittavat elvytyshanojen supistamista, jopa kiinni pistämistä. Yleinen käsitys näissä kansainvälisissä talouslaitoksissa on se, että nyt täytyy keskittyä lähinnä exitstrategian eli ulospääsystrategian hahmottamiseen. Eurooppalaisessa yleisessä keskustelussa muun muassa tämän päivän Financial Timesista tämä voidaan huomata. Erityisesti Saksassa sosialidemokraattiministerin johdolla käytävä keskustelu on tämän suuntaista. Meillä ei pidä päästää paniikkia valloilleen, huolettomuutta valloilleen ja ikään kuin semmoista tunnelmaa, että joka päivä pitää touhuta jotakin uutta. (Ed. Rajamäki: Haravatalkoisiin!) Eli vastuullisuus on muuallakin valttia kuin Suomessa.

Julkisen talouden näkymät kansainvälisesti ajateltuna ovat erittäin huolestuttavia. Meilläkin Suomessa on paljon ihannoitu Yhdysvaltojen mittavaa elvytystä. Sen seurauksena alijäämä on 14 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain velka nousee noin 91 prosenttiin. Japanissa vaje on noin 9 prosenttia ja velkasuhde bkt:sta liki 200 prosenttia. Suomi on tässä katsannossa huomattavasti paremmassa asemassa luonnollisesti. Meillä ei ole mitään syytä pyrkiä tähän huonoimpien maitten kastiin sen takia, että muilla kuin Suomella ei ole vastaavaa erillistä haastetta eli ikääntymisen mukanaan tuomia erityisiä talouden sopeutushaasteita.

Tämän kriisin seurauksena kansainvälinen taloustilanne ja talouskehitys tuleville vuosille voi muuttaa merkittävästikin muotoa. Uskon näin, että Euroopan sisällä veroasteet tulevat nousemaan. On mahdotonta ajatella, että esimerkiksi Britannia, joka sukeltaa tolkuttomasti, voisi sanoa näin, liki 14 prosentin vajeeseen ja 82 prosentin velkasuhteeseen vuoteen 2010 mennessä, joka saattaa nousta jopa 100 prosenttiin tulevina vuosina, voisi pärjätä ilman merkittäviä menoleikkauksia tai verojen korotuksia. Tämä voi tuoda mielenkiintoisen uuden kilpailuasetelman myös meille suomalaisille. Mutta selvää lienee se, että Euroopassa kohonnevat veroasteet johtavat kasvun hiipumiseen ja heikompaan työllisyyskehitykseen, eli se tavoite, joka monella on ollut nostaa veroastetta, ei sinänsä ole välttämättä tavoiteltava, mutta todennäköisesti hyvin välttämätön muuallakin kuin Suomessa. Eli seurauksena voi olla hyvin hidas kasvu johtuen inflaatiosta, joka tulee mittavien elvytyspanosten seurauksena olemaan todennäköinen, samoiten sitten kattamattomien vajeiden kiinnikuromisen seurauksena nostetut verot. Nämä kaikki vaikuttavat Euroopan ja maailmantalouden hyvin hitaaseen nousuun. En usko mihinkään nopeaan nousuun.

Arvoisa puhemies! Elvytyksestä on puhuttu paljon. Osana elvytystä Suomessa on käytetty myös tuloveron kevennystä, joka ei suinkaan ole yksinomaan elvytystoimenpide, vaan rakenteellinen toimenpide. Mikäli sitä ei olisi tehty, suomalaisten eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoima ei olisi noussut niin kuin se nyt on noussut.

Toisaalta uskon takuuvarmasti siihen, että nimellispalkkojen pyynti olisi erittäin korkea tällä hetkellä, mikäli ostovoima ei olisi noussut. Toisaalta, kun Suomen kotitaloudet ovat erittäin velkaantuneita, suomenennätystasolle velkaantuneita, niin niiden asemaa ei olisi pystytty helpottamaan eikä myöskään työnsä menettäneiden, jotka elävät työttömyysturvan varassa. Tästäkin syystä johtuen sosiaaliturvauudistusten ohella nämä elvytystoimenpiteet ovat Suomessa hyvin monella tapaa perusteltuja.

Arvoisa puhemies! Meillä on edessä erittäin vakavat taloudelliset ajat. Se vaatii meiltä malttia. Se vaatii meiltä sitä, että pidämme pään kylmänä, tunnustamme tosiasiat emmekä jatkuvasti yritä uusilla toimenpiteillä, ennen kuin entistenkään vaikutuksia on täysin nähty, tehdä jotakin uutta avausta, joka tulisi erittäin kalliiksi veronmaksajille.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen ei vastannut niihin kahteen olennaiseen kysymykseen, joihin täällä ryhmäpuheissa on viitattu.

Tullaanko menokehystä uudelleen tarkastelemaan taloustilanteen muututtua siitä kahden vuoden takaisesta, jolloinka se on määritelty? Tiedämme kuitenkin viime laman opetuksista, kun ennalta ehkäisevästä työstä leikataan, mitkä ovat seuraukset ja kuinka pitkään sen hintaa maksetaan. Hallitus on toistamassa nyt niitä virheitä. Aikooko hallitus herätä ja korjata menokehystään?

Toinen kysymys, johon ministeri Katainen ei vastannut: miksi hallitus tietoisesti jättää tuloja lisäämättä? Kysymys on harmaasta taloudesta, kysymys on monesta tuottavuusohjelman kohteesta, Verohallinnosta, Tullista, ulosotosta, toimista, joista on sanottu, että kun sinne tuottavuusohjelmaa ei kohdenneta, saadaan kerättyä verotuloja enemmän, ja kun harmaan talouden torjuntaan panostetaan miljoonia euroja, sillä saadaan satoja miljoonia euroja takaisin. Eikö ministeri Kataista kiinnosta lisätulojen saaminen valtiolle?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kokoomuksen puheessa korostuu se, kuinka vasemmistopuolueilla on tapana arvostella menokehystä ja siitä kiinnipitämistä. Nyt sitten kumminkin täällä kerskutaan sillä, että on hyvin hoidettu ja hallitusti hoidettu ja lisävelkaa voidaan ottaa. Nythän meillä hoidetaan tämä yritystalouspuoli, pankit, yritykset, meillä on monennäköisiä virityksiä yrityspuolella. Eikö olisi syytä sitten pikkuhiljaa ottaa huomioon tämä kuntasektori, kun nyt Kuntaliiton kuntakanavalta tuli viesti, että Kuntaliitto esittää ensi vuodeksi 250 miljoonaa euroa lisärahoitusta? Eikö tämä olisi myöskin sitten huomioon otettava? Asiantuntijat kumminkin väittävät, että ensi vuosi on meidän hyvinvointivaltiollemme aikamoinen kriisivuosi elikkä meidän niin sanotut hyvinvointipalvelut ovat kovilla vuoden päästä tähän aikaan ja ensi syksynä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministerin viesti oli oikeastaan se, että pää kylmänä ja seurataan tilannetta. Kyllä niinkin voi menetellä, mutta aivan niin kuin ed. Paasio totesi, harmaaseen talouteen voidaan kyllä puuttua. Meillä oli niin työnantajan kuin työntekijöitten järjestöjen edustajat verojaostossa, ja he olivat molemmat, siis molemmat, harvinaisen yksimielisiä siitä, että tietyillä toimenpiteillä voitaisiin estää miljoonia karkaamasta, puhuivat jopa 500 miljoonasta, jotka karkaavat maasta pois harmaan talouden varjolla, ja kyllä nämä kertoivat, että valtiovarainministerillekin on tiedotettu tästä. Kyllä me kaikki ihmettelemme, että jos tosiasiat todella ovat näin, niin kyllähän siihen pitäisi puuttua. Ja kysymykseni kuuluukin, aiotaanko pikaisesti siihen puuttua.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun valtiovarainministeri totesi, että talouskehitys on sumuista, niin eikö silloin pitäisi, niin kuin täällä edeltävät kollegatkin totesivat, saada valtion rahakirstuun se, mitä sinne lainsäädännön mukaan kuuluu. Mikäli ei saada riittäviä resursseja talousrikostutkintaan syyttäjien ja tuomioistuinten puolelle, niin seurauksena on se, että valtio menettää yhä enemmän tulojaan. Osa talousrikoksista vanhenee eli jää kokonaan tutkimatta resurssipuutteen johdosta. Minun mielestäni valtiovarainministerin kannattaisi nyt tältä osin kuunnella alan asiantuntijoita eikä luottaa niihin valtiovarainministeriön omiin virkamiehiin.

Meillä oli ed. Paajasen kanssa eilen mahdollisimman hyvä tilaisuus kuunnella näitä murheita poliisiasiain neuvottelukunnan kokouksessa. Ministeri Katainen voisi kuunnella vaikka ed. Paajaselta niitä viestejä, joita meille tuli. Ne olivat varmasti tosia.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ensinnä ministerille tuosta taloustilanteen selvittelystä. Se on todettava, niin kuin ministerikin sanoi tuossa puheenvuorossaan, että edellisestä lamasta Suomessa on opittu aika paljon asioita ja ne ovat silti aika tuoreessa muistissa tuollaisen runsaan 15 vuoden takaa. Se minua ihmetyttää, kun oppositiosta päin käydään koko ajan sellaista debattia ja keskustelua, että hallitus ei muka olisi tehnyt mitään. On. Hallitus on hallitusti hoitanut tätä taantuman torjumista. Mutta se pitää muistaa, että nyt meillä ei ole kotimainen taantuma vaan meillä on maailmanlaajuinen taantuma, ja meidän pitää saada kotimainen kysyntä pysymään yllä, ja siinä ovat nämä toimenpiteet, mitä Vanhasen hallitus on tehnyt. Kysyntää meidän pitää pitää koko ajan yllä. Jos siinä vedetään käsijarru päälle, niin sen jälkeen on tilanne kyllä aivan katastrofaalinen.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä harmaaseen talouteen tulee, niin tältä osinhan verojaostossa kuultiin juuri asiantuntijoita ja varsinkin rakennusteollisuuden osalta. Samat asiantuntijat ovat menossa ministeri Kataisen luokse, ja asiassa jatkuvasti tehdään töitä, jotta harmaata taloutta kyetään torjumaan.

Kun olen kuunnellut tätä keskustelua täällä, niin oppositio vaan räksyttää. Missä ovat ne vaihtoehtoiset keinot? Mitä te haluatte tehdä, jotta tilannetta voitaisiin parantaa? Hallituksella on selkeä toimenpideohjelma, sitä toteutetaan jatkuvasti. Ja mikä on olennaista: yhteiskuntaan ei saa luoda paniikkia. Talous on psykologiaa, ja kun luodaan paniikkia, niin se syventää tätä lamaa. Nyt kuitenkin on selviä merkkejä jo siitä, kun kotitaloudet ovat huomanneet, että lähtökohtaisesti niitten talous on suhteellisen vakaalla pohjalla, että tilanne on korjautumassa vähitellen, mutta silti riskejä tässä taloustilanteessa on. Olennaista on se, että nyt eduskunta hyväksyy ne kehykset, joiden mukaan eletään, ja tärkeätä on, että me harjoitamme sellaista suhdannepolitiikkaa, että hyvinä aikoina kerätään rahaa, jotta meillä on varaa elvyttää, ja tämä on ollut kokoomuksen olennaista keynesiläistä politiikkaa, jota pitää jatkossakin jatkaa.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Utskottet påminner om att Finland efter den här ekonomiska nedgången igen kommer att ha arbetskraftsbrist. Nu upplever vi att folk blir arbetslösa, men snart kommer vi att vara i den situationen igen där vi har brist på arbetskraft. Då är det en specialgrupp, en grupp som under senaste depression råkade i kläm för långa tider, nämligen de som var nyutexaminerade, som blev färdiga med sina studier. Den här gruppen borde man också nu komma ihåg att fästa uppmärksamhet vid.

Omana erityisryhmänään voidaan tosiaan pitää vastavalmistuneita, jotka ovat juuri päättäneet tai tulevat päättämään opiskelunsa tämän taloudellisen laman aikana. Nyt pitäisi olla erityisen tarkkana siitä, ettei käy niin kuin viime laman aikana, jolloin useampi ikäluokka jäikin pitkäksi aikaa työelämän ulkopuolelle. Tässä tarvitaan nyt eri hallinnonalojen yhteistyötä ja mahdollisuuksia toimenpiteisiin on olemassa paljon. Näitä kaikkia keinoja tulisi todellakin nyt käyttää.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kataiselle kaksi kysymystä.

Ensimmäinen koskee näitä kestävyyslaskelmia julkisesta taloudesta, joita tarkastusvaliokuntakin omassa lausunnossaan edellytti. Aikooko ministeriö niitä todella tuoda meille ja esittää meille?

Toinen on näistä Euroopan unionissa tehtävistä stressitesteistä pankille. Olen hyvin ylpeä ja kiitän siitä, että olette niitä johdonmukaisesti ja tinkimättömästi vaatinut. Nyt kun ne todennäköisesti ovat tulossa, niin suunnitelmissa on, että ne koskisivat kuitenkin suhteellisen pientä määrää pankkeja. Onko tälle vielä tehtävissä jotain? Kuinka realistisena pidätte sitä, että niiden pankkien tarkastusmäärä nousee? Vai onko siinä kysymys taktikoinnista, että jotkut isot maat haluavat peitellä omia pankkejaan, koska pelkoni on se, että sitten kun me olemme jossain määrin juuri nousemassa tästä kriisistä, niin sitten paljastuukin isojen maiden pankeista näitä roskaluottoja. Ja sitten vielä tähän: Mitä näille stressitestien tuloksille tehdään? Onko siitä selkeää, yhteistä näkemystä unionissa?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elvytystoimista on paljon keskusteltu, ja sehän on tosiasia, että niistä elvytystoimista, joista maaliskuussa päätettiin, osa on alkanut nyt ja loppuosa on alkamassa, elikkä syksyllä nähdään niiden työllisyysvaikutukset. Toisaalta on hyvä ja välttämätöntä, että säästetään panoksia jatkoonkin, koska päivänselvää on, että tällainen jälkiviive aiheuttaa sen, että työllisyystilanne tulee edelleen heikkenemään myöskin ensi syksynä. Elikkä toisin sanoen elvytystä tulee jatkaa, mutta on tärkeää tietenkin nähdä sen vaikutukset, jotta ne elvytykset voidaan kohdentaa oikealla tavalla.

Myöskin on syytä todeta, kun täällä on sanottu, että toistetaan samat virheet: Eihän nyt leikata menoja, ei nyt nosteta veroja niin kuin edellisessä lamassa joko jouduttiin pakosta tekemään tai joka tapauksessa tehtiin. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Päinvastoin kunnillekin lisätään valtionosuuksia merkittävästi, kun kaikkein suurimmat kuntien valtionosuuksien leikkaajat edellisessä lamassa istuvat siinä oikealla puolella. Ed. Tiusasen puolue mukana myös.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri Katainen, toistitte vanhan viestinne siitä, että elvytystoimet on nyt tehty ja nyt ristitään kädet ja odotellaan, mitä tulee tapahtumaan. Tämän vahvisti myös täällä kansanedustaja Manninen.

Minulla on kuitenkin tässä kaksi haastattelua. Toinen on päivätty 2.5., ja siinä ministeri Pekkarinen kannatti hallituksen lisäelvytystä. Toinen on päivätty 24.5., ja siinä pääministeri Vanhanen toteaa, että hallitus on valmis lisäelvytykseen. Minä en liene ainoa, jota hämmentää tämä hallituksen sisäinen ristiriita ja sisäiset ristiriitaiset viestit. Toiset ovat kannattamassa lisäelvytystä, mutta te olette todennut, että elvytyshana on nyt pantu kiinni ja nyt odotellaan tuloksia. Voisitteko te ystävällisesti kertoa nyt ja tässä: Mikä on hallituksen talouspoliittinen linja? Minusta suomalaiset tämän kriisin keskellä kaipaavat vahvaa johtajuutta, selkeää talouspoliittista linjaa, ja sitä tältä hallitukselta ei näytä löytyvän.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtio tarvitsee lisätuloja. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin Virken mukaan viime vuosina rakennusalalla on aiheutettu muun muassa 400—500 miljoonan euron vuotuiset vahingot. Harmaa talous aiheuttaa valtiolle useiden satojen miljoonien eurojen menetykset kuten tästä tutkimuksesta käy ilmi. Lisäksi ne vääristävät kilpailua yritysten välillä. Miksi hallitus ei tuo eduskuntaan esityksiä, joilla harmaa talous saadaan kuriin? Miksi virkamiehet makaavat siellä ministeriössä eivätkä tuo esityksiä, koska tämä raha, jos mikä, kuuluisi veronmaksajille elikkä yhteiskunnalle? Miksi te ette tuo niitä? Vai haluatteko te suosia tätä harmaata taloutta, koska sille ei mitään tehdä, se on vuosikausia vaan laajentunut ja laajentunut? Miksi te ette tee mitään?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen, sanoitte kyllä hyvin, että on tärkeää olla positiivinen ja ajatella, että hyvinvointiyhteiskuntamme on edelleen hyvinvointiyhteiskunta. Mutta kuitenkin me tiedämme, että nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnasta emme voi puhua, jos hyvinvointipalvelut ovat romuttumassa.

Sain olla viime viikolla Taysissa katsomassa, miten siellä tehdään muutoksia. Leikkaussalit eivät toimi sillä teholla kuin niitten tulisi, ja siitä seuraa se, että ei meidän hoitotakuu toteudu. Ihmiset eivät pääse hoitoihin, hoitopalveluihin, tässä erikoissairaanhoidossa, mutta eivät myöskään pääse ikäihmiset palveluihin niin kuin heidän tarvitsisi. Minä haluan, arvoisa valtiovarainministeri, kysyä, että miten te vastaatte tähän, mitä oikeastaan sosiaali- ja terveysvaliokuntakin täällä sanoo, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että miten te näette hyvinvointipolitiikan merkityksen hyvinvointipalveluiden turvaamisessa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minne ovat, hallitusherrat ja -rouvat, unohtuneet talouskehyksistä sotiemme veteraanit, jotka taistelivat maallemme itsenäisyyden? On nöyryyttävää seurata, kuinka veteraanit joutuvat televisiokeräyksin turvaamaan vanhuudenpäivänsä. Veteraanit joutuvat joka vuosi jännittämään, riittävätkö kuntoutusrahat tänä vuonna omaan kuntoutukseen vai joutuuko kuntoutusvuoroa odottamaan ehkä vuosiakin. Veteraanien kuntoutus myös työllistäisi näin lama-aikana hoitohenkilökuntaa. Kysyisin ministeri Kataiselta: Milloin hallitus lopettaa veteraanien nöyryyttämisen ja varaa kunniakansalaisillemme, veteraaneille, arvoisensa vanhuudenpäivät riittävien määrärahojen muodossa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ja eduskuntaryhmä kannattavat lisäelvytystä ensi elokuun lisäbudjetin yhteydessä. On oikein, että siinä yhteydessä katsotaan, minkälaisilla toimenpiteillä saadaan parhaimpia vaikutuksia. On selvää, että tarvitaan kohdentamista niin, että sillä valtion tietyllä rahapanoksella saadaan moninkertainen vaikutus sitten kokonaistalouteen. Tällaista löytyy muun muassa rakentamisessa, ja itse pidän tärkeänä, että myös kuntien rakennushankkeisiin kohdennetaan uutta rahaa paitsi sivistystoimen investointeihin myös sosiaali- ja terveystoimen investointeihin. Samalla voidaan kehittää palvelurakennetta, mikä on tärkeää, elikkä ne toimenpiteet, jotka joka tapauksessa joudutaan lähivuosien aikana toteuttamaan, nyt kannattaa tässä suhdannetilanteessa toteuttaa. Olen huolestunut siitä, että eräät vauraat kaupungitkin ilmoittavat lykkäävänsä investointeja. Nythän pitäisi koko julkisen sektorin olla mukana näissä yhteistalkoissa, käynnistää nopeasti vaikuttavia hankkeita, ja kyllä isoilla kaupungeillakin pitäisi olla iso rooli.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaksi päivää ovat sosialidemokraatit täällä arvostelleet hallituksen veronalennuksia. Suurin osa hallituksen veronalennuksista on tuloveronkevennyksiä, ja valtaosa näistä kohdistuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin ja eläkkeensaajiin. Kun paikalla on sosialidemokraattien puheenjohtaja, ryhmän puheenjohtaja ja entinen puheenjohtaja, puolueen ja ryhmän varapuheenjohtaja, niin olisiko toivoa siitä, että saisin selkeän vastauksen teiltä sosialidemokraateilta tässä keskustelussa seuraavaan kysymykseen: oletteko halukkaita peruuttamaan hallituksen tuloveronalennuksia korottamalla tässä tilanteessa palkansaajien ja eläkkeensaajien tuloverotusta, vai mitä tämä teidän arvostelunne ja kritiikkinne hallituksen tuloveronalennuksia kohtaan tarkoittaa käytännössä?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla oli tänä päivänä ilo elää tähtihetki tässä salissa — olen aika ahkera istuja täällä — kun ed. Kimmo Sasi puhui harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta, loistavaa. Olemme, arvoisa valtiovarainministeri, siirtyneet oikeaan aikakauteen. Täällä aivan oikealla tavalla on pyydetty, että tuokaa käännetty arvonlisäveroesitys välittömästi eduskuntaan. Tuokaa ne muut toimenpiteet myöskin. Kysymys on parista miljardista eurosta lisää tuloja valtiolle. Ne tarvitaan nyt.

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Työllisyys on kaiken perusta, kun me ajattelemme julkisen sektorin toimintoja ja niiden rahoitusta. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi työllisyysasteen nostaminen noin vajaasta 70 prosentista 75 prosenttiin. Se oli silloin, ja nyt sopii kysyä valtiovarainministeriltä, mihin tavoitteluun rakentuvat lähivuosien valtiontalouden kehykset ja budjettiraamit.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on täällä turhan vaatimaton, kun hän sanoi, että Euroopan kolmonen. Kyllä te olette Euroopan ykkönen, mitä tulee verojen alentamiseen, Euroopan ykkönen. Mutta nämä muut elvytystoimet, työllisyystoimet, niissä te olette hännänhuippua. Nyt te ilmoititte, että elvytyshana on laitettu kiinni, ei enää lirise. Täällä keskustan edustajat Manninen ja Rantakangas sanovat, että elvytystä pitää jatkaa. Elvytystä pitää jatkaa. Jään tietysti kysymään, ministeri Katainen, päätittekö te henkilökohtaisesti laittaa tämän hanan kiinni vai onko niin, että elvytyksen lopettaminen nyt on koko hallituksen linja. Tämä olisi varmaan asia, mikä koko eduskuntaa kiinnostaa, onko se nyt todella niin, että elvytyksen aika on ohi, niin kuin te täällä äsken julistitte, vai saako keskusta jotain sittenkin aikaiseksi kaikkien näiden puheiden jälkeen, joita koko kevät on pidetty.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri viittasi yhteiseen tavoitteeseen hyvinvointiyhteiskunnan osalta, ja sitten kuvasitte tilanteen kehitystä ja päädyitte siihen, että seurauksena voi olla hidas kasvu ja veroasteen nousu. Voin vakuuttaa, että seurauksena on hidas kasvu ja veroasteen nousu tämän talouskatastrofin jälkeen. Kuukaudesta toiseen bruttokansantuote on hakannut yli miinus 10 prosentin tuotosta. Kaupan kysyntä, kaupan myynti laskee yli 10:tä prosenttia. Te puhutte edelleen ostovoimasta, ikään kuin se olisi tämä mantra, jokin ratkaisu tässä kysymyksessä. Tosiasia on, että se ei kanavoidu tuonne kaupan hyllyille eikä mihinkään muuallekaan. Syksystä saakka tämä linja on ollut epäonnistunut, on tehty virhearviointeja sekä ulkoisten syitten osalta että sisäisten syitten osalta. Minusta on järjetöntä nyt sitten edelleen väittää, että linja olisi oikea. Kannattaa tarkistaa linja ajoissa, koska hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus tässä on vaakalaudalla eikä se tosiasia kauniilla puheilla kyllä miksikään muutu, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että se on kaatumassa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ed. Zyskowiczin kysymys on nimenomaan oikea. Tämä on varjonyrkkeilyä niin pitkään, kun me emme tiedä vastausta tähän, eli halutaanko eläkkeensaajien, palkansaajien veroja nostaa, pitäisikö valtion ottaa eläkkeensaajilta ja palkansaajilta enempi kuin mitä hallitus on nyt tehnyt. Tämä on se olennainen kysymys, "kyllä" tai "ei" vastaus. Muuten tämä on varjonyrkkeilyä. Ei kannata puhua sitten, että ostovoiman vahvistaminen on väärää. Pitää sanoa, että eläkeläisiltä pitää ottaa enempi, palkansaajilta pitää ottaa enempi, jos vastustatte ostovoiman kasvua.

Mutta sitten näihin kysymyksiin.

Ed. Paasio totesi menokehyksistä. Tavoite ei ole menokehysten rikkominen. Toivon mukaan ei siihen jouduta. Pyrimme tekemään, kuten edellisetkin hallitukset, ihan järkevästi, suuntaamaan uudelleen menoja. Edellinen hallitus teki kaksi kertaa 150 miljoonaa euroa. Meillä on tarkoitus nyt etsiä 200 miljoonaa euroa ja suunnata se paremmin tähän taloustilanteeseen soveltuvaksi.

Harmaaseen talouteen ihan aiheellisesti monet puuttuivat. Viranomaistyöryhmä, joka sitä selvittää — olen ohjastanut sitä vielä lisää, se oli jo ennen ministeriksi tuloani tehnyt työtä, mutta nyt vielä tarkemmin — on luvannut ennen juhannusta semmoisen paketin, jossa on useita keinoja, muun muassa käännetty alvi. Mutta se ei ole läheskään tehokkain tapa. (Ed. Pulliainen: Se on hyvä tapa!) Se voi olla yksi osa mutta se ei ole läheskään tehokkain. Tämä on myös näitten viranomaisten oma mielipide. Se on hyvä apu, mutta ei läheskään tehokkain. Eli pitää olla muun muassa yrittäjäksi rekisteröitymistä tai muita tämmöisiä apukeinoja rakennusalalla. Eli etsitään laajempi paketti, joka oikeasti puree. (Välihuuto) — Ei, vaan juhannuksena ovat nämä viranomaiset luvanneet minulle toimittaa, ja sen jälkeen tehdään.

Carry back -järjestelmästä: Minä tapasin juuri yrittäjien, EK:n, edustajia. He ovat hyvin hyvin skeptisiä sen toimimisen suhteen. He kannattavat sitä kyllä. Voi olla, että otamme sen käyttöön, vaikkakin se on hirveän hidas, mutta etsimme myös vielä parempia ja vielä nopeampia keinoja yritysten selviytymiseen.

Tästä, elvytetäänkö vai ei: Ei meillä ole hallituksessa minkään näköistä epäselvyyttä. Tulevan syksyn budjetissa käytämme tämän 200 miljoonaa ja sitten liikkumavaran, mikä kehyksissä on, eli sen verran lisää elvytämme, mutta ei tämmöisiä miljardiluokan uusia elvytyspaketteja ole luvassa. Eli meillä ei ole hallituksen sisällä ... Olen pahoillani, jos teille on tullut väärinymmärrys tai muuten ei ole oltu täysin tietoisia, mutta tämä on minun ja pääministerin täysin yksimielinen näkemys, eli 200 miljoonaa uudelleenkohdennetaan ja sitten kehyksistä se, mikä liikkumavarasta saadaan. Katsotaan nyt vielä, mitä muuta keksitään, mutta tämä on se elvytyksen linja.

Sitten ihan loppuun: Ed. Ojansuu kysyi näistä kestävyyslaskelmista. Ed. Ojansuu, meillä on kestävyyslaskelmia. Niitä tuodaan eduskuntaan säännöllisin väliajoin kerran vuodessa. Se on erittäin hyvä, kun olette siitä kiinnostunut, koska nyt ne osoittavat tosi murheellista viestiä. Pienelle määrälle pankkeja tehdyt stressitestit on huono juttu. Me olemme ajaneet noin 40 pankille. Tällä hetkellä näyttää, että reilu 20 on niitten mukana. Ei riitä meidän mielestämme. Pitäisi olla enempi. Ne tulokset kuuluvat kunkin hallituksen työpöydälle. Hallitus ei voi välttää sitä vastuuta, mikä pitää tehdä, mistä kansalaiset eivät tykkää, että pankit pitää selvittää, vaikka se olisi kuinka rumaa, vaikka se maksaisi mitä. Muuten me kärsimme työttömyydestä vuosikausia.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri Katainen, totesitte 20.5. Helsingin Sanomien haastattelussa, suora siteeraus: "Uusia elvytyssatsauksia — uusia julkisia investointeja tai veronkevennyksiä — ei enää ole luvassa tälle tai ensi vuodelle." Oletteko te nyt, valtiovarainministeri Katainen, muuttanut linjanne tuosta 20.5. antamastanne haastattelusta?

Täällä ovat sekä keskustan kansanedustajat että useampi keskustan ministeri vaatineet hyvätuloisten osallistumista näiden lamatalkoiden maksamiseen eli verouudistuksia mutta myöskin lisäelvytyspanostuksia. Olisi nyt mielenkiintoista kuulla, mikä tämän hallituksen elvytys- ja talouspoliittinen linja tulee olemaan, koska täällä on täysin ristiriitaisia viestejä siitä. Keskusta vaatii lisäelvytystä, valtiovarainministeri toteaa haastattelussa, että veronkevennyksiä ja lisämenoja ei ole tulossa — ota tästä nyt sitten selvää, miten tätä maata johdetaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin verolotto on ollut puoltava. 7 oikein on arvottu hyväosaisille suomalaisille: ministeritasolla tänäkin vuonna verohelpotus on noin 100 euroa kuukaudessa. 3 oikein: reppanat, iso kansa, työttömät, eläkeläisten pääosa. Se kansanosa ei ole saanut siitä verolotosta mitään lisätuloa itselleen. Nyt tuntuu sitten siltä, että kun jatkoon mennään, niin nämä pienituloisetkin ovat sitten tasa-arvoisia ja heidänkin verotustaan tullaan kiristämään. Kuntavero nousee sadoissa kunnissa jo ensi vuoden alussa, tämä on minun arvioni, ja te itse aiotte nostaa energiaveroja vuoden 2011 alusta 800 miljoonaa euroa, josta 300 miljoonaa euroa menee tavallisille kansalaisille. Eli kyllä te panette lisää veroja, vaikka puhutte elvytyksestä, myös sille kaikkein köyhimmälle kansanosalle, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joka sähköverona joutuu lisää maksamaan, kun esimerkiksi pientä mökkiä lämmittää.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtionvelan hoitaminen on varmasti helpompaa ja edullisempaa kuin työttömyydestä ja syrjäytymisestä aiheutuvan inhimillisen laskun maksaminen ja hoitaminen. Vaikka ed. Mannisen puheenvuorosta ei olisi voinut päätellä — se oli esittelypuheenvuoro olevinaan — valtiovarainvaliokunta kyllä kantoi huolta hyvinvointipalveluihin panostamisesta myös taantuman aikana ja syrjäytymisen ehkäisystä ja lapsiperheiden tilanteesta.

Itse asiassa, ministeri Katainen, te ette ole reagoinut lainkaan komission elvytyssuunnitelmaan ja ehdotuksiin, joissa edellytetään kriisin sosiaalisen vaikutuksen pehmentämistä ja ihmisten auttamista läpi tämän kriisin. Komissiokin toi esille työttömyysturvan ja perusturvan korottamisen, asumis- ja perheavustusten korottamisen sekä nimenomaan työttömyyden kohteeksi joutuvien ihmisten auttamisen. Teidän lisäbudjeteissanne, missään esityksissä, ei tämän laman todellista inhimillistä laskua ole mietitty hetkeäkään.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kaiken takana on yrittäjyys ja yritysten pärjääminen. Muistan, kun syksyllä hallitus korosti, että nyt meidän pitää huolehtia vientiyrityksistä, vientiyrityksistä, jotka tuovat meille valuuttaa, luovat työpaikkoja. Minä en ole moneen kuukauteen kuullut puheita vientiyritysten tukemisesta, niitten ongelmista. Nyt on valittu se kaikkein helpoin tie eli kotimaista kysyntää elvytetään, mikä on sinänsä kyllä tärkeä asia. Mutta kysyn, minkä takia tämä vientisektori on täysin unohdettu — en liioittele, en sano täysin unohdettu, mutta ei ole puheissa, ei ole teoissa ollut viime aikoina esillä — koska niin kauan kuin joku pärjää vientimarkkinoilla, meilläkin on mahdollisuus pärjätä. Ei tarvitse käydä, niin kuin ed. Ben Zyskowicz on sanonut, että ei valtio voi ostaa terästä ja paperia varastoon. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ei varmastikaan, mutta voi edesauttaa, että muut ostavat.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin se keskustelu, mitä nyt käydään tästä kehysbudjetoinnista: onni on siinä, että olemme sitoutuneet tämmöiseen kehysbudjetointiin, muuten meidän tilanteemme tällä hetkellä olisi todella kamala, jollaisia esimerkkejä löytyy ympäri Eurooppaa.

Toinen asia, mikä tähän kokonaisuuteen liittyy, ihan niin kuin valtiovarainministeri kuvasi, on se, että elvytystoimien vaikutus ja valtiontalouden kehitys ovat varmasti naimisissa keskenään ja eritoten siitä näkökulmasta, miten kansalaiset näkevät valtiontalouden kestävyyden.

Mutta asia, johon itsekin halusin puuttua, liittyi paitsi näihin elvytystoimiin myöskin talouden kokonaisuuteen. Vientiteollisuus on kuitenkin se, joka pitää yllä myöskin ulkomaista kysyntää. Kysyisin valtiovarainministeriltä, mikä on se kipuraja, jossa vientiteollisuuteen pitää reagoida tosi kovasti. Uskallatteko tämmöisiä viittakilpiä antaa tässä asiassa?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elvytyksessä ja veronalennuksissa tärkeintä on niiden oikea ajoitus, ja tällä hetkellä tämä on onnistunut aivan täydellisesti, jos me ajattelemme, mikä olisi parempi aika toteuttaa nämä veronalennukset kuin tällä hetkellä. Se on auttanut siihen, että palvelujen kysyntää on pidetty yllä, ja se on vaikuttanut merkittävällä tavalla siihen, kuten ministeri sanoi, että meidän työllisyytemme, vaikka se on heikentynyt, on huomattavasti parempi kuin monessa muussa maassa. Totta kai vienti on se, joka pitää tämän järjestelmän pystyssä, mutta juuri nimenomaan kotimaisella toimilla voidaan mennä tämän pahimman ajan yli.

Elvytyksestä esimerkiksi rakennusalalla ja elvytystoimenpiteistä vasta vain pieni osa tosiasiassa vaikuttaa tänä vuonna. Se vaikuttaa vielä enemmän seuraavana vuonna, ja riittää vielä sitäkin seuraavalle vuodelle. Eli sielläkin oikea kohdennus tulee juuri tekemään sen, että pystytään rakentamaan merkittäviä julkisia investointeja kohtuullisella kustannustasolla ja sitä kautta pidetään myöskin työllisyyttä yllä.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tutkin tuossa vähittäiskaupan tilastoja, ja 11 prosenttia maaliskuussa myynti on alentunut, ja johdonmukaisesti myynti on alentunut koko kaupan sektorissa. Se jollakin tavalla kertoo siitä, että veroelvytys ei ole ajoitettu oikein. Se ei ole toiminut hyvin, päinvastoin, se ei olekaan elvyttänyt.

Nyt on tärkeää huomata menokehyksen osalta kyllä se, ja se on haaste valtiovarainministerille ja koko hallitukselle, että menokehyshän on tehty noususuhdanteen aikana, että voitaisiin menokuri säilyttää. Se on menoista huolehtimisohjelma. Tällaisessa pitkässä taantumassa, jossa me olemme, menokehyksen ongelmana on se, että kun nyt pitäisi lisätä menoja — se on elvytystä, näin tehdään nyt kaikkialla maailmassa — niin tämä meidän klassinen kehysbudjetointimme ei tähän suhdannetilanteeseen oikein istu. Siksi minusta on oikein toivoa, että hallitus toisi eduskunnalle oikeaa tietoa uuden tyyppisen kehyksen, ehkä, kautta jo syksyn talousarvioesityksen yhteydessä, että nähtäisiin tosiasiallinen valtiontalouden tila ja tosiasiallinen tulevaisuuden (Puhemies: Minuutti!) ennuste valtiontalouden kehityksestä.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talouden taantuma säilyy ja pitkittyy niin kauan kuin meillä on vallitsevan finanssikriisin edellytykset olemassa. Ainut, millä tavalla tilannetta voidaan selvittää finanssikriisin osalta, on se, että me pääsemme laajoihin stressitesteihin pankkien osalta. Aivan kuten valtiovarainministeri sanoi, on haettu noin 40 pankkiin, noin 20 olisi valmiita, mutta hyvin oleellista on se, että siellä mukana on sitten eurooppalaisesti merkittävin eli Deutsche Bank. Onko eurooppalaisella tasolla esimerkiksi Ecofinillä mahdollisuus määrätä, painostaa siihen, että Deutsche Bank on niitten stressitestien joukossa, koska se on se tapa, jolla voidaan eurooppalaisesti finanssikriisiä purkaa?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kerola, mitä pahaa siinä on todellakin, viitaten ed. Ahteen puheenvuoroon, jos me meillä nyt tässä tilanteessa kehysten rajoittamatta on mahdollisuus tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan? Kun kuuntelin tässä esimerkiksi ed. Rantakangasta, teidän mielestänne lisäbudjetti pitää tehdä syksyllä. Mutta väistämättä tulee mieleeni vanha laulu, että kesällä nälkää näki muurari, kesällä nälkää näki maalari, ja syksyllä sitten tuli jo kuolema. Juuri tällä hetkellähän työttömyys kasvaa voimallisesti.

Tämä eilinen keskustelu Esr-rahojen käytöstä oli kuvaavaa. Perimmiltään budjettikikkailun vuoksi ei käytetä nyt selkeästi rahaa nuorisotyöttömyyden kasvun estämiseen, vaan ollaan tekevinään päätöksiä, joilla ollaan saavinaan aikaan jotakin, (Puhemies: Minuutti!) jota kuitenkaan ei saada aikaan.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt vastentahtoisesti menossa kansainvälinen jättitesti siitä, mikä elvytys toimii ja mikä ei ja mikä on parempi, ja olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, onko menossa myös tämmöistä analyysiä koko ajan kansainvälisellä tasolla, mikä näyttää toimivan, ja otetaan mallia, voidaan oppia matkalla. Vaikka ollaan menossa johonkin suuntaan, jos huomataan, että joku toinen juttu on parempi, niin voidaan vielä tehdä muutoksia, oppia toisiltamme. Onko Suomen tasolla vertailtu nyt, kun meillä on veronkevennyksiä tehty eri tavoilla, on tuloveronalennusta ja on kotitalousvähennyksen kasvattamista, onko jo nyt mitään analyysiä siitä, mikä toimii, mikä on tehokkainta myös muille maille jakaa, että jos kotitalousvähennys on meillä erikoisasia, jota ei kaikilla ole, onko tämä ollut erityisen toimiva tapa saada lisää työllisyyttä ja olisiko tässä muillekin mallia?

Sitten sellainen, että onko meillä, kun puhut nyt, että exit on menossa elikkä mennään ulos elvytyksestä, niin onko mitään muuta semmoista analyysiä, että jos onkin niin, että me emme mene v-mallisesti ylös vaan jatkamme alhaalla, (Puhemies: Minuutti!) tämä on jatkuvaa alhaalla oloa, niin miten me siinäkin voimme elää ja elää hyvin.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on tässäkin tilanteessa onnistunut niin hyvin kuin on onnistunut. Nimittäin Suomen talous ei ole syöksynyt läheskään sillä tavalla lamaan kuin monen muun maailman valtion talouden on käynyt tässä tilanteessa.

Ei tämä talouden taantuma välttämättä ole kaikilta osin niin huono asia. Nimittäin kyllähän viime aikoina Suomessa, niin kuin monissa muissa maissa, talous on ylikuumentunut sillä tavalla, että hinnat ovat ryöstäytyneet monilla sektoreilla käsistä. Rakentamisen, ruuan hinta on noussut, me tiedämme kaikki, ja korot nousivat Suomessakin erittäin korkealle. Nyt vielä me odottelemme, että esimerkiksi rakentamiskustannukset niin talonrakentamisen kuin maanrakentamisen osalta alenisivat. Me odotamme erityisesti, että ruuan hinta laskisi, (Puhemies: Minuutti!) koska tuotantokustannukset ovat huomattavasti alentuneet.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että hallitus huomaisi sen, että finanssikriisi on muuttunut työllisyyskriisiksi, ja kun te arvioitte sitä, miten elvytys on toiminut, katsoisitte mitä työllisyydessä tapahtuu. Te vannotte koko ajan sen nimiin, että kotimarkkinoita elvytetään. Tosiasia on se, että meidän työllisyydessämme enää terveydenhuolto on sellainen toimiala, jossa työpaikat kasvavat. Palvelusektori, jonka elvyttävään vaikutukseen te uskotte, on sukeltamassa myös tällä hetkellä, ja jos arvioidaan sitä, missä työpaikkamenetyksiä on ollut suhteellisesti eniten, niin eniten niitä on ollut valtiolla, toiseksi eniten kunnissa ja vasta kolmanneksi eniten sillä globaalilla puolella, joka on kiinni maailmanmarkkinoiden tilanteesta.

Miten voi olla niin, että kun julkisen puolen pitäisi vaikeassa työllisyystilanteessa elvyttää, niin se suhteellisesti eniten vähentää työpaikkoja? Sen vuoksi olisi tärkeää, että te arvioisitte, mihin näitä veronkevennyksiä käytetään. Jos niitä käytetään kulutukseen, niin sosialidemokraatit ovat esittäneet, että kaikkein pienituloisimpien ihmisten, niiden, jotka elävät siellä kuntaverojen kurjuudessa, verotusta kevennettäisiin. Mutta nyt on käymässä niin, (Puhemies: Minuutti!) että heidän kulutuskysyntänsä siirtyy toimeentulotukiluukuille, kun syksyllä monet kunnat nostavat äyrejänsä, ja te tarjoatte valtionveron kevennystä vastaukseksi.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Säästäminen ei ole eikä voi olla pahe, niin kuin on nyt tuotu esiin. Elvytystä täytyy tehdä ajassa, ja se on prosessi, joka vastaa taloustilanteen muutoksiin, niin kuin ministeri on todennut. Myöskään julkisia menoja ei voi nostaa hillittömästi. Tulee aika, jolloin niitä on purettava, ja se aika on ongelmallinen, jos viedään menot kattoon. Sillä tiellä ei voida elvyttää pelkästään. Olen samaa mieltä kuin esimerkiksi ed. Kallis, että vientiyrityksiä on tuettava niin paljon kuin mahdollista. Ne tuovat meille tuloa. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä ja erittäin harkittua talouspolitiikkaa, joka perustuu todellisiin tilanteisiin eikä mihinkään mutu-tuntumiin. Meidän ei pidä ampua kaikkia paukkuja kertalaakista taivaalle.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaikki toimet harmaan talouden torjumiseksi ovat kannatettavia. Sinänsä käännetty arvonlisäverojärjestelmän muutos on oikeastaan vastuun siirtämistä rakennuttajalta pääurakoitsijalle rakennusliikkeitten ja rakentamisen osalta; vähän outo järjestelmä, mutta pitkin hampain hyväksyttävissä sinänsä.

Uskon vahvasti siihen, tai keskusta edellyttää sitä, että syksyllä annetaan lisäbudjetti. Minusta se ei ole arvailua. Se tullaan antamaan, ja on hyvin tärkeätä, kun puhumme elvytyksestä, että nythän näkyy jo selkeästi se, että toimet ovat purreet. Tänään saimme tiedon, että asuntorakentamisen osalta valtion tukema asuntotuotanto kaksinkertaistuu. Eli kyllä siellä rakentamisen osalta on selkeästi nähtävissä, että elvytys puree, ja uskon, että syksylläkin panostetaan nopeasti työllistäviin kohteisiin ja sitä kautta voidaan pitää tätä työttömyyttä alhaisena. Tämä linja, minkä hallitus on valinnut, on hyvin kannatettava.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua on kiusannut tässä keskustelussa se, että kun tässä kuitenkin käsitellään kehystiedonantoa ja täällä on kokoomuksen taholta oltu kiinnostuneita demarien veropolitiikasta, niin olisi kannattanut lukea, jollei sinne meidän nettisivuille kerkiä, meidän vastalauseemme, jossa todetaan, että veropoliittista linjaa tulee muuttaa oikeudenmukaisempaan suun-taan siten, että se edistää oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Kyllä me olemme meidän veropoliittisessa linjauksessamme, kuulkaa, kokoomus, hyvin lähellä tätä Yhdysvaltain presidentti Obaman verolinjausta. Se on robinhood-veropolitiikkaa: kohdennetaan veronalennukset pieni- ja keskituloisille ja voidaan sitten napata, nipata, pikkasen pois suuri- ja hyvätuloisilta. Sitä paitsi tähän kehysasiaan liittyy myöskin se, mikä myös on meidän sosialidemokraattien lausumassa: vaadimme parantamaan ensisijaista sosiaaliturvaa. Missä on näitten kaikkein pienimpien työttömyysturvapäivärahojen korotus, alin toimeentulotukitaso, jossa ei ole tehty korotuksia 10—15 vuoteen? Missä nämä näkemykset suhteessa tähän kehysselontekoon ovat?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on yksi Euroopan eniten elvyttävistä maista. Ed. Urpilainen kysyi, odotetaanko nyt kädet ristissä näiden mittavien toimenpiteiden vaikutuksia. No ei tietenkään odoteta. Helmikuun lisäbudjettiakaan ei ole vielä monilta osin voitu panna täytäntöön, koska muun muassa työllistävien infrahankkeiden täytäntöönpano edellyttää huolellista suunnittelua. Nyt hallitus pitää huolen siitä, että suunnitelmat pannaan täytäntöön ja elvytys alkaa vaikuttaa ja työpaikat lisääntyvät. Samalla, ed. Urpilainen, vasemmisto-oppositio muutoinkin arvostelee jälleen palkansaajien ja eläkeläisten veronkevennyksiä eli ostovoimaa elvyttäviä toimenpiteitä. Onko nyt siis elvytetty liikaa vai liian vähän? Missä on vasemmisto-opposition logiikka? Kuulostaa räksytykseltä räksytyksen vuoksi.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan päätösesityksessä todetaan, että talous- ja työllisyyskehitystä seurataan. Saman sisältöinen on myös työelämävaliokunnan lausunto ja ponsi, jossa korostetaan työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja. Valiokuntaan onkin pitkin kevättä tullut viestiä työvoimapoliittisten määrärahojen vähyydestä, ja rahoja onkin lisätty tarpeen mukaan asteittain, mutta ne ovat siitä huolimatta olleet loppumaisillaan ja veitsenterällä. Tämä ei ole ollut hyvä asia pitkäjänteisen työllistämistyön kannalta. Nuorisotyöttömyyden hillitseminen on nyt yksi tärkeimpiä tehtäviä, ja se vaatii nuorille henkilökohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja, ja jotta näitä päätöksiä ja työllistämis- ja koulutussuunnitelmia voidaan tehdä pitkäjänteisesti, on työvoimapoliittisia määrärahoja lisättävä. Tähän pitäisi palata viimeistään esimerkiksi budjettiriihen yhteydessä, jotta saadaan tämä jatkuva resurssivaje loppumaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus omassa ryhmäpuheessaan ed. Kimmo Sasin suulla kaipasi kovasti älypaperia, ja hyvä niin, mutta minä kyllä suosittelisin, että kokoomus voisi myös laittaa omat puheenvuoropaperinsa ikään kuin uusiokäyttöön ja kierrätykseen, jotta niistä saataisiin älykkäämpiä. Te nimittäin täällä kyseenalaistatte meidän verolinjaamme ja täällä ed. Sasikin kovasti puhui veronkiristysten turmiollisuudesta, ja olen kyllä samaa mieltä. Minusta se linja, mikä kokoomuksella on, arvoisa ministeri Katainen, että te kiristätte nimenomaan pienituloisten eläkkeensaajien, työttömien, opiskelijoiden verotusta, se on turmiollinen. Niin käy. Te pakotatte kunnat nostamaan veroja, te kiristätte pienituloisimpien verotusta, leikkaatte pienituloisimpien ostovoimaa. Minulle soitti nokialainen eläkeläisrouva, ja hän sanoi, että sano, Pia, sille Kataiselle, kun tämä puhuu koko ajan eläkkeensaajien ostovoimasta, että minulla nousi verot 20 euroa 60 senttiä sen vuoksi, koska veroprosenttia meillä nostettiin. Tämä on se teidän elvyttävä vaikutuksenne ja ostovoimaa parantava vaikutuksenne. Ministeri Katainen, nyt ei ole aika istua ja odotella, nyt on toimittava.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen, vastaan tähän, ovatko puheet muuttuneet. Eivät puheet ole muuttuneet, mutta kun puoliväliriihessä jo päätettiin erikseen, että se 200 miljoonaa otetaan sisältä, niin ei sitä nyt tarvitse joka kerta uutena ajatuksena markkinoida. Kaikki, jotka nyt vähääkään asioita ovat seuranneet, sen tiesivät, ja tiesivät sen, että tietysti normaali liikkumavara käytetään tämmöisiin elvytystoimiin. Eli tämmöisiä miljardiluokan elvytyspaketteja emme tule tekemään, mutta se liikkumavara, mikä saadaan aikaiseksi, käytetään järkevimmällä mahdollisella tavalla.

Olen ed. Filatovin kanssa samaa mieltä siitä, että tämän kriisivaiheen olennaisin huoli on nimenomaan työllisyys, ja siihen pitää pistää ne elvytysliikkumavarat, ei välttämättä enää mihinkään julkiseen rakentamiseen. Sen taso on 30 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Eli meidän elvytyssatsauksemme ovat toimineet. Se näkyy jo siinä, vaikka vain murto-osa on toiminnassa, isompien infrahankkeiden osalta ei ole lapio maassa vielä tälläkään hetkellä, valitettavasti. Ja näin ollen lisäsatsaukset vaikkapa työllisyyskoulutukseen tai mihin hyvänsä sille sektorille ovat täysin perusteltuja.

Ed. Kallis sanoi, että ei ole kuulunut pitkään aikaan huolia vientiteollisuudesta. No vienti ei vedä, mutta teollisuuden edustajat siellä tietävät, ettei valtio pysty ostamaan sitä tavaraa, mitä ne tekevät. Me olemme turvanneet heille viennin rahoituksen, ja teollisuus on ollut erittäin tyytyväinen siihen tilanteeseen. Voisi kuvitella, että no news is good news tässä tapauksessa. Eli painopiste pitää siirtää pk-yrityksiin, etteivät verottaja ja pankit vedä terveitä yrityksiä nurin, ja siihen me tarvitsemme näitä joustotilanteita.

Ed. Rajamäki sanoi, että emme ole reagoineet komission sosiaaliseen ulottuvuuteen. Voin vakuuttaa teille, että komission mielestä Suomen talouspolitiikka ja nimenomaan sosiaalinen huomioon ottaminen on ylivertaista. Minä olen sataprosenttisen varma, ettei yksikään hallitus Euroopassa, ellei Ruotsi ole sitten poikkeus, ole tehnyt niin paljon perusetuuksien korotuksen saralla viimeisten kahden vuoden aikana kuin Suomi: opintotuet, pienimmät äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahat, nyt tulevaisuudessa vielä pienimmät eläkkeet. Hyvin monia etuuksia on nostettu. Minä olen aika lailla varma, että Suomi on ylivertaisesti tässä suhteessa ykkönen. Veronkevennyksissä emme ole ykkönen, Britannian Labour-hallitus teki aivan järjettömän veronkevennyksen: 1 prosenttiyksiköllä yleistä alvia alas. Aivan järjetön homma! Ei varmasti alenna hintoja, mutta valtion tuloja se kyllä pienentää. Siinä voimme olla kyllä kakkonen, mutta emme ykkönen. Labour-hallitus veti kyllä tässä pisteet kotiin, valitettavasti.

Voiko Ecofin määrätä yksittäisiä pankkeja mukaan? Me emme valitettavasti voi, mutta ed. Lintilän mainitsema Deutsche Bank varmasti kuuluu tähän suurimpien joukkoon, niin että luulisin, että se on siinä testattavien joukossa. Tässä on osittain testaajien mielestä aikapula, miksi ei suurempaa joukkoa oteta, mutta minä en hyväksy sitä selitystä. Minun mielestäni siellä pitää olla ne 40 suurinta, joilla on merkitystä Euroopan talouteen.

Ihan loppuun tuloveron kevennyksistä tulevina vuosina. Enpä usko, että kovin paljon pystytään tekemään. Jos voisimme pitää verotuksen niin, ettei se kiristy, niin se olisi hyvä. Ainoa poikkeus on kuntaperusvähennyksen kasvattaminen, eli veronkevennyksiä, oikeita kevennyksiä, olisi tulossa siis nimenomaan etuuksien varassa eläville ihmisille. Tätä ei ole tehty sitten vuoden 1993 jälkeen, ei kukaan edeltäjäni edes tässä salissa istuvista ole sitä esitystä koskaan aikaisemmin tuonut. Olen siinä mielessä tyytyväinen, että tässä veropolitiikassa päästään myös eteenpäin.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen sanoi, että julkinen rakentaminen on korkealla tasolla, niin kehottaisin teitä tutustumaan kyllä rakennuspuolen uusimpaan barometriin, joka kertoo, että rakentamisessa on tapahtumassa romahdus. Ja kun te olette moneen kertaan mainostaneet esimerkiksi sitä, että tämä kotitalousvähennys pistää liikkeelle näitä patioita ja muita, niin sen osuus tuosta rakentamisesta on 10 prosenttia, ja jos sieltä saadaan 100 miljoonaa liikkeelle, niin täällä muualla meillä on 4 miljardin pudotus, ja sen vuoksi olisi tärkeää tukea nyt sitä, että kunnat eivät vedä jäihin näitä julkisia investointeja. Mutta se on tällä hetkellä todellisuutta kunnissa. Siellä jo päätettyjä investointeja peruutetaan, koska kerta kaikkiaan ei ole varaa niitä tässä kuntatalouden tilanteessa toteuttaa.

Ja toinen asia, joka liittyy tähän verotukseen: Te sanotte, että te pidätte huolen siitä, että verotus ei kiristy. Mutta mitä te sanotte siitä kuntien veropaineesta, jossa nimenomaan kaikkein pienituloisimpien verot uhkaavat kiristyä jo nyt, kun meillä oli taustalla hyvät verotulovuodet? Lähes miljoona suomalaista asuu kunnassa, jossa verotus kiristyi. Ja kun katsomme ensi vuonna, mitä on tapahtunut, niin todellisuus on varmasti nollia huonompi.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä opposition eläkelinjauksia. Esimerkiksi vasemmistoliiton edustaja Matti Kauppila teilasi aika reippaasti takuueläkkeen pitämässään ryhmäpuheenvuorossa. (Välihuuto) — Kyllä näin oli. — Kuitenkin on niin, että maaliskuun alusta voimaan tuleva takuueläke yli 100 eurolla parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevan eläkettä. Se on keväällä 2011 noin 700 euroa kuukaudessa, tuo eläke. Takuueläkkeen saajia on yli 120 000 — kannattaa muistaa — ja valtaosa heistä on naisia. Pelkän kansaneläkkeen varassa elävät suomalaiset ovat yhä enemmän niitä, joiden työura on joko vamman tai sairauden vuoksi estynyt, ja joukossa on erittäin paljon nuoria. Osa pelkkää kansaneläkettä saavista on tehnyt erittäin paljon hoivatyötä kotonaan ja pitkään. On erinomainen päätös, että tuo takuueläke tulee, mutta ilmeisesti esimerkiksi vasemmistoliiton mielestä se ei ole hyvä päätös. Ihmettelen syvästi.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää lukea minun puheeni ihan kirjaimellisesti eikä siten, miltä se kuulosti. Vasemmistoliitto vaan piti siinä mielessä hallituksen toimenpiteitä huonoina, että tässä on vaan annettu tietylle porukalle, mutta ei kaikille. (Ed. Paloniemi: Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville!) — Ei ole, ei ole siinä mielessä.

Mutta itse asiaan: Minusta tämä hallituksen elvytyspolitiikka osoittautuu kyllä aikamoiseksi kuplaksi. Tuossa alkutalvesta, keväällä, oli kunnissa valtava hankeluetteloiden keruu, niitä lähetettiin ministeriöihin, ja valtaosallehan kävi niin, että ministeriössä niille melkein naurettiin, että eiväthän nämä ole mitään elvytystä vaan ihan normaalia toimintaa. Sitten voi sanoa näin, että ainoastaan ehkä Pohjois-Karjala hyötyi siitä elvytyspaketista, muualla sitten meni vähemmän. Kysyisinkin, ovatko nämä suuret tiehankkeet, niitten rahoitukset, kunnossa nyt, koska siellähän oli muun muassa Pohjanmaan radan kohdalla aikamoiset keskustelut. Ovatko nyt kunnossa ne rahoitukset siellä, koska on ulkoistettu niitä rahoituksia ja hommia? Ovatko ne kunnossa vaiko ei? Niistähän riippuvat ne suurimmat kuviot.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni kyllä hyvin hoidettu valtio kestää kohtalaisen velkaantumisen, mutta Suomi ei kestä sitä, että kasvu ja kehitys ja kannustavuus tukahdutetaan. Siinä suhteessa kun tässä keskustelussa myöskin puhutaan veroelvytyksestä, meidän pitäisi puhua verotuksen rakenteellisesta uudistamisesta kannustavaan suuntaan. Sen täytyisi olla myöskin asialistalla mukana koko ajan.

Nythän näyttää siltä sitten, että esimerkiksi verotettavan tulon alarajan nostaminen tulee siihen suuntaan, että työn tekeminen pienemmilläkin tuloilla tulee kannustavaksi tämän perusvähennyksen noston takia. Näyttää hyvältä siinä suhteessa. Samoin tämä carry back -systeemi näyttää parantavan riskinsietokykyä, jos näyttää, että se menee eteenpäin.

Mikä olisi yksi erittäin oleellinen seikka, jota kysyn arvoisalta ministeriltä, on tietysti yrittäjien tietyllä tavalla epävarmuuden vähentäminen ja sosiaaliturvan parantaminen, että ihmiset lähtisivät nyt tässä tilanteessa yrittämään. Mikä on tilanne tämän yrittäjien sosiaaliturvan kehittämisen osalta?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kyllä toivonut, että ministeri olisi tässä keskustelussa hiukan enemmän kommentoinut sitä ihan ihmisten oikeaa arkea, johon monien perheiden arkielämä uhkaa tämän taloudellisen tilanteen johdosta luisua. Siinä ei kyllä riitä pelkkä toteamus siitä, että Suomi vaan ikään kuin itsestään säilyy hyvinvointiyhteiskuntana. Ei se niin mene, vaan tarvitaan toimia sen tavoitteen toteuttamiseksi.

Haluaisin kyllä kuulla teidän kommenttinne, että eikö todellakin kaipaisi hieman enemmän lisähuomiota se, miten käy hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden pitkällä aikavälillä, kun kunnat pakotetaan tässä tilanteessa leikkaamaan palveluja, supistamaan investointejaan ja korottamaan veroja. Se jos mikä maksattaa lisälaskua pitkälle tulevaisuuteen, kun lapsista ja nuorista ei pidetä huolta. Mielestäni kokoomukselta esimerkiksi viime kaudella tuolta oppositiosta ei juuri muusta saatu kuullakaan kuin siitä, kuinka (Puhemies: Minuutti!) Suomen lapset ja nuoret asetetaan heikkoon tilanteeseen. Toivoisin nyt, että ottaisitte vastuun myös tässä uudessa tehtävässänne näistä ryhmistä.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille ja muillekin sosialidemokraateille: Nyt vaaditaan oikeudenmukaista veropolitiikkaa, ja kuitenkin teidän ministeriaikananne varallisuusvero poistettiin. Sekö on sitä oikeudenmukaisuutta, jota te halusitte? Tuloverojen alennukset ovat samassa linjassaan tässä hallituksessa olleet kuin aiemmissa.

Sitten köyhimmistä huolehditaan paljon paremmin kuin demareiden hallitusaikana. Kunnallisveron perusvähennystä te ette nostaneet, vaikka teillä olisi ollut siihen monen monta vuotta aikaa. Samoin pienimpiä vanhempainetuuksia on nostettu tällä hallituskaudella 160 eurolla kuukaudessa, aivan ennätyksellisesti. Ja vielä asia, josta olen erittäin ylpeä: Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturva on laitettu nyt kuntoon, ja he olisivat todella hädässä, jos ei sitä nyt ennen tätä lamaa olisi hoidettu. Mutta sosialidemokraatit eivät sitä tehneet, vaikka teillä olisi ollut mahdollisuus jo pitkän aikaa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulipas harvinaisen pitkä lista syytöksiä. Mutta kun katselen tässä tarkemmin, niin huomaan, että mehän olimme muuten, vihreät, teidän kanssanne samassa hallituksessa melkein kaksi vaalikautta. (Naurua) Minä ymmärränkin, että tämä oli loppujen lopuksi hiukan itsekritiikkiä, mitä ed. Ojansuu tässä kokeneena parlamentaarikkona hyvin taitavalla tavalla esitti, ja ainakin viisaammat ymmärsivät, että siinä oli rankka kritiikki vihreiden hallitusaikaansaannoksiin 1995 vuodesta lähtien. (Ed. Ojansuu: Varallisuusveroa ei poistettu meidän aikanamme!)

Mutta sitten toinen asia on syytä sanoa, kun ministeri puhui Englannista tai Isosta-Britanniasta. Kyllä, Iso-Britannia laskee arvonlisäveroa, ministeri Katainen, väliaikaisesti. Olisi varmaan aika mielenkiintoista kuulla, mikä on Britannian valtiovarainministeri Alistair Darlingin mielipide siitä, kun te laskette täällä pysyvästi ruuan arvonlisäveroa. Kysykääpä häneltä tätä seuraavassa Ecofin-kokouksessa.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on aivan oikein korostettu sitä, että meidän pitää välttää niitä virheitä, joita edellisen laman aikana tehtiin, ja niistä tietysti kaikkein suurin asia on se, että tämmöisen suuren joukkotyöttömyyden syntyminen pitää estää. Siihen, niin kuin valtiovarainministeri totesi, pitää päähuomio kiinnittää.

Edellisen laman aikana korostettiin kriisitietoisuutta, ja ehkä se johti sitten hyvin ja puhuttiin velkaelvytyksestä, sen välttämisestä. Näitä pitää välttää, mutta joskus käy niin, että kun mennään sutta pakoon, niin tulee karhu vastaan. Kyllä tässä on syytä pitää huolta siitä, että valtiontalouden kestävyys säilyy. Kyllä meillä on näköpiirissä nyt jo se, että meillä on edessä erittäin niukat vuodet. Talouden kasvu on tänä vuonna huomattavasti pienempi, talous pienenee ja kasvu tulevina vuosina tulee olemaan pieni. Meidän pitää kyllä myös ottaa huomioon se, että lähivuosina joudumme äärimmäisen tarkkaan miettimään myöskin valtion menotaloutta ja tätä kautta sitä perintöä, mikä annetaan tässä mielessä tuleville sukupolville.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteon mukaan valtion toimintojen sijoittamista Pääkaupunkiseudun kalleimman keskustavyöhykkeen alueelle pyritään välttämään. Tavoitteena on säästää vuokrissa, kun virastojen toimitilat siirretään edullisemmille alueille. Kuulostaa hyvältä, mutta valitettavasti lopputulos on ollut usein aivan päinvastainen kuin tämä hyvä tavoite. Korkeisiin Senaatin perimiin tilavuokriin käytetään rahaa, ja ne ovat usein pois virastojen palkkarahoista. Kysynkin arvoisalta ministeri Kataiselta, onko hän tiedostanut Senaatti-kiinteistöjen kovan vuokratason ja siitä aiheutuvat ongelmat valtionhallinnon eri virastoille.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan oikaista ed. Paloniemen väitettä, että vasemmistoliitto vastustaisi takuueläkettä. Me emme halua sellaista eläkejärjestelmää, joka jakaa köyhät jo entisestään kahtia uudelleen. Toivoisin, että ed. Paloniemi lukisi meidän vastalauseestamme edes sen ensimmäisen sivun, jossa kerrotaan, miten tämä takuueläke tulee toimimaan. Me lähdemme siitä, että takuueläke korotettaisiin 685 euroon, ja olemme sitä esittäneet, ja tästä hyötyisi noin 650 000 pientä eläkettä saavaa, joilla on siis kansaneläke tai pieni työeläke.

Siis me emme halua, että jaetaan pientä eläkettä saavat vielä kahteen eri luokkaan. Jos saa pelkkää kansaneläkettä ja pientä työeläkettä, muutaman kymmenen euron tai sadan euron työeläkettä, ne jäisivät ulkopuolelle. Emme me semmoista järjestelyä halua, että köyhät pannaan tappelemaan vielä keskenään.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä tästä sosialidemokraattien vastalauseesta 1, koska se kieltämättä on täynnä herjoja ja hyvin vähän konkretiaa. Esimerkiksi tämä lause: "Hallituksen toimettomuutta kuvaa hyvin Suomen kannalta tärkeä metsäteollisuuden ongelmien hoito." Missä teillä siinä istuu se paperi-insinööri, joka ratkaisee suomalaisen metsäteollisuuden viennin ja kilpailukyvyn? Mielestäni Kd:n ja vasemmistoliiton vastalauseessa on paljon enemmän konkretiaa kuin teillä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Se, että hallitus kaksi vuotta sitten jäi Brysselin eteiseen, kun olisi pitänyt puutullien poistosta neuvotella aktiivisemmin Venäjän suuntaan, oli eräs esimerkki; samoin viime tammikuinen Kataisen hutaisu, valtiovarainministerin hutaisu, poistaa 1,1 miljardin edestä kelamaksua, joka maksatetaan nyt metsäteollisuuden energiakustannusten nostolla. Nämä kaikki ovat eräitä osia, tai metsäverokokeilut ja sekoilut, onko kolmas versio nyt meneillään. Nämä eivät osoita kyllä homman hallintaa.

Sitten olisin palannut valtiovarainministerin puheenvuoroon. Kyllä vaara on nyt se, että syrjäytyminen ja nimenomaan lapsiperheiden köyhyys pahenee säästötoimien seurauksena. Sen takia niin hallituksen kuin opposition on istuttava vakavasti tässä kansallisessa tilanteessa pöydän ääreen. Me vaadimme uudelleenarviointia. Te mainostatte suurena elvytyksenä 200 miljoonan euron uudelleenkohdentamista, mutta siitä on yli 70 miljoonaa euroa teidän käsistänne karanneen turvapaikkajärjestelmän hallinnan aiheuttamia lisäkustannuksia, kun perusteettomat käsittelyt ovat edenneet yli 1,5 vuoteen ja tilanne riistäytyy. Yli 70 miljoonaa euroa te siirrätte nyt leikkaamalla poliisilta, Rajavartiostolta ynnä muualta. On se varsinaista elvytystä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä haluan pikkasen puolustaa sosialidemokraattien veropäätöksiä ja verolinjauksia viime kaudella. Kun ed. Ojansuu moitti niin voimakkaasti varallisuusveron poistamista, niin pitää muistaa, että sen tuotto oli noin 80 miljoonaa euroa, mutta tilalle tuli osinkovero, joka tuottaa 600 miljoonaa euroa, eli kyllä siinä on huomattava ero.

Mutta, ministeri Katainen, pitäisikö minun nyt noille pienyrittäjille, jotka taistelevat vientiongelmien kanssa, sanoa, että kun nostin sen asian esille, niin ministeri sanoi, että ei voida ostaa, ei valtio voi ostaa niiden tuotteita varastoon? No, kyllä minä tiedän, että en minä niin tule sanomaan, mutta näin te vastasitte. On paljon pieniä vientiyrityksiä, jotka ovat vaikeuksissa, jotka kääntyvät meidän puoleen, oman järjestönsä kautta yrittävät esittää, (Puhemies: Minuutti!) mitä tulisi tehdä. Ja vähän ihmettelen kyllä, että te ette ole tullut vastaan muun muassa siinä kysymyksessä, jonka olen monta kertaa nostanut esille, minkä ed. Jaskari nosti esille: tappion tasaus.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on käynyt ilmi, Suomi on EU-maiden kummajainen. Täällä on tehty kaikista suurimmat veronkevennykset, 90 prosenttia elvytystoimista on nimenomaan veroalea. Velanotto on hyväksyttävää, ja tässä tilanteessa se on välttämätöntä, mutta velanotto on hyväksyttävää vain siinä tapauksessa, että se käytetään työllisyyden tukemiseen. Mutta tämä hallitus ottaa velkaa tehdäkseen ylisuuret veronkevennykset.

Itse asiassa tämä hallituksen veroale on nyt johtanut siihen, että valtion tulopuoli vuotaa kuin seula. Eli itse asiassa tämän vuoden alijäämä valtiolla tulee olemaan noin 10 miljardia euroa, ja todennäköisesti ensi vuonna alijäämä tulee kasvamaan 12 miljardiin euroon. Eli joka neljäs euro, jonka valtio ensi vuonna käyttää, tulee olemaan velkarahaa. Ja tästä minä olen hyvin huolissani, valtiovarainministeri Katainen, ja uskon, että velkaantuminen ei tulisi olemaan niin massiivista, mikäli te ette olisi alentaneet veroja niin paljon kuin te nyt teette. (Puhemies: Minuutti!)

Sen takia palaan vielä tähän teidän Helsingin Sanomien haastatteluun ja kysyn teiltä nyt vielä kerran, että kun te lupaatte täällä, että veronkevennyksiä ei ole enää luvassa tälle ja ensi vuodelle, niin pitääkö tämä nyt sitten paikkansa, että pitkäaikaissäästämiseen esimerkiksi ei ole tulossa verohelpotuksia ensi vuoden budjettiin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Te ette ehkä taida tuntea sitä pitkäaikaissäästämisen verohommaa, kun siinä ei ole kysymys mistään verohuojennuksesta vaan siinä on järjestelmämuutoksesta kysymys. Eli annetaan ihmisille mahdollisuus päästä pois tästä nykyisestä järjestelmästä, joka on täysin järjetön ja jota te olette kannattaneet, eli että ihmisillä maksatetaan monopoliorganisaation toimesta tarjottavia eläkejärjestelyjä, joissa hinnat ovat tolkuttomia. Ei ihmisiä voi niin kohdella. Me tulemme uudistamaan sen järjestelmän niin, että pitkäaikaissäästämismuotoja on useampia, ettei ihmisiä pidetä tämmöisen monopolin vankina, mitä minä en missään nimessä hyväksy. Okei, meillä on tässä erimielisyys. Sosialidemokraatit kannattavat sitä, että pitkäaikaissäästäminen voi olla mahdollista ainoastaan näitten vakuutusyhtiöitten yksissä tuotteissa. Me olemme eri mieltä tästä asiasta.

Mitä tulee sitten näihin tuloveronkevennyksiin, niin olen kuullut nyt selkeästi vastauksen siitä, että sosialidemokraatit haluavat ottaa eläkkeensaajilta, palkansaajilta enempi kuin mitä hallitus on halunnut ottaa tänä vuonna, koska te olette kritisoineet, että tuloveronkevennykset ovat olleet väärin. Tämä on tullut nyt päivänselväksi, että te olette sitä mieltä, että ostovoimaa ei tuloveronkevennyksien kautta olisi pitänyt antaa. Tämä on nyt kristallin kirkas, ei kannata jatkaa keskusteluja.

Mutta kun täällä on väitelty siitä, mikä on tämän veronkevennyksen profiili ollut verrattuna aikaisempiin, niin minä olen julkaissut ne nyt. Jokaikinen veronkevennys Lipposen ykkösestä lähtien tähän on piirretty profiilina, ne voitte käydä katsomassa kokoomuksen verkkosivuilta. Viime hallituskauden profiili tähän hallituskauteen on kohtuullisen samanlainen, eli ehkä se hieman suitsii sitä suurinta kritiikkiä.

Mitä tulee sitten kuntiin, niin kuntatalous ja valtiontalous ovat suurin piirtein samaa kokoluokkaa. Kunnat ottavat noin 800 miljoonaa euroa ensi vuonna velkaa ja valtio ottaa 10 miljardia. Eli kun te kritisoitte, että valtio ei tee mitään kuntapuolella, valtio ottaa kantaakseen kuntien alijäämiä hyvin merkittävällä tavalla, ensi vuonna esimerkiksi 650 miljoonaa enempi. Kuntien tilanne olisi huomattavasti toisenlainen, mikäli tätä ei olisi tehty.

Eli pitää nyt tunnustaa se tosiasia, että tämmöisinä taloudellisina aikoina emme selviä ilman vaurioita, ei kunnissa eikä valtion puolella. Emme pysty patoamaan kaikkea työttömyyttä edes, mutta kaikki järkevä tehdään. Tämä on tasapainoilua elvytyksen ja ylenpalttisen velkaantumisen kanssa. Jokainen, joka on tutustunut talouskehitykseen tietää, että ylivelkaantumiselta emme selviä ilman, että talous tasapainotetaan tämän kriisin jälkeen. Eli semmoinen toiveajattelu, että menoja lisäämällä me saamme talouteen niin paljon vauhtia, että mitään pahaa ei tarvitse tehdä. Se ei ole totta. Me tarvitsemme tuloveronkevennyksiä, todennäköisesti ehkä menoleikkauksia, toivon mukaan ei kovasti, mutta mahdollisesti niitä. Kaikkein tärkein on työurien pidentäminen. Kaikkein tärkein on työurien pidentäminen. Yksinään ja itsestään talous ei oikene.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te yritätte, ministeri Katainen, vääntää nyt mustaa valkoiseksi. Mitä tulee sosialidemokraattien verolinjauksiin, niin kyllä, me emme olisi halunneet tehdä 3,6 miljardin euron veronkevennyksiä, niin kuin tämä hallitus on tekemässä. Mielestämme ne ovat liian suuret tässä taloudellisessa tilanteessa. Nyt olisi pitänyt laittaa enemmän rahaa julkisiin investointeihin, kunnille osoittaa lisää rahaa palveluiden turvaamiseen ja tätä kautta huolehtia talouden pyörien pyörimisestä ja työpaikkojen luomisesta. Ei veroalella, kun me näemme, että säästämisaste nousee ja veroale ei tuota sitä tulosta, minkä te väitätte täällä olevan olemassa.

Mutta minulle kyllä vieläkin jäi epäselväksi se, puhuitteko te tässä haastattelussa toista kuin te täällä nyt puhutte, koska te annoitte nyt äsken ymmärtää, että te olette valmistelemassa uusia veronkevennyksiä ensi vuoden budjettiin, vaikka te tässä Helsingin Sanomien haastattelussa toteatte, että veronkevennysten aika on nyt ohi. Tämän ja ensi vuoden budjettiin niitä ei ole enää tulossa. Minun on hirveän vaikea saada selvää teidän (Puhemies: Minuutti!) talouspoliittisesta linjastanne, valtiovarainministeri Katainen, se vaihtelee niin kuin sää.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Historia näyttää, miten huonoon tilanteeseen tässä joudutaan, mutta jos me arvioimme sitä, mikä on ollut velkamäärä, niin pitää katsoa, mitä sillä velalla on saatu. Onko sillä saatu parempaa työllisyysastetta, onko sillä saatu parempia palveluita tai edes siedettäviä palveluita tai onko sillä estetty inhimillistä hätää vai onko se käytetty holtittomiin veronkevennyksiin? Sosialidemokraattien linja veronkevennyksissä on ollut selvä. Silloin kun meillä on olemassa tuloratkaisuja, joita veronkevennyksillä voidaan tukea, niin silloin voidaan lipsua siitä, että ne veronkevennykset painottuvat puhtaasti pieni- ja keskituloisiin, koska sillä ostetaan kilpailukykyä tälle maalle. Mutta te ette ole käyttäneet näitä veronkevennyksiä työllisyyshyödyn saamiseen, vaan te olette käyttäneet niitä puhtaasti meidän tulopohjamme heikentämiseen, eikä kyse ole pelkästään edes siitä, mitä on tapahtunut ansiotuloveropuolella. Siinä saldo on varmasti, jos katsotaan kokonaisastetta, edellisen hallituksen ja tämän hallituksen aikana koko lailla sama, (Puhemies: Minuutti!) mutta ongelma on se, että teillä on pieniä rippusia veronkevennyksiä, joista kertyy useita miljardeja ja joilla ei ole yhtään työllisyysvaikutusta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Urpilaisella on vaikeuksia saada selvää ministeri Kataisen talouspoliittisesta linjasta, mutta ei lainkaan niin suuria vaikeuksia kuin minulla saada selvää sosialidemokraattien verolinjasta. Kysyin: Kun arvostelette hallituksen veronalennuksia, joista suurin osa on kohdistunut tuloverotukseen ja niistä aivan ylivoimainen valtaosa pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen keventämiseen, niin haluatteko te nyt sitten peruuttaa nämä veronalennukset kiristämällä pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten veroa? Ja kun sitten teidän vastauksianne, epämääräisiä sellaisia, tulkittiin, että te siis ette edelleenkään hyväksy näitä veronalennuksia eli haluaisitte toisin sanoen kiristää pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ja palkansaajien verotusta, niin te vastaatte, että tämä tulkinta on väärä. Vielä kerran: Hallituksen tuloveronkevennykset ovat valtaosin kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin ja eläkkeensaajiin. (Ed. Kuoppa: Ei pidä paikkaansa!) Te arvostelette näitä. Mikä on teidän linjanne? Pitääkö ne peruuttaa vai eikö pidä peruuttaa? Jos ei pidä peruuttaa, miksi te sitten niitä täällä arvostelette?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen puhui tästä ostoeläkkeiden veroedusta, niin on syytä ottaa tämäkin asia historiassa tarkasti. Mehän nimittäin edellisessä hallituksessa kavensimme tätä veroetua, ja mitä täällä tapahtui, oli se, että kokoomus huusi kuin hinaaja sumussa, kun tähän puututtiin. Hirveän metelin piditte, oikein mielettömän, ja yrititte kiihottaa kansaakin tätä vastaan, mutta niinpä vaan tehtiin uudistus, joka toi hivenen järkevämmäksi tämän.

Mutta mitä te olette nyt tekemässä? Teidän mielestänne meillä on suuri ongelma, että ihmiset eivät säästä riittävästi. Meillä todellakin on ihmisiä, joilla on enemmän rahaa kuin he kulutukseen tarvitsevat, mutta ne ihmiset eivät ole pienituloisia, tietenkään, koska näillä menee jokapäiväiseen elämiseen se raha. Te tuotte nyt näköjään kaikkien puheidenne vastaisesti tänne eduskuntaan vielä tämän vuoden syksyllä esityksen, jolla niille ihmisille tullaan antamaan uusia veroetuja, joilla on ylimääräistä rahaa ja jotka miettivät, mihin he sen rahan laittaisivat. Tulemme näkemään, että keskusta ja vihreät tulevat tukemaan tätä kokoomuksen verolinjaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluomalle on syytä todeta, että mitä tulee eläkesäästämiseen, niin hallituksen esitystä oli pakko muuttaa, kun perustuslakivaliokunta puuttui siihen, se ei täyttänyt perustuslain asettamia edellytyksiä, joten oli syytäkin vähän huutaa.

No, mitä tulee sitten demareitten verolinjaan, niin kun te sanotte, että ei alennuksia, se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden alusta te vaaditte tuloverotuksen kiristämistä, joka tarkoittaa sitä, että ihmisille jää palkkatuloista vähemmän käteen, eli tosiasiassa palkkojen alentamista. Ja tiedättekö, mitä se merkitsee työmarkkinoilla? Se merkitsee sitä, että syntyy palkkavaatimuksia, jotka nostavat yritysten kustannuksia ja heikentävät Suomen kilpailukykyä, ja siitä syntyy negatiivinen kierre tähän maahan, mitä kukaan, joka valvoo työllisyyttä, missään tapauksessa ei voi haluta.

Te vastustitte jo sosiaalitupoa, kun haluttiin työhön kohdistuvaa verotusta sosiaaliturvamaksujen muodossa alentaa. Mutta onneksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt SAK:n johdolla sopivat, pitivät huolta sosiaaliturvasta teidän purkamisyrityksistänne huolimatta. Tärkeätä on se, että sosiaaliturvasta pidetään huolta, kaikki etuudet säilytetään ja siitä pidetään myöskin sitä kautta huolta, että vaalikauden kehyksen ulkopuolella ovat ulkopuoliset menot (Puhemies: Minuutti!) ja ne on kaikilla lainsäädäntötoimilla turvattu.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta pitää tärkeänä, että hallitus vie päätökseen ne periaatepäätökset, jotka koskettavat takuueläkettä, pienimpien lapsiperheitten etuisuuksia, indeksisidonnaisuutta, ruokaveron alentamista ja kunnallisen perusvähennyksen nostamista. Niillä kaikilla ratkaisuilla lisätään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja ne ovat hyvä jatko hallituksen sosiaalista politiikkaa harjoittavalle linjalle, joka on ollut parempaa tässä mielessä kuin edellisen hallituksen aikana. Tässä mielessä me pidämme myös tärkeänä, että ne toimet, mitkä veropolitiikassa tähän mennessä on toteutettu, ovat päätettyjä asioita, ja todellakin SDP:n pitää esittää oma vaihtoehtonsa, jos se esittää muutoksia, ollaanko todellakin perumassa näitä ratkaisuja pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämisessä vai millä SDP aikoo rahoittaa niitä mittavia esityksiä, joita olette tämänkin illan aikana täällä tehneet.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden edustajille totean, että kannattaisi joskus lukea ne meidän vastalauseemme. Sieltä löytyvät luvut ja perusteet. Yksinkertaistettuna SDP:n verolinja suhteessa hallitukseen on se, että me olisimme an- taneet veronalennusta perusvähennyksen kautta työmarkkinatukilaisille, niille sosiaaliturvaa nauttiville ihmisille, jotka maksavat monesti kovempaa verotusta kuin moni työntekijä. Me emme olisi antaneet veronalennuksia ministeri Kataiselle tai kansanedustajan tulotasolla eläville, koska me emme näe, että tällä tulotasolla eläville ostovoima lisääntyy mitenkään. Ja jos ostovoimaa kyetään lisäämään, se menee ökykulutukseen, kun taas siellä pienituloisemmassa päässä se menee kaikki kulutukseen, asumiseen, maitoon, leipään, olennaiseen perusturvaan. Tässä on karrikoidusti se vaihtoehto, mitä me esitämme suhteessa hallitukseen, kun hallitus tarjoaa itselleen veronalennuksia perustellen niitä ostovoiman lisäämisellä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä joka kerta päättyy tähän: Armottoman tiukkaamisen jälkeen päädymme siihen, että sosialidemokraatit käyttäisivät saman verran tuloveronkevennysvaraa, tai itse asiassa te viimeksi sanoitte, että hieman enempi kuin hallitus, mutta vähän eri tavalla kohdentaen. Eli yhtä paljon tulopohjaa alaspäin. Me päädymme joka kerta tähän samaan. Minä muistan, kun ed. Filatov viimeksi sanoi, että te tunnustitte sen, että teidän tuloveronkevennysalenne oli hieman suurempi kuin mitä hallitus esitti.

Mitä tulee sitten pitkäaikaissäästämiseen, niin totean vaan sen, että mitään uusia veronkevennyksiä sitä kautta ei tule, mutta laajennamme sitä tuotepalettia, jotteivät ihmiset ole sidoksissa tämmöiseen monopolistiseen järjestelmään, jonka kustannukset ovat kohtuuttoman suuret. Yleinen eläkevakuutuksen ottaja on tänä päivänä yleensä useammin nainen kuin mies ja yleensä keskituloinen, noin 2 500 euroa kuussa ansaitseva. He ovat kappalemääräisesti suurin näitä ottava joukko. Nyt on hyvä viedä tätä viestiä, minkä teiltä sain, että te ette kannata tai haluatte pikemminkin purkaa nykyisenkin järjestelmän, ette kannata sitä, että uusia sijoitustuotteita voitaisiin tuoda ja alentaa näin näitten ihmisten kustannuksia. (Puhemies: Minuutti!) Mutta tämä keskustelu nyt tältä osin riittää.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Suomi tulee kärsimään näistä kansainvälisen kriisin taka-askeleista enemmän kuin monet muut, koska ne iskevät vientiimme erityisen suurella voimalla. Tässä suhteessa EU:n esittämät elvytystoimet kuin myös kansalliset toimet tulevat nyt kovin keskeisiksi.

Menokuri on pitänyt kehysten ansiosta, mutta tulopuolella on toimittu edesvastuuttomasti, kuten sosialidemokraattien taholta on täällä tuotu esille, muun muassa poistamalla yritysten kelamaksu, jota on sitten ikään kuin maksatettu metsäteollisuuden ja energiaverojen rajulla lisänostolla. On toisaalta tehty sellaisia veroratkaisuja, jotka eivät nimenomaan tässä suhdannetilanteessa ole tukemassa kysyntää, vaan rikkovat veropohjaa ja valtiontalouden pitempää, kestävää hoitoa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaisesti olisi nimenomaan tullut kohdentaa kevennykset pieni- ja keskituloisille.

Hallitus ontuu sisäisesti. Tämä näkyy myös siinä, että keskustan ja vihreiden taholta nyt jälkikrapulassa kokoomuksen vauhtisokeudella tehtyjä päätöksiä ja elvytyslinjauksia pyritään kritisoimaan. Tässä tilanteessa uskottavan talouspoliittisen linjan ohella meiltä puuttuu myöskin uskottava hallitus, ja tämä on tietysti kansallisesti vakava asia.

Valtiovarainvaliokunnan ensimmäisessä luonnoksessa kehysmietinnöksi pyrittiin selkeästi toteamaan, että valiokunnan mielestä kehyksen mitoitusta, sitovuutta ja joustavuutta on tarvittaessa arvioitava uudelleen tämän taantuman syventyessä ja pitkittyessä. Sen verran kokoomus sai oikaistua keskustan pientä yritystä, että nämä yritykset hävisivät lopullisessa mietinnössä. Siellä korostetaan vain, että talous- ja työllisyyskehitystä seurataan tiiviisti ja tarvittaessa tehtyjen toimien riittävyyttä arvioidaan uudelleen. Merkittävä tulema. Voi sanoa, että tarkkailun ja arvioinnin sijasta pitäisi ehdottomasti nyt toimia ja tarvittaisiin pikaisesti elvyttävä, yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeva lisäbudjetti jo ennen kesää eduskunnan käsittelyyn. Tämä on tärkeätä, koska syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava, huolehdittava koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja perusturvallisuudesta arjessa erityisesti kuntapalvelujen rahoituksen kautta.

Kuten keskustelussa totesin, myöskään EU-komission vaatimuksia kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämisestä ei Suomen hallitus ole työttömien perheiden tukemisen kautta esittänyt. Kyllä tässä on aivan avoimesti todettava, että niin hallituksen kuin opposition on tässä vakavassa tilanteessa erityisesti lapsiperheiden köyhyyden merkeissä istuttava pöytään. On pakko katsoa, millä tavalla tuetaan tässä massatyöttömyyden tilanteessa lapsiperheiden jaksamista. Tämä on yhteinen poliittinen edustuksellisen demokratian ja kansanvallan vastuu, jota ei voi kiertää. Lapsiköyhyys koskettaa yli 135 000:ta lasta, ja tältä osin olisi vihdoin toivottavaa, että politiikan viihteellisyyden sijaan ryhdyttäisiin käymään keskustelua politiikan sisällöstä ja arvovalinnoista. Kovat arvot arjessa ja työelämässä tukehduttavat ihmisen ja Suomen toivon paremmasta huomisesta.

Ei voi olla muistamatta tammikuuta 2007, kun sisäministerinä varoitin kovista arvoista arjessa ja työelämässä, jolloin edustajat Katainen ja kumppanit hermostuivat kovasti. Nyt me näemme, mitä kovat arvot politiikan sisällössä ja talouspolitiikassa merkitsevät.

Herra puhemies! Kannatan ed. Paasion vastalauseen 1 mukaan tekemiä lausumia, joissa me edellytämme nimenomaan talouspoliittisen linjan voimakkaampaa muuttamista talouskasvua tukevaksi. Hallituksen on annettava välittömästi eduskunnalle nimenomaan työllisyyttä edistävä lisäbudjetti. Edelleen uuden vihreän talouskasvun merkeissä on merkittävä osa elvytyksestä käytettävä uusiutuvien energiamuotojen ja ympäristöystävällisen teknologian tukemiseen sekä kestävän talouskasvun vahvistamiseen ja välittömästi myöskin kasvaviin köyhyysongelmiin tartutaan parantamalla ensisijaista sosiaaliturvaa. Myös kuntien rahoituspohjaa on edellä mainitulla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen osalta pikaisesti tuettava. Ei voida jättää ensi vuoden talousarvion varaan kuntatalouden kriisiytymistä.

Hallituksen on myös tarkistettava menokehyksen mitoitusta ja sitovuutta laman syventyessä ja pitkittyessä. Nyt keskustan edustajilla on mahdollisuus tässä lausumassa äänestää tämän linjauksen mukaisesti. Edellytämme myös, että hallitus korjaa veropoliittista linjaansa oikeudenmukaisempaan suuntaan niin, että verotus perustuu veronmaksukykyyn ja varallisuuteen sekä veropohja pidetään laajana ja tiiviinä ja että oikeudenmukaisella tulonjaolla me edistämme ja tuemme työllisyyttä ja torjumme ympäristö- ja terveyshaittoja.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä syksyllä valtiovarainministeri täältä kateederilta uskoi, että kysymyksessä on vain talouden kuoppa. Tämä taloustaantuma ei ole kuoppa tai notkahdus. Taantumasta on muodostumassa sukupolvikysymys. Verotulojen romahdus on ajamassa valtiontalouden yhä jyrkempään alamäkeen. Tuloveron tuotto laski kokonaista 16 prosenttia, arvonlisäverokin 8 prosenttia. Vuonna 2013 velka on jo 103 miljardia. Nyt on otettava toki velkaa, mutta se on sijoitettava elvyttävästi. Nyt ei näin tapahdu.

Toivon, että kokoomus todella ankarasti harkitsee ruuan arvonlisäveron alennuksen peruuttamista — tätä alennusta siis pitäisi peruuttaa — ja veropohjan kaventamista. Vienti supistuu tänä vuonna lähes viidenneksen. Tulevien vuosien talousnäkymiä varjostaa riski kotimaisen teollisuuden hintakilpailukyvyn rapistumisesta etenkin heikomman tuottavuuskehityksen aloilla. Nyt tuottavuuden kasvu on hidastumassa alle totutun kasvuvauhdin. Samaan aikaan nimellispalkat nousevat poikkeuksellisen nopeasti. Hallituksen olisi pitänyt olla vaatimassa työmarkkinoita tupoon, sillä kysymyshän on lopulta siitä, mitä palkalla saa. Syksyllä työttömyysaste nousee 10 prosentin tuntumaan. Nyt on toivottavasti taloudessa vapaapudotus pysäytetty. Ongelma on se, että pudotus heijastuu viiveellä työllisyyteen, joten työttömyys pahenee vielä 2010, mahdollisesti 2011.

Todennäköistä on se, että Suomen talouden vaikeudet jatkuvat vielä seuraavat neljä vuotta. Työttömyys ja sen uhka vaikuttavat väistämättä kotitalouksien kulutukseen. Epävarmuuden keskellä kotitaloudet pakosti lisäävät säästämistä. Viime vuosina säästämisaste on ollut poikkeuksellisen alhaalla, joten muutos tulee olemaan suuri. Nyt kotitalouksilla on velkaa jo keskimäärin 100 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Viime lamassa tuo luku oli 75 prosenttia. Onneksi korkotaso on matala ja perheet selviävät ainakin toistaiseksi velkojensa maksusta. Voidaan kuitenkin olettaa, että ongelmia on tulossa niin kotitalouksille kuin pankeille.

Taantuma on yksi suurimmista haasteista juuri minun ikäpolvelleni. Suomea odottaa suuri ikärakenteen muutos. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle eli työvoiman määrä pienenee ja hoivapalveluiden määrä kasvaa. Taantuma on syönyt rahoituspuskureihin perustuvaa strategiaa. Ihmisiä laitetaan työeläkeputkeen, ja taantuma syrjäyttää työmarkkinoilta nuoria jopa lopullisesti, kuten tapahtui 1990-luvun lamassa. Tämä on täysin vastoin hallituksen puheita työurien pidentämisestä. Jotain pitäisi siis hallituksen nyt tehdä tälle politiikalle. Minua nuoremmille ikäpolville huolestuttavaa on taantuman pitkä varjo.

Taantuma muuttaa voimakkaasti julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiä. Vuodelle 2010 alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa 3—4 prosenttiin eli noin 5 prosenttiyksikköä heikommaksi kuin syksyn ennusteissa. Suomen Pankin ennusteessa alijäämäsuhde heikkenee edelleen, ja valtiovarainministeriön ja Etlan ennusteissa tilanne kohenee vain vähän vuonna 2011. Valtiovarainministeriön menokehysten taustalla tekemissä arvioissa alijäämäsuhde jää 2 prosenttiin vielä vuonna 2013. Taantumasta ja elvyttävästä talouspolitiikasta aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset julkiseen talouteen ovat tuntuvia. Jos ja kun työllisyys alkaa parantua, se vähentää julkisia menoja ja nopeuttaa bruttokansantuotteen kasvua. Valtion velkaantuminen hidastuu, mutta se ei riitä kääntämään velkaantumiskehitystä alenevalle uralle. Itseään vahvistava velkaantuminen nopeutuu, kun ikäsidonnaisten menojen kasvu kiihtyy. Juuri tämä tekee asiasta sukupolvikysymyksen.

Suomen Pankista arvioidaan, että edessä voi olla tuntuva verotuksen kiristäminen, jopa 5 prosenttia. Valtion ja kuntien sopeuttamistarve olisi runsaat 4 prosenttiyksikköä, ja eläkevakuutusmaksuja jouduttaisiin nostamaan vajaalla 1 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Keskimääräisellä veroasteella mitattuna taantuman vaikutus on tätäkin suurempi. Ed. Sasi sanoi äsken, että talous on psykologiaa, ja tässä se juuri toteutuu. Kun kansalaiset ymmärtävät tehdyn talouspolitiikan seurausten merkityksen juuri siinä, että lopulta he ovat kuitenkin tässä kaikessa maksumiehinä, niin syntyy se epäluottamus hallituksen talouspolitiikan tekemiseen.

Velkakierteen katkaiseminen edellyttää joko menojen vähentämistä tulevaisuudessa, verotuksen kiristämistä tai toimia, jotka lisäävät tuotantoa mutta eivät kasvata menoja. Ilman taloustaantumaakaan ei ikääntymisen aiheuttamasta rahoitusvajeesta olisi selvitty muuttamatta tulojen ja menojen perusteita. Tuolloin arvio oli, että ensi vuosikymmen pärjätään, mutta 2020-luvulla ovat muutokset viimeistään edessä. Nyt tämä kriisi on nopeuttanut prosessia. Nyt pitää miettiä, millaisen tulevaisuuden Suomen me haluamme. Sen rakentaminen on aloitettava jo tänään. Ministeri Katainen haikaili äsken exit-strategian perään, ja voisin todella toivoa, että tämmöistä strategiaa ryhdyttäisiin kehittämään, kun ensin vastattaisiin, että miten ne kaikki tulevat menot ja hyvät asiat (Puhemies: 5 minuuttia!) vuonna 2011 tullaan rahoittamaan ja kattamaan. Odottavatko leikkauslistat sitten tuolloin?

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen kehyslinjauksesta näkyy, että valtion budjettia ei tulla kasvattamaan tulevina vuosina siten kuin ehdoton tarve edellyttää. Tarve syntyy siitä, että maailmanlaajuinen talouskriisi on ulottanut vaikutuksensa myös meidän maahamme, ja toimenpiteitä pitäisi hyvin vahvasti nyt ja jatkossa myös suorittaa. Päinvastoin, eräitä hyvinkin strategisia menoja ainakin pyritään jopa supistamaan. Niinpä esimerkiksi arvio on se, että teiden kunto heikkenee, koska tienpitorahat tosiasiassa supistuvat. Myös ratojen osalta tapahtuu samanlainen kehitys. Siis tämän perusinfrankin osalta ollaan laskevassa kehityssuunnassa.

Erittäin iso kysymys on se, että meillä on jo nyt EU-tilaston mukaan yli 700 000 köyhää ihmistä tässä maassa, mutta näihin kehyksiin ei ole varattu sellaisia rahoja, joilla köyhyyden perussyihin puututtaisiin. Suurin yksittäinen tekijä ja hyvin määräävä tekijä köyhyyden laajuudessa on se, että työmarkkinatuki, jolla nyt on jo pitkästi toistasataatuhatta työtöntä, on niin surkean pieni kuin se on, vain 15 euroa päivää kohti käteenjäävänä tulona. Eihän sillä kukaan elä, sen tietävät kaikki. Sitä ei ole korotettu moniin vuosiin, mutta ei näihin kehyksiin mahdu sen korottamista jatkossakaan.

Eli infrassa on huonon näköinen kehitys odotettavissa, jos näillä kehyksillä mennään, ja köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu tulee jatkumaan. Miten tähän on tultu? Miksi edelleenkin hyvin rikkaassa Suomessa on näin erikoinen tai haastava tai meidän mielestämme ei-hyväksyttävä kehityssuunta? Kyllä siellä taustalla on se pitkä uusliberalistinen linja, joka on tarkoituksellisesti ajanut valtiota alas. Tämä reaganilainen politiikka aloitettiin USA:ssa jo hyvin varhain. 1980-luvun alussa se oli jo voimissaan, ja kyllä se sieltä on rantautunut myös Suomeen, ei ehkä koko voimallaan, mutta hyvin vahvasti sen vaikutus tuntuu täälläkin.

Yksi osoitus tästä on se, että budjetin osuus koko taloudesta, bruttokansantuotteesta on pudonnut jatkuvasti. Valtion budjetin todellinen ohjaava merkitys on vähentynyt Suomen taloudessa koko ajan, ja tämähän on tarkoittanut nimenomaan politiikan vallan ja vaikutuksen kaventamista. 1995 Suomessa valtion menojen osuus bkt:sta oli 37 prosenttia, seuraavan vaalikauden alussa vuonna 1999 27 prosenttia, vuonna 2003 enää 25 prosenttia, ja kun tämä vaalikausi alkoi vuonna 2007, valtion budjetin osuus bkt:sta oli 23,5 prosenttia. Selvä aleneva kehitys, ja tämä on ollut tarkoituksellista.

Tästä johtuu se tuska, miksi valtio ei pysty — kun se ei ole halunnut — vaikuttamaan asioihin siten kuin pitäisi ja mitkä ovat tarpeet ja haasteet. Tästä sitten seuraa kaikki se surkeus, josta täällä puhutaan koko ajan, kun ei laiteta työllisyystoimia sille tasolle, mitä tämä tilanne edellyttäisi. Ei paranneta köyhien suomalaisten elämää ja kaikki tämä. On niin kuin ajettu siihen tämä tilanne tällä pitkällä uusliberalistisella kaudella, että valtion merkitys on heikentynyt, ja se sitten näkyy tässä toiminnassa ja pääsääntöisesti toimettomuudessa.

Uusliberalismin vahvuus, miksi se on saanut suosiota, on verohelpotusten jakaminen, ja sitä täälläkin on harjoitettu. Minulta usein on tuolla vasemmalla, kentällä kyselty, että miten se Katainen on niin suosittu. Minun vastaukseni on se, että hän hoitaa hyvin oman hyvin pärjäävän porukkansa edut, jakaa heille verohelpotuksia, heidän elämänsä paranee tai ainakin tulot paranevat. Paraneeko elämä, se on asia erikseen. Tämä se tuo sen tuen sinne oikealle. Hyvin hoitavat oman porukkansa edut.

Mikä jatkossa sitten on edessä? Jos tämä koalitio vallassa jatkaa, niin kyllä sitten tulee käymään niin, että kun veroja ruvetaan kiristämään, niin kyllä ne osoitetaan myöskin sinne köyhimpään väkeen. Kuntaverot ovat jo nousussa ensi vuoden alusta varmaan sadoissa Suomen kunnissa. Ja kun esimerkiksi energiaveroja korotetaan vuonna 2011, niin kyllä se köyhä mökin mummo ja pappa myöskin (Puhemies: 5 minuuttia!) tulee osalliseksi joutumaan niistä korotuksista. Verohelpotuksista eivät päässeet osallisiksi.

Kannatan, arvoisa puhemies, ed. Kauppilan tekemää esitystä.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan valtiontalouden kehyksen menolinjaus toteuttaa hallituksen talousstrategiaa, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden kohentumiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Taloustilanteen heikkenemisen johdosta hallitus on ryhtynyt voimakkaisiin elvytystoimiin. Ennusteiden mukaan kotitalouksien ostovoima kasvaa 5 prosentin luokkaa palkankorotusten, veronkevennysten sekä inflaation ja asuntolainojen korkotason alentumisen myötä. Kotitalouksien tilanteen kehitys edellyttää, että työttömyysaste ei nouse hallitsemattomasti.

Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin työttömyysasteen nousun hillitsemiseksi, ja toimenpiteitä on jatkettava myös tulevina vuosina. Erityisesti yritysten selviämiseen on panostettava. Menokehyksen sisällä hallitus valmistelee 200 miljoonan euron uudelleenkohdennuksia vuoden 2010 budjettiesitykseen muun muassa työllisyyttä edistävien painopistemuutosten mahdollistamiseksi. Myös investointien aikaistamista valmistellaan mahdollisesti jo syksystä alkaen, mutta varsinkin vuoden 2010 budjettia silmälläpitäen.

Elvytystoimista huolimatta työttömyys lisääntyy, ja vuonna 2010 arvioidaan työttömyysasteen olevan 10 prosentin luokkaa. Työllisyyden heikentyessä verotulot pienenevät lähivuosina reippaasti. Vaikka työllisyys lähtisikin kehyskauden lopulla nousuun, vie elpyminen oman aikansa. Edellisen lamakokemuksen opetuksena oli, että talouden elpyminen vie useita vuosia. Verotulojen pienentyminen tarkoittaa sitä, että valtio joutuu ottamaan lisää lainaa kattaakseen menot. Valtionvelan arvioidaan nousevan kehyskauden lopulla 103 miljardiin euroon, mikä on 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Huomattava on, että korkomenot nousevat samalla 3,6 miljardiin euroon. Tulevaisuus on niukkojen resurssien aikaa vielä pitkälle eteenpäin.

Myös kuntien taloustilanne tulee huonontumaan. Kuntien velkaantuminen lisääntyy, ja hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin helpottaakseen kuntien taakkaa. Muun muassa yhteisöveron jako-osuuden nostaminen 10 prosentilla väliaikaisesti on tuntuva vahvistus kuntasektorille. Lisäksi kelamaksun poisto vähentää kuntien työvoimakustannuksia. Kuntien peruspalvelut on turvattava, ja valtio ei saa sysätä uusia tehtäviä kunnille tässä taloustilanteessa.

Arvoisa puhemies! Eri hallinnonaloilla on menossa monia rakenteellisia uudistuksia. Oikeusministeriön alalla käräjäoikeuksia yhdistetään ja asioiden käsittelyä pyritään tehostamaan. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla perustetaan uusi poliisin keskusvirasto. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi poliisitoimessa toteutetaan organisatorisia ja rakenteellisia muutoksia. Tarkoitus on myös hätäkeskustoiminnan ja Rajavartiolaitoksen rakenteiden ja palveluiden uudistaminen ja toiminnan tehostaminen.

Turvallisuus on kuitenkin asia, josta ei voida tinkiä. Asia nousi esille myös maaseutupoliittisessa selonteossa, jossa maaseudun turvallisuus on nähty erityisen tärkeäksi. Varsinkin hätäkeskusuudistuksessa on otettava huomioon maan pohjoisimman maakunnan harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen merkitys. Tärkeää on huomioida uudistusta valmisteltaessa, että Lapin kasvava matkailuelinkeino muuttaa turvallisuustarpeita kausittain huomattavasti. Maakunnassa asuvien ja siellä vierailevien turvallisuudesta huolehtiminen on erityisen haastava tehtävä.

Rakenteellisista uudistuksista merkittävin on aluehallinnon uudistus. Monin paikoin kysymys on rahavirtojen siirrosta eri hallinnonaloille, mutta täytyy toivoa, että uudistuksesta syntyy myös taloudellista hyötyä pitkällä tähtäimellä.

Nyt käsittelyssä olevat kehykset ovat väline turvata hyvinvointiyhteiskunta myös taloustaantuman jälkeen. Elvytystoimien onkin oltava kannustavia.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn ed. Karvolta edelliseen puheenvuoroon liittyen kuntatalouden elvytyksestä. Täällä on moneen kertaan hallituspuolueitten taholta mainostettu työnantajan kelamaksun poistamista. Nyt on muistettava kuitenkin, että varsin pian, 2011 lähtien, energia- ja ympäristöveroja ollaan nostamassa ja paitsi että se koskee jokaista kuntalaista niin myös metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ollaan vaarantamassa. Onko tämä pitkässä juoksussa kuntatalouden elvyttämistä? On todella lyhytaikaista vaikutusta, ja kun nämä verot nousevat, niin niille alueille, missä on pitkät etäisyydet, niille vielä tämä kohdentuu, rankaisee niitä alueita ja niitä kuntalaisia enemmän.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyse on paljolti ajankohtaisesta aiheesta, ilmastopolitiikasta, ja ilmasto- ja energiakysymykset ovat varmasti ratkaisevassa asemassa tulevaisuudessakin. Tässä on kysymyksessä varmasti se, miten verot kohdennetaan tulevaisuudessa, ja se, miten ne ympäristöön vaikuttavat, täytyy ottaa huomioon.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lama on todellisuutta. Huono-osaisuus lisääntyy jälleen, leipäjonojen asiakasmäärät lisääntyvät, ja kunnat kituvat Paras-hankkeen puristuksessa valtion säästäessä tuottavuusohjelman nimissä. Miten tämä on näkynyt porvarihallituksen tulevien vuosien valtiontalouden kehyksissä? Se on näkynyt saippuakuplan varaan rakennettuna toivona.

Kuntien talous sukeltaa, ja jotta lakisääteiset palvelut saadaan ylläpidettyä, tarvittaisiin valtiolta reilu kädenojennus kunnille. Mutta mitä tekee ministeri Katainen? Lupailee almuja. Monien kuntien talous on jäänyt pysyvästi 1990-luvun laman seurauksena veitsenterälle. Lähivuosina tuo ohut elämänlanka katkaistaan ja kuntaa odottaa pakkoliitos toiseen kuntaan. Tämähän sopii hallitukselle, jonka tavoitteena on vähentää kuntien määrää. Tarkoitus pyhittää keinot.

Arvoisa puhemies! Maaseudun elinvoimaisuus puhutti meitä tässä salissa viime viikolla. Tulevien lamavuosien valtiontalouden painotuksiin tulisi mielestäni ehdottomasti sisällyttää maaseudun kokonaisvaltainen asuttuna pitäminen. Tämä tarkoittaa maaseudun tiestön, julkisen liikenteen ja postipalvelujen säilyttämistä puhumattakaan kouluista ja työpaikoista.

Yksi merkittävä uhka maaseudun asuttuna pitämiselle on jätevesien käsittelyyn liittyvä asetus, joka velvoittaa lähes joka töllin käsittelemään jätevetensä vuodesta 2014 lähtien. Saamani tiedon mukaan kotitalousvähennystä voi käyttää tarvittavien jäteveden käsittelyyn liittyvien laitteiden asennukseen ja myös Aralta voi hakea tukea rakentamiskustannuksiin. On selvää, etteivät edellä mainitut tukimuodot millään riitä, kun pienten eläkkeiden varassa eläville vanhuksille, työttömille sekä sotaveteraaneille jää maksettavaa pahimmillaan useita tuhansia euroja. Kysynkin: Missä ovat valtion taloudelliset tukitoimet kyseisen asian kuntoon laittamiseksi? Hallitus on jättänyt tämän asian täysin retuperälle, eikä lähivuosien talouskehyksissä näytä olevan siitä minkäänlaista mainintaa.

Arvoisa puhemies! Viimekertainen lama jätti syvät arvet yhteiskuntaamme. Erityisesti nuoret perheet saivat rankkaa oppia kasinopelin ja helpon lainarahan vaaroista. Siihen kun yhdistettiin suurtyöttömyys, oli katastrofi valmis. Jälleen kerran sama uhkaa toistua. Nuoret perheet on jätetty tämänkin laman kourissa herran huomaan.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen olisi pitänyt osoittaa valtiontalouden kehyksissä määräraha erityisesti nuorten asuntovelallisten pelastamiseksi. Idea on, että työttömäksi joutuvat nuoret voisivat ongelmatilanteessa siirtää asuntolainansa lyhennykset valtion maksettavaksi siksi aikaa, kunnes uusi työpaikka on löytynyt ja velanlyhennykset onnistuvat jälleen. Valtio maksaisi tältä työttömyysajalta lainanlyhennykset pankeille ja perisi ne takaisin nuorilta, kun he ovat palanneet takaisin työelämään. Tässä järjestelyssä kaikki voittaisivat. Pankit saisivat lainanlyhennykset, kukaan nuori ei joutuisi kodittomaksi, velkavangiksi, eikä valtion eli meidän kaikkien veronmaksajien tarvitsisi tukea pankkeja tukiaisilla. Kokoomuskin olisi varmasti tyytyväinen tällaiseen järjestelmään, saisivathan pankinjohtajakaverit pitää työpaikkansa.

Arvoisa puhemies! Nämä kehykset ovat alimitoitetut Suomen kansan pelastamiseksi kurjuuden kourista, sillä lama jatkuu ja syvenee. Hyvä on porvareiden röystäillä rasvaisen ruuan jälkeen, kun köyhien kansalaisten vatsat huutavat leipää.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös perussuomalaisten toivoisi sitten kertovan aina asiasta koko totuuden. Tästä jätevesiasetuksesta haluan sen verran sanoa, että kunnille on kyllä tiedotettu ympäristöministeriönkin puolelta jo yli vuosi sitten, että jätevesiasetuksessa täytyy tarkastella erityisesti kunnan ikäihmisten asemaa haja-asutusalueilla. Jos heidän jätevetensä ovat hyvin vähäisiä ja he eivät asu erityisesti tämmöisellä riskialttiilla alueella, niin he, ikäihmiset, voivat anoa aina viiden vuoden siirtymäaikaa kerrallaan. Tämä jätevesiasetus ei tule aiheuttamaan yhdenkään ikäihmisen poismuuttoa omasta kodistaan haja-asutusalueelta. Tämän pitäisi olla selvää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen aloitti puheenvuoronsa puhumalla luottamuksesta, luottamuskriisistä, finanssikriisistä ja erikoisesti stressitesteistä. Kun en saanut sitä toista vastauspuheenvuoroa, niin minun puheenvuoroni muuttui nyt vastaukseksi hänelle, koska näköjään näyttää olevan sillä tavalla, että ministerillekään ei ihan ole hahmottunut tämä, että mistä hän oikeastaan puhuu.

Arvoisa puhemies, kannatan stressitestiä pankeille ilman muuta. Mutta kun testi tehdään, niin seuraavaksi pitää katsoa, mitä sitten tapahtuu, jos stressitestissä tulee improbatur. Niinhän kävi Yhdysvalloissakin: Kun 19 suurimmalle pankille tehtiin stressitesti, niin karkeasti puolet selviytyi siitä ja puolet siitä ei selviytynyt. Nämä, jotka eivät selviytyneet siitä, saivat tehtävän hankkia syksyyn, marraskuuhun mennessä pääomia lisää niin, että vakavaraisuusminimi täyttyy. Tämähän merkitsee silloin sitä, että siitä seuraa toimenpiteitä, joilla voi olla myöskin hyvin selvästi kansallisia merkityksiä, ja niitä kansallisia merkityksiä Yhdysvalloissa myöskin on koettu. Yhdessä vaihtoehdossa pitää hankkia omaa pääomaa lisää, jotta kestää markkinat. Toinen on se, että ruvetaan, niin kuin ministeri aivan oikein täällä sanoi, putsaamaan niitä roskaluottoja pois.

Mitäs tämä tarkoittaa? No, se tarkoittaa sitä, että pitää olla sellainen taho, joka niitä roskaluottoja hankkii ja ostaa, eiväthän ne muuten sieltä lähde mihinkään. Siinä on se semmoinen amerikkalainen malli olemassa jo nyt paperilla, ja se on semmoinen malli, jossa yksityinen sektori panee nokkiin jonkin verran rahaa ja sitten valtio panee nokkiin ne loput rahat. Entäs kun on persaukinen valtio, niin mistäs se saa sitä rahaa? No, se saa sitä rahaa, ja tämä on se pointsi: Se saa sitä keskuspankki Fediltä niin, että keskuspankki Fed ostaa näitä joukkovelkakirjalainoja valtiokoneistolta, hallitukselta ja sijoittaa ne rahat näihin roskapankkeihin niin, että ne pystyvät sitten ottamaan hoitoonsa nämä roskalainat. Ja mitäs tämä merkitsee? Se merkitsee sitä, että Fed itsessään sortuu setelirahoitukseen, eikä se ole mitään muuta kuin inflaation ruokkimista. Aivan täsmälleen samanlainen mekanismi on jo Ekp:ssä, meidän euroalueen keskuspankissa, joka on 60 miljardia euroa jo varannut varallisuutta tämän laatuisiin toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Mikä kokemus meillä itsellämme on tästä? Meillä on viime laman ajalta aivan vastaavanlainen menettely ollut käytössä. Silloin perustettiin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal, jonka avulla hoidettiin nämä pankkien niin sanotut taselainat. Se operaatio maksoi Suomen valtiolle 30 miljardia markkaa puhdasta rahaa, joka kaikki otettiin velkana valtiolle, joka on edelleen Suomen valtiolla velkana olemassa, ei sitä ole lyhennetty pätkänkään vertaa. Elikkä siis toisin sanoen aina kun sanoo a:n, niin aina pitää myöskin miettiä, mikä on b, c ja d, mitä tästä kaikesta seuraa. Toisin sanoen ei ole olemassa mitään oikotietä näissä asioissa, ja nyt onkin pelko siitä, että nyt ajaudutaan ensiksi deflaatioon elikkä hintojen alennukseen ja sitten, kun siellä taustalla on ryhdytty tätä setelirahoitusasiaa hoitamaan, niin siitä seuraa automaattisesti inflaatio ja jos oikein velkaannutaan niin hyperinflaatio. Elikkä uskallan sen verran kunnianarvoisaa valtionvarainministeriä, joka nyt on tullut uskoon näissä harmaan talouden asioissa, moittia, että pikkuisen se kokonaisuus ei ihan ole vielä hahmottunut, millä tavalla näitä asioita pitäisi hoitaa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin myönteinen asia, että Suomen talouspolitiikan linja on ollut jo pidempään vastuullista ja vakaata ja me olemme hoitaneet asioita niin, että Suomen valtiontalouden tilanne on parempi kuin Euroopan unionin maissa. Yleisesti ottaen meidän velkaantumisemme on matalampi, ja tässä mielessä Suomella on edellytyksiä selviytyä tästä syvästä taloustaantumasta paremmin kuin keskimäärin Euroopan mailla yleensä on olemassa, ja se on juuri tämän vastuullisen talouspolitiikan ansiosta, jossa kaikilla isoilla puolueilla on oma myönteinen painonsa tämän politiikan linjan toteuttamisessa.

Nyt tarkastelussa oleva kehysmietintö ottaa kantaa valtiontalouden tulevien vuosien kehykseen. Nämä kehyksethän on laadittu vuonna 2007 keväällä aivan toisenlaisten talousnäkymien ja -ennusteitten valossa kuin mitä tänä päivänä elämme. Sen vuoksi uskon itse, että hallitus joutuu arvioimaan näitten kehysten tasoa ja sitovuutta ja pitävyyttä seuraavan kerran elokuun budjettiriihessä, koska on näköpiirissä, että me tarvitsemme myöskin menoelvytystä useamman vuoden tästä eteenpäin. On toteutettu monia elvytyshankkeita ja -ratkaisuja tulopuolella veronkevennysten kautta ja myös jonkin verran menojen osalta, mutta tätä linjaa joudutaan jatkamaan.

On tärkeää, että tulevissakin elvytysratkaisuissa haetaan sellaisia kohteita, joissa kerrannaisvaikutukset ovat mahdollisimman suuret. Yksi tällainen on rakentamishankkeet, joissa varsin pienillä valtion panostuksilla saadaan aikaan myönteisiä työllisyysvaikutuksia todella laajasti, on sitten kyse asuntorakentamisesta, korjausrakentamisesta tai myöskin kuntien hankkeista.

Itse pitäisin tärkeänä, että tuossa budjettiriihessä hallitus avaisi investointituen rahoitusosuuden myöskin kuntien sosiaali- ja terveystoimen investoinneille. Tämä sen takia, että ne investoinnit, jotka kohdistuvat palvelurakentamiseen, terveyskeskusten kunnostamiseen ja vanhusten kotien kunnostamiseen, ovat myös sitä palvelurakennetyötä, jota kuntakentällä joudutaan tekemään ja pitää tehdä palvelutuotannon tehostamiseksi. Tämän vuoksi pieni rahoitusporkkana valtiolta olisi paikallaan. Samalla se, totta kai, vaikuttaisi työllisyyteen myönteisesti.

Energiainvestoinnit ovat myös hyvä elvytyskohde. Nyt on tällä hetkellä vaan se tilanne, että energiainvestointien määrärahat ovat juhannukseen mennessä loppumassa, ja sen takia on tarpeen, että tulevassa lisäbudjetissa heti elokuussa varmistetaan riittävä rahoitus. Sama koskee myöskin yritysten investointeja.

Tarvitaan myöskin liikenneverkoston edelleen kehittämistä ja ennen kaikkea sellaisten pienhankkeitten eteenpäinviemistä, jotka tuovat työpaikkoja koko Suomen alueelle ja helpottavat työttömyystilannetta tasaisesti maan eri osissa.

Talousvaliokunta, arvoisa puhemies, kiinnitti huomiota työvoimapalveluitten saatavuuteen ja päätöksenteon nopeuteen, ja me totesimme, että tämän tuottavuusohjelman täytäntöönpanossa pitää huolehtia siitä, että työvoimapalvelut voidaan hoitaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ja samalla tavalla myöskin yrityshankkeitten ja hankepäätösten valmistelu niin, että hankkeet lähtevät nopeasti käyntiin te-keskuksissa ja te-toimistoissa. Tämä on tärkeää, jotta työttömyysuhan alle joutuvat ja työttömäksi joutuvat ihmiset pääsevät nopeasti tämän järjestelmän piiriin, uudelleenkoulutukseen ja niihin tukitoimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Tämän kehyskaaren loppupuolen hallituksen linjauksista keskusta pitää tärkeänä, että päätetty takuueläke otetaan käyttöön vuoden 2011 keväällä, joka nostaa pienimpien kansaneläkkeiden tasoa tuntuvasti 100 eurolla. Pidämme tärkeänä, että lapsiperheitten edut sidotaan indeksiin päätetyllä tavalla. Se on historiallinen päätös myöskin. Pidämme tärkeänä, että kunnallisen perusvähennyksen tasoa nostetaan ensi vuoden alusta. Kaikki nämä toimet kohdistuvat pienituloisiin. Pidämme myös tärkeänä, että ruokaveron alentamisesta pidetään kiinni ensi lokakuun alusta 5 prosenttiyksiköllä. Tässä on hivenen kummallista erityisesti SDP:n kannat. SDP haluaisi pitää Suomessa ruokaveron kaksinkertaisena Euroopan maitten keskimääräiseen tasoon verrattuna, siis 17 prosentissa, kun EU-taso on 8. Keskusta haluaa, että ruuan arvonlisävero pudotetaan 12 prosenttiin ja lähemmäs tätä yleistä linjaa. Senkin jälkeen meillä on varsin korkea ruuan verotus.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Keväällä julkaistun sosiaalibarometrin mukaan väestötason tällä hetkellä vielä sinänsä hyvä kokonaishyvinvointi peittää alleen jo eroja eri väestöryhmien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien hyvinvoinnissa. Huolta aiheuttaa tällä hetkellä työttömyyden ohella eriarvoisuuden lisääntyminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden ongelmat. Tilanteen ennustetaan heikentyvän nopeasti taantuman ja sen mukanaan tuoman työttömyyden kasvun seurauksena. Työttömyyden ja velkaongelmien vaikutus laajenee perheiden sisälle lasten ja nuorten kasvuympäristöön, joka on oleellisesti riippuvainen vanhempien kyvystä hoitaa kasvatustehtäväänsä sekä tuottaa turvallisuutta ja tasapainoa.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteossa valtiontalouden kehyksistä keskitytään lähinnä rahatalouteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan kehyspäätöksessä tulisi näkyä voimakkaammin hyvinvointipolitiikan merkitys kansantalouden kasvun tekijänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Rimpelä huomioi, että hyvinvointikehitystä tarkastellaan useimmiten vain pahoinvoinnin kautta, jolloin voimavarat sitoutuvat pääosin vain pahoinvoinnin, siis henkisen tai ruumiillisen sairauden, hoitamiseen. Kuitenkin väestön hyvinvointikehitykseen vaikuttavat huomattavasti enemmän ne peruspalvelut, joilla tuetaan terveyttä ja toimintakykyä ja hoidetaan alkavia ongelmia lähellä lapsiperheitä, lapsia, nuoria ja työikäisiä.

Tutkimustieto 1990-luvun laman ja peruspalveluiden leikkausten vaikutuksista lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin viestii kiistatta, että taantuma ja sen kautta entisestään kiristynyt kuntatalous ei saa vähentää peruspalveluiden ja ennalta ehkäisevän työn osuutta kuntien talousarvioissa ja palvelutarjonnassa. Säästäminen peruspalveluissa johtaa myöhemmin vain kalliimpien erityispalvelujen tarpeen kasvamiseen.

Valtion investoinnit sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaetuuksiin tulisi nähdä myös yhtenä osana talouden elvyttämistä, sillä tosiasia on, että sosiaali- ja terveydenhoidolla sekä hyvinvointipalveluilla investoidaan tulevaisuuteen ja väestön hyvinvointiin siinä missä esimerkiksi rakentamisellakin. Väestön hyvinvoinnin kehityksen kannalta on tärkeää, että huolehditaan väestön terveyttä ja toimintakykyä tukevien palvelujen saatavuudesta ikääntyneiden lisäksi myös lapsille, nuorille, työikäisille sekä lapsiperheille. Erityisesti lapsia ja nuoria sekä heidän tulevaisuuden pärjäämistään myöhemmin työelämässä edesautetaan tukemalla nyt perheitä.

Arvoisa puhemies! Tänä keväänä valtiontalouden kehyspäätöksissä tehtiin useita uudistuksia, jotka tukevat lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan sekä erityishoitorahan, lapsilisän, kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sitominen elinkustannusindeksiin vuoden 2011 maaliskuusta lähtien ovat pitkään toivottuja parannuksia. Myös psykoterapian siirto Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin on tärkeää tuen lisää niille, jotka kyseistä palvelua tarvitsevat eheytyäkseen ja jaksaakseen tässä välillä hyvinkin kovien arvojen maailmassa.

Arvoisa puhemies! Estettävissä olevan pahoinvoinnin vuoksi menetetään jokaisessa ikäluokassa tuhansia henkilötyövuosia heti työuran alusta lähtien. Jokainen estettävissä olevan pahoinvoinnin vuoksi menetetty henkilötyövuosi tulee nostamaan muun muassa työvoiman hintaa. Väestön hyvinvointi on tästä syystä Suomessa keskeisimpiä kansantalouden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä myös edessä olevan työvoimapulan vuoksi. Siksi panostamalla hyvinvointipalveluihin myös nyt taantuman aikana voidaan kansantalouden kannalta merkittävällä tavalla vaikuttaa osaltaan tulevaan työvoiman tarjontaan ja hyvinvointiin. Voimavarojen panostaminen peruspalvelujen kehittämiseen ja hyvinvointipalveluihin tuleekin nähdä investointina väestön hyvinvointiin myös kehyskautta pitemmällä aikavälillä. Tuotto-odotukset voivat olla jopa väestön koko elinkaaren mittaisia.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka kehysmenettely onkin osoittautunut toimivaksi keinoksi vakauttaa valtion taloutta, ei sen toimivuudesta kriisitilanteissa ole kokemusta. Talouskriisi on pistänyt meidät aivan uudenlaisen tilanteen eteen. On välttämätöntä, että kehysmenettelyyn lisättiin suhdanneherkkiä menoja, kuten työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot, asumistuki- ja korkomenot. Taantuman pitkittyminen pakottaa meidät arvioimaan jatkuvasti tehtyjen toimien riittävyyttä. Selvää on, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on turvattava. Tuottavuusohjelmaa pitäisi tarkastella uudestaan kokonaisuutena. Tuottavuutta arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon myös ne tavoitteet, jotka tähtäävät työurien pidentämiseen.

Arvoisa puhemies! Suomi kärsii kansainvälisestä talouskriisistä johtuvasta talouden vakavasta taantumasta. Siitäkin huolimatta ja juuri siksi me emme saa lyhytnäköisesti säästää lasten ja nuorten palveluista. 1990-luvun laman vaikutuksia lapsiin, perheisiin ja kouluun tutkinut professori Tytti Solantaus on aiheellisesti muistuttanut, että perheiden hyvinvointi ei ole palautunut vieläkään ennalleen 1990-luvun laman seurauksena. Kotien, koulujen ja lasten päivähoidon toimintakykyä pitääkin nyt vahvistaa. Lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan ohjaamiseen on riitettävä resursseja. On selvää, että nyt lapsiin ja nuoriin sijoitettu euro palautuu moninkertaisina säästöinä tulevaisuudessa, ja tämä meidän kaikkien pitäisi kyllä muistaa.

Lastensuojelu meni muiden aiheiden edelle, kun reilu 2 000 suomalaista laittoi yhteiskunnallisia arvojaan tärkeysjärjestykseen. Lastensuojelu koettiin sekä yleisesti että itselle läheiseksi asiaksi tulotasosta ja koulutustaustasta riippumatta. Nyt onkin pidettävä huoli siitä, että tuoreen lastensuojelulain edellyttämät toimet eli varhainen tuki, ennaltaehkäisevät palvelut ja ehkäisevä sosiaalityö toteutuvat koko peruspalvelujen kentässä, kuten neuvola-, varhaiskasvatus-, koulu- ja nuorisotyössä. Myös lastensuojelun sijaishuollon tarpeeseen on voitava vihdoin vastata lähtökohtana lapsen näkökulma, lapsen paras. On selvää, että kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat lähtökohtaisesti pysyviä ihmissuhteita ja perheenomaista hoitoa silloinkin, kun biologiset vanhemmat eivät siihen pysty. Kyse on paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti kestävästä ratkaisusta, kun lastensuojelun sijaishuollossa painopistettä todella siirretään laitoksista perheisiin päin.

Arvoisa puhemies! Hallituksessa ja eduskunnassa on tehty töitä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Yksi esimerkki tästä on nuorten työpajatoiminnan vahvistaminen. Työpajojen ja etsivän työn avulla tukea tarvitsevat nuoret halutaan saattaa niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat arjen hallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen ja työhön. Tämä on mielestäni entistä tärkeämpää nyt, kun nuorisotyöttömyys selvästi on kasvussa.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä esiin kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten työpanoksen. Se on entistä tärkeämpää nyt, kun tämä järjestelmä ei ja julkiset palvelut eivät yksin voi vastata kaikenlaisiin tarpeisiin, joita yhteiskunnassa esiintyy. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta nuorisotyöstä, ruohonjuuritason työstä, on Aseman Lasten tekemä työ. Nuoria kohdataan siellä, missä he ovat, kynnykset pidetään matalina. Vastuulliset aikuiset puhuvat avoimesti nuorille esimerkiksi päihteistä ja samalla kuuntelevat nuorten ajatuksia. Nuoruus ei todellakaan tarvitse tuekseen kemiallista mielihyvää. Nuoruus tarvitsee tuekseen harrastuksia ja kavereita ja vastuullista aikuisuutta.

Aseman Lasten selvityksessä seitsemäsluokkalaiset listasivat parhaiten mielenterveyttä ja hyvinvointia edistäviksi asioiksi hyvät sosiaaliset suhteet, perheen, ystävät ja läheiset, jotka välittävät aidosti. Tärkeää on myös muilta saatu kannustus ja tuki, tunne kuulumisesta ryhmään ja hyväksytyksi tuleminen. Yhtä lailla mielenterveyttä edistävät mukava tekeminen, onnistumiset ja yleinen hyvä terveydentila, näin totesivat seiskaluokkalaiset. Me tarvitsemme siis tiiviimpää yhteistyötä myös järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa, ja toivon, että näinä taloudellisesti huonoinakin aikoina myös valtiovalta antaa oman panoksensa järjestöjen käyttöön. Me tarvitsemme kaikkia tekemään tätä hyvinvointityötä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemen tavoitteisiin, mitä liittyi lapsiin ja nuoriin, on todella helppo yhtyä. Mutta kuntien resurssien osalta sosialidemokraatit ovat moneen moneen kertaan jatkuvasti painottaneet sitä, että kuntien valtion-osuuksia tulisi lisätä. Nyt hallituspuolueitten taholta on tuotu esille ja mainostettu viimeisen vuoden aikana, mitenkä paljon valtionosuudet ovat lisääntyneet. Tosiasiassa sosiaali- ja terveyspuolen valtionosuuksista lisäykset koskivat sitä, että niillä kompensoitiin kuntien veromenetykset, muutettiin kunnallisverotusta.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, yhteispalvelupisteistä ja niitten lisäämisestä puhuttiin viime viikolla, kun puhuttiin maaseutupoliittisesta selonteosta ja (Puhemies: Minuutti!) maaseudun ja kuntien palvelujen turvaamisesta. Tosiasiassa niittenkin yhteispalvelupisteitten toiminta perustuu siihen, että kuntien tulisi osallistua niitten kustannuksiin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Nykyinen vaikea taloustilanne on ajanut valtion ja kunnat ahtaalle, ja tästä kärsivät tietysti ennen kaikkea tavalliset kansalaiset. Lama ja siihen liittyvä säästäminen näkyy ihmisten arjessa muun muassa terveyskeskusten ja sairaaloiden pidentyneinä hoitojonoina ja yhä kasvavina ryhmäkokoina päiväkodeissa sekä kouluissa. Esimerkiksi vanhainkodeissa henkilöstön lomautukset vaikuttavat suoraan hoidettavien hyvinvointiin. Kun henkilökuntaa on liian vähän, se pystyy tarjoamaan vain kaikkein välttämättömimmän hoidon. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikenlaisesta virkistystoiminnasta kuten ulkoilusta joudutaan luopumaan ja suihkuunkin pääsee normaalia harvemmin. Näin ei pitäisi olla hyvinvointivaltiossa.

Peruspalvelut on pystyttävä pitämään laadukkaina myös huonoina aikoina, jotteivät yhteiskuntamme heikoimmat joudu taantuman maksumiehiksi jälleen. Säästöjä on etsittävä muualta kuin peruspalveluista. Käynnissä olevalla valtion tuottavuusohjelmalla ei pitäisi pyrkiä ensisijaisesti henkilötyövuosien vähentämiseen, kuten nyt tapahtuu, vaan tuottavuuden aitoon parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaisena kunnallispoliitikkona uskon tietäväni, kuinka monet kunnallishallinnon ja valtionhallinnon tuottavuusongelmat saataisiin ratkaistua. Ensimmäinen lääke olisi se, että kiellettäisiin selkeästi ja ehdottomasti kaikki poliittiset virkanimitykset. Mielestäni kaikki verovaroin ylläpidettävät työpaikat tulisi poikkeuksetta panna avoimeen julkiseen hakuun, minkä jälkeen jokaiseen työtehtävään pitäisi valita objektiivisesti tarkasteltuna osaavin ja pätevin henkilö kaikkien hakijoiden joukosta. Tämä olisi erittäin tärkeää erityisesti nyt, kun useissa kunnissa suunnitellaan ja toteutetaan kuntaliitoksia, joiden oletetaan automaattisesti tuovan mukanaan merkittäviä kustannussäästöjä. Näinhän ei tietenkään ole, vaan kunnan organisaation osaamisen taso ratkaisee sen, saadaanko säästöjä aikaiseksi vai meneekö suuri osa resursseista poliittisten puoluevirkailijoiden ylläpitämiseen. Harvalla kunnalla on varaa nykyisessä ja tulevassa taloustilanteessa ylläpitää tsaarin aikaista hallintokoneistoa ja -kulttuuria. Mutta ymmärrän kyllä sen, että vanhojen valtapuolueiden edustajat haluavat nyt ja tulevaisuudessa jakaa keskenään kuntien parhaat työpaikat.

Arvoisa puhemies! Hallituksen elvytystoimet ovat olleet väärin kohdennettuja. Veronkevennykset, joista hyötyvät ensisijaisesti varakkaat, eivät ole omiaan parantamaan taloutta. Kansainvälisen valuuttarahaston Imf:n mukaan parempia tuloksia saataisiin lisäämällä tilapäisesti julkisia menoja, erityisesti julkisia investointeja ja kulutuskysyntää ylläpitäviä toimia. Myös julkisen työllisyyden tilapäinen lisäys ja kohdennetut veronalennukset elvyttäisivät tehokkaasti.

Eilen tässä salissa käytiin keskustelua nuorisotyöttömyydestä, joka on yksi taantuman vakavimmista oireista. Tammikuun lopussa työttömiä nuoria oli jo 30 000 eli kolmannes enemmän kuin vuosi sitten, ja tilanteen pelätään yhä pahenevan taantuman edetessä. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa hallitusta ja sen ministereitä siitä, että yhteiskunnalle koituva lasku yhdestä syrjäytyvästä nuoresta on miljoona euroa.

Samaan aikaan, kun nuoret kamppailevat selviytyäkseen, nostavat monet eläkkeelle jäävät valtionyhtiöiden johtajat joka kuukausi jopa kymmenien tuhansien eurojen suuruista eläkettä. Nyt, kun kaikessa pyritään säästöihin, olisi korkea aika leikata näitä jättieläkkeitä, kuten tehdään melkein kaikissa muissa Euroopan maissa. Eläkekaton käyttöönotto vapauttaisi varoja esimerkiksi työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja lisäisi siten hyvinvointia yhteiskunnassamme. Ennen kaikkea olisi oikeudenmukaista, että säästötalkoisiin osallistuisivat myös rikkaat eikä kaikkia säästöjä revittäisi pienituloisten palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden selkärangasta.

Reijo Paajanen /kok:

Herra puhemies! Talousnäkymät ovat ensi vuoden osalta poikkeuksellisen epävarmat. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen kehitys ei lupaa hyvää. Euroalueen bruttokansantuote pieneni lähes 5 prosenttia. Se on enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Reaalitalouden puolelle siirtynyt finanssikriisi on romahduttanut hyödykkeiden kysynnän ja sitä kautta vienti on hyytynyt. Viennin supistuminen on iskenyt yrityksiimme kuin kolera ja sitä kautta taloustilanne on heikentynyt tuntuvasti. Työpaikat vähenevät ensiksi viennin ja myöhemmin myös kotimaisen kulutuksen supistumisen myötä.

Pessimistisimpien arvioiden mukaan työttömyys nousee jopa yli 10 prosentin ensi vuoden aikana ja työllisyystilanne pysyy heikkona todennäköisesti melko kauan. Kukaan ei voi kiistää tilanteen vakavuutta. Valtion lainanotto lisääntyy ja verotulot pienenevät lähivuosina. Valtiovarainministeriö ennustaa julkisen talouden painuvan alijäämään, joka vastaa yli 4:ää prosenttia bruttokansantuotteesta.

Oppositio on tänäänkin jatkanut hallituksen talouspolitiikan kritisointia ja ehdottaa lisärahan syytämistä milloin mihinkin kohteeseen. Nyt olisi kuitenkin tärkeämpää keskittyä julkisen talouden kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Kaikkien paukkujen ampuminen tosiaankin kertalaakista taivaalle ei ole missään tapauksessa järkevää. On syytä kysyä myös oppositiolta: Tiedättekö oikeasti, mihin Suomen eväät riittävät?

Elvytystä on tehtävä ajassa, ja se on jatkuva prosessi, joka vastaa taloustilanteen muutoksiin. Julkisia menoja on hillittävä ja veropohjan laajenemisesta on huolehdittava entistä paremmin.

Arvoisa puhemies! Taantuman pitkittyminen voi vaarantaa kokonaisten teollisuusalojen toimintamahdollisuudet Suomessa. Näillä aloilla kehittynyt erityisosaaminen täytyy säilyttää Suomessa, jotta sitä voidaan hyödyntää myös taantumavaiheen jälkeen.

Rahalaitosten on pyrittävä suuntaamaan varoja elinkelpoisten mutta suhdannesyistä hetkellisesti vaikeuksiin joutuneiden yritysten avuksi.

Taantuman aikana tarvitaan lisäresursseja myös lomautettujen ja työttömien koulutukseen ja ammattitaidon päivittämiseen. Erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä on ehkäistävä kaikin tavoin, sillä taantuman jälkeen Suomella on hyvin nopeasti edessään työvoimapula, jota purkamaan tarvitaan kaikki maamme nuoret työntekijät.

Herra puhemies! Kuntien taloustilanne heikkenee huolestuttavalla vauhdilla. Lakisääteisen palvelutuotannon turvaaminen ilman velkaantumista on haasteellista ja merkitsee usein veroprosenttien korotuksia monessa Suomen kunnassa.

Kunnille osoitettuja velvoitteita on paljon, ja monet kunnat ovat joutuneet myös ottamaan ulkopuolista velkaa. Väestön vanheneminen lisää palvelujen kysyntää ja kuntien menoja entisestään. Talouden laskusuhdanne puolestaan lannistaa yrittäjiä ja vähentää yritysten kunnille tuomia tuloja. Kuntien verotulojen jyrkkä aleneminen johtuu pitkälti yhteisöverotuoton romahtamisesta. Vaikka puskuria olisikin olemassa pahan päivän varalle, monessa kunnassa kaikki investoinnit joudutaan jo tekemään velaksi.

Monilla paikkakunnilla on vireillä lomautuksia ja irtisanomisia, joista rakennus- ja metsäteollisuus kärsivät eniten. Elvyttävät ja työllisyyttä tukevat toimet, kuten väylä-, asunto- ja korjaamisrakentaminen, ovat nyt erittäin ajankohtaisia. On nimenomaan keskityttävä hankkeisiin, jotka voivat käynnistyä mahdollisimman nopeasti. Myös peruspalveluiden laatu ja saatavuus on taattava.

Pidän hyvänä hallituksen kehysriihen päätöstä korottaa väliaikaisesti yhteisöverotuottoa koskevaa jako-osuutta. Myös työnantajan kelamaksun asteittainen poisto ja kiinteistöveron ylä- ja alarajojen korotus tuovat helpotusta kuntien kiperään tilanteeseen. Kuntien täytyy vastaavasti omalla tahollaan pyrkiä hillitsemään menojaan lisäämällä palveluidensa tehokkuutta ja tuottavuutta.

Kuntien tilannetta on seurattava tiiviisti ja kuntatalouden rahoituspohjaa on tarpeen mukaan vahvistettava entisestään valtion toimesta. Tärkeää olisi myös harkita uudelleen normipurkutalkoiden järjestämistä.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paajanen pitkäaikaisena poliitikkona kyllä hyvin tietää, että opposition kehykset ja budjettivastalauseet ovat varsin loogisia ja pitkällä tähtäimellä tehtyjä. Ette varmaan tarkoittanut sosialidemokraatteja, kun sanoitte, että oppositio heittelee rahaa milloin mihinkin kohteeseen. Kyllä te tiedätte, että täältä suunnatut esitykset ovat hyvin tarkkaan harkittu ja mietittyjä, ja väitän, että vaikka eväät ovat niukat, niin ne kyllä todella riittävät, jos tämä talo päättää toteuttaa valtion budjettia ja kehyksiä sen linjan mukaisesti, mitä sosialidemokraatit ovat ehdottaneet.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin hivenen epäselvästi. Tarkoitin myös sosialidemokraatteja.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämänpäiväinen keskustelu valtion kehyksistä tuleville vuosille jatkaa pitkälti samoilla elementeillä kuin eilinen välikysymys. Kyse onkin paljon samoista asioista: kuinka pystymme estämään nuorisotyöttömyyden kasvun, kuinka saamme nuoret opintojen pariin ja sieltä työelämään nykyistä nopeammin, kuinka edesautamme työssä käyviä jaksamaan yhä pidemmän työuran ja kuinka jaamme mahdollisimman tehokkaasti käytettävissä olevat varat, vaikka kyse olisikin velkarahoituksesta ja velan maltillisesta lisäyksestä.

Pelkällä velkarahoituksella ei kuitenkaan tästä suosta nousta, vaan nyt tarvitaan täsmätoimenpiteitä niin yritysten elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi kuin työttömyyden kasvun estämiseksi, mutta myös kuntien ja kansalaisten hyvinvoinnin eteen. Tilastot puhuvat totta, sanoopa oppositio hallituksen elvytyspanosten oikeellisuudesta ja määrästä mitä hyvänsä. Vielä kertauksen vuoksi: Suomi on elvyttänyt Euroopan kolmanneksi ja maailman seitsemänneksi eniten.

Ed. Paasio peräänkuulutti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa jo mantranomaiseksi muuttuneen vaatimuksensa, että elvytystoimenpiteiden pitää olla oikea-aikaisia, kohdennettuja ja väliaikaisia. Lisäksi hän maalaili kauhukuvia hallituksen toimenpiteiden riittämättömyydestä. En tosin tunnistanut puheesta, minkä valtion hallitukseen hän viittasi, sillä Suomen hallituksen elvytystoimenpiteet ovat oikea-aikaisia ja tarkasti kohdennettuja, kuten ed. Satonen jo debatissa varsin ansiokkaasti listasi.

Arvoisa puhemies! Haastavissakin tilanteissa suomalaisten hyvinvoinnin peruselementit koulutus, terveydenhuolto, lasten- ja vanhustenhoito sekä poliisi ja pelastustoimi tulee pystyä hoitamaan. Raha ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, vaan lisäksi julkisessa palveluntuotannossa tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja toiminnan tehostamista. Julkisen sektorin toimissa on kaiken kaikkiaan tehostamisen varaa, mutta paljon on jo tehty. Muun muassa sähköistä asiointia, jossa tehokkuutta on mahdollista lisätä hyvinkin merkittävästi, kehitetään jo eri sektorien hyvässä yhteistyössä.

Olemme viimeisen reilun puolen vuoden aikana joutuneet kääntämään kelkkaa noususuhdanteesta rajuun taantumaan. Vaikka muutamia hyviä talousuutisia on jo kuulunut, haasteet jatkuvat varmasti vielä pitkään. Vastuulliset ja pitkän aikavälin päätökset ovat nyt avainasemassa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen lisättiin viime vuoden alusta alkaen kehyksiin erillinen 30,5 miljoonan euron määräraha. Sen turvin voidaan järjestää palkkatuettua työtä, tarjota koulutusta, tukea nuorten työpajatoimintaa sekä ennen kaikkea lisätä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Pari viikkoa sitten tehtiin vielä 19 miljoonan euron työllisyysmäärärahojen uudelleenkohdennus, jo-ka suunnattiin ennen kaikkea nuorten koulutukseen ja tukityöllistämiseen. Lisäksi päätökset te-keskusten henkilöstöresurssien lisäyksistä on myös tehty.

Arvoisa puhemies! Innovaatiopolitiikka sekä panokset t&k-toimintaan ovat tulevaisuuden työpaikkojen ja yhteiskunnallisen kehityksen tae, mutta myös avainasemassa kansainvälisen kilpailukykymme parantamiseksi. Aivan varmasti hallitus haluaa varmistaa, että Suomi nousee tästäkin taantumasta mahdollisimman ehyenä ja kilpailukykyisenä. Siitä osoituksena on esimerkiksi budjettiriiheen mennessä valmisteltava 200 miljoonan euron liikkumavara, josta osa osoitetaan talouden kasvua vahvistaviin tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeihin, joilla kehitetään vaikka sitä uudeksi nokiaksi povattua ympäristöteknologiaa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen elvytyspaketti on eurooppalaisittain ykkönen siinä, että se laskee 90-prosenttisesti verojenkevennyksiin eli veroelvytyksen varaan. Elvytystoimiin nyt luettavat verojen kevennykset päätettiin suurilta osin jo ennen nykyistä kriisiä kaksi vuotta sitten hallitusohjelmassa, joten merkittävimmäksi uudeksi elvytystoimeksi jääkin työnantajien kelamaksun poisto, josta voidaan olla montaa mieltä.

Hallituksen kuntatalouden pelastusyrityksistä kertoo paljon se, että joka toinen kunta nostanee veroprosenttiaan ensi vuodelle ja hallitus käynnistää samaan aikaan normitalkoita. Hallituksessa ei tunnu olevan tahtoa estää finanssikriisin muuttumista työllisyyskriisiksi, vaan mennään kehysten taakse piiloon. Hallituksen politiikan seurauksena olemme myös velkaantumassa kovalla vauhdilla ja siirrämme laskun maksamisen jälkipolville.

Arvoisa puhemies! Taloustilanteen dramaattinen muutos vuoden takaisesta on yllättänyt monet talousasiantuntijat. Edes lukuisan asiantuntijajoukon tai opposition varoittelusta hallitus ei ole piitannut. Edellisen hallituskauden aikana noudatettiin sentään tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, joiden aikakaudella kasvu oli maltillista ja työllisyyskehitys myönteistä. Nykyinen sinivihreä hallitus on pitänyt veronalennuksissaan kiirettä. Oikein kohdennetulla ansiotuloverojen kevennyksellä on talousvaikutusta silloin, kun käytettävissä olevien tulojen nousu heijastuu työllistymisvaikutuksinakin. Hallituksen aikana alennuksia on nyt roiskittu erilaisiin veroihin 3,6 miljardin alennuksen verran ilman tehokkaan talousvaikuttamisen johdonmukaisuutta, eikä talousvaikutus ole ollut tehokas. Toimet eivät ole olleet oikeansuuntaisia, oikein kohdennettuja eivätkä väliaikaisia. Näihin hallitus ei kerta kaikkiaan ole kyennyt.

Arvoisa puhemies! Suomen päätösperäiset menonkevennykset vastaavat noin 0,1:tä prosenttia bkt:sta, mikä on vertailukelpoinen lähinnä pienten eurooppalaisten maiden panostusten kanssa. Julkisten menojen osalta Suomi jääkin siis selvästi Saksan ja Yhdysvaltojen taakse. Kulutusmenoihin ja investointeihin sijoitetaan Saksassa 0,5 prosenttia bkt:sta ja Yhdysvalloissa 0,85 prosenttia. Yhdysvallat on sijoittanut tulonsiirtoihin 0,25 prosenttia bkt:sta. Siellä elvytyspaketti suunnataan pieni- ja keskituloisille. Osa rahasta menee työvoimapolitiikan, opetusalan sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvattamiseen. Jos Yhdysvaltojen elvytyspaketti suhteutettaisiin Suomen talouden kokoon, merkitsisi se meille noin 1,4 miljardin euron lisäpanostusta julkisiin palveluihin, millä voitaisiin palkata hyvinvointipalveluihin ja opetussektorille noin 30 000 uutta työntekijää.

Sinipunahallitus on toistuvasti esittänyt, niin kuin me täällä salissa olemme kuulleet, että toimenpiteet hallituksen taholta ovat olleet kansainvälisesti vertaillen kovin elvyttäviä. EU-komission suosituksia onkin jäsenmaissa noudatettu vaihtelevasti ja keskimäärin 1,5 bkt:n suositustasosta on jäsenmaissa saavutettu noin puolet. Suhteellisesti suurimpia elvytystoimet ovat olleet Saksassa, joskin on totta, että Suomenkin prosentuaalinen panostus nostaa meidät kisan kärkikastiin.

Arvoisa puhemies! Kehysmenettelyn tarkoituksenmukaisuus on osoittautunut selvästi kyseenalaiseksi. Taloudellisen taantuman aikaan tarvittaisiin nopeita toimenpiteitä ja joustoa menokehysten ulkopuolelta, mutta tähän hallitus ei suostu kehyksiin vedoten. Esimerkiksi työllisyystoimet on kyllä mitoitettu kehyksen sisään, mutta kasvavan työttömyyden nostamat työttömyysmenot ovat kehyksen ulkopuolella. Kun kehyksen pitävyys asetetaan työllisyydenhoidon edelle, kasvaa työttömyys yhä.

Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on todennut, että eduskunnalla on perustuslaillinen oikeus saada finanssipoliittisen päätöksenteon vaihtoehtoja koskien riittävät ja oikeat tiedot. Yksiulotteinen kehysmenettely jättää vaihtoehdot pois. Lisäksi taustalaskelmien luotettavuutta voidaan epäillä. Esimerkiksi verotuloarvio on tällaisena aikana enemmän arvauksia kuin arviointeja. Lisäksi kukaan ei tunnu tietävän velkaantumisen todellista tahtia. Tästä hyvänä osoituksena on se, että ministeri Katainen sanoo vieläkin, että Suomi on nyt velkaantumassa kovaa tahtia. Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kiuru esitti useita kysymyksiä meille tuossa puheenvuorossaan ja kovasti arvostelua ja kritiikkiä hallituksen toimia kohtaan. Tuntuu, että mitään hyvää tämä hallitus ei opposition mielestä ole saanut aikaiseksi, mutta tähän räksytykseenhän me olemme täällä kyllä tottuneet viime aikoina.

Yhden asian haluaisin kuitenkin nostaa esille, tämän kelamaksun poiston, jota hän myös arvosteli, että siitä voidaan olla montaa mieltä. Muistuttaisin, että vuonna 2009 kuntien menorasite kevenee tämän vuoksi arviolta 78 miljoonaa, vuodesta 2010 alkaen nettovaikutus on 248 miljoonaa euroa kunnille. Tämä on merkittävä summa, jolla kunnat voivat panostaa monenlaisiin palveluihin, kuten muun muassa hyvinvointipalveluihin.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kiuru, puhuitte tuossa, että hallitus on roiskinut sinne sun tänne. Se oli hyvä, että korjasitte sitä asiaa kuitenkin puheenne lopussa, kun sanoitte, että kuten olemme täällä kuulleet, niin "sinipunahallitus on toistuvasti esittänyt". Se on hyvä, että te puhutte menneessä aikamuodossa, kun tarkastellaan sitä kautta, kun ette vielä ollut kansanedustajana. Edellinen hallitus todellakin jakoi huomattavasti enemmän näitä veronalennuksia kuin nykyinen hallitus. Edellinen hallitus ei ollut sekään... — tai sanotaan näin, että tarkistakaa historiikki.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Toivakka puuttui tähän kelamaksun poistoon. Se kelamaksun poisto kohdistuu kyllä erittäin hankalalla tavalla. Esimerkiksi sellainen sadan työntekijän metallialan yritys, jonka tunnen hyvin, ei hyötynyt siitä lainkaan, koska se on joutunut lomauttamaan työn puutteen takia koko henkilöstönsä, mutta taas valtavan tuottoisa maakunnallinen osuuskauppa, joka meillä päinkin toimii, hyötyi siitä valtavasti eikä palkannut yhtään lisää työntekijöitä vaan kääri ne voitot taskuihinsa.

Samaten sitten — on totta, että kunnat hyötyivät siitä, mutta — kuntia se kohteli hyvin epätasaisesti siinä mielessä, että rikkaimmat kunnat saivat tosiasiassa kaikkein eniten ja köyhimmät kaikkein vähiten, koska köyhimmillä on kaikkein vähiten työntekijöitä varaa pitää palkkalistoillaan ja ne pitävät niitä matalimmilla palkoilla. Eli kyllä se oli erittäin harkitsematon, ja sitten kun se korvattiin energiaverojen korotuksilla, se tulee monelle yritykselle erittäin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kalliiksi.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on tuoda esille niitä epäkohtia ja puutteita, joita hallituksen toiminnassa on. On tietysti erittäin ikävää, että tämä tilanne on sellainen, että näitä epäkohtia on niin hirvittävän paljon. Ymmärrän, jos teidän korvien on vaikea kuulla tätä palautetta, mutta meidän tehtävämme on pitää huolta tämän maan vähäväkisimpien ihmisten asioista.

Sitten tähän kelamaksuun. Minä olen Kelan tilintarkastaja, ja viimeksi tilintarkastajien kokouksessa keskustelimme siitä, että Kelalla on tavallaan maksuvajetta tai tavallaan kassa on puoliksi tyhjänä tämän kelamaksun poiston tiimoilta ja nyt Kelakaan ei tiedä, millä tavalla me saamme tämä rahoitusvajeen korjattua. Näin se vaan on, me siellä ihan virallisessa kokouksessa keskustelimme. Ed. Kankaanniemi toi hyvin perustellusti esille sen, minkä takia tätä poistoa ei olisi missään nimessä pitänyt tehdä tähän aikaan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin ed. Kankaanniemi lopetti, liittyen tähän kelamaksuun. Nyt todella on näin, että sitten vuonna 2011 maksumiehiksi joutuu muun muassa metsäteollisuus. Sen toimintaedellytykset vaarantuvat, erittäin suuri lasku on tulossa, ja tätä kautta varmasti kunnat kärsivät.

Ja toinen merkittävä asia: kuntalaisilla energia- ja ympäristöverot myös nousevat, ja suhteellisesti eniten kärsitään muun muassa niillä alueilla, missä on pitkät etäisyydet. Eli kyllä tätä liian paljon on kehuttu. Siis maksu on edessä joka tapauksessa, ja se ei kohdistu tasapuolisesti.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean heti alkuun ed. Rajalalle, että tein yhden virheen puheessani. Vahingossa käytin sanaa sinipunahallitus, kun tarkoitin sinivihreää hallitusta, mutta se olikin ainut asia, josta ed. Rajala voi saada omassa puheenvuorossani esitetyistä faktoista minut kiinni. Nimittäin on tosiasia, että sinivihreä hallitus roiskii rahaa joka paikkaan. Te olette nyt käyttäneet kohta 3,6 miljardia verojen kevennykseen, ja tällä kohdennuksella, jonka te olette siinä tehneet, ei ole merkittävää talous- ja työllisyysvaikutusta. Tämä on se seikka, joka erottaa tämän hallituksen ja edeltävän hallituksen politiikan.

Edeltävällä hallituskaudella kyllä tehtiin myöskin veroratkaisuja, ja niiden arvo on toki hiukan suurempikin kuin tähän mennessä on tehty tällä hallituspohjalla, mutta niiden vaikutukset työllisyyden ja talouden suhteen ovat (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) aivan erilaisia.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tietysti on vaikea ruveta ehkä opettamaan sinne toiselle laidalle vähän talouspolitiikkaa, mutta kyllä ed. Kiurulle täytyy sanoa, että ehkä taloudellinen toimintaympäristö oli viime kerralla vähän erilainen. Ja kun sanoitte, että räiskitään eri puolille: on tehty hyvin kohdennettuja ratkaisuja, jotka ovat edistäneet sitä, että työpaikat ovat säilyneet, kehittyneet. Kelamaksun poisto on yksi sellainen. Työhön kuulumattomia sivukustannuksia on vähennetty.

Sitten te puhutte siitä, että pitäisi myöskin verotusta uudistaa ympäristömyötäisempään, ilmastomyötäisempään suuntaan — sitten kritisoitte sitä ratkaisua! Eiköhän tehdä nyt modernia veropolitiikkaa, jota tässä ollaan tekemässä: työhön liittyvää verotusta alemmas, jolloin tulisi aitoja työpaikkoja, muihin, ympäristöön ja kulutukseen liittyvää verotusta lisää. Sitä linjaahan tässä tehdään. Jos olisitte hallituksessa, olisitte tekemässä juuri samalla lailla, tai me toivomme, paitsi että emme ole nähneet teidän veropolitiikkaanne, jota ei saatu tänään aikaisemmin iltapäivälläkään selville.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä haluan nyt sanoa ed. Jaskarille, että varmasti on hyvä, että sosialidemokraattien vaihtoehtoinen ohjelma ilmestyy seuraavaksi kokoomuksen verkkosivuilla. Nimittäin te ette kyllä lue näköjään muuta kuin kokoomuksen verkkosivuja. Me olemme systemaattisesti esittäneet sosialidemokraattisen vaihto-ehdon talous- ja työllisyyspolitiikalle. Me olemme systemaattisesti tätä vaihtoehtoa täällä salissa jatkuvasti esittäneet.

Mutta te ette halua nähdä mitään muuta vaihtoehtoa kuin kylmän porvarillisen veroelvytyslinjan ja lähdette siitä, että se on ainoa oikea tapa kohdentaa veropoliittisia toimenpiteitä. Me olemme tässä aivan eri mieltä teidän kanssanne. Meidän linjamme on menoelvytyksen linja, ja nyt jo kansainväliset vertailut muiden maiden elvytyspolitiikkaan osoittavat, että tuolla linjalla me olisimme saaneet paljon enemmän aikaan kuin teidän 3,6 miljardin panoksellanne veroelvytykseen, jolla ei ole (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ollut minkään näköistä talousvaikutusta.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Kiurulle vastaisin, että kansa on antanut sattumalta viime vaaleissa nimenomaan porvarihallitukselle valtuuden hoitaa nimenomaan sitä talouspolitiikkaa, jolla tässä maassa työllisyys pidetään jokseenkin asiallisissa kantimissa tästä äkillisestä, Suomesta riippumattomasta lamasta huolimatta, ja sitä politiikkaa me tulemme tekemään jatkossakin.

Ja nyt ihan näihin asioihin. Hallitus lisää aika paljon tässä budjetissa muun muassa aikuiskoulutusmäärärahoja, ammattikorkeakoulun ja oppisopimuskoulutuksen osaamista, yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Vaikka meillä on vaikeuksia muun muassa opiskelijoiden harjoittelupaikkojen kohdalla, niin siitä huolimatta pyrimme saamaan aikaiseksi sen, että meillä ei yksikään nuori, ainakaan peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen jälkeen, jää tyhjän päälle.

Tärkeintä Suomen kannalta onkin se, että me pystymme kehittämään uusia tuotteita, osaamista ja nimenomaan erityisosaamista. Tätä samaa linjaa me noudatamme paitsi oppilaitosten ja terveydenhuollon myöskin työelämän tutkimustoiminnan kohdalla. Tähän itse asiassa liittyy myöskin seuraava asia, josta ajattelin puhua.

Tällä hetkellä työelämä vaatii työkykyä yhä ikääntyvämmiltä ihmisiltä. Muun muassa EU:n aktiivisen osallistumisen edistäminen puhuu myöskin työkyvyn ylläpidosta ja myös aivan selvin sanoin kerrankin lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Moniammatillisuus ja erityisosaaminen, työntekijöiden hyvinvointi ja ikääntyvä väestö; kaikki nämä ovat asioita, joihin lääkinnällisellä kuntoutuksella voidaan aidosti vaikuttaa. Toivoisinkin näkeväni jossain vaiheessa yliopiston, jossa löytyy lääkinnällisen kuntoutuksen tiedekunta. Se olisi osaamiskeskittymä, joka olisi yhteydessä liikuntatieteisiin, erityisopetukseen, Kansaneläkelaitokseen, työterveyshuoltoon, UKK-instituuttiin, yliopistollisiin keskussairaaloihin, opetusterveyskeskuksiin, liikuntaopistoihin ja kuntoutuslaitoksiin. Se antaisi mahdollisuuden kansainväliseen kuntoutustutkimukseen. Se antaisi mahdollisuuden yrityksille tehdä uusia keksintöjä ihmisten kotona selviämisen parantamiseksi ja toimintaympäristön helpottamiseksi sekä työelämän helpottamiseksi.

Työterveyslaitoksen rooli Suomessa työkyvyn ja yleensä työelämän kehittäjänä on olennainen, ja siksi toivoisinkin, että tuottavuusohjelmassa ei puututtaisi siihen osuuteen, jossa se hankkii rahoituksensa itse. Työterveyslaitoksen ja Kelan roolit työkyvyn tutkijoina ja parametrien tilastoijina ja hyvien käytäntöjen rakentajina tässä maassa ovat jatkossakin olennaiset.

Kunnat valittavat koko ajan sitä, että niillä ei palveluiden järjestämiseen riitä tässä taloustilanteessa rahaa. Mutta tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että niin kauan kuin sähköistä tiedonvälitystä, niin kauan kuin tilastointia, varsinkin kuntoutuspuolella, ei ole olemassakaan, on hirvittävän vaikea myöskin mitata, mitä niillä saadaan aikaan. Meillä tällä hetkellä voitaisiin kuntapalveluja ja niiden tuottavuutta parantaa muun muassa kotihoidon, vammaispalveluiden ja sosiaalitoimen toimintastrategioilla, jos ne ohjattaisiin ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen paremmin kuin nykyään. Työkyvyn säilyttäminen ja työn järjestäminen ja lyhyiden poissaolojen vähentäminen edellyttää myös työntekijän omaa vastuullisuutta oman itsensä hoidossa, alkoholin käytössä, terveemmissä elämäntavoissa ja myöskin siinä, että yrittää viedä käytäntöön sen, mitä niillä mahdollisesti kahden kolmen viikon kuntoutusjaksoilla on joko työnantajan, kunnan tai valtion piikkiin voinut opiskella.

Kuten StV lausunnossaan sanoikin, valtion ohjausjärjestelmää on kehitettävä ja vahvistettava. Nyt on todella tärkeää pitää huolta lasten, perheiden (Puhemies: 5 minuuttia!) ja työvoiman hyvinvoinnista, jotta meillä on varaa hoitaa myös vanhuksemme arvokkaasti elämänsä loppuun saakka.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen noudattama talouspolitiikka osoittaa vahvuutensa näinä vaikeinakin aikoina. Voimme havaita selvästi kehysmenettelyn edut. Menoraami on hyvä käytäntö, joka antaa jämäkkyyttä mutta myös joustavuutta taloudellisen taantuman aikana.

Nykyinen taloudellinen tilanne on maailmanlaajuisen kriisin ja taantuman syytä. On turha syytellä hallitusta välinpitämättömyydestä, kun Suomen talouden taustat ovat kunnossa ja hyvinä aikoina on kohennettu taloutta ja varmistettu luottokelpoisuutta sen sijaan, että olisi lisätty pysyviä menoja holtittomasti, kuten oppositio on jatkuvasti vaatinut. Kun oppositio syyttää hallitusta aikailusta, voisi tuon mantran toistelun, vihapuheiden ja kaunan sijaan tunnustaa hallituksen saavutukset, joista osoituksena on kansainvälinen tunnustus siitä, että Suomi sijoittuu hyvin elvytyspolitiikan tuloksia katsottaessa ollen Oecd:ssä seitsemäs ja EU:ssa kolmas.

Suomessa ei ole pankkikriisiä, mutta viennin lamautuminen ja rakentamisen sekä investointien supistuminen ovat aiheuttaneet työttömyyslukujen nousun, tänä vuonna 9 prosenttia, sekä kokonaistuotannon supistumisen, tänä vuonna 5 prosenttia ja ennusteiden mukaan ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Maamme ydinteollisuus, jolla en todellakaan tarkoita ydinvoimateollisuutta, keskeinen teollisuus siis, on kokenut valtavan muutoksen. Nyt on uuden luomisen aika, jota on syytä tukea kaikin voimin. Idearikkaus ja investointien viisas suuntaaminen ovat keinoja työllisyyttä tukeviin ratkaisuihin.

Arvoisa puhemies! Ihmisten rohkaisu on nyt tärkeää, kun verohelpotukset, ansio- ja eläketason nousu ja inflaation kurissa pitäminen kuitenkin ovat tuoneet hyviä asioita suomalaisille. Nyt pitää kannustaa ja rakentaa optimistista mielialaa yhteisvoimin. Suomalaiset ovat sisukkaita ja ovat aina löytäneet vaikeina aikoina uusia väyliä ulos ahdingosta.

Toivon virittäminen on tärkeää. Hallitus on tehnyt monia ratkaisuja, joita on kannustavan ja välittävän linjan toimenpiteillä saatu aikaan. Niitä on esimerkiksi eläke-, päiväraha-, lapsilisä- ja veroratkaisuissa sekä kunnille annetuissa tuissa. Talouspolitiikassahan on tärkeää suunnata ajatukset tulevaisuuteen ja varautua jo vuodesta 2011 siihen, että jatkossa seuraavina vuosina talouskasvu tuon 3 prosentin jälkeen pienenee ikääntymisen aiheuttamien ongelmien takia. Riskeihin pitää varautua, kuten hallitus on tehnyt tähänkin saakka. Kehyksen ulkopuoliset menothan voivat kasvaa ja antaa mahdollisuuksia järkevään suhdannepolitiikkaan silloin, kun sitä tarvitaan.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on toiminut luotettavalla ja kaukonäköisellä tavalla. Nyt on vain keskityttävä ydinasioihin, työttömyyden torjuntaan, varsinkin nuorten työttömyyden torjuntaan, annettava resursseja investoinneille, kannustettava uusien innovaatioiden luomiseen, ihmisten työajan pidentämiseen ja ennen kaikkea tulevaisuudenuskoon sekä siihen, että tämä yhteiskunta välittää ja huolehtii kaikista. Sillä linjalla hallitus on vakavissaan. Eikö täältä Arkadianmäeltäkin löytyisi konsensusta tehdä yhteistyötä ja olla edessä olevista vaaleista huolimatta yhdessä rintamassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustamisessa?

Kotikaupungissani Oulussa kaikki poliittiset ryhmät allekirjoittivat historiallisen sopimuksen tämän kuun ensimmäisenä päivänä, viime maanantaina, kaupungin talouden tervehdyttämiseksi aivan uudella tavalla. Siellä oli semmoinen kymmenen kohdan ohjelma, jonka esittelivät Oulun kokoomuslainen kaupunginjohtaja Matti Pennanen ja kokoomuslainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, entinen kansanedustaja Esko Kurvinen, ja tuon paperin kaikkien puolueiden, seitsemän valtuustopuolueen, johtajat allekirjoittivat tämän viikon maanantaiaamuna. Siinä on pitkäkestoinen tulevaisuudenkuva tällä hetkellä huonossa taloudellisessa tilanteessa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olevassa Oulussakin. Kun täällä vasemmalla koko ajan kailotetaan kuntien huonoa tilannetta, voisin sanoa kuntapoliitikoille, joita meistä suurin osa on, että käykääpä ottamassa oppia Oulun kaupungin maanantaisesta ratkaisusta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika ristiriitaista on tämä retorinen sävy, jos näin voi sanoa, että samaan aikaan oppositiolle tarjotaan yhteistyön kättä, mitä muuten oppositio hallitukselle moneen kertaan on tarjonnut ja minkä hallitus on tyrmännyt, ja samaan aikaan ed. Rajala puhuu täällä muun muassa vihapuheesta ja kaunasta ja opposition kailotuksesta, niin että tämä nyt kuvaa aika hyvin tätä kokoomuksen nykyistä hyvin ylimielistä linjaa.

Mutta kun tässä olitte sitä mieltä, että kaikki on hyvin ja kaikki on tehty ja Suomi elvyttääkin niin komeasti, niin voisitteko nyt, arvoisat kokoomuslaiset, jollakin tavalla kommentoida tätä Aamulehdessä 27.4. ollutta artikkelia, jossa taloustieteilijät Jukka Pirttilä ja Jari Vainiomäki puhuvat siitä, että tällä hetkellä tilanne on sellainen, että kun valtio on elvyttävinään antamalla hyväosaisille veronkevennyksiä, mutta koska se jättää kunnat yksin, niin totuus on se, että kunnissa samaan aikaan nostetaan veroja, säästetään, leikataan palveluja, lykätään investointeja? Kun tämä vaikutus lasketaan yhteen, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) valtion ja kuntien toimet, yhtälön lopputulos oli: julkinen talous ei elvytä lainkaan tänä vuonna.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ja erityisesti kokoomus pitävät tuottavuusohjelmasta härkäpäisesti kiinni, vaikka se toimii jo tässä selonteossa mainittuja henkilöstöpoliittisia linjauksia vastaan. Kaikki edustajat ovat varmasti samaa mieltä siitä, että tässä tilanteessa erityisesti resursseja on suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mutta kuitenkin hallituksen puolella toimet ovat olleet päinvastaisia, esimerkiksi otan Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta omassa kehyslausunnossaan pitää välttämättömänä, että maamme metsäntutkimuksen, metsäklusterin, toimintaedellytyksiä ei heikennetä, päinvastoin. Minulla on tässä Metlan ylijohtajan lausunto, ja täällä selkeästi myös todetaan, että ne leikkaukset, joita tuottavuusohjelma välttämättä aiheuttaa, voivat olla varsin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kohtalokkaita kokonaismetsäntutkimuksen osalta.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Rajalan puhe osoittaa, mistä sinivihreässä politiikassa on kysymys. Itse en ainakaan voi allekirjoittaa niitä väitteitä, joita te esititte kaikesta siitä, mitä te olette nyt Suomen hyväksi tässä taloudellisessa taantumassa tehneet. Käytitte ilmaisua, että teidän toimenne ovat olleet oikea-aikaisia. Me emme voi muuta kuin ihmetellä täällä oppositiopuolella, mitä te sillä oikein tarkoititte. Nimittäin kunnathan nostavat nyt veroäyriään. Joka toinen suomalainen kunta nostaa veroäyriään, koska teidän elvytystoimenne kuntatalouden elvyttämiseksi eivät ole olleet kerta kaikkiaan riittäviä. Samaan aikaan te käynnistätte palveluja tarkoituksenanne leikata palveluja niin sanotuilla normitalkoilla. Kolmanneksi, te ette hoida työllisyyttä. Juuri eilen me kuulimme, että eniten juuri julkisella sektorilla on menetetty työpaikkoja eikä tämän taloudellisen taantuman seurauksena, niin kuin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) te halusitte, ed. Rajala, antaa ymmärtää.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulee muistaa kuitenkin, että tämä hallitus on antanut kunnille enemmän rahaa kuin mikään hallitus koskaan. Se täytyy muistaa. Tämä hallitus ei myöskään ole leikannut. Ei ole tehty samanlaisia hätäpäisiä ratkaisuja kuin jossakin menneisyydessä.

Tähän oikea-aikaisuuteen sanoisin sen, että aikoinaan tunnettu valtiomies Ahti Karjalainen sanoi, että ennustaminen on vaikeaa, ennen kaikkea tulevaisuuden ennustaminen. Väitänpä, että tämä taloudellinen taantuma hyökkäsi kimppuun niin nopeasti, että siihen ei olisi kukaan voinut missään sen nopeammin ja paremmin ajoittaa näitä asioita kuin nykyinen hallitus on jo tehnyt.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Eilisessä välikysymyskeskustelussa tuli hyvin selville hallituksen ylimielinen asenne ja linjattomuus työllisyyden hoitoon ja elvytykseen. Siksi en odottanut hirvittävän paljoa myöskään tältä keskustelulta, joka koskee valtiontalouden kehyksiä tuleville vuosille. Tilanne on varsin harmillinen, koska juuri nyt olisi lähdettävä avaamaan kehyksiä aidosti elvyttävän politiikan suuntaan, jotta vältymme suurtyöttömyydeltä ja sen mukanaan tuomilta ongelmilta. Tiukka kehysmenettely myöskin siirtää hieman arveluttavasti eduskunnan valtaa hallitukselle, pelkästään hallitukselle.

Hallituksen elvytyspolitiikan keskiössä ovat 90-prosenttisesti olleet veronalennukset, joista täälläkin on tänään tullut tietysti kritiikkiä. Asiantuntijoiden mukaan veroelvytyksen työllistämisvaikutukset ovat vähäiset. Tarvittaisiinkin täsmätoimia: lisää rahoitusta korjausrakentamiseen ja muun muassa kunnille, jolloin maksimoitaisiin jokaisen elvytyseuron työllistävät vaikutukset. Meillä on hyvin täsmällistä tietoa siitä, mille aloille taloustaantuman vaikutukset kohdistuvat missäkin vaiheessa, ja toisaalta siitä, minkälaisin toimin mainituilla aloilla voidaan parhaiten edistää työllisyyttä. Siksi on kummallista, että kun oppositio vaatii mainittuja toimia, hallitus leimaa opposition vaatimuksen velkamiljoonien viskomiseksi sinne tänne, kummallista etenkin, kun hallituksen toimet ovat juuri rahan kylvämistä tehottomasti moniin varsinkin hyväosaisia suosiviin kohteisiin. Sitä ei voi teistä kukaan kieltää.

Hallituksen talouspolitiikka on edelleen lamaa edeltävässä ajassa. Olemme kuitenkin kaikki huomanneet, miten tilanne yhteiskunnassamme ja maailmalla on muuttunut hyvin radikaalisti. Nyt tarvitaan politiikkaa, aitoa keskustelua, jotta asiat saadaan paremmalle tolalle. Nykyinen kehysmenettely ei tähän oikein anna täysin mahdollisuutta.

Arvoisa puhemies! Heikentynyt taloustilanne on ajanut kunnat ahdinkoon. Ne on pakotettu tekemään leikkauslistoja, lomauttamaan henkilökuntaa ja velkaantumaan. Kunnat repivät budjettejaan auki. Samalla valtion tasolla jatketaan entisten kehysten puitteissa. Kuntalaisten palvelut ovat eriarvoistumassa nopealla tahdilla eri puolilla maatamme. Lapsiperheiden köyhyys lisääntyy entisestään, ja kansalaisten pahoinvointi oireilee monin tavoin. Nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti, ja kun lähes joka kymmenes 17—18-vuotiaista jää koulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttää opintonsa, meille on kasvamassa varsin mittava syrjäytymiskehitys. Itse tulen kunnasta, jossa nuorisotyöttömyys on muuten noussut reilusti yli 100 prosenttia viime vuodesta.

Nyt tarvitaan köyhyyttä torjuvia toimia työllistämiseen ja julkisiin palveluihin. Kunnille on lisättävä resursseja, jotta ne pystyvät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä. Köyhyyttä on torjuttava parantamalla ensisijaista sosiaaliturvaa. Lisäksi lapsiperheiden toimeentulotukeen on tehtävä korotuksia.

Arvoisa puhemies! Akuuttien talousongelmienkin oloissa on pidettävä mielessä pidemmän tähtäimen kehityskulut. Vihreiden hallitustaipaleen aikana ympäristöministeriössä on käynyt kova leikkuri. Alkuhankkeen myötä nimenomaan ympäristöministeriöön kohdistuu suurimmat henkilöstöleikkaukset. Samalla ympäristöjärjestöjen avustuksista ja määrärahoista on joka käänteessä pyritty tinkimään. Sosialidemokraatit ovat moneen kertaan tuoneet esiin ajatuksen, että Suomi voisi nousta tästä lamasta juuri vihreän teknologian vetämänä. Satsaaminen vihreään talouskasvuun ei voi olla pelkkää innovaatiopolitiikkaa, vaan sen täytyy tarkoittaa myös ympäristöpuolen kansalaistoiminnan resurssien turvaamista. Vihreä kasvu on sekä taloudellinen mahdollisuus että ympäristön kannalta hyödyllinen kehityssuunta.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunta on tiiviisti keskustellut eilen ja tänään Suomen taloudesta ja kilpailukyvystä. On merkillepantavaa, että keskustelua käydään nyt, kun tilanne on erittäin heikko ja suhdanteet ovat alhaalla. Olisi paljon hyödyllisempää, että tätä samaa keskustelua taloudesta ja kilpailukyvystä käytäisiin täällä aina eikä pelkästään silloin, kun hätä on suuri.

On itsestäänselvää, että vallitsevassa suhdannetilanteessa pitää panostaa työllisyyteen ja ostovoimaan kotimarkkinoilla, täytyy kaikki ne keinot käyttää, millä työllisyyttä pystytään tällä hetkellä edistämään. On itsestäänselvyys, että maltilliset tuloveronkevennykset ovat toimineet oikein tässä tilanteessa. On yhtä varmaa myöskin se, että globaalit suhdanteet tulevat parantumaan. Oleellinen kysymys on se, parantuvatko Suomen suhdanteet siinä samalla.

Niin kuin täällä on todettu, vientivetoiselle maalle niin kuin Suomi on erinomaisen tärkeätä, että me pystymme toimimaan siten, että meidän vientiteollisuutemme kilpailukyky palaa, ja vain sillä tavalla me pystymme ylläpitämään sitä hyvinvointi-Suomea, mihin me olemme tottuneet. Jos ei siinä onnistuta, niin se vääjäämättä johtaa siihen, että monia meidän hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja joudutaan ajamaan alas.

Yhtä selvää on se, että siihen, että Suomessa saataisiin bruttokansantuote kasvamaan, ei ole minkään näköistä oikotietä. Ainoa vaihtoehto sille, että Suomi säilyttää kilpailukykynsä tässä kansainvälisessä ympäristössä, on se, että Suomessa on sellainen toimintaympäristö, missä kannattaa tehdä työtä, yrittää, opiskella, tutkia ja kehittää. Se on ainoa tapa saada työpaikat pysymään Suomessa ja uusia työpaikkoja tänne syntymään.

Erityisesti Suomelle on tärkeätä se, että yksityisen sektorin osaamisintensiiviset työpaikat pysyvät Suomessa ja niitä syntyy Suomeen uusia. Koko meidän vientimme periaatteessa perustuu tähän osaamiseen. Semmoinen toimintaympäristö, mitä tämä vientiteollisuus edellyttäisi, tarkoittaa tässä osaamisinfrassa sitä, että Suomi on elinvoimainen, turvallinen, täällä on hyvä luonto, laatu korostuu, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, virikkeellisyys, tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri, kestävä kehitys, kumppanuus, yhteisöllisyys, tuloksellisuus. Kun ajattelee sitä keskustelua, miten eduskunta on tänään ja eilen tätä talous- ja kilpailukykykeskustelua käynyt, niin en ole ihan varma, toteutuvatko nämä asiat tässä keskustelussa.

Myös verotus liittyy siihen suurelta osin. Jos Suomi panostaa oman strategiansa osaamiseen ja tutkimiseen ja kehittämiseen, niin on itsestäänselvyys, että meidän verotuksella pitää myöskin varmistaa se, että nämä osaajat pysyvät Suomessa. Tässä on ehkä tämän keskustelun aikana tullut väärä käsitys siitä, että Suomi tällaista normiosaajaa verottaisi erityisen vähän. Päinvastoin Suomi verottaa omia osaajiaan, ei siis mitään huipputuloisia osaajia, huomattavasti yli Euroopan keskiarvon ja, jos verrataan globaalisti, huomattavasti yli tämän keskiarvon. Se on Suomen kannalta erinomaisen vaarallinen tilanne, että me omalla veropolitiikallamme toimisimme päinvastoin kuin meidän tavoitteemme ovat.

Tärkein konkreettinen toimenpide tämän osaamisympäristön kehittämiseksi on se, että edelleenkin panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, niin kuin aikaisemminkin, ja toteutetaan se yliopistouudistus, mitä hallitus on hyvällä tavalla vienyt jämäkästi eteenpäin. On itsestäänselvää, että yliopistouudistus on määrätietoisesti vietävä maaliin. Suomella ei yksinkertaisesti ole pienintäkään varaa peruuttaa tässä asiassa.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä aluksi en malta millään olla kommentoimatta muutamia keskustelun aiheita.

Ensinnäkin ed. Viitaselle, joka sanoi, että julkinen talous ei elvytä lainkaan: Nyt on kuitenkin otettu 8 miljardia euroa valtion puolelta velkaa ja sitten vielä 800 miljoonaa euroa kuntien puolelta. On aika mielenkiintoinen tilanne, jos tämän tulkinnan mukaan ei elvytetä lainkaan. En tiedä oikein, mihinkä ne rahat sitten ovat menossa.

Toiseksi samaa voi kysyä myöskin ed. Taimelalta, joka sanoi, että talouspolitiikka on lamaa edeltävässä ajassa. Silloinhan me olisimme ylijäämätaloudessa ja emme olisi tehneet mitään toimenpiteitä, joilla olisi kevennetty tätä maailmanlaajuista lamaa ja saatu puskuria toimimaan.

Kyllä minä vielä kerran haluaisin muutakin vastausta SDP:n veropolitiikkaan kuin, että katsokaa www.sdp.fi. Eli todellakin minä toivoisin niitä vastauksia, miten te kohdennatte uudella tavalla vai oletteko te todellakin korottamassa palkansaajien, korottamassa eläkkeensaajien verotusta, niin kuin ed. Zyskowicz monta kertaa kysyi ja myöskin ministeri Katainen, mutta kunnon vastausta ei vaan valitettavasti tullut.

Sitten minä myöskin mietin, minkälainen ihme tabu tästä veroelvytyksestä tai rakenteellisesta verouudistuksesta tässä salissa oikein on tullut. Se on niin kuin kaiken pahan alku ja juuri. Muistetaan nyt vaikka sitä edellistä taantumaa. Voimakas yritysverotuksen uudistus oli yksi merkittävä tekijä tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen lisäksi, joka antoi sen kannustavuuden, jolla lähdettiin liikkeelle. Tuli selkeä alempi verotaso yrityksille, ja ainakin oman käsitykseni mukaan se oli yksi todellakin merkittävä tekijä. Meidän täytyisi miettiä vähän eri tavalla, ei puhua vaan veroelvytyksestä, vaan koko verotuksen rakenteen luovasta uudistamisesta siihen suuntaan, että Suomessa kannattaa tehdä töitä ja kannattaa yrittää.

Niin kuin sanoin jo aikaisemmin iltapäivällä, mielestäni tämä hyvin hoidettu valtio Suomi kestää kyllä kohtalaisen velkaantumisen. Nyt on oltava tarkkana, jos lähtee talous menemään eteenpäin, että sitten myöskin vedetään hanoja kiinni. Mutta Suomi ei kestä kasvun, Suomi ei kestä kehityksen ja Suomi ei kestä kannustavuuden tukahduttamista, jolla nyt tällainen epävarmuuden luominen ja vaatimukset veronkorotuksesta luovat automaattisesti.

Väitän, että edelleenkin on selkeitä mahdollisuuksia rakenteellisille uudistuksille myöskin verotuksen puolelta, esimerkiksi verotettavan tulon alarajan nostaminen sille tasolle, että pienetkin ansiot riittäisivät turvaamaan toimeentulon. Ministeri Kataisen yhdessä puheessa tuli esiin, että suunnitelmia on esimerkiksi kunnallisen perusvähennyksen nostolle, joka juuri palvelisi tätä seikkaa, että työllä pystyy hankkimaan toimeentulonsa.

Toinen seikka on myöskin yrittäjien sosiaaliturvan laittaminen kuntoon samalle tasolle kuin palkansaajille, mikä houkuttelisi ihmisiä nyt myöskin yrittäjäuralle. Varmasti siihen, että haluaa kasvaa, haluaa kehittyä, liittyviä tekijöitä olisi esimerkiksi poistojen lisääminen niin, että tutkimuksesta ja kehityksestä saisi vaikka 150 prosentin poistot, jolloin se lisäisi huomattavasti niitten yritysten määrää, jotka saisivat tällaisilla kannustavilla instrumenteilla myöskin uutta vauhtia omaan tutkimukseensa, kehitykseen ja liiketoiminnan kehittämiseen ja työllisyyden kehittämiseen.

Erittäin hyvä vihje myöskin ministeri Kataiselta oli, että hän mainitsi, että on kenties mahdollista saada tämä carry back -systeemi mukaan, joka lisäisi yritysten riskinsietokykyä ja sitten työpaikkojen turvallisuutta tässä vaikeassa tilanteessa. Monia konkreettisia asioita on vielä tekemättä, mutta ei voi myöskään oppositio väittää, ettei olisi paljon tehty ja paljon jo pelastettu yrityksiä ja työpaikkoja Suomessa näillä toimilla.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskarille totean sen verran, että minä omassa puheenvuorossani viittasin tamperelaisten kansantaloustieteilijöiden arvioon siitä epäsuhdasta, mitä tapahtuu tällä hetkellä valtion ja kuntien toimesta, ja te voitte itse tähän artikkeliin tutustua. Täällä todellakin kansantaloustieteilijät kertovat siitä, että julkinen sektori ei kokonaisuudessaan menoperusteisesti elvytä lainkaan tänä vuonna. Kyllä tätä yhtälöä pitäisi todella vakavasti mielestäni myös hallituksen piirissä miettiä. Ei nyt ole varaa tällaiseen.

Nämä professorit ovat samaa mieltä kuin sosialidemokraatit siitä, että pitäisi tehdä erilaisia toimia. He esittävät neljänlaisia toimia. Pitäisi investoida kasvihuoneilmiötä ehkäiseviin hankkeisiin, täsmälleen niin kuin me sosialidemokraatit olemme esittäneet. Samoin he puhuvat, että kuntien valtionosuuksia on kasvatettava. On estet-tävä kuntapalvelujen rapautuminen. Tämä on täsmälleen sama vaade, minkä mekin olemme esittäneet. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Lisäksi ...

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Jaskarille voi todeta, että veropolitiikkaa hallitus on todella käyttänyt elvytykseen hyvinkin voimakkaasti, mutta se on ollut erittäin tehotonta, niin kuin ovat monet asiantuntijat sanoneet. Ne toimenpiteet, joita ed. Jaskari juuri luetteli, ovat niitä, joihin olisi pitänyt satsata ja peruuttaa niitä tehtyjä virheellisiä veropäätöksiä. Juuri esimerkiksi nämä poistot t&k-hommaan, perusvähennyksen nostaminen, verotettavan tulon alarajan nostaminen, ja sitten vielä siihen voi lisätä, että niiden tappioiden, joita yrityksille nyt syntyy, vähentäminen edellisten voitollisten vuosien tuloksesta pitäisi toteuttaa. Nämä ovat olleet kaikki kristillisdemokraattien tavoitteita ja esityksiä viimeisen vuodenkin aikana, mutta kokoomus on puheenjohtajansa, valtiovarainministerin suulla torjunut ne. Toivottavasti nyt alkaisi tapahtua.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Viitaselle: Sanoitte, että nyt suunnattaisiin esimerkiksi kasvihuoneilmiöön ja niihin kysymyksiin. Juuri äsken te kritisoitte kelamaksun poistoa ja sitten energiankulutukseen liittyviä toimia, verotuksen laittamista siihen mukaan, ja nyt te toistepäin sanotte. Mitä te oikein tarkoitatte? Tässä oli juuri kysymys siitä, ja sitten autoverotuksen osalta, kaikkien muitten osalta, suunnataan juuri toimia näihin asioihin ja energiapuolella sitten talojen energiasäästöinvestointiin. Nehän ovat juuri niitä toimenpiteitä, mitä tietyllä tavalla tässä tehdään.

Ed. Kankaanniemelle: Nyt on tehty paljon niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät siihen, että yleensä tulee rahoitusta. Tämä yritystoiminta täällä olisi loppunut, mikäli me emme olisi saaneet pankkeja toimimaan yhteistoiminnalla eri valtioiden kanssa. Nyt on tehty niitä toimia, joilla selvitään huomiseen. Nyt täytyy ajatella niitä pisempiaikaisia toimenpiteitä, joilla tehdään se tulevaisuus.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi elvyttää kärkimaiden joukossa huolimatta siitä, että oppositio toisin täällä koettaa väittää. Oecd-maista seitsemänneksi eniten, ja EU-maista vain Espanja ja Luxemburg elvyttävät enemmän. Hallituksen elvytystoimet ovat tehokkaita, ne ovat väliaikaisesti kohdennettuja ja valikoituja siten, että ne alkavat nopeasti ja tukevat työllisyyttä. Muun muassa komissio näkee näin, että se ei ennusta Suomessa työttömyyden kasvavan yhtä paljon kuin valtaosissa vertailumaita, koska elvytyksen vaikutukset näkyvät meillä jo osin ja osa vaikutuksista vasta myöhemmin.

Mutta hyvin tärkeää on se, kuten täällä valtiovarainministeri aikaisemmin sanoi, että Suomi on hyvinvointivaltio myöskin tämän kriisin jälkeen ja tästä meidän täytyy pitää huolta. Siitä syystä haluaisin vielä nostaa tässä yhteydessä StV:n sekä valtiovarainvaliokunnan lausunnot ja mietinnöt, joissa he korostavat sitä, että meidän täytyy sekä kuntapäättäjinä että täällä eduskunnassa pitää huolta lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista ja siitä, että näitä viime laman aikaisia virheitä ei toisteta. Olen todellakin tätä mieltä kokoomuslaisena, ja tätä myös ministeri Risikko on voimakkaasti tuonut esille. Tämä meidän on syytä pitää mielessä, koska kaikki panostukset näihin palveluihin luovat meille hyvinvointia tulevaisuuteen.

Kävimme valiokunnassa mielestäni myös tärkeää keskustelua, joka täälläkin on hyvä tuoda julki, eli jatkossa kehyskäsittelyä kun kehitetään, niin olisi hyvä tuoda rinnalle talouden näkymiä ja talouden realiteettien rinnalle myöskin hyvinvointipolitiikka ja katsaus siihen, miten Suomen kansa voi ja minkälaista hyvinvointia me luomme, koska olen aivan varma, että tehokkaalla hyvinvointipolitiikalla myös kilpailukyky kasvaa ja sillä luodaan myös positiivisia talousnäkymiä. (Puhemies: 2 minuuttia!) Tämä on myös kokoomuksen tavoite.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Toivakka äsken totesi, että nämä elvytystoimenpiteet ovat myös olleet väliaikaisia, tarkoitettu väliaikaisiksi. Onko jossakin päätetty muun muassa mitä tulee tuloveronalennuksiin, ruuan arvonlisäveroalennuksiin jne., että nämä olisi päätetty väliaikaisiksi? En minä ainakaan ole kuullut, vaan käsittääkseni ne on päätetty pysyviksi. Ja myös kelamaksun alentaminen. Toivon, että ed. Toivakka tähän vastaa, koska näin hän tässä äsken puhui, että nämä ovat väliaikaisia.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Osa elvytystoimista on väliaikaisia, todellakin suunnattu väliaikaisesti tähän vakavaan taloustilanteeseen. Silloin kun päätökset ruuan arvonlisäverosta ja veronkevennyksistä on tehty, nehän tehtiin jo hallitusohjelmassa. Ne sopivat hyvin tähän taloustilanteeseen, parantavat ostovoimaa, mutta ne eivät suinkaan ole vain elvytyksen vuoksi luotuja väliaikaisia toimia, vaan ne ovat pysyvästi tätä meidän yhteiskuntaamme parantavia ja tavoitteita, joita hallitusohjelmaan on jo kirjattu.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Miten ne voivat muuten, arvoisa kokoomus, olla ensinnäkään elvyttäviä toimia, kun ne päätettiin jo hallitusohjelmassa ja silloin tästä talouskriisistä ei ollut vielä mitään tietoakaan? Tämä on vaan osoitus siitä, että hallituksen linja perustuu täysin vanhanaikaisille olettamille. Se on iso ongelma.

Ja mitä puhutaan tästä väliaikaisuudesta, niin arvoisa kokoomus kaikkinensa — nyt vähän harvalukuisesti paikalla, mutta kuitenkin — tämän hallituksen elvytystoimista, elvyttävistä euroista, yhdeksän, jotka lasketaan "elvyttäviksi", yhdeksän euroa menee veronkevennyksiin ja yksi menee aitoon elvytykseen. Eli tässä tapauksessahan tätä väliaikaisuutta on korkeintaan se yksi euro kymmenestä ja yhdeksällä eurolla kymmenestä pysyvästi rapautetaan julkista tulopohjaa, mikä on täysin vastuutonta tässä talouspoliittisessa tilanteessa. Juuri tämän vuoksi, näiden isojen virhelinjausten vuoksi, sosialidemokraatit ovat lähteneet omassa viestissään siitä, että nyt tarvitaan kerta kaikkiaan suunnanmuutos.

Tämä hallituksen poliittinen linjanveto, se on paitsi epäreilu, se on myös epäviisas ja valitettavasti myös hyvin passiivinen. Epäviisas se on siksi, että kyllä tässä tilanteessa, kun joudumme velkaa ottamaan, joka ikinen velkaeuro täytyy ottaa uutta kasvua luovaan, työllistävään tarkoitukseen tai siihen, että ihmisistä pidetään huolta. Nyt se lisäeuro, lisävelka, otetaan tässä tapauksessa hyväosaisten veronkevennyksiin. Silloin se on turhaa velkaa. Ei sillä synnytetä työpaikkoja.

Politiikka on myös epäreilua siksi, että esimerkiksi kokoomukselta emme ole tänään saaneet vastausta siihen, miksi he omilla toimillaan kiristävät kaikkein pienituloisimpien verotusta näinä aikoina. Sen kautta, että kunnallisverotusta kiristetään välillisesti jättämällä kunnat yksin talousvaikeuksiensa kanssa, se tarkoittaa sitä, että pienituloinen eläkkeensaaja, työtön, toimeentulotuella oleva lapsiperhe, he maksavat lisää veroja. Kokoomus kiristää pienituloisimpien verotusta. Ei siihen auta yhtään se, että yritetään täällä edustaja jaskarimaisesti kysellä SDP:n linjausten perään. Missä hallituksen omat linjaukset ovat? Niitä ei ole johdonmukaisuuden nimissä esitetty, toinen vetää toiseen suuntaan, toinen toiseen suuntaan.

Mutta juuri näiden vuoksi suunnanmuutosta tarvitaan. Minä olen hyvin huolissani siitä, että ministeri Katainen, joka nyt vastaa tästä talouspolitiikasta valtiovarainministerinä, on todellakin antanut ymmärtää sen, että minkäänlaista suunnanmuutosta ei tule. Nyt istutaan ja odotetaan tehtyjen toimien elvyttävää vaikutusta, ja kuten sanottu, sitä voidaan joutua odottamaan hyvin pitkään, koska moni todiste osoittaa sitä, että tätä elvyttävää vaikutusta käytännössä näillä toimilla juurikaan ei ole.

Tässä on myös hallituksen sisällä isoja ristiriitoja. Olemmehan kuulleet Jarmo Korhosen vaateita työllistävästä lisäbudjetista, jota vastaan keskusta nyt tänään sitten viimeksi äänesti. Olemme kuulleet Mauri Pekkarisen ihan oikeita vaatimuksia siitä, että myös hyväosaiset on saatava mukaan lamatalkoisiin, mutta tämän vaateenhan ministeri Katainen tuossa tuokiossa ennätti tyrmäämään. Hänen mielestään ilmeisesti lamatalkoisiin kelpaavat vain kuntien pienipalkkaiset naiset tai työttömät tai köyhät eläkkeensaajat, mutta ei missään nimessä hyväosaiset. Eihän heitä ministeri Kataisen ja kokoomuksen näkemyksen mukaan voi pistää mukaan lamatalkoisiin.

SDP:llä on ollut oma selkeä vaihtoehto koko ajan niin tässä kehysmietinnössä kuin vaihtoehtobudjetissamme ja vaihtoehtoisissa elvytyslinjauksissamme. Niistä kuvastuu se, että me yksinkertaisesti tekisimme erilaisia arvovalintoja kuin mitä hallitus tekee. Me tekisimme erilaista, oikeudenmukaisempaa, reilumpaa ja tehokkaampaa talouspolitiikkaa, mitä hallitus tekee tänä päivänä.

Yksi merkittävä linjaus tässä talouspoliittisessa vaihtoehdossamme on nimenomaan tämä vihreä talouskasvu ja siihen panostaminen. Täällä ed. Jaskari selvästi ei ollut kovinkaan perehtynyt siihen, mitä kaikkea tämä tarkoittaa, mutta se tarkoittaa muun muassa riittäviä satsauksia uuteen energiateknologiaan, uusiutuviin energialähteisiin.

Olemme puhuneet myös muuten vihreän kasvun aikaansaamisesta muun muassa panostamalla voimakkaasti joukkoliikenteeseen, raiteiden rakentamiseen. Kaikissa näissä on nyt ongelmia. Kyllä sekin on ongelmallista, kuten täällä todettiin aikaisemmin muun muassa ed. Taimelan puheenvuorossa, että näinä aikoina leikataan sitten ympäristöministeriön toimintaresursseja, kun pitäisi nimenomaan siellä ajatella ja kehittää ja pistää näitä tällaisia hankkeita alulleen.

Summa summarum, puhemies, silloin kun meillä on 30 000 nuorta työtöntä ja työttömyys kasvaa, ihmiset menettävät työpaikkansa, niin tilanne todellakaan ei ole fantastinen. Silloin tarvitaan oikeaa, viisasta talouspolitiikkaa, jonka avulla ihmisistä pidetään huolta ja toimitaan mieluumminkin obamamaisesti kuin anti-obamamaisesti, miten tämä hallitus on (Puhemies: 5 minuuttia!) nyt lähtenyt toimimaan. Nyt pitää nimenomaan elvyttää auttamalla pientä ihmistä.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Lukiessani hallituksen kehyslinjausta on kysyttävä, tajuaako tämä hallitus lainkaan ajatusta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan taustalla. Julkiset palvelut ajetaan tällaisella kehyksellä alas, ja erityisen hankalaan asemaan joutuvat kunnat, jotka ovat palveluiden järjestämisestä vastuussa.

Hallituksen kehyslinjaus ei anna uppoavalle kuntataloudelle oljenkortta, johon tarttua. Tämä on kansalaisten jokapäiväisten palveluiden kannalta sietämätöntä. Jos sellaiset palvelut kuten terveydenhuolto, sosiaalihuolto, eivät ole toimintakykyisiä, laman myötä vaikeuksia kohtaavat kansalaiset jäävät ongelmineen yksin. Tämä lisää syrjäytyneisyyttä, inhimillistä kärsimystä ja myös yhteiskunnan taloudellisia kustannuksia, kun terveydenhoitokustannukset pitkällä aikavälillä lisääntyvät ja tuotanto menetettyjen työvuosien muodossa laskee. Lama-aikana, jos joskus, ja erityisesti silloin, on oltava tarjolla yhdessä tuotettuja, kaikille avoimia palveluita ihmisten tueksi.

Kuntien verotulot alenevat 5 prosenttia viime vuodesta. Menot kasvavat väistämättä esimerkiksi palkkakustannusten nousun ja väestön ikääntymisen vuoksi. Ensi vuonna ongelmat lisääntyvät työttömyyden kasvun ja heikon verokertymän johdosta. Kuntien menojen ja tulojen erotukseksi tänä vuonna on arvioitu 2 miljardia euroa ja hallitus esittää lisäyksiä, jotka tuovat kunnille kuntatalouden kannalta pahimmassa tilanteessa vuonna 2010 vajaan kolmasosan tästä. Hallitus jättää kunnat yksin kamppailemaan kasvavien palveluhaasteiden kanssa. Kunnat joutuvat tekemään lamatalouden likaiset työt, tekemään säästöpäätöksiä sekä ottamaan lisää velkaa, korottamaan veroja ja vähentämään investointeja.

Arvoisa puhemies! Tänään saapuneessa kannanotossaan Kuntaliitto esitti ensi vuodeksi 250 miljoonan lisärahoitusta. Jos rahaa ei tule, veronkorotukset ja lomautukset tulevat olemaan hyvin synkkää luettavaa, varoitti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Sen sijaan että pelastaisi hyvinvointivaltion keskeiset rakenteet, kuntien tuottamat hyvinvointipalvelut, hallitus on keskittynyt vastuuttomaan ja tehottomaan veroelvytykseen. Hallituksen elvytyksestä 90 prosenttia on ollut veronkevennyksiä. Tästä niin kutsutusta elvytyksestä jää nykyisille sukupolville luu käteen ja tuleville muhkea lasku. Veronalennusvelkoja maksetaan vielä pitkään. Siinä hötäkässä kuntapalvelut rapistuvat ja kansa eriarvoistuu.

Otan esimerkiksi kuntapalveluiden rapistumisen seurauksista lapset ja nuoret. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityssuunta on huolestuttava. Kasvava osa lapsista sijoitetaan hoitoon kodin ulkopuolelle. Tänä vuonna sijaishuollossa on noin 17 000 lasta. Lähes joka kymmenes 17—18-vuotiaista jää koulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttää opintonsa. Lastensuojelulain tavoitteet ongelmien ennaltaehkäisystä on tiukujen helinää tuulessa, kun tarpeellista rahoitusta ja henkisiä resursseja ei taata. Myös köyhien lapsiperheiden osuus kasvaa. Lapsiperheiden sosiaaliturvaan on tehtävä parannuksia, mutta ongelmia ennaltaehkäisevien julkisten palveluiden kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää.

Viime laman aikana kuntien henkilöstömäärä tilapäisesti väheni ja palvelujen laadusta tingittiin. Näistä palvelujen supistuksista kärsitään vieläkin esimerkiksi nuorten syrjäytymiskehityksenä. Kuntasektorin henkilöstömäärää ei haluta kasvattaa, vaan lisääntynyt palvelujen kysyntä aiotaan tyydyttää vain palvelujen tehostustoimilla, ja tämä on täysin riittämätöntä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta on toki järkeistettävä, pelkkä rahan lisäys ei yksin riitä, mutta tämän tehostamistoiminnan lisäksi todellisuus on yksinkertainen: tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan arvostusta ja sitä arvostusta vastaavaa rahoitusta.

Oikeiston linja on, että annetaan niille, jotka jo tienaavat, lisää rahaa ja annetaan jokaisen tavoitella onneaan tykönään, jokaisen, joka siihen pystyy, joka ei ole köyhä tai kipeä. Tämä koko ajattelutapa asettuu vastakkain hyvinvointivaltion perustan kanssa. Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin menestynyt kehittämällä kaikille yhteisiä hyvinvointia takaavia palveluja. Pitkällä aikavälillä juuri tämä tapa on tehnyt Suomesta niin hyvän maan elää kuin se nyt on.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen sanoi täällä tänään aikaisemmin, että on erittäin tärkeätä, että hyvinvointiyhteiskunta on vielä olemassa Suomessa laman jälkeenkin. Oli aika hämmästyttävää, että valtiovarainministeri epäilee, elikkä hän on itsekin epävarma omasta ja hallituksen talouspoliittisesta ja yhteiskuntapoliittisesta linjasta ja siten myös epävarma siitä, säilyykö Suomessa vielä hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin.

Hyvinvointiyhteiskunnan yksi mittari on, kuinka se huolehtii kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista. Tuolloin kyse on ennen kaikkea kuntien julkisten laadukkaiden palveluiden turvaamisesta kaikille kansalaisille ja kaikkialla Suomessa. Nyt valtio on kuitenkin vetäytymässä tästä vastuusta ja on jättänyt kunnat yksin ja siten rapauttaa kuntapalveluja. On todella hämmästyttävää, että hallitus ei millään tavalla reagoi tähän todelliseen rajuun yhteiskunnalliseen muutostilanteeseen, joka on maassamme ja kunnissa.

Tilanne tällä hetkellä on aivan erilainen kuin kaksi vuotta sitten, kun kehyslinjauksia tehtiin. Nyt kunnat joutuvat tekemään säästöpäätöksiä, ottamaan velkaa, lomauttamaan henkilöstöään. Kunnat korottavat veroja ja vähentävät investointeja. Kuntien päätösten seurauksena kuntien palvelut heikkenevät ja ovat osittain jopa laittomassa tilassa. Tästä esimerkkeinä, että lapset eivät saa lain mukaista opetusta tai päivähoitoa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstön puutteen takia ihmiset eivät saa tarvittavia palveluitaan.

Kuntapalveluiden tulevaisuus näyttää siten monin tavoin erittäin heikolta. Palvelutarpeita on paljon, mutta hallitus pysyy kuurona vaatimuksille. Jotta edes nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää, on Kuntaliitto esittänyt ensi vuodeksi 250 miljoonan lisärahoitusta. Jos rahaa ei tule, veronkorotukset ja lomautukset tulevat olemaan hyvin synkkää luettavaa, varoitti varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliiton tiedotteessa eilen. Vastaavia esityksiä ja näkemyksiä on useita eri asiantuntijoilta, kuten muun muassa ed. Viitanen äsken meille kertoi.

Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraatit olemme määrätietoisesti vaatineet hallitukselta kuntien valtionosuuksien nostamista, kuntien veropohjan laajentamista, ylisuurista veronkevennyksistä luopumista sekä ennen kaikkea työllisyyteen satsaamista. Valitettavasti hallitus on mieluummin keskittynyt omien eturyhmiensä tyytyväisenä pitämiseen takertumalla hallitusohjelmassa luvattuihin lukuisiin verohelpotuksiin. Valitettavasti hallituksen politiikka on sopinut huonosti aikaan. Veronkevennykset ovat siirtyneet säästämiseksi ja työllisyysvaikutukset ovat olleet hyvin heikot. Hallituksen politiikka on syönyt pohjaa talouden ja työllisyyden parantamiselta, ja se on heikentänyt kuntalaisten palveluita. Hallitus toistelee kyllä mielellään, että työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta se on jäänyt tyhjäksi puheeksi ja kliseeksi. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaan on saatava muutos, jottei eriarvoistuminen enää pääse lisääntymään ja jotta jokainen suomalainen voisi olla osallinen yhteiskuntamme hyvinvoinnissa.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden tilanne Suomessa ei ole mairitteleva. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden yleiseen hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen paneudutaan entistäkin tarkemmin. On todella harmillista, että hallitus on kehyslinjauksissaan jättänyt lapsiperheet ilman tarkempaa analysointia. Tuoreen lapsiperheiden hyvinvointitutkimuksen mukaan jopa kaksi lapsiperhettä viidestä kokee normaalien arkimenojen kattamisen tuloillaan hankalaksi. Yli puolella kaikkein pienituloisimmista perheistä menojen kattaminen tuloilla oli vaikeaa. Yksinhuoltajien kohdalla jopa kahdessa perheessä kolmesta tulot eivät tahtoneet riittää perheen perusmenoihin.

Edellisestä lamasta tiedämme, että työttömyys heikentää perheiden ilmapiiriä ja yleistä hyvinvointia. Kun vanhempien henkinen hyvinvointi kärsii, lisääntyy riski lasten ja nuorten sairastumiseen, käytösongelmiin, ahdistuneisuuteen (Puhemies: Viisi minuuttia!) ja alkoholinkäyttöön. Työttömyyttä kokeneiden perheiden lapset uskovat muita harvemmin saavansa töitä isoina. Heidän uskonsa tulevaisuuteen on heikompi, heidän näkemyksensä omaan työllistymiseensä on vaikeaa. On arvioitu, että nuorison syrjäytyminen koulutuksesta ja työmarkkinoilta tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 700 000 euroa, jos työttömyys jatkuu koko työiän. Hinta voi olla vielä suurempi, jos nuori näin myös syrjäytyy koko yhteiskunnasta ja osallisuudesta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kannatan ed. Kalliksen tekemiä ehdotuksia vastalause 3:n mukaisiksi 18 lausumaksi.

Herra puhemies! Talouden kriisi syvenee jatkuvasti, ja monet asiantuntijat ovat ennustaneet, että kesälomien jälkeen ensi syksynä ja varsinkin sitten ensi vuonna elämme todella syvässä kriisissä. Miten hallitus on tähän varautunut? Valitettavasti kehyspäätös ei kerro oikeastaan mitään todellista varautumista. Hallitus ei myönnä tosiasioita.

Meillä esimerkiksi teknologiateollisuus ja metsäteollisuus elävät syvässä kriisissä. Mitä niille on tehty? Ei juurikaan mitään. Hallitus ei ole saanut aikaiseksi sellaisia päätöksiä, jotka näitä teollisuudenaloja, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden ja elinkeinoelämän runko, olisi voitu nostaa sille tasolle, että ne loisivat työpaikkoja ja toisivat vientituloja. Väitän näin siksi, että ne toimenpiteet, joita hallitus on tehnyt, ovat olleet väärin kohdennettuja ja tehottomia, esimerkkinä veropolitiikka ja kelamaksun poisto.

Esimerkiksi tämä kelamaksun poisto työnantajilta suosii esimerkiksi palvelualoja varsin paljon eikä ota huomioon millään lailla esimerkiksi metalliteollisuuden alihankintayrityksiä, joilla on lomautukset päällä. Ja kun kelamaksun poisto korvataan energiaverojen kiristämisellä, niin se iskee raskaasti teknologiateollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Esimerkiksi metsäteollisuus saa tästä yli 100 miljoonan lisälaskun juuri tässä vaiheessa eli ensi ja seuraavana vuonna, ja sitä se ei kerta kaikkiaan kestä. Miksi tällainen roiskiminen, mitä veropolitiikassa ja kelamaksun poiston kautta on tehty? Miksi tähän hallitus meni? Olisi pitänyt kohdentaa nämä rahat hyvin tarkkaan niille aloille, niille yrityksille, joilla ongelmat ovat kriisin asteella. Näin ei vain tapahtunut.

Nyt on tapahtumassa, niin kuin eräs suuryrityksen toimitusjohtaja tuolla talousvaliokunnan järjestämässä seminaarissa kertoi, sellaista teollisuuden alasajoa, että tuotanto siirtyy Suomesta pois eikä koskaan palaa tänne. Tällaista kehitystä me emme saisi olla ruokkimassa, mutta hallitus on näin menetellyt. Eli todella, kun hallitus moittii oppositiota roiskimisesta, niin hallitus on veropolitiikallaan roiskinut ja kelamaksun poistolla on tehty se oikein rajusti.

Äsken vastauspuheenvuorossa mainitsin, mitä olisi pitänyt verotuksen osalta tehdä. Esimerkiksi edellisten vuosien voitoista pitäisi taannehtivasti nyt syntyvät tappiot voida vähentää, poistojen osuutta muuttaa ja korjata ja henkilöverotuksessa perusvähennystä korottaa ja verotettavan tulon alarajaa nostaa. Ne olisivat kohdentuneet oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, mutta kaikkein rikkaimmille, suurituloisimmille annetut veronkevennykset ovat olleet rahan roiskimista aivan väärään ja kohtuuttomaan kohteeseen.

Herra puhemies! Kuntiahan tämä on kohdellut myös epäoikeudenmukaisesti, siten kuin tuossa mainitsin, että rikkaimmat kunnat ovat hyötyneet eniten ja köyhimmät ovat jääneet vähiin. Eli tältä osin linja on ollut virheellinen.

Herra puhemies! Oli mielenkiintoista, kun täällä ed. Toivakka ja muutamat muutkin kokoomuksen edustajat moittivat aiemmin valtiovarainministerinä olleen Iiro Viinasen politiikkaa. Nyt ennustan, että vuonna 2020, kun elämme seuraavaa lamaa, suunnilleen niihin aikoihin, silloin kyllä täällä kokoomuksen edustajat tulevat moittimaan ministeri Kataisen politiikkaa vuoden 2010 vaiheilla olleen laman hoidossa, koska tämä politiikka, jota hallitus nyt harjoittaa, ruokkii lamaa, syventää sitä, eivätkä nämä toimenpiteet kohdennu elvyttävällä tavalla niin, että ne helpottaisivat kansalaisten, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia selvitä, (Puhemies: 5 minuuttia!) turvata työpaikat ja luoda jopa niitä uusia.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! De ekonomiska villkoren för de närmaste åren är osäkra men en sak är säker, sysselsättningen är avgörande för hur vi har det i de privata hushållen, i kommunerna och i staten. Vägledande för politiken bör därför vara att sysselsättningen är möjligast hög. Om sysselsättningsgraden skulle vara lika hög i vårt land som i de övriga nordiska länderna skulle framtiden vara betydligt lättare för familjerna, kommunerna och staten.

Nykyisessä tilanteessa, kun työttömyys kasvaa uudelleen ja työllisyysaste laskee usean hyvän vuoden jälkeen, on edistettävä yrittäjyyttä, työllistämistä ja kulutusta. Olisi lyhytnäköistä irtisanoa suuri joukko työntekijöitä ja lähettää osa heistä ennenaikaiselle eläkkeelle muutoin kuin ihan välttämättömissä tilanteissa. Heitä tullaan tarvitsemaan, kun suhdanne paranee ja yhä enemmän jatkossa ikärakenteesta johtuen. Meidän tulee osoittaa, että toimenpiteiden tarkoituksena ja tavoitteena ovat taloutemme kasvun ja tasapainon palauttaminen, korkean työllisyyden ylläpitäminen ja vastuun kantaminen huoltosuhteista ja tulevista sukupolvista.

Åldersstrukturen sätter extra press på den offentliga förvaltningen, inte minst i fråga om kostnaderna. Det krävs därför strukturförändringar. I statsförvaltningen har det skett mera än i kommunerna som kommer att brottas med stora ekonomiska problem de närmaste åren. Höjt skattöre och ökad skuldsättning väntar på många håll. Staten bör stimulera kommunerna att genomföra Kssr-reformen, Paras-hanke, i den anda som präglar ramlagen. Det behövs större kommuner och större samarbetsområden i vårt land. Statsregionerna och pendlingsområderna är naturliga underlag för nya kommunenheter där stadens och landsbygdens styrkor och behov förenas.

Muutokset ikärakenteessa merkitsevät, että aikuistuvien nuorten terveys-, toiminta- ja työkyky tulevat olemaan entistä tärkeämpiä jatkossa. Tänään tiedämme, että 1990-luvun laman suurtyöttömyys ja taloudelliset vaikeudet jättivät ikävät seuraukset lapsiperheille, ja vaikeudet siirtyivät lapsiin vanhempien kautta monessa tapauksessa. Tiedämme myös, että resurssileikkaukset päivähoidossa ja koulussa ovat riskitekijä. Kun suurennetaan opetusryhmiä, opettajien työtilanne vaikeutuu, ilmapiiri heikkenee, oppilaita jää ilman tarvitsemaansa huomiota, erityisesti ne, jotka tarvitsevat sitä eniten. Psyykkiset paineet ja häiriöt lisääntyvät. Jos samanaikaisesti vähennetään kouluterveydenhuoltoa ja sen tukipalveluja, nuorten pahoinvoinnilta ei voi välttyä. Tarvitaan edelleen parannuksia kouluympäristössä.

Enligt Institutet för hälsa och välfärds utredning "Barnfamiljernas välfärd 2009" levde tre gånger flera barn i fattiga familjer 2007 än 1995. Inkomstnivån har stigit förhållandevis väl i vårt land och köpkraften ännu mera tack vare skattelättnader, men skillnaderna i människornas ekonomi har ökat. Det visar den här undersökningen. För barnfamiljerna betyder statens inkomstöverföringar som beaktar de behov och kostnader som barn medför mycket liksom kommunernas basservice. Efter nedskärningar på 1990-talet har en del bidrags och stöds realvärde minskat kännbart.

Till regeringens försvar bör sägas att i fjol förbättrades ensamförsörjarnas situation och i år har den lägsta moderskaps-, faderskaps- och föräldradagpenningen höjts med 170 euro i månaden, stödet för att vårda barn i hemmet med 22 euro och barnbidraget för det tredje barnet höjts med 10 euro i månaden. Ytterligare åtgärder är under beredning och speciellt behövs åtgärder och förbättringar för vård i hemmen, ensamförsörjare och flerbarnsfamiljer.

Hyvinvoivia ja osaavia nuoria tullaan tarvitsemaan työmarkkinoilla. Jokainen menetetty nuori ja henkilötyövuosi on nähtävä uhkana kansantaloudelle ja maamme hyvinvoinnille. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että lapsiperheet kykenevät taloudellisesti, henkisesti ja sosiaalisesti auttamaan lapsensa hyvään aikuiselämään. Tänään sosioekonomiset taustat vaikuttavat lasten terveyteen ja koulunkäyntiin ja heidän elämäänsä aikuisina. Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen.

Överhuvudtaget bör det ske en större satsning på hälsofrämjande åtgärder. Det kommer att behövas flera år i arbetslivet i fortsättningen för att resurserna ska kunna skapas och räcka till för den goda skolan, vården och omsorgen.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tänäänkin on monen edustajan suulla todettu: Suomi on ajautunut lamaan. Sosialidemokraatit esittivät viime vuonna pelastusrengasohjelmassa ja tämän vuoden vaihtoehtobudjetissa muun muassa tuntuvaa julkista väylä- ja uudis- ja korjausrakentamisen elvytysohjelmaa. Lisäksi esitimme alkuvuodesta kuntatalouden kolmen vuoden pelastusohjelmaa.

Sillanrakennusohjelmalla kuntatalous autettaisiin yli laman, ohjelmalla olisi turvattu palveluiden taso sekä vältetty henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset. Kuntien taloutta olisi vahvistettu 1 miljardilla eurolla. Nyt tarvitaan siis julkisten menojen tilapäistä lisäämistä, erityisesti julkisia investointeja ja kulutuskysyntää ylläpitäviä toimia. On lisättävä korjausrakentamista, homekoulujen korjaamista ja sosiaalista asuntotuotantoa sekä panostuksia uusiutuviin energiamuotoihin, ympäristöteknologian tutkimukseen ja raiteiden rakentamiseen. Lisävelkaa tarvitaan talouden syöksystä johtuen, mutta velkarahat on kohdennettava tuottavammin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin.

Kuten ed. Viitanen äskeisessä puheenvuorossaan totesi, hallitus on "elvyttänyt" taloutta 90-prosenttisesti veroja keventämällä ja samalla murentanut veropohjaa vakavalla tavalla. Elvytyksen painotuksen on oltava menoelvytyksen puolella ja veronkevennykset pitää kohdentaa sosiaalisesti oikeudenmukaisina.

Kehysmenettely koskee ensisijaisesti valtion menoja, ja sen ulkopuolelle on siten jätetty tulot ja verotuet. Kun hallitus on pitänyt kiinni tiukasta menopolitiikasta, verotuksen keventämisellä on siten purettu erilaisia ongelmia. Seurauksena on ollut menokehyksen hallinta, mutta veropohjaa on rapautettu sekä valtiontalouden tasapaino on heikentynyt ja velkaantuminen kasvanut.

Elvytykseen pitää sisällyttää myös liikennehankkeita. Tällä hetkellä hallituksen osoittamat määrärahat perusväylänpitoon ja joukkoliikenteeseen ovat ristiriidassa hallituksen liikennepoliittisen selonteon, eduskunnan tahdon ja asiantuntijoiden lausuntojen kanssa. Viittaan tässä muun muassa liikennevaliokunnan yksimieliseen kehyslausuntoon.

Myös elinkeinoelämän edustajat ovat useaan otteeseen vedonneet hallitukseen, että jo pelkästään meneillään olevan taloudellisen taantuman takia liikenneinvestoinnit ja riittävä rahoitus niihin ovat tärkeitä. Useat eri asiantuntijat ovat todenneet, että välitön lisäystarve perustienpitoon on jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion tuottavuusohjelma on väliaikaisesti keskeytettävä, koska se ei sovi lama-aikaan. Pahiten se iskee työsuojeluhallintoon, poliiseihin, Tulliin ja Rajavartiostoon. Myös oikeusministeriön hallinnonalalla kärsitään aliresursoinnista. Tämä vaarantaa jo kansalaisten lähipalveluiden saatavuuden. Suomalaiset ovat perustellusti huolissaan turvallisuudestaan ja oikeusturvastaan.

Hallituksen työllisyyspolitiikka on tuottavuusohjelmankin osalta ristiriitaista. Samalla kun hallitus toivoo yrityksiltä malttia henkilöstön irtisanomisissa ja lomautuksissa, se itse laiminlyö ne toimet, joilla se voisi vaikuttaa työllisyystilanteeseen myönteisesti.

Arvoisa puhemies! Tuloerot kasvavat, lapsiperheiden köyhyys lisääntyy ja lasten ja nuorten ongelmat kasaantuvat. Nämä lisäävät syrjäytymiskehitystä, vaikka hallituksen tulisi voimakkaasti pyrkiä pehmentämään sosiaalisia ongelmia. Kuntien peruspalveluita tulee järkeistää, mutta nyt kuntien peruspalvelut ovat rahoituskriisissä ja siksi valtiolta edellytetään välitöntä tukea. Pienituloisimpien ryhmien ensisijaista sosiaaliturvaa on myös parannettava ja sosiaaliturvan uudistustyö on toteutettava niin, ettei rahaa vain siirrellä toisilta pienituloisilta toisille pienituloisille.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön kehys on ollut laskeva jo vuosia ja se laskee selonteon mukaan edelleen vuosina 2010—2013. Esitys ei tue talouden elvytystoimia.

Ympäristöhallinnon tehtävät kasvavat jatkuvasti. On huolestuttavaa, että kehyksessä ei ole varauduttu vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan kansainvälisen ilmastosopimuksen edellyttämiin rahoitustarpeisiin.

Talouden taantumassa tarvitsemme elvytystoimia. Elvytystoimien pitää olla työllistäviä ja ympäristö- ja ilmastopolitiikan kannalta perusteltuja. Siksi on ikävää politiikkaa se, että ympäristötöihin varattuja määrärahoja ollaan taas kehyksen mukaan laskemassa. Ympäristötöihin kohdistetuilla määrärahoilla on ollut aiemmin mahdollista työllistää tehokkaasti ja kunnostaa pilaantuneita maa-alueita sekä rakentaa siirtoviemäreitä.

Ympäristöministeriön mukaan määrärahojen pieneneminen merkitsee sitä, että yhtään uutta siirtoviemäriä ei voida aloittaa. Ratkaisu on kestämätön työllisyysvaikutuksiltaan ja luonnonsuojelun kannalta. Lisäksi määrärahaleikkauksella on myös muita kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi Tuusulassa arvokkaan Kellokosken ruukin alueen kunnostus- ja täydennysrakentaminen voi alkaa vasta maaperän puhdistamisen jälkeen. Tuusulan keskustassa pääsemme toteuttamaan Rykmentinpuiston asuntoaluetta vasta, kun kunta saa varmuuden siitä, että valtio osallistuu siirtoviemärin rahoittamiseen, sillä siirtoviemäri on kynnyskysymys uuden suuren asuntoalueen rakentumiselle.

Mikäli sinänsä melko pientä valtion rahoitusta siirtoviemäriin ei saada, vaarantuu useita rakennusalan työpaikkoja ja Pääkaupunkiseudun asunto-ohjelman toteutuminen ainakin Tuusulan osalta, sillä Rykmentinpuistoon on suunniteltu uusi koti 10 000—15 000 ihmiselle.

Arvoisa puhemies! Asuntojen peruskorjaustarve ja ympäristönäkökohdat tulee myös huomioida paremmin. Me sosialidemokraatit olemme esittäneet ekologisiin kriteereihin sidottua vuokra-asuntojen peruskorjausmallia, jonka avulla vuokrataloja voitaisiin saneerata ja samalla parantaa niiden energiatehokkuutta ilman, että vuokrat nousevat kohtuuttomasti. Lisäksi määrärahoja kerros- ja rivitaloasujien ja pientuloisten pientaloasujien suoriin energiakorjausavustuksiin tulisi lisätä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen osoittamat määrärahat perusväylänpitoon ja joukkoliikenteen kehittämiseen ovat ristiriidassa eduskunnan yksimielisesti hyväksymän liikennepoliittisen selonteon kanssa. Perusväylänpidon rahoitus on jo pitkään ollut jälkeenjäänyt. Tämä vaikeuttaa liikenneverkon kunnossapitoa ja kehittämistä. Esimerkiksi Uudenmaan tiepiirissä tilanne on se, että noin 90 prosenttia perustienpidon rahoista menee tieverkon hoitoon ja ylläpitoon. Rahaa perustienpidon investointeihin ei juuri ole. Investointien rahoitustaso on viimeisten kymmenen vuoden aikana laskenut radikaalisti, ja Uudenmaan tiepiirirahat riittävät enää vain muutaman pienehkön investoinnin rakentamiseen vuosittain, vaikka väestön kasvu ja liikennemäärien kasvu on ollut voimakasta.

Yksi vuosikausia toteuttamistaan odottanut hanke on Kantatie 45:n kiertoliittymän tekeminen kaksikaistaiseksi Tuusulan Koskenmäellä ja liittymä- ja kaistajärjestelyjen parantaminen välillä Tuusulanväylä—Nummenväylä sekä Nahkelantien itäpäässä Lahelantien risteykseen saakka. Hankkeen toteuttamista lupailtiin jo 2000-luvun alussa ja yleissuunnitelma on tehty, mutta Uudenmaan tiepiirillä ei ole ollut siihen vaadittavaa puoltatoista miljoonaa euroa. Alue on nykyisellään Hyrylän liikenteen pahin pullonkaula ja on este alueen asunto- ja työpaikkarakentami-selle.

Arvoisa puhemies! Niin ympäristön, asuntorakentamisen kuin elinkeinoelämän kannalta tarvitsemme turvallisia ja sujuvia liikenneyhteyksiä niin maanteillä kuin raiteilla. Liikenneinvestointeihin satsaaminen on myös mitä parhainta elvytystä, sillä niiden avulla sekä turvataan väylästön rakennusajan työllisyyttä että rakennetaan edellytyksiä tulevaisuuden asumiselle ja työpaikoille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kannattaa elvyttää kuntia. Onko mitään järkeä siinä, että kunnat joutuvat vähentämään henkilöstöään ja sen myötä heikentämään kuntalaisten palveluita? Henkilöstön vähentäminen aiheuttaa verotulojen laskua niin valtiolle kuin kunnille.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kehysriihestä ei valitettavasti talouden taantumasta kärsivälle kuntapuolelle herunut kuin rippeitä. Hallitus päätti, että kuntien jako-osuutta yhteisöverosta nostetaan väliaikaisesti 10 prosentilla. Lisäksi kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentteja korotetaan. Kuitenkin kuntien verotuloista yhteisöveron ja kiinteistöveron osuus on suht pieni. Näillä eväillä ei siis kunnissa kovin pitkälle pötkitä. Ne eivät riitä kompensoimaan lomautusten ja irtisanomisten aiheuttamia kunnallisverotulojen menetyksiä.

Valtionosuuksiin ei kehysriihessä tullut lisää rahaa. Kunnallisverotuottojen tippuessa panostuksia olisi tarvittu erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin. Koska valtio ei rientänyt kuntatalouden avuksi, joudutaan kunnissa tekemään kovia säästöpäätöksiä, korottamaan veroja ja ottamaan lisää velkaa. Taantuman johdosta myös investoinnit on jouduttu jäädyttämään, vaikka korjausvelkaa olisi vielä viime laman jäljiltä.

Hallituksen jälkirahoitusmallit eivät myöskään lämmitä, koska tarvittaisiin paukkuja, että saataisiin nämä investoinnit käyntiin. Ilolla tervehdin kuitenkin päätöstä, jonka mukaan 28 harvaanasutulle ja saaristoiselle kunnalle siirretään muilta kunnilta 30 miljoonaa euroa, ja nämä veroeurot on kuntien kesken jo jaettukin. Tähän joukkoon lukeutuu monia Lapin kuntia. Kritiikin paikka on kuitenkin se, ettei tähän osoitettu uutta rahaa, vaan nyt muiden kuntien asukkaat joutuvat maksumiehiksi 6 eurolla per asukas.

Oppositiopuolueiden suurin huolenaihe koski sitä, miten hallitus esittää kompensoitavaksi miljardi euroa vuosittain tuottaneen kelamaksun poiston. Huoli osoittautui aiheelliseksi, sillä elinkeinoelämän lisäksi suuri kulurasitus lankesi tavallisten palkansaajien ja kuluttajien maksettavaksi energia- ja ympäristöverojen korotusten muodossa. Tämä kurittaa etenkin meitä pohjoisessa asuvia, koska talvet ovat kylmiä ja sen vuoksi lämmityskulut suuria. Sähkö- ja öljylämmitteisen omakotitalon energiamenot kasvavat hulppeat 200 euroa vuodessa. Tällä ratkaisulla hallitus lisää tavallisten ihmisten maksutaakkaa taantumassa nostamalla asumisen kustannuksia.

Mahdollisten uusien kuntataloutta vahvistavien lisätoimien edellytyksenä on, että kustannuskehityksestä, erityisesti palkkaratkaisusta, saadaan pitkäaikainen ja maltillinen seuraavalle kolmelle vuodelle. Jo nyt kuntatyöntekijöitä on patistettu vaihtamaan lomarahoja vapaisiin. Esimerkiksi nuorille lapsiperheille, joilla on asunto- ja autovelkaa, tämä esitys on taloudellisesti kohtuuton. SDP:lle ei käy ajattelu, että kuntatalouden ahdinko maksatetaan kuntien työntekijöillä sitomalla palkat valtion tukeen.

Taantuman hallinnassa hallituksella vaikuttaa olevan talouspolitiikka täysin hukassa. Samaan aikaan kun hallitus ottaa velkaa miljardeja, se tekee ylisuuria veronkevennyksiä. Veronkevennyksillä tulopohjaa on romutettu jo 3,6 miljardin edestä tämän hallituksen toimilla. Velkaa on arvioitu jouduttavan ottamaan jopa 50 miljardia euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämä tuplaakin nykyisen valtionvelan määrän. Sen voisi vielä hyväksyä, että sinivihreä hallitus ottaisi velkaa hoitaakseen työllisyyttä, mutta eikö mitä, porvarit ottavat velkaa alentaakseen veroja.

Taantumasta huolimatta kehysriihen tulokset talouskriisin helpottamiseksi jäävät kovin ohuiksi. Valtiontalouden menotasoa ei leikata, muttei myöskään lisätä. Siten uusien menopaineiden kattamiseen on varauduttava kustannusneutraaleilla sisäisillä siirroilla. Lisäksi ensi vuoden budjetissa aiotaan tehdä yhteensä 200 miljoonan euron suuruiset uudelleenkohdennukset. Lisää rahaa ollaan lisäämässä tärkeisiin kohteisiin: aikuiskoulutuksen uudistamiseen, aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä investointeihin. Positiivisena uudistuksena toteutetaan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajien aktiivituki.

Pelkoa kuitenkin aiheuttaa se, mistä näihin tarvittavat varat aiotaan sitten nipistää. Siten hallituksen lupaus siitä, ettei leikkauslistoja ole tulossa, saattaa jäädä aika heikoksi lohduksi varsinkin, jos tilannetta tarkastellaan koko julkisen talouden näkökulmasta. Ed. Sasin ryhmäpuheenvuorossa löytyikin lääkkeitä lisävelkaantumisen estämiseksi, ja hän esitti yhtenä vaihtoehtona sosiaalimenojen karsimista. Myös kokoomusnuoret tässä taannoin esittivät, ettei nykyisen kaltaisiin julkisiin palveluihin ole lähimainkaan varaa. Ed. Sasin ja (Puhemies: 5 minuuttia!) kokoomusnuorten kannanotto osoittaa sen, kuinka aikojen kovetessa myös puolueiden erot korostuvat.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Viime vuonna tähän aikaan Suomessa rakennusala kävi täysillä ja kustannukset olivat todella korkealla ja pulaa oli niin tekijöistä kuin materiaalistakin. Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Tulevasta talvesta on tulossa todella vaikea koko rakennussektorille.

Hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, elvytysratkaisuja vuokra- ja korjausrakentamiseen. Nyt, kun on osaavaa työvoimaa saatavilla ja kustannukset ovat pudonneet, olisi oiva aika korjata homekoulut ja julkiset rakennukset. Osa 1970-luvulla rakennetuista tasakattoisista rakennuksista olisi varmaan viisaampi purkaa kuin korjata. Näin turvaisimme kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Vuokra-asuntotuotannon rakentamisessa on tällä hetkellä ongelma, eli pankit antavat vain erittäin lyhyttä rahaa, ja näin ollen harva rakennusliike lähtee rakentamaan vuokra-asuntotuotantoa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen havainnut, että valtiontalouden kehysmenettelystä on maassamme rakennettu mekanismi, jolla valtiontaloudesta päättäminen on entistä enemmän siirtynyt ja siirretty virkakoneiston tehtäväksi. Olen olettanut, että tässä talossa pitäisi olla valtaa tehdä ratkaisuja, mutta olen huolestuneena saanut huomata ensimmäisen kauden kansanedustajana, että se päätösvalta taitaa olla perinteisen mallin mukaisesti ulkoistettu. (Ed. Rönni: Kaikki viisaus on valtiovarainministeriöllä!) — Kiitoksia, ed. Rönni, hyvä kommentti.

Virkakunnan valmisteleva rooli ja muodolliseen asiantuntijuuteen perustuva vallankäyttö painottuvat tänä päivänä poliittisten ratkaisujen, poliittisten arvovalintojen sijasta. Varallisuusveron poistaminen, lahja- ja perintöveron keventäminen, hyvätuloisille kohdennetut veronalennukset ovat aidosti rapauttaneet, ohentaneet ja kaventaneet suomalaista veropohjaa. Verotuksen painopiste on siirtynyt suoraan valtionverotuksesta kuntatasolle ja välillisiin veroihin. On arkitodellisuutta, että tämä veronalennuslinja johtaa valtion lähes 50 miljardin euron velkaantumiseen lähivuosina. Ei kai siinä mitään, jos rahat menisivät työllistymiseen, työllisyyteen, kuten ed. Ojala-Niemelä aiemmassa puheessaan mainitsi. Mutta kun nämä rahat menevät sinne hyvätuloisten pörssiin täytteeksi sukanvarteen lämmittämään, niin tuntuu hiukan erikoiselta ratkaisulta.

Samanaikaisesti työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen jättää valtion tulokertymään suuren, nettovaikutukseltaan noin 830 miljoonan euron aukon vuosittain. On puhuttu, että ympäristöverot kompensoisivat tämän montun, mutta olen jäänyt miettimään, vaikka kuinka ympäristöasioita pidän tärkeinä, myös sitä, mitä se verotus tarkoittaa, kun se kohdentuu meille tärkeille teollisuuden aloille aikana, jolloin käymme kipeätä kamppailua teollisista työpaikoista. Mikä on se kelamaksun poiston hinta, joka sitten näkyy työpaikkojen menetyksenä toisessa päässä?

Arvoisa herra puhemies! En malta olla mainitsematta valtion tuottavuusohjelmaa, joka on mielestäni ihan puhdas leikkauslista. En ole löytänyt yhtään ainutta selvitystä, tutkimusta tai raporttia, joka osoittaisi, että valtionhallinnossamme on löysää liki 15 000 henkilötyövuoden verran, mutta toivottavasti sellainen henkilö kuuntelee ja tästä maasta löytyy, joka voi osoittaa tällaisen todellisuuden olemassaolon. Kuitenkin olen huolestunut työ- ja elinkeinotoimistojen osalta siitä, että kun henkilöstöä vähennetään varsinkin nuoriin kohdistuvista toimialoista, niin kuinka sitten torjumme nuorisotyöttömyyttä ja teemme sitä työtä, jota työ- ja elinkeinotoimistot tuolla kentällä tekevät.

Sen lisäksi olen pohtinut koko tätä veropoliittista linjausta, olisiko se oikeudenmukainen suunta sellainen, että verotus perustuisi veronmaksukykyyn ja varallisuuteen ja niin, että veropohja pidettäisiin mahdollisimman laajana ja tiiviinä ja ennen kaikkea oikeudenmukaisena perustuen tulonjakoon, työllisyyteen ja ympäristö- sekä terveyshaittojen torjumiseen. Voi olla harras toive, että tällaiseen keskusteluun tässä talossa päästäisiin, mutta saahan niitä toivotalkoisiin toiveita esittää.

Viimeisenä huomiota haluaisin kiinnittää hallintovaliokunnan lausuntoon, jonka kohdassa "Rajavartiolaitos" kerrotaan, että tällä hetkellä kehyskaudella määrärahavaje on keskimäärin 13 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi jo entisestään tiukoista henkilöstömitoituksista vähentämistä 200 henkilötyövuodella, ja se olisi jälleen kerran todella kova isku Lapille, Kainuulle ja Pohjois-Karjalalle sekä Pohjanlahdelle. Mitä tulee puheisiin näistä lähimmän partion malleista, joita suunnitellaan hienoissa ohjelmissa, niin voimme todeta, että jos näin paljon henkilöstöä vähennetään edellä mainituilta alueilta, niin on aivan tyhjä puhua mistään lähimmän partion mallista, joka tulee mummonmökkiin mummoa pelastamaan tai pappaa auttamaan. Kyllä se on sitten se viimeinen hoito, ruumisauto, joka nämä asiat hoitaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous oli vielä taantuman alkaessa melkoisen vahvalla pohjalla. Nyt erityisesti kuitenkin viennin voimakkaan vähenemisen vuoksi taloustilanne on todella jyrkästi heikentynyt. Työttömyyden arvioidaan nousevan kuluvan vuoden aikana vielä 9 prosenttiin ja siitä sen arvioidaan vielä kasvavan. Verotulokertymä pienenee työllisyyden heikentyessä.

Nyt odotettiin siis kehyksiltä toimenpiteitä, joita täällä on myös peräänkuulutettu niin opposition taholta kuin hallituspuolueiden taholta oppositiota kohtaan, ja niin oppositio eri vastalauseissaan ja puheissaan on näitä esittänytkin. Työttömyyden estämiseksi ja hyvinvointipalveluiden heikkenemisen estämiseksi tarvitaan todella järeitä toimenpiteitä. Mielestäni on hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut, että panostamalla hyvinvointipalveluihin myös taantuman aikana voidaan kansantalouden kannalta merkittävällä tavalla vaikuttaa tulevaan työvoiman tarjontaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan kehyspäätöksessä olisi pitänyt näkyä hyvinvointipolitiikan merkitys kansantalouden kasvun tekijänä nykyistä voimakkaammin. Tämä on hyvä kannanotto lausunnossa.

Siis panostukset erityisesti kuntien näkökulmasta hyvinvointipalveluihin jäävät tarpeisiin nähden riittämättömiksi. Kehykset ovat pettymys kuntapalvelujen kannalta. Hallituksen esittämät toimet eivät millään tavoin riitä kattamaan kuntia talousahdingossa. Kuntien valtionosuuksien korottaminen olisikin ollut välttämätöntä, jos halutaan turvata kuntalaisille riittävät palvelut, muun muassa päivähoito, koulutus ja koulujen tukipalvelut ja myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt hallitus ajaa kunnat ahdinkoon hitaudella. Tämän heijastukset näkyvät perheissä ongelmina, nuorten syrjäytymisenä ja erityisesti myös lasten pahoinvointina.

On ikävä todeta, että ne hallitusohjelmassa olevat kirjaukset eivät näy kehyksen sisällössä raharesursointina. Hallitusohjelman tavoitteena on muun muassa perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistä, lieventää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Hallitusohjelmaan kirjattuina tavoitteina ovat ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja myös koulujen kerhotoiminnan panostaminen; hyviä asioita. Kehyksissä ei kuitenkaan löydy lähellekään riittävää panostusta näihin lasten ja nuorten hyvinvointia lisääviin kohteisiin. Erityisesti olen huolissani siitä, että opintojen ohjaus ja tukitoimet ovat siis siellä heikot ja tällä kehyksellä sitä ei vahvisteta. Tämä merkitsee koulupudokkuuden lisääntymistä. Sivistysvaliokunta on jo aikoinaan linjannut mietinnössään syrjäytymisen ehkäisyn, opinto-ohjauksen, oppilashuollon ja erityisopetuksen ja luokkakokojen pienentämisen yksimielisesti tavoitteekseen. Nämä tulisi nyt hallituksen ottaa vakavasti. Kehyspäätöksessä esitetään myös poistettavaksi erityisopetuksen korotettu tuki. Tämä päätös asettaa erityisopetusta tarvitsevat lapset ja nuoret todella heikkoon asemaan ja johtaa erityisopetuksen vielä nykyistä rankempaan alasajoon, ja näin ei tulisi tehdä.

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien korottaminen olisi ollut siis se vastaus, se toimenpide, jos kuntalaisten riittävät terveyspalvelut, vanhustenhoito ja lastensuojelu ja koulupalvelut halutaan turvata. Nyt vaarana ovat siis hoitojonot, hoitamattomat mielenterveysongelmat ja monet monet ongelmat, jotka näkyvät eri ihmisten käyttäytymisessä. Tiedämme, että työttömyysasteen nostamisen kannalta suurin ongelma on varhainen syrjäytyminen työelämästä. Nuorten pysyvä syrjäytyminen työelämästä lisääntyy vuosi vuodelta, ja tämä on vakava asia, johonka tulisi toimenpiteitä löytää. Mielenterveys ja päihdeongelmat syövät enenevässä määrin suomalaisten työkykyä samaan aikaan kun työikäisen väestön pitäisi olla työkykyisempää.

Arvoisa puhemies! Meidän kristillisdemokraattien valtiovarainvaliokunnan mietintöön tekemässä vastalauseessa on esitetty lausumia, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja kannatan niitä kaikkia, erityisesti siellä olevia sosiaali- ja terveysasioita sekä koulutukseen ja työttömyyteen mutta myös moniin moniin muihin liittyviä asioita, jotka antaisivat kattavia toimenpiteitä vastaukseksi.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kokoomusjohtaja, ministeri Katainen totesi tänään aamutelevisiossa, että elvytys ei ole oire vaan sairauden hoitoa. Eikö kuitenkin tällä elvytyksellä ole nimenomainen tarkoitus estää näiden oireiden lisääntyminen? Sillä tavalla se on hyvinkin tärkeää, miten tätä elvytystä tehdään.

On jo usein todettu, että hallitus elvyttää vain isotuloisten pussiin ja veronkevennyksistä tulisi luopua. Tähän hallitus ei ole halunnut muutosta. Nyt tulisi kiireellä käynnistää niitä julkisia investointeja ja kulutuskysyntää ylläpitäviä toimia. Myös julkisen työllisyyden tilapäinen lisäys ja oikein kohdennetut veronalennukset elvyttävät taloutta kaikkein tehokkaimmin. Hallituksen linjaukset ovat olleet tässä suhteessa hyvin holtittomia.

Eilen keskustelimme työllisyyden tilanteesta. Moneen kertaan tuli sanottua se totuus, että hallituksen olisi tuotava välittömästi eduskuntaan työllisyyttä edistävä lisäbudjetti. Näillä toimilla estäisimme työttömyyttä riistäytymästä käsistä.

Kuntien osuus ei ole kovin hääppöinen näissäkään kehyksissä. Opposition mielestä kunnille olisi turvattava riittävät taloudelliset resurssit. Hallituksen rahoituslinjaukset vaarantavat kansalaisten yhdenvertaisuuden muun muassa opetus- ja sivistystoimessa. Kuntien taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti, ja kunnissa suunnitellaan mittavia leikkauksia talousarvioihin. Monien kuntien päätökset ja suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. Kotikunnassani Jämsässä opettajia lomautetaan ja erityisopettajia laitetaan sijaisiksi. Tämähän on sitten pois erityisopetuksesta. Kysynkin, näinkö lapsista otetaan säästö ja leikkaus siihen, että valtio ei ole riittävän ajoissa puuttunut kuntien hälyttävän huonoon taloustilanteeseen. Haluaako tämä porvarihallitus ottaa vastuun siitä, että oppilaiden oikeus opetukseen vaarantuu? Eivätkö nämä viestit kantaudu ministerien korviin riittävästi, vai mistä asia kiikastaa?

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen ikävä tilanne näyttäytyy muuallakin koulutuksessa; siellä on samanlainen tilanne. Tämän hallituksen myötä olemme ajamassa meidän laadukasta koulutusta alas monelta osin. Nyt, jos koskaan, olisi oikea aika huolehtia koulutuksesta ja siitä, että koulutus on oikein suunnattua. Työttömyyden torjumiseksi lisävoimavaroja tulee kohdistaa enemmän erityisesti aikuiskoulutukseen. Valitettavasti kehyspäätöksessä ei ole esimerkiksi aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa koskevia ratkaisuja. Samoin olisi tärkeää, että vailla ammatillista koulutusta olevien tai vanhentuneen koulutuksen omaavien koulutustason kohottamiseen löydettäisiin varoja. Mutta mitä tekee tämä hallitus? Lakkauttaa edellisen hallituksen perustaman Noste-koulutuksen ja sen rahoituksen.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen laatukriteerit tulevat määrittämään opetuksen tulevaisuutta valtionosuusuudistuksen lisäksi. Erityisopetusuudistus integraation laajennuksineen tulee lisäämään perusopetuksen kustannuksia. Yleisopetusryhmiin integroitavat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat asettavat lisähaasteen opetusryhmien koon pienentämiselle, opettajien täydennyskoulutukselle ja muille tukitoimille. Samoin erityisoppilaan yksikköhintakorotuksia ollaan vetämässä pois valtionosuuksista. Tämä aiheuttaa lisävaikeuksia kunnille koulutuksen rahoittamiseksi, ja tämä kertoo paljon myös tämän hallituksen koulutusta kohtaan osoittamasta väheksynnästä. Myös opinto-ohjaus ja oppilashuolto vaatisivat lisäresursseja huomattavasti.

Opetusministeriössä on seurattu opetusryhmien pienentämiseen kohdennetun lisämäärärahan käyttöä. Arvion mukaan opetusryhmien pienentäminen esimerkiksi 1.—6. luokilla vaatisi 45 miljoonaa euroa. Nyt on kuitenkin käymässä niin, että kunnat ohjaavat rahan muihin toimialoihin. Opetusryhmien ja päivähoidon lapsiryhmien ryhmäkokoja olisi saatava pienennettyä. Tässä säästämisessä maksamme myöhemmin sosiaalipuolen kustannuksissa.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi parhaillaan kiihkeimmässä käsittelyssä olevasta yliopistolakiuudistuksesta. Me sosialidemokraatit toimme omassa rinnakkaislakiesityksessämme esille yhdenvertaisuuden tärkeyden eri yliopistojen toiminnan turvaamiseksi. Mielestämme Aalto-yliopisto oli saamassa kohtuuttoman potin verrattuna muihin julkisoikeudellisiin yliopistoihin, joiden saama rahoitus on huvennut nousseisiin kustannuksiin. Nyt tämä sama eriarvoisuus on kohtaamassa ammattikorkeakouluja. Kehysesityk-sessä mainitaan, että opetusministeriö jatkaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä osoittamatta siihen lainkaan lisärahoitusta. Meidän mielestämme hallituksen on tultava sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoituksessa tiede- ja teknologianeuvostojen linjoille. Näiltä osin ja muutoinkin kannatan ed. Paasion tekemää vastalause-esitystä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä kehyspäätöksessä näkyy keskustalainen kädenjälki siinä, että siellä on nimenomaan keskustalaisia asioita, takuueläke, siellä on alimpien päivärahojen nosto, vanhempainpäivärahojen ja isyys- ja äitiyspäivärahojen nosto.

Ed. Peltoselle, joka oli huolissaan siitä, että hallitus ei ota huomioon koulutusasioita ja tee tämän asian eteen mitään, haluan muistuttaa, että juuri lisätalousarviossa on osoitettu 3 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulun johtavan aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämiseen. Samoin lisättiin myös ammatillista lisäkoulutusta sekä nuorten ammatillisen koulutuksen tarjontaa.

Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, ed. Peltonen, ammatillinen koulutus on nostettu ykkösprioriteetiksi ja työnantajien maksuosuuksia on alennettu ja koulutusta kehitetty joustavammaksi niin, että lomautustilanteissa voidaan nimenomaan koulutusta käyttää hyväksi. Eli kyllä tähän koulutukseen on kiinnitetty huomiota. Se on vakava ja tärkeä asia, mutta kyllä se siellä kehyksissä näkyy.

Mutta muitakin hajanaisia huomioita täällä on ollut. On ollut kovasti kritiikkiä esimerkiksi veroratkaisuista, ja itsekin itse asiassa olen miettinyt sitä, että jos olisin valtiovarainministeri, en tuloverotusta ihan tällä tavoin alentaisi. Mutta sen sijaan en ymmärrä, miten se kritiikki voi tulla tuolta vasemmalta laidalta. En näe siinä mitään eroa. Tuloveroelvytys ei mene tasaprosenteilla, vaan sitä on ohjattu enemmän asteikon alapäähän. Kysynkin: Miten tämä veronkevennyslinja poikkeaa siitä veronkevennyslinjasta, mitä edelliset hallitukset ovat toteuttaneet, ne hallitukset, joissa esimerkiksi SDP on ollut mukana? Miten se siitä poikkeaa? (Ed. Hemmilä: Siten, että nyt painotettiin pienituloisia!) — Siellä on samantapaisesti painotettu pienituloisia.

Ja koska keskusta on vielä hallituksessa, saamme ruokaveron alennuksen ja saamme kunnallisveron perusvähennyksen tulevaisuudessa, jolloin minusta tämä veropaketti kokonaisuutena on aika hyvä kuitenkin.

Oli myöskin erittäin vahvaa kritiikkiä siitä, että esimerkiksi vientiyrityksiä ei tueta tarpeeksi. Tämä kritiikki on kyllä erittäin aiheetonta, kun meillä on ensinnäkin tämä Kiviniemen kolmen kohdan ohjelma, millä nimenomaan rahoitusta turvataan, ja se on erittäin tärkeä asia vientiyrityksille. Siellä on vientiluottoja ja Teollisuussijoituksen panostuksia. Minä enemmänkin olisin huolissani siitä, onko nimenomaan pk-yrityksiä huomioitu tarpeeksi, kun kuitenkin yli 99 prosenttia yrityskannastamme on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Mutta kyllä sinnekin paukkuja on hienosti tullut. Siellä on Finnveraa ja suhdanneluottoa ja ensimmäisen työntekijän palkoissa tullaan vastaan ja tämän tyyppisiä asioita, joilla aivan oikeasti on iso merkitys sen suhteen, selvitäänkö tästä lamasta vai ei. Itse asiassa kyllähän sekin säteilee hyvin paljon sinne alihankkijoihin, jos vientiteollisuutta yritetään tukea.

Totuushan on se, että emme me voi pelkillä julkisen puolen työpaikoilla tai julkisen sektorin investoinneilla tätä elvytystä tehdä, vaan kyllä sen on lähdettävä nimenomaan siitä, että meidän yrityksemme ovat avain työllisyyteen.

Sitten näistä julkisen puolen investoinneista. Minun mielestäni ne lähtevät aika hyvin oikea-aikaisesti käyntiin, kun tässä pitkin syksyä uusia hankkeita alkaa ja pitkin kesää tiehankkeita. Itse asiassa esimerkiksi nämä EU-rahojen käytäntöönpanot, kun siellä oli EU-rahojen häntiä käyttämättä, ovat esimerkillistä toimintaa, miten oikeasti saadaan rahoille vaikutusta, jos tahtoa on. Siellä oli suunnilleen kuokat ilmassa odottamassa meidän lisätalousarviopäätöstämme silloin, että saatiin esimerkiksi vesihuoltohankkeita ja jätevesijärjestelmähankkeita käyntiin, ja nyt niiden toteutus on kohta loppusuoralla. Siinä on ollut hieno työllistävä vaikutus monella syrjäseudulla.

Vielä enemmänkin toivoisin, että esimerkiksi alempiasteiseen tieverkkoon laitettaisiin rahaa. Se on myös toimintaa, joka pystytään nopeasti käynnistämään, ja meidän kansallisomaisuutemme rappeutuu, (Puhemies: 5 minuuttia!) jos emme tästä tieverkosta huolehdi.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalmari peräänkuulutti meidän demareitten verolinjausta, ja täytyy sanoa, että minä olisin sitä mieltä, että meidän tuloluokassamme, jopa vähän alle, esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa ansaitseva ei tarvitse minkäänlaista veronkevennystä. Ei euroakaan, ne menevät kaikki sukan varteen. Olisi voinut ihan hyvin vetää viivan siihen ja alkaa siitä vetää progressiota alaspäin, että veronkevennys olisi lisääntynyt, mitä pienempiin tuloihin mennään.

Muutenkin olisin sitä mieltä — katselin tässä televisiosta, kun keskustalainen professori Heikki Niskakangas esitteli verolinjauksia ja kuvioita siitä, mitkä tulevaisuuden visiot ovat — että minusta oli aika paljon järkeä niissä Niskakankaan kuvioissa, joissa hän moitti muun muassa näitä yritysomistajia ynnä muita, että kaikki tulot pitäisi saada verolle, eikä käsittänyt ollenkaan näitä yrittäjiä, jotka saavat yrityksistään jopa 90 000 euroa puhtaana käteen joka vuosi. Ei näitä toki kovin paljon ole, mutta on, ja valitettavasti olen ollut itse silloin hallituspuolueen jäsenenä, kun sitä asiaa on säädetty 2000-luvulla, mutta pieleen on menty.

Eikä tämä pohjaton ahneus näitten yritysjohtajien ja -omistajien kohdalla ole laantunut vieläkään. Vaikka talous on mennyt kuralle, niin eipä sieltä näytä kovinkaan monelta päin tulleen vinkkiä siitä, että he ovat valmiita jostain luopumaan. Muun muassa tämä Metsäliitto-yhtymä jakaa lähes 40 miljoonaa euroa ja samalla pistää sirkkeleitä kiinni ja lomauttaa väkeä, että saadaan jaettua omistajille vähän osinkoja. Kyllä tässä harkintaa pitäisi niiltä yrityksiltäkin löytyä ja ajatusta siitä, että jos tukia pyydetään, pitää olla myöskin itse valmiita jostain luopumaan, niin omistajien kuin sijoittajienkin.

Tähän verolinjaukseen vielä se, että nyt on merkitty täällä kehyksessä tälle vuodelle, että tulisi 110 miljoonaa viinaveron nostosta lisää tuloja tälle vuodelle. Niiden ihmisten, jotka uskovat siihen, pitäisi mennä käymään tuolla Tallinnassa. Olin tässä puolitoista viikkoa sitten lauantaina iltapäivällä paikallisen suurimman viinakaupan pihassa, jossa oli kymmenen suomalaista bussia. Kaikki ahdettiin ihan täyteen tavaraa. Lisäksi pihassa oli erittäin monta pakettiautoa, joissa istui ihmisiä pari kappaletta ja selasi tilauslistoja, joita käytiin lävitse, kun ne pakettiautot lyötiin täyteen tavaraa. Veikkaisin, että ei tainnut mennä ihan kaikki omaan käyttöön. Sanoisin näin, että kun sitä viinaveroa nyt sitten syksyllä nostetaan, niin tulee käymään niin, että tuotto tulee pienenemään ja ihmiset rupeavat entistä enemmän hamstraamaan sitä tuolta Tallinnasta. Sitä nyt jo tapahtuu erittäin paljon, ja se tulee lisääntymään. Ei näillä kaikilla veronkorotuksilla näytä olevan oikein hyvää vaikutusta.

Mutta itse tähän kehykseen. Selasin tuossa kolme vuotta sitten käytyä keskustelua vuoden 2006 kehyksistä, ja kannattaisi kyllä kokoomuksen räksyttäjäjoukonkin käydä lukemassa niitä omien edustajien lukuja. Toki niitä räksyttäjiä ei tällä hetkellä paikalla näy, mutta kannattaisi lukea, mitä siellä ovat omat edustajat silloin kolme vuotta sitten päästelleet tulemaan. Sieltä näkisi vähän, missä mennään ja mitä tehdään, että kyllä se on ollut aika kovaa tekstiä siinäkin vaiheessa, että ei kannata ihan... Se on näköjään niin, että oppositiosta tulee aina, ettei henkilökohtaisuuksiin kannata mennä.

Mutta samanlainen tilanne oli siinä kuviossa, kun lueskelin niitä juttuja, valitettava totuus, että esimerkiksi oikeusministeriön hallinnonalalta ihan samat eväät toteutuvat tällä hetkellä kuin silloin kolme vuotta sitten. Silloinen lakivaliokunnan puheenjohtaja piti kovan saarnan siitä, että määrärahat eivät riitä, ja nyt lakivaliokunta antoi yksimielisen lausunnon, jossa todetaan, että oikeusministeriön hallinnonalan ja erityisesti vankeinhoidon voimavaroja tulee vahvistaa kriminaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Sitten siinä on näihin vuokramenoihin lisäksi vielä noottia, että nyt seinät maksavat liikaa. Tämä ei ole muuttunut mihinkään, sieltä ei ole mitään tullut ja ministeri Brax ei sinne ole valitettavasti lisää saanut. Meillä oikeuslaitos ei toteudu eikä toimi kunnolla. Valitettavasti on saatu jatkuvasti murheellisia viestejä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta siitä, että meidän käsittelyaikamme ovat liian pitkiä.

Toinen, mistä on valiokunnan yksimielinen lausunto, on liikenne- valiokunta, jossa todetaan perusradanpidon ja tienpidon määrärahojen laahaavan edelleen yhtä lailla jäljessä. Valitettavasti tämänkään kohdalla mikään ei ole muuttunut vuosien kuluessa, eikä taida muuttua ihan näillä eväillä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä tekee mieli heti käyttää vastauspuheenvuoro ja oikeastaan tukea sitä, mitä ed. Kalmari totesi. Hän on aivan oikeassa siinä, että progression kiristämisen vaateet ovat varsin kummallisia, ja en oikeastaan itse ymmärrä niitä lainkaan. Tänään ed. Gustafsson puhui salissa Robin Hood -mentaliteetista. Tietysti ymmärrän tätäkin, mutta näen, että tällä hetkellä se, mitä esitetään progression kiristämisestä, on aivan käsittämätöntä, koska Suomessa jo tällä hetkellä on maailman kireimpiä progressioita ja tämä vastakkainasettelu näin on erittäin kyseenalaista. Mielestäni hallitus tekee hyvää työtä tällä hetkellä panostamalla työhön, ja se on terve tapa ratkaista asioita. Kyllä tämä tehdään nyt kaikkien meidän hyväksi.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi syntyy työstä, ja hallitus on tehnyt hyvän ja tervehdyttävän valinnan panostamalla työhön ja reagoimalla oikea-aikaisesti taantumaan napakoilla elvyttävillä toimilla. Tämä käsittelyssä oleva kehys jatkaa nyt tällä samalla hyvällä linjalla ja pitää sisällään monia erinomaisia toimenpiteitä, kuten tässä illan aikana on jo kuultu.

Erityisesti huolenaiheeksi nousee kuitenkin kuntasektorin toimintakyky ja kunnan palveluiden turvaaminen. Kuntien verotuloennusteet näyttävät aivan hurjilta ja paineet kulurakenteen tervehdyttämiseksi ovat kovat. Kuntia on toki tuettu niiden rahoituspohjaa korottamalla ja poistamalla kelamaksu, ja myös peruspalvelubudjetin osalta on luvassa kasvua kehyskaudelle noin 430 miljoonaa euroa. Kunnissa on kuitenkin näistä toimista huolimatta nyt kova remontin paikka, eikä tehtävä ole millään tavalla helppo, saatikka mukava. Ratkaisuja pitää löytää rakenteellisista ... (Ed. Pulliainen: Mikä on Nurmijärven tilanne?) — Niin, Nurmijärvellä on ihan sama tilanne. Meidän pitää löytää rakenteista ratkaisuja ja meidän pitää pystyä uudistamaan toimintatapoja. Verojen nostaminen ei ole järkevä ratkaisu, meidän pitää löytää rakenteellisia ratkaisuja.

Valtio kannustaa osaltaan palveluiden tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen, ja se on ihan hyvä. Meidän pitää saada julkiselle sektorille uusia mahdollisuuksia sähköisten palveluiden hyödyntämiseen nykyistä paremmin. Meidän pitää löytää uusia ajatuksia. Tämän 20 kaupungin toimiminen esimerkkinä on hyvä alku, mutta ratkaisuja pitää löytää nopeasti, joten tässä ei ole aikaa viivytellä. Lopulta ei ehkä ole kyse aivan mahdottomasta tehtävästä, sillä näiden kuntien vertailuluvut osoittavat, että kuntien välillä on todella suuria eroja tuottavuuden ja tehokkuuden suhteen. Uusia malleja pitää tuoda esiin ja niiden käyttöön pitää kannustaa, ja hallituksella on tässä tärkeä tehtävä ohjata kuntien rakenneuudistusprosessia ja niiden selviytymistä velvoitteistaan.

Samalla kun palvelurakenteita uudistetaan, on tarpeen pitää huolta myös siitä, että asiat eivät pääse toiselta reunalta rempsahtamaan, ja siinä mielessä pidän erittäin tärkeänä, että edelleen kohdennetaan varoja myös investointeihin, muun muassa perustienpitoon ja tieverkon perusparantamiseen ja kehittämiseen. Tietysti näen tärkeänä sen, kuten olen täältä aikaisemminkin todennut, että pystyttäisiin kohdentamaan näitä infraparannushankkeita myös niille alueille, joilla niistä on osoitettavissa suurimmat hyödyt, eli väistämättä edelleen kasvavalle Helsingin seudun alueelle. Tämä erityisesti siitä syystä, että täällä on kovat paineet kasvuun ja asuntotuotannon ja aluerakenteen osalta on kovat paineet myös ja logistisia tarpeita on paljon. Ja jotta metropolialue voi kasvaa ja kehittyä toivotulla tavalla ja metropolipolitiikkaa päästään toteuttamaan, nämä alueet tarvitsevat myöskin tukea infran osalta.

Omalta osaltani olen kyllä erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus tekee vastuullista talouspolitiikkaa ja erityisesti siihen, että hallitus pitää huolta Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Jatkan edellistä puheenvuoroani, joka liittyi nimenomaan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sitä kautta myös yhteiskuntamme tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! On arvioitu, että nuorison syrjäytyminen koulutuksesta ja työmarkkinoilta tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 700 000 euroa, jos työttömyys jatkuu koko työiän. Hinta voi olla vielä suurempi, jos nuori näin myös syrjäytyy koko yhteiskunnasta ja osallisuudesta. Lopulta täysin mittaamaton on se hinta, jonka syrjäytyminen tuottaa inhimillisellä ja sosiaalisella tasolla. Syrjäytyminen on helposti lamaannuttavaa, näköalatonta ja ylisukupolvista. Nykysuomessa sosiaalinen luokka periytyy yhä herkemmin, yhä useammin syrjäytyminen tuottaa lisää syrjäytymistä.

Lapsiperheiden hyvinvointi 2009 -kirjan mukaan syrjäytymisriskejä tulisi ehkäistä ja korjata lapsiperheiden tulonsiirtojen jälkeenjääneisyys, jotta taloushuolien sijaan vanhempien voimavarat kohdistuisivat ja riittäisivät paremmin huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista sekä vuorovaikutukseen hänen kanssaan. Vanhempien huoli arjen selviytymisestä vie voimavaroja, eikä heillä välttämättä ole tuolloin resursseja huolehtia lastensa hyvinvoinnista. Taloustaantuman kanssa kamppailevalla ikääntyvällä Suomella ei ole varaa riskeerata yhdenkään lapsen hyvinvointia. Valitettavasti hallituksen kehysselonteossa ei tämä viisaus näy.

Arvoisa puhemies! On täysin epäinhimillistä antaa syrjäytymisen yhteiskunnassamme kasvaa, kun siihen voisi myös eri toimijoiden yhteistyöllä ja yhteisellä politiikalla puuttua. Työministerin asettama työryhmä jätti jokin aika sitten ehdotuksensa nuorten miesten työllistämisen edistämiseksi. Raportissa todettiin, ettei suomalainen kilpailukyky ja hyvinvointi voi olla maailman huippuluokkaa, jos joka viides nuori on työtön tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Juuri näin. Nuorisotyöttömyyttä on ehkäistävä aktiivisesti ja riittävillä resursseilla.

Eilen käytiin keskustelua työttömyyden voittamisesta ja ministerit kilvan kehuivat satsauksiaan työvoimapolitiikkaan. Esitettiin myös vertailuja edellisen hallituksen toimiin. Se on hyvin tyypillistä hallituksen retoriikkaa, unohdetaan kerta kaikkiaan, että politiikkaa tehdään ajassa ja tehdään tulevaisuudessa ja tehdään niihin kysymyksiin, joita kulloinkin on.

Te-keskuksiin 50 henkilön lisäresurssi ei yksinkertaisesti riitä kuin alkuun. Työvoimatoimistot eivät yksinkertaisesti pysty tarjoamaan nuorten tarvitsemia yksilöllisiä ja räätälöityjä työllistämis- ja koulutusvaihtoehtoja, mikäli niille ei turvata siihen riittäviä resursseja. Nuoret tarvitsevat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua, henkilökohtaista neuvontaa ja vielä toimenpiteitten seurantaa. Raportissa on ehdotettu moniakin toimia, joilla nuorten työvoimapalveluja voitaisiin parantaa. Näihin ehdotuksiin tarvitaan riittävä rahoitus. On erittäin tärkeää, ettei sitä oteta työvoimahallinnon sisältä heikentämällä muita palveluja. Yhden ryhmän parempaa palvelua ei saa tehdä muiden työttömien kustannuksella, vaan rahat on saatava lisäyksenä työvoimatoimistojen resursseihin.

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisen uhkaan on puututtava varhain ja monipuolisin keinoin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Matti Rimpelän mukaan koulujen oppilashuolto saataisiin toimivaksi, jos siihen satsattaisiin 150 miljoonaa euroa. Se on pieni hinta lasten ja nuorten hyvinvoinnista, mutta hallitus ei ole tehnyt siihen suuntaan mitään avausta. Jos oppilashuolto toimisi aidosti ennalta ehkäisevänä, se estäisi monien ongelmien ja kalliiden laskujen synnyn. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut nyt asetuksen, jolla neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa säädellään aiempaa sitovammin. Se on hyvä, mutta rahoja tähän toimintaan ei ole kunnissa riittävästi. Sosialidemokraatit ovat esittäneet 25 miljoonan euron lisäämistä budjettiperusteisesti koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon.

Suuri kysymys on myös koulutuksen ulkopuolella olevien 16—18-vuotiaitten nuorten terveys ja hyvinvointi. Tämä ryhmä, joka erityisesti tarvitsisi palveluja, jää helposti niiden ulkopuolelle. Demarit ovat esittäneet oppivelvollisuusiän pidentämistä 17 vuoteen, mikä auttaisi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tilannetta myös tässä suhteessa.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen toimenpiteet ovat taanneet Suomelle monia muita maita paremman talous- ja työllisyyskehityksen tässä vaikeassa suhdannepoliittisessa tilanteessa, ja hallituksen talouspolitiikan linja on ollut ja on kokonaisuudessaan selkeä. Nykyistä taloudellista tilannetta arvioitaessa täytyy muistaa, että taantuma on tullut Suomeen ulkomailta ja mahdollisuutemme elvytykseen ovat parhaimmillaankin rajalliset kansainväliseen talousmurrokseen suhteutettuna. Hallitus on huolehtinut työllisyydestä kaikin keinoin. Lisäksi oppisopimuskoulutusta on lisätty, samoin ammatillisen opetuksen aloituspaikkoja. Nyt on aika kouluttautua taantuman jälkeistä aikaa ajatellen, jolloin työvoimapula iskee taas nopeasti.

Osana taantuman torjumista hallitus toteuttaa ympäristöystävällisen verouudistuksen, jolloin verotuksen painopiste siirtyy työn verotuksesta ilmastolle haitallisen toiminnan verotukseen. Näillä ratkaisuilla hallitus edistää kotimaisen uusiutuvan energian kasvavaa käyttöä ja vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Suomen elvyttävät toimenpiteet ovat EU:n komission laskelmien mukaan Euroopan kärkipäätä. Nyt jo kuluvan vuoden budjetti keventää verotusta, parantaa lapsiperheiden ja vähätuloisten etuisuuksia ja tukee asuntojen uudis- ja korjausrakentamista. Näillä keinoin lisätään kulutusta ja sitä kautta parannetaan työllisyyttä. Lisäksi helpotetaan yritysten ja vientihankkeiden rahoituksen sekä riskirahoituksen saatavuutta. Vuoden 2009 ensimmäinen lisäbudjetti tukee muun muassa väylähankkeita ja rakentamista ja tukee sitä kautta työllisyyttä. Kuntatalouden kiristyessä hallitus vahvistaa myös kuntataloutta, mikä on tärkeää kunnille, jotka tuottavat tärkeät peruspalvelut.

Keskustajohtoinen hallitus on sosiaalisesti oikeudenmukainen myös vaikeutuvissa oloissa, mikä näkyy oikea-aikaisina tulonsiirtoina. Ruuan arvonlisäveron laskeminen tämän vuoden lokakuussa 17 prosentista 12 prosenttiin hyödyttää erityisesti pienituloisia. Muita odotettuja uudistuksia ovat takuueläke, joka tulee voimaan maaliskuussa 2011, ja lapsilisien sitominen indeksiin sekä vähimmäisäitiys-, -isyys- ja vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle. Nämä ovat todella historiallisia uudistuksia ja kohdentuvat juuri niille ihmisille, joilla menee taloudellisesti kaikkein heikoimmin. Hallituksen perhepainotteinen linja näkyy myös muun muassa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksessa, kotihoidon tuen korotuksessa ja monilapsisen perheen lapsilisän korotuksessa. Kaiken kaikkiaan etenkin pienituloisten etuisuuksia on lisätty tällä vaalikaudella enemmän kuin koskaan aiemmin.

Arvoisa puhemies! Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista tulee pitää huolta taantumankin aikana. On satsattava tulevaisuuteen. Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja siksi työllisyyden hyvästä hoidosta on pidettävä huolta. Etenkin nuorisotyöttömyyden torjumiseen tulee laittaa kaikki mahdolliset voimavarat liikkeelle. Työttömyyden seurauksena saattaa moni nuori syrjäytyä hyvinkin helposti ja nopeasti. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa hoitokuluina sekä menetettyinä verotuloina. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa menettää nuoriamme, vaan tarvitsemme heidän jokaisen työpanosta tulevaisuudessa.

Terveyden edistäminen tulee ottaa entistä enemmän painopisteeksi niin sosiaali-, terveys- kuin opetusaloillakin. Normiohjausta kuntiin päin tulee jatkossa tehostaa. Pelkkä informaatio-ohjaus ei välttämättä riitä siihen, että kunnat siirtyisivät tarjoamaan entistä enemmän ennaltaehkäiseviä palveluja ja sitten säästyisivät mahdollisilta kalliilta, korjaavilta toimenpiteiltä jatkossa. Kuntien täytyisi tehdä entistä enemmän niin sanottua riskisijoittamista ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osalta.

Arvoisa puhemies! Samalla kun hoidamme taantumaa, meidän tulee katsoa jo tulevaisuuteen. Meidän yhteisenä tavoitteenamme tulee olla, että Suomi nousee tästäkin taantumasta mahdollisimman ehyenä, vahvana ja kilpailukykyisenä ja pystyy turvaamaan hyvinvointivaltiomme palvelut kaikille suomalaisille tulevaisuudessakin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jäi tuossa myöhäisiltapäivällä puheenvuoro pitämättä, kun piti vastata ministerille näistä stressitestiasioista, joissa olisi vieläkin vähän kommentoitavaa.

Tarkoitukseni oli puhua kylläkin stressitestistä, mutta aivan kokonaan toisenlaisessa katsannossa kuin täällä ylipäätään on harrastettu tätä stressitestausta. Nimittäin viitaten siihen, mitä valtiovarainministeri totesi, stressitesti pitäisi tehdä koko finanssijärjestelmälle ja katsoa, missä tilassa tämä on, ovatko ne kriittiset tekijät, jotka finanssikriisin aiheuttivat, yhä edelleen olemassa vai eivät ja ovatko ne toimenpiteet, joita on suunniteltu, olleet toimivia vai eivät.

Ensimmäinen mieleen tullut asia silloin aikoinaan oli kaikilla finanssivalvonta. Sitä tarvitaan. Mitä on tähän mennessä tehty? Ensinnäkin on saatu jotakin aikaan Euroopan parlamentissa. Tämä vanha parlamentti sai viime töikseen tehtyä tässä suhteessa oikean suuntaisia päätöksiä, ja se koskee nimenomaan vakuutusalaa, mutta rahapuolella malli on sen verran monimutkainen, kaksiosainen, että ei siitä taida tulla yhtään mitään. Ja kaikkein pahinta on se, että vakuutus ja finanssit ovat sikin sokin samassa yhtiössä, elikkä kun finanssipuoli pettää ja kun vakuutuspuoli menee siinä mukana, niin sitten ne ovat menneet kaikki. Elikkä tämä finanssitavarataloidea tuhottiin ajatuksellisesti jo 1990-luvun alkupuolella, mutta yhä edelleen sitä nyt suurena riskikeskittymänä ylläpidetään.

Toinen asia ovat veroparatiisit. Tuntui suorastaan upealta, kun presidentti Obama ja presidentti Sarkozy antoivat erittäin voimakkaita lausuntoja siitä, että nyt kerta kaikkiaan laitetaan veroparatiisit kuriin. No, jotakin on tapahtunutkin, niitä kahdenvälisiä sopimuksia on solmittu, joissa Suomen eduskuntakin on ollut Suomen puolesta jo täällä sopimassa muun muassa viime syksynä. Mutta vauhti on ollut erittäin hidas. Ja se, mikä on kiusallista, on, että nyt on paljastunut, että se veroparatiiseihin sijoitettu rahamäärä onkin todella paljon, se on yli 10 biljoonaa dollaria. Ja arvatkaapas, edustajatoverit, mitä se merkitsee, kun ruvetaan siirtelemään siis yksityisten varoja biljoonia dollareita, jotka ovat ulkopuolella kaiken, siis ne on kasvatettu verotuksien ulkopuolella koko maapallolla. Siitä seuraa, että nämä voimat liikuttavat koko finanssijärjestelmää. Siitä hyvä esimerkki on Sveitsin suurin pankki UBS-pankki, joka ajautui jo kuilun partaalle sen takia, että kun kysymys on veroparatiisipankista ja yhtäkkiä sieltä tempaistaankin rahat pois, niin siinä vaiheessa, kun sitten pitäisi normaaleilla rahamarkkinoilla olla vakavarainen yritys, sitten kaikki pohja häipyykin pois. Vielä pystyssä on, mutta kaikki horjuu.

Keskuspankit ovat siirtyneet setelirahoituksen alueelle. Näin tämä koskee sekä Fediä, Yhdysvaltain keskuspankkia, että meidän Ekp:tämme. Tässä on se pelko, että ensin mennään deflaatioon ja siitä siirrytään inflaatioon, ja se kombinaatio on tosi paha. Elikkä siis tämän laatuiseen maailmaan meidän pitää varautua. Ja kaiken huippu on se, että meidän rakas hallituksemme haluaa tehdä Suomesta veroparatiisin. Kun kaikkialla muualla on oltu sitä mieltä, että tästä pitäisi päästä maailmanlaajuisesti eroon, niin VVM:n rahoitusmarkkinaosaston virkamiehet ajavat tämmöistä asiaa.

Ja vielä yksi asia, joka sietäisi perusteellisen selvityksen. Se on tapaukset Viitakorpi ja Laaksovirta. On nyt sillä tavalla, että kun meillä näitä valtionyhtiöitä ei ole kuin puolisensataa kappaletta ja jos nyt lyhyessä ajassa kahdessa on kärähdys lähellä taikka on joka tapauksessa irtisanominen tehty, niin kannattaisi tutkia loputkin.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on todettava, että nyt noin kymmenettä kertaa käsittelyssä oleva valtiontalouden menojen kehysmenettely on osoittautunut todella onnistuneeksi tavaksi pyrkiä vakauttamaan valtiontaloutta, mutta sekin on todettava tässä yhteydessä, että tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa talouden kriisiytyessä, sanotaanko näin, tätä ei ole vielä tullut testattua, ja nyt taitaa sellainen testi olla juuri menossa, miten tämä menokehysjärjestelmä kestää talouden taantuman. Jos tämä talouden taantuma vielä syvenee ja pitkittyy, se saattaa tuoda poikkeuksellisia paineita valtiontalouteen ja silloin, jos niin sanotusti hermo pettää, kehysten pitävyys voi olla todella vaarassa. Mutta joka tapauksessa tärkeää on se, mitä valtiovarainvaliokuntakin on korostanut mietinnössään moneen otteeseen, että tätä talous- ja työllisyyskehitystä pitää seurata nyt tavallistakin tiiviimmin ja että tarvittaessa pitää ryhtyä sitten kesken kehyskauden ja varmasti kesken varainhoitovuoden vielä todella merkittäviinkin uusiin toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon tässä kehyskeskustelussa ja muutenkin täällä eduskunnassa opposition taholta arvosteltu sitä, että elvytystoimet ovat riittämättömät, tai jopa on kuulunut, että hallitus ei nyt mukamas elvytä ollenkaan. Mielestäni kuitenkin on niin, että elvyttäviin toimiin on ryhdytty vähintäänkin riittävän varhaisessa vaiheessa. Meillä on monia toimialoja Suomessa, jotka eivät ole vielä sopeutuneet tähän uuteen taloustilanteeseen, ja kun muutamia vuosia sitten talous lähti jyrkkään nousukierteeseen, niin silloin myöskin hintataso lähti vielä jyrkempään nousuun ja esimerkiksi rakennusalalla tämä hintataso on edelleen hyvin korkealla. Tämä talouden taantuma ei ole rakentamisen hintoja ja urakkahintoja vielä kovinkaan paljon pudottanut. Samaten esimerkiksi tuo teiden peruskorjaus, asfaltointi, on edelleen erittäin korkealla hintatasolla, vaikka sen raaka-aineen eli bitumin hinta on laskenut alle puoleen siitä, mitä vuosi sitten oli, jotenka ei pitäisi nyt lähteä julkista rahaa, valtion rahaa, ainakaan syytämään semmoisiin kohteisiin, joissa tietyillä lähes monopoliasemassa olevilla yrityksillä Suomessa on mahdollisuus sitten rahastaa nämä elvytysrahat.

Arvoisa puhemies! Tässä demareitten vastalauseessa on hyvin montakin mielenkiintoista kohtaa, mutta pari selkeää ristiriitaa huomasin, ja olisikin hyvä, jos ed. Rajamäki olisi nyt täällä salissa kuuntelemassa, mutta hän ei nyt ole. Nimittäin tämä on todennäköisesti ed. Rajamäen tekstiä, kun demareitten vastalauseessa syytetään hallitusta, ettei hallitus eikä valiokunnan enemmistö ole kiinnittänyt huomiota nuorten tuottajien tuotantokustannusten konkreettiseen alentamiseen, siis konkreettiseen alentamiseen. Ja sitten samassa vastalauseessa arvostellaan toisaalla, että veropolitiikan määräävänä tekijänä on ollut eri eturyhmien suppeiden etujen ajaminen, mikä on räikeimmillään näkynyt yritysten ja maatilojen perintöverohuojennuksen valmistelussa. Nimittäin tässä on nyt sellainen ristiriita, mihin ed. Rajamäki olisi saanut olla kyllä täällä vastaamassa, mitä hän oikein tarkoittaa.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Syksyllä 2008 puhjennut talouskriisi sai hyvin monet valtiot ryhtymään erilaisiin taloutta elvyttäviin toimiin. EU:n komissiohan antoi syksyllä jäsenmailleen oman suosituksensa laajoista elvytystoimista. EU:n jäsenmaat ovat noudattaneet selvitysten mukaan tätä suositusta aika tavalla vaihtelevasti. Komission tavoitteenahan oli ryhtyä jäsenmaissa sellaisiin toimiin, joiden suuruus olisi noin 1,5 prosenttia bkt:sta. Selvitysten mukaan EU-maan toimet ovat nyt keskimäärin suurin piirtein puolet tuosta tavoitteesta ja useiden maiden osalta ja kohdalta elvytystoimet ovat olleet pieniä tai lähes olemattomia. Suurimmat elvytykset ja toimet Euroopan maista on tehty vertailujen, selvitysten mukaan Saksassa.

Finanssipoliittisten elvytystoimien kohdentuminen vuonna 2009 Saksassa oli semmoinen 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja USA:ssa päätösten mukaan noin 2 prosenttia bkt:sta, Suomessa 1 prosentti. Veronkevennykset tuosta Suomessa on 1 miljardi euroa ja veronkevennysten osuus 0,9 prosenttia siis vuonna 2009.

Tuo Suomen elvytyspaketti on eurooppalaisittain suhteellisen suuri, se on kiistämätön tosiasia, mutta se poikkeaa muista maista siinä suhteessa, että se tukeutuu, niin kuin täällä meidän ryhmäpuheenvuorossa ja moneen kertaan muutenkin on todettu, 90-prosenttisesti veronkevennyksiin. Tällaisia suoria, työllistäviä, työllisyyttä tukevia toimia ei ole juuri lainkaan. Elvytystoimiin nyt luettavat veronkevennykset päätettiin itse asiassa suurelta osin, ja päätettiinkin suurelta osin jo ennen nykyistä kriisiä elikkä budjettiriihessä ja hallituksen budjettiehdotuksissa ja budjetissa, joten merkittävimmäksi uudeksi elvytystoimeksi jää itse asiassa vain työnantajien kelamaksun poisto.

Tämä veroelvytys ei toimi tässä tilanteessa, koska absoluuttisesti suurituloisimmat saavat suuremmat ja huomattavasti suuremmat tulonlisäykset kuin pieni- ja keskituloiset, ja se näkyy ihan varmasti tämän vuoden aikana vielä sillä tavalla, että säästämisaste nousee ja kotimarkkinat hiipuvat, mikä tulee jälkijättöisesti vaikuttamaan myöskin palveluihin sillä tavalla, että siellä mahdollisesti työttömyys tulee lisääntymään. Reaalitalous menee vielä merkittävästi alaspäin, eikä pohjaa varmasti ole vielä nähty.

Täällä useissa puheenvuoroissa on viitattu siihen, että tekiväthän nekin hallitukset, joissa sosialidemokraatit olivat mukana, veronkevennyksiä. Niin tekivät, kyllä tekivät, mutta suhdannetilanne oli aivan toinen, aivan toinen kuin missä nyt eletään. Ja nyt pääministerin suulla puhutaan siitä, että on hyvin todennäköistä, että kiristetään verotusta ja tulee veronkorotuksia. Näin varmasti tulee tapahtumaan.

Joka tapauksessa kunnallistalouden osalta näin tulee käymään. Kun tänä vuonna tehdään ensi vuoden talousarviota kuntiin, niin veikkaanpa niin, että kaksi kolmasosaa kunnista, jopa vähintään, tulee nostamaan veroja, sekä veroprosenttia että kiinteistöveroja että myöskin maksuja, joita nyt jo on nostettu aika reippaalla tavalla. Elikkä kyllä kunnallistalous on erittäin suuressa kriisissä. Kun meistä aika useat ovat oman kuntansa hallinnossa mukana, niin voi todeta sen kuntapäättäjänä, mikä tilanne on. Jyväskylässä me olemme avanneet budjetin, niin kuin kymmenissä kunnissa ja itse asiassa ilmeisesti noin kahdessa kolmasosassa kuntia budjetti on avattu ja joudutaan sitä tarkistamaan. Jyväskylässä se on noin 20 miljoonan euron luokkaa, elikkä kyllä tätä ongelmaa siirretään nyt täältä valtiotasolta sinne meidän kuntapäättäjien ratkaistavaksi.

Kyllä tässä näkyy tämä kokoomuksen ideologinen linja sillä tavalla, että pyritään julkisia palveluja reippaasti leikkaamaan tämän laman kautta. Näin tulee tapahtumaan ja varmaa on se, (Puhemies: 5 minuuttia!) että tämä mitä nyt tässä sanoin, voin tämän puheenvuoron käyttää sitten ensi vuonna uudestaan, kun katsotaan, mitä kunnat on tehneet.

Puhemies! Tässä olisi paljonkin vielä sanottavaa muun muassa infran osalta. Suomihan ei ole merkittävällä tavalla panostanut elvyttävästi infraan vastoin kuin esimerkiksi Norja. Norja teki ihan äskettäin infran osalta merkittäviä ratkaisuja ja satsaa kaiken kaikkiaan tienpitoon nyt vuosina 2010—2019 semmoiset 219 miljardia kruunua. Meillä — me tiedämme hyvin sen, kaikki kansanedustajat tietävät sen — vaje sekä perustienpidon puolella että ratapuolella on merkittävä. Myöskin ed. Hemmilä tämän hyvin tuntee valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsenenä.

Nyt näitä infraan kohdistuvia elvytystoimenpiteitä olisi korkea aika tehdä. Samalla me rakentaisimme myöskin tulevaisuutta. Talonrakennuksen osalta tilanne on katastrofaalinen, katastrofaalinen. Siitä huolimatta, vaikka ed. Hemmilä sanoi, että hinnat eivät ole tulleet vielä sillä tavalla alas kuin ehkä alan yrittäjät sitä toivovat, mutta ne ovat joka tapauksessa tulleet sekä infrapuolella että talonrakentamispuolella alas. Kyllähän tämmöisessä tilanteessa nyt, kun esimerkiksi asuntopuolella on tarvetta asuntoihin ja erityisesti vuokra-asuntoihin, niin miksei käynnistetä tuotantoa? Olen sanonut, että ministeri Vapaavuori on tehnyt hyvää asuntopolitiikkaa ja merkittäviä uudistuksia, mutta ne porkkanat, mistä tällä hetkellä on päätetty, eivät ole vielä kuitenkaan riittäviä. Elikkä tässä suhteessa olisi mahdollisuus myöskin näitä elvyttäviä toimenpiteitä tehdä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitisen puheenvuorossa sen verran ensinnäkin tähän viimeiseen asiaan, että valtio ei ole lähtenyt tukemaan vuokra-asuntotuotantoa. Tämän päivän uutinen on, ed. Laitinen, teiltä jäänyt vallan huomaamatta. Nimittäin tänään on uutisoitu, että valtion tukema asuntotuotanto on kaksinkertaistunut viimevuotiseen verrattuna. Se on kyllä erittäin huomattava elvytystoimi.

Toinen asia, jonka ed. Laitisen puheenvuorosta haluan ehdottomasti korjata, on se, että kokoomus ei ole ajamassa alas julkisia palveluja.

Kolmas asia, jonka haluan tuoda esille, on se, että valtiovalta, siis hallitus, on lähtenyt voimakkaasti tukemaan kuntataloutta muun muassa sillä tavalla, että valtionosuuksia on lisätty ja myöskin yhteisöveron tuotosta suurempi osa — aiemmin muistaakseni (Puhemies: Minuutti!) se oli 20 prosenttia, nyt 30 prosenttia — tilitetään kunnille.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitiselle haluaisin sanoa, että kyllä hallitus on satsannut infrastruktuuriin: meillä on suunnitteilla "Laajakaista kaikkien ulottuville" -toimintasuunnitelma. Parannetaan tietoyhteiskunnan infrastruktuuria. Toimintasuunnitelman rahoitukseen varataan yhteensä 66 miljoonaa euroa vuosille 2009—2015. Vuonna 2010 laajakaistahankkeiden avustuksiin varataan 8,5 miljoonaa euroa, vuosina 2011 ja 2012 kunakin 12 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen 11 miljoonaa euroa vuodessa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Totta on se, että tähän tietoyhteiskunnan verkoston parantamiseen satsataan. Minä puhuin nyt erityisesti tienpidon, radanpidon infrasta, jossa todellakin se jättämä on erittäin suuri ja kasvaa kaiken aikaa. Me tällä tavalla eriarvoistamme meidän maatamme eri alueitten osalta, sekä yksityisten henkilöitten kulkemisen osalta että myöskin sitten yritysten toimintaedellytysten suhteen.

Ei ole jäänyt huomaamatta se uutinen, mutta on todettava se, että se on erittäin alhaisella tasolla. Noin 10 000 asuntoa ehkä tänä vuonna käynnistyy ja mahdollisesti jopa valmistuukin. Se tarve on kuitenkin huomattavasti suurempi. Niin kuin sanoin, niin olen suhtkoht tyytyväinen ministeri Vapaavuoren toimintaan ja tiedän, että hän on hallituksen sisällä joutunut näistä asioista kamppailemaan, mutta enemmän sinne tarvitaan vielä panostuksia. (Puhemies: Minuutti!)

Kyllä niin on, että ei pelkästään yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla kuntien hyväksi sitä ongelmaa poisteta, mikä kuntatalouteen on tulossa. Elikkä valtionosuuksia täytyisi aivan ehdottomasti korottaa, jotta tästä selviydyttäisiin.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on moni edustaja tuonut esille tämän ruuan arvonlisäveron, muun muassa ed. Sihto. Se on sinänsä ihan hyvä asia. Mutta täytyy muistaa, että ravintolapuolella se jää 22:een, ja tämä ero on näin ollen 10 prosenttia. Se johtaa ehdottomasti veronkiertoon ja nämä ravintolat, jotka siis palvelevat asiakkaita eli annokset tuodaan pöytiin, aivan varmaan vaikeuksiin. Eli tässä olisi varmaan viisainta tehdä kompromissi, eli koska EU antaa meille nyt luvan siihen, mitä me olemme odottaneet, että sen saa tiputtaa, ja tämä 12 nostaa 14:ään ja myös tiputtaa näiden ravintoloiden arvonlisävero 14:ään, koska muuten tulee suuria ongelmia ja verokikkailua.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti tähän käytävään keskusteluun.

Ed. Pulliainen nosti puheenvuorossaan esiin veroparatiisit. Minun mielestäni äärettömän tärkeä asia. Niihin hukkaantuu miljardeja ja miljardeja, joilla voitaisiin pitää yllä niin Suomessa kuin monissa muissakin yhteiskunnissa tärkeitä palveluja ja toimintoja. Olen ed. Pulliaisen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen pitäisi tässä ottaa ihan uusi ote, olla aktiivinen. Kyllä tässä kaiken kaikkiaan EU:n pitäisi olla hyvin aktiivinen, jonkinlainen edelläkävijä vähän samaan tapaan kuin EU on ollut ilmastonmuutoksen torjumisessa. Sama oikeastaan EU:n osalta koskee myöskin finanssivalvontaa, sen tiukentamista. Finanssivalvontahan osoittautui löperöksi erityisesti Yhdysvalloissa mutta kyllä myöskin monissa EU-maissa. Sitä laskua saamme nyt sitten maksaa vielä hyvin pitkään.

Mitä sitten, ed. Hemmilä, tulee kehysmenettelyyn ja elvyttämiseen, niin olen samaa mieltä siitä, että kehysmenettely on toiminut kohtuullisen hyvin menneinä vuosina. Se on taannut tietyn menokurin, mikä on puolestaan johtanut siihen, että me saimme edellisten hallitusten toimesta valtiontalouden ylijäämäiseksi, ja sitä ylijäämää tietysti nyt tarvitaan, se on tarpeen.

Mutta toisaalta me elämme tänä päivänä todellakin poikkeuksellisia aikoja, niin poikkeuksellisia aikoja, että tarvitaan myös poikkeuksellisia toimenpiteitä. Ja jos katsotaan näitä elvytystoimia, joita te, ed. Hemmilä, kehuitte erinomaisiksi ja oikea-aikaisiksi, niin olen kyllä tästä asiasta eri mieltä. Minun mielestäni nämä elvytystoimet ovat tulleet kaiken kaikkiaan kovin myöhään. Ne ovat sellaisia, että ne eivät vaan toimi tässä tilanteessa. Veronkevennykset eivät vaan toimi tässä tilanteessa. Ihmiset ovat sen verran varovaisia, että he pistävät kaiken ylimääräisen kyllä visusti säästöön pahempia aikoja varten. Hehän tietävät hyvin, että valtio tulee velkaantumaan kymmeniä ja kymmeniä miljardeja, tietävät, että edessä on vaikeat ajat, ja sitä aikaa varten ollaan valmistautumassa säästämällä, eivät ne rahat mene kulutukseen.

Elvytyksen painotuksen pitäisi olla menoelvytyksessä ja vaikuttavuudessa tulevaisuusinvestointeihin ja työllisyyteen. Tästä monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä. Monet ovat myöskin sitä mieltä, että elvytystoimien pitäisi olla hyvin tarkasti kohdennettuja. Niitten pitäisi olla väliaikaisia. Ovatko, ed. Hemmilä, veronkevennykset väliaikaisia? Entä kelamaksun poistaminen, onko se väliaikainen toimenpide? Ei, ei suinkaan, kyllä ne ovat minun käsittääkseni tarkoitettu ihan pysyviksi toimenpiteiksi, eli ne eivät täytä tätä elvytyksen peruslähtökohtaa, että niitten pitäisi olla todellakin väliaikaisia.

Edustajatoveri Laitinen nosti esiin kuntatalouden. Kuntatalous on todella vaikeassa tilanteessa, ja tilanne tulee vaikeutumaan. Mehän nyt kuulemme päivittäin jo uutisia siitä, miten kunnat lomauttavat henkilöstöään, miten keskustellaan lomarahojen poistamisesta, leikkaamisesta, miten kunnat ovat myöhentämässä investointejaan, ja todellakin tulee myös käymään niin, kuten ed. Laitinen totesi, että ensi syksynä tulemme näkemään kyllä äärettömän monissa kunnissa kunnallisveron korotuksen. Tämä veronkorotus osaltaan syö pois sitä pelivaraa, jota hallitus on aikonut tehdä tällä valtion tuloveron kevennyksellä. Kaiken kaikkiaan en muutenkaan ymmärrä sellaista politiikkaa, että hallitus alentaa progressiivista valtion tuloveroa ja samalla pakottaa sitten kunnat nostamaan kunnallisveroprosenttejaan. Te tiedätte, ed. Hemmilä, hyvin, keneen tämä kohdentuu kaikkein pahiten. Se kohdentuu juuri meidän yhteiskuntamme pienituloisiin. Minun mielestäni kyllä tässä asiassa hallituspuolueiden edustajien omantunnon pitäisi kolkuttaa ja heidän pitäisi vaatia muutosta harjoitettavaan veropolitiikkaan.

Mielestäni me tarvitsisimme ehdottomasti uutta veropoliittista linjaa, (Puhemies: 5 minuuttia!) oikeudenmukaisempaa linjaa, sellaista verotusta, joka perustuisi veronmaksukykyyn ja varallisuuteen. Tärkeää olisi myöskin pitää veropohja laajana ja tiiviinä. Nythän sitä on rapautettu tämän hallituksen toimesta hyvin monella tavalla.

Yhden asian haluan vielä nostaa, arvoisa puhemies, ja se on tietysti tämä työllisyystilanne ja erityisesti nuorisotyöttömyys. Siitä on varmaankin eilen täällä salissa keskusteltu. Itse en päässyt osallistumaan siihen keskusteluun, mutta se on asia, joka pitäisi ottaa äärettömän vakavasti. Kyllä odottaisin, että hallitukselta nyt todella nopeasti tulisi työllisyyttä ja taloutta elvyttävä lisäbudjetti vielä ennen meidän kesätaukoamme, koska tämä on todellakin niin tärkeä, niin vakava asia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti kommenttina ed. Kalliolle, että te olette aivan oikeassa yhdessä asiassa, että niin sanottu kulutuselvytysvaikutus loppui tilastojenkin mukaan maaliskuussa nyt myöhäistalven aikana. Ihmiset rupesivat laittamaan sukanvarteen rahaa. Minulla oli ilo ja kunnia innostuneena katsoa erään suuren ylikansallisen firman tavaratalon Helsingin alueen konttoreiden myyntitilastoja, millä tavalla on tapahtunut tämä muutos, mitenkä kertaostojen määrät, arvot, laskivat voimakkaasti, uudelleen suuntautuivat jnp. Elikkä te olette tässä oikeassa, mutta elvytys pitää rakentaa vähän toisella tavalla.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Demarit tuntuvat arvostelevan tämän hallituksen talouspoliittista linjaa ja erityisesti tämän hallituksen veropolitiikkaa. Mutta olen täysin vakuuttunut siitä, että jos demarit olisivat nyt hallituksessa, niin talouspolitiikka olisi jokseenkin saman sisältöistä kuin se nyt on ja varsinkin veropolitiikka. Ehkäpä tämä porvarihallitus on nyt keventänyt pieni- ja keskituloisten verotusta enemmän kuin SDP olisi keventänyt. Siitä, kenelle suunnataan veronkevennykset, on hyvänä esimerkkinä edellisen hallituksen ja nimenomaan sosialidemokraattisen valtiovarainministerin esitys, joka täällä eduskunnassa meni äänestyksen jälkeen läpi, eli esitys omaisuusveron poistamisesta. Tämä jos mikä suosii sitten paremmassa taloudellisessa asemassa olevia suomalaisia, vai mitä, ed. Kallio?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme me, ed. Pulliainen, kyllä olleet oikeassa varmaan monessa muussakin asiassa, mutta nimenomaan tässä kulutuselvytyksessä erityisesti, koska todellakin näin käy, että ne rahat, jotka säästyvät veronkevennyksinä, menevät todellakin säästöön eivätkä mene kulutukseen, niin kuin hallitus kuvitteli. Eli minun mielestäni missään tapauksessa ei kannattaisi ottaa velkaa veronkevennysten kattamiseen. Olisi kannattanut jättää tämä kevennys tekemättä. Mutta näyttää siltä, että tästä veronkevennyksestä tuli jonkinlainen periaatekysymys, arvovaltakysymys, hallitukselle. Hallitus ei voi siitä perääntyä.

Kuten totesin, ed. Hemmilä, niin tämä hallituksen harjoittama veropolitiikka ei ole oikeudenmukaista. Se suosii suurituloisia. Te tiedätte hyvin tarkkaan, miten kunnallisvero kohdentuu. Hyvinkin pienistä tuloista maksetaan kunnallisveroa, mutta valtionveroa vain noin yli 12 000 euron vuosituloista. Eli tämä teidän politiikkanne ajaa siihen, että kunnat joutuvat ensi syksynä nostamaan veroprosenttejaan, ja se todellakin kohdistuu pienituloisiin.

Markku Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Lama ei tullut pyytämättä ja yllättäen. Kyllä se perusmatematiikka varsin yksinkertaista siellä taustalla on. Jos rahaa tehdään tietyille tahoille ylimäärää ja sekoitetaan koko talous, niin ei sen varmaankaan mikään yllätys pidä olla, että maailma menee sekaisin.

Noususuhdanteessakin Suomen pankkien talletusten ja lainojen erotus on lipsahtanut -50 miljardin euron tasolle. Tästä pitäisi jo yksinkertaisemmallakin ajattelulla selvitä, että myöskin meidän taloutemme on velkaan perustuva. Sitä 50 miljardin vajettahan pankeille on yritetty korvata nyt vakuuksia vaatimatta sillä hallituksen myöntämällä tuella, jota pankit eivät vielä onneksi ole tarvinneet, ja tällä hetkellä niillä on aikaa ottaa sitä tämän vuoden loppuun asti. Vastustin tätä hallituksen valtakirjaa myöntää tarvittaessa tukia ja tulen vastustamaan myöskin jatkoajan lisäämistä. Meidän pitää ymmärtää, että meitä on tässä finanssijärjestelmässä uunotettu, ja meidän pitää jossakin vaiheessa sanoa, että tämä peli ei vetele.

Eläkerahat on se viimeinen pelastuskeino, jolla voimme tilanteen nollata, ennen kuin joku muu tulee sanomaan, mitä meidän maassamme tehdään. Vielä vuosi sitten eläkerahat miinus valtionvelka oli 60 miljardia plussan puolella. Tällä hetkellä nämä rahat lähestyvät toisiaan. Nämä luvut alkavat olla yhtä suuria.

Bkt ei ole mittarina ainoastaan turha vaan myös täysin harhaanjohtava. Tosiasiassa korkea bkt:mme on rasite ja kertoo kilpailukykymme heikkoudesta avoimessa maailmantaloudessa. Hintatasomme on karannut käsistä, ja teollisuus ei ilman tukitoimia Suomeen palaa.

Pankeille myönnetyt päätökset on tehty ilman todellista tietoa pankkien tilasta. Tämä on valitettava tosiasia. Tällä hetkellä pankkien pääomituslaki on Brysselissä mietinnässä. Kun Bryssel myöntää luvan tälle pankkien 4 miljardin pääomittamiselle, sen jälkeen asia palaa talousvaliokuntaan lausuntoa varten — odottelemme siis parhaillaan valiokunnassa sitä — ja sen jälkeen se tulee tänne suureen saliin. Tulen myöskin vastustamaan tätä pääomitusta.

Talousvaliokunta on lopettanut asiantuntijoiden kuulemisen tässä kyseisessä aiheessa, vaikka Finanssivalvonnalta ei saatu pyydettyjä taustatietoja pankkien tilasta. Käytännössä emme ole saaneet talousvaliokunnassa tässä asiassa emmekä muissakaan asioissa yhtään mitään oleellista tietoa, mikä ei löytyisi Finanssivalvonnan nettisivuilta. Sieltä voi jokainen käydä tarkistamassa, kuinka syvälle luotaavaa analyysia sieltä voi tehdä.

Arvoisa puhemies! Edessä on enää valtion ja kuntien velkaantuminen ennen lopullista romahdusta. Oma ennusteeni on, että Suomi on neljän vuoden sisällä konkurssissa, jos Ekp tai Euroopan komissio ei ala painaa rahaa. Tämäkään ei ilman Suomen sisäisiä päätöksiä kuitenkaan pelasta välttämättä Suomea. Euroalueen talous vaatisi 2 000 miljardia vuositasolla tällä hetkellä oikein kohdennettua rahaa. Valitettavasti elvytysrahat, joita laitetaan, kohdennetaan väärin.

Valtioita ei saisi päästää velkaantumaan. Se on se viimeinen pikkusormi, joka annetaan rahan vallalle. Jos valtiot velkaannutetaan, emme pääse enää irti tästä. Euroopan komissiossa ja Euroopan unionissa on hoidettava asiat niin, että valtioita ei velkaannuteta, mutta mikään ei indikoi, että näin oltaisiin tekemässä tällä hetkellä. En ole saanut minkäänlaista viitettä siitä, että tässä olisi Euroopan komissiolla tai valtiovarainministereillä jokin suunnitelma, miten tämä aiotaan hoitaa. Toivon, että tässä asiassa kanssaedustajat myöskin yrittävät kyseenalaistaa hieman ministereitä ja muita tahoja, joilta olisi mahdollista tietoa saada.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Uusipaavalniemen puheenvuoron jälkeen ei voi jäädä sanattomaksi, vaan pitää muodostua vähän useampisanaiseksi. Nimittäin en missään nimessä ryhdy yrittämäänkään kumota sitä, mitä hän sanoi. Minä luin nämä lehtihaastattelut muun muassa Kalevasta varsin huolellisesti, ja tämä perusfilosofia on mielestäni aivan täysin, niin kun hän käyttää ilmaisua, matemaattisesti relevantti.

Arvoisa puhemies! Minä palautan mieleen tästä salista ne keskustelut — tämä on hyvin tärkeä asia, ed. Uusipaavalniemi, te ette ollut täällä silloin — kun mentiin euroon ja kun esitin kriittisiä havaintoja tässä suhteessa ja minut lynkattiin perusteellisesti, mutta nyt minä palautan lyhyesti mieleen, mistä oli kysymys. Silloin se oppi, mikä liitettiin tähän euroon, se oli hyvin samaa, mitä te nyt kerrotte, mutta se taas yleensä on täällä unohtunut. Nimittäin silloin sanottiin hyvin selvästi tässä salissa, opettavaisesti meille, että se, mikä on suuri muutos aikaisempaan, on, että devalvaation aika on ohi. Se, missä se näkyy, on se, että eurot vaan loppuu. Yksinkertaisesti euroja ei vaan ole käytettävissä, elikkä sitten siirryt oravannahkoihin, jos on oravan pyyntiaika ja osaat nahkoja käsitellä, noin symbolisesti.

Elikkä siis toisin sanoen tämä filosofia on täysin yhtä pitävä sen matematiikan kanssa, mitä te edustatte, koska silloin sitten pitää velkaantua, mutta millä sen arvonlisän saat niin, että pystyt sen homman hoitamaan pois. Tässähän ei silloin jää mitään muuta jäljelle tälle tielle kuin ensiksi deflaatio, jota nyt esimerkiksi Japanissa tapahtuu jo pikkuhiljaa sikäläisen valuutan ja hintatason kohdalla, ja sitten sen jälkeen se kääntyy erittäin voimakkaaksi hyperinflaatioksi, jonka jälkeen setelirahoituksella annetut setelit menettävät arvonsa.

Nythän on, ed. Uusipaavalniemi, sillä tavalla, että näinhän jo tapahtuu. Sen te jätitte kohteliaasti kertomatta. Ei ole kun muutama viikko aikaa siitä, kun Ekp teki juuri tässä suhteessa 60 miljardin euron setelirahoituspäätöksen, ja edelleen Yhdysvalloissa tämä sama luokka on biljoonia dollareita, siis pelkkää setelirahoitusta. Minä omassa puheenvuorossani kuvasin sen, kuinka se tapahtuu, jos se on jollekin epäselvää. Elikkä te olette hyvin oikeilla jäljillä tässä asiassa ja ilmeisesti ehkä valitettavasti ihan oikeassakin. Olen tässä uusimmassa kirjassani, joka ensi viikolla tulee painosta, kannattaa lukea, käsitellyt myöskin tätä täsmälleen samaa asiaa.

Arvoisa puhemies! Jos vielä näin myöhäisenä hetkenä sallitaan elvytyksestä vielä todeta, mikä tässä katsannossa kuin äsken kuvasin on se keino elvytykselle, kun se kulutuselvytys on, ed. Kallio, se on historiaa nyt tältä erää, olette aivan oikeassa. Se on se, että kehitetään sellaisia, kun nyt vielä sijoitusvarallisuutta on, sijoitetaan ne sellaiseen välttämättömään toimeliaisuuteen, kuten uusiutuvaan energiaan, joka pyörittää varallisuutta koko ajan tämän valtion rajojen sisäpuolella. Siis jokainen kierros, siinä ei ole velkaa mitään, vaan se on reaalista arvoa ja kiertoa. Tälle perusteelle meidän nykyinen uusi oppi-isämme John Maynard Keynes rakensi maailmanvaluutta-ideansa, jossa hän lähti siitä, että se maailmanvaluutta on luonnonvaravakautettu. Se on siis täysin, minä ymmärrän, sopusoinnussa sen kanssa, mitä te, ed. Uusipaavalniemi, täällä olette edustanut. Olette keynesiläinen ja ilmeisesti oikeassa, kun Keynes on ainut, joka on tällä hetkellä enää talousteoreetikoista jollakin tavalla arvostamisen arvoinen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On syytä myös palauttaa mieliin, miten tämä talouskriisi viime vuonna alkoi. Oikeastaan näihin aikoihin viime vuonna oli jo hyvinkin näkyvissä, mitä tuleman pitää, mutta viime syksynähän sitten kaikki jysähti, kun rahamarkkinat romahtivat maailmanlaajuisesti alkaen Yhdysvalloista. Siinä yhteydessä tuhansien miljardien verran, siis tuhansien miljardien eurojen verran, paloi rahaa taivaan tuuliin. Se oli sitä kuplatalouden rahaa. Siitä tämä kaikki lähti vyörymään. Nyt onkin tilanne se, että kun muistetaan, että Japanissa valtion velkaantumisaste on 200 prosenttia ja Yhdysvalloissakin jo lähes 100 prosenttia, Suomessa vain noin 30 prosenttia bkt:stä, kun muistetaan nämä tosiasiat Euroopan maista, EU-maista, euromaista, niin monet maat ovat hyvin paljon velkaisempia kuin Suomi.

Nyt kun yritetään elvyttää ja valtiot ottavat velkaa, niin mikä suuri uhka tässä piilee? Uhka on nimittäin se, että tällä hetkellä erittäin alhaisella tasolla olevat korot lähtevät nousuun. Tämä saattaa olla tosiasia jo vielä tämän vuoden loppupuolella tai ainakin vuoden kuluessa. Korot lähtevät nousuun, ja se johtuu siitä, että kun valtiot myöskin nyt yhä enenevässä määrin lainaavat sitä rahamarkkinoilta huvennutta rahaa, niin totta kai, kun kysyntä ylittää tarjonnan, tällöin ilman muuta myöskin korot nousevat. Tämä on erittäin vakava uhka hyvin monille suomalaisille perheille, hyvin monille suomalaisille yrityksille, jotka ovat viime aikoina ja viime vuosina velkaantuneet. Monet maksavat korkoa tällä hetkellä 2 prosentin paikkeilla, jopa allekin 2 prosentin todellisen koron. Jos se esimerkiksi kolminkertaistuu tässä lähiaikoina, niin silloin alkaa kyllä monen yrityksen talous yskähdellä ja seuraukset saattavat olla paljon pahemmat kuin mitä tällä hetkellä osataan ollenkaan kuvitella.