Arvoisa puhemies! Sähkö on tänä päivänä jokaiselle suomalaiselle välttämättömyyshyödyke. Ilman sähköä ei käytännössä pysty elämään.

Sähkölaskun loppusumma on kasvanut viime aikoina merkittävästi, ja näyttää siltä, että kasvaa myös jatkossa. Hallitus on korottamassa vuoden 2014 alussa sähköveroa ja tehnyt esityksen uudeksi sähkömarkkinalaiksi, jota parhaillaan myös eduskunnassa käsitellään. Sillä pyritään parantamaan sähkön toimitusvarmuutta, mutta samalla maakunnissa sähköyhtiöille tulee miljardien kaapelointikustannukset parille seuraavalle vuosikymmenelle. Tämä miljardien kustannus aiotaan maksattaa sähkönkuluttajilla sähkön siirtohintoina. Kysyn ministeri Vapaavuorelta: mitä hallitus aikoo tehdä, ettei uusi sähkömarkkinalaki kaksin- tai jopa kolminkertaista sähkön siirtohintoja?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tapaninpäivänä vajaa kaksi vuotta sitten Tapani-myrskyn jäljiltä sähköt olivat poikki jopa useita päiviä useissa eri paikoissa eri puolilla Suomea, mistä aiheutui erittäin suuria kustannuksia Suomen kansalaisille.

Tästä lähti liikkeelle keskustelu siitä, että sähkön toimitusvarmuutta pitää kansakunnassa lisätä. Sen jälkeen on tehty lainsäädäntötyötä, jonka jäljiltä meillä on sähkömarkkinalaki tosiaan juuri tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, ja lähtökohtana on, että seuraavan 15 vuoden aikana jokaisen sähköyhtiön pitää hoitaa asiansa siten, että myrskyn jäljiltäkään ei synny yli 36 tunnin mittaisia katkoksia. Eli tavoitteena on nimenomaan parantaa kuluttajien asemaa ja toimitusvarmuutta. Tähän liittyen on laskettu, että kustannukset tulevat nousemaan keskimäärin 8—10 prosenttia 15 vuoden aikana, joka on keskimäärin siis erittäin vähän siitä toimitusvarmuudesta. Kuitenkin tiedostan, että maassa on muutamia alueita, muutamia sähköyhtiöitä, joissa haaste on suurempi, ja sitä varten meillä on erittäin pitkä 15 vuoden siirtymäaika.

Arvoisa puhemies! Suomen vaihtotasevajeen keskeinen syy on riippuvuutemme tuontienergiasta. Hallitus on täysin epäonnistuneella energiapolitiikalla edistänyt tätä kehitystä heikentämällä kotimaisen energian asemaa suhteessa tuontienergiaan. Useat energiayhtiöt ovatkin nyt korvaamassa kotimaisen bioenergian, kuten turpeen, puuenergian, nimenomaan kivihiilellä. Hallituksen energiapolitiikasta kärsivät näin ollen sekä talous että ympäristö.

Hallitus ei myöskään ole kovin innokkaasti tukenut hajautettua energiantuotantoa. Suomessa on paljon osaamista hajautetun pienenergiantuotannon sekä älykkäiden energiaverkkojen saralla, ja toimialasta voi nousta maallemme merkittävä työllistäjä ja jopa kilpailutekijä. Eikö olisi järkevämpää lopettaa kotimaisen energiantuotannon aseman heikentäminen ja pistää energiaeurot mieluummin kiertämään kotimaassa kuin naapureille? Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo edistää kotimaisen energiantuotannon ja ennen kaikkea kotimaisen hajautetun pienenergian asemaa?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On tietenkin selvää, että tässä salissa opposition edustaja kertoo, että hallituksen kaikki politiikka, tässä tapauksessa energiapolitiikka, on täysin epäonnistunutta.

Toisaalta ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation, OECD:n energiajärjestö IEA:n, pääjohtaja toissa viikolla Suomi-raportin julkistamisen yhteydessä totesi, että Suomi on energiapolitiikan mallimaa koko maailmassa. En ota tästä ansiota itselleni. Se on meidän pitkän linjan tulosta. Edustaja Pekkarinen aikanaan ja häntä edeltävät teollisuusministerit ovat tehneet erinomaisen hyviä ratkaisuja, ja meidän kaikkein suurin vahvuutemme on itse asiassa se, että emme ole riippuvaisia mistään energianlähteestä, vaan meillä on erittäin hyvin hajautettu järjestelmä. Eli tältä osin uskallan olla noin kutakuinkin täysin eri mieltä kysyjän kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Pienimuotoisen sähkön, kuten edustaja Turunen tässä mainitsi, ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi tulee keventää syöttötariffin hallintobyrokratiaa ja kehittää laitosten uutuusvaatimuksen käsittelyä. Lisäksi tariffijärjestelmän alaraja olisi poistettava metsähake- ja biokaasuvoimaloilta, tai ainakin sitä tulisi laskea huomattavasti.

Kustannustehokkain tapa alentaa pientuotannon kustannuksia on pyrkiä tekemään siitä mahdollisimman sujuvaa ja yksinkertaista. Pientuotannon yleistyminen edellyttää, että valmistajien, järjestelmätoimittajien ja verkkoyhtiöiden kannalta asiat hoidetaan mahdollisimman automaattisesti, samaan tapaan kuin vaikkapa kännykkäliittymien avaaminen tai auton rekisteröinti. Kysyn ministeri Vapaavuorelta: aikooko hallitus aidosti puuttua sähkön ja lämmön pientuotannon käytännön esteiden poistamiseen edellä kerrotuilla keinoilla?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajaa varsin rakentavasta ja hyvin muotoillusta kysymyksestä. Minun mielestäni juuri tällä tavalla meidän pitää pystyä käsittelemään näitä asioita.

Lyhyen kaavan mukainen vastaus on, että aikoo. Meillä on liikkeellä useita eri selvityksiä, joitten tarkoituksena on nimenomaan helpottaa energian erilaista pientuotantoa ja siihen liittyviä monia käytännön haasteita. Monissa asioissa on jo päästy eteenpäin, mutta olemme useitten sinänsä varsin hankalien käytännön ongelmien edessä, joista osa esimerkiksi liittyy verotukseen. Niihin ei ole olemassa ihan helppoja ratkaisuja, mutta haaste on tiedostettu ja tämän eteen tehdään töitä.

Herra puhemies! Hallituksen aikeet sähkönsiirron varmistamiseksi ovat ihan oikeita, se on aivan päivänselvä asia. Mutta, ministeri Vapaavuori, se pitää tehdä niin, että sillä ei rasiteta ylenpalttisen paljon maaseudulla asuvia ja maaseudulla yrittäviä. Nyt tämä huoli on maaseudulla aivan aito, kun otetaan huomioon myöskin se, että niin hallituksen tavoitteena kuin kaikkien muidenkin tavoitteena on se, että maaseudun voimavarat, uusiutuvat luonnonvarat, otetaan tehokkaammin ja paremmin käyttöön ilmastosyistä, taloussyistä, vaihtotasesyistä ja niin edelleen. Huolehtikaa siitä, että se tapa on sellainen, että tätä lisärasitusta ei tule.

Maaseudun yritykset ja maaseudulla asuvat eivät enää kestä tämän hallituksen jatkuvasti toinen toistaan vain hurjempia maaseudulla asumisen ja yrittämisen esteitä ja lisäkustannuksia aiheuttavaa politiikkaa. Pistäkää nyt stoppi sille ja tehkää ne asiat niin kuin ne kuuluukin tehdä: tasapuolisesti ja tasapainoisesti. Ja pienimuotoinen energiatuotanto — siinä on valtavat mahdollisuudet. Taloussanomissa oli tänään otsikko "Villi idea: Energiataloudella Eurooppa nousuun." Pankaa nyt tämä toimeksi.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin nyt koko eduskuntaa siitä isosta, valtavasta keskustelusta, joka tässäkin salissa käytiin silloin, kun ne myrskyt meidät kohtasivat, ja siitä valtavasta polemiikista, joka syntyi niistä useitten päivien sähkökatkoksista ja niistä aiheutuneista erittäin isoista ongelmista monille suomalaisille, ja myös siitä tietoisuudesta, etteivät nämä myrskyt ole täydellisiä poikkeuksia vaan niitä on jatkossa odotettavissa enemmänkin. Nimenomaan oli tämän salin vahva tahto ryhtyä toimiin toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Sitten toinen asia on se, että sitä on mahdotonta tehdä ilmaiseksi. On itsestään selvää, että se maksaa, ja kyllä kuitenkin meidän järjestelmä sitten viime kädessä lähtee siitä, että asiakas maksaa. Mutta koska me tiedämme, että se on niin kallista kuitenkin, niin siihen liittyy ensinnäkin se, että tuli erittäin pitkä siirtymäkausi, 15 vuotta, ja olen jo talousvaliokunnallekin omalta osaltani ilmoittanut, että minulle sopii sekin, että otetaan vielä pitempi siirtymäkausi niille yhtiöille, jotka ovat kaikkein suurimmassa vaikeudessa. (Puhemies koputtaa) Sen lisäksi pidensimme tätä maksimisähkökatkosta 36 tuntiin 24:stä, mikä oli alkuperäinen tavoite.

Vastaan on tultu, mutta ei mitään saa ilmaiseksi, ei myöskään parempaa sähköturvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Täällä mainittiin tämä pienimuotoinen sähköntuotanto, jolla tarkoitetaan muutaman kymmenen kilowatin tuotantoa, esimerkiksi. Minun mielestäni sinne ei ole mitään järkeä ruveta rakentamaan syöttötariffia, koska se liikevaihto pyörii alle 1 000 eurossa vuodessa. Sinne kaikkein toimivin malli on tämä nettomittarointi, nettolaskutus, jossa mittari pyörii toisinpäin silloin, kun sinne verkkoon työnnetään sähköä. Hallitusohjelmassa on mainittu tämä nettomittarointi, että sitä selvitetään. Samoin Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä esitti, että tehdään Suomeen kaksi pilottialuetta, joissa näitä kokeillaan. Nettomittaroinnissa olevat verokysymykset voidaan kyllä ratkoa sillä, kuinka paljon siitä sähköstä hyvitetään. Arvoisa ministeri Vapaavuori, mitä tälle asialle kuuluu?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tiedän, että tässäkin asiassa edustaja Sipilä on allekirjoittanutta parempi asiantuntija, koska taitaa olla niin, että hänen omassa huushollissaan on nimenomaan tämäntyyppiseen järjestelyyn tukeuduttu.

Tämä nettolaskutus on itse asiassa erittäin hankala ja haastava kysymys ennen kaikkea sen takia, että helposti syntyy tilanne, jossa ylimääräistä sähköä syntyy kauniina kesäpäivänä, jolloin on lämmintä, ja sitten sitä voidaan työntää verkkoon olosuhteissa, joissa sähkön hinta on alhainen, ja sitten sitä halutaan ottaa takaisin, tai sitten esimerkiksi talvella, kun on kylmä, jolloin sähkön hinta on jotain kokonaan muuta — tämä ei ole ihan yksinkertainen kysymys jo tästä tulokulmasta. Sen lisäksi on tietenkin monta, monta, monta muuta kysymystä liittyen vaikkapa tähän liittyvään verotukseen.

Meillä on työryhmä tätä pohtimassa. Sen työryhmän toimikautta nyt en ihan tarkkaan muista, mutta tämän vuoden puolella kuitenkin on valmistumassa, ja palataan sitten asiaan.

Tämä on otettu tosissaan, mutta tämä ei ole helppo kysymys.

Arvoisa puhemies! Minusta tästä kysymyksestä on tehty vaikeampi kuin se on. Silloin kun tehdään esimerkiksi puulla sähköä, niin siinähän syntyy talvella sitä lämpöä, ja silloin talvella tarvitaan myöskin lisää sähköä. Silloin kun puhutaan pienimuotoisesta tuotannosta, niin ne eivät missään tapauksessa tule ylittämään verkostohäviöitä, jotka ovat suurin piirtein 2 prosenttia tuolla verkossa. Jos se rajoitetaan tämän verkostohäviön suuruiseksi, niin ei tästä mitään tuotanto-ongelmaa kyllä tule. Minun mielestäni tämä vaatisi nyt vain luovuutta, että tämä asia saadaan ratkaistua.

Minun mielestäni nämä nettolaskutuksen verotusongelmat saadaan ratkaistua sillä, että tehdään vähän luovempi ratkaisu, kuinka paljon siitä sähköstä hyvitetään sitten takaisinpäin.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilän puoluetoveri, edustaja Pekkarinen oli kahdeksan vuotta energiaministerinä. Jos tämä olisi helppo asia ratkaista, olen varma, että Pekkarinen olisi sen ratkaissut.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, Suomessa on ollut viime vuosiin saakka läntisen Euroopan halvin tai toiseksi halvin sähkö, mutta sähkömarkkinalaki, joka on parhaillaan täällä eduskunnan käsittelyssä, johtaa nyt siihen, että siirtohinnat osassa maata kaksin—kolminkertaistuvat, osassa maata ne laskevat. Näinhän ei voi olla, tätähän ei voida hyväksyä. Olen tyytyväinen siihen, että ministeriö on ollut valmis joustamaan, mutta meidän pitää nyt valiokunnassa täällä löytää, ja koko eduskunnan, sellainen ratkaisu, joka tekee oikeutta eri puolilla Suomea sähkön kuluttajille ja sähkön tarvitsijoille.

Mutta, arvoisa puhemies, hallituksen toimet eivät kyllä kaikin osin ansaitse todellakaan kiitosta. Kivihiilen hinta on romahtanut, ja samaan aikaan, kun kivihiilen hinta on romahtanut, olisi pitänyt kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä parantaa, mutta mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on päinvastoin heikentänyt kotimaisten uusiutuvien ja turpeen kilpailukykyä kivihiileen nähden, ja tämä on väärä ratkaisu. Me olemme jättäneet aloitteen, nämä hallituksen huonot ratkaisut pitää peruuttaa.

Mitä tulee vielä siihen, miten on nettomittaroinnin ja pienimuotoisen tuoton verkkoon pääsy, meillä nyt on mittarointijärjestelmän uudistuminen (Puhemies koputtaa) tapahtumassa tämän vuoden loppuun mennessä ja se luo mahdollisuudet sille, että pienimuotoinen pääsee verkkoon. Sillä on pieni merkitys, (Puhemies: Jaha, aika on täynnä!) mutta sillä ei ole suurta merkitystä Suomen sähköjärjestelmän kannalta.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen puhuu niin paljon nopeammin kuin minä, että siinä tuli niin monta teemaa, että kaikkiin en ehdi vastata. (Naurua)

Mutta otetaan nyt vielä kerran tämä kivihiilikysymys. Pitää täysin paikkansa, että kivihiilen kilpailukyky on globaalisti parantunut johtuen osin globaalista talouskriisistä, johtuen osin Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouksesta. Tämä on tosiasia ja asettaa erittäin suuren haasteen eteen koko Euroopan, myös Suomen, ja tästä me olemme tasan yhtä huolissamme kuin te siellä oppositiossa.

Sitten siinä, että se on vaikuttanut tai saattaa vaikuttaa tiettyjen energialaitosten ratkaisuihin lähitulevaisuudessa, taas suurin ongelma on se, että turvetta ei ole ollut saatavilla, mihin taas on kaksi syytä. Yksi on se, että meillä on ollut kaksi poikkeuksellisen sateista kesää, ja toinen se, että meidän turpeen luvitusjärjestelmä tökkii pahasti.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on todella hyvää keskustelua siinä suhteessa, että kyllähän sähköverkkojen Suomessa on oltava kunnossa, koska olemme niin riippuvaisia sähköstä, ja tämä on ollut erittäin hyvä esitys, että tehdään nyt sellaisia määrittelyjä, että ihmiset saavat mahdollisimman nopeasti sähkön. Se edellyttää sitten, että on joitain kustannuksia. Toinen puoli on myöskin sitä, että me olemme nyt maailman ensimmäisenä tekemässä älyverkkoja, jolloin me pystymme tähän pienimuotoiseen tuotantoon. Me olemme tehneet hyvää pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, ja kaikkien pitäisi täällä tunnustaa se.

No, sitten on kysymys tästä sähkön siirtohinnasta. Niin kuin ministeri jo sanoi, niin ollaan antamassa lisää aikaa, ehkä poikkeuslupia myöskin niille yhtiöille, joilla on enempi ongelmia, että tämä pysyisi mahdollisimman pienenä sitten. Mutta sitten muita keinoja myös voisi miettiä. Onko ministeri miettinyt sellaisia, että ei välttämättä tarvitse aina laittaa maakaapeleita joka paikkaan, mikä nostaa sitä hintaa? Voisiko esimerkiksi tätä tilannetta pelastaa vaikka aggregaateilla, vastaavilla, jos mennään sellaisiin paikkoihin, ettei ole järkevää enää maakaapelia laittaa? Yritetään löytää joustavia malleja.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että sähkömarkkinalain muutosesitys, joka on eduskunnan käsittelyssä, jota talousvaliokunta on käsitellyt jo pitkään, ei sisällä kaapelointipakkoa. Se ei sisällä kaapelointipakkoa. Siinä lähdetään liikkeelle siitä, että eri tavoin pitää pystyä järjestämään se, että vakavankin myrskyn tai muun jäljiltä siirtoverkko pystytään korjaamaan 36 tunnissa.

Toki on myönnettävä, että eräillä alueilla Suomessa se käytännössä saattaa tarkoittaa kaapelointivelvoitetta, mutta muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Olen ihan varma, että niitten lisäksi, mitä siinä lakiesityksessä on jo määritelty, seuraavan 15 vuoden aikana suomalaiset kekseliäät insinöörit tulevat vielä keksimään lisää.

Arvoisa puhemies! Maansisäisen kaapeloinnin aiheuttama sähkönhinnan nousu ei ole suinkaan ainoa tekijä, joka vaikuttaa jatkuvasti nouseviin energianhintoihin, vaikka näin kuulee usein väitettävän. Esimerkiksi kivihiilen polttaminen turpeen sijasta on nostanut useilla paikkakunnilla, muun muassa Kuopiossa, sähkönhintaa jopa 15—20 prosenttia. Pienituloisten jo valmiiksi tiukalla olevat kukkaron nyörit tiukkenevat entisestään ministeri Niinistön, vihreiden saneleman ja kansalaisille kalliiksi käyvän energiapolitiikan johdosta. Sitten, miten on, ministeri Vapaavuori, kumpi teille on tärkeämpää, taata kohtuullisen hintaiset sähkölaskut pienituloisille kansalaisille vai nöyristellä vihreiden käsittämätöntä energiapolitiikkaa?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On hieman hankala asennoitua sentyyppiseen keskusteluun, missä toinen osa oppositiosta sanoo, että on hallituksen vika, että kivihiilestä on tullut kilpailukykyisempi kuin kotimaisista, ja toinen osa oppositiosta sanoo, että tämä johtaa hinnankorotuksiin. Joku tolkku tässä argumentaatiossa pitäisi olla. Minä olen sitä mieltä, että on ongelma, jos olemme tietyissä osissa Suomea siirtymässä kivihiileen sen takia, että se on halvempaa, sen takia, että ensinnäkin se on aidosti fossiilinen polttoaine ja toiseksi se ei ole kotimainen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori kuvasi sähkön nettolaskutukseen liittyvää ongelmaa, jossa kuluttaja myy verkkoon sähköä kesällä, kun sitä on muutenkin runsaasti tarjolla, ja sitten ostaa vastaavasti talvella, kun sähköstä on pulaa. Tämähän on vähän vastaava kuin se, että vaihdetaan perunoita ja minä annan vanhoja perunoita ja ministeri Vapaavuori joutuu antamaan minulle uusia perunoita. Onneksi se ongelma on hyvin yksinkertaisesti ratkaistavissa. Netotusta ei tarvitse tehdä vuoden yli, vaan se voidaan tehdä kuukausittaisissa tai viikoittaisissa jaksoissa. Netotus toimii Tanskassa, joka on myöskin EU-maa ja samoilla sähkömarkkinoilla kuin Suomi, joten kyllä se varmasti saadaan toimimaan myös Suomessa.

Mutta, arvoisa puhemies, sähkön hintahan heittelee pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla aika lailla kulloisenkin tilanteen mukaan, ja silloin, kun on huippukulutushetkiä, niin sähkön hinta meidän teollisuudella on erittäin korkea, siitä aiheutuu vakavia ongelmia, ja samaan aikaan myös päästöt ovat hyvin korkealla. Eilen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitti, että sähkömarkkinalakia pitäisi muuttaa niin, että kuluttajille annetaan vahvempia kannustimia ohjata omaa kulutustaan tämän kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Mitä mieltä te, ministeri Vapaavuori, olette tästä edeltäjänne ehdotuksesta?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kunnioitan suuresti tätä niin kuin muitakin edeltäjäni ehdotuksia, mutta se on myös asia, joka on helpommin sanottu kuin tehty. Periaatetasolla asia on juuri näin enkä voisi olla asiasta enempää samaa mieltä, ja varmasti eilisen keskustelun pohjaltakin viimeistään käynnistetään meillä energiaosastolla selvitys, miten tätä sinänsä kiistatonta, hyvää tavoitetta voitaisiin käytännössä edistää.

Arvoisa puhemies! Keskijännitteeltään 20 kilowatin ilmajohdon rakentamiskustannus vaihtelee olosuhteista johtuen 20 000 eurosta 35 000 euroon. Vastaavan jännitteinen, siis 20 kilowattia, kaapelointi maksaa 2—4 kertaa enemmän eli 40 000 eurosta 140 000 euroon kilometriltä. Lisäkustannus siirtyy, kuten täällä on jo todettu, asiakkaan maksamaan sähkölaskuun. Energiayhtiöitä ei voi siirtohinnan osalta kilpailuttaa, koska se energiayhtiö, joka omistaa verkon asiakkaan paikkakunnalla, perii niin sanotun siirtomaksun. Kilpailutuksen kohteena on ainoastaan sähkön hinta, joka on noin kolmannes asiakkaan maksamasta sähkölaskusta. Jotain asialle pitäisi tehdä, arvoisa ministeri, mutta mitä?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Suomi on suuri maa, ja täällä on monentyyppisiä olosuhteita. Iso osa näistä sähkökatkoksistahan aiheutui siitä, että myrskyn kaatamat puut katkovat sähköjohtoja, ja tämä havainnollistaa hyvin sen, miten tässä maassa tilanteet vaihtelevat. Pohjanmaalla tämä ei ole kovin suuri ongelma, koska metsiä ei ole samalla lailla, sen sijaan esimerkiksi Itä-Suomessa se on erittäin iso ongelma. Meillä on Suomessa muistaakseni 85 sähkönsiirtoyhtiötä ja meillä on 85 eri tarinaa, ja on kiistatonta, että siellä joukossa on muutama, joiden osalta ollaan erittäin suurissa haasteissa. Mutta meillä on myös semmoisia alueita maassa, kuten Lappi tai Pohjanmaa, missä tämä ei aiheuta isoa haastetta. Muun muassa tässä tarkoituksessa olen halunnut tämän 15 vuoden varsin pitkän siirtymäkauden lisäksi tulla vielä erikseen vastaan ja ehdottanut talousvaliokunnalle, että voisimme hakemuksesta myöntää neljä, jopa kahdeksan vuotta lisäaikaa niille yhtiöille, joille tämä aiheuttaa kaikkein suurimman ongelman.