Arvoisa puhemies! Itse asiassa jatkan myöskin tätä teemaa eli työllisyyden teemaa. Suuri huoli tällä hetkellä on irtisanomisista, ja työntekijöitä ei valitettavasti irtisanota vain yksityisissä yrityksissä, mutta myös yrityksissä, joissa valtio käyttää äänivaltaa. Monet valtion työpaikkojen vähentämiset tapahtuvat alueilla, joilla jo ennestään on korkea työttömyys. Itellan tehostamistoimet johtavat satojen työntekijöiden vähentämiseen, ja myös Finnair antaa lopputilejä sadoille. Neste Oil on ulosliputtamassa kolme säiliöalustaan, ja Talvivaara kylpee tunnetuissa ongelmissa. Myös monilla tehdaspaikkakunnilla herättää huolta Stora Enson 200 miljoonan säästöohjelma.

Hallitusohjelman mukaan Suomessa valtion omistajapolitiikkaa kehitetään ja omistajaohjausta vahvistetaan. Tavoitteeksi on asetettu henkilöstöä arvostava pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka. Kysynkin valtion omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Heidi Hautalalta: hallituksen linjaukset ovat hyvät, mutta miksi käytännön omistajaohjaus näyttää olevan päinvastainen (Puhemies koputtaa) kuin hallitusohjelmaan on kirjattu?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Omistajaohjausministeri, olisi se sitten kuka tahansa, joutuu hyvin usein tilanteeseen, jossa on viitattava siihen, että omistajaohjausperiaatteessa ilmoitetaan myös noudatettavan pörssilakia ja osakeyhtiölakia.

Nyt esimerkiksi jos puhutaan, jos aloitetaan tästä alueellisesta keskittämisestä, niin onhan selvä asia, että maan tasapainoinen kehittäminen on tärkeää, mutta se ei ole valtion omistuksen tehtävä. Se on aluepoliittinen tehtävä, ja siihen luonnollisesti on käytettävissä erilaisia välineitä, joista lähinnä työ- ja elinkeinoministeriö vastaa.

Sitten nämä valitettavat irtisanomiset, jotka ovat mielestäni osoitus siitä, että on käynnissä valtava rakennemuutos elinkeinoelämässä. Täällä on jo viitattu metsäteollisuuden rakennemuutokseen, ja on hyvin tärkeää, että Suomessa kaikilla keinoilla pyritään luomaan metsäteollisuudelle uusia tuotteita. Siitähän on hyviä esimerkkejä, uusia biomateriaaleja esimerkiksi, myöskin bioenergia on mahdollisuus. Mutta valtion omistusohjauksella ei voida pakottaa yhtiöitä hidastamaan sopeutumista siihen rakennemuutokseen, ja valitettavasti siihen liittyy se, että paperikoneet eivät käy samalla tavalla kaupaksi kuin ennen. Tosin juuri luin, että Metso on myymässä Kiinaan yhtä pehmopaperikonetta, ja edustaja Myllerille voinkin kertoa, että maailmassa ainoa paperilaji, jonka kasvu lisääntyy tai jonka kulutus lisääntyy, on pehmopaperi. Eli yhä useammat ihmiset pääsevät pyyhkimään mukavammin itseään. (Puhemies koputtaa) Mutta valitettavasti paperin kulutus muuten ei lisäänny, eli... (Puhemies: No niin, aika on tullut täyteen, arvoisa ministeri!)

Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri sanoi, että valtionyhtiöillä ei ole tällaisia aluepoliittisia velvoitteita, valtionyhtiöillä on kuitenkin yhteiskunnallisia velvoitteita, ja mielestäni myöskin se, että katsotaan koko maata kokonaisuutena, kuuluu yhteiskunnallisiin velvoitteisiin.

Suomen hallitus teki mittavan yritysveroremontin tukeakseen suomalaista yritystoimintaa ja ennen kaikkea työllisyyttä. Miten valtionyhtiöissä käytetään näitä mahdollisuuksia hyväksi? Hallitushan muutoin on patistanut yrityksiä nyt työllistämään, koska hallitus on tältä osin tehnyt oman velvoitteensa. Arvoisa ministeri Hautala: miten valtio käyttää ääntään valtio-omisteisissa yhtiöissä, jotta myös tämä laajempi yhteiskunnallinen vastuu tulee huomioon otetuksi?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, yritysvastuu on omistajaohjauksen yksi keskeisiä teemoja tällä vaalikaudella ja se luonnollisesti kattaa myös suhtautumisen henkilöstöön. Mutta siinä olennaista on se, että voimme edellyttää, että yhtiöt harrastavat ensiluokkaista politiikkaa suhteessa henkilöstöönsä. Mutta se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos taloudellisista syistä yhtiön on pakko supistaa toimintaansa, niin silloin, jos mennään yt-neuvotteluihin, aina, totta kai, täytyy suosia lomautuksia irtisanomisten edellä ja näin.

Nyt, kun edustaja Myller viittasi tähän paljon puhuttuun Itellan tapaukseen — itse asiassa ei viitannut suoraan tähän ulkoistamiseen, videokoodauksen ulkoistamiseen Filippiineille, mutta sanon siitäkin, että sillä ei menetetä yhtään työpaikkaa ja niissäkin työpaikoissa, jotka siinä ovat palvelleet vajaatyöllistettyjä, on löydetty uusia tarkoitusperiä. Eli kyllä olemme korostaneet omistajaohjauksessa yritysvastuuta suhteessa myös henkilöstöön.

Mutta sitten on todellakin niin, että tämä rakennemuutos, josta otin nyt esimerkin edellisessä puheenvuorossa, on niin raju, että yhtiöillä (Puhemies koputtaa) ei voi kerta kaikkiaan olla velvoitteita kannattamattomaan toimintaan, sen ylläpitämiseen. Siihen tarvitaan sitten valtion budjettirahoitusta, (Puhemies: Ja aika on tullut täyteen!) mutta siinäkin on valtiolla rajoitukset.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nyt on pakko sanoa se, että kyllähän valtion omistajaohjaus on todella löysää ollut, ikävä kyllä. (Kari Rajamäki: 2007 jälkeen!) Omistaminen itse asiassa on sitä, että omistaja käyttää valtaa. Sehän on se intressi. (Kari Rajamäki: Pitäisi käyttää!) Meillä on strategisia omistuksia ja on myös sijoituksellisia. Mutta ennen kaikkea nämä strategiset omistukset, niin kyllähän silloin omistajan pitää käyttää tiedollisesti valtaa, jotta saadaan yhteiskunnalle sellaisia vaikutuksia, joita me haluamme sieltä.

Otan esimerkiksi Talvivaaran: Kyllähän se on ympäristökatastrofi, jota siellä tapahtuu, edelleenkin tapahtuu. Ja valtio suurimpana omistajana itse asiassa, melkein voi sanoa, että omistajan näkökulmasta, ikävä kyllä, on melkein tumput suorana. Milloin omistaja ryhdistäytyy? Ja milloin omistajaohjauksesta vastaava ministeri ottaa käteensä sitä valtaa, joka hänelle on annettu, ja vaatii myös selviä tuloksia sieltä yhtiön johdolta?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Aloitetaan Talvivaarasta.

Olen huomannut, että edustaja Korhonen on — ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Korhonen on — edellyttänyt, että minä erottaisin Talvivaaran toimitusjohtajan. Mutta voin teille kuitenkin kertoa, että omistajaohjauspoliittisten periaatteiden nojalla näin ei omistajaohjauksessa voi toimia. Mutta sen sijaan on aivan selvä tietenkin, että omistajaohjauksessa käydään jatkuvaa keskustelua, melkeinpä päivittäin, Solidiumin johdon kanssa siitä, miten se omistajan edustajana ottaa mahdollisimman läheiseen ohjaukseen salkussaan olevan yhtiön, jossa on vakavia ongelmia johtamisessa, mikä näkyy myös näissä mittaamattomissa ympäristövahingoissa ja mainehäviöissä, mitä siellä on tapahtunut.

Mutta, edustaja Korhonen, omistajaohjausministeri ei erota yhdenkään yhtiön toimitusjohtajaa.

Arvoisa puhemies! Valtion työpaikka, mistä saadaan verotuloja, on huomattavasti parempi kuin se, että työttömyyskortistossa maksetaan työttömyysmaksuja. Jos omistajaohjaus ei toimi, sen ääni ei kuulu, niin mielestäni se on jopa vastuun pakoilua.

Ministeri Hautala: olisiko itsekritiikin paikka?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Voin vain sanoa, että omistajaohjauksessa käytetään niitä keinoja, jotka hallituksessa on yhdessä sovittu, että siihen kuuluu. Mutta tästäkin salista, ja ei ainoastaan oppositiosta, vaan myös hallituspuolueista, tulee jatkuvasti sellaisia vaatimuksia omistajaohjaukselle, joista yhdessä olemme sopineet, että ne eivät siihen kuulu, koska meidän on noudatettava esimerkiksi myös osakeyhtiölakia, (Kari Rajamäki: Missä?) ja siihen viittaan.

On myöskin niin, että kaikki tämä ohjaus ei suinkaan tapahdu julkisuudessa, vaan on selvä, että yksi erittäin tärkeä keino omistajaohjauksessa on se, että ensinnäkin nimitämme kompetentteja, päteviä, monipuolisesti valistuneita, myös yritysvastuun kannalta osaavia ihmisiä hallituksiin. Myös nimitämme paljon naisia, jolloin saamme sitä näkökulmaa vahvistumaan. Omistajaohjaus käy jatkuvaa debattia ja keskustelua näiden hallitusten puheenjohtajien kanssa. Se on yksi keskeinen tapa vaikuttaa.