Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Tekemäni lakialoite virkamieslain
14 §:n muuttamisesta esittää virkamieslakiin
lisättäväksi yhteistyövelvoitteen.
Viimeaikainen hallinnon toiminta sekä valtionhallinnon
että kunnallishallinnon alueella osoittaa selvästi
sen, että monilta osin yhteistyössä on
edistytty ja kehitytty, mutta valitettavan monta kertaa uudistusten
ja tarkoituksenmukaisten uusien toimintakäytäntöjen käyttöönotto
estyvät yhteistyön puutteen vuoksi. Erityisesti
haluan ottaa esille käytännön esimerkin
ihan viimeaikaisesta toiminnasta.
Me toteutimme viime eduskunnan aikana hyvin merkittävän
työvoima- ja elinkeinokeskuksia koskevan uudistuksen. Nyt
voimme jo arvioida tämän uudistuksen todellista
toiminnallista etenemistä ja olen valmis hyväksymään
sen, että varmasti te-keskusten alueilla on erilaista onnistumista
ja erilaisia kokemuksia, mutta ennen kaikkea minut on pysäyttänyt
työministeriön toimesta toteutettava toisen aallon
uudistus, joka merkitsee hyvin suurelta osin sitä, että nyt
kolmen ministeriön, työvoimaministeriön,
kauppa- ja teollisuusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön,
yhteistyö on jäänyt täysin taka-alalle,
ja yksi näistä kolmesta ministeriöstä toteuttaa merkittävää uudistusta,
uudistusta, jossa jopa kahdeksan työvoimatoimistoa ollaan
ottamassa suoraan ministeriöohjaukseen. Samanaikaisesti ollaan
karsimassa työvoimatoimistoverkostoa ainoastaan ja vain
tämän yhden ministeriön hallinnonalan
tarpeista lähtien sen sijaan, että kehitettäisiin
niitä uusia yhteistyömuotoja, joita alueellinen
ja paikallinen elinkeinotoiminta ja työllisyyden hoito
edellyttävät, yhteisrintamassa, joka jalkautuu
paikallistasolle, jossa ovat mukana kaikki nämä kolme
ministeriötä. Tämän vuoksi, arvoisa
puhemies, voidaan todeta, että julkisen sektorin toiminnan
kannalta eri hallinnonalojen, kuntien ja kaupunkien sekä yksityisen
ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on tullut
keskeiseksi hyvän hallinnon toimintatavaksi.
Yhteistyöllä on usein mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä ja
parantaa tarjottavien palvelujen laatua. Verkostoituneessa yhteiskunnassa virkamiesten
tuleekin tavoitteellisesti hyödyntää valmistelu-
ja päätöksentekoprosesseissaan kansalaisten,
järjestöjen, yritysten ja muiden viranomaistahojen
osaamista ja asiantuntemusta. Yhteistyövelvoite parantaa
päätöksenteon kohteena olevien mahdollisuuksia
vaikuttaa.
Tässä haluan ottaa esimerkiksi meilläkin
useaan kertaan eduskunnassa eri tavoilla käydyn keskustelun
muun muassa kuntakoosta. Mitä todella merkitsee se, että monessa
tapauksessa kuntakokoa paljon tärkeämpi elementti
on se, millä tavalla eri kunnat löytävät
aidon yhteistyön ja tämän aidon yhteistyön
pohjalta vievät eteenpäin rakenteiden kehittämistä ja
uusien yhteistyömuotojen ja uusien toimintakäytäntöjen
edistämistä? Näin myös elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä kohentava
kehittämistyö kuntasektorilla edellyttää väistämättä sektorirajojen
ylittämistä. Ihan samalla tavalla voidaan sanoa,
että muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta
me joudumme astumaan yli perinteisten sektorirajojen, jotta toiminnot
tarkoituksenmukaisella tavalla etenevät.
Nykyisellään virkamieslaissa ei ole erityistä velvoitetta
yhteistyöhön. Virkamiesperinteet eivät
vahvoine sektorirajoineen ole kaikilta osin tukeneet laaja-alaisen
yhteistyön kehittämistä. Toisaalta yhteiskunnalliset
muutokset, kuten informaation määrän
lisääntyminen ja kilpailun vaikutusten ulottuminen
julkiselle sektorille, ovat jo voimakkaasti lisänneet toki
virkamiesten yhteistyötarvetta ja myös ihan käytännön
yhteistyömuotoja. Tässä mielessä yhteistyövelvoitteen lisääminen
lakiin merkitsee osin jo tapahtuneen kehityksen virallista vahvistamista
ja tukemista. Lakiin kirjattu yhteistyövelvoite antaa mahdollisen
tuen näin ollen jo harjoitettavalle ja kehitettävänä olevalle
yhteistyölle.
Virkamieslaissa olevat määräykset,
kuten kielto ottaa vastaan taloudellista tai muuta luottamusta heikentävää etua
tai ilmaisemasta luvatta salassa pidettäviä asioita,
takaavat virkamiehen puolueettomuuden. Yhteistyövelvoitteen
ei siten voi katsoa uhkaavan kansalaisten tasa-arvoista kohtelua
vaan nimenomaan lisäävän julkisen hallinnon
joustavuutta ja tehokkuutta.
Arvoisa puhemies! Koin tämän aloitteen merkityksellisyyden
lähinnä sitäkin kautta, että pyysin
30:ltä teiltä arvoisalta kollegalta tähän
lakialoitteeseen allekirjoitusta. Nopeassa lähestymisessä jokainen,
jolta pyysin tähän nimen, oli myös valmis
lakialoitteen allekirjoittamaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Karjula esitti lakialoitteen,
liityin yhdeksi allekirjoittajaksi mukaan. En suinkaan tehnyt sitä vain
sen takia, että tuntemani ja luotettava edustajakollega
esitti asian, vaan olin itse paneutunut pitkäaikaisesti
asiaan liittyviin kysymyksiin ja todennut, että tämän
kaltainen lakialoite on hyvinkin tarpeellinen. Itse olen
niin toimenpide- kuin toivomusaloitteilla halunnut osoittaa saman
suuntaista käytännön kehittymistä.
Ennen muuta silloin on ollut kysymys siitä, että paikallisesti
vaikka saman kunnan alueella julkisoikeudelliset yhteisöt,
esimerkiksi kunta ja seurakunta, voisivat kehittää yhteistoimintaansa ja
edelleen laajentaa tätä kolmannen sektorin suuntaan.
Tällöin voitaisiin päästä paikallisesti parempiin
palveluihin, koota voimavaroja ja vähentää kustannuksia.
Lakialoitteella, jonka ed. Kyösti Karjula on tehnyt, velvoitettaisiin
virkamiehet tähän.
Hieman mietin, että kun täällä sanotaan
voimakkaasti "on edistettävä työssään",
olisiko kenties jokin lievempi ilmaisu ollut riittävä,
mutta kenties on niin, että tarvitaan näin voimakas
ilmaisu "on edistettävä työssään".
Tuleeko sitten taas, jos ei tämä edistyminen ole
onnistuakseen, syyte virkamiehelle, että hän ei
ole edistänyt? En usko, että näin tapahtuu,
mutta tiedän sen, että eri hallinnon sektoreilla,
esimerkiksi jos ajatellaan kunnallista lainsäädäntöä ja
kirkollista lainsäädäntöä,
on monia sellaisia käytännön kysymyksiä,
jotka kaipaavat laajemman prosessin, jotta yhteistyö voi
toimia. Sen vuoksi toivon, että lakialoitetta käsiteltäessä kiinnitettäisiin
huomiota näihin näkökohtiin, että virkamies,
joka lähtee yhteistyötä tekemään,
ei suinkaan joutuisi sitten omien esimiestensä taholta
syytteisiin. Nythän tällä hetkellä on
vähän tämän kaltaisia tilanteita. Tiedän
esimerkkitapauksia, joissa virkamies on lähtenyt paikallisesti
edistämään yhteistyötä. Hän
on sitten joutunut omien hallintoesimiestensä taholta syytetoimien
kohteeksi. Hänen on katsottu rikkoneen voimassa olevia
lakeja. Tämä puoli on tarkoin kehiteltävä,
että tämä on kaikkien muiden lainsäädäntöjen
kanssa yhteistyössä. Toivon, että tähän
jatkokehittelyyn aloitteen käsittelyssä kiinnitetään
huomiota.
Keskustelu päättyy.