Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Nykyinen vuodesta 1993 voimassa ollut yritys- ja pääomaverotus on toiminut koko kansantalouden näkökulmasta aivan tyydyttävällä tavalla. Tästä huolimatta jo edellisen hallituksen aikana alettiin valmistella järjestelmän kokonaisuudistusta. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2001 asettama työryhmä tarkasteli verojärjestelmän kokonaisrakennetta. Erityisesti yritysverotuksen uudistamista pohtimaan asetettiin toinen työryhmä. Tuon työryhmän asettajana ja toimeksiannon esittäjänä oli edeltäjäni Sauli Niinistö kokoomuksesta.

Runsas vuosi sitten hallitusohjelmasta päättäneet puolueet eivät voineet ohittaa yritysverotuksen rakenteen kehittämistarvetta. Uudistuksen puitteet kirjattiin hyvin seikkaperäisesti hallitusohjelmaan. Tämän ohjelmakirjauksen pohjalta hallitus päätyi viime marraskuussa kannanottoon yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisen päälinjoista. Korostan siis, että uudistuksen tarpeellisuudesta on poliittisten puolueiden kesken vallinnut laaja yksimielisyys. Enemmän on arvuuteltu, onko Suomen voimassa olevan lainsäädännön niin sanottu avoir fiscal -verohyvitysjärjestelmä vastoin Euroopan sisämarkkinasäädöksiä ja onko tämä asia se, mikä on ajanut hallitusta ja hallituspuolueita uudistukseen.

Vastaus tuohon kysymykseen on seuraava: Vaikka EY-tuomioistuimen julkisasiamies on omassa lausunnossaan katsonut Suomen järjestelmän syrjivän suomalaisten yhtiöiden ulkomaisia omistajia, ei asiaa ole vielä ratkaistu tuomioistuimessa. Kunnes toisin todetaan, pidämme lähtökohtana, että Suomen lainsäädäntö on hyväksymiemme EY-säädösten mukainen. Perusteet uudistukselle eivät siten ole juridisia vaan taloudellisia. Uusi yritys- ja pääomaverolainsäädäntö tarvitaan, jotta järjestelmämme vastaisi tehokkaasti pääomamarkkinoiden ja yritysten toimintaympäristön kansainvälistymiseen sekä kansainväliseen verokilpailuun.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalle nyt annettu hallituksen esitys perustuu pääosin edellä mainitsemaani hallituksen kannanottoon viime vuoden marraskuulta. Tästä on kuitenkin merkittävällä tavalla poikettu yhteisöjen osakeluovutuksen verokohtelun osalta. EU-maissa pääsäännöksi muodostuneella tavalla on yhteisöjen omistamien osakkeiden luovutusvoitot säädetty verovapaiksi ja luovutustappiot sekä arvonalennukset verotuksessa vähennyskelvottomiksi. Nyt esitetty yhteisöjen luovutusvoittojen verovapaus on itse asiassa uudistuksen tärkeimpiä rakenteellisia osia. Luovutusvoittojen verovapaus mahdollistaa yritysten omistusrakenteiden joustavat muutokset.

Ennen kaikkea muutos on kuitenkin välttämätön kansainvälisen verokilpailun vuoksi. Vastaavat verovapaussäännökset johtaisivat ennen pitkää veropohjan katoamiseen Suomesta. Kansainvälisesti toimivat yritykset voisivat käyttää hyväkseen eri maiden verojärjestelmien eroja tulouttamalla voittoja verovapauden piirissä ja näyttämällä tappiot maissa, joissa ne ovat vähennyskelpoisia. Verovapaudella on myös merkitystä kansainvälisesti toimivien konsernien emoyhtiöiden ja muiden vastaavien toimintojen sijaintipaikan valinnalle.

Kaikkein olennaisin muutos yritysverotukseen tapahtuu kuitenkin yhteisöverokannan alennuksella. Verokannan alentaminen 29 prosentista 26:een merkitsee yli 550 miljoonan euron veronkevennystä. Se on suoraa kassarahaa yrityksille. Verokannan alentamisella on välitöntä vaikutusta yritysten tehdessä liiketoiminnan jatkamista tai laajuutta koskevia päätöksiä. Yrityksen omaan käyttöön jaettavaksi tai uudelleen investoitavaksi jää 3 prosenttiyksikköä enemmän investoinnin oletetusta tuotosta kulujen ja poistojen jälkeen.

Verokannan alentaminen ei yksinään riitä elvyttämään investointeja, koska kannattavuuslaskelmiin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten pääoman hinta ja investoinnin tuotto-odotukset. Kuitenkin verokannan alentamisella on huomattavaa vaikutusta. Veronkevennyksellä valtiovalta ottaa tietoisen, harkitun riskin. Yritysten toiminta sitten lopulta ratkaisee tuon riskinoton kannattavuuden. Kasvavien ja kannattavuuttaan parantavien yritysten omistajien kannalta yrityksen verotus on tietenkin olennaista.

Omistajien näkökulmasta yrityksen tuottaman voiton pitäminen yrityksen omassa toiminnassa on kannattavaa, mikäli tuotto-odotukset omassa yrityksessä ylittävät pääomamarkkinoilta keskimääräisesti odotettavissa olevan tuoton. Verokannan alentaminen on välttämätöntä myös kansainvälisen verokilpailun vuoksi. Suomen kannalta tärkeimmässä vertailumaassa, siis läntisessä naapurissamme, yhteisöverokanta on 28 prosenttia ja veropohja muun muassa yleisvarauksen vuoksi kapeampi. Verokanta on laskusuunnassa myös muissa Oecd-maissa. Useimmissa EU:n uusissa jäsenmaissa yhteisöveron taso on 20 prosentin alapuolella.

Arvoisa puhemies! Yritysten maksamien verojen alentuessa verotuksen painopistettä siirretään voitonjakoon. Osinkotuotot tulevat osittain veronalaisiksi, ja osaa luovutusvoittojen verotuksesta kiristetään. Voitonjaon verotus toimeenpannaan kuitenkin nykyistä matalammalla verokannalla. Pääomaverokantaa alennetaan 29:stä 28 prosenttiin. Lisäksi erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista tuloa on vain 57 prosenttia. Verotuksen painopisteen siirtyminen yhtiön tuloksen verottamisesta jaettavan osingon verotukseen suosii yrityksiä, joiden kannattavuus ja tulevaisuuden odotukset ovat muita parempia.

Muiden kuin pörssiyhtiöiden maksamat osingot ovat verovapaita nettovarallisuuden 9 prosentin tuoton puitteissa. Kuitenkin maksetuista osingoista 70 prosenttia on veronalaisia siltä osin kuin ne ylittävät 90 000 euron rajan vuodessa. Yhtiön veron ja osinkoveron rasitus on 113 500 euron vuositulolla samalla tasolla kuin voimassa olevan lain mukaan. Siis huomattavan korkea tuo raja on. Ehdotettu yrittäjien osinkoverotusjärjestelmä merkitsee kokonaisuutena arvioiden yrittäjäomistajille tuntuvasti pörssiyhtiöiden omistajia edullisempaa verotuksen tasoa.

Yritysten omistajien kokonaisverorasitusta tarkasteltaessa on myös otettava huomioon, että verouudistuksen myötä varallisuusverotuksen alarajaa nostetaan 250 000 euroon ja verokantaa alennetaan 0,8 prosenttiin. Yli 90 000 euron osinkojen verot voi vielä lisäksi vähentää varallisuusverosta. Tämä tarkoittaa sitä, että varallisuusveron noin 120 miljoonan tuotosta tuommoinen 50 miljoonaa euroa tulee kevennystä näillä päätöksillä.

Arvoisa puhemies! Verotusta kevennetään erityistoimin pienten yritysten ja yrittämiseensä velkaa ottaneiden yrittäjien osalta. Näillä toimin pyritään kannustamaan yrittäjäuran valintaan. Vähäisestä nettovarallisuudesta kärsivien yritysten omistajien verotusta kevennetään ottamalla veronalaiset ansiotulo-osingot kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen piiriin. Näiden yrittäjien osaltahan nettovarallisuus ei turvaa merkittäviä verovapaita osinkoja, siksi tämä uudistus heidän osaltaan. Lisäksi vuosina 2005—2009 yrittäjäosakkaat voivat vähentää yritysten osakkeiden hankintaan käytetyn velan korkoja enimmäisrajan ylittävältäkin osin.

Myös muita kuin osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittavia muistetaan. Liikkeenharjoittajan pääomatuloksi voidaan katsoa yritystulo, joka vastaa nettovarallisuuden 20 prosentin tuottoa. Siinä on siis pari prosenttiyksikköä nousua nykyisestä rajasta. Osuuspääoman korot ovat verovapaita 1 500 euron rajaan saakka vuodessa. Vähennyksen perusteella yli 900 000 kaiken kaikkiaan noin 915 000:sta osuuskunnan jäsenestä ei maksa veroa pääoman tuotosta.

Uusi yritysverotus merkitsee siis tuntuvaa huojennusta yritystoiminnan kokonaisverotaakkaan. Vastaavasti valtion verotulot vähenevät yhteensä noin 450—500 miljoonaa euroa. Pitkällä tähtäyksellä myös valtion asema veronsaajana kuitenkin paranee yritystoiminnan elpymisen myötä. Niin ikään kansainvälisesti kilpailukykyinen verotus kannustaa yrityksiä pitämään verotettavat tulonsa Suomen rajojen sisäpuolella.

Nyt esitetty yritysverouudistus on kuluneen kevään aikana saanut ansaitsemaansa huomiota. Kyseessä on hallituksen tärkein yksittäinen rakenteellinen uudistus. Sen myönteiset vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen tulevat olemaan huomattavat. (Ed. Kuosmanen: Yrittäjien tappolinja!) Arvoisa puhemies! On ymmärrettävääkin, että asiasta käydyssä keskustelussa vaikutusvaltaisten eturyhmien ääni on kuulunut enemmän kuin muiden. Yhtä lailla ymmärrettävää on, että arvostelu on ollut äänekkäämpää kuin tyytyväisyyden ilmaukset. Näinhän se aina tällaisissa asioissa menee. Esimerkiksi verokannan tuntuva huojennus tuppaa jäämään sivulauseeseen, vaikka sen tiedetään olevan koko kertomuksen ydinkysymys.

Hallituksen puolesta on kuitenkin syytä olla tyytyväinen nyt valmistuneeseen kokonaisuuteen. Se on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä samaan päämäärään pyrkien. Sen onnistumiselle tärkeintä on yritysten ja yrittäjien toiminta tästä eteenpäin. Kasvun, investointien ja työllisyyden vauhdittuminen on oleva paras palkinto tästä tehdystä työstä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kun on seurannut lehdistön keskustelua pääoma- ja yritysveropaketista, välillä on saanut kuvan, että kyse olisi pääomaverotuksen kiristämisestä. Pääoma puolustaa etujaan hyvin äänekkäästi, eikä lehdistöllä ole ollut palstatilasta puutetta silloin, kun yrittäjät ovat halunneet äänensä kuuluviin. Todellisuudessahan kyse on merkittävästä verohelpotuksesta pääomalle. (Ed. Bryggare: Näin on!) Yhtiöiden tuloveroprosentin ja pääomatulojen veroprosentin alennukset painavat vaa’assa selvästi enemmän kuin muut ratkaisun osat. Verokannan alennukset ja varallisuusveron kevennys vähentävät verojen tuottoa noin 600 miljoonalla eurolla, arvioidaan hallituksen esityksessä.

Osinkoverotuksen muutokset lisäävät verojen tuottoa vain runsaalla 100 miljoonalla eurolla, mutta siirtymäkauden aikana tämäkin lisäys on pienempi. On hyvä, että pörssiosinkojen nollaverotuksesta luovutaan. Tätähän olemme vasemmistossa vaatineet siitä lähtien, kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmä otettiin käyttöön. Osingot pannaan hallituksen esityksessä silti vain osittain verolle. Aina vähintään 30 prosenttia osingoista jätetään verottajalta rauhaan. Listaamattomissa yhtiöissä osinkoja voi nostaa täysin verovapaasti jopa 90 000 euron summaan asti, mikä on tavallisen palkansaajan tuloon verrattuna jo moninkertaisesti. Vielä suuremmalta tällainen 90 000 euron tulo näyttää vaikka työttömän kannalta. Jos tulot ovat sitä suuremmat, uusi varallisuusverohelpotus tulee vielä avuksi. Sen sijaan työttömällä 23,16 euron työttömyyspäivärahasta menee 20 prosentin vero.

Pääomatulojen etuoikeutettu asema verotuksessa säilytetään eikä niitä ryhdytä verottamaan samalla tavalla kuin palkkatuloja. (Ed. Kuosmanen: Yrittäjällä se riski on!) — Suuria pääomatuloja verotetaan selvästi keveämmin kuin vastaavan suuruisia palkkatuloja, ed. Kuosmanen. — Mittatikut ovat aivan erilaisia, kun kyse on suurituloisista ja kyse on tavallisesta palkansaajasta. Verotilaston mukaan vuonna 2003 noin 60 prosenttia osinkotuloista kertyi henkilöille, joiden tulot ylittivät 100 000 euroa. Tätä pientä ryhmää ei missään mielessä voi pitää sellaisena hädänalaisena ihmisryhmänä, jolle olisi suotava erityisetuja ja joka kokisi erityisiä vaikeuksia verotuksen vuoksi.

Hallitus toivoo, että yhtiöveron alennus lisäisi investointeja ja auttaisi pitämään työpaikat Suomessa. Voi kysyä, miten hyvin tämä porkkana toimii. Laman jälkeen teollisuuden suuryhtiöillä ei ole ollut rahasta pulaa. Parhaina vuosina osingot ja voitot ovat olleet jopa tähtitieteellisiä. Muun muassa viime vuonna noin 10 miljardia euroa maksettiin osinkoja. Palkkojen osuus kansantulosta on pienentynyt tuntuvasti ja pääomatulojen osuus taas vastaavasti kasvanut. Investoinnit eivät ole kuitenkaan kohonneet takaisin lamaa edeltävälle tasolle, puhumattakaan siitä, että ne olisivat kohonneet sille tasolle, jota teollisuus ennen EU-kansanäänestystä lupasi. Koko teollisuuden tasolla investoinnit ovat viime vuosina hädin tuskin korvanneet kiinteän pääoman kulumisen. (Ed. Ala-Nissilä: Veroja kiristämälläkö se onnistuu?) — Eihän tässä ole kyse veronkiristyksestä vaan valtavasta veronalennuksesta, ed. Ala-Nissilä. Pitäisi teidän sen verran huomata.

Suuret voitot ovat valuneet jonnekin muualle kuin kotimaisiin investointeihin. Viime aikoina työpaikkojen kato ulkomaille on kiihtynyt. En usko, että tämä johtuu suomalaisesta yhtiöverotuksesta. Yhtiöverokanta on ollut Suomessa kansainvälisesti vertaillen alhainen ja osinkoverotus jopa poikkeuksellisen edullinen. Työpaikkojen luomiseksi tarvitaan suorempia ohjauskeinoja sekä pienituloisen väestön kulutuskysynnän lisäämistä, ei sellaisia porkkanoita, joiden tehosta ei ole vähäisintäkään varmuutta. Suomen pitäisi toimia EU:ssa aktiivisesti verokilpailun rajoittamiseksi eikä näyttää siinä itse huonoa esimerkkiä ryhtymällä verokilpailuun. Sen sijaan mielestäni, jos veronalennusvaraa on, alennettakoon esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisäveroa.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Företags- och kapitalskattereformen innehåller många goda saker som kommer att vara till gagn för företagsamheten i Finland.

Tyvärr finns det också negativa saker och direkta orättvisor som behandlar olika företagsformer på olika sätt. Utgångsläget för regeringen borde ha varit att behandla företagandet och företagsägandet oberoende av företagsform så jämlikt som möjligt. För mig är det obegripligt att regeringens förslag om andelslag som företagsform försätts i en sämre situation än olistade aktiebolag.

Arvoisa puhemies! Yritys- ja pääomaverouudistus sisältää monia hyviä asioita, jotka tulevat olemaan hyödyksi yrittäjyydelle Suomessa. Valitettavasti uudistukseen sisältyy myös kielteisiä asioita ja suoranaisia epäkohtia, jotka kohtelevat eri yritysmuotoja eri tavalla. Hallituksen lähtökohtana olisi pitänyt olla yrittäjyyden ja yritysten omistamisen mahdollisimman tasapuolinen kohtelu yritysmuodosta riippumatta. Minusta on käsittämätöntä, että hallituksen ehdotuksessa osuuskunnat asetetaan yritysmuotona listaamattomia osakeyhtiöitä heikompaan asemaan.

Erityisesti maaseudulla ja alkutuotannossa osuuskunnilla on vanhat perinteet yhteistoiminnassa ja maataloustuotteiden markkinoinnissa. Sen lisäksi, että osuuskunnan käynnistäminen osakasta kohden rajatulla pääomalla on helppoa, myös mies ja ääni -periaatteella on ratkaiseva merkitys yritysmuodon valinnalle. Osuustoimintaliike on edelleen yhtä vahva kuin aikaisemmin. Tuottajaosuustoiminnan piirissä meillä on vahvoja osuuskuntia, jotka ovat listattujen jalostusyritysten omistuksen kautta merkittäviä toimijoita elintarvike- ja puunjalostusalalla. Muutoksena aikaisempaan verrattuna on se, että olemme joutuneet osuustoiminnan piirissä panostamaan huomattavia pääomia tuotannon kehittämiseen ja omistuksen säilyttämiseen osuuskuntamuodossa.

Tätä taustaa vasten hallituksen esitys ketjuverotuksen välttämisestä yrityksen piirissä, jossa ensisijainen omistus on osuuskunnan jäsenillä, on epäoikeudenmukainen. Kun osakkeenomistajalla on oikeus nostaa 90 000 euroa verottomana, osuuskuntaan pääomaa sijoittaneella on oikeus ainoastaan 1 500 euron verottomaan tuottoon. On olemassa ilmeinen vaara, että osuuskuntiin panostettu lisäpääoma otetaan niistä pois, mikäli verotusmenettely ei ole neutraali eri omistusmuotojen kesken.

Toisena esimerkkinä johdonmukaisuuden puutteesta on sääntö, jonka mukaan ketjuverotuksen välttämiseksi on omistettava 10 prosenttia osakeyhtiöstä. Haluan ottaa esimerkin, jossa samanlaisia omistajia kohdellaan aivan eri tavoin.

Atria-ryhmässä on omistajina kolme osuuskuntaa, joilla on täsmälleen samanlaisia jäseniä eli lihantuottajia. Kaksi osuuskunnista on suuria, ja niiden omistus ylittää pitkälti 10 prosentin rajan, kun taas kolmas on selvästi rajan alapuolella. Suuret osuuskunnat välttävät ketjuverotusvaikutuksen, kun taas kolmas joutuu ketjuverotuksen kohteeksi. Perusomistajia eli osuuskunnan jäseniä kohdellaan näin ollen eri tavoin, koska osakeyhtiöstä saatavat osingot maksetaan lisähintana tuottajille. Kysynkin, voiko hallituksen tarkoituksena todella olla tällaisen eriarvoisuuden luominen. Lähden siitä, että osoittamani epäkohdat korjataan eduskuntakäsittelyssä eri yritysmuotojen samoin kuin osuuskuntien jäsenten saattamiseksi keskenään tasa-arvoiseen asemaan.

Herr talman! Jag utgår ifrån att de orättvisor som jag pekat på kan rättas till i riksdagsbehandlingen för att jämställa olika företagsformer med varandra och likaså jämställa medlemmarna i de olika andelslagen.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen uusien työpaikkojen luomisesta ei tule oikein mitään. Hallitus on päättänyt sanoa lopulliset hyvästit 1990-luvulla luodulle selkeän ja yksinkertaisen yritysverotuksen mallille, jota on luonnehtinut muun muassa sama yhteisö- ja pääomaverokanta. Sen sijalle esitetty monimutkainen hengentuote on tosin hallituksen viimeinen epätoivoisen tuntuinen yritys perustuttaa uusia työpaikkoja luomalla tarvetta ammattimaiseen verosuunnitteluun ja sitä kautta verokonsulttien määrän voimakkaaseen kasvattamiseen.

Vanhasen hallitus toimii kuin kanatarhan ajokana, joka yrittää ottaa kaikki tielleen sattuneet huomioon kuluttaen itsensä kuitenkin pian loppuun. Kohtalokkaita inhimillisiä tuloksia ennätysajassa tuottanut viinaveroale tuotti jo oirehtivan näytön tästä. Nyt hallituksen esityksen pääarkkitehti esittelee pakettinsa "hyppynä tuntemattomaan", mikä on kaikille vihreille tuttu Esko Ahon ilmaisu vuoden 1991 hallitusneuvottelujen finaalissa.

Aiheellisesti on jo ehditty todeta, että hallituksen esityksen heikoin lenkki on, ettei sen vaikutuksista ole tehty kokonaistaloudellista arviota, vaikka siihen olisi ollut aikaa. Tästä seuraa, että sijoittajien ja yrittäjien reaktiot luodussa uudessa kynnys- ja säädösviidakossa voivat olla mitä tahansa. Kun hallitus ei ole jättänyt rahavirtapolitiikkaansa käytännössä mitään pelivaraa, ansiotuloverotuksen kevennysten jälkeen vain vaivaiset 50 miljoonaa euroa, niin hyvin mahdolliset kielteiset yllätykset ovat johtava väistämättä nopeisiin korjausliikkeisiin, mikä on silloin vain lisäävä kaikkinaista epävarmuutta.

Kaikissa niissä vaalipaneeleissa, joissa itse olin reilu vuosi sitten mukana, nykyisten päähallituspuolueiden kansanedustajaehdokkaat vakuuttivat, ettei yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmästä luovuta nyt meneillään olevan vaalikauden aikana. Jälleen kerran voidaan kirjata vaalilupaukset rikotuiksi. Nyt luodaan ketjuttamisen mahdollistava malli, vaikka tämä mahdollisuus paketin valmistelijoiden taholta kiistetäänkin. Osinkojen verotus kohdistuisi luonnollisten henkilöiden lisäksi yritysten osinkotuloihin, minkä on arvioitu merkitsevän 200 miljoonan euron veronkiristystä.

Hallituksen veroesitystä ei voi pitää parhaalla tahdollaankaan isänmaallisena. Eurohenkisyydessään se suosii ulkomaista. Esimerkkinä on ehditty toistaa tilannetta, jossa vakuutusyhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia ruotsalaisesta yhtiöstä. Tämän omistuksen osingon se saisi esityksen mukaan tuoda verovapaasti Suomeen. Sijoittaminen ulkomaille saisi siis erikoispalkinnon.

Pelkästään palkkatuloilla elävien kannalta hallituksen veropaketti on mielenkiintoinen. Hallitushan uskoo antavansa yrityksille 0,5 miljardin euron kasvusysäyksen, käyttääkseni pääministerin ja äsken juuri valtiovarainministerin ilmaisua hallituksen esityksestä. Tämän tulonsiirron pitäisi silloin innoittaa yritysmaailmaa kantamaan aivan uudella tavalla niin sanottua yhteiskuntavastuuta, mikä tarkoittaa erään arvion mukaan lomautuksista ja irtisanomisista luopumista ja valmiutta rakentavahenkiseen tulosopimukseen.

Tutkimisen arvoinen on yrittäjien etujärjestön väite siitä, että menestyvien keskisuurten yritysten ja heikkovaraisten pienten yritysten omistajien verotusta keventämisen sijasta kiristettäisiin tällä esityksellä. Juuri nämä yrittäjäthän — vähän eri mallilla, mutta kuitenkin — ovat olleet tähän saakka varsinaisia työllistäjiä.

Palaan vielä yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmästä luopumiseen.

Lehtitietojen mukaan ylijohtaja Lasse Arvela totesi tiedotustilaisuudessa: "Monikaan ei ymmärtänyt aikoinaan yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmää viiden ensimmäisen vuoden aikana." Tähän voidaan todeta, kuinka joku tavallinen yrittäjä voi sitten ymmärtää edukseen sen kynnys- ja säädösviidakon, jonka sama taho on nyt luomassa hänen riesakseen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että nyt olisi oiva mahdollisuus yhdistää pakettiin ympäristöveroremontti sellaisena, että sillä olisi käytännössä kestävään kehitykseen ohjaavaa vaikutusta.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tosiasioiden tunnustaminen on kestävien poliittisten päätösten perusta. (Ed. Skinnari: Oikein!) Tämä tulee todistetuksi myös hallituksen yritysverouudistuksessa. Suomen on vastattava kansainväliseen verokilpailuun ja on myös edistettävä sukupolvenvaihdoksia. Yrityksiä on kannustettava kasvuun, työllistämiseen, innovaatioihin ja investointeihin.

Tosiasioiden tunnustamista on myös yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmään liittyvän epävarmuuden poistaminen. Kun sen käyttö on osoittautumassa EU:n perussopimuksen vastaiseksi, on parempi tehdä uudistus omilla ehdoilla, omassa aikataulussa, kuin olla epävarmassa tilanteessa ja odottaa kädet ristissä EU-tuomioistuimen päätöstä. Yritysverotus on linjavalinta yrittäjyyden ja investointien puolesta, mikä luo toivottavasti ripeää talouskasvua. Riskinottoa ja työllistämistä sekä investointeja tulee palkita. Selviytyäkseen yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa Suomi tarvitsee entistä enemmän uusia yrittäjiä ja uusia yrityksiä.

On ollut mielenkiintoista havaita erityisesti teidän kokoomuslaisten jälkijättöinen jorina yritysverotuksessa. Varmasti yritysten verotaakkaa olisi voitu keventää vieläkin suuremmalla määrällä. (Ed. Tulonen: Mitähän yritykset sanovat tuosta arviosta?) Tämä on kuitenkin ensivaiheen toimenpide. Sillä kevennetään yrittäjien taakkaa suunnilleen samalla summalla kuin kokoomus on sitä viimeisellä kahdella vaalikaudella ollut kiristämässä. (Ed. Kuosmanen: Tapetaan yrityksiä!) Vauhti on siis sama, mutta suunta keskustan ja kokoomuksen ajolinjoissa on päinvastainen. Toinen peruuttaa, toinen ajaa eteenpäin. (Ed. Pulliainen: Seinää päin!)

Uudistuksen keskeinen asia on yhteisöverokannan alentaminen 3 prosenttiyksiköllä 26 prosenttiin. Pienimmät yritykset, henkilö- ja avoimet yhtiöt saavat vastaavan veronkevennyksen, kun niiden pääomatulo-osuutta korotetaan.

Yhteensä yritysten verotus kevenee uudistuksen ansiosta muutamalla sadalla miljoonalla eurolla vuodessa, mikä on huomattava elvytysruiske suomalaiselle yrittäjyydelle ja koko elinkeinoelämälle. Suomen asema yritysten kotipaikkana paranee hallituksen yritysveroratkaisun jälkeen. (Ed. Kuosmanen: Suunta on toinen!)

Hallitus esittää, että osakeyhtiöiden saamat osinkojen luovutusvoitot vapautetaan verosta, millä pyritään vahvistamaan Suomen kilpailukykyä yritysten ja niiden keskeisten toimijoiden sijaintipaikkana. Uudistus on välttämätön ennen kaikkea kansainvälisen verokilpailun vuoksi. Ellei uudistusta tehtäisi meillä, muiden maiden vastaavat verovapauspäätökset ja -säännökset johtaisivat ennen pitkää veropohjan katoamiseen Suomesta.

Arvoisa puhemies! Suurten perheyritysten verotusta lievennetään erityisesti suomalaisten omistajuuden ja työllisyyden kannalta tärkeissä yrityksissä siten, että yli 90 000 euron osinkojen tuotosta menevä vero voidaan suoraan vähentää varallisuusverosta. Hallitus halusi ottaa huomioon varsinkin pienempien yritysten verokohteluun liittyvät ehdotukset muun muassa toteuttamalla yritysten erityisen yrittäjävähennyksen laajentamalla kunnallista ansiotulovähennystä yrittäjien ansio-osinkoihin.

Myös maatalouden rakennekehitys johtaa jatkossa edelleen tilakokojen ja kotieläinyksiköiden suurenemiseen. Samalla tuottajat joutuvat sijoittamaan entistä enemmän pääomaa omiin osuuskuntiinsa, mikä on tärkeää osuuskuntien kilpailukyvyn turvaamiseksi ja niiden pitämiseksi suomalaisissa käsissä. Tämän vuoksi on tärkeää, että esitykseen sisältyy seurantalauseke, jonka avulla osuuskuntien jäsenten verotusta voidaan tulevaisuudessa tarkastella uudelleen, jos ja kun rakennekehityksessä tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on nyt valiokuntakäsittelyn yhteydessä erinomaiset mahdollisuudet käydä keskustelua yritysverotuksesta ja tehdä mahdollisia perusteltuja korjauksia. Suurelta linjaltaan esitys on oikea yritysten ja yrittäjien kannalta. Mutta jos valiokuntakäsittelyn ja asiantuntijakuulemisen yhteydessä havaitaan yhteisesti jotain korjattavaa, niin keskustan eduskuntaryhmä on valmis tekemään tarvittavat korjaukset.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallitus on vuodessa tehnyt useita yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistäviä veroratkaisuja: henkilöverotuksen kevennykset, arvonlisäveron alarajan muutokset ja sukupolvenvaihdoksen verotuksen huojennukset ja nyt laajan yritysverouudistuksen. Näillä kaikilla teoilla korjataan rästiin jääneitä ja tekemättömiä töitä. Suunta on siis oikea. Vauhtia edelleen pitää lisätä.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun voimassa oleva vuoden 93 laki säädettiin täällä eduskunnassa, sosialidemokraatit olivat tuolloin oppositiosta käsin tukemassa silloista verotuksen rakenneuudistusta, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin, tehtiin selkeä järjestelmä. Tuolloin tuskin kuitenkaan uskottiin, että se tulee kestämään näin kauan. Sen takia on hyvä, että nyt tehdään myös rakenneuudistusta.

Ennen viime eduskuntavaaleja kuulin itsekin useammassa paneelissa, niin valtakunnallisissa kuin paikallisissa, toteamuksia, joissa sanottiin, että niin sanottu Arvelan mietintö joutaa roskakoriin. Itse ennustin tuolloin, kuten monet sosialidemokraatit, toisin kuin ed. Pulliainen täällä totesi, että tuo paperi tullaan kaivamaan esiin roskakorista. Hyvä niin, että näin on tapahtunut ja olemme saaneet tänne esityksen, joka on kokonaisvaltainen, huomioi ne rakenteelliset uudistustarpeet, jotka johtuvat kansainvälisestä tilanteesta verotuksen osalta, ja huomioi myös ehkä linjakkuuden kustannuksella erilaisten yritysten tarpeet verotuksen osalta. Tässä suhteessa tämä uusi esitetty veromalli ei ole niin yksinkertainen ja selkeä kuin aiemmin, se on myönnettävä, mutta se vastaa moniin sellaisiin kysymyksiin, joihin tuollainen pelkistetty malli ei pystyisi tarjoamaan vastauksia.

Tässä keskustelussa on ollut monta hyvin erikoista piirrettä. Kun syksyllä kaivattiin pitkään varmuutta tulevaisuuteen yrityskentässä, niin sitä saatiin marraskuussa, kun kerrottiin, millainen tämä esitys tulee olemaan, joka nyt meillä on käsissä. Silloinkin keskustelu kulki, että väärin sammutettu. Se olikin kuulemma liian hätäistä ja nopeasti tehty. Sen keskustelun jälkeen, kun kaivattiin nopeasti tietoa, nyt arvostellaan sitä, että tuo varmuus, joka annettiin jo puoli vuotta sitten, on säilynyt sellaisenaan. Nyt olisi kuulemma pitänyt muuttaa tätä esitystä siitä, mikä se oli marraskuussa. (Ed. Ala-Nissilä: Sitä muutettiinkin!) Päinvastoin nyt ne muutokset, mitä tähän on tehty, ovat olleet vastauksia siihen kritiikkiin, jota on esitetty tämän valmistelun yhteydessä. Siltä osin sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis puoltamaan tätä esitystä (Ed. Bryggare: Kyllä!) sellaisenaan myös täällä eduskuntakäsittelyssä. (Ed. Pulliainen: Ed. Kalli lupasi muuttaa!)

Kun tässä keskustelussa on peräänkuulutettu linjakkuutta, totesin jo, että sosialidemokraatit olivat kannattamassa nykyistä veromallia, joka vuodesta 93 on ollut voimassa, yhdellä poikkeuksella. Tuolloin esitimme, että verokannan tulisi olla suurempi. Sekin korjattiin — vieläpä kahteen otteeseen — sen jälkeen, kun sosialidemokraatit tulivat hallitukseen kokoomuksen kanssa, ja nyt, aivan kuten olen aina muistuttanut, politiikkaa on tehtävä ajassa. Nyt on oikea aika tuoda tuota verokantaa alaspäin.

Vertailut muihin maihin ontuvat monessa suhteessa, koska veropohja poikkeaa eri maissa. Suomen veropohja on laaja, ollut sitä vuodesta 93 lähtien, ja sen takia meillä jatkossa 26 prosentin verokanta tulee olemaan erittäin kilpailukykyinen kansainvälisesti, ja tuon verokannan osalta voi olettaa sen kestävän, ainakin näköpiirissä olevan ajan — tätä jo kulunutta sanontaa käyttääkseni.

Tuo pudotus 3 prosenttiyksikköä on kolme kertaa suurempi kuin se korotus, joka tehtiin Lipposen kakkoshallituskaudella. Tuolloin yhden prosentin korotusta pidettiin monissa piireissä täysin kestämättömänä. Nyt 555 miljoonan euron kevennys, jonka pitäisi kannustaa, näyttää enemmänkin masentavan.

Sosialidemokraattien kenttäväki kysyy usein tilaisuuksissa, näissä kuuluisissa keskustalaisissa tupailloissa, miksi ylipäätään annetaan yli 500 miljoonaa yrityksille rahaa, jos sille ei anneta mitään arvoa. Minä pidän kuitenkin varmana sitä, että yritykset arvostavat tätä veronkevennystä, ja kun puhutaan siitä, että täytyy tukea kasvuyrityksiä, niin tämähän menee juuri nyt kasvuyrityksiin tämä kevennys. Se mahdollistaa yritysten investointeja, se mahdollistaa yritysten kasvattamista sen sijaan tai sen asemesta, että yrityksiltä otetaan ulos rahat, ja sen takia se kritiikki, joka kohdistuu nyt siihen, että tässä rangaistaan kuulemma niitä, jotka ovat yritysten omistajia ja ottavat yrityksistä ulos sitä tulosta, ei myöskään ole työllisyysnäkökulmasta ja yrittäjyyden, yritysten kasvattamisen näkökulmasta oikein. Tämä malli, joka antaa tuen yrityksiin on nimenomaan oikea, jos halutaan tukea kasvuyrityksiä.

Mitä tulee sitten siihen kritiikkiin, jossa väitetään, että tässä on jotain kynnyksiä tai rajoitteita sille, että voi ottaa rahaa ulos yrityksistä, tämä kuuluisa 90 000 euron kateusvero, eihän se ole sellainen raja, että sen yli ei voi enää ottaa rahaa. Jos ottaa 100 000, niin siitä menee jo veroa 1,97 prosenttia, tai jos ottaa miljoonan, niin siitä meneekin jo 17 prosenttia veroa, (Ed. Ala-Nissilä: Ei mene niin paljon!) joka on sama summa kuin 800 euron ansiotuloista kuukaudessa. Siinä mielessä en voi pitää sitä kohtuuttomana.

Summa summarum, tämä kokonaisuus on linjakas kansainväliseen verouudistuskeskusteluun nähden, kestää näköpiirissä olevan ajan, ja yhdessä suhteessa veronsaajan näkökulmasta, mikä täytyy vielä lopuksi todeta, edustaa hyvää Vanhasen hallituksen politiikan linjausta. Ne menetykset, veronsaajalle — siis menetykset, koska tämä keventää verotusta — menetykset kunnille korvataan täysimääräisesti muuttamalla yhteisöverojakosuhteita. (Hälinää)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tekee väärää politiikkaa. Työpaikat ja yrittäjät vähenevät maassamme. Tarvittaisiin sellaisia uudistuksia, joilla työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistetään, ei tällaisia uudistuksia, joilla tosiasiassa lyödään työllistäviä kasvuyrityksiä ja menestyviä yrittäjiä punamullan nuijalla päähän. Tämä on hengenvaarallinen astalo, nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta. (Hälinää)

Yritysverouudistuksella ei edistetä työllisyyttä, yrittäjyyttä eikä suomalaista hyvinvointia, vaikka juuri tätä yritysverouudistukselta odotettiin. Tämän päivän tuoreet työttömyysluvut ovat synkkää luettavaa. Punamullan aikana tässä maassa on menetetty 45 000 työpaikkaa, 45 000 työpaikkaa, pääministeri Vanhanen, kun te lupasitte vaalikauden aikana 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt tarvittaisiin sellaisia uudistuksia, jotka todella edistävät yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kun te olitte oppositiossa, te sanoitte, että teillä on hallitusta paremmat keinot työllisyyden edistämiseksi. Nyt olisi aika osoittaa nuo keinot.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys muistuttaa kyllä paljon sitä esitystä, jonka oikea paikka piti olla roskakorissa. Näin sanoi keskusta vaalien alla. (Hälinää) Kristillisdemokraatit vaalien alla esittivät kyllä tiettyjä reunaehtoja tulevalle yritys- ja pääomaverouudistukselle, ja kun tämä tuli, niin sanoin, että se oli pelättyä parempi. On pieniä korjauksia oikeaan suuntaan tehty, mutta edelleen on paljon asioita, mitä pitäisi muuttaa, ja täytyy pitää mielessä, että tässä uudistuksessa on voittajia ja siinä on häviäjiä, ja voittajat ovat tavalliset osakkeenomistajat tai tavalliset yrittäjät, joilla on osakeyhtiömuotoinen yritys. Voittajia ovat myöskin pörssissä noteeratun osakkeen ulkomaiset sijoittajat. Tänne menevät ne rahat. Voittaja on myöskin pääomatulon saaja, joka saa tulonsa vuokratulona tai luovutusvoittona. Häviäjinä ovat pienet yritykset, joilla on pieni oma pääoma ja tulo pieni. Häviäjinä ovat myöskin suomalaiset pörssissä noteeratut osakkeenomistajat.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on kyllä oivaltanut sen, että verokilpailu vaatii muutoksia, kansainvälinen verokilpailu, suomalaisten yritysten verotukseen ja siinä mielessä tämä 500 miljoonan lahja hallitukselta yrityksille, kuten sitä markkinoidaan, oli välttämätön tehtävä, eikä se ole edes riittävä siinä tilanteessa, missä ollaan. Se on sitten toinen asia, kuten täällä on moneen otteeseen todettu, että siihen on liitetty yksityiskohtia, jotka eivät tue yrittäjyyttä. Olin eilen kollegani Lankian kanssa Tampereella kauppakamarin tilaisuudessa, ja ei siellä kyllä yleisön joukosta yhtään kiitosta tälle uudistukselle tullut, kritiikkiä sen sijaan runsaasti.

Esko-Juhani  Tennilä / vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomalaisyritykset jakoivat viime vuonna osinkoja omistajilleen 10 miljardia euroa. Nyt yritykset saavat yli 500 miljoonan euron veronkevennyksen. Se raha on pois valtion kassasta, ja sitä myöten tietysti sitten se vähentää mahdollisuuksia korottaa pienimpiä etuuksia, joita esimerkiksi työttömät ja eläkeläiset saavat. Minä ymmärrän porvarien tunnottomuuden, mutta kyllä minun on teiltä, sosialidemokraatit, kysyttävä, miksi tekin olette lähteneet nyt kapitalistien suuntaan kumartelemaan tässä verohommassa? 500 miljoonaa helpotusta yrityksille. Se on pois sitten niiltä, joiden elämää pitäisi parantaa, koska valtion tulot pienenevät. Miksi tämmöinen kumartelu sosialidemokraattienkin suunnasta yritysmaailman suuntaan?

Kimmo   Sasi  / kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hyvän verojärjestelmän perusedellytykset ovat yksinkertaisuus, laaja pohja ja alhainen verokanta. Vuonna 93 tehtiin pääomaverouudistus, joka täytti nämä kaikki edellytykset. Järjestelmä toimi loistavasti, tuotto valtiolle yli kahdeksankertaistui. Yritykset olivat tyytyväisiä, ja nyt tämä hallitus romuttaa tämän loistavan verojärjestelmän. Miksi? Mikä nyt alkaa, se on se, että yrittäjän on vaikea ymmärtää tätä järjestelmää. He tarvitsevat konsultteja, verosuunnittelu alkaa, ja se merkitsee sitä, että yrittäjän ensisijainen huoli on verotus eikä suinkaan se liiketoiminta. Tämä johtaa siihen, että kun te vuodessa olette pudottaneet Suomen maailman kilpailukykyisimmästä maasta kahdeksanneksi, niin monta pykälää mennään jälleen alaspäin pelkästään tämän verouudistuksen vuoksi, joka johtaa siihen, että verosuunnittelu jälleen alkaa. Onko tämä muka hyvä uudistus, koska kaikki elinkeinoelämän järjestöt kritisoivat, arvostelevat, vastustavat tätä uudistusta. Täytyy kysyä, mikä on tämän uudistuksen seuraus tähän mennessä ollut. Investoinnit ovat pysähtyneet, työpaikkoja on menetetty — kuten ed. Zyskowicz sanoi nyt vuodessa 45 000 — yritysten lukumäärä vähenee. Se on seurasta siitä, että yrittäjät pelkäävät, (Puhemies koputtaa) ovat huolissaan tästä uudistuksesta ja investoinnit ovat jäissä. Pääministeri Vanhanen, tämä on väärää politiikkaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa ed. Koskisen johtamassa verojaostossa on tavoitteena käsitellä esitys niin, että voisimme vielä ennen juhannusta myös täällä täysistunnossa asian käsitellä. Haluan todeta, että kokoomuksen puheet eivät ole ollenkaan uskottavia. Kokoomuslaisen valtiovarainministerin aikana verotusta kiristettiin yli 600 miljoonaa euroa. Viimeksi, kun yhteisöverokantaa nostettiin vastoin kansainvälistä kehitystä, oli kolme maata maailmassa, jotka kiristivät yritysverotusta: Suomi, Zimbabwe ja Bangladesh. Tässä seurassa oli se politiikka.

Myöskin sukupolvenvaihdosasia makasi pöytälaatikossa, nyt se on otettu esille. Minusta myös, puhemies, on tärkeää, että tämä epävarmuus, joka yritysverotuksen yllä on eurooppalaisen sisämarkkinakehityksen ja myöskin EU:n yhteisen lainsäädännön takia, poistuu. Ellei tässä olisi hallitus lähtenyt liikkeelle, yritykset olisivat melkoisessa epävarmuuden tilanteessa, koska ne tietäisivät, että verotus muuttuu, mutta ne eivät tietäisi, miten se muuttuu. Osinkoveroralli olisi aikamoista.

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä eurooppalaisessa tilanteessa tämä verouudistus on ihan kohtuullinen. Kun kuunteli täällä ed. Tennilän puheenvuoroa ja, arvoisa ed. Zyskowicz, kun kuunteli teidän puheenvuoroanne, niin täytyy todeta, että tämä osuu sillä tavoin tähän keskeiseen ongelmakenttään, joka on tällä hetkellä korjattava. (Ed. Tennilä: Mistä ne rahat otetaan?) Ed. Zyskowiczin puheenvuoro on enemmänkin luettavissa tähän alkaneeseen viidenkympin villitykseen. Mutta (Ed. Pulliainen: Tehän sen tiedätte, ed. Skinnari!) saadaan varmuus nyt siitä, mitkä ovat pelisäännöt Suomessa ja suomalaisilla yrityksillä Euroopassa. Tämä on se tärkeä asia, ja tämän vuoksi tämä esitys on vietävä läpi eduskunnassa niin, että se saadaan käsiteltyä tässä salissa vielä ennen juhannusta, jotta yritykset viimein lähtisivät liikkeelle, sijoittaisivat Suomessa rahaa niin, että myös työllisyys paranisi.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen puolustelu tämän veropaketin hyvistä vaikutuksista yritystoimintaan; yrittäjänä itse ja yrittäjäjärjestössä toimineena en kuitenkaan ole saanut positiivista palautetta. Ongelmana tässä muutospaketissa on sen sekavuus ja läpinäkymättömyys. Erilaisia muutoksia, poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia on niin paljon, että järjestelmästä tulee monimutkainen. Pienyrittäjällä kun ei ole valtiovarainministeriön vero-osaston apua laskelmien tekemisessä ja tilanteitten korjaamisessa. Miksi verokilpailuun ja yritystoiminnan kannustavuuteen ei voitu puuttua nykyjärjestelmän pohjalta tai täsmäparannuksin? Nyt ollaan menossa metsään hyvissä tavoissa ja tavoitteissa. Nyt uudistuksesta näyttäisi tulleen ideologioiden ja piilotavoitteiden sirpaloittama sekava kokonaisuus, jossa itse hyvät tavoitteet ovat saaneet jäädä taka-alalle.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun yritysverotusta alennetaan yli puolella miljardilla eurolla, niin totta kai sen täytyy jollakin tavoin olla yritysten kannalta myönteinen asia sinänsä. Voimme kysyä suuresti, olisiko tällä puolella miljardilla saatu aikaan jotakin muuta parempaa, olisiko sillä voitu tukea yritystoimintaa paremmin tai työllisyyttä paremmin? Nyt taas menetetään sitä veropohjaa, jolla voitaisiin tehdä jotakin muuta. Erityisesti tietysti valitettavaa on se, että tästä puolesta miljardista taitaa aika suuri osa siirtyä suomalaisten pörssiosakkeitten ulkomaisille omistajille, jolloin se ei jää hyödyttämään suomalaista talouselämää lainkaan. Oma ennusteeni on, että kun taloushistoriaa aikanaan kirjoitetaan, niin tämä tullaan muistamaan lähinnä toimenpiteenä, jolla siirrettiin suomalaista omistusta ulkomaisiin yrityksiin ja saatiin suomalaisiin yrityksiin lisää ulkomaisia omistajia elikkä tuli tämmöistä ristiinomistusta. Tästä sekavuudesta olen samaa mieltä. Väitän, että tämä tulee maksamaan enemmän, kunhan verosuunnittelijat pääsevät vauhtiin. (Puhemies koputtaa) Ed. Sasi tosin syyllistyi vähän totuudenvastaiseen asiaan tässä kilpailukyvyssä. Sehän koski vuotta 2002 tämä tilasto.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvin mielenkiintoista, kun tuolla kokoomus sanoo, että on kylmää, ja Tennilä sanoo, että kuumaa, niin siitä voidaan sanoa, että ed. Skinnarilla on siellä ämpärissä jalat keskimäärin hyvin ja se on sosialistien linja, kun otetaan siitä keskeltä. Muutenkin tämä tematiikka oli mielenkiintoinen. Kepu puhuu talonpojan tappolinjaa ja sanoo, että se on maatalouden rakennekehitystä. Siis tämä EU ja muu tulee tekemään lopun suomalaisesta talonpojasta ja nämä veroratkaisut lopullisesti. Ed. Granvik puhui täällä erittäin totta tästä osuuskuntamallista ja niistä ongelmista. Ihmettelen vain, että keskustalla ja Rkp:llä on hallituksessa enemmistö ja sieltä tulee tämmöinen kelvoton esitys nimenomaan tältä osuuskuntapuolelta, jonka kaikki metsäalan ammattilaiset, muun muassa ed. Hoskonen tässä edessä ja myöskin Granvik tietävät. Ihmettelen, että tällaista lainsäädäntöä tulee tähän saliin, sosialistiko tämänkin pykälän on siellä hallituksessa värkännyt.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki pitää sisällänsä kohdan, jossa kielletään tulevaisuudessa tehtyjen tappioiden hyväksikäyttö. Tämä on kyllä monelle yrittäjälle erittäin vaikea tapaus. Otan esimerkkinä biotekniikan yritykset, joita meillä Suomessa on aika monta. Ne joutuvat viidestä vuodesta ehkä kymmeneen panostamaan tuotekehitykseen ilman tuottoja, ja siltä ajalta kirjautuu tappioita. Miten tämä kohta kannustaisi ketään perustamaan tällaista tulevaisuuden yritystä?

Arto  Satonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitukselle täytyy antaa tunnustusta siitä, että tämä esitys ei ole niin huono kuin se aikaisemmin tehty periaatepäätös. Tässä on muutamia sellaisia reikiä saatu veneestä tilkittyä, mistä pahiten vuotaa, kuten yrittäjävähennyksen osuus ja myöskin niin sanotun kateusveron pieni paikkaaminen. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että pahimmat virheet on jo tehty. Aivan kuten ed. Tennilä täällä sanoi, huomattavan paljon on osinkoja maksettu ulos yrityksistä, ja erittäin suuri vaara piilee, että jos nyt talous taantuu, varsinkin kun hallituksella ei ole lääkkeitä sille mitään tehdä, monet yritykset ajautuvat vaikeuksiin sen takia, että taseita on kevennetty.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ihan muutama sana, ja ihan ensimmäisenä tässä vaiheessa käydystä keskustelusta voi melkein sanoa, että mitä nopeammin pääsemme asialliseen valiokuntakäsittelyyn, sitä parempi. Tämä debatti ei nimittäin näytä menevän oikein tuonne substanssiin, sitä ennen käytetyt puheenvuorot kyllä siihen ainakin eräiltä osin pyrkivät hyvällä tavalla. Varmaan näissä asioissa, jotka ovat vaikeita ja monimutkaisia, tärkeintä on se, että valiokunta saa sitten tehdä työnsä rauhallisesti ja perusteellisesti. Joitakin kommentteja tässä vaiheessa kuitenkin.

Ed. Kuoppa teki sen tyyppisen kysymyksen, miksi menemme mukaan EU:n verokilpailuun, siis että meidän ei pitäisi sinne mennä. Kyllä minä sen kärsimyksen ymmärrän, ja ehkä se kertoo ed. Kuopan ja vasemmistoliiton kaipuusta laajemminkin suljetumman talouden oloihin, joka oli varmasti rauhallisempi, ja niissä oloissa, jossa muutkin olivat suljetun talouden tilassa, se saattoi toimia, mutta me olemme eri maailmassa. Kannattaa tulla pois nyt tuosta impivaarasta. Tämän tilanteen edessä olemme olleet jo pitkään ja jatkossa olemme vielä enemmän. Kansainvälinen kilpailu myöskin verotuksen osalta koskee meitä aivan samalla tavalla kuin muita, ja ehkä vielä enemmän, koska olemme niin voimakkaasti muun maailman kehityksestä riippuvaisia muun muassa sen vuoksi, että niin suuri osa taloudestamme perustuu kansainväliseen kauppaan ja yhteistyöhön laajemminkin.

Ed. Pulliaisen puheenvuoro oli kyllä demagogiaa enemmänkin ja... (Ed. Pulliainen: Mutta eikö ollut hieno puhe!) — Oli hieno puhe muuten, mutta yllättää se, että ed. Zyskowicz oli vastaavalla tavalla demagoginen eikä mennyt sisältöihin, substanssiin, mitä odotin. Toki ei nyt debatissa kovin syvälle kykene menemään minuutin puheenvuorossa, se on ihan selvää. Ehkä sitten, kun valiokunta on käsittelynsä tehnyt, pääsemme kaikki vähän paremmin niitä asioita läpi käymään.

Ed. Sasille vain siihen vastaus, kun kysyitte, miksi tämä muutos, kun avoir fiscal -järjestelmä niin loistavasti pelasi: Loistavasti ja loistavasti, mutta muistutan teitä, että siinä hallituksessa, jossa itse istuitte, valtiovarainministeri Niinistö kyllä tajusi, miksi. Sen vuoksi hän nimitti työryhmän, jonka työ on ollut hyvinkin keskeisenä perustana tämän uudistuksen synnylle. (Ed. Pulliainen: Se oli varautumista siihen EY-tuomioistuimen juttuun!) Uskon, että te samassa hallituksessa olleet muistatte niitä keskusteluja, joita asiasta on jo silloin käyty. Kyllä se kävi jo silloin kaikille selväksi. Avoir fiscal toimi aikansa hyvin, niin kuin tapana on, että verotuksessa saattaa aika pitkän jakson jokin hyvä järjestelmä toimia, mutta kun ympäristö muuttuu, meidän on muututtava siinä mukana.

Sama oikeastaan koskee ed. Saarikankaan viimeistä puheenvuoroa. Kyllähän luovutusvoittojen verovapaus sisältää sen eräitten yritysten tai jopa toimialojen joittenkin lohkojen kannalta hankalan siivun, että tappioitten vähentämisen tietenkin pitää silloin olla poistolistalla, mutta se kalpenee sen hyvän osuuden rinnalla, joka syntyy siitä, että luovutusvoitot voivat olla jatkossa verovapaita.

Kyllä hallitus tässä hakee kokonaisuutta, joka painottuu voimakkaasti sille alueelle, jossa yritykset voivat kasvaa, haluavat kasvaa, ne joilla on se tahto. Viestimme omistajille, että kasvun kautta myös omistuksen arvo voi kasvaa. (Ed. Kuosmanen: Tämähän tappaa kasvuyritykset!) Se ei kohtele sitten ihan samalla painokkuudella ja samalla vahvuudella eräiltä osin toisen tyyppisiä, kypsässä vaiheessa olevia yrityksiä, mutta niittenkin kohdalla on kuitenkin pyritty ottamaan huomioon niiden ongelmat.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Keskustelun luonnetta mielestäni kuvaa kyllä aika lailla ed. Saarikankaan puheenvuoro. Arvostin ennen tätä keskustelua ja arvostan kyllä vieläkin häntä, mutta se, että tässä keskustelussa poimitaan ja löydetään se yö, mutta ei löydetä enää päivää, ei ole nyt ihan paikallaan.

Jos myyntivoittojen vähentäminen ei ole enää mahdollista, ed. Saarikangas tietää, että tähän esitykseen liittyy sitten vastaavasti se toinen puoli, se päivä, se, että myyntivoitot eivät ole veronalaisia. Tämä pitäisi tunnustaa samassa lauseessa, tai jos ei saa sitä mahtumaan samaan lauseeseen, niin olisi kohteliasta käyttää se toinenkin lause, jossa tunnistaisi tämän. (Ed. Kumpi on enemmän?) — Sopii kysyä, mutta normaalien taloudellisten suhdanteiden oloissa, ed. Kuosmanen tietää, nimenomaan niitä positiivisia asioita on enemmän eikä toisin päin, ja toivotaan, että toisenlaiset ajat eivät kerta kaikkiaan tässä tule.

Mitä tulee ylipäänsä näihin esityksiin, mitä hallitus on nyt tänne saattanut, niin kyllä tälle kaikelle kokonaisuudelle kysyntää löytyy. Toimintaympäristö, missä Suomi toimii, Suomen talous toimii, on aivan uuden tyyppisellä haasteella haastamassa meitä. Meidän on pakko keventää yritysten verotusta, nimenomaan yritysten verotusta on pakko keventää, jos meinataan, että suomalaiset yritykset yrittävät täällä, ja jos halutaan, että ulkolaiset pääomat tulevat ja sijoittuvat tänne. Tämä esitys tekee sen, se keventää yritysten verotusta. Toisekseen meidän on toimittava tavalla, joka keventää myöskin niitten pienten, monta kertaa työvaltaisten yritysten verotaakkaa, jotka nyt maksavat kohtuuttomasti veroa. Myöskin tämän tavoitteen nämä esitykset pitävät kokonaisuudessaan sisällään.

Kun kuuntelee tässäkin käytettyjä puheenvuoroja ... Muuten haluan sen verran ed. Backmanin puheenvuoroon tässä kommentoida, että tämä ei ole Arvelan esitys. Erittäin keskeiset osat Arvelan esityksestä ovat muuttuneet tässä. Arvelan esitys merkitsi täydellistä kahdenkertaista verotusta, ja sitä tämä esitys ei merkitse. Se on erittäin radikaali muutos. Jos katsotaan, kuinka moni yritys jää kahdenkertaisen verotuksen ulkopuolelle, näissä esityksissä se on aivan ylivoimainen valtaosa kaikista yrityksistä, ja se oli tärkeä avainmuutos.

Minä oikeastaan voisin kysyäkin, heittää täältä sinnepäin: Kuka teistä kertoo minulle sellaisen yrityksen, sellaisen henkilöyrityksen, jonka kohdalla verotus näiden esitysten jälkeen kiristyy? (Ed. Kallis: Minä!) — Hyvä, ed. Kallis varmaan jossakin vaiheessa kertoo. — On vaikea löytää sellaista yritystä sen takia, että yhteisö- ja pääomaverokanta laskee, nimenomaan pääomaverokanta laskee 29 prosentista 28:aan, ja lisäksi samanaikaisesti se osa siitä yrityksen tulosta, joka voidaan ottaa tällä alemmalla verokannalla, nousee 18 prosentista 20 prosenttiin, eikö niin, ed. Bjarne Kallis?

Otetaan osakeyhtiöt, otetaan sellaiset listautumattomat osakeyhtiöt, joita on aivan ylivoimainen valtaosa suomalaisista yrityksistä. Yrityksen maksama vero ja yritystä omistavan osakkaan maksama vero yhteensä aivan ylivoimaisessa valtaosassa näistä yrityksistä kevenee nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vain sellaisissa tapauksissa, joissa on sellainen omistaja, osakeyhtiötä omistava kansalainen, joka ottaa enemmän kuin 113 500 euroa ulos siitä yrityksestä, tämän rajan yli menevältä osalta verotus kiristyy. Voi kysyä, onko väärin, että joku prosentti aletaan ottaa niiltä, jotka ottavat ulos enemmän kuin 113 500 euroa. Nimittäin oikeampi luku kuin 90 000 euroa on 113 500 euroa, koska se ottaa huomioon sen yhteisöverokannan laskun siitä 29 prosentista 26 prosenttiin.

Minä myönnän, ja nyt se yksi myöntö, missä minusta tässä on paha paikka. Se paha paikka koskee aivan kaikista pienimpiä mini-miniyrityksiä, (Ed. Kallis: No niin!) sellaisia mini-miniyrityksiä, jotka eivät elätä sitä omistajaa eikä siinä yrityksessä työllistyvää. Näissä saattaa käydä joissakin tapauksissa niin, että ei sen yrittäjän itsensä, vaan kenenkä verotus vähän kiristyy: sen yritystä omistavan osakkaan, joka on esimerkiksi opiskelija, joka omistaa isänsä yrityksestä pienen siivun, tai jossakin tapauksessa puoliso. Näiden kohdalla saattaa jonkun euron verotus kiristyä, mutta muuta sieltä on vaikea, tavattoman vaikea, löytää. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Voi olla, että en ole perillä, mutta voi olla, että olen perillä. (Naurua) Veikkaan tätä jälkimmäistä jonkun verran.

Minä viimeisenä sanon, arvoisa puhemies, sen, että täällä kaiken lisäksi haikaillaan sen perään, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmän pitäisi saada olla voimassa. Minun on turha enempää viitata tähän EY-tuomioistuimessa meneillään olevaan prosessiin. (Ed. Pulliainen: Kalliomäki sanoi, että se ei liity tähän!) Julkisasiamiehen kannanotto siitä jo tuli vähän aikaa sitten, ja kaikki tässä, kun te olette niin hyvin seuranneet kaikista päättäen näitä asioita, tiedätte, mikä oli julkisasiamiehen kanta tähän asiaan. Ei siinä ole kahta puhetta.

Toisekseen, kun sanotaan, että maailmalla on olemassa tällaisia malleja, joissa on täysin puhdas yksinkertainen verotus, ei niitä muuten ole. Me luulimme niin 90-luvun alussa. Minä olin nykyistä järjestelmää tekemässä ministerinä koko vuoden 92 ajan, ja silloin oli yleinen trendi, että oltaisiin menossa nimenomaan täydelliseen yhdenkertaiseen verotukseen, mutta siltä tieltä on tultu takaisin. Tuli Ruotsi, tuli sittemmin Norja, jotka olivat, ja muutamat muut maat. Uudessa-Seelannissa ei ole sielläkään, kun sitä on pidetty mallimaana, enää täydellisen puhdasta avoir fiscal -järjestelmää. Näin tässä on käynyt.

Arvoisa puhemies, summa summarum: Voi olla, kun ei valmistelussa ole voinut olla kaikissa yksityiskohdissa mukana, että tässä on sellaisia pieniä yksityiskohtia, joita on syytä tarkistaa, mutta kokonaisuus on hyvä. Se on hyvä ajatellen suurempien yritysten Suomessa toimimista, pääomien tänne hakeutumista, ja se on hyvä myöskin ajatellen sitä, että pienemmille suomalaisille yrityksille, myös henkilöyhtiölle, voitaisiin kättä ojentaa. Niiden kohdalla erityinen huomio kannattaa kiinnittää sukupolvenvaihdoksen helpottamiseen, josta kokoomus on paljon puhunut menneitten vuosien aikaan, muttei tehnyt mitään. Minä havaitsin, että kun sukupolvenvaihdosten radikaali verotuksellinen helpottaminen oli täällä esillä muutama viikko sitten, teistä kukaan ei ollut paikalla. (Ed. Pulliainen: Oli!) Tästä syystä kiinnitän huomiota siihen, että tämä esitys on annettu.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se on hyvä, että ministeri Pekkarinen ja hänen puoluetoverinsa vimmatusti puolustavat tätä yritysverouudistusta. Se on hyvää harjoitusta heille, kun he joutuvat yrittäjille tätä selittelemään. Yrittäjät ovat asettumassa siihen jonoon, jossa on kyllä hirveä tungos, jossa ovat ennestään eläkeläiset, opiskelijat, helsinkiläiset ja monet muut, jotka kysyvät teiltä, ministeri Pekkarinen, ja muilta keskustan edustajilta, missä ovat ne vaalilupaukset, missä on niiden vaalilupausten lunastaminen, missä on niiden puheiden täyttäminen, joista vaalien alla puhuitte.

Te moititte edellistä hallitusta ja sanoitte, että nyt peruutetaan. Todellakin peruutetaan suoraan jorpakkoon. Oleellista on työllisyyskehitys. Nyt pitäisi tehdä uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyskehitystä. Luulisi hälytyskellojen hallituksen aitiossa jo soivan, kun tämän päivän tiedot kertovat, että vuodessa, ministeri Pekkarinen, sinä aikana, kun te olette ollut ministeri, on menetetty 45 000 työpaikkaa tässä maassa. Oppositiossa teillä oli lääkkeet, miten nämä asiat hoidetaan. Kuinka ne lääkkeet nyt hallituksessa ollessa ovat äkkiä unohtuneet? 45 000 työpaikkaa vuodessa on menetetty. Luulisi kellojen soivan ja soivan kovaa, korvia huumaavasti. Kokoomus lyö rumpua, lyö hätäkelloja (Naurua) työllisyyden puolesta.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä toivon, että ministeri Pekkarinen pysyy sanassaan. Tehdään, ministeri Pekkarinen, sellainen sopimus, että kun minä aikanaan tulen esittämään, että löytyy pieniä yrityksiä, joissa tulo ei ole vaatimaton, ei ole suuri, mutta on kuitenkin sen verran suuri, että sillä elää, ja joiden verotus kiristyy, ja jos toteamme yhdessä, että tämän yrityksen verotus kiristyy, lupaatteko te, tai minä edellytän, että te olette minun kanssani silloin muuttamassa sitä kohtaa, niin että se ei kiristä sen yrittäjän verotusta. (Ed. Zyskowicz: Tai muuten maksatte itse!) Mutta, ministeri Pekkarinen, jos te ette sitä tee, jos te äänestätte silloin sellaista esitystä vastaan, silloin te olette kyllä menettänyt paljon. Tähän saakka minä kunnioitan ja arvostan teitä ja lähden siitä, että te pysytte sanassanne.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen veroale on annettu siinä hyvässä uskossa, että se työllistäisi suomalaisia työttömiä. Nyt näyttää kumminkin siltä, että yrittäjät vastustavat verouudistusta ja ovat siiliasennossa. Tämä ei ole hyvä lähtökohta sille, että tulisi uusia työpaikkoja. Eikö nyt pitäisi vaatia yrityksiltä myös vastuuta työllistämiseen, kun saavat yli 500 miljoonan euron veroalennuksen? Ei pidä jakaa rahaa, jos ei tiedä, tuleeko uusia työpaikkoja. Jos tämä ei onnistu, liikkumavara entisestään pienenee. Työttömyys on kasvanut, niin kuin täällä todettiin, yli 45 000 tämän vuoden aikana. Täällä keskustellaan siitä, paljonko yrittäjät saavat yrityksistään tuloja ulos. Sekin oikeus heillä on. Mutta kyllä minun mielestäni pääasia on kumminkin siinä, että työttömyyttä alennetaan ja yrittäjät ottavat vastuun siitä myös.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowiczille tuosta tämän päivän työllisyyskehityspalautteesta, tilastoista. Jos huoli on aito, se on silloin yhteinen. Kyllä tästä on syytä olla huolestunut. Tosin tuo tilasto, 45 000, ei ole ihan niin murheellinen kuin pelkästä luvusta saattaisi ajatella. Siinä on 36 000 henkilöä, joka selittyy yrittäjäperheiden osuudella. Vertailuvuonna huhtikuu oli poikkeuksellisesti toiseen suuntaan taas erittäin positiivinen. Kun katsotaan vähän pidempää aikajaksoa, vaikkapa vain vuosikolmannesta, niin silloin yrittäjien lukumäärä on pudonnut 11 000:lla ja siitäkin maatalous on 9 000. Enemmän se kertoo siitä, että tämä ongelma ei romahtamalla ole mennyt alaspäin, vaan se on tuollainen tasainen ongelmallinen kehitys, joka toki on hallituksen puolella pitkään jo huomioitu, ja sen tähden politiikkaa tehdäänkin sillä tavalla, että suunta kääntyy. Uskon, että tämä kevät on se vaihe, jolloin suunta kääntyy.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ylijohtaja Arvelan ehdotukseen, niin se oli varsin radikaali ehdotus ja se oli selvästi selkeälinjaisempi. Mitä hallitus tässä yhteydessä teki, oli se, että tehdään hyvin pieniä veroprosenttimuutoksia ja järjestelmä totaalisesti sotketaan, ja sanon: ne suunnittelukustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin ne hyödyt, ehkä jotakin Nokiaa lukuun ottamatta, mitä siitä verokannan alentamisesta voidaan saada.

Ministeri Kalliomäki, sanoitte, että eduskunta voi rauhallisesti käsitellä tämän ehdotuksen. Sanottiin 11.5. Aikaa on kaksi kolme viikkoa. Täytyy sanoa, että — teilläkin oli vaikeuksia tehdä niitä pykäliä — siinä suhteessa aika ei ole missään suhteessa kohtuullinen eduskuntaa kohtaan.

Kuten ed. Zyskowicz sanoi, vuodessa on menetetty 45 000 työpaikkaa, neljässä vuodessa se on lähes 200 000 työpaikkaa. Teidän piti luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt niitä menee neljässä vuodessa todennäköisesti 200 000. Suunta on väärä. Tämä uudistus on yksi keskeinen syy, minkä vuoksi työpaikkoja menetetään, ei investoida. Kokoomuksen on pakko seuraavassa hallituksessa, kun tehdään työllisyyttä parantava hallitus 2007, muuttaa tämä uudistus, mikä on sääli, kun yrittäjillä ei ole turvaa ja varmuutta siitä, minkälainen järjestelmä meillä on neljän vuoden kuluttua.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni on ehkä hieman tylsempi ja rauhallisempi kuin aikaisemmin on käytetty. Yksi tärkeä periaate on kai se, että yritykset kantaisivat osansa siitä verotaakasta, jota yhteiskunnassa ylipäätänsä kerätään. Mielestäni tässä esityksessä on huolestuttavaa se, että nämä tuottoarviot ovat aika epävarmat. Minua on kummastuttanut käydyssä keskustelussa itse asiassa pitkin talvea se, että jos yritykset saavat noin puolen miljardin euron veronalennuksen, miten se voi olla niin kauheaa ja tuskallista. Jollain tavalla tämä ristiriita on hämännyt. Sen lisäksi tässä esityksessä avataan veropohjaa tässä luovutusvoittojen verovapaudessa, ja tämä on kyllä myös hyvin huolestuttavaa, että verokilpailussa näyttää siltä, että ollaan menossa tällaiseen race to the bottom -linjaan, jossa itse asiassa avataan veropohjaa, alennetaan kantoja. Jossain vaiheessa olemme Euroopassa tilanteessa, jossa meillä ei yritysvero tuota juuri mitään. Kansainvälisissä järjestöissä, Oecd:n tai EU:n piirissä, papereissa kyllä korostetaan sitä, että veropohjat on pidettävä laajoina. Näin kerätään veroja. Mutta käytännössä sitten kansallisvaltiot kilpailevat toisiaan vastaan verisesti. (Puhemies koputtaa) Olisiko mahdollista tehdä tälle asialle jotain?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Onnittelen ed. Zyskowiczia kovasti viime päivistä, mutta en tästä äskeisestä puheesta. Se ei sitä ansaitse.

Mitä tulee siihen, mitä luvattiin: Varmaan on sellaisia asioita, jotka ollenkaan eivät vielä ole toteutuneet tämän hallituksen aikaan siitä, mitä keskusta tavoitteli vaalien alla. Mutta mitä tulee yritysverotukseen, kaivakaa ne paperit esille, mitä suoraan yritysverotuksesta puhuttiin. Emme paljoa enempää, tokkopa lainkaan enempää, yritysverotuksen osalta kevennyksiä luvanneet kuin on se potti, mikä tässä nyt tapahtuu.

Mitä tulee ed. Kalliksen puheenvuoroon siitä, onko jokin semmoinen henkilöyhtiö, no, minä sanon, että minun ainakin on tavattoman vaikea löytää sellaisia esimerkkejä henkilöyhtiöiden joukosta. Voi olla, että kun se 9,6 muuttuu 9 prosentiksi, jostakin löytyy joku sellainen henkilöyhtiö. Kun tiedän, että ed. Kallis on kaivanut kaikki nurkat, hän on voinut jostakin löytää. Jos minä sanon näin, että kaikissa oloissa ehkä lähempänä 98:aa prosenttia kuin 95:tä prosenttia on niiden henkilöyhtiöiden määrä, joiden kohdalla verotus kevenee, (Puhemies koputtaa) niin tästä minä pidän kiinni. Mitä tähän muutoin tulee, minä olen ollut yli neljännesvuosisadan eduskunnassa ja kertaakaan hallitus ei ole yritysten verotusta keventänyt edes likimainkaan niin paljon yhdellä kertaa kuin nyt tapahtuu.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarisen puheenvuoro on mukava pistää talteen ja katsoa sitten, meneekö se maailma ihan niin ruusuiseen suuntaan kuin ministeri Pekkarinen täällä maalaili. Kolmen vuoden päästä voidaan sitten katsoa, mitä on tapahtunut.

Mutta kaksi asiaa.

Ensinnäkin tietysti se, että on hyvä, että ministeri Kalliomäki totesi täällä, että sitten voidaan rauhallisesti ja perusteellisesti käsitellä. Mutta kyllä aika lailla huolissani olen verojaoston puheenjohtajana, että tässä on muutama viikko aikaa, ja kun lukee noita pykäliä ja katsoo, mikä se on, niin mitenkähän se perusteellinen käsittely oikein onnistuu, vaikka hyvää tahtoa tällä puolella on aivan varmasti. Tämä on tärkeä asia, että elinkeinoelämä ja yritykset ja kaikki tietävät, miten verotetaan. Mutta täällä voi olla jotain sellaista, mikä on jäänyt jossain vaiheessa huomaamatta. Tällä hetkellä ainakin tiedetään, että leegio juristeja ympäri Helsinkiä, vähän pienemmissäkin kaupungeissa, tutkii tätä ja hakee, missä ovat ne aukot, mitä sinne on jäänyt, jos niitä jossain on.

Mutta sitten vielä se yksi kysymys. Puhutaan ennustettavuudesta, ja kun tämä esitys on täynnä erilaisia prosenttilukuja, erilaisia rajoja, niin voisiko täällä nyt ministeri Kalliomäki todeta, että näitten prosenttilukujen kanssa pelataan edes kolme vuotta eteenpäin, että tiedetään, onko se nyt 30—70-jako vai 50—50 vai mikä se on, että olisi joku suunta tiedossa?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan sekä ministeri Pekkarisen että ed. Kallin puheenvuoroista käy ilmi pelko, että tähän yritysverouudistukseen sisältyy niitä epäkohtia, joita oppositio on nostanut esiin. Näin todella on, mutta on tietenkin merkittävää, että luvataan korjata ne epäkohdat.

Verotus monimutkaistuu, yritysverosuunnittelu lisääntyy (Ed. Tennilä: Ja verotus kevenee yrityksillä!) niin kuin on tullut esiin täällä ja toiseksi, pahiten kärsivät tästä suomalaiset osakesäästäjät, jotka ovat sijoittaneet suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Tämän seurauksena osinkojen verotus lähes kaksinkertaistuu, myyntivoittojen verotus lisääntyy ja pörssiyhtiöiden omistus karkaa ulkomaille. Missä on nyt, keskusta, se kotimaisuus tässä näin?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ymmärrä, että täällä sekä oikeiston että vasemmiston puolella itketään, kun yrityksille annetaan noin 555 miljoonaa euroa rahaa. Paremminkin täällä pitäisi puhua, että nyt yritysten tulisi tuntea oma vastuunsa, eli on syytä odottaa, että yrityksissä tämän uudistuksen jälkeen ei enää ole niin paljon lomautuksia ja irtisanomisia ja että ne vähenevät tulevaisuudessa tämän seurauksena. Toisaalta tietysti voi sanoa, että totta kai tämä uudistus aiheuttaa myös sen, että toisella puolella eli palkansaajien puolella tulee jonkin verran paineita myös verotuksen kevennykseen.

Mutta, arvoisa puhemies, hieman olin hämmästynyt tässä keskustelussa, että tämä on niin painottunut miespuoliseksi keskusteluksi, kun keskustelu on täällä ollut verokysymyksestä. Toivoisin, että naisetkin saisivat enemmän puheenvuoroja.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun kuuntelin ministeri Pekkarista, ajattelin, että nyt ovat asiat kunnossa, aurinko on tullut, yö on ohi. Aina kun kepu tulee valtaan, se on oikein. Silloin kun se on oppositiossa, niin se on oikein, mitä se siellä sanoo. 45 000 työpaikkaa on kuitenkin mennyt, ja tilanne on sillä lailla ihmeellinen, kun me pienyrittäjiä ajamme semmoiseen pienyrittäjän pakkopaitaan; kyllä siellä silmämunat vielä liikkuvat, mutta ei paljon muuta luovaa toimintaa. Putkimiehen tehtävä on korjata putkia, saada työtä, eikä hänen tehtävänsä voi olla se, että hän on mikään verosuunnittelija. Se putkimies on konkurssissa, jos hän on verosuunnittelija pelkästään, jäävät putket korjaamatta. Niin pitäisi kohdentaa, että pienyrittäjät voisivat toimia, ja se on kaikki. Sinne löytyvät ne tulevaisuuden työpaikat, pienyrityksiin, ei kuntasektorille nykyistä enempää eikä suuren rahan yrityksiin, vaan pienyrityksiin. Se on täysin ratkaisevaa, ja se on olennainen asia.

Mika  Lintilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvioitaessa tätä verouudistusta tulee sitä arvioida erityisesti siitä kansainvälisestä näkökulmasta, missä kilpailukentässä tällä hetkellä toimimme.

Uudistuksen ehkä keskeisin osa on käyttöomaisuusosakkeitten myyntivoittojen verovapaus. Tämä, jos mikä, tukee suomalaista omistamista ja erityisesti yritysten pysymistä Suomessa, eli hallitus vastaa esityksellä ajan vaatimiin verokilpailuvaatimuksiin.

Siltä osin, mitä täällä on ollut yhtiöverohyvitysjärjestelmästä luopumisesta, kai asia on varsin selvä. Tämä järjestelmä on diskriminoiva nimenomaan niitten osinkojen osalta, jotka kulkevat rajojen yli. On ihan selkeää, että me joudumme tähän muutokseen lähtemään.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä on käynnissä semmoinen göbbelsimäinen huijaus. Porvarit luovat kuvaa, että yritysverotus kiristyy, vaikka se kevenee yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Juuri sitä me vastustammekin, sillä se raha on pois sitten valtion kassasta ja sitä myöten mahdollisuuksista parantaa köyhimpien ihmisten elämää.

Mitä minä arvostelen, on juuri se, miksi demarit lähtevät kapitalisteille kumartelemaan. 500 miljoonaa euroa on paljon. Se on iso raha, kun yritysvero tähänkin saakka on ollut jo palkansaajien verotusta keveämpää prosentteina. Emme me voi pärjätä semmoisessa hommassa, että ruvetaan yritysverokilpailua käymään, veronalennuskilpailua, Indonesian tai Intian tai Viron kanssa. Se on toivoton tie. Kun esimerkiksi meiltä siirtyi Salcomp Kiinaan, ei siinä veroprosenteista ollut kysymys, oli ihan muista tekijöistä, tai kun Wärtsilä lähti Italiaan, ei se veroprosentista johtunut.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi kapulakielellä, että tämä debatti ei mene substanssiin. Hän varmaan tarkoitti suomen kielellä, että kaikki eivät puhu asiaa, ja minä olen samaa mieltä.

Ed. Kalli vertaili kokoomuksen ja keskustan linjoja suhtautumisessa yrittäjiin ja totesi, että toinen peruuttaa ja toinen ajaa eteenpäin. Heitto ei sinänsä kyllä ansaitsisi mitään kommenttia, mutta minä olen todella käytännössä elävässä elämässä huomannut, että keskusta todella yrittää ajaa jopa kokoomuksen oikealta ohi toisinaan. Mutta keskusta ei huomaa, että kun he ajavat oikealta ohi, he ajavat väärään suuntaan. Näin on tässäkin keskustelussa. Minusta piste i:n päälle tältä osalta oli se, että ministeri Pekkarinen totesi, että voi olla, että olen perillä, tai voi olla, että en ole perillä, ja ottaa salkkunsa ja häipyy salista.

Kuten täällä on moneen kertaan todettu, yli 40 000 työpaikkaa on menetetty vuodessa ja Suomessa työllistäjät ovat valtio, kunnat ja elinkeinoelämä. Valtio (Puhemies koputtaa) ja kunnat eivät pysty lisäämään. Jäljelle jäävät elinkeinoelämä ja yrittäjät, ja heitä tämä ehdotus ei tue.

Erkki  Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varsin moni on täällä käyttänyt lukua 555 miljoonaa euroa ja todennut, että se on hyvin paljon rahaa. Sen palautan minäkin mieleen, että se on todella, niin kuin ed. Tennilä ja monet muut sanoivat, hyvin paljon rahaa. Nyt luulisi, että tässä tilanteessa hihkuttaisiin tosi paljon ja olisi innokkaasti menossa sellainen suunnittelu, ei verosuunnittelu vaan sellainen suunnittelu, että luodaan niitä uusia työpaikkoja jnp. Mutta näin, arvoisa puhemies, tässä tasavallassa ei tällä hetkellä ole asianlaita. Tämä homma on mennyt, arvoisa hallitus, pieleen. Te olette luoneet vain epävarmuutta epävarmuuden päälle. Tämä homma on mennyt poskelleen, ja työpaikkakehitys on juuri sellainen kuin tässä on valitettavana totuutena tullut esille.

Jere  Lahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että silloin kun toimintaympäristö muuttuu, maailma muuttuu, siihen täytyy sopeutua, mielellään ei olla pelkästään reaktiivinen vaan proaktiivinen, ehkä vähän etunojassa. Mutta se ei merkitse sitä, että tehdään huonompi ratkaisu kuin olemassa oleva ratkaisu. Valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan mielestäni tunnusti sen, että tämä verorakenne pitää sisällään heikosti ennustettavia elementtejä, ja kun niin isosta asiasta on kysymys — ed. Saarikangas esitti konkreettisen esimerkin siitä, mitä saattaa merkitä käyttöomaisuusosakkeitten tappion vähentämättömyys — kysynkin, onko hallituksella vaihtoehtoisia suunnitelmia, ennen kaikkea laskelmia siitä, mitä tämän ratkaisun epäonnistuminen merkitsee ja millä tavalla korjataan. En voi olettaakaan, että korjaavia suunnitelmia on, ellei ole laskelmia siitä, mihin mennään. Kaikissa suurissa muutoksissa pitää olla selkeät laskelmat ja suunnittelu ongelmista ulos pääsemiseksi.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy ministeri Pekkarisen tavoin yhtyä kollega Zyskowiczin onnitteluihin ja samalla kiittää — rusinat ilman pullaa maistuvat hyviltä — mutta samalla ottaa osaa kollega Zyskowizcin osaan, että hänen ryhmästään esitetään täysin ristiriitaisia vaatimuksia. Ensin vaaditaan hyvin selkeää, yksinkertaista läpinäkyvää mallia. Mitä ed. Zyskowiczin ryhmän jäsenet täällä sen jälkeen tekevät? Vaativat poikkeusta poikkeuksen perään. Hyvä esimerkki on juuri tämä, mistä edellinen ryhmänne edustaja täällä puhui, ed. Lahti. Kun mallin pitää olla läpinäkyvä, kun olemme kansainvälisessä toimintaympäristössä, ei voi olla sellaista pullateoriaa, jossa rusinoita voi käydä noukkimassa eri maista eri tavalla, jostain ottamassa mahdollisuuden myyntitappioiden osalta, jossain toisessa maassa ottaa tuloksen ulos myyntivoiton osalta, ei näin, vaan sen mallin pitää olla aukoton, sen pitää olla neutraali, joko tai, molemmat mukana tai ei kumpaakaan. Tältä osin toivon kokoomukselta todella valiokuntakäsittelyssä linjakkuutta.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On ollut erittäin valitettavaa, että viime kuukausien aikana kokoomus on keskittynyt epävarmuuden lietsomiseen maakunnissa. Edustajat ovat kiertäneet kertomassa osatotuuksia tästä verouudistuksesta ja pelottelemassa yrityksiä ja yrittäjiä. Tämä on ollut erittäin vastuutonta toimintaa kokoomukselta. Ei ole kerrottu sitä, että tämä ratkaisu merkitsee merkittävää alennusta sukupolvenvaihdosten verotukseen ja merkittävää yhteisöverokannan alentamista ja nyt viimeisenä myöskin myyntivoiton verovapautta. Tällä tavalla te olette tehneet karhunpalveluksen suomalaiselle elinkeinoelämälle ja työllisyydelle.

Viime keskiviikkona, kun julkaistiin tämä hallituksen esitys, samalla pk-sektorin ennusteet myös julkaistiin ja niissä todettiin, että yritystoiminnan näkymät ovat paremmat nimenomaan pk-sektorilla. Sekin kertoo siitä, että hallituksen talouspolitiikan linjaan luotetaan. Vähän aiemmin kuluttajien arviot olivat myönteisiä, tämän vuoden alusta on tapahtunut käänne parempaan. Nämä kaikki tukevat sitä, että hallituksen peruslinja on oikea, ja toivoisi, että oppositiokin arvostaisi tätä hyvää linjaa.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselle, joka tosin poistui mutta joka epäili luottamuksensa ja kunnioituksensa minua kohtaan vähenevän, minä puolestani totean, että minun kunnioitukseni häntä kohtaan sen kun lisääntyy, sillä tällä puheellaan hän sai jopa yön muuttumaan päiväksi.

Kysymys, jonka esitin, on todellinen. Se koskee sitä sektoria, jossa hallitus yrittää saada uusia yrittäjiä tähän maahan. Otan vielä toisen kerran hitaammin sen. Jos meillä on pieni yritys, joka lähtee panostamaan tuotekehitykseen esimerkiksi biotekniikan alalla, jolloin tuotekehitys kestää vuosia, sinä aikana kertyy menoja mutta ei tuloja, ja kun se aikanaan sitten alkaa tuottaa, näitä menetettyjä panostuksia ei enää voida käyttää hyväksi. Tämä koskee aloittelevia pieniä yrityksiä. Tämä ei voi olla hallituksen tahto.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäelle haluan todeta, että jatkuva verokilpailu on kyllä hyvinvointivaltion tuhon alku. Voidaan katsoa, että alhainen verotus ja huonot ja vähäiset julkiset palvelut kuuluvat kyllä olennaisesti yhteen, jos tarkastellaan niitä maailman mittakaavassa.

Lisäksi haluan todeta, että kyllähän kapitalistien ahneudella mitään ylärajaa ei ole. Nyt luvataan 500 miljoonaa euroa verohelpotuksia. Siitä tulee kauheat valitukset. Sen sijaan hallitus ei vaadi minkäänlaisia takuita siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyy tällä 500 miljoonalla eurolla. Pitäisi edes joku luku tuoda näkyviin, meneekö se raha niin kuin kankkulan kaivoon, hukkaan. Mielestäni tämmöistä riskiä, niin kuin ministeri Kalliomäki sanoi, että tämä on suuri riski, ei pitäisi ottaa.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omasta puolestani haluan myös onnitella ed. Zyskowiczia hänen 50-vuotispäivänsä johdosta. (Ed. Zyskowicz: Kiitos, kiitos!)

Mutta, arvoisa puhemies, haluan korostaa sitä, että koko tämä ongelma alkoi siitä, että suomalainen henkilö valitti siitä, että hän Ruotsista saaduista osingoista ei saanut yhtiöverohyvitystä. Ei tietystikään, koska eihän Suomen valtio verota ruotsalaisia yhtiöitä. No se, mitä nyt ollaan tekemässä, on se, että ulkomainen omistus asetetaan parempaan asemaan kuin suomalainen. Kanavoimalla osingot oikein ulkomaille voi välttää verotuksen lähestulkoon kokonaisuudessaan omistajana, ja tämä merkitsee tulevaisuudessa sitä, että suomalaiset omistajat tulevat siirtämään omistuksiaan ulkomaille, välttävät verotuksen Suomessa ja valtion veromenetykset ovat vielä suuremmat kuin tässä hallituksen esityksessä on arvioitu. Haluammeko me suosia ulkomaista omistusta? Sitä hallitus on nyt tekemässä, ja hallitus on tekemässä Suomesta tytäryhtiötaloutta, ja mielestäni se on periaatteessa väärin.

Kepun nöyryys EY-tuomioistuimen edessä on täysin käsittämätöntä. Pitäähän ensin katsoa, mitä tuomioistuin sanoo, ja sen jälkeen vasta toimia.

Kaiken kaikkiaan, jos halutaan yrityksiä auttaa, kaikkein helpointa olisi säilyttää nykyjärjestelmä. Pudotetaan verotusta 28:aan, ja sekin on vielä korkeampi kuin aikoinaan 25, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Sillä tavalla Suomen taloutta vahvistetaan ja luodaan työpaikkoja.

Osmo  Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on koululaisiakin tätä keskustelua kuuntelemassa, ei ehkä tule kovin suurta arvostusta siitä keskustelusta, mitä täällä käydään. Minusta kokoomuksen puolesta tehdyt kaatajapappipuheenvuorot eivät ole hyvää keskustelua. Oikeastaan ainoastaan edustajat Saarikangas ja Sinnemäki ovat esittäneet jotakin sisällöllistä kritiikkiä.

Ed. Saarikankaan kysymys on mielestäni mielenkiintoinen, ja ymmärtääkseni se ei koskenut yritysten luovutusvoittoja, vaan mikäli ed. Saarikangas on oikeassa siinä, että aikaisempia tappioita ei saa myöhemmin vähentää, sehän estää nämä kehitysyhtiöt täysin.

Mutta edelleen kyllä tämä sekavuus on tässä ehdottomasti pahin asia, ja veikkaan, että kun yritykset alkavat suunnitella erilaista omistusta, mikä sijoitetaan Luxemburgiin, mikä Viroon ja mitä kautta mikin omistetaan, tämä tulee paljon kalliimmaksi. Kannattaisi pyrkiä yhtenäiseen yritysveromalliin koko EU:n alueella, jotta tämmöistä pujottelua ei saataisi aikaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä todettiin, että kuluttajat ja kauppa luottavat tulevaisuuteen. Se on myönteinen asia. Se on hallituksenkin ansio, koska hallitus on jatkanut työnteon verotuksen keventämistä. On loistava asia, että tässä suhteessa hallitus on toteuttanut kokoomuksen vero-ohjelmaa eikä hallituspuolueiden vero-ohjelmaa, jotka vaalien alla olivat vielä sitä mieltä, että tuloverotuksen keventäminen merkitsee peruspalvelujen vaarantumista.

Mitä sitten tulee tähän 500 miljoonan veropottiin, joka on yrityksille tulossa hyödyksi: jos mannaa olisi satamassa yrittäjille taivaalta, en usko, että niin kova olisi yrittäjien kritiikki tätä uudistusta kohtaan, koska yrittäjät aika tarkkaan tuntevat lukuja ja ymmärtävät verotuksen ja talouden päälle.

Silloin kun kymmenen vuotta sitten tehtiin uudistus, arveltiin, että se olisi suunnilleen neutraali verovaikutuksiltaan. Tosiasiassa se johti siihen, että valtion verotulot moninkertaistuivat lähivuosien aikana. Tällä haluan vain sanoa sitä, että on hyvin paljon ennakoimattomia käyttäytymismuutoksia, joihin verotus vaikuttaa, ja näin ollen kaikki tällaiset arviot ovat enemmän tai vähemmän kuitenkin heikolla pohjalla.

Mitä tulee riitaan siitä, lisääkö tämä ulkomaista omistusta ja suomalaisen omistuksen siirtymistä ulkomaille, totean vain, että lähivuodet tulevat näyttämään, että tämä oli epäonnistunut uudistus.

Pekka  Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuodesta toiseen eduskunta on lisännyt yrittäjien taakkaa. Kun itse olen yrittäjänä ollut yli 30 vuotta, olen kauhulla seurannut sitä, että mitään hyvää yrittäjien rekeen ei tule muuta kuin kiviä painolastiksi lisää. Nytkin vain 7 prosenttia yritysjohtajista piti hyvänä tätä yritysverouudistusta, 55 prosenttia piti erittäin kielteisenä tätä. Asteikolla neljästä kymmeneen yritysverouudistus sai arvosanan kuusi. Kysyn pääministeri Vanhaselta: luuletteko te, että tämä luo uutta yrittäjyyttä, lisää uusia työpaikkoja, ja vahvistaako tämä hallituksen tulopoliittista kehitystä eteenpäin, koska yrittäjät ovat ainoat työnantajat, jotka jatkossa työllistävät työttömiä ja ammattimiehiä?

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Puhemies! On tärkeätä, että eduskunta keskustelee ja saattelee tätä lakiesitystä, kun se menee valiokuntaan.

Mutta ed. Saarikankaan puhetta en ihan ymmärtänyt. Kyllähän tappiontasaus säilyy edelleen ja tappiot voidaan vähentää aina tulevista voitoista. Tämä verovapaus koskee luovutusvoittoja ja vähennyskelvottomuus, joka on kyllä mielestäni tärkeä uudistus. Ruotsihan meni siihen jo ja muut Euroopan maat ovat menneet.

Mielestäni tällä uudistuksella selkeästi tuetaan yritysten kasvua, kun yritysten jakamattoman voiton verotusta kevennetään. Sehän on se, millä kilpaillaan. Virossahan on meidän suosikkiverokantamme, nolla, mutta monissa uusissa jäsenmaissa alkaa ykkösellä tämä jakamattoman voiton verotus. Sillä juuri kilpaillaan ja sitä tässä kevennetään. Se myöskin edistää suomalaista omistajuutta ja työllistämisedellytyksiä tai tuo jossain määrin ehkä verosuunnittelua mutta ei missään mielessä kohtuuttomasti tavalliselle pk-yrittäjälle. Selkeästi järjestelmä on yksinkertainen. Osingot ovat, jos on pääomaa, verovapaita 90 000:een saakka, ja verotus kevenee niin osakeyhtiöille, henkilöyhtiöille, toiminimille kuin viljelijäyrittäjille. Tämä on fakta.

Uudistuksellahan vastataan kansainväliseen verokilpailuun. Sen tavoitteena on saattaa suomalainen yritysverojärjestelmä Eurooppa-oikeuden mukaiseksi, EU:n sisämarkkinoilla toimivaksi. Totta kai on tämä oikeudellinen puoli, mutta kun rajat ylittävien osinkojen määrä on monikymmenkertaistunut, ei tämä yhtiöverohyvitysjärjestelmä toimi enää sisämarkkinoilla maiden välillä. Tämä on tosiasia. Sen takia järjestelmää joudutaan muuttamaan. Muutkin maat ovat muuttaneet.

Minusta se, mistä kokoomus teki hallituksessa kysymyksen, että olisi pidetty tiukasti maailman tappiin saakka kiinni tästä yhtiöhyvitysjärjestelmästä, olisi yrityksen kannalta huono vaihtoehto, kun me tiedämme, että EU-tuomioistuimen päätös, jos se olisi siellä ratkennut, on seuraavana päivänä voimassa olevaa oikeutta. Yritykset olisi jätetty siis epävarmuuden tilaan kokoomuksen linjalla, ja osinkoveroralli olisi ollut paljon suurempaa kuin tänä päivänä on nähty. Ylijohtaja Arvela nimenomaan tämän vahvisti verojaostossa tänään, että oli tärkeätä, että lähdettiin muuttamaan verotusta. Toinen vaihtoehto olisi jättänyt yritykset erittäin pahan epävarmuuden tilaan.

Kokoomukselle en enää halua muistuttaa, mutta kyllähän viime vaalikaudella ja edellisellä vaalikaudella yritysverokantaa nostettiin kahteen kertaan ehkä noin yli 600 miljoonalla eurolla. Verotus sitä kautta kiristyi vastoin yleistä kansainvälistä kehitystä. Niinistön pöytälaatikoissa makasivat nämä sukupolvenvaihdosasiat ja muut. Siis kyllä tässä suunta kuitenkin muuttuu. Edellisellä vaalikaudella yritysverotusta kiristettiin. Nyt sitä selkeästi kevennetään.

On tärkeätä, että myöskin henkilöyhtiöt ja toiminimet ovat tässä veronkevennyksessä mukana. Niin kuin sanoin, muutos on välttämätön kansainvälisen verokilpailun takia.

Tämän uudistuksen myötä siirrytään osittain kaksinkertaiseen osinkoverotukseen pörssiyhtiöiden osalta yleensä ja listaamattomien yhtiöiden osalta silloin, kun osinkotulot ylittävät 9 prosentin tuoton tai 90 000 euron rajan. Tätä lievitetään erityisesti suomalaisen omistajuuden kannalta tärkeissä keskisuurissa perheyrityksissä siten, että yli 90 000 euron osinkojen tuotosta menevä vero voidaan suoraan vähentää varallisuusverosta. Varallisuusvero lievenee muutoinkin. Noin laajassa mitassa tämä varallisuusvero on katoavaa kansanperinnettä. Tuo Norjan-malli, jossa nyt varallisuusvero puolitetaan ja 2007 poistetaan, olisi tähän kokonaisuuteen hyvin sopiva. Toivottavasti siihen suuntaan voidaan vielä edetä.

Vanhasen hallitus halusi ottaa huomioon myöskin varsinkin pienempien yritysten verokohteluun liittyvät ehdotukset muun muassa toteuttamalla erityisen yrittäjävähennyksen tässä yhteydessä, kun ansiotulovähennys voidaan tehdä myöskin ansiotulo-osuudesta. Myöskin tärkeä on sukupolvenvaihdoshuojennus ja sitten tämä verotuksen rajan laskeminen 60 prosenttiin.

On tärkeätä, että eduskunnassa voidaan nyt suhteellisen niukan ajan puitteissa kuulla asiantuntijoita laajasti, tehdä mahdollisesti tarvittavia korjauksia, mihin ed. Kalli tuossa viittasi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikka on ollut aktiivista. On kevennetty työn verotusta onnistuneesti. Nyt on yritysverotusta uudistettu. Tarvitaan matalapalkka-alan verotukimalli. Minusta tämä uudistus kokonaisuutena on tavoitteiltaan erittäin tärkeä ja osaltaan vastaa verokilpailuun, ja kun kevennetään jakamattoman voiton verotusta, niin se kannustaa tätä kautta yrityksiä kasvuun, investointeihin, tuotekehitykseen ja työllistämiseen.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa, joka on nyt käyty viikko sen jälkeen, kun hallituksen esitys on annettu, on käynyt ilmi, että valtiovarainvaliokunnan verojaostolla tulee olemaan kyllä töitä, kun tämä mietinnön muotoon tullaan hiomaan.

Eurooppahan on hyvin erilainen kuin se oli vielä ennen vappua sen takia, että nythän Euroopan unioni ja Venäjä tekivät tämän kumppanuussopimuksen, joka koskee muun muassa energiaa, niin että Siperiasta tuleva öljy ja kaasu on Euroopan unionin sisämarkkinapolitiikkaa. Tämähän tietysti tuo sinänsä jo haasteen suomalaisille yrityksille, jotka joutuvat nyt miettimään sitä, mikä on energian hinta. Suurin piirtein fifty-fifty on tuonti ja vienti Euroopan unionin ja Venäjän, näitten molempien alueitten kesken. Toisin sanoen Venäjä on entistä tärkeämpi niin Euroopalle kuin myös Suomelle.

Kun yritysverouudistus tulee tähän väliin, ei ole ihme, että yritykset ovat odottaneet sitä, mitkä tulevat lopullisesti olemaan nämä pelisäännöt. Kyllä siinä aikamoinen tietäjä pitää olla, kun tämän käy läpi ja osaa tehdä siitä oikeat johtopäätökset, ja uskonkin, että käytännössä vasta ensi vuoden puolella tullaan näkemään se, miten yritykset tulevat käyttäytymään. Yrityksillähän Suomessa taseet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa verrattuna siihen tilanteeseen, mikä oli, kun 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella tehtiin vastaavia suuria päätöksiä talouselämässä, kun esimerkiksi valuutan siirtäminen tehtiin mahdolliseksi. Silloin yrityselämä sanoi, että poliitikot pois pankeista, ja tätä sitten noudatettiin, ja asiantuntijat tulivat ja panivat yrityselämän ja pankit kuntoon, ja sen jälkeen tämä asia siirtyi poliitikoille ratkaistavaksi.

Tällä hetkellä tässä on pikkasen samanlainen tuntu: että poliitikot eivät ymmärrä yritysten verottamista, sen tasoa, suhteessa siihen, mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan tarpeet. Mutta mielestäni meidän tehtävämme juuri on laittaa yritysverotus oikeudenmukaiseen tilaan, jotta meidän yhteiskuntamme tärkeät ominaisuudet eli hyvä koulutus, toimiva infrastruktuuri ja toimiva hallintokoneisto ovat edelleen olemassa, koska se on yritysten toiminnan kannalta erittäin tärkeä asia.

Voidaan muuttaa kyllä näihin halvan verotuksen maihin, joissa verokanta on 15—25 prosenttia yhteisöverotuksessa, mutta kysymys on siitä, mitä sinä sillä rahalla saat, minkälaisen varmuuden sinä saat tälle yritystoiminnalle ja sille henkilöstölle, joka on sinun yrityksesi palveluksessa. Tästäkin kannattaa maksaa. Kun seuraamme Euroopan tilannetta, on se sitten Espanjassa tai missä tahansa, niin on epävarmuus siitä, kuinka kiinteistöt säilyvät, kuinka yritystoiminta on mahdollista. Epävarmuuden ja pelon puute on yksi sellainen asia, josta myös pitää maksaa. Suomi on tässä suhteessa erittäin kilpailukykyinen.

Toivoisinkin, että nyt tämän asian käsittelyn aikana, jolloin elinkeinoelämä saa varmasti jälleen sanansa kuuluviin, näitä hienosäätöjä voidaan tehdä sellaisessa yhteistyössä, joka on normaalia lainsäädäntöä. Mutta pieni pelko itselläni on siitä, että tätä verouudistusta myös jonkin verran käytetään tekosyynä: oli se summa sitten loppujen lopuksi ihan mikä tahansa — on se 500 miljoonaa, 600 miljoonaa tai millä tavalla tahansa toteutettuna — niin suomalaista yrityselämää kiehtoo tällä hetkellä se, että päästään jonkin verran entistä enemmän ulkomaille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mennään, vaikka tappioita tulisikin. Jos vertauskuvan ottaisin urheilusta, on mielenkiintoisempaa kärsiä 0—5-tappio Pekingissä, Varsovassa tai jopa Tallinnassa kuin kärsiä se Lahdessa, Porissa, Mikkelissä, puhumattakaan Sodankylästä. Tässä tulee se tilanne, että yrityksillä, joilla tällä hetkellä on rahaa, on haluttomuutta käyttää esimerkiksi Finnveran lainoitusta. Viime viikolla kun siellä olin, niin kerrottiin, että tämän vuoden alkupuolella (Puhemies koputtaa) on erittäin vähän käytetty Finnveran luototusta hyödyksi, mikä kertoo sitä, että yrityksillä ei ole tällä hetkellä halukkuutta ottaa kantaa yritystoiminnan tulevaisuuden kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunnassa tämä asia, jotta pelisäännöt saadaan aikaan, käsitellään joutuisasti niin, että eduskunta pystyy tämän lainsäädännön hyväksymään vielä ennen juhannusta. Ja tämä on jatkuvaa prosessia. On turha kuvitella, että tämä on viimeinen sana suomalaisessa yritysverotuksessa.

Reijo  Paajanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy hämmästellä tätä keskustelua yritysverotuksesta, miten näkemykset voivat olla erilaiset. Pitkän linjan yrittäjänä on vaikea suhtautua positiivisesti nyt esitettyyn yritysverouudistukseen monimutkaisine muutoksineen ja poikkeuksineen. Lopputuloksesta on tulossa sillisalaatti, valitettavasti. Nettovaikutuksiltaan suuret veronkevennykset eivät tunnu tyydyttävän ainakaan yrittäjäkenttää. Hallitus on epäonnistunut työllisyystavoitteessaan pahasti. Tämän päivän luvut kertovat karua totuutta siitä, missä mennään. Näillä yritysverotuksen uudistuksilla ei työllisyystilannetta helpoteta.

Pidän suurena virheenä yritys- ja pääomaverokantojen erottamista toisistaan. Sijoitetun pääoman verokohtelun tulisi olla sama kaikissa tapauksissa. Nyt on vaarana, että ryhdytään käyttämään pääomaveroa tulevaisuudessa veroinstrumenttina valtion verotulojen lisäämiseksi. Toinen virhe oli hätäily yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistamisessa. Järjestelmä oli erinomainen tuottamaan kannustavuutta yritystoimintaan. Sen tulokset näkyivät osana 90-luvun talouskasvua. Nyt hallitus meni poistamaan sen odottamatta EU-tuomioistuimen lopullista ratkaisua asiassa.

Valtiovarainministeri Kalliomäki on selittänyt, että uudistusten tavoitteena on yritysten taseiden vahvistuminen. Tämä johtaisi uusinvestointeihin ja ennen kaikkea työllisyyden paranemiseen. Nyt on käymässä täysin päinvastoin. Yritykset ovat maksaneet jättiosinkoja, jotkut jopa velkarahalla, uudistuksen voimaantuloa ennakoiden. Sama tulee vielä jatkumaan. Yritysten taseet heikkenevät, ja investoinnit sekä työllistäminen ovat jäissä. Myös yritysten siirtyminen ulkomaille näyttää pelottavalta. Pienyrittäminen ja innovaatioita hyödyntävien kasvuyritysten tukeminen ovat tämän maan tulevaisuuden kannalta ykkösasiat. Verouudistus lyö vasten kasvoja pahiten juuri näissä ryhmissä, vaikka viime viikolla hallitus yritti korjata aiempaa esitystään.

Mikroyritysten verotusta on harkittava edelleen uusiksi. Uusia perustettavia yrityksiä ei pidä tappaa verotuksella. Oikean veroratkaisun löytyminen taatusti onnistuu, jos sitä halutaan. Tärkeintä on pikaisesti etsiä uusi, helppo malli, joka aidosti hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa. Pitäisikö itsensä työllistäviä yrityksiä verottaa vasta, kun on nähtävissä, että ne pystyvät työllistämään yrittäjän itsensä? Monelle pienyrittäjälle tavallisella 8 000 euron pääomalla ei osinkotuloja tarpeeksi toimeentuloon kilahda. Yrittäjälle jää etua valtavasta riskinotostaan tuolla määrällä noin 60 euroa kuukaudessa. Tämä siis jää usealle siitä, että ottaa riskin lähteä yrittäjäksi, sijoittaa omat ja vieraat rahansa, unohtaa työtunnit ja heittäytyy epävarman tulevaisuuden rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Toinen Suomen kannalta merkittävä yritysryhmä, kasvavat pk-yritykset, joutuvat uudistuksessa hankalaan tilanteeseen. Niiden verotusta kiristää asetettu osinkokatto, joka luo yrityksen kasvulle pidäkkeen. Osinkokatolla rangaistaan juuri niitä yrityksiä, jotka ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja joilla on parhaat kasvun ja työpaikkojen luomisen sekä uusien innovaatioiden hyödyntämisen mahdollisuudet. Osinkokatto luo uusia ongelmia myös sukupolvenvaihdostilanteisiin. Tätä kautta se heikentää muuten oikean suuntaisen sukupolvenvaihdosten verokevennyksen vaikutuksia. Myös listautumiskynnyksen mahdollinen nousu rankaisee suoraan kasvuyrityksiä. Listautuminen on näille yrityksille yksi mahdollisuus hankkia lisärahoitusta ja kasvaa. Verouudistuksen myötä pääoman hankkiminen pörssistä kallistuu. Tämä voi johtaa siihen, että yrityksen myynnistä ulkomaille tulee parempi ja käytetympi vaihtoehto.

Kokonaisuudessaan uudistus monine poikkeuksineen on kovin sekava ja monimutkainen. Se on kaukana läpinäkyvästä tavoitteesta. Hallitus eriyttää erikokoisten yritysten, eri omistajaryhmien ja eri sijoittajamuotojen verokohtelun. Erilaisin poikkeuksin, huojennuksin ja siirtymäsäännöksin vielä lisätään järjestelmään sekavuutta. Lopputuloksena työllisyysvaikutukset ovat suurimmat verojuristien ammattikunnassa.

Osmo  Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymys on melko isosta uudistuksesta, ja toivon sille jatkossa hiukan asiallisempaa käsittelyä kuin tämän iltapäivän jonkinlainen kaatajapappikeskustelu on täällä ollut. Minusta on aivan selvää, että jos yrityksille annetaan puolen miljardin euron verokevennys, niin se on pääsääntöisesti yritysten kannalta hyvä asia. Se, mistä olen hiukan huolissani, on se, olisiko sitä puolta miljardia voinut käyttää sekä yrittäjyyden että työllistämisen kannalta paljon tehokkaamminkin.

Olen myös hiukan huolissani siitä, riittääkö tuo puoli miljardia euroa, koska nämä verotuottolaskelmat tehdään aina ikään kuin vanhojen käyttäytymisoletusten perusteella, ja nyt kun annetaan aika suuria insentiivejä muuttaa käyttäytymistä, kai enemmän muutetaan siihen suuntaan, että maksetaan vähemmän kuin enemmän veroja. Kunhan ne nokkelat verojuristit, jotka miettivät erilaisia holdingyhtiöratkaisuja ympäri Eurooppaa aina siihen maahan, missä mitäkin toimintaa verotetaan vähemmän, pääsevät irti, niin voi olla, että tämä järjestely tulee paljon kalliimmaksi valtiolle kuin kuviteltiinkaan.

Se, mikä minusta tässä on valitettavaa, on, että tämä ratkaisu nyt hyvin voimakkaasti tukee ulkomaista omistusta suomalaisissa yhtiöissä. On tavallaan ikävää se, että kun meidän yrityksiämme ensin lamakauden aikana myytiin alihintaan ulkomaille, niin nyt niitten tuottoakaan ei sitten oikein pääse täällä enää entisessä määrin verottamaan. Oppositiolla tietenkään ei ole tiedossa kaikkia niitä näkökohtia, joita hallituksella on tätä esitystä tehdessään ollut, mutta kuten sanottu, tiedossani ei ole syitä, jotka olisivat tähän pakottaneet, siis tämän verokannan alentamiseen. Nythän tästä verokannan alentamisesta 29:stä 26:een hyötyvät eniten ja suoraisimmin suomalaisten pörssiyhtiöiden ulkomaiset omistajat.

Kuten sanottu, voi olla, että se on välttämätöntä, voi olla, että on olemassa joitakin uhkia pääkonttoreiden siirtämisestä ulkomaille, mutta sinänsä tarvetta houkutella tänne lisää finanssipääomaa nyt ei luulisi olevan, kun maan vaihtotase on voimakkaasti ylijäämäinen ja meillä on täällä pääomia enemmän kuin pystymme käyttämään. Siis miksi houkuttelisimme niitä tänne lisää?

En myöskään pysty näkemään sitä ajatusta oikeaksi, että kukaan ei saisi tässä ratkaisussa kärsiä, kenenkään verotus ei saisi nousta. Erityisesti ihmettelen, mitä yrittäjyyden suosimista niissä passiivisissa sukulaisissa on, jotka ovat vaan sijoittaneet omaisuuttaan tai joille on siirretty perheen varallisuutta ja jotka sitten menevät opiskelemaan eivätkä osallistu yrityksen toimintaan ollenkaan. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi juuri tätä omistusmuotoa pitäisi niin voimakkaasti tukea. Ymmärrän kyllä, että yrittäjää, joka panee oman työpanoksensa peliin ja riskeeraa monia muita asioita tässä, on järkevää tukea verotuksellisesti, mutta näitä passiivisia sukulaisia en oikein ymmärrä.

Meillä yritysverotusta ei yleensä ole pidetty liian jyrkkänä tai liian korkeana, mutta on valitettu, että se on yrityksen riskin suhteen epäneutraali. Toisin sanoen, jos yrittäjällä on mahdollisuus lyödä vetoa sillä tavalla, että heitetään kruunaa ja klaavaa, ja jos tulee kruuna, niin voittaa 300 000, ja jos tulee klaava, häviää 200 000, tämähän keskimäärin on kannattava riski, mutta se muuttuu vähemmän kannattavaksi, jos sitä voittoa verotetaan ja tappiota ei hyvitetä. Meillä on paljon semmoisia tilanteita, joissa tavallaan näin käy, että tappiot joutuu itse nielemään sellaisinaan sataprosenttisesti ja voitto on verotettavaa tuloa. Se vääristää käyttäytymistä ja vähentää riskinottoa.

Jotakin ongelmallista meidän verojärjestelmässämme on myös, kun maa, jolla on paljon ylimääräistä pääomaa, ei pysty löytämään riskisijoittajia, vaan me tarvitsemme Finnveran kaltaista toimintaa semmoisiin riskeihin, mitä normaalisti normaali pankkitoiminta pystyy kantamaan. Voi olla, että kysymys on kulttuurista, mutta voi olla, että kysymys on myös verotuksesta. Jollakin tavoin tässä meillä on selvä ongelma.

Vaikka itse kannatan yksinkertaisia verojärjestelmiä enkä haluaisi niihin poikkeusta, niin yhtä poikkeusta olisin tähän kuitenkin toivomassa. Toivoisin kannustinta pienille kasvuyrityksille palkata lisää työntekijöitä esimerkiksi sillä tavalla, että kun yritys lisää työntekijöiden määrää, silloin kun niitä on vähän, tästä voisi tehdä varauksia niin, että silloin ei voitosta veroteta. Virossahan ei yritysten voittoa veroteta lainkaan niin kauan kuin sitä ei oteta ulos yrityksestä. Ihan näin pitkälle meidän ei kannattaisi mennä, mutta ehkä tämmöinen verovapaus kannattaisi sitoa tähän henkilökunnan laajentamiseen tai sitten pitäisi tehdä niin kuin on tehty henkilöyritysten osalta, mutta kun aika loppuu, en selitä sitä vaihtoehtoa pitemmälle.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin valtiovarainministeri Kalliomäki toi avauspuheenvuorossaan esille, tämä verouudistus on myös merkittävä rakenteellinen uudistus kokonaisuudessaan, ja näin varmasti on.

Täällä on opposition taholta tuotu aika paljon esille sitä, että yrittäjät ovat olleet tyytymättömiä tähän uudistukseen. Kun lähtökohdaksi kuitenkin otetaan se, että tämä uudistus on välttämätön toteuttaa niistä syistä, jotka tiedämme, niin ainakin minulle on syntynyt käsitys, kun olen yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tästä asiasta keskustellut, että on oltu varsin tyytyväisiä tähän uudistukseen ja myös siihen, mitä muutoksia viime vaiheessa on tähän tullut. Hyvää on myös se, että valiokuntakäsittelyn yhteydessä pyritään vielä tätä tarkastelemaan sillä tavalla, että loppuun saakka tästä saataisiin mahdollisimman hyvä ja toimiva.

Arvoisa puhemies! Puutun lähinnä nyt tähän maataloutta koskevaan kohtaan. Kun hallituksen esityksessä esitetään, että osuuskuntien osuuspääomalle maksama korko olisi verovapaa 1 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta korko olisi 70-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa, niin tämä ehdotushan perustuu viime marraskuun periaatepäätökseen, jonka mukaan osuuskuntien voitonjaon verotusta valmistellaan erikseen pitäen lähtökohtana tavanomaisten osuuskuntien voitonjaon säilyttämistä yksinkertaisen verotuksen piirissä. Tällainen lausuma sinne kirjattiin. Lakia valmisteltaessa ajateltiin kai lähinnä kulutusosuuskuntia, joiden jäsenten osuuspääoma kaiken kaikkiaan on hyvin pieni.

Tässä on tullut sellainen käsitys, että valmisteluvaiheessa valtiovarainministeriössä ei nyt sitten tunnettu tuotanto-osuuskuntien tilannetta ja niiden pääoman muodostusta. Tuotanto-osuuskuntien oma pääoma muodostuu merkittävästi, suurimmalta osaltaan, jäseniltä perittävistä osuusmaksuista. Jokainen osuuskunnan jäsen osallistuu pääoman hankintaan tuotantonsa laajuuden mukaan. Osuusmaksun kartuttaminen on pakollinen maksu. Kysymys ei ole siis sijoittamisesta sinällään, vaan sääntöjen mukaisesta osuuspääoman kartuttamisesta osuuskuntayritykseen. Näitä osuuskuntia ovat lähinnä maidon- ja lihanhankintaosuuskunnat. Nykyisin osuuskunnat ovat kuuluneet samalla tavalla yhteisöveronhyvitysjärjestelmän piiriin kuin osakeyhtiöt eli ovat olleet yhdenvertaisia.

Tämän yritysverotuksen uudistuksen yhtenä lähtökohtana on, että verouudistus koskettaa eri yritysmuotoja yhdenvertaisesti. Tämä ei toteudu tuotanto-osuuskunnat omistavissa maatilayrityksissä, sillä 1 500 euron raja on liian alhainen. On arvioitu kyllä, että suurin osa karjataloutta tuotantosuuntanaan pitävistä maatilayrityksistä sopii tuon rajan sisälle, mutta ne maatilat, jotka edustavat sitä kokoluokkaa, joka on asetettu maatilatalouden rakennekehityksen tavoitteeksi, joutuvat osittain kaksinkertaisen verokohtelun piiriin.

Tässä on selkeä ristiriita hallitusohjelmassa linjattuihin maatalouden rakennekehitystavoitteisiin nähden. On huomioitava, että tuottajat joutuvat tilakoon kasvun myötä entistä enemmän sijoittamaan pääomaa osuuskuntiinsa, mikä on tärkeää osuuskuntien kilpailukyvyn turvaamiseksi ja niiden pitämiseksi suomalaisina yrityksinä.

Hallituksen taholta on myös perusteltu, että verouudistus ei saa luoda paineita muuttaa yritysmuotoa. Verorajan määrittäminen osuuskuntamuotoisten yritysten osingon osalta lähemmäksi 90 000:ta euroa voisi luoda paineita osakeyhtiöiden muuttamiseen osuuskunniksi, joskin hyvin vähäinen halukkuus tähän varmasti on, mutta toisaalta alhainen 1 500 euron raja maatilayrityksissä luo paineita maatiloilla hakeutua esimerkiksi osakeyhtiömuotoiseksi yritykseksi. Tämähän ei ole tämän hallituksen lakiesityksen tarkoitus.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että niin sanottu ketjuverotus voitonjaon juoksutuksessa omistajille ei toteudu. Tämä on aivan oikein. Rajaksi on asetettu 10 prosentin omistusraja. Tämä rajaus tuo kuitenkin ongelman esimerkiksi Osuuskunta Pohjanmaan Lihan osalta. Osuuskunnan omistavat maatilayritykset joutuvat osittain kaksinkertaisen pääomaverotuksen piiriin ja tällä tavalla eriarvoiseen asemaan muihin maatilayrityksiin nähden.

Arvoisa puhemies! Maatilayritysten kohdalta hallituksen esitys ontuu eikä ole linjassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. On välttämätöntä, että eduskuntakäsittelyn yhteydessä lakiin tehdään tarpeelliset muutokset myös siitä näkökulmasta, että laki on linjassa hallitusohjelman kanssa.

Henrik Lax /r:

Herr talman! Regeringen vill stimulera företagsamheten och därför skall skatten på företagens vinster och kapitalskattesatsen sänkas. Det här är bra och det här förtjänar allt understöd.

Som helhet är regeringens förslag inte helt i balans. Med hänvisning till EU:s lagstiftning skall dubbelbeskattning av dividender delvis återinföras. Allvarlig kritik kan anföras mot det sätt på vilket omläggningen av dividendbeskattningen nu föreslås bli genomförd. Det är inte bra att beskattningen nu blir mycket mera invecklad, att olika företag och olika aktieägare kommer att behandlas olika, och att det här tvingar fram en omfattande skatteplanering.

Särskilt olyckligt är det nog att regeringen nöjt sig med en blott och bart kosmetisk lindring av förmögenhetsskatten i stället för att i enlighet med den så kallade Arvelagruppens förslag helt slopa förmögenhetsskatten. I vissa fall leder regeringens förslag därför rentav till en tredubbel skatt på dividender.

Sammantaget innebär det här att framgångsrika företagare och ägare av börsaktier missgynnas till förmån för utländska ägare. För dem blir det också fördelaktigare att sälja sina företag och aktier och placera pengarna i till exempel fastigheter och bostäder — om de vill bo kvar i Finland.

Det kan väl inte vara regeringens avsikt att missgynna inhemska aktieägare, att gynna utflyttning ur landet och ta död på privatpersoners intresse att investera pengar i finländska företag. Det är tyvärr det här som kommer att bli följden av att neutraliteten i beskattningen nu offras. Jag är säker på att regeringen kommer att bli tvungen att rätta till detta misstag. De överstora dividendutbetalningar som skett sedan planerna på skattereformen offentliggjordes talar sitt tydliga språk. Enklast vore att avskaffa förmögenhetsskatten.

Arvoisa puhemies! Puolen miljardin ruiske yritystoiminnalle on tietysti erinomainen asia, mutta ei voida vain verotuksen tasoa ottaa huomioon, kun lähdetään tällaista uudistusta toteuttamaan, on pakko myös rakenteisiin kiinnittää huomiota. Valitettavasti omistajan näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle tässä hallituksen esityksessä. Niin kuin useissa puheenvuoroissa jo on käynyt ilmi, ulkomaista omistusta suositaan kotimaisen kustannuksella. Itse uskon, että pahimmat poikkeamat verotuksen neutraliteetista olisi vältetty, jos hallitus tässä esityksessään olisi noudattanut tämän niin sanotun Arvelan työryhmän suositusta ja poistanut omaisuusveron. Silloin ilmeisesti halu investoida suomalaisiin yrityksiin olisi säilynyt korkeana omistajien piirissä. Silloin emme olisi joutuneet näkemään niitä ylisuuria osingonjakoja, joita on toteutettu sen jälkeen, kun hallituksen uudistus tuli julkisuuteen. Nämä osingonjaot ovat osaltaan pahasti heikentäneet yritysten riskipääomarakennetta.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! 5 minuuttia on aika lyhyt aika käsitellä näin isoa asiaa, mutta yritetään päältäpäin joitakin asioita.

Ensinnäkin aion puhua siitä, mitä täällä on keskustelussa todettu. Täällä on väitetty, että kokoomus ei tehnyt yhtään mitään yrittäjyyden eteen edellisessä hallituksessa. Lyhyesti on kai pakko todeta, että jotain kuitenkin tehtiin: Muun muassa työn verotusta kevennettiin ja sitä kautta verokiila pieneni, mikä on kuitenkin edellytys sille, että pystytään työllistämään. Samoin pakkopääomatuloa muutettiin. Samoin sukupolvenvaihdoksia haluttiin helpottaa sillä tavalla, että omistusosuusvaatimuksia pudotettiin 20 prosentista 10 prosenttiin. Elinkeinonharjoittajien työmatkakustannusten vähennysoikeutta lisättiin samalle tasolle, mikä on normaaleilla palkansaajilla, eli kilometrikorvauksiin ja päivärahoihin. Myös työnantajan sivukuluja, muun muassa kansaneläkemaksuja, alennettiin edellisellä hallituskaudella, joten kyllä paljon asioita tehtiin. Varmaan jotakin jäi tekemättäkin, mutta niihin sitten palaillaan.

Herra puhemies! Tietysti tässä uudistuksessa on hyviäkin elementtejä. Niitä täällä on jo käyty läpikin. Tässä yritetään vastata kansainväliseen verokilpailuun, ja se on oikein, niin pitääkin tehdä. Mutta olennaista kai on se, että pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen, ovatko nyt tehtävät esitykset ja tehtävät ratkaisut oikeita, ovatko ne oikean suuntaisia. Joka tapauksessa voidaan todeta, että nämä kaikki esitykset eivät tue suomalaista omistusta, sitä, että suomalaisiin yrityksiin sijoitettaisiin ja että myös Suomen värit ja siniristilippu olisivat kunniassa ja suosiossa. Voi kysyä hallitukselta: Eikö värillä enää olekaan väliä, eikö suomalaisuutta arvosteta?

Nämä esitykset tulevat johtamaan siihen, että syntyy erilaisia malleja, kun yritykset tekevät omaa verosuunnitteluaan. Yksi mallihan on tämä niin sanottu malli Keskisuomalainen, missä siis jaetaan tänä vuonna — vielä, kun voi jakaa — reippaita osinkoja, ja sen jälkeen nämä yhtiöt, osakkaat sijoittavat rahat takaisin yritykseen lainaamalla, jolloin jatkossa yritys voi vähentää maksamiensa velkojen korot itseltään verotuksessa ja taas sitten ne, jotka ovat sinne rahaa sijoittaneet lainaamalla, saavat ne yksinkertaisella verotuksella itselleen eli korot verotetaan yksinkertaisesti, mutta jos maksettaisiin osinkoja, ne verotettaisiin kaksinkertaisesti. Onko siinä sitten mitään järkeä, jos ajatellaan yritysten pääomarakennetta, tai ylipäätään voisiko olla joku selkeämpikin malli olemassa? Jos kysyy sitä, olisiko tästä voinut tehdä yksinkertaisemman ja selvemmän mallin, niin vastaus on varmasti se, että olisi voinut, jos oltaisiin haluttu. Täällä on liian paljon erilaisia koukeroita, ja niistä ei kyllä juuri kukaan pysty ottamaan selvää. Jos ajatellaan taloudellisia vaikutuksia, mitä tässä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, niin sellaista profeettaa ei taida löytyäkään, joka pystyisi laskemaan yksiselitteisesti, mitkä ne kaikki vaikutukset tässä esitetyssä uudistuksessa ovat, niin paljon on auki. (Ed. Ala-Nissilä: Älkää liioitelko!) — Kun ed. Ala-Nissilä esittää aukottoman laskelman minulle, sen jälkeen muutan kantaani. Jään odottamaan laskelmaa.

Herra puhemies! Yksi asia ihmetyttää. Täällä on keskustelussakin sanottu, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan sen takia, että se on syrjivä. Se voi ollakin joltain osin syrjivä. Mutta jos ainoa EU-tasolla syrjivä järjestelmä on se, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä syrjii joitakin osakkeensaajia sen takia, että toisesta maasta maksetut osingot menevät osittain kaksinkertaiseen verotukseen, niin kyllä aika ihmeellinen asia on. Kun tiedetään, että verokannat vaihtelevat eri EU-maissa, tiedetään, että veropohja on hyvin erilainen eri EU-maissa, niin eikö se muka ole joltain osin syrjivää, eikö se jollain tavalla ohjaa pääomaliikkeitä, kun vaan tuijotetaan sitä, että pelkästään osinkoja saatetaan verottaa vähän eri tavalla? Kyllä aika paljon perattavaa vielä EU:n yhteisessä lainsäädännössä on, jos pyritään siihen, että jollakin tavalla verotus olisi suunnilleen edes samanlainen eri EU-maissa. Siinä on kyllä valtiovarainministeriöllä paljon tehtävää tulevina vuosina EU:n yhteisissä kokouksissa.

Herra puhemies! Sitten viimeinen asia, joka on mielestäni aika tärkeä tässä asiassa. Se on tämä aikataulu. Hallitus teki periaatepäätöksensä yritysveron uudistamisesta yli puoli vuotta sitten. Periaatepäätöksen linjaukset ovat pitäneet aika hyvin. On tietysti tullut yksityiskohtaisia muutoksia. Se on tietysti hyvin ymmärrettävääkin. Mutta yksityiskohtaisia pykäliä ei ollut kyllä näytillä oikeastaan juuri missään, ja voin sanoa, niin kuin hallituksen esityksen perusteluissakin sanotaan, että mitään laajaa kuulemista ei ole tehty. Nyt tämä laaja kuuleminen tulee sitten valtiovarainvaliokuntaan verojaoston syliin. Meidän pitäisi nyt sitten vajaassa yhdessä kuukaudessa käsitellä koko laaja paketti läpi aukottomasti ja perusteellisesti ja hyvällä harkinnalla jne. Aika mahdoton tehtävä. Mutta totta kai me pyrimme siihen. Ei ole meidän kenenkään etu, ei opposition eikä eduskunnan, että yritettäisiin jarruttaa tätä asiaa, koska elinkeinoelämä ja yritykset haluavat tietää, miten verotus tulevaisuudessa toimitetaan, mitä tapahtuu siis ensi vuonna. Tältäkin paikalta sanon, että verojaosto tulee kyllä tekemään töitä ahkerasti: maanantaipäivät on otettu jo käyttöön ja hihat on kääritty. Mutta riittääkö se aika sittenkään, kun tiedetään, että on monta lakiesitystä ollut täällä eduskunnassa, (Puhemies koputtaa) joista on löytynyt sitten joitakin teknisiä ongelmia tai muita vastaavia? Voi olla, että jokusia päiviä juhannuksenkin jälkeen vielä täällä eduskunnassa vietetään, mutta sen näkee sitten, kun päästään kuulemisessa liikkeelle.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen yritysverouudistuksesta on jäänyt käteen sellainen maku, että kun ensin mentiin syvälle metsään syksyisellä periaatepäätöksellä, niin sitten on yritetty paikkailla tehtyjä vahinkoja yksittäisillä erityisjärjestelyillä. On tehty paikkauksen paikkausta ja korjauksen korjausta erilaisille yritysmuodoille ja erikokoisille yrityksille. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, niin sinänsä näitä paikkauksia voi pitää ihan positiivisina. Suuri virhe tuli tehtyä kuitenkin jo syksyllä siinä, kun liian helposti luovuttiin avoir fiscal -järjestelmästä. Tätä päätöstä voi pitää hätiköitynä. Tiedämme, että Euroopassa on edelleen maita, jotka ainakin osittain ovat tässä järjestelmässä, ja on myöskin maita, jotka eivät näillä näkymillä ole siitä edes luopumassa. Eurooppalaisella muutostarpeella perusteleminen tuntuu oudolta siinäkin valossa, että samalla kun yritysverotuksessa mennään eurooppalaiseen suuntaan, niin sitä rahoitetaan siirtymällä yksityisissä eläkevakuutuksissa järjestelmään, joka on Euroopan unionissa tuiki harvinainen.

Avoir fiscalista luopuminen ja pelko tulevista muutoksista yritysverojärjestelmään on aiheuttanut ennennäkemättömän korkeiden osinkojen maksun. Tästä ei tule syyttää osakkeenomistajia, jotka luonnollisesti haluavat epävarmassa tilanteessa kotiuttaa yhtiöön vuosien saatossa jättämänsä voitot, vaan hallitusta, joka omalla politiikallaan on ajanut yritykset tilanteeseen, jossa voittojen kotiuttaminen heti on paljon järkevämpää kuin tulevaisuudessa. Tämän politiikan seurauksena yhtiöiden taseet ovat heikentyneet merkittävästi ja samalla myöskin niiden puskurivara siinä tilanteessa, jos markkinat muuttuvat epäsuotuisiksi. Yritysverotuksen tavoitteena pitäisi olla se, että yrittäminen Suomessa kannattaa ja että yrittäminen on todellinen vaihtoehto elämänuraksi. Hallitus ansaitsee kiitoksen lievästä helpotuksesta sukupolvenvaihdoksiin, ja oikean suuntainen on ollut myös päätös mahdollisuudesta tehdä kunnallisverotuksessa ansiotulovähennys ansiotuloiksi laskettavista osingoista. Tämä on tärkeää erityisesti pienen nettovarallisuuden ja pienen tulon yrityksille. Lopputulos, kuten Suomen Yrittäjätkin ovat tuoneet esille, on kuitenkin se, että näillä aivan pienimmillä yrityksillä verotus tulee kiristymään eikä helpottumaan, ja se osaltaan ei tule houkuttelemaan palkansaajaa ryhtymään yrittäjäksi.

Yrittäjäksi ryhtymiseen tarvitaan lisää kannustimia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana me tarvitsemme 70 000—80 000 uutta yrittäjää. Olen tältä paikalta aikaisemminkin vaatinut yrittäjille mahdollisuutta oman asunnon suojaamiseen. Tämä asia on ollut selvitettävänä jo pidemmän aikaa. Toivon, että se tulisi niistä selvittelyistä tänne päätettäväksi. Suomalaisten nuorten halukkuus yrittäjäksi on pohjoismaalaisesti verrattuna keskimääräistä tasoa, mutta jää selvästi jälkeen anglosaksisista maista, ja kuten tiedämme, siellä talous toimii dynaamisemmin, työttömyys on alemmalla tasolla ja kasvuodotukset pitkällä aikavälillä ovat suurempia. Siihen suuntaan on meidänkin pyrittävä. Tässä keskeistä on nimenomaan etsiä malleja, joissa yrittäjäriski pienenee.

Arvoisa puhemies! Omistamisen värillä on edelleen väliä. Moni suomalainen työmies kaipaa vanhanajan patruunoita, jotka tunsivat vastuuta työntekijöistään ja lähiympäristöstään. Hallitus on päättänyt hiostaa näitä viimeisiä jäljellä olevia patruunoita rankaisemalla suuria suomalaisia perheyrityksiä langettamalla niiden omistajille kateusveron yli 90 000 euron osinkotuloista. Ilkikurinen voisi väittää, että hallitus kannustaa näitä yrittäjiä myymään yrityksensä kasvottomille ulkomaalaisille pääomasijoittajille. En kuitenkaan halua sanoa näin pahasti, sillä ilmeisesti on niin, että hallitus on itsekin pelästynyt omaa politiikkaansa ja sen odotettavissa olevia seurauksia ja päättänyt hieman lieventää tätä kateusveroa liittämällä siihen mahdollisuuden tehdä vähennyksen varallisuusverosta. Tulee kuitenkin muistaa, että nyt kun tavoitellaan eurooppalaista verotuskäytäntöä, varallisuusvero on poistuva verotusmuoto ja useimmissa Euroopan unionin maissa sitä ei enää ole ollenkaan käytössä. Aika näyttää, koska tämän asian kohdalla meillä mennään eurooppalaiseen käytäntöön.

Iivo  Polvi / vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys yritys- ja pääomaverouudistukseksi on laaja ja monimutkainen kokonaisuus. Tuon uudistusta koskevan linjaratkaisun hallitus teki jo marraskuussa, minkä jälkeen esitystä on hiottu nyt runsaat puoli vuotta. Eduskunnalla puolestaan on muutama viikko aikaa käsitellä tätä kokonaisuutta, eli aikaa on käytännössä liian vähän. Tuon uudistusesityksen avaaminen ja sen vaikutusten analysointi tuon ajan puitteissa käytännössä ei ole mahdollista. Toisaalta hallituksen esityksessäkin monet kohdat ovat jääneet avaamatta tai arviot vaikutuksista tekemättä.

On selvää ja myönnettävä, että nyt käytössä oleva yhtiöveron hyvitysjärjestelmä ei täytä syrjimättömyyden vaatimusta, ja sitä on muutettava ja käytännössä siitä on luovuttava. Siitä luopuminen ei kuitenkaan edellytä, että koko yritys- ja pääomaverojärjestelmästä laaditaan verrattain sekava kokonaisuus, joka tulee johtamaan mittavaan verosuunnitteluun ja ilmeisesti keinotteluun. Joka tapauksessa se tulee johtamaan siihen, että verokonsultteja työllistetään entistä enemmän. Se on tietenkin kehityssuuntana väärä. Verotuksen pitäisi olla yksinkertaista, läpinäkyvää ja ymmärrettävää.

Hallituksen esitykseen sisältyy yhteisöverokannan alentaminen 29 prosentista 26:een. Esitettyjen arvioiden mukaan se pienentää verotuottoja 555 miljoonaa euroa. Pääomaveron alentaminen puolestaan 1 prosenttiyksiköllä pienentää tuottoa 24 miljoonaa euroa. Sen lisäksi yhteisön omistamien osakkeiden luovutusvoiton verovapaus tietää valtiolle verotulojen menetyksiä. Niitähän ei ole tarkemmin analysoitu eikä arvioitu, mikä niiden määrä mahdollisesti on. Yhteensä joka tapauksessa näistä alennuksista muodostuu mittava summa, joka on pois julkisten palvelujen rahoituksesta.

Kun ministeri Pekkarinen täällä aikaisemmin käyttämässään omassa puheenvuorossaan kehui sitä, että tämä yritysveron alennus on suurin, mitä hänen neljännesvuosisadan uransa aikana eduskunnassa on milloinkaan yritysveroon tehty, hän on varmaankin siinä oikeassa. Juuri sen takia tätä uudistusta on syytä arvioida ja arvostella, että sen suuruiseen veron alentamiseen ei ole varaa vaarantamatta julkisten palvelujen rahoituspohjaa. Kun tämän nyt käsittelyssä olevan ohella alennetaan myös omaisuusverotusta, minkä seurauksena menetetään tuloja, tämä palvelujen rahoituspohja on todella vaarantumassa.

Yhteisöveron alentamista perustellaan kansainvälisellä verokilpailulla, eli hallitus käytännössä lähtee vastaamaan tähän verokilpailuun sen sijaan, että pyrkisi toimimaan entistä aktiivisemmin sen puolesta, että kaikissa jäsenmaissa ylläpidetään tietyn asteinen verotaso, joka mahdollistaa hyvinvointipalvelujen ylläpitämisen ja niiden rahoituspohjan turvaamisen. Sen puolesta hallituksen tulisi minusta toimia aktiivisemmin.

Valtiovarainministeriön tiedotteessa viitattiin tähän verokilpailuun ja vertailtiin EU:n uusien jäsenmaiden, tulevien jäsenmaiden, verotasoja ja tavallaan sillä perustellaan tämän uudistuksen oikeutusta. Samaa perustetta voisi käyttää kai arvioimalla arvonlisäveroa, vaikkapa elintarvikkeiden arvonlisäveroa, joka Suomessa on poikkeuksellisen korkea kaikkiin muihin Euroopan unionin jäsenmaihin verrattuna. Se tekisi paljon paremmin oikeutta ja jakaisi tämän alennusvaran oikeudenmukaisemmin kuin nämä hallituksen niin aikaisemmat tuloveron alennukset kuin nämäkin alennukset merkitsevät.

Tuo elintarvikearvonlisäveron alentaminen oli myös keskustapuolueen eräs keskeisin teema (Puhemies koputtaa) vuosi sitten pidettyjen vaalien edellä, eli toivoisi sieltäpäin samaa ajattelua. Kun aika näyttää loppuvan, jätän loput varastoon seuraavaan kertaan.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yritys- ja pääomaverojärjestelmän uudistaminen on erittäin tärkeä ratkaisu, jotta pystymme vastaamaan kansainväliseen verokilpailuun sekä saattamaan Suomen yritysverojärjestelmän Eurooppa-oikeuden mukaiseksi. Olen erittäin harmistunut siitä, että erityisesti kokoomuksen suunnalta tämän avoir fiscal -järjestelmän toimimattomuus tulevaisuudessa halutaan kiistää. Tosiasia on se, että viime hallituskaudella varmaankin juuri tästä syystä silloisen valtiovarainministeri Niinistön toimesta käynnistettiin tämä yritysverouudistuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Nyt toteutettava uudistus merkitsee todella sitä, että osittain järjestelmä monimutkaistuu, mutta kaikesta huolimatta tässä hyötyjinä ovat yritykset ja pääosa myös yrittäjistä. Tässä mielessä voidaan sanoa, että tämä yritysverouudistus on suomalaisen yrityselämän kannalta erittäin merkittävä. Kokonaistaloudellinen vaikutus vuositasolla tulee olemaan noin 500 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Tähän toki liittyy sellaisia asioita, joihinka nyt eduskuntakäsittelyssä on syytä kiinnittää erityistä huomiota eritoten sen vuoksi, että valmistelu on viipynyt ihan loppukevääseen ja jäljelle jäävä aika ennen juhannusta on varsin lyhyt tämän ison kokonaisuuden läpikäymiseen. Siksi on tarpeellista, että valiokuntakäsittelyssä huolellisesti paneudutaan asiantuntijakuulemisen kautta eritoten niihin kipupisteisiin, jotka selvästi liittyvät tähän uudistamiseen. Siellä on nettovarallisuudeltaan heikkojen pienyritysten asema erityisesti otettava huomioon. Toinen on se varsin iso kokonaisuus, joka tuli tähän ratkaisuun ihan loppuvaiheessa, eli osakkeiden luovutusvoittojen verovapaus ja vastaavasti siihen liittyen se, että myyntitappioita ei voida vähentää jatkossa verotuksessa. Tähän kokonaisuuteen liittyy varmasti kaikkein suurin hankaluus arvioida myös tämän uudistuksen kokonaisvaikutusta, mutta sen vuoksi on erittäin tärkeää, että tähän kysymykseen myös paneudutaan asiantuntijakuulemisessa ja myös sillä tavalla avoimella mielellä, että ne tarvittavat kipukohdat, jotka selvästi tunnistetaan, ollaan valmiit hallituspuolueiden toimesta myös korjaamaan.

Haluan, arvoisa puhemies, vielä lyhyesti kommentoida opposition esiintuomaa hyvin kriittistä näkökulmaa lähinnä siinä mielessä, että minä ymmärrän, että opposition tehtävä on kritisoida, ja en halua muuten siihen tarttua, mutta muistutan siitä, että esimerkiksi viime kaudella sellainen iso lakiuudistus kuin työsopimuslain uudistus tehtiin nimenomaan yksimielisesti. Silloinen keskustaoppositio oli valmis tulemaan tähän ratkaisuun mukaan tunnistaen tiettyjä epäkohtia nimenomaan sen vuoksi, että suomalaisen yritystoiminnan ja työelämän kannalta oli kysymys niin merkittävästä asiasta, että harkitsimme, että tämmöiseen pinnalliseen populistiseen kritiikkiin ei ole viisasta lähteä. Tässä tilanteessa minusta on kysymys myös siitä, jos ajatellaan vastuullista politiikkaa, ollaanko vain itseisarvoisesti ruokkimassa epätoivoa suomalaiseen yritystoimintaan vai nostamassa sitä näköalaa päällimmäiseksi, että todella kokonaisuutena tästä yritykset hyötyvät, tämä on pysyvyyttä luova ratkaisu tässä epävarmassa toimintaympäristössä ja tältä pohjalta edelleen suomalainen toimintaympäristö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet nykyiselle ja myös uudelle yritystoiminnalle.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Esko Ahon hallitus teki sellaisen yritys- ja pääomatulojen verouudistuksen 1990-luvun alkuvuosina, että ilman sitä Suomi ei olisi selvinnyt lamasta ja sen jälkeisestä vaikeasta tilanteesta, mutta sen ansiosta Suomi todella nousi äärimmäisen nopeasti, syntyi todellinen suomalainen ihme maailmanlaajuisesti.

Tuo verouudistus oli todellakin käsittämätön siinä suhteessa, että se oli tavattoman edullinen veron saajille eli valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Ne saivat valtavasti lisää verotuloja. Niin kuin on todettu, verotulot kahdeksankertaistuivat. Mutta eivät vain veron saajat, julkinen sektori, vaan myös yritykset kokivat tuon verouudistuksen erinomaisen hyvänä, onnistuneena. Se antoi mahdollisuuden yritysten pääomarakenteen tervehdyttämiseen, se selkeytti yritysverotuksen, se alensi verokantoja, mutta laajensi veropohjaa. Kokonaisuutena tuo uudistus oli todella erinomaisen onnistunut. Ei ehkä niin onnistunutta voi olla, etteikö joku olisi kärsimässä, ja tuossa uudistuksessa kärsijöinä olivat ne konsultit, jotka yrittivät saada leipäänsä verokonsultteina. Heille tuo uudistus ei töitä antanut, koska se oli myös hyvin selkeä ja yksinkertainen, jos verotuksesta voidaan yksinkertaisena joskus puhua.

Nyt meillä on käsittelyssä Vanhasen hallituksen esitys yritys- ja pääomaverouudistukseksi, ja voi kysyä, tarvitaanko tällaista uudistusta. Perustelut, jotka tänne on kirjoitettu, eivät vakuuta, että tämä olisi mitenkään tarpeellinen ja välttämätön. Ainoa syy on se, että hallitus pelkää Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota, joka saattaa tulla jossakin vaiheessa nykyjärjestelmän osalta sen tähden, että se ei kohtele kotimaisia ja ulkomaisia osakkeenomistajia tasavertaisesti. Mielestäni tässäkin kannattaisi ehkä mennä niin pitkälle kuin se on mahdollista tällä nykyjärjestelmällä eikä ruokkia ulkomaisia sijoittajia turhaan suomalaisilla varoilla, niin kuin tässä nyt jossain määrin varmasti tulee tapahtumaan, eli tästä kuuluisasta 555 miljoonasta eurosta tuntuva osa valuu ulkomaisiin taskuihin.

Meillä on nyt kuitenkin tämä hallituksen esitys käsittelyssä, ja sen ehkä kaikkein huonoin puoli on se, että se monimutkaistaa tavattomasti jälleen yritysverotusta. Nuo äsken mainitsemani yritysverokonsultit keräävät tästä uudistuksesta takaisin sen, mitä Ahon hallituksen erinomaisen uudistuksen myötä menettivät. Tämä ei tietysti ole viisasta veropolitiikkaa, mutta globalisaation, Euroopan unionin jäsenyyden ja tätä kautta muuttuneiden ulkoisten olosuhteiden takia uudistuksia meillä on jossain aikataulussa pakko tehdä. Ehkä tässä aikataulussa ei olisi pakko mennä, millä nyt edetään.

Vanhasen hallitus ja osittain Jäätteenmäen hallitus ovat uudistaneet jo tuloverotusta siten, että hyvätuloiset palkansaajat ovat saaneet tuntuvat veronkevennykset. Eläkeläiset ja köyhät on unohdettu. Heille ei ole tullut yhtään mitään. Vanhasen hallitus pudotti alkoholiverotuksen rajusti alas, ja seuraukset ovat jo kammottavina nähtävissä. Työllisyyttä hallituksen toimenpiteet eivät ole parantaneet. Yritystoiminnan määrä ei Suomessa ole kasvanut, vaan päinvastoin työttömyys on lisääntynyt ja yrityksiä on sammunut enemmän kuin on syntynyt. Nyt on todella tärkeää, että tämä uudistus valiokunnassa käydään erityisen tarkasti läpi siltä osin, että tällä saadaan positiivinen vaikutus työllisyyteen ja yritystoiminnan, nimenomaan pienyritysten, etujen parantamiseen. Tämä esitys kohtelee näitä pieniä yrityksiä (Puhemies koputtaa) valitettavan huonosti, ja se on tässä korjattava.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käydystä keskustelusta voisi päätellä, että yritysverotusta oltaisiin kiristämässä hurjasti. Totuus on kuitenkin toinen. Yritysverotusta kevennetään, ja tämä vaikuttaa kaikkiin yrityksiin.

Uusi yritysverotus merkitsee tuntuvaa huojennusta yritystoiminnan kokonaisverotaakkaan. Valtion verotuotot vastaavasti vähenevät yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Näin suurta yritysverotuksen kevennystä ei ole tehty Suomessa vuosikausiin. Päinvastoin kokoomuksen valtiovarainministerikaudella yritysverotusta kiristettiin noin 600 miljoonalla eurolla. Samaan tapaan yritysverotusta kiristivät maailman maista viime vuosina tietojemme mukaan vain Zimbabwe ja Bangladesh. Aika mielenkiintoisessa seurassa Suomi tuolloin oli. (Ed. Vielma: Ala-arvoista puhetta!)

Kansainvälinen ja yhä kansainvälistyvä yritysten toimintaympäristö edellyttää yritysverotuksen keventämistä. Se on myös työllisyyden kannalta välttämätöntä. Yrittäjyyden edellytyksiä täytyy vahvistaa, jotta uusia yrityksiä voisi syntyä ja jotta nykyiset yritykset menestyisivät ja voisivat mahdollisuuksien mukaan laajentaa toimintaansa.

Hallituksen yritysverouudistus on osa hallituksen useista toimista, joilla tähdätään yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen. Merkittävä asia, jota täällä ei ole nostettu juurikaan esille, on yritysten sukupolvenvaihdosten tuntuva helpottaminen. (Ed. Pulliainen: Se keskusteltiin jo aikaisemmin!) Tämä on erittäin tervetullut parannus, varsinkin kun lähivuosina meillä on edessä lähes 100 000 yrityksen sukupolvenvaihdos. Tällä uudistuksella autetaan sitä, että mahdollisimman moni näistä sukupolvenvaihdoksista onnistuu. Myös muunlaista omistajuuden vaihdosta olisi syytä helpottaa.

Viime vuosina yrittäjyyden edellytysten parantamisesta on kyllä puhuttu. Nyt myös toimitaan. Linjassa on ero: Edellisellä vaalikaudella yritysverotusta kiristettiin. Nyt sitä kevennetään.

Uudistuksen huono puoli kuitenkin on sen monimutkaisuus. Se lisännee verosuunnittelua ja työllistää verokonsultteja. Olisi erinomaista, jos eduskunta pystyisi edes jossain määrin yksinkertaistamaan uudistusta. On myös harmillista, että vaikka yritysten verotusta kevennetään tuntuvasti, silti jää joukko yrittäjiä, joiden verotus voi vielä kiristyä. Odotan myös, että eduskunta korjaisi osuuspääomakorkojen verovapauden rajaa ehdotetusta 1 500 eurosta ylöspäin. Osuustoimintaa pitää kannustaa nykyistä vahvemmin.

Hallitusohjelman mukaan yritysverotusta kevennetään Suomen verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi samalla veronsaajien edut turvaten. Osinkoverotusta uudistetaan luopumalla yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä ja saattamalla osingot osittain kahdenkertaisen verotuksen piiriin. Pk-yritysten ja niiden maksamien osinkojen verotusta ei kuitenkaan kiristetä. Näin siis hallitusohjelmassa. Muutoin näin on tehty, mutta viimeinen kohta jää vielä jossain määrin auki. Eduskuntakäsittelyssä on syytä tehdä parannuksia, joilla turvataan kaikkien pk-yrittäjien asema. Tehtyjen laskelmien mukaan verotus kevenee yli 90 prosentissa yrityksistä.

Arvoisa puhemies! On syytä pyrkiä 100 prosenttiin, jotta ollaan oikeassa linjassa hallitusohjelman kanssa. Eduskunnan täytyy siis käydä esitys läpi huolellisesti. On tähdättävä siihen, että esitykseen sisältyvät ongelmakohdat korjataan. Odotan, että myös sosialidemokraatit osoittavat tähän valmiutta.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys uudeksi yritys- ja pääomaveroksi on hieman muuttunut viime marraskuusta, jolloin veromalli tuli julki. Siirtymäajat kuitenkin vain entisestään monimutkaistavat yritysverotusta ja mahdollistavat monenlaisen verosuunnittelun. Verokonsulteilla alkaa nyt kulta-ajat. Työtä heillä riittää, kun yritysverotus on siirtymäaikojen jälkeenkin huomattavasti monimutkaisempi kuin nykyinen veromalli.

Luin moneen kertaan hallituksen esityksen löytääkseni yksiselitteisen vastauksen siihen, kuinka väistämätöntä ja pakon sanelemaa on luopua osinkojen verovapaudesta eli avoir fiscal -järjestelmästä. Selkeää vastausta en kuitenkaan löytänyt.

Vuodesta 93 voimassa ollut järjestelmämme on ollut oikeudenmukainen etenkin osakesäästäjiä kohtaan. Nyt siirrytään takaisin osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen. Onko nykyisestä järjestelmästämme todellakin pakko luopua EU-säädösten vuoksi? Mitkä olisivat sanktiot, jos säilyttäisimme osinkojen verovapauden, joka tosin säilyy osittain uudessakin järjestelmässä? Eikö verovapautta olisi voitu säilyttää suuremmassa laajuudessa kuin nyt esitetään? Tietoa tämän pohdiskelusta ei löydy hallituksen esityksestä. Onneksi valtiovarainministeri täällä kyllä myönteli alkupuheenvuorossaan, että mitään pakkoa meillä ei olisi ollut ainakaan toistaiseksi tuohon suuntaan mennä kuin hallitus nyt esittää. Kuten jo sanoin, verosuunnittelijoille uusi monimutkainen veromalli tietää töitä, mutta työttömiä tämä hallituksen esitys ei paljon lohduta eikä ole ilouutinen työllisillekään. Meidän kaikkien pelkona on työllisyysasteen edelleen heikkeneminen vielä nykyisestäkin. Juuri tänään kuulimme uutisista työllisten määrän vähentyneen 45 000:lla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kokoomuksen yritysverouudistusmalli olisi tukenut työllisyyttä paljon paremmin kuin hallituksen esitys.

Arvoisa herra puhemies! Miten hallitus voi muuttaa yritys- ja pääomaverotusta, kun kaikki yrittäjä- ja työnantajajärjestöt poikkeuksetta vastustavat tätä uudistusta? Miksei hallitus ota vastaan kokoomuksen tarjoamaa auttavaa kättä, vaikka tietää, että nimenomaan kokoomus ymmärtää parhaiten yrittäjien murheet ja ongelmat. Toistan jo täällä vuoden aikana usein sanomani lauseen, että vain pienten yritysten ja uusien yrittäjien kannustaminen on ainoa autuus työllisyyden parantamiseen. Vai uskooko täällä salissa joku edelleenkään, että julkinen sektori voisi olla nyt edelleen kasvussa olevien työttömien legioonan työllistäjä? Tuskin, kun tämän hallituksen aikana myös kuntien talous ja jopa olemassaolo on radikaalisti heikentynyt.

Arvoisa puhemies! Toivon valiokuntatyöskentelyyn hallitusta suurempaa viisautta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tämänpäiväiset tuoreet työllisyysluvut ovat synkkää luettavaa. Hallitus on luvannut 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Päivän uutiset kertovat kuitenkin 45 000 työpaikan menettämisestä vuodessa. Punamultahallituksen aikana on siis työllisten henkilöiden määrä tähän mennessä vähentynyt 45 000:lla, ei siis nettomääräisesti lisääntynyt ainoallakaan työpaikalla. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa tähän kehitykseen. Tällä vauhdilla hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on vakavassa kriisissä jo lähivuosina. Peruspalvelujemme ja sosiaaliturvamme rahoitus ei todellakaan perustu verotukseen vaan nimenomaan työntekoon ja yrittämiseen. Luulisi hälytyskellojen jo soivan hallituksen aitiossa ja soivan kovaa, suorastaan korviahuumaavasti. Kokoomus lyö nyt hätärumpua uusien työpaikkojen puolesta.

Keskustan kansanedustajat, ollessanne viime vaalikaudella oppositiossa te väititte, että teillä on hallitusta paremmat keinot työllisyyden edistämiseksi. Missä ne keinot nyt ovat? Mitä te odotatte? Milloin tartutte tehokkaisiin toimiin? Kahden edellisen hallituksen aikana luotiin sentään tähän maahan 300 000 uutta työpaikkaa. Tämän hallituksen aikana on tähän mennessä menetetty 45 000 työpaikkaa. Tätäkö te hallituspuolueet vaaleissa kansalaisille lupasitte? Ministeri Kalliomäki selitti hämmästyttävän suurta tämänpäiväistä lukua satunnaistekijöillä. Näin saattaa olla, mutta se on fakta, että tämänhetkinen suunta on täysin väärä. Milloin te teette jotakin suunnan kääntämiseksi?

Arvoisa puhemies! Yritysverouudistuksella ei edistetä työllisyyttä, yrittäjyyttä eikä suomalaista hyvinvointia, vaikka juuri tätä yritysverouudistukselta odotettiin. Pikemminkin nyt rakennetaan uusia kynnyksiä ja esteitä suomalaisyritysten kasvulle ja menestymiselle. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa ja heikentyvän työllisyyskehityksen aikana Suomella ei ole varaa sellaisten päätösten tekemiseen, joiden tiedetään heikentävän yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä suomalaisen omistajuuden asemaa. Nyt tehtävien uudistusten olisi päinvastoin tullut tukea juuri näitä asioita. Menestyvien ja kasvavien pk-yritysten verotusta kiristää asetettu osinkokatto, joka luo yrityksen kasvulle pidäkkeet. Osinkokatolla rangaistaan juuri niitä yrityksiä, jotka ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja joilla on parhaat kasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollisuudet.

Uhkakuvaa Suomesta tytäryhtiötaloutena vahvistaa pörssiin jo listautuneiden yritysten osinkojen verotuksen kiristyminen, joka tulee laskemaan erityisesti pienten ja keskisuurten listayritysten osakkeiden kurssia. Hallituksen verouudistus ohjaa pahimmassa tapauksessa suomalaista yrittämistä ulosliputuksiin ja suomalaista omistusta rajojemme ulkopuolelle. Suomalaisyrityksiä myydään tai fuusioidaan jo nyt enenevässä määrin Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan. Kokoomukselle värillä on edelleen väliä. Suomalaisyritysten ja suomalaisomistuksen tulisi mielestämme olla tulevaisuudessakin etusijalla. Jos meillä ei ole yrityksiä, ei meillä ole tuotantoa, työtä, verotuloja eikä hyvinvointiyhteiskuntaa. Työpaikat ja yrittäjät vähenevät tällä hetkellä maassamme. Tarvittaisiin sellaisia uudistuksia, joilla työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistetään, ei tällaisia uudistuksia, joissa lyödään työllistäviä kasvuyrityksiä ja menestyviä yrittäjiä punamullan kateusnuijalla päähän. Tämä nuija on hengenvaarallinen astalo hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta.

Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoista tässä käydyssä debatissa ja keskustelussa kuulla, miten lähinnä keskustan edustajat ovat moittineet kokoomusta tämän yritysverouudistuksen moittimisesta ja kiittäneet uudistuksen myönteistä merkitystä suomalaisten yritysten ja suomalaisen yrittäjyyden kannalta. Jos asia on näin, että tämä on tervetullut, positiivinen uudistus suomalaisille yrittäjille, suomalaiselle yrittäjyydelle, suomalaiselle omistukselle, niin silloinhan hallituksen, sen hallituspuolueiden, ja keskustan kannalta kaikki on hyvin. Ei kannata olla huolissaan kokoomuksen kritiikistä, jos kerta yrittäjät kiittävät ja se heidän tyytyväisyytensä näkyy uusina investointeina ja uusina työpaikkoina. Pelkäänpä, että tulemme lähivuosina näkemään, että tämä ei ole asian laita.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.