Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä ehdotus lisätalousarvioksi on ensimmäinen uuden kehysmenettelyn piirissä oleva lisäbudjetti. Pyrin varsin tiiviisti sitä hiukan esittelemään. Hallitusohjelmassa uudistetun kehysmenettelyn tavoitteena on osaltaan varmistaa valtiontalouden vakautta, jonka avulla ylläpidetään luottamusta kotimarkkinoilla ja toisaalta valmistaudutaan tulevien vuosien aikamoisiin menopaineisiin. Lisäbudjetit kuuluvat siis kehykseen. Se on syytä muistaa.

Kun eduskunta oli hyväksynyt tämän vuoden talousarvion, jäi kehyksessä tälle vuodelle 316 miljoonaa euroa niin sanottua jakamatonta varausta, jolla on tarkoitus kattaa kaikki vuoden lisäbudjetit. Tämän lisätalousarvioehdotuksen seurauksena varaus nyt supistuu. Se supistuu 225 miljoonaan euroon. Se on suunnilleen puolet siitä määrästä, joka tarvittaisiin vuosittain vanhemman kokemuksen mukaan ennen kaikkea lisäbudjetteja varten.

Jakamaton varaus, joka on siis vajaa prosentti koko budjetin loppusummasta, on ensisijaisesti tarkoitettu ennalta arvaamattomiin pakollisiin menoihin. Tässä hengessä hallitus on myöskin sitten noudattanut pidättyvyyttä kevään lisäbudjetin menojen lisäyksissä. Toki meillä on tiedossa lukuisia niin sanotusti harkinnanvaraisia ehdotuksia menolisäyksiksi. Niitä on kuitenkin parempi ja tarkoituksenmukaisempi arvioida vasta syksyn lisäbudjetin yhteydessä, jolloin menotarpeet voidaan arvioida samalla kertaa ja ennen kaikkea käytettävissä olevaa jakamatonta varausta vasten katsoen. Samalla on sitten syytä korostaa, ettei syksylläkään ole mahdollista lisätä pysyviä menoja, jotka jo tässä vaiheessa söisivät kehyskauden loppuvuosien jakamattoman varauksen olemattomiin.

Puhemies! Vaikka kevään lisäbudjettiesitys on siis luonteeltaan pitkälti tekninen korjaus varsinaiseen talousarvioon, sisältää se kuitenkin mittavia lisäpanostuksia ennen kaikkea liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tässä yhteydessä käynnistetään maamme tähän asti kallein tiehanke, Muurla—Lohja-moottoritieosuus, johon haetaan eduskunnalta 700 miljoonan euron sopimusvaltuutta. Elinkaarimallilla toteutettavan hankkeen valtuus sitoo ennen kaikkea tulevien hallitusten käytettävissä olevia tierahoja. Vertailun vuoksi voi todeta, että tähän yhteen hankkeeseen osoitetaan valtuutta enemmän kuin parhaillaan toteutumassa oleviin kymmeneen tiehankkeeseen yhteensä.

Myös perusväylänpitoon panostetaan näyttävästi. Radanpidon rahoitusta lisätään 20 miljoonaa euroa eli lähes 8 prosenttia ja tienpitoonkin, johon jo varsinaisessa talousarviossa osoitettiin huomattava lisärahoitus, suunnataan vielä 5 miljoonaa euroa lisää, joten nyt annettavan lisätalousarvioehdotuksen osalta on syytä korostaa paitsi tätä liikennettä niin ehkä sen tärkeintä viestiä, joka on se, että hallituksen talouspolitiikka toimii ja sen seurauksena maamme talous on kulkemassa parempaan suuntaan. Tämä on nähtävissä budjetin tuloarvioihin tehtävistä tarkistuksista.

Valtiontalouden vakaus, jota hallitus on pyrkinyt kaikin voimin vaalimaan, on edesauttanut kuluttajien luottamuksen pysymistä vahvana. Toisaalta viime ja tälle vuodelle ajoitetut veronkevennykset ja muut panostukset ovat yhdessä luottamuksen kanssa vaikuttaneet kotitalouksien kulutuksen jatkumiseen vilkkaana, tämä siitä huolimatta, ettei viennistä ole juuri saatu vetoapua ja yleinen näkymä taloudesta on ollut epävarma. Yksityinen kulutus kasvoikin viime vuonna vilkkaimmin kolmeen vuoteen ja vastasi valtaosasta kokonaistaloudellisesta kasvusta. Ehdotuksen sisältämä arvio arvonlisäveron ja autoveron ennakoitua suuremmasta kertymästä perustuu juuri tähän. Näiden verojen kasvu kertoo ennen kaikkea siitä, että ihmiset uskaltavat kuluttaa.

Verotuloarviota korotetaan tässä lisäbudjettiesityksessä kaiken kaikkiaan 505 miljoonalla eurolla, mikä suurimmalta osaltaan koostuu nimenomaan arvonlisäveron ja autoveron tuottoarvioiden kasvusta. Korkeampien tuloarvioiden ja alemman korkomenoarvion seurauksena lisäbudjettiehdotus kuroo varsinaisen talousarvion mukaista alijäämää kiinni noin 840 miljoonalla eurolla. Näin valtiontalouden tämän vuoden nettolainanotto supistuu tämän hetken arvioissa 375 miljoonaan euroon, mutta alijäämässä, ed. Elo, etenemme edelleen, valitettavasti.

Arvoisa puhemies! Lisäbudjettiesityksessä pystytään ilahduttavasti vähentämään valtion velanottoa tälle vuodelle. Se ei kuitenkaan merkitse, että hallitusohjelman tavoite valtiontalouden tasapainosta alkaisi olla lähellä toteutumistaan. Tarve nostaa kuluvan vuoden tuloarviota oli pääosin tiedossa, kun kehyspäätöstä vuosille 05—08 tehtiin. Näin ollen eduskunnalle selontekona annettu arvio valtiontalouden kehityksestä loppuvaalikaudella on edelleen ajan tasalla. Uutta velkaa joudutaan ottamaan vuosittain näillä näkymin noin miljardi euroa kaikkina seuraavina vaalikauden vuosina. Niinpä, arvoisa puhemies, kehysten pitävyys on jatkossakin välttämätöntä. Tämä asettaa sekä hallinnolle että eduskunnalle haasteen. Mahdollisuuksia menojen uudelleen kohdentamiseen kehysten sisällä on löydettävä aiempaa enemmän. Se on kova haaste, mutta siihen kaikin voimin omalta osaltanikin kannustan eduskuntaa.

Ben Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Kalliomäki osoitti, kulutuksen kasvu on johtanut verotulojen kasvuun, ja näin ollen se hallituspuolueiden vaalien alla toistama mantra, että verotuksen keventyminen johtaisi palvelujen rapautumiseen, ei pidä paikkaansa. Päinvastoin kokoomuslainen veropolitiikka, työn verotuksen keventäminen tukee, talouskasvua, on osoittanut tässäkin yhteydessä pätevyytensä.

Mutta, ministeri Kalliomäki, ette sanonut mitään työllisyydestä. Luulisi hallituksen aitiossa hälytyskellojen soivan, kun eiliset luvut kertoivat, että 45 000, ministeri Kalliomäki, 45 000 työpaikkaa on menetetty sinä aikana, kun nykyinen punamulta on hallinnut. Milloin ryhdytte toimiin? Pari viikkoa sitten lupasitte tässä aitiossa, että kesäkuuhun mennessä hallitus esittää mallinsa matalapalkkaisen työn kysynnän lisäämiseksi. Teillä on tasan kaksi päivää aikaa, käytännössä huominen ja perjantai, päättää (Puhemies koputtaa) tästä mallista. Kysyn, ministeri Kalliomäki: Oletteko puheittenne takana? Tuleeko malli kahden päivän aikana?

Kari Uotila  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sen lisäksi että on menetetty 45 000 työpaikkaa, työttömyysprosentti on myöskin kasvanut. Tämän olisi pitänyt olla ehdottomasti työllistävä lisäbudjetti, mutta nähtävästi valtiovarainministeriön tiukka linja on purrut, että ministeriöistä ei ole edes uskallettu tehdä työllistäviä esityksiä tähän lisäbudjettiin.

Ministeri Kalliomäki viittasi, että on perusteltuja tarpeita ja niihin palataan syksyn lisäbudjetissa. Mitä ne auttavat esimerkiksi radanpidon työllisyyteen, kun lisäbudjetti on tarkoitus antaa eduskunnalle 22. päivä lokakuuta? Eduskunnasta se valmistuu todennäköisesti marraskuun lopulla, ja se vahvistetaan todennäköisesti joulukuun puolella. Minkälaisia satsauksia tämän vuoden työllisyyteen ja muun muassa liikenneratkaisujen eteenpäin viemiseen siinä lisäbudjetissa voidaan aikaansaada? Ne viittaukset liikennesatsauksiin, mitä ministeri toi esiin, se 5 miljoonaa esimerkiksi perustienpitoon on sopeuttamisrahaa Tielaitoksesta irtisanotuille henkilöille (Puhemies koputtaa) niihin sopeuttamistoimenpiteisiin. Niillä ei uusia teitä synny.

Mikko Elo /sd (vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensinnäkin ed. Zyskowiczin puheenvuoroon haluaisin todeta vaan sen, että kokoomuksen ja oikeiston taholla yleensä ollaan sitä mieltä, että kaikki veronalennukset palautuvat takaisin valtion budjettiin (Ed. Zyskowicz: Ei kaikki!) niin sanotun dynamiikan muodossa. Siinä oikeistolaisilla on pikkuisia prosenttieroja: toiset ovat sitä mieltä, että 100 prosenttia palautuu, toiset 50 prosenttia. Mikä on ed. Zyskowiczin linja, sitä on vaikea saada selville. (Ed. Zyskowicz: Lukekaa hallituksen lisäbudjetista!)

Mutta, puhemies, jo pari viikkoa sitten kun keskusteltiin työllisyydestä, niin kun ed. Zyskowicz nyt ottaa esille tämän työllisyyden, niin silloin esitin kysymyksen: Ed. Zyskowicz, olkaa nyt joskus oikein rehellinen ja miettikää, kuinka paljon esimerkiksi vahvistuneella eurolla on vaikutusta Suomen vientiin ja työpaikkojen menemiseen. Minun mielestäni tämä kysymys nyt kannattaa esittää, ja minä toivon vastausta ed. Zyskowiczilta siihen, miten vahvistunut euro on vaikuttanut tähän työllisyystilanteeseen.

Kolmanneksi, puhemies, kyllä minullakin se käsitys on ja usko siihen, mitä ministeri Kalliomäki sanoo. Elvytysvaraa jonkin verran on nyt tullut (Puhemies koputtaa) ja toivon, että sitä todella käytetään hyväksi sitten, kun aika on.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Zyskowicz ja Uotila ovat olleet erinomaisen oikeassa lukiessaan päivän lehtiä ja viimeisiä tilastoja. Tämän luulisi aiheuttavan hallituksen taholta joitakin toimenpiteitä.

Arvoisa valtiovarainministeri, vuosi on kulunut, kehitys on sen suuntainen kuin edustajat juuri tässä totesivat. Nyt olisi viimeinen hetki vaikuttaa budjetin keinoin siihen tulevaisuuteen. Teillä on kolme vuotta aikaa tavoitteenne saavuttamiseen, ennen kuin rahavirtaohjaukset vaikuttavat. Siihen menee aikaa. Teiltä loppuu aika, arvoisa valtiovarainministeri, ja teidän mukananne koko hallitukselta.

Antti  Kaikkonen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka tieverkon kehittämiseen onkin lisätty hieman rahaa, niin tiedetään vielä, että ne tarpeet ovat huomattavasti suuremmat, ja olisi ollut hyvä, että tässä lisätalousarviossa olisi esitettyä enemmän rahaa sinne lisätty. Sen sijaan tästä kävi ilmi tämä autoveron hallittu lasku ja sitä seurannut autoveron tuoton kasvu.

Kysynkin valtiovarainministeri Kalliomäeltä, kun hän vaan malttaa kuunnella: Arvoisa valtiovarainministeri Kalliomäki, kun autovero on tuottanut enemmän kuin sitä laskettiin, niin onko hallituksella seuraavan kerran tarkoitus tarkastella tätä autoveron kehitystä, kenties laskea sitä, ja millä aikavälillä?

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Yritän tässä minuutissa nyt sitten saada jotain vastauksia ed. Zyskowiczille. Kyllä jo eilen vastasin tähän 45 000:n asiaan, että kannattaa sitten lukea ne vastaukseni eduskunnan pöytäkirjoista. Se ei ole se totuus sellainen kuin ed. Zyskowicz tuossa halusi esittää. Mutta sitten tämä matalapalkka-alojen malli, niin kuin sanoitte: Olen itse sanonut, että hallitus pyrkii kesään mennessä, siis kesäkuuhun mennessä, linjaamaan päätöksensä tältä osin. Linjaus pyritään kyllä tekemään näissä aikatauluissa. Yksityiskohdat saattavat tulla sitten myöhemmin. Budjettivalmisteluhan on vasta liikkeellä.

Mitä radanpitoon tulee, ed. Uotilan esiin ottamaan asiaan, niin ilmeisesti ed. Uotila, niin kuin eräät muutkin, elävät markka-aikaa. Ei 20 miljoonaa ole mikään olematon raha, kun puhutaan euroista (Ed. Pulliainen: Kyllä se näissä kuvioissa on peanuts!), että kannattaisi ... — No, se ei ole peanuts, ei missään tapauksessa. Ed. Pulliainen kuuluu ihan samaan markkakerhoon. — (Puhemies koputtaa)

Autoverosta se, että se on tuottanut nyt hyvin, ei siihen tarvitse tehdä nyt mitään uusia muutoksia, mutta siihen ei voi tuudittautua, että autovero vuodesta toiseen jauhaisi tällä tavalla parempia tuloksia. Se perustuu tietysti automyyntiin, joka on jo nyt mennyt hyvin, 140 000—150 000 autoa vuositasolla myyty, mutta siinä on tietty buumi menossa, joka syntyi, kun ihmiset odottivat tätä veroalennusta, mutta näkymä on kuitenkin kohtuullisen hyvä siltä osin jatkossakin.

Jari  Koskinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvion perusteluissa todetaan se, että tänä vuonna uskotaan talouskasvun nousevan 2,5 prosenttiin, mistä voisi sanoa, että ihan hyvää keskimääräistä tasoa. Kuitenkin tilastot osoittavat, ettei edes 2,5 prosenttia riitä pitämään työllisyyttä nykyisellä tasolla edes. Toisaalta taas tiedetään, että kansainvälinen talous alkaa olla epävarmaa, ja tuntuu siltä, että hallitus on vaan ristinyt kätensä ja toivoo, että kansainvälinen talous lähtee vetämään paljon kovemmin kuin tällä hetkellä vetää. Seuraavaksi pitää vain kysyä sitä, etteikö nyt pitäisi tehdä kuitenkin jotain kotimaisiakin toimenpiteitä. Me olemme esittäneet matalapalkka-alan ratkaisuja tai kotitaloustyövähennyksen laajentamista tai jotain muita vastaavia. Samoin täytyy tässä yhteydessä myös kysyä sitä, että kun aika moni on huolissaan tällä hetkellä öljyn hinnasta ja öljyn korkean hinnan vaikutuksesta talouskasvuun, eikö tässäkin ehkä olisi syytä tehdä joitain liikahduksia.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta edellytti vuoden 2004 varsinaisen budjettikäsittelyn yhteydessä hallitukselta arviota perusradanpidon todellisesta määrärahatarpeesta. Lisäksi eduskunta edellytti, että tarvittavat määrärahat osoitetaan vuoden 2004 ensimmäisessä lisäbudjetissa. Asiantuntijoiden arvion mukaan vaarana on, että ratatöitä tekevästä henkilöstöstä joudutaan tänä vuonna irtisanomaan jopa 100—200 henkeä tai vaihtoehtoisesti lomauttamaan 1 000 henkeä 1—2 kuukauden ajaksi, ellei tähän määrärahatasoon saada tuntuvaa korotusta lisäbudjetissa. Haluankin nyt kysyä ministeri Kalliomäeltä — varmasti kuulun sitten markkakerhoon tai marttakerhoon — riittävätkö nyt lisäbudjetissa osoitetut määrärahat 20 miljoonaa euroa työllistämään ratatöitä tekevän henkilökunnan.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri, valtiovarainministeri, totesi, että tierahoihin laitetaan niin ja niin paljon. Se on tämä E18, mutta ihmettelen, missä Nelostien korjausrahat ovat, tien, jolla on pahoja onnettomuuksia, kuolonkolareita, sattunut. Tässä olisi mainio tilaisuus luoda työpaikkoja ja pistää se tie kuntoon Lahdesta Ouluun asti.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä uutinenhan tässä on, että veropolitiikan dynamiikka toimii. Voi olla niin, että tänä vuonna valtion talous on tasapainossa tällä trendillä. (Ed. Zyskowicz: Toisin kuin Jäätteenmäki vaalien alla väitti!) Se on hyvä juttu. Hallituksen työn verotuksen kevennykset ovat osuneet suhdannepoliittisesti aivan nappiin.

Puhemies! On erittäin tärkeätä, että aktiivista veropolitiikkaa jatketaan ja tämä matalan tuottavuuden työn verotuki ja ehkä siihen täydennetty todella maltillinen kotityön laajennus toteutetaan, ja keskusta edellyttää, että matalan tuottavuuden työn tukeen löytyy riittävästi tuoretta rahaa, jotta siihen saadaan se työvoiman kysyntää edellyttävä tehokkuus. Tässä voidaan ed. Zyskowiczille todeta, että hallituksen veropolitiikka on ollut tähän saakka onnistunutta ja nyt sitä vaan pitää jatkaa. (Ed. Zyskowicz: Kyllä, tukea tulee!)

Jyri Häkämies  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari viikkoa sitten, kun täällä käytiin keskustelua budjettikehyksistä, niin budjettikehysten taustamuistiossa esitettiin arvio, että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta ei toteudu, vaan että tällä vaalikaudella olisi realistista, että Suomessa työllisten määrä kasvaisi 30 000:lla. Silloin te, valtiovarainministeri Kalliomäki, piditte tuota 30 000:ta uutta työpaikkaa kovin varovaisena, ehkä pessimistisenä arviona, ja siihen nähden nämä viime päivien tiedot, että työllisten määrä on tippunut 45 000:lla, ovat todella huolestuttavia, lähes tyrmistyttäviä. Myös työministeri Filatov on pitänyt kehityssuuntaa hyvin huolestuttavana, aivan oikein, ja vienyt asian talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan. Onko nyt luvassa todellisia toimia tämän kehityssuunnan kääntämiseksi?

Matti Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että VR-Yhtymän tuotot ohjataan ensisijaisesti raideliikennettä palveleviin investointeihin. Nyt sitä osinkoa on 40 miljoonaa euroa toteutettu ja hallitus tarjoaa siitä vain 15:tä miljoonaa takaisin raideliikenteelle. Tähän toivoisin ministerin kannanottoa.

Toisaalta toivoisin myös, että valtiovarainministeriö luopuisi pitkävaikutteisten investointien osalta pätkärahoituskulttuurista. Se käy kalliiksi ja pitää epävarmuutta yllä. Nytkin lisäbudjetista on luettavissa, että nämä asiat, jotka koskevat liikenneministeriön pääluokkaa, olisi voinut ottaa jo hallituksen budjettiesityksessä huomioon eikä tällä tavalla pätkittäin, paloittain paikata. Tämä on kallein tapa rahoittaa näitä hankkeita, ja toivoisi, että tähän tulisi korjausta.

Anni Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki on varmaan huomannut, että jos täällä on joku sellainen kerho, joka on sitä mieltä, että radanpidon määrärahat eivät ole riittäviä, niin ministeri Kalliomäki taitaa olla ainoa sosialidemokraatti, joka ei kuulu siihen kerhoon. Kyllä tässä on kysymys eduskunnan yhteisistä linjauksista.

Ed. Ala-Nissilä ehti jo poistua salista. Olisin vain halunnut huomauttaa, että mielestäni hänen dynamiikkaunelmansa ovat hyvin laajakantoisia. Ei esimerkiksi autovero ikuisesti tule tuottamaan näin paljon rahaa, niin että sellaisen varaan on turha laskea.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Istuva hallitus muistuttaa hyvin erehdyttävästi virkamieshallitusta, joka hoitaa vain juoksevia asioita, ja korostan: vain juoksevia asioita. Tämä lisätalousarvioehdotus on oikein tyypillinen, oivallinen huono esimerkki juuri tässä suhteessa, jossa hoidetaan vain käytännön juoksevia asioita suurimmalta osaltaan. Tällä ei yksinkertaisesti saada aikaan käännettä parempaan eli uusien työpaikkojen luomisen osalta, työttömyyden kääntämiseksi laskuun jne. Täällä on yksi ainut merkittävä investointi: Muurla—Lohja, ja muu maa on unohdettu. Tämä on erittäin Etelä-Suomi-keskeinen. Minä kysyn, ministeri Kalliomäki:

Onko seuraavana vuorossa Eurooppa-nelonen, joka on Suomen kannalta ja yritystoiminnan kannalta pitkin Suomea etelästä pohjoiseen tärkein väylä? Onko se ohjelmassa seuraavan vuoden budjetissa? Minä haluaisin jo ennakkokäsityksen tässä vaiheessa. (Ed. Zyskowicz: Pekkarinen on sen jo luvannut!)

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä arvoisalle valtiovarainministerille todeta, että arvio, että on välttämätöntä saada 25 miljoonaa euroa radanpitoon vielä tänä vuonna, on totuus eikä se ole mitään markka- eikä eurokikkailua. Se on tarve, ja sen allekirjoittavat kaikki, jotka liikenneasioita tarkemmin tässä talossa seuraavat. Varoitan myös samalla kaikkia kollegoja, jotka ajautuvat sen toiveen varaan, että katsotaan syssymmällä sitten lisäbudjetissa. Kerroin äsken lisäbudjetin alustavan aikataulun. Se tarkoittaa sitä, että se vahvistetaan todennäköisesti joulukuussa. Sen varaan tätä asiaa ei voi jättää, vaan eduskunnan on nyt kerta kaikkiaan muun muassa tämä liikenneasia laitettava kuntoon ja lisättävä se 25 miljoonaa, vaikka sitten valtiovarainministeri vähän hanttiin pistäisikin.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Jaaha, puhemies, 2 minuuttia siis:

Ed. Uotilalle voin vakuuttaa, että eivät tässä maassa eduskunnan mielestä liikenneasiat tule koskaan kuntoon, eivät koskaan. Minäkin olen täällä jonkun aikaa ollut, eikä sellaista esitystä kyetä tekemään — tai voidaan ehkä muutamaksi vuodeksi, mutta sitten kaatuu valtiontalous. (Ed. Uotila: Rappeutuminen estettävä!) Mutta asia on tärkeä, ja sen tähden siitä kyllä pidetään huolta. Radanpidosta voi sanoa senkin, että henkilöstön työllisyysasia ei ole millään tavalla uusi tällä kertaa. Se on joka kerta ollut eduskunnassa vaalikausittain. Aina se on hoidettu, mutta kannattaa sitä yrittää hoitaa pikkuisen muillakin konsteilla kuin vain työntämällä budjetista rahaa, koska siinä on muitakin mahdollisuuksia.

Ylipäänsä pätkärahoituskulttuurista, jonka ed. Saarinen otti esiin: Minusta me olemme sellaisessa pätkärahoituskulttuurissa kaulaamme myöten, että istuvat hallitukset saavat perintönä yli miljardi euroa aina aikaisempien hallitusten pätkärahoitusta. Ahon hallitus jätti miljardin potin seuraavalle hallitukselle, ja kaksi Lipposen hallitusta on tehnyt aivan saman molempina vaalikausina, ja tämä hallitus joutuu tekemään samalla tavalla, 1,2 miljardia siirtämään tulevaisuudessa vallassa olevien hallitusten kontolle.

Ed. Häkämiehelle vielä siitä, että 30 000 työpaikkaa olisi se, mitä olisin pitänyt, voi sanoa, pessimistisenä. En kylläkään ole näin sanonut, että olen pessimistinen, vaan olen sanonut, että se on perusuraan nojautuva arvio, siis aivan tähän normaaliin valtiovarainministereitten iät ja ajat esittelemään perusuralaskelmaan perustuva luku, joka ei tule tälle hallitukselle riittämään, vaan me pyrimme pääsemään, niin kuin olemme pääsemässäkin, talouskasvussa 2,5 prosentin perusuranäkymästä paremmalle tielle. Tarvitsemme yli 3 prosentin kasvua useiksi vuosiksi.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä tulee Eurooppa-nelosen parantamiseen, niin sen ongelmahan on se, että siellä on paljon raskasta liikennettä. Olisi ilmeisesti kansantaloudellisesti halvempaa subventoida sitä raskasta liikennettä mieluummin rautateille. Nythän meidän rekkaliikenteemme ei maksa niitä kustannuksia, mitä se tieverkolle aiheuttaa, eli me subventoimme tällä hetkellä rekkaliikennettä, mikä on aivan järjetöntä liikennepolitiikkaa. Suomessa tehdään moottoritietä paljon paljon pienemmällä liikennetarpeella kuin Keski-Euroopassa, koska meille ei kuulemma moottoritietä syntyisi ollenkaan, jos käyttäisimme samoja standardeja kuin muualla.

Verotuksen dynamiikasta. Minusta se ei ole ollut onnistunutta. Minusta on tuhlattu rahaa yleisiin veronalennuksiin. Jos me olisimme käyttäneet sitä mieluummin matalapalkka-alojen subventointiin, se olisi samalla tavalla nostanut kaikkien ostovoimaa, koska sehän olisi mennyt hintoihin. Se olisi ollut samanlainen veronalennus kuin on tämä kotitalousvähennys, mutta mennyt vain tietysti eri kautta, mutta toiminut samalla tavalla. Kaikki ne, jotka ostavat kotimaisia palveluita, olisivat saaneet (Puhemies koputtaa) veronalennuksen, mutta ne, jotka käyttävät rahansa Seychelleillä, eivät olisi sitä saaneet.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Elolle toteaisin, että lukemalla tätä lisäbudjettia hän havaitsee, että veronalennuksilla on tässä vaiheessa ollut myönteinen vaikutus muun muassa verotulokertymään, eli se hallituspuolueitten vaalien alla ollut mantra, jota muun muassa puheenjohtaja Jäätteenmäki toisti, että veronalennukset uhkaavat peruspalveluita, on osoittautunut perusteettomaksi.

Mitä tulee, ed. Elo, tähän euron vahvistumiseen, niin totta kai sillä on oma vaikutuksensa. Halusin kiinnittää siihen ja niihin toimiin huomiota, joihin hallitus ja me kansallisesti voimme ryhtyä Suomen työllisyyden edistämiseksi.

Ministeri Kalliomäki, 45 000 menetetyssä työpaikassa voi olla selittäviä satunnaistekijöitä, mutta siitä ei päästä mihinkään, että tällä hetkellä, ministeri Kalliomäki, suunta on väärä. Me menetämme työpaikkoja, kun te lupasitte vaalikauden aikana luoda niitä 100 000 lisää. Kun linjaukset tulevat tästä matalapalkka-asiasta (Puhemies koputtaa) huomenna tai ylihuomenna, niin odotellaan. Mutta se on pakko sanoa, että tämä aikaansa seuraava tekemättömyys, ministeri Kalliomäki, ei nyt riitä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Soininvaaralle totean, että te elätte 50 vuotta myöhässä. Joskus silloin 50-luvulla olisi voitu ajatella, että rekkaliikenne ja muu olisi ohjattu muualle kuin tälle maan tärkeimmälle valtatielle Valtatie 4:lle. Teollisuus, metsät ja moni muu asia ovat kehittyneet sillä lailla, että kaikkialle ei ole rautateitä, ei ole varaa rakentaa, ei mahdollisuuksia uudistaa, uudelleenrakentaa Suomea.

Me olemme tässä tilanteessa, että meillä on tuo valtakunnan tärkein tieyhteys, Nelostie eli Eurooppa75 vaarallisessa kunnossa. Siellä on mutkia, mäkiä ja kapeutta. Sen kantokyky ei ole nykyaikaisia tarpeita vastaava. On sekä rekkaliikenteelle että henkilöauto- ja muulle liikenteelle välttämätöntä, että se pikaisesti korjataan. Toivon, että omaisuuden myyntituloja valtio käyttäisi tähän pitkäjänteiseen investointiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minuutti vai kaksi?

Arvoisa puhemies! Yritän pysyä minuutissa. Lyhyesti:

Mitä tulee työllisyyden parantamiseen, niin ei tietystikään lisäbudjetti voi tässä mielessä olla kaikkea sellaista kattava, mitä tarvitaan lähiaikojen, lähivuosien kuluessa. Siellä on eri budjetit sitten, varsinaiset budjetit ja muut talouspoliittiset toimet, joilla vastataan näihin haasteisiin.

Hallitus on eilen täällä esitellyt erittäin merkittävän ja mittavan yritysveropaketin. Vaikka siellä oppositiossa nyt yritetään rakentaa mikä tahansa mörkökuva siitä kokonaisuudesta, se on todella merkittävä väline nimenomaan myöskin parempaan työllisyyteen.

Matalan tuottavuuden työn osalta ministeri on täällä esitellyt toimia äsken. Tulee jatkotoimia. Ne eivät ole tällä hetkellä ja tässä täällä, mutta ne varmasti tulevat ennen pitkää.

Haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että hallitus reagoi myöskin niihin akuutteihin ongelmiin, mitä on erityisesti elinkeinoelämän osalta varsinkin Itä-Lapin ja Vakka-Suomen alueella. Tämä lisäbudjettiesitys sisältää 4 miljoonan euron lisävaltuudet yritystukiin. Näillä toimin on tarkoitus puuttua niihin akuutteihin ongelmiin, joista täällä myöskin puhuttiin.

Meni vähän alle minuutin. (Puhemies: Hyvä suoritus!)

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Kalliomäki on aivan oikeassa siinä, että hän haluaa säilyttää valtiontalouden tasapainossa ja kehityssuunnan suorastaan ylöspäin. Herra valtiovarainministeri, kun Tielaitos muutettiin liikelaitokseksi, siinä säästöt ovat vuositasolla 50 miljoonaa euroa, ja samoin Puolustushallinto on organisoinut viime vuosina erittäin voimakkaasti omaa hallinnonalaansa, mutta muut valtion virastot eivät ole tätä tehneet. Kysyn teiltä:

Koska valtionhallinnon rakenneuudistus pistetään voimaan, jotta saadaan valtavat säästöt henkilöstön puolella, kun uudelleenorganisoidaan. Sitten talouden puolella yrittäjät uskovat, että valtionhallinto ei rapaudu eikä nuku.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soininvaara kiinnitti huomiota siihen, että Eurooppa-neloselta olisi syytä saada raskaan rekkaliikenteen kuljetuksia rautateille. Olen täsmälleen samaa mieltä. Mutta meillä on yksi ongelma siellä rautateillä. Nimenomaan Seinäjoen ja Oulun välillä radan kunto on heikentynyt nyt niin paljon, että nopeuksia joudutaan alentamaan ja se radankäyttö ruuhkautuu. Valtioneuvosto aivan oikein totesi, että tämä on se erityinen väylähanke, jota edistetään. Mutta nyt siihen tarvittaisiin välittömästi niitten huonojen kohtien korjaamiseen rahaa, juuri niin kuin täällä on esitetty, ed. Uotila ja monet muut todenneet. Sitä ei näytä tulevan, kun valtiovarainministerillä on markat ja eurot sekaisin.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Zyskowiczin logiikkaan vaan olisin lyhyesti puuttunut. Kun hän ensiksi kehuu maasta taivaaseen hallituksen politiikkaa, sen veropolitiikka on siis todella hyvää, kasvua ja työllisyyttä edistävää, sitten seuraavassa sivulauseessa hän sanoo, että hallitus ei tee mitään. Se on tuota kokoomuslaista logiikkaa.

Ed. Kuosmaselle vastauksena tuohon kysymykseen: Hallituksessahan on käynnistynyt jo viime vuoden puolella laaja tuottavuusprojekti, joka menee nimenomaan hallituksen puolelta suoraan valtionhallintoon ja sitten jatkaa vielä koko julkiseen hallintoon. Pyrkimys on todella saada tuottavuuskehitys sille uralle, jota me tarvitsemme. Nykyisellä tuottavuustasolla julkinen sektori ei kykene tuottamaan näillä rahoituspohjilla, mitä meillä on, niitä palveluita, jotka sen pitäisi tulevaisuudessakin tuottaa, jotta hyvinvointijärjestelmä voisi toimia järkevästi.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäki on tietysti oikeassa siinä, kun hän toteaa, että mittavia panostuksia liikennepolitiikkaan tämä lisätalousarviokin tuo tullessaan, mutta käytännössä totuushan ei ole noin yksioikoinen. Kun yksi hanke syö valtavasti rahaa, niin on paljon ongelmia, jotka korostuvat. Tässä mielessä kyllä eduskunnan ja nyt sitten tietysti valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston on katsottava tämä asia varsin rauhallisesti.

Suomeen tarvitaan sellaista liikennepolitiikkaa, joka turvaa ensinnäkin meillä rautateiden toimivuuden. Nyt tämä lisätalousarvio ei vastaa siihen eduskunnan edellyttämään lisätalousarviopanostukseen, jotta me pystyisimme perusradanpidon jatkuvuuden turvaamaan. Siinä on yksi keskeinen kysymys. Sitten ovat nämä monet niin perustienpitoon kuin esimerkiksi joukkoliikennepuoleen ja yksityisteihin liittyvät ongelmat vielä meillä käsissä, mutta palaanpa niihin puheenvuoroissa sitten tarkemmin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En vastaa liikenneasioista enkä valtiovarainministerin rooteliin kuuluvista asioista mutta rohkenen kumminkin siitä syystä, että aina vaimoni luokse kuljen viikonloppuisin, lähinnä viikonloppuisin, Nelostietä pitkin ja täällä sen perään on aktiivisesti kyselty, vaan todeta tässä sen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tehnyt periaatepäätöksen, jossa todetaan, että tämä hanke on siinä listassa mukana, joka on tarkoitus tämän vaalikauden aikaan saada työn alle. Hallituksen kehyspäätökset eivät sisällä kieltämättä vielä konkreetteja raharatkaisuja siitä, millä nämä rahoitetaan. Se on näiltä osin vielä auki, mutta hallitus ei liioin ole perunut sitä päätöstä, minkä se näiltä osin on tehnyt. Halusin tämän sanoa lähinnä niille edustajille, jotka ovat tätä monta kertaa esille ottaneet.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Pekkariselle sanoisin, kun hän aivan oikein puhui Nelostiestä, että se on kumminkin tässä ministerityöryhmän listalla 13. tai 14. tiehankkeista.

Ed. Soininvaaralle sanoisin: Te olette tyypillinen helsinkiläinen kansanedustaja. Kun Helsingin seutu on moottoriteitä täynnä, sitten muu Suomi saa mennä, mitä teitä menee. Tässä on se ongelma vaan, että teollisuus ja teollisuuden vienti on kumipyörien päällä ja nyt pitäisi se saada muuttumaan. Täällä puhutaan radanpidosta, se on tärkeä. Mutta teollisuudesta, onko se nyt 80 prosenttia, kulkee kumipyörällä. Muuallakin on kehitystä kuin Seinäjoen radan varrella. Keski-Suomi on muun muassa yksi Suomen puuteollisuuden ja metsäteollisuuden keskuksia, ja siellä on paperikoneen tekijöitä ja vientiteollisuutta paljon. Siellä tarvitaan teitä, eivät ne kulje enää lehmipolkuja, jos ed. Soininvaara ajattelee näin.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy hieman muistella historiaa. Kun VR yhtiöitettiin vuonna 95, valtiovalta sopi siitä, että se pääomatuloutus, mikä VR:ltä syntyy valtiolle, palautetaan sellaisenaan radanpitoon. Näin on toimittu Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana. Nyt tulee ensimmäinen hallitus, joka tästä poikkeaa. Niin kuin ed. Peltomo totesi, tämä tarkoittaa useitten satojen rautatieläisten lomautusta. Sopiiko tämä nyt sitten hallituksen työllistämispolitiikkaan? Me tarvitsemme 20 miljoonaa euroa tähän esitettyyn lisää eli yhteensä 40 miljoonaa euroa tässä lisäbudjetissa. Aivan oikein ed. Uotila totesi, että ratatyöt tehdään kesällä, ei niitä talvella tehdä, eli tämän rahan täytyy tulla tässä kevään lisäbudjetissa, että voidaan järkevästi työt tehdä kesän aikana.

Liikennepolitiikkaan kyllä toteaisin sen, että ed. Kankaanniemi haikaili 50 vuoden takaisia ajatuksia. Olen tässä ed. Soininvaaran kanssa samaa mieltä. (Puhemies koputtaa) Ouluun valmistuu muun muassa yhdistettyjen kuljetusten rekkaterminaali, joka tarkoittaa sitä, että rekka- ja junaliikenne yhdistetään.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti sillä tavalla, että joka paikkaan ei junalla pääse, mutta jos tässä maassa kuljetetaan paperirullia Kemistä Helsinkiin rekka-autoilla (Ed. Pulliainen: Satamasta satamaan!) ja Loviisan satamasta kivihiiltä Lahteen voimalaitokseen, josta menee suoraan rata laiturilta pihalle, silloin on jotain vikaa liikenteen hinnoittelussa ja sen verotuksessa. Meillä aivan härskisti subventoidaan raskasta rekkaliikennettä ja näin siirretään tietoisesti raskasta liikennettä sieltäkin, missä olisi ominaista käyttää sitä. Todellakin nämä mahdollisuudet ajaa rekka-auto tai sen perävaunu junaan ovat hyvin kätevä tapa yhdistää näitä kuljetuksia. On kysymys tariffipolitiikasta, miten sitä tehdään. Muualla Euroopassa voimakkaasti pyritään siirtämään myös tietysti ruuhkasyistä ja ympäristösyistä liikennettä juniin, mutta meillä on koko sen ajan, kun kokoomus on ollut liikenneministeriössä, ollut hyvin vihamielinen asenne koko rautatieliikennettä kohtaan, ja se näyttää jatkuvan tässä hallituksessa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä ministeri Kalliomäelle täytyy sanoa, että nopeasti tämä punamultahallitus on edellisen hallituksen perinnön tuhlannut. Viime hallituksen aikana valtionvelkaa vähennettiin ja työttömyyttä vähennettiin. Nyt velka lisääntyy ja työttömyys lisääntyy. Kyllä hallitus on täysin irti ihmisten arjesta. 100 000 työpaikkaa olette luvanneet, ja miten on käynyt? 45 000 on hävinnyt, eikä ole yhtään konkreettista toimenpidettä hallitusohjelmassa. Myönsitte, että siinä ei ole toimenpiteitä, ei päästä tähän. Lupasitte kehyskeskustelussa kehyspäätöksissä, siellä ei ollut mitään. Tässä lisäbudjetissa ei ole mitään. Päinvastoin, mitä olette tehneet? Helsinki ja Uusimaa on todella suuressa pulassa. Meillä työttömyys kasvaa koko ajan, ja mitä hallitus tekee? Ainut toimenpide, mikä hallitusohjelmassa Helsingin ja Uudenmaan osalta on kirjattu, on hajasijoitus, joka aiheuttaa tänne lisää työttömyyttä. Jo tällä hetkellä esimerkiksi sotilassairaala Tilkasta tulee 200 työtöntä, kun hallitus on sen päätöksen tehnyt, että sotilaskeskussairaala Tilkka lähtee täältä pois.

Kysynkin: Milloin tulevat ne toimenpiteet, mitä hallitus lupasi Pääkaupunkiseudulle, Helsingille ja Uudellemaalle? (Puhemies koputtaa) Milloin palautetaan yhteisöverotuoton leikkaus? Jos täältä talous lähtee heikkenemään, on ihan selvä, että työttömyys ei tule korjaantumaan ikinä tässä maassa.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Vain tähän ed. Sarkomaan väitteeseen velkakehityksestä tämän hallituksen aikana. Joko edustaja puhuu tietoisesti hölynpölyä taikka sitten tietämättään hölynpölyä. (Ed. Elo: Tietämättään!) Velkakehitystä mitataan normaalisti suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tälle vuodelle se on putoamassa hiukan edellisen hallituksen ajalta, 43,2 prosenttia, ja ensi vuodelle 42 prosenttia. Kun katsotaan, miten siihen mennään, nyt mennään rakenteellisesti kestävällä tavalla. Me jouduimme edellisen hallituksen aikana toimimaan sillä tavalla, että voimakkaasti kasvaneilla myyntituloilla, jotka ovat kertaluontoisia, velkaa vähennettiin. Mutta se ei ole rakenteellisesti kestävää, ja sen totesi silloin monta kertaa kokoomuslainen valtiovarainministeri huolestuneena. Tämän vain halusin sanoa. Kannattaa tutustua asioihin ensiksi.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä varmasti, kun katsoo eilisiä työttömyystilastoja, sadattuhannet työttömät, lomautetut ja lomautus- ja työttömyysuhan alla olevat toivovat sitä, että kun hallitus tekee lisäbudjettiratkaisuja, se priorisoisi työllisyyden hoidon sillä lisäbudjetillaan. Niin tärkeää kuin valtionvelan maksaminen ja lisävelan minimoiminen onkin, tässä tilanteessa olisi ollut parempi tehdä työllistävä lisäbudjetti eikä velanottoa pienentävä, itsetarkoituksellisesti vain velanoton vähentämiseen tähtäävä lisäbudjetti pääsääntöisesti.

Kuten jo debattivaiheessa toin esiin, täällä lisäbudjetissa todetaan, että on näkyvissä perusteltuja tärkeitä menokohtia, mutta niihin hallitus haluaa palata sitten ensi vuoden osalta tietysti varsinaisen budjetin osalta ja tämän vuoden osalta syksyllä tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa. Kuten totesin, tämän aikataulu on meille ilmoitettu niin, että se annettaisiin 22. lokakuuta. Kun otetaan huomioon eduskunnan syyslomaviikot sun muut, todennäköinen aikataulu on se, että se valmistuu marraskuun loppupuolella eduskunnasta ja vahvistetaan joulukuussa. Ei ole mitään mahdollisuutta, että toisella lisäbudjetilla autettaisiin niitä kipukohtia, jotka esimerkiksi radanpitoon liittyvät.

On aivan selvää, että valtiovarainministerin tarkoituksena ei ole käyttää tämän vuoden kehyksessä olevaa jakovaraa kokonaisuudessaan lisäbudjettien kautta. Siellä jää käyttämättä 225 miljoonaa euroa, mutta nämä jäävät myös käyttämättä, ja ne tullaan myös vuoden lopulla pääsääntöisesti siirtämään velanmaksun nopeuttamiseen tai lisävelan oton vähentämiseen. Tämä on ihan selkeä viesti valtiovarainministeriltä ja -ministeriöstä.

Liikenneasiassa kaiken kaikkiaan selkeästi, niin kuin täällä on tullut esille, eduskunta edellytti tämän vuoden varsinaista budjettia tehdessään ja siitä päättäessään, että radanpitoon satsataan ensimmäisessä lisäbudjetissa rahaa, ja akuutti tarve on ministeriön mukaan 25 miljoonaa euroa sen päälle, mitä hallitus nyt esittää. Sen lisäksi joukkoliikenteessä on selkeitä tarpeita, vuositasolla voidaan puhua 3—10 miljoonan euron tarpeesta.

Ellei joukkoliikenteeseen reagoida — ne ovat tietysti pitkäaikaisempia sopimuksia, pitkäaikaisempia vaikutuksiltaan — se tarkoittaa todella satojen, jopa tuhansien bussivuorojen lopettamista erityisesti poikittaisliikennettä koskien ja se tarkoittaa myöskin kahden rautatieliikenneosuuden lopettamista eli usein aiemminkin liipasimella ollutta Karjaa—Hanko-rataosaa ja sitten Kotka—Kouvola-rataosaa. Tämä on selkeästi ministeriöstä viestitetty. Hassuksi tekee näiden rataosien lopettamisen rahanpuutteen takia se, että VR on tilannut niille uuden kiskobussikaluston, jonka pitäisi tulla muistaakseni ensi vuonna käyttöön. Tilanne on se, että VR kyllä tilaa moderneja, uusia kiskobusseja mutta ei ole enää ratoja käytössä, millä niitä ajaa pörryytettäisiin, uudella kalustolla. Eihän tässä ole todellakaan minkäänlaista järkeä.

En tiedä, onko kysymyksessä todella jokin vanha kauna vai jokin ihmeen periaatteellinen juttu, mutta niin kuin täällä ed. Saarinen pätkärahoitukseen viittasi, minkä takia perusradanpidosta huolehtivaa henkilöstöä, yritystoimintaa, Ratahallintokeskusta nöyryytetään joka vuosi sillä, että tipoittain annetaan pieniä murusia, mennään muutama kuukausi, hoidetaan lomautukset, torjutaan niiden aloittamiset, käynnistetään jälleen lomautusneuvottelut, perutaan niitä ja sitten toivotaan, että syksyllä saadaan taas lisää rahaa? Mutta tällä aikataululla syksyn lisäbudjetti ei tule enää edes auttamaan.

Mitä tämä sitten konkreettisesti joukkoliikenteen osalta muuta tarkoittaa? Täällä on tällaisia rataosuuksia kuten Kokemäki—Rauma, kolahtaako jollekin, nopeus lasketaan 100:sta 80 kilometriin, (Ed. Elo: Kyllä kolahtaa!) Pieksämäki—Kuopio, onkohan täällä keskustapuolueen savolaisia paikalla, 140:stä 100:aan, Siilinjärvi—Viinijärvi, 100:sta 80:een, ja sitten joudutaan myöskin raskaimpien vaunukalustojen käyttö kieltämään joillakin teollisuusrataosuuksilla. On jopa väläytetty Siilinjärveen viitaten, että on aika merkittävä teollisuuspaikkakunta Siilinjärvi, mutta jos sekin rata laitetaan kiinni, se voi olla aikamoinen hankaluus sen ansiokkaan yritystoiminnan jatkamiselle siellä.

Tämä on todella vakava paikka, ja minusta on kyllä eduskunnan tahtoa ja eduskunnan asiantuntemusta aliarvioivaa se suhtautuminen, jolla ministeri tähän asiaan suhtautuu.

Tällä lisäbudjetilla oli lähtökohtaisesti tavoitteena muu kuin työllistäminen. Se näkyy siinä, että on annettu ymmärtää ministeriöstä, että jo lähtökohtaisesti VM:n kanta oli se, että ei mitään, tämä on tekninen juttu. Sen vuoksi esimerkiksi ympäristöministeriössä varmasti esimerkiksi ympäristötöiden osalta olisi ollut mahdollista todella nopealla aikataululla saada sellaista toimintaa aikaan, joka olisi konkreettisesti ehtinyt tehdä positiivisia työllistämisvaikutuksia tänä vuonna, mutta niitä ei edes ministeri esittänyt, kun oli tiedossa tämä valtiovarainministeriön todella nihkeä kanta.

Täällä on sitten toinen asia liittyen asuntopolitiikkaan. Täällähän on pieniä muutoksia liittyen asumiseen, myönteisiäkin asioita, mutta se tahtotila, joka eduskunnalla oli, kun eduskunta päätti, että tänä vuonnakin myönnetään aravalainoitusta myöskin peruskorjaukseen, ja edellytti, että jotta tämä voi käytännössä toteutua, aravalainaehdot myöskin perusparannuksen osalta tehdään kilpailukykyisiksi muun rahoituksen kanssa, on edelleen toteutumatta. Tätä on nyt käsitelty sekä asunto- ja ympäristöjaostossa että ympäristövaliokunnassa, ja nähtävästi hallitus on tässä lopullisesti lyönyt kantansa kiinni eikä aio kuunnella eduskunnan tahtoa tämän osalta.

Kaiken kaikkiaan korostan vielä sitä koskien nyt lähinnä hallituspuolueiden kansanedustajia, että ei voi jäädä sen varaan, että tehdään ponsia, lausumia ja että palataan asiaan syksyn toisessa lisäbudjetissa, aikataulullisesti sillä ei enää mitään auteta. Nyt on löydyttävä voimaa ja rohkeutta tehdä tarvittavat muutokset tähän lisätalousarvioon sen eduskuntakäsittelyn aikana.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Lähtökohtaisesti todettuna Suomi on säilyttänyt edelleen kilpailukykynsä ja valtion talouskin on EU-maiden parhaimmistoa. Hallituksen esittämän lisäbudjetin parhaisiin puoliin kuuluu, että eräät verotulot ja osinkotulot kasvavat oleellisesti. Positiivista on, että valtion velkataakan kasvua voidaan hidastaa merkittävästi siihen alkuperäiseen arvioon verrattuna. Kiinnitänkin tässä yhteydessä huomiota siihen, että osakeomistuksesta luopumisen myötä ehtyvät myös osinkotulot ikuisiksi ajoiksi. Onko viisasta myydä hyvin lypsävä lehmä? Omistajille, siis valtiollekin, maksetut osingot ovat tuottoprosenteiltaan huomattavasti korkeampia kuin vieraan pääoman eli velan korkoprosentit. Ymmärtääkseni valtion kannattaisi korkoerojen näin ollen säilyttää tuottavaa varallisuuttaan tai jopa pyrkiä hankkimaan sellaista lisää.

Hallitus tavoittelee työttömyyden nujertamista ja työllisyysasteen nostamista. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on valinnut veronalennusten tien. Kuten tiedämme, toistaiseksi nuo tulokset eivät ole olleet toivotunlaisia. Suomen Pankin arvion mukaan kulutuskysyntä on jo niin huippuluvuissa, että sitä kautta ei saada lisää vauhtia talouteen. Suomen Pankki viittaa esimerkiksi autokaupan, asuntokaupan lukuihin. Onko siis viisasta keskittyä pelkästään kulutuksen lisäämistavoitteisiin veronalennuksia myöntämällä?

Tämän veronalennusopin avuksi ja rinnalle tarvitaan siis muitakin toimenpiteitä. Yhtenä suuntana ovat investoinnit. Kertamenoina niistä ei synny pysyviä käyttömenoja, pikemminkin voi käydä päinvastoin. Investoinnit luovat edellytyksiä työllisyydelle sekä lyhyellä että etenkin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat tämän jo hoksanneet sijoittamalla liikenneinfraansa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaksi kertaa enemmän varoja kuin me täällä Suomessa olemme ajatelleet tehdä.

Eduskunnan näkökulmasta katsottuna politiikan paalupaikalla on nyt liikenneministeriön pääluokka. Tämän on voinut havaita jo vuoden 2004 talousarvion käsittelystä sekä uunituoreesta hallituksen kehyspäätökseen liitetystä mietinnöstä. Eduskunta kirjasi tuohon mietintöön ainoastaan yhden ponnen, ja sehän liittyi juuri liikenteen tarpeisiin.

Lainaan myös paria hallitusohjelman kohtaa ohjelman sivulta 36: "Hallitus pyrkii parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua, lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta ja kehittämään henkilökuljetusten yhdistelyä ja uusia liikenteen hoitotapoja". Toistan: Siis "lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta". Mutta hallitus toimii ihan päinvastoin, se on leikkaamassa joukkoliikenteen rahoitusta. Tästä meidän, hyvät edustajakollegat, täytyy pitää huolta, että hallitusohjelma toteutuu ja sitä toteutetaan myös tältä osin.

Edelleen hallitusohjelman sivulta 37 löytyy tällainen teksti, jota jo tuossa debatissakin lainasin: "VR-Yhtymä Oy:n tuotot ohjataan ensisijaisesti raideliikennettä palveleviin investointeihin - -". Edellä lukemaani vasten peilattuna hallituksen nyt esittämä lisätalousarvio näyttäytyy perin oudossa valossa, koska VR:n 40 miljoonan euron osingon tuloutuksesta esitetään raideliikenteelle vain 15 miljoonaa euroa. Kuten tiedämme, todellinen tarve olisi 50 miljoonan euron vuosiluokkaa, ja joukkoliikenteenkin osalta tarpeet ovat tiedossamme. Tässä on ilmiselvä ristiriita nyt hallitusohjelman ja hallituksen toiminnan välillä. Tämä vaatii vuoropuhelua, ja toivottavasti tästä konsensus löytyy.

Ministeri Luhtasen johtaman väylätyöryhmän mietintö uhkaa jäädä julkilausumatasolle, ellei hallitus ryhdy uskottavin ja riittävän jäntevin päätöksin sitä resursoimaan. Nyt tilanne ei ole tasapainossa, ja pätkärahoitusmenetelmin koko ohjelman uskottavuus ja myös sen taloudellisuus kärsivät. On väitetty, että valtiontalous menee kuralle ja että muillakin hallinnonaloilla on tarpeensa. Jos yhdelle antaa, niin kaikki alkavat kerjätä ja tilanne riistäytyy käsistä kuin pärekaton kulotus konsanaan.

Hyvät kollegat, katsotaanpa hivenen taaksepäin. Minkä verran eduskunta on ylipäänsä takavuosina lisännyt menoja hallitusten budjettiesityksiin ja miten nuo lisäykset ovat vaikuttaneet? Valtiontalouden tasapainoa mittaavat mittarit eivät ole edes värähtäneet sen paremmin kuin pörssikurssitkaan niistä muutoksista, mitä tässä salissa on tehty. Sen sijaan on saatu monia pieniä kipukohtia hoidetuksi. Hallitusten talouspoliittinen linja ei ole horjunut. Hallitus on säilyttänyt kasvonsa. Eduskunnan luottamus hallitukseen on säilynyt.

Pahimmoillaan meitä kansanedustajia on muistutettu 1990-luvun lamasta ja siitä, miten eduskunta silloin lisäsi valtion menoja. Tosi on, menoja lisättiin, mutta eduskunnan silloinkin marginaalisilla menonlisäyksillä ei ollut tosiasiassa mitään tekemistä pankkikriisimme syntymisen kanssa. (Ed. Elo: Ed. Saarinen on oikeassa!) Sen hoitaminen sen sijaan kaatui täysimääräisesti kyllä eduskunnan syliin. Talouslamaan johtaneet virheet tehtiin aivan muualla kuin Suomen eduskunnassa.

Eduskunta on ollut jo jonkin aikaa vankasti sitä mieltä, että valtion toimesta on investoitava liikenneverkkoomme. Vaikka eduskunta ei ole virallisesti käsitellytkään väylätyöryhmän mietintöä, niin aistittavissa on, että sillä on eduskunnan vankka tuki takanaan. Rahoitusvaihtoehtojakin on monia: elinkaarimalli, osittain liikenteeltä perittävien maksujen korvamerkintä, budjettirahoitus, jakamaton varaus. Taseet kestävät jopa lainan ottamisen kannattaviin hankkeisiin. Esimerkiksi juuri nyt kalliin öljyn aikana valtiolle kertyy erittäin runsaasti myös arvonlisäveroja liikenteeltä. Edes tämän voisi ottaa huomioon.

Herra puhemies! Palaan vielä lopuksi väittämään, että pato murtuu, jos yhdelle annetaan. Kehotan muistelemaan menneitä. Aina on ollut tarpeita ja toiveita enemmän kuin resursseja, niin on nytkin. Eduskunta ei ole milloinkaan yrittänyt antaa suin päin sokeasti kaikille lisää, vaan on pitkällisen, siis viikkotolkulla, kuukausitolkulla, kestäneen asiantuntijakuulemisen jälkeen suuresta tarvekorista valinnut kaikkein tärkeimmät kohteet, ja niitä olemme pyrkineet hoitamaan. Näiden tärkeimpien asioiden joukkoon ovat nousseet liikennekulttuurimme todelliset tarpeet. Viisas hallitus on varmasti huomannut eduskunnan vakaan tahdon ja reagoi jatkossa sen mukaisesti.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Täällä ovat edustajat Uotila ja Saarinen käyttäneet hyviä puheenvuoroja erityisesti liittyen liikenneinvestointeihin. Kuitenkin aloittaisin pikkuisen yleisemmästä näkökohdasta eli siitä, missä taloudellisessa tilanteessa me tänä päivänä olemme.

Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että talouskasvu on tänä vuonna kaikkiaan varsin vahvaa ja viitataan muun muassa Kiinan 8—9 prosentin talouskasvuun. Kuitenkin, niin kuin täällä eräässä puheenvuorossa tänään on käynyt ilmi, aikamoinen epävarmuus edelleenkin vallitsee maailmantaloudessa: ollaanko menossa todella vahvaan talouskasvuun muuallakin kuin eräissä Aasian maissa vai jääkö kasvu sitten kuitenkin suhteellisen vähäiseksi.

Erityisesti ainakin allekirjoittanutta ja olen havainnut, että myös minua paljon viisaampia talousasiantuntijoita huolestuttaa Yhdysvaltojen tilanne edelleenkin. Yhdysvaltojen vaihtotaseen vaje kasvaa kuukausi kuukaudelta. Se oli 46 miljardia dollaria viime kuussa ja 3 miljardia enemmän kuin edellisenä kuukautena johtuen siitä, että veronalennuksia on Amerikassa annettu valtavasti. Kotimainen kysyntä on voimakasta, ja sen takia myöskin tuontitavaroita kysytään, ja se aiheuttaa tämän vaihtotaseen vajeen. Se taas aiheuttaa paineen dollarin heikentymiseen. Mutta siitä huolimatta, että dollari on heikentynyt, mikä on vastakohta tietysti euron vahvistumiselle, niin vaihtotaseen vajetta ei ole saatu kuriin. Eräät asiantuntijat tänä päivänä veikkaavat, jopa Warren Buffet, joka on eräs maailman suurimmista sijoittajista, veikkaa, että ensi talvena on euron hinta suurin piirtein 1,50—1,55 dollaria, ja se on kyllä kova haaste. Se on paljon kovempi haaste kuin on tänään tullut esille ed. Zyskowiczin puheenvuoroissa, joissa ei ollenkaan haluta nähdä euron vahvistumisen merkitystä nimenomaan viennin kannalta ja sitä kautta koko Suomen taloudelle.

Puhemies! Mitä Suomen talouteen tulee, niin tässä on valtiovarainministeri Kalliomäki lainannut tätä lisätalousarvion kohtaa, missä todetaan, että verojen ja veroluonteisten tulojen arviota nostetaan 505 miljoonalla eurolla eli 3 miljardilla vanhalla markalla. Se on aikamoinen määrä. Se osoittaa sitä, että kotimainen kysyntä on ollut vahvaa ja se on tietysti tietyillä aloilla, erityisesti autoveron osalta, tuottanut paljon enemmän, mutta muutenkin arvonlisäveron tuotto on selvästi suurempi kuin arviot, mikä johtuu siitä, että kotimainen kysyntä on voimakasta. Itse panostaisinkin nimenomaan kysyntään. Olen sitä mieltä, että työnantajamaksujenkin alentaminen tietyiltä osin saattaa olla perusteltua, mutta olen itse vaan epäillyt sitä, että jos nyt alennetaan yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä esimerkiksi joitain työnantajan sosiaaliturvamaksuja, niin kuinka paljon yksittäinen työnantaja sitten todellisuudessa tulee työllistämään lisää ihmisiä.

Puhemies! Kun täällä ed. Zyskowicz nimenomaan peräänkuulutti tätä työllisyyskeskustelua, niin itse mielelläni sanoisin tässäkin yhteydessä muutaman sanan siitä. Meillähän minun mielestäni on kaksi todella suurta ryhmää, joihin nyt pitäisi paneutua koko eduskunnan ja hallituksen.

Toinen on nuoret, alle 25-vuotiaat, joita on 32 000 työttömänä. Muissa Pohjoismaissa ei käytännössä ole alle 25-vuotiaita työttömiä. Minun mielestäni tämä on asia, johon hallituksen pitää nyt paneutua. Olen ehdottanut tätä Ranskan-mallia, jossa nuoret alle 24-vuotiaat työllistetään pysyvään työsuhteeseen ja työnantajalta poistetaan kokonaan sosiaaliturvamaksut ja yhteiskunta kuitenkin huolehtii siitä, että näille nuorille myöskin tulee aikanaan vastaava eläkemaksu. Minun mielestäni tämä Ranskan-malli on sellainen, joka välittömästi kyllä purisi Suomenkin olosuhteisiin.

Toinen ryhmä, joka tuli tässä viikonvaihteessa voimakkaasti esille, ovat nämä 72 000 pitkäaikaistyötöntä. Lisäksi piilotyöttömiä ihmisiä on paljon. Se on se kova ydin, johon nyt sitten pitäisi pureutua. Henkilökohtainen käsitykseni on sama kuin työvoimatoimistojen johtajilla, jotka totesivat, että noin 26 prosenttia näistä pitkäaikaistyöttömistä on todellisuudessa työkyvyttömiä. Miksi näitä työkyvyttömiä ihmisiä pidetään työttömien kirjoissa? En ole sitä näitten viime vuosien aikana ollenkaan ymmärtänyt. Sen takia, puhemies, toivon, että hallitus nyt paneutuisi vähän enemmänkin kuin tähän asti. Esimerkiksi tällä Taipaleen mallilla on pystytty saamaan aikaan eläkkeellesiirtymismahdollisuus, jos on havaittu työkyvyttömyys. Kyllä minun mielestäni tässä tarvitaan vähän laajempaa näkemystä nyt. Se on yksi keino, mutta se on hidas keino, ja se ei kuitenkaan ehkä ole oikeudenmukaisempi, kun nämä työvoimatoimistojen johtajat sanovat, että meillä on noin 26 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä kaiken kaikkiaan työkyvyttömiä ihmisiä.

Puhemies! Mitä veronalennuksiin tulee, niin tässä esittäisin vielä lopuksi ihan oman mallini veronalennuksille. Minun mielestäni me voimme jatkaa ja meidän pitää jatkaa tuloverotuksen helpottamista, mutta aivan varmasti sekä kansantaloudellisista että solidaarisuussyistä pitäisi alentaa palvelujen arvonlisäveroa. Se lisäisi ostovoimaa, mikä tarkoittaa sitä, että hinnat alenisivat, ja sama koskee elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Tiedän, että täällä eräät sosialidemokraattiset kansanedustajat vastustavat tätä ja sanovat, että se ei kuitenkaan näy hinnoissa. Jos ei se näy hinnoissa, siihenhän hallituksella on mahdollisuus puuttua. Toinen asia: jos elintarvikkeiden arvonlisäveroalennus ei välttämättä näy hinnoissa, se kuitenkin estää hintojen nousun. Sillä tavalla nämä kaksi, palvelujen arvonlisäveron alentaminen ja elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, olisivat minun mielestäni solidaarisempaa veronalennuspolitiikkaa kuin pelkästään tuloverotuksen alentaminen, joka on kohdistunut hyvin pitkälti suurituloisiin ihmisiin.

Lopuksi, puhemies, vielä näistä tiehankkeista haluaisin todeta sen, että täällä, niin kuin totesin, edustajat Uotila ja Saarinen ovat käyttäneet tärkeitä puheenvuoroja tästä. Henkilökohtaisestikin olen sitä mieltä: kun kuljen Valtatie kakkosta Helsingistä Poriin, niin lähes joka kolmas auto on tällä hetkellä valtava rekka, mikä osoittaa, että vienti vetää, ja se on ihan hyvä asia. Mutta kyllä tosiasia on se, että meidän tieverkkomme on pahasti jäänyt jälkeen länsimaisesta kehityksestä, ja sama koskee rataverkkoa. Ja olen aivan samaa mieltä kuin täällä edustajat Uotila, Saarinen, Pulliainen ja monet muut, että tähän meidän pitää panostaa, panostaa vähän suuremmalla lapiolla nyt kuin tähän asti on panostettu. Niin kuin ed. Saarinen otti tämän Ruotsin esimerkin — olen itse lukenut tämän saman — niin Ruotsissahan todella hallitus panostaa tähän. Kysymys on myöskin nimenomaan yritysten kilpailukyvystä, siitä, minkälainen logistiikka Suomessa on. Ja jos me emme tähän panosta, niin se ei hyvää merkitse Suomen taloudelle.