Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, me
olemme Suomessa äärimmäisen vakavan tilanteen
edessä. Ihmiset ovat huolissansa siitä, mitä tapahtuu
terveydenhuollossa, koska sairaanhoitajien työtaistelu
työvoiman saatavuuden puolesta ja oman palkkakuoppansa
purkamisen puolesta uhkaa kärjistyä joukkoirtisanoutumisiin.
Myöskään kuntatyönantajalla
ei ole taloudellisista syistä kovin paljon liikkumavaraa
tässä neuvottelussa, ja meillä on myös
poikkeuksellinen tilanne syntynyt siinä mielessä,
että hallitus on tietyllä tavalla puuttunut työmarkkinatilanteeseen
ennen neuvotteluja omilla lupauksillansa. Nyt kun tämä tilanne
kärjistyy, hallituksen on myös toimittava, jotta
tähän löytyy ratkaisu. Kyse on siitä,
millaisella kompromissiratkaisulla voidaan laukaista tämä äärimmäisen
vakava tilanne ja varmistaa se, että meidän terveyspalvelumme
toimivat. Hallituksen on lisättävä panostustansa
ja oltava aktiivinen, (Puhemies: Minuutti!) jotta nämä joukkoirtisanoutumiset
voidaan ehkäistä.
Mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen laukaisemiseksi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! 90 prosenttia kuntien työntekijöistä järjestöjensä kautta
on tehnyt jo oman sopimuksensa, ja hallitus toivoo, että myös
loput löytäisivät tien sopimukseen. Hallitus
ja valtio omalta osaltaan on tehnyt päätöksen
siitä panoksesta, jolla se kuntien taloutta tukee osana
tätä sopimusta. Se on se 150 miljoonaa euroa,
joka viimeksi viime perjantaina vahvistettiin luottamusäänestyksessä tässä salissa.
Samoin muut kuntien työntekijäjärjestöt
neuvotellessaan omia sopimuksiaan halusivat tietysti tietää,
mikä on se summa, ja he kuulivat sen saman summan, ja muuta
ei ole tulossa. Nyt asiassa vain kuntatyönantajan ja työntekijäjärjestön
pitää keskenään löytää ratkaisuja. On
luonnollisesti selvää, että hallitus
toivoo, että mitään työtaisteluja
ei synny.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Työtaistelukeinona joukkoirtisanomiset
ovat äärimmäinen väline, ja
sitä vastaan on vaikeampi turvautua, koska esimerkiksi
hätätyön tai lakkorajojen tai muiden
käyttäminen tällaisessa tilanteessa on
mahdotonta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että hallitus
toimii aktiivisesti tämän tilanteen estämiseksi.
Ajattelemme, että yksi mahdollisuus löytää tällaista
pidemmän aikavälin ratkaisua voisi olla se, että olisi
useamman vuoden palkkaohjelma. Hoitajat käyttävät äärimmäistä keinoa, koska
näyttää siltä, että tässä on
vain tällainen kerran elämässä -tilanne
saada korjausta palkkoihin.
Miten hallitus suhtautuu siihen, että etsittäisiin
kompromissia ja vastausta tällaisesta useamman vuoden toivoa
antavasta ohjelmasta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tuntuu varmaan vähän kuivakkaalta
se vastaus, kun sanon, että tämä on nyt
työnantajan ja työntekijöiden välinen
asia. Hallitus luonnollisesti suhtautuu myönteisesti erilaisiin
pitkän ajan ohjelmiin, mutta meidän panoksemme,
jonka hallitus ja valtiovalta erikseen tähän on
antanut, on todettu, se on päätetty, ja se on
olemassa. Se on kaikkien tiedossa ja kohtelee tasapuolisesti kaikkia
kunta-alan järjestöjä. Tässä suhteessa
ei kannattaisi myöskään täällä eduskunnassa
nyt enää viime viikon välikysymyskeskustelun
ja -äänestyksen jälkeen luoda
sellaista mielialaa, että nyt sitten vielä viime
viikon jälkeen olisi löydettävissä jotain
uutta.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt vaikuttaa hyvin pitkälle
tämmöiseltä Pilatuksen käsienpesulta
tämä operaatio, jota pääministeri
joukkueineen nyt haluaa viedä eteenpäin. Teillä on
hallitusohjelmassa maininnat siitä, että turvataan
kuntien työntekijöiden asema, turvataan kuntien
vetovoima työnantajana, henkilöstöön
viitataan monta eri kertaa. Eihän se nyt, pääministeri,
näin voi onnistua, että te vetoatte välikysymyskeskusteluun
ja sanotte, että täällä on päätetty
150 miljoonaa. Täällä päätettiin
hallituksen luottamuksesta, ei 150 miljoonasta.
Herra pääministeri, on aivan selvä,
että kuntien rahoituspohja ei kestä enää tätäkään
ratkaisua, joka on tehty. Sinne on turvattava lisää rahaa.
Miten te aiotte sen hoitaa, kuuluu kysymys. Ei se riitä nyt
vastaukseksi, että hallitus ei tee enää mitään.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä asia
nyt on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen
välillä. Hallitus ei ole tässä osapuoli.
Välikysymykseen, jonka te teitte, hallitus vastasi. Vastauksessa
otettiin kantaa myös siihen, mikä on se valtion
panos, ja siitä kovimmalla mahdollisella tavalla luottamuslauseäänestyksen
muodossa eduskunta teki päätöksensä.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Kansalaisilta tulee kyllä erittäin
vahva huoli siitä, mitä meidän terveydenhuollolle
tapahtuu sen jälkeen, jos laajamittaisesti sairaanhoitohenkilöstöä irtisanoutuu
tehtävistään. Tilanne on erittäin
hälyttävä.
Kysymys kuuluu, että hallitus kuitenkin joutuu vastaamaan
kaikesta siitä, mitä maassa tapahtuu, ja kun katsoo
tätä erimielisyyden suuruutta osapuolten välillä,
näkee, että tässä tarvitaan
myös ulkopuolista apua. Tuntuisi kohtuulliselta, että hallitus
tapaisi osapuolet ja katsoisi, mitä se voi tehdä terveydenhuollon
peruspalvelujen turvaamiseksi ja myös tämän
riidan ratkaisemiseksi. Opposition puolelta on sanottu, että me
olemme valmiit olemaan mukana pidemmän ajan kuntataloutta
vakauttavassa ohjelmassa, joka antaisi kunnille näköalan
myös yli vaalikauden.
Pääministeri, oletteko valmiit tällaiseen
keskusteluun, jossa katsottaisiin kuntatalouden toimintamahdollisuuksia
hiukan pidemmällä aikaa ja haettaisiin sieltä ratkaisua
siihen, että kunnat voisivat nähdä, että niillä on
taloudessa mahdollisuuksia huolehtia myös terveydenhoidon
tarpeista?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hallituksen koko kuntapolitiikka tähtää tähän
pitkäjänteisyyteen. Olemme selkeät pelisäännöt
koko neljälle vuodelle tehneet, meillä on peruspalveluohjelma,
meillä on järjestelmä sen kyvyn kannalta,
miten kunnat voivat arvioida omaa taloudellista tulevaisuuttaan.
Hallitus toimii äärimmäisen johdonmukaisesti
ennustettavalla tavalla, ja tiedetään vuosia etukäteen
ne ehdot, joilla toimitaan. Tässä suhteessa hallitus
toimii pitkällä tähtäimellä kuntatalouden
auttamiseksi, ja tässä mielessä ei tarvita
uusia ohjelmia. Hallitusohjelmaa pitää toteuttaa.
Ne mittavat lisäykset, joita kuntatalouteen myös
valtionosuuksien kautta tehdään, tullaan toteuttamaan
johdonmukaisella tavalla, aivan kuten hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä on
päätetty. Tässä suhteessa hallitus
toimii juuri sillä tavalla kuin ed. Heinäluoma äsken
esitti.
Toiseen kysymykseen: Hallitus on aina luonnollisesti valmis
erilaisten työkiistojen osapuolet tapaamaan. Niin on tehty
aina, ja olemme luonnollisesti aina siihen valmiita myös
jatkossa.
Bjarne Kallis /kd:
Puhemies! Hallituksen taholta on annettu ymmärtää,
että poliitikot ovat tämän sotkun aiheuttaneet.
En tee kysymystä, eikö niin, mutta näin
te olette väittäneet. Yleensä on sellainen
periaate, että se, joka on sotkun aiheuttanut, myöskin
korjaa sen kuntoon. Kysyn nyt pääministeriltä:
Oletteko te todella sitä mieltä, niin kuin
on annettu ymmärtää, että kun
poliitikot ovat tähän lusikkansa panneet, niin
tämä ongelma on kasvanut, ja oletteko te myöskin
valmiit korjaamaan tämän sotkun?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minusta poliittisen järjestelmän
ei pidä mennä liian syvälle palkkapolitiikkaan.
Se toivottavasti näistä kaikista vaikeuksista
myös laajalla rintamalla on opittu, ja se kannattaa aloittaa välittömästi.
Hallitus keväällä hallitusohjelmaa neuvoteltaessa
sopi sen, mitä tehdään ja minkä mukaan
toimitaan. Eli hallitus on keväästä alkaen
toiminut hyvin johdonmukaisesti. Kaikki me nyt tiedämme
tämän tilanteen vaikeuden, varsinkin, jos joukkoirtisanoutumisiin
mennään. Näissä vaikeuksissa
nyt kyllä vetoan myös eduskuntaan, että ei
lisätä tätä vaikeutta. Tähän
pitää ruveta löytämään
myös ratkaisuja, ja niiden ratkaisujen hakemista ei helpota
se, mikäli täältä jatkuvasti
luodaan sitä kuvaa, että asia olisi jotenkin valtion
lisärahalla ratkaistavissa. (Välihuutoja — Hälinää)
Kuntien palkkaratkaisu on 90 prosentin osalta jo tehty, muut
järjestöt ovat tehneet sopimuksen sillä odotuksella,
että hallitus pitää oman sanansa, 150
miljoonaa euroa, ja siitä pidetään kiinni. Me
emme sotke tätä neuvottelujärjestelmää sillä, (Puhemies:
Minuutti on kulunut!) että pettäisimme nämä muut
järjestöt.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Jos ihminen ei viihdy työpaikallaan,
jos ei hän koe, että hänen arvokasta
työtään arvostetaan palkalla, niin hänellä on
oikeus irtisanoa itsensä. Siinä mielessä on
täysin ymmärrettävää,
että sairaanhoitajat ovat ottamassa näin radikaalin
ratkaisun, kun käytännössä politiikan
retoriikka heidän työnsä arvostamisesta
ei näy siellä työpaikalla palkkana. Kyse
on kuitenkin suomalaisten kannalta erittäin keskeisestä perusoikeudesta
ja peruspalvelusta, jonka suhteen perustuslakimme lähtee
siitä, että julkisen vallan vastuu asioiden toteutumisesta
on jakamaton ja se vastuu perustuslakimme mukaan on sekä hallituksella,
eduskunnalla että kunnilla, jotka tuottavat käytännössä näitä peruspalveluita.
Tarkoittaako pääministeri Vanhasen ensimmäinen
vastaus sitä, että perustuslakimme ei enää olekaan
voimassa silloin, kun kyse on niin perustavaa laatua olevasta perusoikeudesta
kuin ihmisten terveydestä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Julkisella vallalla on juuri se vastuu, mikä lainsäädännössämme
on asetettu, ja tämä hallituksen vastuu on hyvin
kattava. Tällä kattavuudella tarkoitan sitä,
että se kattaa hyvin laajasti ne toimenpiteet, joihin hallitus
ryhtyy. Niissä otetaan huomioon kaikki eri sektorit, myös
se sopimuskokonaisuus, joka tässä kaikkiaan on syntynyt.
Hallituksen pitää toimia johdonmukaisesti ja reilusti
samoilla pelisäännöillä kaikkien kanssa.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri! Tällä hetkellä terveydenhuollon
palvelujen saanti jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti
kuin eri sosiaaliryhmien välillä. Hoitotakuu ontuu.
Ihmiset eivät saa palveluja luvatussa ajassa. Lisäksi
terveydenhuollon henkilöstöä ei ole riittävästi.
Lakkouhka on päällä.
Mitä hallitus tekee, jotta julkisen terveydenhuollon
palvelujen saanti ja henkilöstön riittävyys
taataan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen oikeastaan
viime viikolla annettiin erittäin laaja vastaus ja käytiin laaja
keskustelu välikysymyksen puitteissa. Hallituksen ohjelma
ja kehyspäätökset tunnetaan, mitä lisäresursseja
ne antavat kunnille. Sen lisäksi luonnollisesti hallitus
koko talouspolitiikallaan pyrkii luomaan sellaiset edellytykset
talouskasvulle, jotka lisäävät myös
kuntien omaa tulorahoitusta tuntuvasti. Ja näin on käymässä,
kuntien resurssit ovat kasvaneet, ja se auttaa myös kuntien
taloutta selviämään niistä haasteista,
joita on paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa, kaikilla muillakin
sektoreilla. Mutta, arvoisa puhemies, jos sopii, viittaan laajemmin
siihen vastaukseen, joka viime viikolla välikysymykseen
annettiin.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä,
että hallitus ei ole kovin aktiivisesti ajamassa ennalta
ehkäisevää ratkaisua näihin
joukkoirtisanomisiin, vaan te vetäydytte vastuusta ja siirrätte
nyt ikään kuin kaiken vastuun työmarkkinajärjestöille.
Vaikka tuossa välikysymyskeskustelussa selvästi
hallitus otti pisteitä siitä, että se
on saanut tämän ratkaisun aikaiseksi 90 prosentilla
kuntien henkilöstöstä, jolla palkat nousevat,
niin voisitteko te sitten kertoa, miten te turvaatte suomalaisen
terveydenhuollon siinä tilanteessa, kun nämä joukkoirtisanoutumiset
realisoituvat? Hätätyö ei ole mahdollista,
lakkorajoja ei voida asettaa. Itse asiassa meillä on hyvin vähän
välineitä, joilla ihmisten irtisanoutumista estetään.
Siellä toimii sama lainsäädäntö kuin normaalissa
irtisanoutumistilanteessa. Silloin ei pystytä ajoittamaan
näitä irtisanoutumisia eikä myöskään
valitsemaan niitä henkilöitä, jotka irtisanoutuvat.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa puhemies! Potilasturvallisuus taataan aivan varmasti.
Meillä on nyt perustettu sosiaali- ja terveysministeriön
virkamiestyöryhmä, joka seuraa tilannetta yhteistyössä Terveydenhuollon
oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten kanssa. Olemme
lähettäneet tänä päivänä lääninhallituksille
kirjeen tästä seurannasta, ja siitä,
mitä aiomme tehdä, lisää maanantaina.
Me emme pysty tekemään mitään
toimintasuunnitelmaa ennen kuin me näemme, mitä Tehy
aikoo tehdä. Me odotamme kaikessa rauhassa ja sitten toimimme. Maanantai-iltapäivällä
meillä on
toimintasuunnitelma.