Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Toteanpa ihan varmuuden vuoksi tähän
omankin puheenvuoroni alkuun, että tämä on
valiokunnan mietinnön esittelypuheenvuoro.
Kyse on hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muutettavaksi
toimeentulotuesta annettua lakia siten, että toimeentulotuen
perusosaa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Perusosaa korotettaisiin — ja
nyt kun meillä on mietintö käsittelyssämme,
niin korotetaan — 6 prosentilla verrattuna vuoden 2011
maksettavaan tukeen. Lisäksi yksinhuoltajalle maksetaan
yksin asuvan aikuisen henkilön perusosa korotettuna 10
prosentilla.
Tämä esitys on osa hallitusohjelman mukaista köyhyyttä ja
syrjäytymistä ehkäisevää perusturvaa
parantavaa kokonaisuutta. Valiokunta toteaa, että toimeentulotuen
perusosan taso on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä,
mikä on osaltaan lisännyt suhteellisen köyhyysrajan
alle jäävien määrää ja
lisännyt heidän syrjäytymisriskiään.
Lakiehdotuksen mukainen yksinhuoltajien perusosaan kohdistettu ylimääräinen
korotus on erityisen kannatettava, koska se vähentää yksinhuoltajien
muuta väestöä korkeampaa köyhyysriskiä.
Valiokunta kuitenkin mietinnössään
korostaa, että ensisijaisten etuuksien tason tulisi olla
niin korkea, että viimesijaiseen toimeentulotukeen olisi
tarvetta vain poikkeustapauksissa ja että avun tarve olisi
vain lyhytaikaista. Lisäksi valiokunta pitää tarpeellisena,
että toimeentulotukea koskevaa ohjeistusta uudistettaessa
korostetaan ennalta ehkäisevän toimeentulotuen
käyttöä. Ennalta ehkäisevän
toimeentulotuen käytöllä voidaan estää pidempiaikaisen
toimeentulotuen tarpeen synty. Kunnilla tulisi olla myös
yhdenmukainen ja riittävän tiukasti valvottu soveltamiskäytäntö,
jonka mukaan perheen lasten saamat satunnaiset tulot, kuten kesätyöansiot
tai stipendit, eivät vähennä perheen
saamaa toimeentulotukea.
Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotuen saajien määrissä ei
arvioida tapahtuvan muutosta työttömyysturvan
korottamisesta huolimatta. Esityksen mukaan työttömyysturvan
ja muun toimeentuloturvan parannukset kuitenkin vähentävät
omalta osaltaan toimeentulotuen tarvetta, arvion mukaan 44 miljoonalla
eurolla vuositasolla. Valiokunta pitää tärkeänä,
että etuuskorotuksen vaikutuksia toimeentulotuen saajien
määrään tarkoin seurataan.
Totean, että tämä valiokunnan mietintö on
yksimielinen.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys ja toimeentulotuen
perusosan korotus ovat minulle mieluisaa luettavaa. Vuonna 2006
säädettiin lailla toimeentulotuen perusosan tarkistamisesta
kansaneläkeindeksin mukaan. Perusosaa on toki toimeentulotukilain voimaantulon
jälkeen korotettu vuosittain kansaneläkeindeksin
korotusta vastaavasti, mutta laissa säädettyä toimeentulotuen
perusosan määrää ei ole kuitenkaan
muutettu vastaamaan indeksillä korotettua tuen määrää.
Kuten jo tässä aikaisemmin totesin, olen itse tehnyt
toimeentulotukityötä seitsemän vuoden ajan
ja nähnyt sen todellisuuden, jossa nämä ihmiset
elävät. Minulla ei siis ole tarvetta puhua asiasta
sen vuoksi, että se tuntuu tämänpäiväisenkin
keskustelun pohjalta olevan tällä hetkellä jokaiselle
poliitikolle mieluinen aihe. Puhun asiasta sen vuoksi, että olen
käynyt vuosia asiakkaideni kanssa yhtä ja samaa
keskustelua. Keskustelussa toimeentulotuen saajat ovat ihmetelleet, miten
näillä etuuksilla voi tulla toimeen tilanteessa,
jossa kaikki elämiskulut vain nousevat. Olen laskenut ja
miettinyt yhdessä asiakkaiden kanssa keinoja, joilla he
selviävät yhdestä kuukaudesta aina kerrallaan.
Selviämiseen on tarvittu liian usein myös ilmaisia
ruokakasseja, sillä raha ei ole riittänyt enää ruokaan.
On siis enemmän kuin välttämätöntä korottaa toimeentulotuen
perusosaa. Sen taso on useissa eri yhteyksissä todettu
riittämättömäksi. Perusosa ei
riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta perusosan
tarkoittamissa menoissa. Perusosalla ihmisen on katettava muun muassa
ruoka, hygienia, viestintä ja harrastuskulut. Yksin asuvilla
perusosa kattaa nykyisellään 70—84 prosenttia
kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta.
Toimeentulotuen jääminen jälkeen
yleisestä tulokehityksestä on omalta osaltaan
lisännyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle
jäävien henkilöiden ja lapsiperheiden
määrää. Tämä puolestaan
kasvattaa näiden henkilöiden riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta.
Erityisesti yksinhuoltajan suhteellinen köyhyysaste on
kasvanut voimakkaammin kuin muissa lapsiperheissä ja väestössä yleensä.
Vaikka oikea askel tehdäänkin perusosan korotuksen
ja erityisen yksinhuoltajalisän suhteen, on rehellisyyden
nimissä todettava, että nämä muutokset
eivät kuitenkaan poista maastamme köyhyyttä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on
nostettu esille hyviä näkökohtia tähän
lakiesitykseen. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, ja sen vuoksi
on tärkeää turvata se, että ensisijaisten
etuuksien taso on riittävä. Tämä vähentää toimeentulotuen
varassa elävien määrää. Tällöin
voimme myös päästä siihen perusajatukseen,
että toimeentulotuki on hakijan taloustilanteessa aina
poikkeus ja tuen tarve on lyhytaikaista. Tähän
sosiaali- ja terveysvaliokuntakin on mietinnössään
kiinnittänyt huomiota.
Toinen tärkeä valiokunnan esille nostama asia on
vaikutusten seuranta. On tärkeää, että tämän päätöksen
vaikutuksia seurataan tarkkaan, jotta voidaan arvioida, onko kaikkein
heikoimmassa asemassa olevia voitu auttaa näillä toimenpiteillä.
Arvoisa puhemies! Pidän hallituksen lakiesitystä ja
sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä kannatettavina.
Yleiskeskustelu päättyi.