Jukka Gustafsson /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mukava nähdä, että työkollegat ovat eilisen mahtavan juhlapäivän jälkeen näin levollisia ja rauhallisia salissa, ettei puhemiehen tarvitse (Eduskunnasta: Selvin päin!) tähän asiaan kiinnittää huomiota. Tämä sopii työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan suuhun hyvin, mitä äsken sanoin.

Arvoisa puhemies! Käsitellessään viime syksynä hallituksen esitystä laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta valiokunta piti välttämättömänä, että yhteisille työpaikoille saadaan mahdollisimman nopeasti toimivat pelisäännöt yhteistoiminnan järjestämisestä. Valiokuntamme toteaa tyydytyksellä, että tätä koskeva lakiehdotus on nyt saatu eduskunnan käsiteltäväksi.

Viime vuosina ovat yhteiset työpaikat eri toimialoilla lisääntyneet. Työt jakautuvat usein monille alihankkijoille ja urakoitsijoille. Myös perinteisillä toimistotyöpaikoilla voi toimintojen ulkoistuksen seurauksena työskennellä usean työnantajan työntekijöitä. Rakennustyömaat, prosessiteollisuuden laitokset, telakat ja tavaraterminaalit ovat esimerkkejä sellaisista yhteisistä työpaikoista, joissa on suuri tapaturmariski. Yhteisillä työpaikoilla tapahtui 44 prosenttia kuolemaan johtaneista tapaturmista vuosina 1977—2002.

Työsuojeluyhteistoiminnassa ongelmana on ollut kokonaisvaltaisten toimivaltuuksien puute. Kullakin työsuojeluvaltuutetulla on ollut laissa säädetyt oikeudet ainoastaan suhteessa omaan työnantajaansa ja tämän työntekijöihin. Lakiehdotuksen mukaan yhteisen työpaikan yhteistoimintaosapuolina ovat pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja ja tämän palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus seurata ja selvittää kaikkien yhteisellä työpaikalla toimivien tahojen työturvallisuusasioita yhteisen työpaikan vaarojen osalta. Hänellä on soveltuvin osin samat oikeudet kuin kunkin toimijan työsuojeluvaltuutetullakin on. Hänellä ei kuitenkaan ole työn keskeyttämisoikeutta suoraan toisen työnantajan tai yrittäjän työhön.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen, jonka valiokunta on yksimielisesti hyväksynyt, tämän uudistuksen myötä yhteisten työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen tehtävät laajenevat ja monimutkaistuvat. Tehtävien laajentuessa työsuojeluvaltuutettu tarvitsee myös lisäkoulutusta perehtyäkseen vaaroihin, joita yhteisellä työpaikalla työskentelevien eri ammattiryhmien työhön liittyy.

Lakiesitykseen ei sisälly yhteisten vaarojen työpaikkojen osalta vastaavanlaisia säännöksiä kuin yhteisten työpaikkojen osalta. Yhteisten vaarojen työpaikkoja voivat olla esimerkiksi kauppakeskukset tai rautatieasemat, joissa on paljon erillisiä palveluyrityksiä. Kauppakeskuksessa voi työskennellä satoja työntekijöitä, mutta yksittäisten työpaikkojen pienuudesta tai muista syistä johtuen vain harvoilla työntekijöillä on työsuojeluvaltuutettu.

Valiokuntamme käsitteli tätä asiaa hyvin syvällisesti, ja pidämme selvitystyötä tärkeänä, jota työmarkkinajärjestöt ovat tältä osin käynnistäneet. Valiokunta pitääkin tätä selvitystyötä tärkeänä ja katsoo, että yhteistoiminnan kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa myös näiden työpaikkojen työsuojelua kartoittamalla riskejä ja ennalta ehkäisemällä onnettomuuksia ja ammattitauteja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Esitys laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta on hyvä lakiesitys, ja sitä on odotettu pitkään. Se on ollut melkoinen puute työelämässä. Se etenkin rakennuksilla ja telakoilla ja siellä, missä on paljon aliurakointia, parantaa tilannetta. Itsekin pitkään työsuojelutyössä mukana olleena tervehdin tätä lakiesitystä ja toivon, että se menee ripeästi täällä läpi ja saadaan suomalaiseen työelämään sovellettua.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä ja kauan odotettu uudistus, joka tulee parantamaan näiden yhteisten työpaikkojen työsuojelua ja siis ihmisten turvallisuutta. Mutta tässä yksi asia, mitä valiokunnassa käsiteltiin pitkään, niin kuin ed. Gustafsson, puheenjohtaja, äsken totesi, on yhteisten vaarojen työpaikka. Tämä on sinällään vähän uusi termi, mutta se koskee juuri kauppakeskuksia ja siellä olevia eri vaaratilanteita. Vaikka mietinnössä todetaan, että pitää selvittää, minusta pitäisi ryhtyä mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin sillä tavalla, että katsotaan, mitä siellä on tehtävissä — sama järjestelmä, mikä on yhteisissä työpaikoissa, koska siellä ne vaarat ovat ihan saman tyyppisiä ja hyvin paljon monipuolisempia kuin yhteisissä työpaikoissa.

Jos mietitään kauppakeskuksen vaaratilanteita, niin siinä hyvällä työsuojelujärjestelmällä pystyttäisiin eliminoimaan monta asiaa, semmoisia, mitä tänä päivänä on jokainen erillään siellä sirpaleina, ja kukaan ei voi mennä sinne väliin sanomaan, että tässä on rikottu työsuojelua, niistä ihmisistä nimenomaan. Tietysti ulkopuolinen taho, työsuojeluviranomaiset, pystyvät menemään sinne, mutta se organisaatio siellä sisällä ei toimi yhteisesti. Odotan, että hallitus lähtee toimenpiteisiin tässä mahdollisimman nopeasti.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa puhemies! Yhteiset työsuojeluvaltuutetut ovat minun mielestäni paikallaan siinä mielessä, että jos ajattelemme jotain suurta rakennustyömaata, esimerkiksi kun uutta paperitehdasta rakennetaan, niin siellä on 300 aliurakoitsijaa ja 300 aliurakoitsijalla on omat pääluottamusmiehet. Työsuojelun valvonta tapahtuu työsuojeluvaltuutettujen kautta yhteisesti koko työmaalla, mutta ohjeita ei tähän saakka ole ollut niin riittävästi kuin mihin tämä lakiesitys antaa meille pohjan.

Kuitenkin huomautan, että Suomessa työsuojelu työpaikoilla, varsinkin rakennusteollisuudessa, missä itsekin olen ollut mukana, on erittäin korkeatasoista, koska työnantajan, yrityksen ja teollisuuden omistajan kannalta on hyvin tärkeää, että työsuojelun kautta hoidetaan tapaturmariskit niin alas kuin voidaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettuja ja luottamusmiehiä, ja heidän työskentelymahdollisuuksiaan pitää parantaa nimenomaan tässä tilanteessa, jossa niin kutsuttu kilpailun kiristyminen luo mitä ilmeisimmin paineita näiden tehtävien toteuttamista vastaan. Tästähän meillä on kokemuksia Suomesta viime aikoina, kun luottamushenkilöitä on uhkailtu ja heidän toimintamahdollisuuksiaan pyritty kaventamaan. Tällöin tekijöinä, kaventajina ja uhkailijoina ovat olleet ulkomaiset yritykset, jotka tekevät näitä hyvin pitkälle viipaloituja työtehtäviä.

Aivan oikein, suurilla rakennustyömailla on lukuisia urakoitsijoita ja tätä kokonaisuutta pitää saada hallintaan. Tässä mielessä hallituksen esitys ja myöskin tämä mietintö ovat varsin paikallaan.