Arvoisa herra puhemies! Kohonnut raakaöljyn hinta on tuonut ylimääräistä rahaa valtion kassaan arvonlisäveron muodossa, ei energiaveron, joka on senttimääräinen, vaan arvonlisäveron muodossa, joka on 22 prosenttia. Samanaikaisesti varsinkin hyötyliikenteen harjoittajat ovat suurissa vaikeuksissa. Tästä on aikaisemmin keskusteltu, mutta kysyn valtiovarainministeriltä:

Eikö oikeus ja kohtuus olisi se, että se ylimääräinen tulo, joka arvonlisäveron ansiosta on tullut valtion kassaan, palautettaisiin hyötyliikenteen harjoittajille?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tästä todellakin on keskusteltu, koska huoli on aiheellinen. Meillä on raskaan liikenteen kohdalla, kuorma-autoyrittäjien kohdalla, semmoinen yritysrakenne, jossa yritykset ovat pienikokoisia, on yhden auton, kahden auton yrittäjiä, joiden neuvotteluvoima suurten asiakkaiden kanssa ei ole sitä luokkaa, mitä suuremmilla yrityksillä on, ja he eivät ole voineet normaalilla tavalla siirtää kohoavia kustannuksia hintoihin, mikä on se normaali, järkevä tapa toimia.

Olen selvittänyt kaksi asiaa. Toinen on polttoaineveron EU:n asettaman minimin yläpuolella olevan veron, joka on 3 senttiä per litra, palauttaminen, kuittia vastaan luonnollisesti, kuljetusyrittäjille. Tämä on osoittautunut erittäin hankalaksi sen takia, että sehän vaatii tietysti lakimuutoksen, ja jos se lainsäädäntö pistettäisiin nyt lakivalmisteluun, se tulisi ehkä sitten voimaan jossakin noin marras—joulukuun tietämillä, elikkä se ei ole nopea tapa vaikuttaa.

Toinen ongelma kertoo jotakin tästä vaikuttavuudesta: (Puhemies: Minuutti on kulunut!) nimittäin puolen vuoden kompensaatio olisi noin 650 euroa.

Arvoisa herra puhemies! Totuus on kuitenkin se, että raakaöljyn hinta tuo lisärahaa valtion kassaan. Minä en ymmärrä, että kun tilanne on tämä ja kun hallitus tietää, että ongelmia on, minkä takia tätä lisää ei voitaisi palauttaa. Se ei voi olla niin vaikea asia eikä kovin suuri lainsäädännöllinenkään ongelma. Jos me jäämme odottamaan, me tiedämme tai ainakin oletamme, että ongelmat sen kuin lisääntyvät ja ne eivät kohdistu yksinomaan liikenteenharjoittajiin vaan näkyvät myöskin kulutushinnoissa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Selvitin tämän 3 sentin, siis EU:n säätämän minimin ylittävän osuuden, vaikutuksen kuljetusyrittäjille. Autoa kohden puolen vuoden palautus olisi noin 650 euroa, ja koko vuoden osalta palautus olisi noin 1 300 euroa. Tämä on se, mistä nyt puhutaan. Kun vielä katsotaan, kuinka se voitaisiin tehdä, ensinnäkin pitää säätää laki, joka tulisi voimaan sitten joskus ensi syksynä, loppuvuodesta, ja se tarkoittaisi sitä, että jokainen kuljetusyrittäjä lähettäisi veroviranomaiselle polttonestekuittinsa. Tähän huojennukseen oikeutettuja olisi noin 12 000—15 000 autoilijaa. Kun mietitään sitten, kuinka suuresta tai pienestä palautuksesta olisi kysymys versus tämä työmäärä ja vielä myöhäinen ajankohta, niin tämä ei valitettavasti näitä kuljetusyrittäjiä, jotka nyt ovat tiukoilla, kovin paljoa auta. Se ongelma on nimenomaan siinä yritysrakenteessa.

Herra puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: Kun olemme huolissamme kaikki korkeasta inflaatiosta, niin korkeat polttonesteitten hinnat ovat aika merkittävä inflaatiotekijä. Eikö tätäkin taustaa vasten valtio voisi joksikin aikaa nyt luopua verottamasta niin ankarasti polttonesteitä kuin tällä hetkellä tehdään?

Toiseksi tämä diesel- ja bensiinipolttoaineitten välinen ero: Aikanaan perusteltiin käyttövoimaveroa sillä, että kun diesel on halvempaa kuin bensiini, niin tasoitetaan peliä. Nyt me tiedämme, että litrahinnat asemilla alkavat olla kutakuinkin tasoissa. Onko hallituksella aikomus luopua tästä käyttövoimaverosta, jolta perusteet ovat nyt jo kadonneet, ne perusteet, joilla se laki aikanaan on säädetty?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Dieselpolttoaineen vero per litra on kutakuinkin 36 senttiä, jos oikein muistan, bensiinin vero on noin 57 senttiä, eli diesel on huomattavasti huokeammin verotettu. Nyt jos me poistaisimme käyttövoimaveron, me voisimme poistaa vain ja ainoastaan henkilöautoilta käyttövoimaveron, ja samaan aikaan, kuten tekin tuon logiikan kerroitte, se tarkoittaisi sitä, että dieselin vero pitäisi nostaa samalle tasolle kuin bensiinin vero. Näin ollen siitä kärsisivät kaikkein eniten kuljetusyrittäjät, koska EU määrittelee kuljetusyrittäjille käyttövoimaveron minimitason. Eli tässä maailmantilanteessa ei ole mielekästä luopua käyttövoimaverosta, mutta tulevaisuudessa kylläkin. Eli jos dieselin ja bensiinin verot ovat yhdenvertaiset, silloin on järkevää luopua käyttövoimaverosta, ja sitten pitää kyllä katsoa erikseen kuljetusyrittäjät, etteivät he joudu Suomen kaltaisessa maassa erityisen pahaan ahdinkoon vielä jatkossa.

Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää tietenkin sanoa, että ministeri on luvut opetellut kohtuuhyvin, siinä ei ole ongelmaa. Nyt puuttuu tahto tehdä jotakin. Eihän se ongelma poistu sillä, että me tiedostamme, että se on olemassa, vaan jotakin pitää tehdä, ja nyt kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä. Te sanoitte, että ongelma on se, että yritysrakenne on väärä. No, odotatteko te nyt, että ne yritykset menevät konkurssiin, vai mitä te odotatte tumput suorina seisoen, kun mitään ei tapahdu? Nyt tarvitaan toimia, jotta se homma saadaan hoidettua. Yritysrakenteeseen voitte puuttua ehkä sitten jollakin keinolla myöhemmin, mutta mikä on se keino, jolla tämä polttoaineongelma saadaan nyt hoidettua?

Toinen kysymys liittyy joukkoliikenteeseen. Bussiyrityksillä, linja-autoyrityksillä, niin kunnallisilla kuin yksityisillä, on sama ongelma. Sinne ei auta nyt kuin panna lisää rahaa joukkoliikennetukeen, jos halutaan asia hoitaa niin, että joukkoliikennettä tuetaan. Onko teillä haluja vai eikö teillä ole haluja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä haluja tämän ongelman ratkaisemiseksi on, mutta erittäin vaikea sille on mitään tehdä. Joukkoliikenteen kohdalla on syytä todeta se, että linja-autoliikenteellä ei ole käyttövoimaveroa. Jos linja-autoliikenteen polttoainekustannuksia haluttaisiin alentaa, se tarkoittaa vain polttonesteen veron alentamista, ja se taas tarkoittaa sitä, mistä viime viikolla täällä puhuttiin: rahan lapioimista suomalaisilta kuljettajilta ja ihmisiltä öljyntuottajien taskuun, ja siinä nyt kaikkein vähiten on mitään järkeä.

Kaikkein suurin ongelma on nimenomaan tavarankuljetuspuolella, niin kuin kuvasin. Jos me kuitteja vastaan palauttaisimme sen 3 senttiä per litra vaikkapa puolen vuoden ajalta, jonka kuljetusyrittäjät ovat nyt käyttäneet dieseliä, se tarkoittaisi, että 12 000—15 000 autoilijaa lähettäisivät kaikki polttonestekuittinsa verovirkailijalle, joka etsisi nämä palautuskeinot. Mutta sitä ennen meillä pitäisi olla lainsäädäntö, jonka tekeminen kestää kuukausia. Kaikkein paras ratkaisu on se, että kuljetusyrittäjät pystyvät neuvottelemaan asiakkaittensa kanssa semmoiset sopimukset, jotka ottavat huomioon kustannusten nousut.

Arvoisa herra puhemies! Nämä kohonneet polttoaineitten hinnat totta kai sattuvat paitsi näihin kuljetusyrittäjiin, mistä äskettäin oli jo puhetta, myöskin moniin sellaisiin ihmisiin, jotka asuvat harvaanasutuilla seuduilla ja kenties myös käyvät sieltä käsin töissä. Työssäkäynnin edellytysten turvaamiseksi kaikkialla Suomessa on luotu eräs rakenne, kun kohonneita kustannuksia korvaamassa ovat nämä kilometrikorvaukset. Kilometrikorvausten nimellisarvo on nyt laskenut huomattavan paljon johtuen nimenomaan näistä polttoaineitten hintojen puolella kohonneista kustannuksista.

Onko valtiovarainministeriössä aikeita kalibroida tätä kilometrikorvausta vastaamaan paremmin kohonneita polttoaineitten hintoja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tuota kysymystä on kyllä ihan välttämätöntä selvittää ja katsoa, mitä sille voitaisiin tehdä, ettei työssäkäymisestä tule kohtuuttoman kallista. Eli tähän asiaan on ehdottomasti syytä palata.

Tämä ongelma ei välttämättä ole taloudellisessa mielessä kaikkein suurin maakuntien Suomessa, Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska siellä yleensä asuntojen hinnoista johtuen ihmisillä on mahdollisuus asua lähempänä työpaikkoja. Tilastokeskusten mukaan, vaikka tätä ei — monesti minäkin olen saanut palautetta, kun olen tämän sanonut — monesti haluta uskoa, fakta on vaan se, että Pääkaupunkiseudulla työmatkat ovat pisimpiä johtuen tästä asuntojen hintakysymyksestä. Näin ollen tämä on kyllä ongelma ihan kaikkialla Suomessa, jos työssäkäynti muodostuu kalliimmaksi, ja siihen asiaan pitää kyllä vielä palata.

Arvoisa puhemies! Vielä olisin todella palannut tähän kysymykseen käyttövoimaverosta ja siihen liittyvistä asioista:

Onko teillä tulevaisuudessa sitten näkökulmana, kun puhuitte siitä, että tähän täytyy palata, että todellakin tullaan miettimään käyttövoimaveron poistoa? Onko EU-tasolla esimerkiksi sellaisia näkemyksiä, että tämän tyylinen ratkaisu voitaisiin saada aikaiseksi muutaman vuoden sisällä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kyllä on, eli EU:ssa on tarkoitus, jos muistan nyt oikein, oliko vuoteen 2015 mennessä yhtenäistää polttoaineverojen taso, eli bensiinin ja dieselpolttoaineen verotus olisi sama. Tässä yhteydessä tietysti on sitten välttämätöntä tämä käyttövoimavero poistaa. Meidän pitää vaan katsoa sitten ammattiliikenteen osalta tämä tilanne niin, ettei se joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Silloin on varmasti syytä poistaa ammattiliikenteeltäkin käyttövoimavero, koska polttonesteen verotus on yhdenmukainen. Tällä tavoitteella pyritään siihen, että autojen valmistus ei olisi teknologiasta kiinni, vaan mahdollisimman vähäkulutuksinen auto olisi aina järkevää hankkia. Ei siis ratkaise se, onko diesel- vai bensiiniauto, koska diesel on ympäristön kannalta haitallisempi polttoaineena kuin bensiini.

Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen jatkoa:

Kun nythän tällä hetkellä dieselin hinta on lähes sama kuin bensan hinta, niin eikö nyt pitäisi poistaa ehdottomasti se käyttövoimavero jo tällä hetkellä henkilöautoilta, kevyeltä liikenteeltä? Siinä ei ole logiikkaa, niin kuin tässä aikaisemmin tuli esille, kun aikaisemmin puhuttiin, että se on 20 000 kilometriä, jolloin se on saman hintaista kuin bensa-autolla liikennöiminen. Kun nyt se peruste on mennyt pois, ei vuonna 2015 vaan nythän se pitää tehdä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Vielä toistan sen, että meillä EU määrittelee raskaalle liikenteelle, siis kuljetuselinkeinolle, käyttövoimaveron minimitason. Jos käyttövoimavero poistettaisiin henkilöautoista, se tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi nostaa dieselpolttonesteen verotus samalle tasolle kuin bensiinin, jolloin siitä hyötyisivät ne, jotka ajavat alle 18 000 kilometriä dieselautolla, mutta siitä kärsisivät erityisesti kuljetuselinkeinot. Näin ollen tässä maailman tilanteessa ei ole järkeä poistaa sitä käyttövoimaveroa, tulevaisuudessakin kylläkin siinä vaiheessa, kun se raskaalta liikenteeltä voidaan poistaa.

Arvoisa puhemies! Te olette, herra valtiovarainministeri, puhunut nyt, miten EU sitä, miten EU tätä. Mitä te voitte tehdä, jotta tämä asia tulee kuntoon eikä mennä sinne Pyrsselin selän taakse piiloon?

Kun nyt ajatellaan tätä kustannusten nousua, se aiheuttaa inflaatiota. Kun te ette halua jostain syystä — en tiedä, estääkö kepu vai vihreät vai mikä estää — tähän bensan hintaan puuttua, niin kun meillä on laaja maa ja laajat työssäkäyntialueet, onko mahdollista, että sitten vastaavasti korotettaisiin tätä vähennystä, jota työmatkoista voi vuosittain tehdä, että ihmiset pystyisivät käymään töissä ja maksamaan veroja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tätä kysymystä, niin kuin aikaisemminkin jo ed. Salovaaralle vastasin, siis työmatkavähennystä, on välttämätöntä tarkastella uudessa tilanteessa. Mutta ei EU sinällään estä polttonesteverotuksen alentamista. Tosin me olimme kyllä sopineet kollegoittemme kanssa, että emme lähde lapioimaan suomalaisten rahaa öljyntuottajien taskuun, mitä käytännössä tarkoittaisi se, jos me alentaisimme polttonesteen verotusta. Ei olisi pienintäkään painetta pitää öljyn hintaa kurissa, ei olisi pienintäkään painetta tuottaa öljyä riittävästi markkinoille. Näin ollen suurempi osa eurooppalaisten ja suomalaisten kuluttajien rahasta heitettäisiin öljyntuottajien taskuun, ja tässä nyt on kaikista vähiten järkeä. Sen verran isänmaallisia pitää olla.

Herra puhemies! Matkalippujen hinnat ovat nousseet ja nousevat edelleen. Uusia korotuksia on tulossa linja-autoliikenteessä. Ministeri on vakuutellut, ettei ole oikein keinoja, millä tätä matkalippujen hintojen nousua voitaisiin estää.

Eikö arvonlisäveron poistaminen matkalippujen hinnasta olisi yksi keino? Jos ei kerta polttoaineen hintaa voida alentaa, niin alennetaan matkalippujen hintoja ja sitä kautta voitaisiin suosia joukkoliikennettä ja tehdä linja-autoliikenne edelleenkin kilpailukykyiseksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en ole kauhean innostunut siitä, että me näitä välillisiä veroja tässä vaiheessa lähdetään kaikkia alentamaan tai poistamaan, koska kyllä veroja pitää edelleenkin kerätä. (Välihuutoja) Olennaistahan on se, minkälainen ostovoima ihmisillä on, sekä työntekijöillä, eläkkeensaajilla että etuuksien varassa olevilla ihmisillä. Etuuksien ostovoimastahan pitää huolta tämä indeksi, joka paikkaa aina hintojen nousun. Palkansaajien kohdalla palkankorotukset sekä veronkevennykset tuottavat saman tuloksen, eläkkeensaajien kohdalla on vastaavat tulokset. Eli en lähtisi nyt heti poistamaan kaikkia välillisiä veroja, (Ed. Kallis: Ei kaikkia!) vaan olennaista on se, että me saamme ostovoimaa ja sitten rauhassa katsomme, mitä ympäristöveroja meillä on mahdollista kiristää. Mehän olemme nyt kiristäneet ympäristöverotusta, mutta se ei nyt näytä miellyttävän lähellekään kaikkia.

Arvoisa puhemies! Öljyn hinta on tällä hetkellä korkealla, ja näyttää siltä, että se tulee olemaan korkealla tulevaisuudessakin, joten suomalaisen yhteiskunnan kannalta tässäkin talossa tulisi työskennellä sen eteen, että vähennämme suomalaisen yhteiskunnan riippuvuutta öljystä. Kuljetusyritysten osaltahan ongelma on nimenomaan siinä, että niiden kilpailutilanne on erittäin tiukka, ja sitä tilannetta, että ne kilpailevat kiihkeästi keskenään, ei auttaisi se, että tehtäisiin joitakin alennuksia, jotka koskisivat tasaisesti näitä kaikkia yrityksiä. Toisaalta jo olemassa olevissa sopimuksissa on kirjauksia siitä, että äkilliset polttoaineiden hinnankorotukset pitäisi voida periä kuljetusten tilaajalta.

Onko hallituksella mahdollisuus reagoida siihen, että näitä kirjauksia voitaisiin saada käyttöön?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kuljetusyrittäjien ja heidän asiakkaittensa väliseen sopimiseen me emme valitettavasti voi — tai minä en tiedä, onko se valitettavaakaan — puuttua. Mutta se on totta, mitä ed. Sinnemäki sanoi, että öljyn hinta tulee olemaan korkealla enempi tai vähempi pysyvästi. Tosin hinta-arviot vaihtelevat. Joidenkin talousasiantuntijoiden mukaan — Euroopan talouslehdistä luin — hinta-arviot vaihtelivat 75 dollarin ja 500 dollarin barrelihinnan välillä, eli erittäin suuri on se haitari. Mutta joka tapauksessa se tulee pysymään korkealla.

Kuljetusyrittäjät itse ovat esittäneet vain tilapäistä laastaria tähän ongelmaan, jotta he voisivat neuvotella paremmat ehdot seuraavalla kerralla. Tämäkin jo kertoo siitä, että he tarvitsevat omasta mielestään vain tilapäistä, ehkä puolen vuoden, alennusta, jonka jälkeen he voisivat neuvotella paremmin. Mutta nyt on selvitetty, että me emme pysty heidän aikataulussaan saamaan tämmöistä palautusjärjestelmää, enkä usko, että muutaman sadan euron palautuksella voitaisiin ratkaista tätä koko ongelmaa.

Arvoisa herra puhemies! Semmoinen suurempi kuorma-auto, rekka-auto, kuluttaa noin 8 000 litraa kuukaudessa. Tämä korotus arvonlisäverotuksessa vaikuttaa — siis valtio saa tuollaisesta autosta — 800 euroa ylimääräistä rahaa korotetun öljyn hinnan takia. Liikenteenharjoittajat eivät pyydä mitään muuta, aivan kuten ministeri sanoi, kuin että tämän ylimenokauden yli päästäisiin. On täysin mahdollista palauttaa se, mitä on saatu tavallaan liikaa tai ylimääräisenä, liikenteenharjoittajille. Se oli alkuperäinen kysymys. Ihmettelen kyllä, mikäli hallitus ei tähän ryhdy vaan antaa yritysten kaatua. Se on paljon suurempi paha.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Vielä kertaalleen: Ongelmasta ollaan samaa mieltä, mutta kun kuljetusyrittäjät sanovat, että he tarvitsisivat palautuksen jo kesäkuussa tai viimeistään heinäkuun alkuun mennessä, meillä ei sellaista lakia ole siihen mennessä voimassa yksinkertaisesti. Ja jos sitä yritettäisiin tehdä, siis mahdollistaa noin 12 000—15 000 kuljetusyrittäjän lähettää polttoainekuittinsa veroviranomaisille palautusta varten, niin se olisi mahdollista ehkä joskus, milloinkahan mahdollisesti olisi, marraskuussa. Ja se hyöty per auto per puoli vuotta on noin 650 euroa. Tämä ehkä kertoo siitä mittasuhteesta.

Minä en yhtään väheksy kuljetusyrittäjien ahdinkoa. He ovat tiukoilla. Mutta nyt vaan pitää saada paremmat sopimukset aikaan asiakkaiden kanssa.