Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, olette osoittanut ison summan, lähes miljoona euroa, valtion investointiavustusta Suomi-Soffalle. Nyt on selvinnyt, että vaalien alla saitte samalta yritykseltä vaalirahaa. Miksi otitte tämän rahan vastaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Päätös puheena olevasta investointitukiavustuksesta oli valmisteltu syyskuussa 2006 Kainuun te-keskuksessa lopulliseen muotoonsa. Lokakuussa 2006 se oli ministeriössäni virkamiesten käsittelyssä, ja marraskuun 7. päivä minä olin sen allekirjoittanut. En tiennyt koskaan, että tämä hanke oli vireillä. Kukaan ei ollut ottanut yhteyttä minuun. Minä en ollut missään vaiheessa kehenkään valmistelijaan yhteydessä, ei liioin minun esikunnastani, minun avustajistani kukaan ollut koskaan kehenkään yhteydessä. Minä en ollut tuntenut, en ollut koskaan tavannut tämän yrityksen ensimmäistäkään edustajaa tuohon mennessä, kun olin päätöksen tehnyt. Kuukausia myöhemmin tapasin ensimmäisen kerran yrityksen edustajan.

Todellakaan siis päätös ei koskaan jäänyt mieleeni. Olen pahoillani siitä, että se ei jäänyt minun mieleeni, mutta se ei jäänyt mieleen. Minä kirjoitan satojatuhansia papereita vuodessa alle, ja tämä päätös ei ollut jäänyt mieleen. Tästä muutaman kuukauden kuluttua helmikuussa tuli tietooni, että tämän sanotun yrityksen sisaryritys oli ostanut tauluja tukiryhmältäni. Jos olisin tiennyt, että kysymys oli sisaryrityksestä, jonka sisaryrityksen investointitukipäätöksen olin tehnyt muutamia kuukausia aikaisemmin, ilman muuta olisin palauttanut tämän tuen takaisin. Minä en sitä muistanut silloin, en sitä tiennyt (Puhemies: Nyt on aika jo melko pitkällä!) enkä näin ollen voinut mainittua päätöstä tehdä.

Arvoisa puhemies! Miksi te huolestuitte vasta sitten, kun vaalirahakohu alkoi, ja käännyitte oikeuskanslerin puoleen?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä tämä käyty keskustelu vaikutti siihen jollakin tavalla, että tämä kysymys aktivoitui minun mieleeni. 23.5. tasavallan presidentin esittelystä menin työpaikalleni, se tuli mieleeni, muistikuva siitä, että tällä yrityksellähän oli ollut investointi. Käännyin virkamieheni puoleen, kysyin, oliko se päätös tehty meillä ja milloin oli tehty. Tuo virkamies, joka oli itse asian valmistellut, hänkään ei liioin muistanut. Hän sen selvitti myöhemmin. Siihen, että näin oli, ehkä vaikutti se, että vuoden 97 puolella nämä päätökset, se päätöksenteko, oli siirretty pois kauppa- ja teollisuusministeriöstä te-keskukseen. En aidostikaan sitä muistanut. Heti kun muistin, kerroin asiasta pääministerille, ja muutaman päivän päästä tästä sitten katsoin, että minä teen tarkan selvityksen oikeuskanslerille, ja sen myöskin tein. Minä olen pahoillani, että en muistanut. Pyrin perehtymään asioihin hyvin, mutta tässä tapauksessa minä en kerta kaikkiaan muistanut tällaista päätöstä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on vikkelä mies, ja varmaan häntä on syytä valvoa, mutta tässä yhteydessä voi kyllä mainita jotain myönteistäkin. Nimittäin kun Helsingin Sanomat 24.5. paljasti, että viisi ministeriä ei ole täydentänyt näitä ilmoituksiaan, ministeri Pekkarinen oli ensimmäinen, joka täydensi sen, ja siinä tämä Soffa tuli esille, ja sen hän on kanslerin kanssa selvittänyt. Ministeri Hyssälä oli toinen ministeri, joka täydensi ilmoitustaan. Sen sijaan on vielä kolme ministeriä, jotka eivät ole täydentäneet ilmoituksiaan: ministeri Kiviniemi, ministeri Lindén ja ministeri Paula Risikko. Kun perustuslain mukaan ministerin pitää olla rehellinen, tässä on rehellistä noudattaa lakia. Olisin kysynyt ministeri Risikolta:

Onko teillä tarkoitus täydentää ilmoitusta niin, että se tulee lainmukaiseksi?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nyt minä haluaisin tarkemmin tietää sen, mitä tarkoitatte, koska siellä minun ilmoituksessani lukee se yksi ainoa yritys, joka on ylittänyt tämän 1 700 euroa, ja se on siellä kyllä mainittuna.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Se, että minä täydensin esitystä, ei suoraan liittynyt tähän Suomi-Soffan investointitukipäätöksen havaitsemiseen. Minä täydensin tätä esitystäni sen jälkeen, kun julkisuudessa käyty keskustelu alkoi horjua sen suhteen, pitääkö sellaiset yli 1 700 euroa ylittäneet, jotain vastiketta vastaan — esimerkiksi tauluja, niin kuin minun tapauksessani — saadut korvaukset ilmoittaa.

Minä voin kertoa, että ministeri Tuija Brax kertoi minulle, että hänkin oli kääntynyt asiassa oman virkamiehensä puoleen ja kysynyt, onko koskaan kukaan missään eduskuntavaaleissa — niitä on kahdet käyty nykyisen lain voimassa ollessa — tai presidentinvaaleissa ilmoittanut kertaakaan oikeusministeriölle 1 700 euroa ylittävää vastikkeellista saantoa, suoritusta, ja tämän virkamiehen tietojen mukaan kukaan koskaan ennen minua tällaista ilmoitusta ei ollut tehnyt.

Arvoisa puhemies! Minä pidin nimenomaan sitä myönteisenä, että ministeri Pekkarinen aktiivisesti täydensi ilmoitustaan. Hän näytti hienoa esimerkkiä muille. Se on nimittäin aika tärkeätä, että ministerit ovat hyviä esimerkkejä. Ministeri Risikko on siis ilmoittanut, että hän on saanut tukea yritykseltä 33 000 euroa ja siitä MSK Groupilta 5 000. Onko nyt todella niin, että tässä valtavassa summassa on vain yksi, joka ylittää 1 700?

Toinen kysymys: Tämän mukaan kokoomuksen eduskuntaryhmä olisi lahjoittanut 2 000 euroa. Onko se teidän mielestänne määräysten mukaista?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tätä asiaa on minulta kyllä kysynyt hyvin moni lehtikin, ja näin todella on. Pohjanmaalla on hyvin paljon pk-yrityksiä, ja ne ovat halunneet tukea, mutta ne ovat pienempiä summia, ja sääntöjen mukaan tarvitsi mainita vain 1 700:n ylittävä. Ja 2 000 euroa, joka on mainittuna sieltä eduskuntaryhmältä, on todella eduskuntaryhmältä, ja sehän on meillä ohjeistettu sillä tavalla, että kansanedustaja on esimerkiksi jossain tavattavissa, ja tätähän on tarkistettu nyt juuri oikeusministeriöstä ja sääntöjen mukaan on toimittu.

Puhemies! Ymmärtääkseni juuri nyt keskustellaan siitä, että eduskunnan kanslian määrärahoja ei pitäisi käyttää vaalityöhön. Tämä varmasti on semmoinen asia, joka täytyy selvittää. Mutta haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta:

Eikö työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi huolehtia siitä, että yritystukien läpinäkyvyys lisääntyisi ja tämä ulottuisi myös työ- ja elinkeino-, te-keskuksiin, että voisi olla julkiset rekisterit näistä päätöksistä? Tiedän, että joskus näitä vastustetaan sillä perusteella, että sillä aiheutetaan sitten jotain kilpailuhaittaa tai paljastetaan liikesalaisuuksia. Mutta eikö teillä olisi nyt erinomainen tilaisuus lisätä yritystukien läpinäkyvyyttä, että ei pääse syntymään sellaista epäilystä, että syntyy jotain sopimattomia kytköksiä?

Sitten haluaisin kiittää teitä siitä, että olette nyt tämän tarpeellisen katumusharjoituksenne yhteydessä tukenut vihreiden ehdotusta siitä, että myöskin vaalien välillä vaalitarkoituksiin annettava tuki tulisi julkiseksi. Halusin vaan tarkistaa tämän, että näin ilmeisesti on.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo tänä päivänä kaikki ne yritystukipäätökset, mitä tehdään, oli sitten kysymys yritysten investointitukilain mukaisista, aluekehityslain mukaisista, energiasta tai kyläkaupoista tai mistä tahansa muusta — meillä tehdään satojatuhansia päätöksiä — ovat, jokainen päätös, saatavissa sieltä, ken haluaa kysyä, ja myös ken sen on allekirjoittanut, se sieltä löytyy. Mutta kun niissä asiakirjoissa on niitä liikesalaisuuksia, lain mielessä liikesalaisuuksia, niin ovatko ne aina luonteeltaan todellisia liikesalaisuuksia, se on toinen asia. Mutta laki määrittelee kuitenkin tietyt asiat liikesalaisuuksien piiriin, ja niitä ei saa kertoa. Mutta minä ymmärrän, että läpinäkyvyyden kannalta on aika olennaista se, että tiedetään, kelle on myönnetty, kuinka paljon myönnetty, millä perusteella on myönnetty, ja vielä sekin, kuka sen on allekirjoittanut. Nämä kaikki tiedot tällä hetkellä ovat saatavissa kyllä ministeriön rekisteristä.