Arvoisa puhemies! Palaan eiliseen keskusteluun kehyksistä. Tämähän on loppuvaalikauden tärkein asiakirja, ja olisimme halunneet eilisessä keskustelussa kuulla vastauksia siihen, mitä hallitus on nyt todellisuudessa tekemässä omalle talouspolitiikan linjalleen. Yllättäen huomasimme, että eilen salissa ei ollut yhtään ministeriä. (Ed. Tennilä: Ei ensimmäistäkään!) — Ei ensimmäistäkään. — Ilmeisesti ensimmäistä kertaa kehyskäsittelyn aikana myöskään valtiovarainministeri, jolle asia kuuluu, (Ed. Saarinen: Kahvilassa oli!) ei ehtinyt kuuntelemaan edustajien mielipidettä. Ymmärrämme, että on esteitä, on ulkomaanmatkoja. Puheenjohtaja Urpilainen oli eilen ulkomailla. Nämä ovat selviä asioita, niistä emme puhu. Mutta jos on 20 ministeriä, 20 ministeriä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, olettaisi, että joku ehtisi olla paikan päällä. Kysyn pääministeri Vanhaselta:

Olitteko tietoinen, että valtiovarainministeri ei ole paikalla eikä yksikään teidän hallituksenne ministeri ota osaa tämän loppuvaalikauden tärkeimmän asiakirjan keskusteluun?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kehysesityksen lähetekeskustelussahan käytiin hyvin laaja keskustelu, missä ministerit olivat paikalla, (Välihuutoja vasemmalta) mutta eilen tapahtui virhe yhteensovittamisessa, että emme olleet tarkistaneet sitä, (Ed. Saarinen: Seitsemän tuntia oli aikaa!) että läsnäoloa on.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy siis jatkaa tätä eilistä keskustelua väistämättä, koska ne ovat todella tärkeitä asioita. Tiedämme, että taloustilanne ei ole vielä ollenkaan kunnossa. Yhä enemmän tulee puheenvuoroja, joissa vaaditaan julkisten menojen leikkauksia. Hallitus on tehnyt ennätyssuuret, yli 3 miljardin euron veronalennukset, ja nyt sitten puhutaan, että leikkauksia tarvitaan. Väitetään, että valmistelussa olisi lisäksi vielä yksi suuri veronalennus, tällä kertaa yrityksille suunnattu. Ed. Zyskowicz, jolta yleensä kuulee totuudensiemeniä täällä, sanoi eilen, epäili, että ei ole rahaa toteuttaa ensi vuoden hallituksen sosiaaliturvaparannuksia. Hallituspuolueiden neuvonantajiin kuuluva pankkiiri Björn Wahlroos on puhunut vähän samaa. Hän sanoi — taitaa muuten olla myös kokoomuspuolueen suurimpia rahoittajia — että veronalennuksille pitää tehdä tilaa, (Ed. Rajamäki: Päävisio!) ja sanoi erikseen, että pitää lopettaa köyhien ja yksinhuoltajaäitien tukeminen. Kysyn nyt: Onko tarkoitus mennä tällä Zyskowiczin ja Wahlroosin linjalla eteenpäin? Valmisteleeko hallitus uusia veronalennuksia ja tehdäänkö samaan aikaan elokuun budjettiriihen uusia leikkauslistoja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole tehnyt tähänkään mennessä leikkauslistoja eli ei tee uusia. Halli-tus on korottanut kaikkein pienimpiä etuuksia, isyys-, äitiys-, sairauspäivärahoja, oliko jopa niin, että yli 170 euroa kuukaudessa. Samoin olemme tehneet päätöksen, että kansaneläke nousee ensi vuonna, muistaakseni maaliskuussa, 100 eurolla. Eli näitä päätöksiä on tehty. Meillä ei ole tarkoitus tehdä menokarsintoja, eikä tarkoitus siis näin ollen ole tehdä muuta taloussopeutusta kuin sen, minkä olemme päättäneet. Eli olemme päättäneet nostaa 1,5 miljardilla eurolla veroja, ensi vuoden tasossa 1,5 miljardia euroa veroja. Saimme erittäin hyvän palautteen muun muassa Kansainväliseltä valuuttarahastolta siitä talouspolitiikasta, jota olemme kriisiaikana hoitaneet ja siitä exitistä, jota nyt olemme tekemässä.

Herra puhemies! Miksi hallitus nöyryyttää eduskuntaa instituutiona? Yksikään teistä ei vaivautunut paikalle, vaikka te olitte talossa. Miksi te ette siirtäneet menojanne? Eduskunta maksaa osan teidän palkastanne, teidän pitäisi pysyä työpaikallanne. Miksi te ette yrittäneet vaikuttaa asian käsittelyaikatauluun, (Ed. Zyskowicz: Puhuuko SMP ja SDP?) teillä olisi ollut voimavaroja siihenkin? (Ed. Viitanen: Siellä oltiin kuppilassa kyllä, mutta ei salissa!)

Herra pääministeri ja valtiovarainministeri: Eurojärjestelmä horjuu, valtio ja kunnat velkaantuvat, meidän pitäisi tulevaisuutta linjoittaa. Miksi te ette tulleet keskustelemaan näistä asioista? Te olette pyytäneet oppositiolta tukea teidän esityksillenne koskien eräitten maitten lainajärjestelyjä ja suuria takausvastuita. Miksi te boikotoitte? Se oli historiallinen nöyryytys eduskuntainstituutiolle. En puhu nyt oppositiosta vaan koko eduskunnasta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri tuossa totesi, se on ikävä koordinaation puute, se on ihan selkeä virhe, että meistä ei ollut kukaan eilen paikalla. Onneksi meillä on ollut paljon paljon mahdollisuuksia tämän kevään aikana puhua taloudesta ja varmasti tulee olemaan. Olen aina siihen enemmän kuin tyytyväinen, jos eduskunta haluaa puhua ja ottaa aikaa keskustellakseen taloustilanteesta.

Haluaisin sen verran oikaista, kun ed. Heinäluoma tuossa totesi, että hallitus on tehnyt 3 miljardin euron veronkevennykset, niin täytyy rehellisyyden nimessä tietysti todeta, että 2 miljardia on myös nostettu veroja. Eli olemme tehneet tietoisen muutoksen työn ja työllistämisen verotuksesta kulutuksen verotukseen. Tämä on ollut nimenomaan myös tulevien vuosien kasvun, työpaikkojen luomisen, työnteon kannalta ja myös ekologisen kehityksen kannalta merkittävä muutos.

Arvoisa puhemies! Ehkä nyt jatketaan sitten näitä oikaisuja, nimittäin minulla on tässä teidän itse, ministeri Katainen, tänne eduskuntaan tuoma budjettiesitys, josta käy ilmi, että te olette tehneet tämän vaalikauden aikana lähes 4 miljoonan euron veronkevennykset bruttona ja nettona yli 3 miljardia euroa. Ja te ette vastannut, jälleen kerran te ette vastannut, kysymykseeni, ollaanko valmistelemassa vielä uutta veronalennuskierrosta, jonka jälkeen sitten tullaan sanomaan, että rahat ovat loppu, valtio velkaantuu ja nyt joudutaan tekemään säästöohjelmia. Olen kysynyt tätä ennenkin: Oletteko tekemässä uutta veronalennusta, joka suunnataan tällä kertaa yrityksille ja jonka joutuvat maksamaan palkansaaja ja kotitaloudet? Toisekseen kysyn: Onko niin, niin kuin ed. Zyskowicz sanoi eilen? Hän epäili, että ei ole rahoitusta olemassa näille teidän mainitsemillenne ensi vuoden parannuksille, jotka jälleen luettelitte mutta joista ed. Zyskowicz epäili, että niihin ei ole rahaa olemassa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa sen, minkä on päättänyt, eli ei kannata sitä epäillä. (Ed. Gustafsson: No, Zyskowicz epäili!) Ymmärrän sen, että kansaneläkkeen tasokorotus ei ole koskaan ollut teidän prioriteettinne. Tälle hallitukselle se on ollut ja on, ja se tullaan tekemään.

Mitä tulee tähän uuteen verorakenteeseen, en osaa vielä sanoa sitä, mitä tulemme tekemään vai teemmekö tällä vaalikaudella mitään. Sitä pohditaan. Martti Hetemäen johdolla on työryhmä istumassa, joka pohtii verotuksen kokonaisuudistusta. Jos verotukselle kuka hyvänsä joko tällä vaalikaudella tai seuraavalla vaalikaudella tekee jotakin, niin oma näkökulmani on se, että sen pitää olla kasvua, työllisyyttä parantavaa; eli että veroja ei tehdä vain niin, että lasketaan joltakin ihmisryhmältä ihan noin vain niin kuin huvikseen, vaan veroja pitää joko laskea tai nostaa tai samaan aikaan tehdä molempia, mutta pitää tehdä se valinta.

Itse olen sellaisen verouudistuksen kannalla, joka luo kasvua, luo työpaikkoja, parantaa meidän kilpailukykyämme, ja sitten voimme pistää enempi — tämä on siis henkilökohtainen kantani — (Puhemies: Minuutti!) vaikkapa kulutukseen. Tämä on myös ympäristöystävällistä verotusta.

Arvoisa puhemies! Minun käsitykseni on kyllä se, että te ette vaivautuneet saliin siksi, että täällä käydään nyt tulevista vuosista valtiontalouden osalta näennäiskeskustelua. Todellista keskustelua käydään salin ulkopuolella. Siellä Sailas, siellä EK, siellä teidän suuri rahallinen tukijanne Wahlroos, siellä Imf:t — olihan se Wahlroos kyllä Rkp:nkin pääneuvonantajia — siellä käydään sitä todellista tulevien vuosien keskustelua. Sieltä kuuluu selvästi tämmöinen leikkausviikatteen hionta, ja te tiedätte, että näin tätä peliä on suunniteltukin. Kunhan tässä vaalit on käyty, niin sieltä tulee se todellinen leikkausohjelma, todelliset kehykset, ja te vaan katselette nyt päältä, että vaaleista selviäisitte. Mutta kun te puhutte, ettei leikata tänä vuonna, ennen vaaleja, tänä vuonna yli miljoonalta suomalaiselta putoaa reaalitulo, pääosalta eläkeläisiä, kaikilta työttömiltä ja opiskelijoilta, koska ei tullut verohelpotusta vuoden alussa näille porukoille eikä tullut indeksikorotusta. Tiesittekö te, ministeri Katainen, miten näiden ihmisten käy, kun te esimerkiksi verotaulukoita teitte? (Puhemies: Minuutti!) Teidän oma verotuksennehan kevenee merkittävästi isoista tuloistanne.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ed. Tennilä totesi ainoastaan yhden tahon, jonka kanssa hallitus käy aktiivista keskustelua tästä tulevaisuudesta. Mutta se oli vain yksi neljästä. (Ed. Tennilä: Mikä se on sitten?) Siinä olisi pitänyt silloin mainita STTK, Akava ja SAK. (Ed. Tennilä: Eikö Sailas ole enää teidän kumppani ollenkaan?) EK oli se, jonka mainitsitte, eli meillä on tämä porukka, työmarkkinajärjestöt ja hallitus, joka käy erittäin tiivistä, aktiivista keskustelua Suomen tulevaisuudesta, työllisyydestä, kilpailukyvystä, julkisen sektorin tuottavuuskehityksestä ja siitä, kuinka tästä uidaan ulos tänä vuonna ja tästä vuosiksi eteenpäin. Se on se porukka, jonka kanssa hallitus käy aktiivisesti keskustelua. Toki me käymme myös hyvin aktiivista kansainvälistä keskustelua, mutta tämä on se porukka, jonka kanssa suunnittelemme.

Me olemme tehneet veronkevennyksiä, jotta olemme saaneet lisättyä ihmisten ostovoimaa. Erityisesti kaikkein pienituloisimpien veroja on kevennetty. Niin kuin hyvin tiedätte, kunnallista perusvähennystä on kasvatettu ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun. Tällä on ollut hyvä vaikutus Suomen talouskehitykseen. Kun vienti on romahtanut, (Puhemies: Minuutti!) kotimarkkina on pysynyt hyvällä tasolla. (Ed. Tennilä: Miljoonalta putoaa reaalitulo tänä vuonna!)

Arvoisa puhemies! Vakavassa talous- ja työllisyystilanteessa ja kärjistyvän valtiontalouden tilanteessa valtiovarainministerin ja hallituksen johdon poissaolo täältä ei ole vain koordinaatio-ongelmia kalenterin kanssa, vaan se on vakava asenneharha ja virhe edustuksellisen demokratian ja kansanvallan toimivuuden ja eduskunnan budjettivallan näkökulmasta tässä vaikeassa tilanteessa. Nyt kyllä tässä talouskasvun panostusten ohella tarvitaan aitoa keskustelua eikä asioiden lykkäämistä vuoden päähän.

Millä tavalla Suomen taloutta työllisyyspohjaa ja ennen kaikkea myöskin tulevaa valtiontalouden alijäämää julkisen talouden tasapainotusohjelmalla, menojen uudelleen priorisoinnilla ja myöskin ennen kaikkea suomalaisen hyvinvoinnin perustan, sosiaali- ja terveydenhuollon perustan turvaamisella me voimme edistää? Ei sillä tavalla, että te juoksette nurkan taakse nämä viimeiset kuukaudet. Sillä tehdään arvaamatonta vahinkoa. Teillä palaa nykyään todella päätalo, ei pelkästään sauna, ja te odotatte (Puhemies: Minuutti!) tumput suorana Vpk:ta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, eilen tapahtui virhe. Se on selvä asia. (Ed. Saarinen: Ei kuppilasta ole pitkä matka tänne!) Mutta hallitus on ollut altis ja valmis koko talven, kevään käymään viikoittain talouspoliittista keskustelua. Se voidaan pöytäkirjoista katsoa, ei tässä hallitusta voi kyllä tässä suhteessa pakoilusta syyttää. (Ed. Viitanen: Kehyskeskustelu on vähän eri asia!)

Hallitus valmistautuu samalla myös budjettiriiheen, ja siellä tehdään niitä ratkaisuja, joita budjettiriihessä tehdään. On jokseenkin kohtuutonta vaatia hallitukselta sitä, että me lähtisimme ennakkoon spekuloimaan kovin paljon sitä, mitkä kuuluvat budjettiriihen ratkaisuun ja siihen prosessiin. Siihen pitää valmistautua huolellisesti, ja näin tullaan tekemään. Mehän olemme tehneet myös näitä ed. Rajamäen vaatimia tasapainotusratkaisuja. Me olemme tehneet niitä hyvin ennakoidulla tavalla. Jokainen muistaa ne perusteet, millä perusteltiin muun muassa se, että nyt heinäkuussa nostetaan arvonlisäveroa, mikä on erittäin mittava korotus (Puhemies: Minuutti!) myös eurooppalaisittain katsottuna. Se tehtiin rauhallisesti, se tehtiin etukäteen jo vuotta aikaisemmin, mutta se tehoaa nyt aivan oikealla hetkellä, kun tasapainottaminen pitää aloittaa.

Arvoisa herra puhemies! Pankinjohtaja Wahlroos vastaa omista ajatuksistaan, ja minä vastaan omista ajatuksistani. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Kokoomuksen rahoittaja!) Meitä ei kannata kovin helposti sekoittaa, emme ole ihan samannäköisiäkään. (Ed. Gustafsson: Ei ihan!)

Olen todennut ja, herra puhemies, totean nytkin, että politiikan pitää kaikissa olosuhteissa olla vastuullista. Sen pitää olla vastuullista myös ja varsinkin nyt, kun valtio velkaantuu yli 10 miljardia euroa vuosittain. Hallituksen ajamat pienimpien eläkkeiden korottaminen ja perhe-etuuksien sitominen indeksiin ovat positiivisia uudistuksia. Ne parantavat pienten eläkkeiden varassa elävien ihmisten ja perhe-etuuksia saavien lapsiperheiden sosiaalista ja taloudellista asemaa. Olen kysynyt ja kysyn nytkin: Onko juuri nyt oikea hetki näihin pysyviin menonlisäyksiin, kun valtiontalouden tilanne on se, mikä on?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen kanta: on oikea hetki tehdä. Ja takuueläkkeestä on jo laki säädetty, se toteutuu. Indeksien kohdalla, en muista, onko siinä vielä lakia, ilmeisesti ei ole, mutta kyllä tämä on ajallisesti oikein. Kyllä tällä kansakunnalla on varaa myös tässä lamanjälkeisessä tasapainottamistoimessa pitää kaikkein pienituloisimmista huolta.

Arvoisa puhemies! Wahlroosin puheet, jotka leimaavat tavallisia suomalaisia pienituloisia, suomalaisia perheitä, ovat vastuuttomia ja kohtuuttomia, erityisesti kun huomioi sen, että sama Wahlroos nostaa satoja tuhansia euroja maataloustukea. Hän on ottamassa pois köyhiltä lapsiperheiltä mutta on valmis ottamaan vastaan satojen tuhansien maataloustuet. Wahlroos liittyy tähän sillä tavalla, että ehkä kokoomus ei vastaa Wahlroosin puheista mutta Wahlroos vastaa kyllä omalta osaltaan kokoomuksen vaalirahoituksesta. (Ed. Sasi: Teidän kasvatti!)

Mutta valtiovarainministeri Katainen, toistan uudestaan: yli miljoonalta ihmiseltä leikataan tänä vuonna tuloja. Osa eläkeläisistä sai 0,26 prosenttia, osa ei mitään. Työttömät eivät saa mitään, eläkeläiset eivät saa mitään. Samaan aikaan hinnat nousevat, vuokrat nousevat ja hintojen nousua hallitus kiihdyttää edelleen arvonlisäveron korottamisella. Me emme hyväksy leikkauksia. Te ilmeisesti hyväksytte kovat leikkauslistat, ministeri Katainen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikki ne sosiaalietuudethan, jotka ylipäänsä on sidottu indeksiin, nousevat hintojen myötä. (Ed. Tennilä: Eihän ne nouse!) Ja kun arvonlisävero nousee, se tietysti aikanaan vaikuttaa myös sitten tähän indeksiin. (Ed. Laakso: Jälkikäteen!)

Me olemme sitoutuneet hyvinvointiyhteiskunnan perustan eli terveen talouden ylläpitoon. Me elvytimme erittäin rankalla tavalla (Ed. Heinäluoma: Veronalennuksilla!) tämän kriisin pahimmassa vaiheessa, ja nyt on sitten osamaksusta tulossa ensimmäiset erät maksuun. (Ed. Arhinmäki: Köyhät maksaa!) Ja me teemme sen hyvin ennakoidulla tavalla, kuten pääministeri totesi, hyvin merkittävällä tavalla: puolentoista miljardin euron verojen korotukset yhteensä, kun otetaan arvonlisävero ja energiaverot huomioon. Me lähdemme siis vähentämään tätä vajetta, joka on syntynyt, kun elvytimme. Ja verotuksella olemme pystyneet vaikuttamaan siihen, että ostovoimaa on, siis kotimarkkinoitten työllisyys on pysynyt paremmassa kunnossa kuin se olisi pysynyt, jos olisimme jättäneet ostovoiman pienemmäksi.

Arvoisa puhemies! Rahamarkkinoiden epävarmuus johtuu siitä, että Euroopassakin on valtioita, jotka ovat velkaantuneet liikaa, ja on suuri vaara, että tämä velkaantuminen jatkuu. Onneksi Suomen hallitus ja Euroopassa monet hallitukset ovat oivaltaneet tämän tilanteen ja lähteneet nopeasti toimiin, saaneet aikaan järjestelyjä, joilla markkinoita on voitu rauhoittaa, ja tällä tavalla on voitu estää, ettei ole jouduttu leikkaamaan. Kysyn kuitenkin valtiovarainministeri Kataiselta:

Jos tällaiset puheenvuorot, jotka lisäävät epävarmuutta, olisivat saaneet alleen tuulta eikä olisi kyetty tekemään näitä päätöksiä, olisiko jo monissa maissa ja myöskin Suomessa jouduttu leikkaamaan, jos nämä ajatukset olisivat päässeet valloilleen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikki epävarmuus on tällä hetkellä myrkkyä. Tykkää tai ei rahoitusmarkkinoista tai niiden reaktioista, meidän vaan pitää toimia niin, etteivät rahoitusmarkkinat tai valtioille lainaa antavat henkilöt ohjaa valtioita. Ja ainoa keino siinä on se, että emme päästä itseämme siihen tilanteeseen, missä Kreikka on tai missä muutamat muut maat ovat. Eli meidän pitää olla oman itsemme herroja eikä olla markkinoiden juoksutettavissa. Silloin semmoiset puheet, joissa ajetaan valtio siihen tilaan, että markkinat sanelevat, mitä pitää tehdä, ovat tietenkin vastuuttomia. Eli Suomi on tällä hetkellä talouspolitiikassa yksi itsenäisimpiä maita Euroopassa sen takia, että me olemme toimineet vastuullisesti, ja näin meidän pitää myös toimia jatkossa. Pelkät puheet eivät riitä.

Herra puhemies! Hallituksen veropolitiikan linja näyttää olevan se, että tasaveroja nostetaan, eli on tulossa arvonlisäveron nousu, kunnallisvero on noussut hallituksen toimenpiteistä johtuen ainakin osittain, kiinteistöveroa on kiristetty, ja nyt sitten tulee energiaverotukseen aika raju korotus, jolloin myös muun muassa sähkön hinta varmasti nousee. Nämä toimenpiteet kohdistuvat verotuksessa pieni- ja keskituloisiin suhteellisesti kaikkein raskaimmin. (Ed. Salo: Alkoholivero, tupakkavero!) Olisi ehkä vuoro katsoa, että voitaisiin panna veroja myös esimerkiksi pankki- ja luottolaitoksille valuutta- ja pörssiveron muodossa, jotka kohdistuisivat varmaan vähän toisenlaisiin piireihin. Onko hallituksella nämä valmistelut käynnissä, ja jos on, niin minkä kokoisina ja milloin ne tulevat voimaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kiinteistöverohan ei ole mikään tasavero — se ehkä yksityiskohtana.

Mitä sitten tulee tähän pankkiveroon ja trans-aktiomaksuun, niin mehän olemme ajaneet, niin kuin ehkä edustaja tietää, hyvin aktiivisesti Eurooppa-tasolla sitä, että olisi eurooppalainen vakausmaksu tai pankkivero. Ruotsissa semmoinen on, ja nyt me olemme saaneet ajatuksellemme paljon tukea. EU yrittää ajaa sitä tässä parin viikon sisällä globaaliksi. Jos se ei onnistu, niin sitten Eurooppa toimii varmaankin yksin. Teemme semmoiset säännöt, että se on kaikille sopiva.

Transaktioverossa on huomattavasti enempi hajanaisuutta. Yhdysvallat vastustaa sitä erittäin vahvasti. Mikäli Eurooppaan semmoinen tulee, niin se tarkoittaa, että silloin pitää olla mahdollisimman monta maata, mielellään koko unioni, siinä mukana, ettei tule sitten eroavaisuutta.

Hallituksen veropolitiikan keskeinen linja on ollut se, että tehdään sellaisia veroratkaisuja, jotka toisaalta tuovat meille tuloja hyvinvointiyhteiskunnan pyörittämiseksi mutta toisaalta maksimoivat työnteon ja työllistämisen, koska mitä enempi on työpaikkoja, sitä enempi on työntekijöitä, mitä enempi on työntekijöitä, sitä enempi on veronmaksajia, (Puhemies: Minuutti!) ja sitten me voimme kantaa huolta niistä, jotka ovat työuransa jo tehneet tai eivät kykene töitä tekemään.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen, kun te puhutte talouspolitiikkanne vastuullisuudesta, niin kyllä me juuri kuulimme teidän arvovalintanne, kuinka vastuullista on ollut se, että teillä on ollut varaa pääosin hyväosaisten veroja keventää yli 3 miljardilla (Ed. Heinäluoma: Nettona!) ja samaan aikaan, käytännössä, te olette leikkaamassa vanhuksilta, lapsilta kunnallisten palveluiden heikentämisen myötä. Nämä ovat teidän vastuullisia arvovalintojanne, arvoisa ministeri Katainen.

Mutta, ministeri Pekkarinen, te vuosi sitten, yli vuosi sitten, ilmeisesti näitte tämän huonon kehityssuunnan ja sanoitte, että nyt on aika hyväosaisten osallistua lamatalkoisiin. Me olemme vuoden odottaneet hallitukselta edes yhtä toimenpidettä, millä hyväosaiset osallistuisivat lamatalkoisiin, ja tätä toimenpidettä emme ole vielä tänä päivänä nähneet. Ministeri Katainen ei suostu vastaamaan kysymykseen, tarkoittaako tämäkin loppujen lopuksi hyväosaisten veroalea sitä kautta, että tulette alentamaan yritysveroa tulevaisuudessa.

Ministeri Katainen, ministeri Pekkarinen: Missä viipyvät toimet hyväosaisten osallistumisesta lamatalkoisiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jos vastaan ministereiden puolesta.

Tuloverotuksen osalla verotuksen keventämisen profiili on monta vaalikautta ollut jokseenkin samanlainen. Siinä ei ole tapahtunut mitään erityisiä painotuseroja. (Ed. Viitanen: Talouspolitiikkaa tehdään aina ajassa!) Meillä yhteiskunnan perustavoite on ollut se, että työhön sisältyvää verotusta ja samalla suomalaiseen työhön liittyviä kustannuksia yritetään alentaa. Se on kilpailukykytekijä, ja tässä on aika pitkä perinne kaikkien erilaisten hallituskokoonpanojen osalla. Tällä vaalikaudella sitä on täydennetty muun muassa kunnallisverotuksen perusvähennyksen voimakkaalla nostamisella, jotta on saatu profiilia, että pienituloisilta kevenee enemmän.

Olen ollut itse myös sosialidemokraattien kanssa hallituksessa. Me poistimme yhdessä muun muassa varallisuusveron, kevensimme perintöverotusta, että ilman muuta ollaan valmiita katsomaan, miten erilaiset hallituskokoonpanot ovat sosiaalisesti tulonjakovaikutuksiltaan verotusta kehittäneet, ja uskon, (Puhemies: Minuutti!) että tämä istuva hallitus pärjää siinä vertailussa hyvin.

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on kumminkin nyt sitten peruskysymyksestä, missä ne arvot olivat eilettäin. Te, ministeri Katainen, puhutte työ- ja elinkeinoelämän edellytyksien parantamisesta ja kehittämisestä ja niiden eteenpäinviemisestä. Me olemme yrittäneet puhua konkreettisista asioista, jotka vaikuttavat niihin. Eilen yritettiin kysellä, että mitäs tehdään Pohjanmaan radan osalta, mitä tehdään, kun satamaan eivät liiku enää laivat. Ne ovat sitä, mitä pitäisi käytännössä tehdä eikä huupata jossakin tuolla ja tulla tänne kertomaan, että markkinat eivät meitä johda. Markkinat ajoi seinään USA:ssa, ja se levisi tänne, markkinat ajoi seinään Kreikassa, ja se levisi tänne. Kyllä markkinat itse asiassa pitää itsestään huolen. Meidän pitää pitää omista työpaikoistamme, omien työpaikkojemme edellytyksistä huoli. Missä ne toimet ovat? Milloin te kerrotte eduskunnalle, milloin näitä konkreettisia asioita saadaan eteenpäin vai saadaanko niitä eteenpäin? Pääministeri Vanhanen on nyt kyllä ollut hiljaa. Hän ei näihin puutu. Voisitteko te, ministeri Katainen, kertoa, mitä siellä on tapahtumassa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niitä konkreettisia toimia on ihan koko ajan. Ehkä ministeri Pekkarinen osaa kertoa esimerkiksi Finnveran toimista, erilaisista elinkeinopoliittisista toimista. Ei nyt kannata ihan semmoista kuvaa maalata, että Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin tehty eikä tällä hetkellä tehdä yhtään mitään elinkeinopolitiikkaa. Tehdään mieletön määrä erilaisia, muun muassa energiaratkaisuja, joista ehkä ministeri Pekkarinen kohta kertoo lisää. Eli olennaista on se, että pystymme rakentamaan luottamusta tähän maahan, niihin toimijoihin, jotka miettivät, voiko täällä investoida. Energiaratkaisu ensisijaisesti on senkaltainen toimenpide. Toisaalta, että meillä on hyvä julkinen talous, että tässä maassa, jos investoi, niin ei tule ikäviä yllätyksiä. Eli ei niitä työpaikkoja vain valtion rahaa syytämällä pystytä luomaan, vaan luomalla hyviä edellytyksiä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Korhonen kysyy, millä tavalla ja missä näkyy se hallituksen talouspolitiikka, (Ed. Martti Korhonen: Enhän minä sitä kysynyt!) minä ymmärsin sen viestin tällaiseksi. Me olemme tässä salissa puhuneet äskettäin paljon energiaratkaisuista, myöskin ydinenergiaratkaisusta, johonka teilläkin, ed. Korhonen, olen havainnut olevan selvän kannan. Kuitenkin niiden ratkaisujen seurauksena, paljolti myös niiden ratkaisujen seurauksena, eilen eräs suuri yhtiö ilmoitti, että se investoi puoli miljardia euroa sinne teidän kotikulmillenne (Ed. Salo: Aivan! Juuri näin!) paljolti juuri sen takia, että perustana ovat ne energiaratkaisut, joihinka hallitus on sitoutunut. Se antaa tuhansia työpaikkoja, tuhansia työvuosia ja lisäksi antaa pitkästi yli 100—200 pysyvää työpaikkaa tuolla seudulla. Siinä on konkreettinen esimerkki siitä, mitä se käytännössä on. (Ed. Salo: Hyvä, Mauri!)

Puhemies! Ei menneessä rypeminen tässä kyllä pitkälle kanna. Kannattaa katsoa sitä väistämätöntä, mikä joka tapauksessa on edessä.

Veropolitiikasta tässä on jo puhuttu, ja siellä näkymä on päivänselvä sillä tavalla, että veroaste tulee nousemaan. Verotus siis kiristyy. Nyt kysymys on siitä, missä on painopiste silloin. Kysymykseni valtiovarainministerille kuuluu:

Kun viittasitte siihen, että kulutusverotus on se iso potti, jota siinä nyt tarkastellaan, mikä teidän mielestänne on tulonjakovaikutus kulutusverotuksen kiristämisessä? Miten oikeudenmukaisuus toteutuu tällä alueella? Miten veropohjaa laajennetaan? Mitä vähennysjärjestelmille tapahtuu? Nämä ovat niitä isoja kysymyksiä, joissa liikkuu paljon rahaa, miljardeja euroja, ja sillä tasollahan joudutaan jatkossa asioita pohtimaan, mutta tulonjako, oikeudenmukaisuus ovat avainasioita tässä uudistuksessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että nämä ovat nimenomaan niitä isoja kysymyksiä ja tulonjakovaikutusta pitää seurata. Samaan aikaan meidän pitää seurata sitä, mitkä ovat ne veroratkaisut, jotka luovat työpaikkoja, koska jos me teemme semmoisia veroratkaisuja, jotka eivät lisää työpaikkoja tai niitä vähentävät, niin sillä on dramaattinen tulonjakovaikutus, joka on erittäin negatiivinen. Eli kun me olemme menettäneet työpaikkoja tämän kriisin aikana ja sitten talouden rakennemuutoksen johdosta, niin tähän maahan tarvitaan uusia työpaikkoja, ja me voimme sitä edistää järkevällä verotuksella, semmoisella, että yritykselle jää rahaa palkata työntekijöitä ja että meillä työstä saa semmoisen korvauksen, että kaikkea ei tarvitse välttämättä aina ottaa nimellispalkankorotusten kautta, vaan se voi tulla järkevän tuloveropolitiikan kautta. Ja siitä tulee lisää ostovoimaa, käytetään toistemme palveluja, ja tästä tulee se laaja hyvinvointi tähän maahan: maksimaalinen työllisyys, maksimaalinen verotuotto, maksimaalinen hyvinvointi.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin hämmästynyt ed. Zyskowiczin puheenvuorosta, jossa hän totesi, että hallituksen tekemät tulonsiirrot kaikkein pienituloisimmille ovat vastuutonta politiikkaa. (Ed. Salo: Ei ole niin sanonut! — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä.) Tämä hallitus sentään eroaa positiivisesti edellisistä hallituksista nimenomaan siinä, että on tehty oikeudenmukaista politiikkaa siinä, että on korotettu kaikkein pienimpiä sairauspäivärahoja esimerkiksi, on päätetty takuu-eläkkeestä ja opintorahaa on nostettu enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä jne. Lista on mielestäni ihan kunniakas.

Kysyisin hallitukselta sitä, että kun edessä on taloudellisesti vaikeita vuosia ja tulee olemaan aika vaikeaa tehdä uusia tulonsiirtoja, niin miten kuitenkin voitaisiin tehdä oikeudenmukaista politiikkaa esimerkiksi sillä tavalla, että helpotettaisiin työttömien ja pienituloisten asemaa, koska kaikki ihmiset eivät ole työelämässä tai kaikille ei riitä työpaikkoja. Jotkut joutuvat tekemään pätkätöitä jne. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Olisiko esimerkiksi oikea toimenpide se, että edelleen nostettaisiin kunnallisveron perusvähennystä ylöspäin, niin kuin tällä hallituskaudella on tehty?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En lähde näitä yksityiskohtia arvioimaan, mutta kaiken tämän perustana, että yhteiskunta voi harjoittaa myös sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, on se, että pidämme huolen kuitenkin makrotasolla tästä taloutemme vakaudesta. Suomi on huolehtinut siitä, ja sen tähden me emme ole sellaisten paniikkiliikkeiden kohteena, joita ympäri Eurooppaa näemme tehtävän. Mikäli emme huolehdi tästä yleisestä vakaudesta, johon valtion finanssipolitiikka luo suunnan, niin emme pysty myöskään harjoittamaan sosiaalisesti oikeaa ja oikeudenmukaista politiikkaa. Sen tähden laman jälkeen, kun alkaa noususuhdanne — minä uskon, että meidän pitää olla tästä samaa mieltä — silloin meille tulee talouspolitiikassa kiristämisen vaihe, jotta lunastamme myös jatkossa tämän makrotaloudellisen vakauden.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen viittasi täällä siihen, että "laman jälkeen", ikään kuin lama olisi ohi. Suomessa se ei ole vielä oikeastaan alkanutkaan. Eli se, että nyt otetaan jo 10 miljardia velkaa vuodessa, on vähintäänkin huolestuttavaa.

Ministeri Katainen viittasi siihen, että rahamarkkinoitten ei pitäisi antaa määrätä. Se on juuri se, mitä nyt ollaan tekemässä. Te yritätte kaikkenne, että rahamarkkinat eivät hermostuisi. Mutta ne toimenpiteet, joita ollaan tekemässä, eivät riitä. Euroalueen kauppa on ollut positiivinen ja samaan aikaan valtiot ovat velkaantuneet 1 000 miljardia vuodessa. Miten te selitätte sen, että tästä voidaan päästä eteenpäin ilman, että valtiot ottavat pankkitoiminnan haltuunsa, niin kuin kuuluisikin olla? Eli kertokaa meille joku konsepti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en ole koskaan kannattanut sosialismia, enkä kannata sitä nytkään. (Välihuutoja vasemmalta) Näin ollen en usko, että tilanne helpottuisi, jos vaikkapa Suomessa toimivat pankit olisivat valtion omaisuutta tai jos Eurooppa ilmoittaisi, että yksityinen pankkitoiminta on sitten tältä erää ohi. Minun on vaikea kuvitella, että se jotenkin toisi terveeseen taloudenpitoon mitään lisäarvoa. Se, että on oikeus keksiä rahaa ja painaa sitä, ei taloutta paranna. Jos se olisi totta, niin se ehkä olisi sitten jo toteutettu, mutta tähän saakka kaikki vakavat yritykset ovat kyllä kaatuneet omaan mahdottomuuteensa niin tuossa rajan takana kuin vähän muuallakin.