Arvoisa puhemies! Kiitos maamme ja EU:n päättäjien Eurooppa on keskellä velkakriisiä, uskottavuuskriisiä, poliittista kriisiä ja moraalista kriisiä. Hallitus on valmis takaamaan veronmaksajien pussista uppoavien velkamaiden lainoja jopa kymmeniätuhansia miljoonia euroja ja vastoin EU:n perussopimusta.

Suomi on euromaiden kanssa jatkuvasti taannut uusia lainapaketteja Kreikalle. Nyt Kreikka on tiensä päässä. Kreikka vie kansanäänestykseen uuden, peräti 130 miljardin euron lainaohjelman. Tämä on saanut rahamarkkinat sekaisin ja pelot taantumasta kasvamaan. "Ei" Kreikan kansanäänestyksessä johtaisi hyvinkin Kreikan eroon eurosta.

Kreikan tauti eli maksukyvyttömyys on tarttumassa muihin maihin. Italian lainojen korko on noussut ennätyskorkealle. Italian osuus euromaiden velasta on peräti neljäsosa. Italian pelastamiseen maksukyvyttömyydeltä eivät asiantuntijoiden mukaan enää euromaiden rahat riitä.

Arvoisa puhemies! Kansa haluaa tietää, milloin hallitus tekee vihdoin päätöksen siitä, että nyt tämä moraaliton velkamaiden ja niitä rahoittaneiden pankkien tukeminen saa riittää. Vai onko hallitus valmis lisäämään kohtuuttomia riskejä veronmaksajien rahoilla ja jopa lapioimaan rahaa täysin ylivelkaantuneelle Italialle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kreikalle on toistaiseksi myönnetty yksi lainapaketti, ja tuo päätös tehtiin toukokuussa 2010. Nyt keskustelemme siitä, pystytäänkö Kreikalle myöntämään tuosta ensimmäisestä lainaohjelmasta seuraavaa lainaerää. Suomen hallituksen linja on se, että lainaerää ei pystytä myöntämään ennen kuin me tiedämme, mikä on poliittinen tilanne Kreikassa, ja me tiedämme, miten Kreikka sitoutuu oman taloutensa kuntoonsaattamiseen.

Viime viikolla oltiin huippukokouksessa, jossa tehtiin merkittäviä päätöksiä talouskriisin hoitamiseksi. Luotiin tiekartta, jossa on monia eri kokonaisuuksia, muun muassa keinoja palomuurin rakentamiseksi, jolla ehkäistään tätä kriisin leviämistä Kreikasta muihin maihin. Vaikka tämä Kreikan tilanne on tällä hetkellä auki, on tärkeää, että näiden muiden tiekartan toimien osalta päästään eteenpäin ja ennen kaikkea tämän palomuurin rakentamisessa pystytään tekemään nopeita ratkaisuja. Uskon, että ne ovat jo maanantaina valtiovarainministereiden kokouksessa euroryhmässä päätettävinä.

Arvoisa puhemies! Velkamaiden rahoittaminen lähentelee pyramidihuijausta. Suomen osuus rahoitusmekanismin takauksesta velkamaille voi nousta 14 000 miljoonaan euroon. Tämäkään valtava rahasumma ei asiantuntijoiden mukaan riitä, vaan tarvittaisiin jopa kolminkertainen summa kriisin rauhoittamiseksi eli Suomen osalta valtion budjetin verran. Veronmaksajia me tulemme kuppaamaan monimutkaisten rahoitusjärjestelmien avulla. Hallitus on nyt päättänyt, että Suomi on mukana ostamassa velkamaiden roskalainoja, antamassa löysää rahaa, ennakoivaa tukea, velkamaille ja rahoittamassa velkamaille rahaa tyrkyttäneitä pankkeja, vaikkapa saksalaisia pankkeja. On pöyristyttävää, että Suomen maksuosuus tosiasiassa kasvaa, kun harvempi euromaa on enää takuukelpoinen.

Arvoisa valtiovarainministeri! EU-eliitti ja rahamarkkinat keksivät monimutkaisia rahoitusjärjestelmiä. Veromaksajat eivät ymmärrä, eikä ehkä ole tarkoituskaan, että ymmärtäisivät. Veronmaksajilla on oikeus tietää, miten suureen vekseliin nimensä laittavat eli miten suuret rahoitusvastuut Suomella pahimmillaan on, miten monta tuhatta euroa jokaista suomalaista kohden, imeväiset mukaan lukien.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomen takausvastuut ovat 14 miljardia euroa, joka on nimellisarvo, ja siihen päälle tulevat korot. Kukaan meistä ei tiedä, mikä tuo korkojen osuus tulee jatkossa olemaan. Meidän toivomuksenamme on ollut, että tuo pysyvä kriisinhallintamekanismi, EVM, pystyttäisiin ottamaan jo aikaisemmin käyttöön, jolloin tämä koko väliaikaisen mekanismin käyttöaika jäisi varsin lyhyeksi.

Mitä tulee edustajan esittämään kysymykseen pankkien osuudesta, niin Suomen hallituksen linja on ollut hyvin selkeä. Ensisijaisesti pankkien pääomittamisesta vastaavat pankkien omistajat, sen jälkeen kansallisvaltiot. Siinä tapauksessa, että kansallisvaltiot pääomittavat pankkeja, olisi tärkeää, että tuo pääomittaminen on vastikkeellista, ja vasta aivan viime hädässä voidaan ajatella, että tuota ERVV:tä eli väliaikaista kriisimekanismia käytetään pankkien pääomittamiseen. Ja senkin pitää tapahtua valtioiden kautta hyvin vahvasti ehdollisena ja yksimielisellä päätöksenteolla. Eli tässä mielessä pidämme tärkeänä, että myöskin sijoittajat osallistuvat tämän kriisin hoitoon, jonka syntyynkin he ovat olleet osallisina.

Arvoisa puhemies! Saksan liittokansleri Merkel totesi äskettäin, että Euroopassa on pahin kriisi sitten toisen maailmansodan. Silloin tuli mieleeni ministeri Alexander Stubb, joka vaalien alla Kymenlaaksossa julisti, että ensimmäisen Kreikka-paketin jälkeen homma on hallinnassa niin Kreikassa kuin muuallakin Euroopassa. Edelleen Stubb totesi, että jotka toisin väittävät, ovat pölhöpopulisteja.

Kysyn nyt ministeri Stubbilta: oletteko edelleen samaa mieltä Kreikan ja Euroopan tilanteesta? Kysyn myös sitäkin, oliko kielenkäyttönne mielestänne sopivaa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kielenkäytön sopivuudesta on käyty muutenkin keskustelua lähiaikoina.

Sanoisin näin, että Kreikan tilanne tällä hetkellä on erittäin vakava. Kreikan tilanteesta on kolme kokonaishuomiota. Ensimmäinen on se, että vain ja ainoastaan Kreikka pystyy auttamaan itseään. Se on ilman muuta selvää, kuten valtiovarainministeri tuossa totesi, että seuraavaa lainaerää ei anneta, jos Kreikan mahdollisessa kansanäänestyksessä 4.12. tulee kielteinen vastaus. Eli 2 prosenttia Euroopan taloudesta vaikuttaa koko talouteen.

Nyt tällä hetkellä keskitytään vaiheisiin 2 ja 3, joista yksi on pankkien pääomittaminen, josta päätös tehtiin viime viikon Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ja toinen on pankkien pääomittamisen lisäksi ERVV:n eli lyhytaikaisen mekanismin vivuttaminen. Olisi toki hienoa, että saisimme mekanismin, pysyvän sellaisen, voimaan jo tässä vaiheessa. Onko tilanne hallinnassa? Ei välttämättä.

Arvoisa puhemies! Kreikasta puheen ollen: Olen tietoinen, että Kreikka tänä vuonna ja viime vuonna on velkaantunut yli 25—26 miljardia, eli 2 miljardia kuukaudessa Kreikka velkaantuu tänä vuonna, 2,8 miljoonaa jokainen tunti. Olen myöskin tietoinen, että hallitus on ollut tästä tietoinen. Miksi hallitus, arvoisa valtiovarainministeri, ei ole tehnyt mitään viime vuonna eikä tänä vuonna, jotta suomalaisten veroeurojen syytäminen ja lapioiminen Kreikkaan olisi loppunut?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Voin vastata vain siitä, mitä tämä hallitus on neljän kuukauden aikana tehnyt, ja tämä hallitus on tehnyt hyvin paljon. Nimittäin meidän lähtökohtamme on ollut se, että myöskin sijoittajien pitää osallistua tämän kriisin laskun maksamiseen. Juuri näin ollaan tekemässä, mikäli viime viikon huippukokouksen päätökset toteutuvat. Siinähän sovittiin, että Kreikan lainoja leikataan 50 prosentilla ja sitä kautta myöskin sijoittajat kantavat oman vastuunsa.

Toinen tämän hallituksen tärkeä linjaus on ollut se, että me emme ole tukemassa Kreikkaa tulevaisuudessa ilman vakuuksia. Me myös onnistuimme neuvottelemaan vakuudet, joilla suomalaisten veronmaksajien asemaa ollaan turvaamassa. Eli kyllä tämä hallitus on tehnyt paljon, mutta me emme voi tehdä asioita kreikkalaisten puolesta. Kreikka itse vastaa omasta taloudestaan, ja Kreikan itse pitää tehdä niitä kipeitä päätöksiä, joita mekin olemme täällä tekemässä oman taloutemme kuntoonsaattamiseksi. Ilman niitä päätöksiä Kreikan talous ja velkasuhde eivät tule kohenemaan. Nyt kaikki tältä osin on kreikkalaisten omissa käsissä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin vastauksesta kävi selvästi ilmi, että Kataisen ja Urpilaisen hallituksen aikana Suomen takausvastuut ovat yli kaksinkertaistuneet, Suomen riskit ovat selvästi kasvaneet ja Suomen linja on löystynyt verrattuna aikaisempaan hallitukseen. (Välihuutoja) — Tämä tuli selvästi ilmi valtiovarainministerin vastauksesta, ja kannattaisi tunnustaa rehellisesti tämä ääneen: kun riskit ovat kasvaneet, ne ovat todellakin kasvaneet.

On selvää, että Euroopassa ja Kreikan osalta kannattaa etsiä sellaista hallittua ratkaisua niin, että Kreikka ei tuosta vaan ajaudu konkurssiin, joka aiheuttaisi ketjureaktiona Italian kautta kyllä koko Euroopalle erittäin isoja hankaluuksia, mutta kukaan ei pysty takaamaan, etteikö tällainenkin kehityskulku olisi mahdollinen.

Kysyisinkin: Onko hallitus valmistautunut myös Suomessa siihen, että tämä tilanne eskaloituu hyvin nopeasti, hyvin dramaattisesti ja sillä tavalla, että seuraukset koko Euroopalle ovat hyvinkin huonot? Onko hallitus valmistautunut eri vaihtoehtoihin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomen takausvastuut nousivat, koska edellinen pääministeri oli huippukokouksessa tekemässä päätöksen siitä, että ERVV:n kapasiteettia kasvatetaan. Suomen nykyisen hallituksen linja on tiukempi kuin edellisen hallituksen. Me emme ole mukana uusissa lainapaketeissa ilman vakuuksia, ja Kreikan osalta nuo vakuudet onnistuttiin myöskin neuvottelemaan.

Mitä tulee Kreikan tilanteeseen, niin totta kai hallitus (Hälinää — Puhemies koputtaa) on varautunut erilaisiin skenaarioihin. Se on hallituksen tehtävä. Me olemme jatkuvasti yhteydessä meidän kumppanimaihimme, saamme tietoa siitä, miten tilanne Kreikassa etenee, ja sen mukaan teemme totta kai myöskin omia varautumissuunnitelmia. Mutta niin kuin aikaisemmin sanoin, nyt me emme voi tehdä kreikkalaisten puolesta enempää. Heidän itse täytyy päättää, haluavatko he olla mukana tässä seuraavassa lainaohjelmassa vai eivätkö he halua olla mukana. Se, että he ovat mukana, tarkoittaa vaikeita päätöksiä, niin kuin he ovat joutuneet tekemään tähänkin asti: säästöjä, veronkorotuksia, omaisuuden yksityistämistä, rakenteellisia uudistuksia. Mutta en näe mitään muuta vaihtoehtoa, jolla Kreikan talous saatettaisiin kuntoon. Sen takia nyt vastausta odotamme Kreikalta ja haluamme kuulla, mikä on heidän tahtotilansa laittaa omaa talouttansa kuntoon.

Arvoisa puhemies! Minusta on kyllä aivan käsittämätöntä, että valtiovarainministeri ei tunnusta totuutta ja rehellisesti totea, että se oli tämän hallituksen aikana, kun tehtiin päätös siitä, että Suomen takausvastuut — huom. — yli kaksinkertaistuivat. Se on se 14 miljardia plus korot. Sitä ei tehty minun hallitukseni aikana. Silloin vaan todettiin se, että otetaan kapasiteettia enemmän käyttöön, ja se muuten olisi voitu tehdä samalla tavalla kuin nyt kapasiteettia kasvatetaan, vaikkapa vivuttamalla. Eli vaihtoehtoja oli silloinkin olemassa. Takausvastuita emme suostuneet silloin kaksinkertaistamaan, ne päätökset tehtiin tämän hallituksen toimesta, tämän hallituksen suostumuksella. Käytännössä siinä kokouksessa oli valtiovarainministeri Katainen.

Mielestäni näiden asioiden kanssa kannattaisi olla nyt hyvin rehellinen, ettei tapahdu sellaisia virheitä kuin tapahtui silloin, kun tuotiin tämä ERVV-sopimus eduskuntaan. Nyt se joudutaan tuomaan sitten toisen kerran, kun hallitus ei oikein itsekään tiennyt, mitä oli ollut mukana päättämässä.

Ulkoasiainministeri Erkki  Tuomioja

Arvoisa puhemies! Suuren valiokunnan edellisenä puheenjohtajana muistan hyvin kaikki ne vaiheet, joissa käsiteltiin ERVV:n kapasiteetin lisäämistä. Se tapahtui edellisen hallituksen aikana, ja te olitte silloin tekemässä tätä päätöstä, mutta ette halunneet sitä kuitenkaan avoimesti kertoa. Se periaatepäätös tehtiin silloin, ja nyt on sitä pantu täytäntöön. Näin se vain on.

Arvoisa puhemies! Se päätös tehtiin faktisesti vasta valtiovarainministerinä toimineen Kataisen puolesta ja vahvistettiin sitten myöhemmin. Minun hallitukseni aikana sitä päätöstä ei tehty. Takausvastuiden kaksinkertaistamisesta päätöstä ei silloin tehty. Tämä on yksiselitteisen selvää. Kaiken lisäksi silloin ei edes puhuttu siitä, että takausvastuita jopa yli kaksinkertaistettiin. Siihenhän hallitus nyt on suostunut: 14 miljardia plus korot. Tällainen vaihtoehto ei ollut silloin millään tavalla esillä.

Ja kuten sanoin, myös silloin keväällä olisi ollut muunlaisia mahdollisuuksia kapasiteetin kasvattamiseen. Olisi voitu käyttää sitä samaa keinoa kuin nyt käytettiin ERVV:n kapasiteetin kasvattamiseen eli vivutusta. Ei siis pidä myöskään paikkaansa se, että ainoastaan takausvastuita kasvattamalla olisi kapasiteettia voinut kasvattaa. Silloin keväällä kyse oli sen kapasiteetin kasvattamisesta eikä takausvastuiden kaksinkertaistamisesta.

Arvoisa puhemies! Euromaat tekevät suuria uhrauksia tasapainottaakseen Euroopan taloutta ja vakauttaakseen sitä. Euroalueen ulkopuoliset EU-jäsenmaat, Iso-Britannia ja Ruotsi, eivät osallistu kovinkaan merkittävästi muuta kuin IMF:n ja eräiden muiden järjestöjen kautta tähän vakauttamiseen. Sen sijaan pyydetään tällä hetkellä apua Kiinalta, ja jopa Japani on auttanut euroaluetta. Eikö olisi, valtiovarainministeri, kohtuullista, että käynnistettäisiin keskustelut siitä, että myöskin Ruotsi ja Iso-Britannia osallistuisivat enemmän näihin yhteisiin talkoisiin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä on keskusteltu. Sekä Ison-Britannian että Ruotsin toimesta on todettu, että he eivät halua olla mukana tukemassa Kreikkaa. Totta kai he ovat mukana tukemassa IMF:n kautta, ja tämän myöskin tuossa puheenvuorossanne jo totesitte. Ylipäänsä Suomen hallituksen linja on ollut se, että on tärkeää, että IMF on mukana tämän kriisin hoidossa. Parhaillaan me keskustelemme siitä, miten IMF:n kautta voitaisiin luoda tämmöinen erillisyhtiö, jonka rahoitukseen osallistuisivat nuo maailman ylijäämämaat, niin sanotut Bric-maat, kuten esimerkiksi Kiina. Nämä neuvottelut jatkuvat koko ajan, ja uskon, että myöskin tältä osin ehkä tämä G20-kokous pystyy tuomaan meille jo jonkinlaisia tuloksia.

Arvoisa puhemies! Kansanvaltaan kuuluu se, että kun valta ja vastuu kansan äänestystuloksen mukaan on vaihtunut, niin silloin ei ryhdytä kirjoittamaan vanhojen vallanpitäjien toimesta historiaa uusiksi. Tosiasia on se, että hallituksen linja on muuttunut. Edellinen hallitus ei vaatinut sijoittajien vastuuta, saattoi ehkä pyhäpuheissa vaatia, mutta ei tehnyt sen puolesta. Edellinen hallitus ei vaatinut vakuuksia, tai ehkä edustaja Pekkarinen vaati vakuuksia, mutta ei toiminut sen mukaisesti hallituksessa. (Välihuutoja) Tämä hallitus on hoitanut yhteisellä päätöksenteolla Euroopassa erittäin vaikean prosessin kautta sekä sijoittajien vastuun että vakuudet.

Kysyn valtiovarainministeriltä: onko tämän tilannearvion perusteella, mikä tänä päivänä on tehty, Kreikan akuutin tilanteen osalta vedettävissä uusia johtopäätöksiä siihen, olisiko Suomen hallituksen pitänyt vetäytyä vakuusratkaisuissa, kuten monet suomalaiset vaativat vielä parin kuukauden ajan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on vaatinut vakuuksia sen takia, että me haluamme turvata suomalaisten veronmaksajien aseman. Me olemme halunneet turvata Suomen valtion talouden ja toisaalta myöskin meidän, Suomen valtion kansalaisten, asemaa niin, että mikäli käykin niin, että esimerkiksi Kreikka tai muu apua pyytävä maa ei pysty maksamaan lainojansa takaisin, niin meillä on olemassa siltä varalta vakuudet, jotka kattavat tuon riskin. Sen takia tuo vakuusvaatimus oli tärkeä. Se oli hallitusohjelman yhteinen linja, jota hallitus on vienyt määrätietoisesti eteenpäin, ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että vakuusneuvotteluissa onnistuttiin löytämään semmoinen malli, jolla suomalaisten veronmaksajien asemaa turvataan.

Minusta tuo vakuusvaatimus on edelleenkin hyvin ajankohtainen ja tärkeä. Olemme lähteneet siitä, että jos tuo Kreikan uusi lainaohjelma tehdään viime viikon huippukokouksen päätöksen mukaisesti, niin vakuudet kuuluvat Suomen osalta edelleenkin osaksi tätä kokonaisuutta.

Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten todella huippukokouksessa päätettiin, että tätä ERVV-vakausvälinettä voidaan käyttää pankkien pääomittamisen rahoittamiseen, jos kotivaltiolta ei löydy rahaa ja jos omistajat eivät halua rahoittaa sitä. Minkä ihmeen takia Suomi meni hyväksymään tällaisen päätöksen? Tämähän on ennakoivaa päätöksentekoa. Miksi ei annettu ja odotettu, että ERVV — tämä on ERVV:n asia — tekee yksimielisesti tämän päätöksen, jos se haluaa? Eikö ole nyt syntynyt se tilanne, ministeri Urpilainen, että jos Suomi yksin riitauttaa tämän ERVV-esityksen tällaisesta toimenpiteestä, niin tarvittaessa tämä asia menee EU:n tuomioistuimeen, joka tulkitsee tätä EU:n omista tavoitteista käsin, että mikä on oikein ja mikä on väärin? Ja tämä tavoitehan on nyt tämä huippukokouksessa kerrottu pankkien pääomittaminen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Pankkien pääomittamisen suhteen Suomen linja on hyvin selkeä. Olen täällä sen jo kertaalleen todennut, ja se lähtee siitä, että ensisijainen vastuu pankkien pääomittamisesta on pankkien omistajilla. Mikäli he eivät pysty sitä tekemään, sen jälkeen vastuu siirtyy kansallisvaltioille. Ja meidän linja on ollut vielä se, että jos valtio pääomittaa pankkeja, tulee sen saada vastikkeeksi pankkien osakkeita.

Kolmas vaihtoehto hätätapauksissa, mikäli kansallisvaltio ei pysty pankkeja pääomittamaan, on se, että käytetään ERVV:tä eli tätä väliaikaista kriisimekanismia, mutta silloinkin tuo pääomittaminen tapahtuu valtioiden kautta. Eli ERVV ei pääomita suoraan pankkeja, vaan tuo pääomittaminen tapahtuu valtioiden kautta, ja se tapahtuu yksimielisyyspäätöksellä, johon Suomikin pystyy siinä tilanteessa, jos tuommoinen päätös tulee eteen, vaikuttamaan omalta osaltansa. Ja mehän olemme aina sopineet, että myöskin näissä päätöksissä kuullaan eduskuntaa, eli myöskin teillä, kansanedustajilla, on tässä tilanteessa vaikuttamismahdollisuus.