Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla ensimmäisessä käsittelyssä käytiin jo aika pitkä keskustelu tästä eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamisesta, ja haluan tähän alkuun todeta sen, että keskusta kannattaa tätä hallituksen esitystä pysyvän lain säätämisestä eläkelaitosten vakavaraisuuden vahvistamiseksi. Katsomme, että tämä on perusteltua näitten eläkeyhtiöitten riskinkantokyvyn vahvistamiseksi.

Tässähän tapahtuu nyt niin, että luodaan niin sanottu uusi vakavaraisuuspuskuri eli yhdistetään yhteen toimintapääoma ja niin sanottu tasoitusmäärä ja se muodostaa sitten tämän vakavaraisuuspuskurin.

Tämän lain käsittelyn yhteydessä on käyty aika monistakin asioista keskustelua tässä salissa jo lähetekeskustelun muodossa, mutta tämä keskustan vastalauselausuma, jonka tulen hetken päästä esittämään, liittyy yhteen yksittäiseen kohtaan eli siihen, että nyt, kun tämän pysyvän lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta 1.1.2013, niin me pidämme ongelmana sitä, että tämän muodostettavan vakavaraisuuspuskurin osana käytetään erityisesti pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä vuosien aikana kerättyjä ylisuuria työkyvyttömyysmaksuja. Niitä palautettiin kylläkin noin miljardin euron edestä silloin vuosina 2006—2009, mutta edelleenkin siellä on palauttamatta erittäin paljon niitä. On arvioitu jopa, että tämä niin sanottu tasoitusmäärä olisi edelleen 1,5 miljardia euroa, vaikka vuotuiset työkyvyttömyysmenot ovat noin 0,5 miljardia euroa, puoli miljardia euroa. Tämä sinänsä on minusta hyvä asia. Tämä kertoo siitä, että näitä työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut vuosittain aina arvioitua vähemmän — se on hyvä asia — mutta tietenkään tämä ei voi olla näin, että tämä ei ole tasapainossa, että tämä heittää miljarditolkulla.

Nyt sitten tosiaankin näitä pk-yrityksiltä kerättyjä varoja on tarkoitus käyttää sitten tähän uuteen vakavaraisuuspuskuriin, ja tässä meitä huolestuttaa se, että kun täällä hallituksen esityksessäkin sanotaan, että näitä maksujen määrän ja tasoitusmäärän rajoja säädellään ja käsitellään siellä Työeläkevakuuttajien, Telan, laskuperustejaoksessa, niin tätä ei ole tehty ennen tämän hallituksen esityksen laatimista ja tänne eduskuntaan käsittelyyn tuomista, ja tämä on se pointti, että haluamme, että nyt pitäisi tässä yh-teydessä, kun tämä laki täällä eduskunnan suuressa salissa hyväksytään, samalla hyväksyä lausuma siitä, että hallitus edellyttää ja huolehtii siitä, että tämä Telan laskuperustejaos saa oikeudenmukaisen ratkaisun tästä palauttamisesta tämän vuoden aikana eli ennen kuin tämä pysyvä laki astuu kaiken kaikkiaan voimaan. Myös, kun tämä oli lausunnolla talousvaliokunnassa, talousvaliokuntakin kiinnitti tähän samaan asiaan huomiota ja arvosteli ja kritisoi tätä valmistelua näiltä osin.

Arvoisa puhemies! Tämän perusteella, mitä tässä edellä kerroin, esitän hyväksyttäväksi lausumaa, joka kuuluu seuraavalla tavalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että Työeläkevakuuttajat Tela ry:n maksuperustejaos ennen lain voimaantuloa 1.1.2013 ratkaisee, kuinka liikaa perityn tasoitusmaksun palauttaminen pk-sektorille toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla."

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Nyt pääasiassa pk-yritysten maksamat ja eläkkeensaajille kuuluvat tasoitusvastuun työkyvyttömyysvarauksen ylijäämät halutaan kaapata eduskunnan suostumuksella tällä lakiesityksel- lä vakuutusyhtiöiden toimintapääomiin niiden omaisuudeksi. Kysymys on miljardiluokan varkauden laillistamisesta jälkikäteen. Samalla kuuden puolueen hallitus on tällä pysyväislailla vapauttamassa ja kannustamassa eläkeyhtiöitä ja niiden optiojohtajia riskisijoitustoiminnan jatkamiseen vakavaraisuusvaatimuksen sitä estämättä.

Tasoitusvarauksen ylijäämät on kerätty pääosin pieniltä yhtiöiltä, mutta tiedämme työ- ja eläkeyhtiöiden jakavan koko ajan toimintapääomia asiakaspalautuksina pääosin suurille yhtiöille. Asiakaspalautuksia ei jäädytetty, vaikka aiempien määräaikaislakien myötä vanhuuseläkerahastosta siirrettiin miljardeja yhtiöiden taseisiin sijoitustappioiden tasaamiseksi. Asiakaspalautuksia maksettiin koko ajan keskimäärin yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka valtioneuvosto vaati palautusten jäädyttämistä poikkeuslakien ajaksi. Menettely kuvaa hyvin työeläkeyhtiöiden poliittisesta päätöksenteosta piittaamatonta saneluvaltaa ja toimintaa suurten yhtiöiden ja sijoittajien hyväksi.

Puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja talousvaliokunta kuulivat myös asiantuntevaa ja perusteltua kritiikkiä, jota esittivät muun muassa sosiaaliturvan dosentti Olli Pusa ja filosofian tohtori Tarmo Pukkila, nyt eläkkeellä oleva, 16 vuotta sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana toiminut huippuasiantuntija. On vain valitettavaa, että tämän lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana kriittiset näkemykset eivät ole saaneet riittävästi tilaa julkisessa keskustelussa.

Puhemies! Dosentti Pusa toteaa lausunnossa muun muassa: "Tasoitusvastuun käyttäminen työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuspääomana on vakuutusperiaatteen vastaista sekä vastoin asiakkaiden yhdenvertaisuuden vaatimusta. Tasoitusvastuun määrää on pidetty keinotekoisesti kor-keana muun muassa laskemalla tasoitusvastuun tarve yksilöllisen varhaiseläkkeen aikanaan synnyttämän eläkkeellesiirtymispiikin pohjalta." Hän toteaa myös: "Vastuun määräämisessä käytetyt mallit ja tietoaineisto eivät ole luotettavia, ja tietoja on tarkoitushakuisesti salattu. Myös kilpailu vääristyy, jos työeläkeyhtiöt voivat käyttää tasoitusvastuuta sijoitustappioidensa tasaamiseen." Hän vaatii lausunnossaan tasoitusvarauksien ylijäämien palauttamista pk-yrityksille ja niiden käyttämistä tulevien eläkkeensaajien työssäjaksamisen hyväksi.

Arvoisa herra puhemies! Vasenryhmän nykyiset edustajat ovat vastustaneet aiemminkin viimeksi keväällä 2010 määräaikaisena säädettyjen eläkerahojen riskisijoittamista kannustavia lakeja.

Niinpä esitän nytkin, että lakiesitys 9/2012 vp hylätään.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä perustellaan tarpeella mahdollistaa entistä tuottavampi eläkevarojen sijoittaminen. Tosiasiassa hallituksen esityksellä mahdollistetaan entistä suurempi riskin ottaminen osakemarkkinoilla. Kuten kaikki tietävät, suurempi riskin ottaminen ei välttämättä tarkoita suurempia tuottoja. Kolikon toisella puolella ovat myös suuremmat tappiot.

Muistin virkistykseksi lienee syytä palauttaa mieliin vuosien 1997 ja 2007 sijoitusuudistukset, joissa työeläkelaitoksille annettiin mahdollisuus sijoittaa varoja riskialttiimmin. Nämä riskithän toteutuivat vuoden 2008 finanssikriisin aikana. Lisäksi on syytä huomauttaa, että hallituksen esityksellä halutaan riskipuskuriin yhdistää sellaisia varoja, jotka eivät sinne kuulu. Riskipuskuriin halutaan yhdistää pienten ja keskisuurten työnantajien liikaa maksamat työkyvyttömyyseläkemaksut, vaikka ne kuuluisi palauttaa kyseisille yrittäjille. Tällaista menettelyä ei voida pitää oikeudenmukaisena.

On myös erittäin huolestuttavaa, että tämän hallituksen esityksen valmistelutyössä ovat keskeisesti vaikuttaneet lain tulevat soveltajat. Tämä on hyvän hallintotavan vastaista. Lakia soveltava taho ei saisi itse valmistella esityksiä. Voimassa olevaa määräaikaislakia tulisikin jatkaa ja hallituksen esitys valmistella uudestaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jätetyn vastalauseen 1 perusteella esitän käsittelyssä olevan lakiesityksen hylkäämistä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys yritettiin viedä läpi pienenä vakuutusteknisenä seikkana. Tosiasiassa vakuutustekniikalla on mittavat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, ja sitä tulisikin käsitellä tärkeänä poliittisena kysymyksenä. Itse en ainakaan toivo, että kansalaisten eläkevaroilla pelataan riskialtista lottoa.

On myös syytä huomioida, että hallituksen esitys heikentää huomattavasti työeläkelaitosten valvontaa. Esityksen myötä käytännössä luovutaan sijoitusomaisuuden määrällisestä valvonnasta, joten työeläkelaitokset voivat tehdä merkittävästi enemmän sijoitustappioita ennen kuin hälytyskellot soivat. Valvonnan keinoksi jääkin vakavaraisuusvalvonta, jonka ydin on talouden tervehdyttämissuunnitelmien vaatiminen. Silloin ollaan jo syvällä suossa.

Lisäksi kilpailuneutraliteetti kärsii eläkesäätiöiden joutuessa työeläkeyhtiöitä heikompaan asemaan sijoitusriskin kasvattamisen suhteen. Tässä taas nähdään, miksi lakeja soveltavan tahon ei itse pidä valmistella lakeja. Lakiesitys olisikin syytä valmistella uudelleen sosiaali- ja terveysministeriössä.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hanna Mäntylän tekemään hylkäysesitystä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä on puhuttu tässä salissa jo aika paljon. Me perussuomalaiset olemme jättäneet talousvaliokunnassa tästä eriävän mielipiteen, joka on suhteellisen laajasti valmisteltu, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa myöskin vastalauseen. En näitten sisältöön isommasti nyt tässä paneudu. Paneudun tässä puheessa hiukan tähän juridiseen puoleen.

Hallituksen esityksessä mainittu Telan laskuperustejaos on työeläkejärjestelmän sisäinen työryhmä eli edustaa näitä eläkelaitoksia, ja sen tehtävänä on valmistella työeläkeyhtiöiden laskuperusteet. Käytännössä laskuperustetyöryhmä toimii tässä hallituksen esityksessä kuvailtua suuremmalla toimivallalla. Ryhmä valmistelee merkittävän määrän työeläkejärjestelmän laskuperusteisiin ja kustannusrakenteisiin vaikuttavista selvityksistä. Ryhmä myös käyttää merkittävää asiantuntijavaltaa työeläkejärjestelmän kehittämisessä. Se koostuu työeläkeyhtiöiden edustajista, ja siihen kuuluvat pysyvät asiantuntijajäsenet sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Eläketurvakeskuksesta. Tulevien muutosten soveltajat ovat samalla niiden valmistelijat, ja laskuperustehakemuksen tulevat käsittelijät ministeriössä ovat mukana työryhmässä asiantuntijoina.

European Insurance -järjestö on kannanotossaan Euroopan unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle korostanut, että vakuutusteknisiä kysymyksiä tulee käsitellä enemmänkin poliittisina kysymyksinä kuin teknisinä. Perusteluina on esitetty muun muassa sitä, että vakuutustekniikalla on itse asiassa laajat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Kannanotossaan järjestö korostaa, ettei annettavia lakeja soveltava taho voi valmistella itse esityksiä. Hyvän hallintotavan ja yleisten riskienhallintaperiaatteiden mukaan asioiden valmisteluvalta ja soveltaminen tulisi pitää ehdottomasti erillään. Riskinä on itse itseään ennustava järjestelmä, jossa ei tehdä valmistelutyöstä poikkeavia havaintoja.

Suomen perustuslain 124 §:n viimeinen lause kieltää tämän. Se kuuluu niin, että merkittävää julkisen vallan käyttöä voidaan antaa vain viranomaiselle. Perustuslakivaliokunta on tähän pykälään vedoten kieltänyt muun muassa yksityisten yhtiöitten sakotusoikeuden pysäköintivirheissä. Hallituspuolueet ja osa keskustastakin äänestivät, ettei tätä hallituksen esitystä lähetetä lausunnolle perustuslakivaliokuntaan. Jotenkin herää vaan kysymys, miksi. Tällä esityksellä lisätään entisestään viranomaisille kuuluvaa valtaa yksityisoikeudellisille tahoille.

Työeläkkeiden sosiaaliturvaluonteen, hyvän hallintotavan ja yleisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti vakuutusmaksujen ja vastuuvelan laskuperusteinen valmistelu tulisi siirtää kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriöön, siis viranomaiselle. Ministeriö voisi laskuperustemuutosten yhteydessä kerätä lausuntopyynnöillä riittävän laaja-alaisen näkemyksen perustemuutoksessa huomioitavista asioista.

Keskusta on kiinnittänyt tässä hallituksen esityksessä huomiota ainoastaan yhteen puutteeseen, hyvin merkittävään puutteeseen, nimenomaan tähän liikaa kerättyyn työeläkemaksuun, jota ovat maksaneet pääasiassa pientyönantajat, ja sen palauttamiseen. Perussuomalaiset ovat täysin samaa mieltä tästä yhdestä puutteesta, mutta me näemme tässä koko hallituksen esityksessä paljon enemmän puutteita kuin keskusta. Keskusta on ohittanut kyllä nämä kilpailuneutraliteettiasiat tästä kokonaan ja nämä valvonnalliset ongelmat ja monet muutkin.

Meitä perussuomalaisilta on kysytty, miksi me emme tee muutosesitystä sitten tähän, vaan esitämme koko hallituksen esityksen hylkyä. Nyt kun tämän hallituksen esitykseen tutustuu ja katsoo nämä puutteet siitä, niin tulee semmoinen tilanne, että jos nämä puutteet tässä korjataan, niin siihen vaan yksinkertaisesti tarvitaan sitten kokonaan uusi esitys. Sen takia esitämme tätä hallituksen esitystä kokonaan hylättäväksi ja uudelleen valmisteltavaksi.

Näin ollen kannatan edustaja Mäntylän tekemää hylkäysesitystä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamisesta. Kyse on tilapäisen lainsäädännön vakinaistamisesta tavalla, jota eduskunta on toivonut. Vuonna 2008 joulun alla säädettiin pikavauhtia laki, jossa työeläkeyhtiöitten vakavaraisuussäännöksiä muutettiin niin, että kansankielellä ilmaisten työeläkeyhtiöt saivat happea hengittää tilanteessa, jossa ne olivat lähellä joutua myymään osakepääomaansa tai osakkeita alhaisten pörssikurssien aikana.

Minä ainakin kiitän siitä, että tämä laki on täällä. Minä kiitän siitä, että tämä laki on vakinainen laki ajassa, jossa me emme tänä iltana tiedä, mitä huomenna maailmalla tapahtuu. Meidän eläkevaramme eivät ole turvassa näitten osakesijoitusten osalta sillä, että me odottelemme jotakin. Eduskunnan ykkösasia on se, että me turvaamme eläkevarat kaikin keinoin, kaikin keinoin, eläkevarat, joitten tuottona me pystymme pitämään esimerkiksi työeläkemaksut alhaisempina. Aivan ydinasia: pysyvä lainsäädäntö, varmuus työeläkeyhtiöille siitä, miten toimitaan.

Minä ihmettelen perussuomalaisten puheita siitä, että tämä laki kannustaa jotenkin suurempaan riskinottoon, tai siitä, että nämä pk-yritysten liikaa perityt varat sillä palautuisivat pk-yrityksille, että tämä laki hylätään. Minä ihmettelen tätä.

Me moitimme tässä valmistelussa sitä ja on ongelmallista, että näiden pk-yritysten vuosien varrella liikaa kerättyjen, ylisuurten työkyvyttömyysmaksujen tilanne jää nyt noin 1,5 miljardin osalta auki. Siksi me olemme tehneet lausuman, jonka edustaja Vehviläinen täällä esitti. Minä kannatan tuota lausumaa eli sitä, että eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että Tela ry:n maksuperustejaosto ennen lain voimaantuloa ratkaisee sen, kuinka liikaa peritty tasoitusmaksu palautuu pk-sektorille.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen tässä nyt ensiksi edustaja Rehulan ihmettelyä siitä, miksi perussuomalaiset esittävät asiaa hylättäväksi ja epäilee näitä muutoksia. Justiin edustaja Mäntylä laajassa selvityksessään kertoi näistä syistä ja siitä, että aiemminkin Suomessa on tapahtunut hallitusten hyvistä toimenpiteistä ja yhtiöitten toimista riippumatta niin, että eläkevarat ja eläkesäästöt ovat sulaneet, kun on tullut konkursseja ja muita. Siten niitten hallinnointiin pitää suhtautua hyvin vakavasti ja pitäisi perehtyä tarkasti, kun säädetään lakeja, ettei jäisi porsaanreikiä. Elikkä eläkevarat on turvattava laaja-alaisesti. Tässä EU-maiden taloustilanteessa ei ole mitään syytä lähteä keinottelemaan eläkevaroilla.

Kannatan perussuomalaisten tekemää vastalausetta ja edustaja Mäntylän tekemää hylkäysehdotusta. Siinä on hyvät, laajat ja painavat perusteet, joilla halutaan turvata eläkevarat keinotteluun taipuvaisilta hallituspuolueilta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula: tietenkin ymmärretään se, että eläkevarojen turvaaminen sinänsä on ok, mutta tässä perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsenten vastalauseessahan on esitetty syitä, miksi asia pitää uudelleen valmistella, ja mielestäni ne on hyvin perusteltu.

Lisäksi edustaja Mäntylän esittämä hylkäysesitys, jota minäkin kannatan, on kannatettava, koska jos tällä keinolla mahdollistetaan se, että ylisuuria perittyjä eläkemaksuja — oliko niitä 2,5 miljardia, joista miljardi on palautettu — mahdollisesti tämän keinon kautta jätettäisiin palauttamatta pk-yrittäjille 1,5 miljardia, se on petos näitä pk-yrittäjiä kohtaan: jos tämä avaa oven siihen suuntaan, että tätä puskuria kasvatetaan tämän yhteydessä pienyrittäjien kustannuksella. Eläkeyhtiöiden tappiot eivät ole pienyrittäjien selkänahasta perittäviä saatavia, ja siksi semmoisia mahdollisuuksia ei tule jättää. Toivon, että hallitus uudelleen käsittelisi tämän lakiesityksen.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Todellakin ihmettelen edustaja Rehulan ihmettelyä siitä, miksi me haluamme panna uudelleen valmisteluun tämän koko systeemin. Teidän pitäisi olla huolissanne myös maaseudun yrittäjistä, myös maaseudun pk-yrittäjistä.

Tässä maassa alle 50 henkilön yrityksiä on yli 99 prosenttia kaikista yrityksistä. Alle 250 työntekijän yrityksistä jo 30 prosenttia harjoittaa vientitoimintaa. Jos tällaisilta yrityksiltä ruvetaan viemään puskurirahaa eikä sitä rahaa palauteta takaisin, silloin vaikeutetaan yhtä suomalaista tukijalkaa, sellaista jalkaa, joka luo työllisyyttä, joka harrastaa vientiä, joka pystyisi parantamaan omalta osaltaan meidän kansantalouttamme. Hallitus tekee esityksen, jolla ihan ilmiselvästi pyritään antamaan laillinen hyväksyntä sellaiselle toiminnalle, mikä on aikaisemmin tehty ja millä on vähän väärän kiven kautta viety pk-yritysten rahoja, koska ilmiselvästi, aivan niin kuin tässä edustaja Vehviläisen ansiokkaassa puheenvuorossa tuli esille, kaikkia näitä maksuja ei ole vieläkään palautettu pk-yrityksille.

Ei ole mitään perusteita pidättää minkään ryhmän rahoja jossakin puskurirahastossa. Niitä tarvitaan tämän maailman aikana tämän päivän liike-elämän pyörittämiseen, niitä tarvitaan tänä maailman aikana työllisyyden ylläpitämiseen. Ei meillä ole varaa pitää rahoja säästössä varsinkaan, kun hallitus on samanaikaisesti työntämässä jälleen kerran miljardeja Eurooppaan. Kyllä meidän on pantava ne rahat, jotka meillä on olemassa, siihen toimintaan, mihin ne on alun pitäen tarkoitettu, eikä niitä saa käyttää kasinotalouteen tai sen tukemiseen.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Tulin tänne puhujakorokkeelle siitä syystä, kun ajattelin, että tuo aika ei riitä, koska minä olen niin hämmentynyt tästä keskustelusta ja itse asiassa niistä keskusteluista, joita on tässä käsittelyn aikana käyty eläkeyhtiöiden kanssa, jotka ovat vielä hämmentyneempiä tästä koko tilanteesta: miten nyt yhtäkkiä tästä keskustelusta — joka on hyvässä yhteistyössä käyty näitten väliaikaisten lakien osalta 2008, 2010 ja sitten jatkettu tämän vuoden loppuun — tulee kaikkien pienyrittäjien tuhon tuova lakiesitys, (Maria Tolppanen: Perussuomalaiset tuli eduskuntaan!) kun se ei ole aiheuttanut sitä näiden vuosien aikana näillä perusteilla.

Sen takia minä olen niin hämmentyneenä, että ajattelin, että nyt joudun ottamaan itse aikalisän kohta, koska peruste, minkä takia tätä tehdään, on, että työeläkejärjestelmän riskinhallintakyky vahvistuu. Nyt minulla, kuulkaa, herää semmoinen epäilys, onko tässä taustalla joku koko meidän työeläkejärjestelmää vastaan taisteleva voima, koska siltä se alkaa nyt kuulostaa.

Minun mielestäni koko työeläkejärjestelmän hyväksyttävyys ja ylläpito myös tulevaisuudessa on se linja, minkä takia tämä hallituksen esitys on tehty ja minkä takia nämä edelliset väliaikaiset esitykset edellisen hallituksen kohdalla tehtiin: siksi, että tämä meidän hyvä työeläkejärjestelmä olisi mahdollista säilyttää myös tulevaisuudessa.

Nyt sitten ollaan yhdistämässä puskurit, sijoitus- ja vakuuspuskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä. Tässä kohtaa ei se ykkösjuttu koko lakiesityksessä ollut näiden purkamisessa tai sen laskemisessa, kuinka monta euroa menee vakuutusten maksamiseen, vaan näiden puskurien yhdistämisessä. Tämä oli se tärkein asia, ja näin varaudutaan sijoitustoiminnan riskejä vastaan ja sitten vakuutusmaksujen ja eläkemenojen vaihteluihin, jotka ovat, niin kuin kuultiin ja on puhuttu, nyt olleet alemmalla tasolla ja toivottavasti ja oletettavasti tulevat olemaankin.

Iso tavoite tällä on myöskin vastata siihen suureen riskiin, että työeläkemaksujen korotuspaine on aika valtava. Jos me näillä keinoilla saa- dessamme vahvemman riskipuskurin saamme enemmän sijoitustuottoa, niin se vähentää meiltä painetta nostaa työeläkemaksuja. Tämä on se logiikka, millä minä olen tätä koko ajan ajatellut, ja sen takia hämmennykseni vain kasvaa, kun kuuntelen tämän illan keskustelua.

Kritiikkiä vielä tähän lakiesitykseen: Asiantuntijoita kuultiin muun muassa talousvaliokunnassa. He esittivät vastapointin siihen, että jo tällä lailla, näillä väliaikaisilla, on voitu purkaa näitä puskureita tai sitä pienille yrityksille aikaisemmin kerättyä liian suurta osuutta ja tämän nykyisen lain, tämän esitetyn lain, mukaan sitä voidaan purkaa. Tämä ei estä sitä tasoitusmäärän purkamista niille pienyrityksille — ihan samalla tavalla tämä toimii kuin se aiempikin laki, samalla tavalla. Kun keskusta on tässä ottanut esille sen arvion Telan kautta, mikä se on se määrä ja mitä kautta ja minkälaisilla keinoilla, niin on tietenkin hyvä miettiä, mikä sieltä tulee.

Sitten tämä toinen keskustelu tältä illalta siitä, onko Tela se oikea toimija, kun heillä on kuitenkin tämä asiaosaaminen siellä laskuperustejaoksessa, miten he voivat näitä laskea ja tietävät, mistä ne tulevat: Eihän Tela ole mikään viranomainen, vaan viranomainen, johon minä tässä luotan, on myös mainittu tässä laissa, ja se on Finanssivalvonta. Finanssivalvonta on se, jolla on valtuudet puuttua jokaiseen eläkeyhtiöön, niin kuin pankki- ja rahoituslaitoksiinkin, ja se on kirjattu tähän lakiin erityisesti niissä kohdin, jos vakavaraisuusraja alitetaan tai sitä mennään lähelle. Niissä tapauksissa tulee Finanssivalvonta suojaamaan sitten työeläkkeet kertomalla ne pelisäännöt, millä sen eläkeyhtiön pitää niitä viedä eteenpäin. Siitä syystä... (Kaj Turusen välihuuto) — Meillä on Finanssivalvonta, joka valvoo riskivalvontana tämän lain mukaisesti sitä, niin kuin valvotaan riskivalvontana nyt kaikkia muitakin. Ei katevalvontaa ymmärtääkseni tehdä kaikille muillekaan Finanssivalvonnan alaisuudessa oleville tahoille. (Kaj Turunen: Tarpeellista olisi tehdä!) — No, voi olla, että tarpeellista olisi tehdä kaikille valvontaa ihan koko ajan ja joka päivä, ehkä, mutta riskivalvonta on se, mihin on nyt perustettu myöskin tämä laki. — Sen takia tämä laki turvaa meille tulevaisuudessakin työeläkejärjestelmän niin, että eläkkeiden maksuja ei tarvitse hirvittävästi nostaa. Siitä syystä tuen tätä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä itse asiassa edellisen puhujan puheesta nyt kävivätkin ilmi aika pitkälle nämä ongelmat, joita tässä asiassa on. Puhutaan tästä riskinottokyvyn kasvattamisesta tai riskinottokyvyn turvaamisesta, ihan miten sitä halutaan sanoa. Jos lukee sen hallituksen esityksen, niin siinähän tämän hallituksen esityksen tavoitteena on nimenomaan riskin kasvattaminen, saada parempia tuottoja ja sitä kautta alentaa työeläkemaksuja. Mutta se ei ole välttämättä niin. Kun tässä nyt puhutaan siitä, että on tarpeellista yhdistää nämä puskurit yhdeksi puskuriksi, eli tämä toimintapääoma ja sitten tasoitusmäärä, täytyy muistaa sitten, mistä nämä rahat ovat. Toimintapääoma on käytännössä työeläkeyhtiön varojen ja velkojen erotus, ja tasoitusmäärä on sitten vakuutusliikkeeseen kerättyä puskuria, jota nykyisen lain mukaan voidaan käyttää vain vakuutusliikkeen riskeihin.

Nyt hallituksen esityksen tavoitteena on se, että kun nämä puskurit yhdistetään, tätä yhtenäistä puskuria voidaan käyttää sekä sijoitustoiminnan riskeihin että vakuutusliikkeen riskeihin, ja sen lisäksi vielä se, että tämä toimintapääoma voi mennä negatiiviseksi, jollaiseksi se ei voimassa olevan lain mukaan voi mennä. Tässä on tavoitteena se, että halutaan iso puskuri sijoitustoiminnan riskien kattamiseksi, mikä mahdollistaa sitten tämän riskillisen sijoitustoiminnan. Mutta samaan aikaan puhutaan sitten sen tasoitusmäärän palauttamisesta, joka on kerätty pientyönantajilta käytännössä työkyvyttömyyseläkemaksuina. Puhutaan sen palauttamisesta.

Tässä on se ristiriita suurimmillaan, että halutaan tämä tasoitusmäärä tähän puskuriin mukaan, mutta sitten samassa yhteydessä puhutaan tämän tasoitusmäärän palauttamisesta. Ja nyt kun sitä on kertynyt 1,6 miljardia, joka on todella iso raha, niin vakuutusliikkeen riskeihin ei tarvitse olla lähellekään sitä. Siihen riittää muutama kymmenen miljoonaa, jos katsoo takaperin, mikä se puskurin määrä voisi olla. Vaikka tämä vakuutusliikkeen puskuri olisi 100 miljoonaa tai 300 miljoonaa, niin missään tapauksessa sen ei tarvitse olla sitä 1,6:ta miljardia.

Kun tullaan nyt sitten tähän valmisteluun, niin hyvin pitkälle nimenomaan työeläkeyhtiöt ovat valmistelleet tämän lakiesityksen, joka hallituksen esityksenä tänne tuodaan. Kyllä eläkeyhtiöillä on ollut intresseissä saada tämä puskuri yhdistettyä. Sitten jos tälle samalle taholle jätetään vielä tämän tasoitusmäärän palauttamisen laskeminen ja palauttaminen, niin voi sanoa, että tässä on tämmöinen intressiristiriita kyllä olemassa.

Tämä on se olennainen juttu, että tällä pyritään mahdollistamaan riskisijoitukset, saamaan parempia tuottoja, sitä kautta vähentämään työeläkemaksuja, mutta jos käy niin, että riskiä kasvatetaan, niin riskit voivat myöskin sitten konkretisoitua, ja silloin syödään näitä puskureita. Sitten jos ajatellaan, että halutaan pitää tämä puskuri tietyllä tasolla, jos tämä toimintapääoma sieltä laskee ja kun tämän esityksenkin mukaan se voi mennä jopa negatiiviseksi, niin myöskin, jos tätä tasoitusmäärää käytetään näiden riskisijoituksien puskurointiin ja samaan aikaan halutaan pitää puskurit jollain tietyllä tasolla, se tarkoittaa nimenomaan just päinvastoin eläkemaksujen nostamista. Ja tämän takia perussuomalaiset ovat nimenomaan turvaamassa suomalaisen työeläkejärjestelmän rahoja, että niitä ei hupuloida riskillisellä sijoituksella pitkin maailmaa. Tästä on kysymys.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hämmentynyt olo. Ja tulee mieleen, että onkohan meille kaikille edustajille jaettu ihan sama lakiesitys, mitä tässä käsitellään. Nimittäin tästä keskustelusta nyt ei paljon muuta enää puutu kuin se, että joku edustaja esittäisi, että ne 130 miljardia, jotka ovat näissä rahastoissa, voitaisiin nostaa eläkkeinä, kun puretaan ne rahastot pois.

Arvoisa herra puhemies! On kysymys lainsäädännöstä, jolla vakinaistetaan työeläkeyhtiöit- ten vakavaraisuuslainsäädäntöä tilanteessa, jossa joulun alla 2008 eduskunta sääti jokseenkin pikavauhtia lain, jokseenkin pikavauhtia lain, jolla alenevien pörssikurssien aikana mahdollistettiin se, että tässä maassa yksi tai kaksi hyvin heikossa taloudellisessa asemassa ollutta työeläkeyhtiötä eivät joutuneet pakkomyymään alhaisten pörssikurssien aikana sitä varallisuutta, joka on tarkoitettu ihmisten eläkkeitten maksamiseen. 2010 tämä laki, tilapäinen laki, uudistettiin. Eduskunta vaati niin 2008 kuin 2010 pysyvää lainsäädäntöä niin, että ennakoitavuus paranee.

Kun aloitin puheenvuoron siitä, että onkohan meillä kaikilla edustajilla sama laki, niin minä ymmärtäisin, jos täällä vaadittaisiin sitä, että tätä riskinottoa vähennettäisiin näinä vaikeina aikoina. Mutta te, jotka olette nyt hylkäämässä tämän lakiesityksen, väitätte, teidän useamman edustajan puheessa on tullut väite, että tällä lailla riskinottoa lisättäisiin. Siinä esityksessä, mitä minä olen lukenut, minä en löydä sitä kohtaa, missä riskinottoa lisättäisiin, ja loogista olisi — mutta eihän meidän edustajien tarvitse loogisia puheissamme olla — jos te vaatisitte riskin vähentämistä näinä vaikeina aikoina. Sen ymmärtäisin. Mutta väitettä siitä, että tällä riskiä lisätään, en ymmärrä, niin että tämä laki muka kannustaisi nykyistä suurempaan riskinottoon. Ei.

Minulle tämä laki on työeläkeyhtiöitten vakavaraisuutta, työeläkeyhtiöitten toimintakykyä turvaava laki, laki, jolla turvataan ihmisten eläkkeitten maksukykyä, sen eläkelupauksen lunastamista, joka on tässä maassa annettu 50 vuotta sitten. 50 vuotta sitten annettu laki työeläkkeen maksamisesta: tällä varmistetaan sitä. Älkää hyvät edustajat pelotelko eläkeläisiä tämän lain kautta.

Toisekseen: Yksi lain puute on se, että valvonnassa on ongelmia. Kysyn kolmannen kerran, onko meillä sama laki. Minusta tämä laki selkeyttää tätä valvontaa, työeläkeyhtiöitten valvontaa. Tämä tuo hälytysrajat, kuin liikennevalot, missä on erivärisiä valoja, jotka alkavat vilkkua tilanteessa, jossa työeläkeyhtiöitten vakavaraisuus on vaarantumassa. Näin minä tämän lain luen. Tämä lisää ennakoitavuutta, tämä lisää vakautta, tämä selkiinnyttää. Ja pidän kaikkein tärkeimpänä: tämä vakauttaa.

Sitten tämä esitys siitä, että tämä pitäisi tässä tilanteessa hylätä ja palauttaa uudelleen valmisteluun, kun kritiikki kohdistuu noihin liikaa perittyihin varoihin: En minäkään pidä sitä hyvänä, että jossakin on 1,5 miljardia, missä ei pitäisi olla. Mutta väite siitä, että tässä nyt pk-yrittäjien selkänahasta otetaan — toki nämä ovat pk-yrittäjien rahoja, ja ne pitäisi palauttaa, sitä keskustakin vaatii ja edellyttää.

Esimerkiksi yksi kysymys, mikä kysyttiin valiokunnassa ihan vain varmuuden vuoksi, oli: sementoiko tämä laki nämä rahat pysyvästi johonkin muualle kuin sinne, mihin nämä rahat kuuluvat eli pk-yrittäjille? Vastaus oli aivan selkeä: tämä ei sementoi, tätä valmistelua jatketaan. Siksihän me olemme lausuman tehneet koko eduskunnan hyväksyttäväksi, että tähän tulisi joku aikataulu, jolla tämä ratkaisu tehdään. Tämä on luvattu meille. Kun lukee sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, se lukee mietinnössä, se lukee talousvaliokunnan hyvin kriittisessä lausunnossa, koska meillä on samat vastaukset, kun asiaa on kysytty. Tämä pitää tämä patti purkaa sieltä. Nämä rahat kuuluvat pk-yrittäjille.

Mutta mikä on tämän lain tarkoitus, ja miksi tulin tähän aikaan vuorokaudesta vielä pönttöön: tämän lain tarkoitus on vakauttaa, lisätä ennakoitavuutta ja ennen kaikkea edesauttaa sitä, että tässä maassa pidetään eläkelupaus ja pidetään se sitä kautta, että työeläkeyhtiöitten mahdollisuudet maksaa niitä eläkkeitä säilyvät niin hyvinä kuin tässä turbulenttisessa maailmassa ylipäätänsä on mahdollista.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä näen, että tämä lakiesitys antaa hyväksynnän laittomuuksille, joita on tehty aikaisemmin, ja laittomuuksille, jotka koskevat nimenomaan pk-yrityksiä. Nämä pk-yritykset, edustaja Paatero, ovat juuri niitä suutareita, räätäreitä, raatareita, jotka luovat muun muassa pohjan sosialidemokraattiselle aatesuunnalle, kuten varmaan tiedätte. Te lyötte nyt perusteitanne vastaan korvalle ja lujaa.

Tässähän on nyt juuri väärin perustein peritty pk-yrittäjiltä työnantajamaksuja liian suurina työeläkevaroina, ja nämä miljardit, mitä siellä nytten on, ovat sellaisia rahoja, joilla kaadetaan pienyrityksiä sen takia, että pienyritykset ovat erittäin herkkiä likviditeettiongelmille, ja silloin, jos likviditeetti horjuu, silloin yritys kaatuu. En voi ymmärtää, miten sekä sosialidemokraatit että keskustapuolue ovat valmiit hyväksymään sellaisen lain, joka ilmiselvästi jopa tekee mahdottomaksi osan pk-yritysten toiminnasta. Miksi te haluatte vaikeuttaa sellaisten yritysten toimintaa, jotka luovat tähän maahan kaikkein eniten työpaikkoja? Sitä minä en voi ymmärtää.

Tässä on tosiaankin, kuten edustaja Rehula sanoi, kysymys lainsäädännöstä. Joka tapauksessa on hyvä muistaa se, että merkittävää julkisen vallan käyttöä voidaan antaa vain viranomaiselle. Tässä tulee jopa väistämättä mieleen se, viistääkö tämä nytten perustuslain 124 §:ää. Mikä teillä on tässä se asia, että tätä asiaa ei voida tutkia tarkalleen, kuinka paljon niitä pk-yritysten rahoja on vielä tuolla sisällä, niitä rahoja, joiden pitäisi olla tällä hetkellä käytössä, jotta päästään tästä taloustilanteesta eteenpäin kuivin jaloin, jotta pystytään pitämään kotimainen työllisyys kasassa ja saadaan työllisyyttä nostettua ylös ja työttömyyttä vietyä alas.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Sanon nyt tässä vielä lyhyesti, että me olemme hyvin tarkkaan näissä erilaisissa mielipiteissä ja vastalauseissa eritelleet tämän hallituksen esityksen puutteet. Siinä nämä puutteet ovat nimenomaan just siellä valvonnan puolella ja sitten kilpailuneutraliteettipuolella, ja niin paljon on muitakin puutteita.

Mutta siis hallitushan tarjoaa nyt ainoastaan tätä esitystä yhtenä vaihtoehtona. Kokonaan tämä olisi voitu ratkaista niinkin yksinkertaisella asialla, että olisi vaan lisätty osakesijoitusten osuutta, jotka ovat koko järjestelmän yhteisellä vastuulla. Periaatteessa jos tämä olisi ollut näin tekninen yksinkertaisesti, niin kuin tätä on tehty, niin se olisi siis tällä ratkaistu. Mutta minä olen sitä mieltä, että tämä valmistelu on tehty nyt sellaisella taholla, joka on saanut omat intressinsä tämän hallituksen esityksen kautta läpi, ja jos miettii sitä, kenellä on tätä tasoitusmäärää, joka tässä yhtiössä voidaan sitten yhdistää siihen puskuriin, niin sitä on käytännössä isoilla eläkeyhtiöillä. Ei sitä ole pienemmillä eläkeyhtiöillä siinä määrin euromääräisesti, jos miettii sitä, ja säätiöillä sitä ei ole ollenkaan. Säätiöille annetaan sitten mahdollisuus kerätä työnantajilta nyt sitä tasoitusmäärää itselleen tähän yhdistettyyn puskuriin, ja senkin maksaa sitten työnantaja.