Lauri Kähkönen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa, joka on Pohjois-Karjalan edustajien yhteinen, esitetään, että Kainuun hallintokokeilualueella käytössä oleva työnantajan sosiaaliturvamaksujen määräaikainen maksuvapaus laajennetaan koskemaan Pohjois-Karjalassa sijaitsevia Ilomantsin ja Valtimon kuntia sekä Lieksan ja Nurmeksen kaupunkeja. Tällä hetkellä on kaksi määräaikaista kokeilua käynnissä työnantajan sosiaaliturvamaksun vapauttamisesta. Toinen on menossa Kainuussa, se koskee vuosia 2005—2009, ja toinen, kolmivuotinen kokeilu 14:ssä Lapin kunnassa ja kuudessa saaristokunnassa. Tämä kokeilu kestää kuluvan vuoden loppuun saakka.

Vapautuksen piiriin kuuluvat yksityiset työnantajat eli yritykset ja kotitaloustyönantajat, valtion liikelaitokset sekä kuntatyönantajat, mutta nämä kuntatyönantajat ainoastaan Kainuun kokeilussa. EY:n lainsäädännöstä johtuen kuitenkin muun muassa maatalous, porotalous, kalastus ja liikenne ovat tämän vapautuksen ulkopuolella.

Työnantajan vapauttamisella sosiaaliturvamaksuista tuetaan alueen työllisyyttä ja yritysten työllistämisedellytyksiä. Lakialoitteen tavoitteena on myös helpottaa uusien yritysten sijoittumista alueelle, julkisten palvelujen tuotantoa ja jo olemassa olevien yritysten toiminnan kehittämistä.

Edellä mainitulla alueella maantieteelliset tekijät, pitkät kuljetusmatkat, syrjäinen sijainti ja harva asutus sekä ilmasto-olosuhteet lisäävät yritysten kustannuksia muuhun Suomeen verrattuna. Kyseisiä kuntia kiusaavat myös korkea työttömyys ja pitkään jatkunut muuttotappio.

Arvoisa puhemies! Joku aika sitten keskuskauppakamari teki alueiden kilpailukykyä kartoittavan kyselyn. Kyselyyn vastanneista yritysjohtajista moni piti yritysten kilpailukyvyn parantamisen kannalta tärkeimpänä tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Kuten tiedämme, esimerkiksi laajakaistayhteyksien saamista odotetaan turhan monessa taloudessa ja yrityksessä. Muun muassa kilpailusääntöjen vuoksi omassa maakunnassani joudutaan uuteen tarjouskierrokseen, ja odottavan aika on pitkä.

Edellä mainitussa selvityksessä ilmeni, että yritysjohtajien mielestä yrityksen sijaintipaikan valintaan vaikuttaa eniten markkinoiden läheisyys. Työvoiman saatavuus ja liikenneyhteydet ovat seuraavaksi tärkeimpiä. Maakuntakeskusten ulkopuolella liikenneväylät rappeutuvat rahan puutteessa. Rahaa ei alempiasteisten teiden ja rataverkkojen kunnostukseen löydy, puheita ja uhkauksia ratojen rullaamisesta sitäkin enemmän. Nopeus- ja painorajoituksilla asiaa ei saada kuntoon.

Toimiva rata- ja tieverkko on tasaisen aluekehityksen ehdoton mutta ei kuitenkaan riittävä ehto ja edellytys. Tällä menolla ja välinpitämättömyydellä nopeutetaan ratkaisevasti reuna-alueiden näivettymistä. Kun liikenneyhteydet teiden kunnon heiketessä huononevat ja tiettyjä rataosuuksia uhataan lopettaa, niin uusien yritysten sijoittumiskynnys kyseiselle seutukunnalle on korkea. Toiminnan siirtäminen toiselle paikkakunnalle vastaavasti on henkisesti entistä helpompaa.

Olosuhteet lakialoitteessa mainittujen kuntien kohdalla eivät juurikaan poikkea Kainuun ja Lapin kuntien tilanteesta. Niiden yrittäjät ovat nyt maakuntarajan pohjoispuolen yrittäjiä heikommassa asemassa. Etu on yrityksestä riippuen 3—5 prosenttia. Yritykset ovat pääosin pieniä ja erittäin työvoimavaltaisia, joten työnantajan sosiaaliturvamaksujen vapauttamisella on todellista merkitystä. Kuten totesin, lakialoitteella pyritään aikaansaamaan erityisesti myönteisiä yritysvaikutuksia ja edistämään etenkin pk-yritysten ja kuntien työllistämisyrityksiä sekä työllisyyttä ja hidastamaan samalla muuttoliikettä.

Arvoisa puhemies! Uudesta työkalusta ei ole kyse. Työllistämisen sivukulujen alentaminen on jo pitkään ollut esillä aluepoliittisten keinojen valikoimassa. Sosiaaliturvamaksun ja työttömyysvakuutusmaksun poistamista esitettiin muun muassa muutama vuosi sitten julkaistussa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Tietoyhteiskunta-selvityksessä.

Aivan lopuksi haluan todeta, että varsin samanlainen olosuhteiltaan lakialoitteessa mainittujen kuntien kanssa on Lieksan ja Nurmeksen naapurikunta Juuka. Varmasti ei tapahdu vääryyttä, jos vastaavat helpotukset annetaan myös kyseisen kunnan yrittäjille, päinvastoin. Toivomme lakialoitteemme johtavan mainitsemieni kuntien ja niiden yrittäjien osalta myönteiseen tulokseen. Yrittämisen edellytykset ovat varsin samanlaiset niin Vaara-Karjalassa kuin Kainuussa, kuten aiemmin totesin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei ole syytä epäillä, että ed. Kähkösen äskeisessä puheenvuorossa olisi ollut mitään väärää. Kaikki on varmasti tismalleen noin.

Minä ihmettelen sitä, miksi tätä lakialoitetta ei kutsuttu tällaisella nimellä kuin laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa tai jotenkin sillä tavalla, tai jos siinä on kaupunkeja, sitten ne kaupungitkin näkyviin. Miksi ihmeellä Kainuun maakuntaa pitää ruveta laajentamaan niin kuin tekstissä sanotaan, kuntiin, jotka sijaitsevat Kainuun hallintokokeilualueen lähettyvillä? Nimittäin, arvoisa puhemies, minä olen nyt vakavissani tässä asiassa. Eikö nyt tarkoituksena näillä Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valituilla kansanedustajilla ole nostaa Pohjois-Karjalan tilannetta esiin? Nyt ikään kuin liikutaan Kainuun siivellä. Mutta hyvähän tässä on se, että tämä tulee toteutumaan sen takia, että hallituksen ja opposition välinen suhde on täällä allekirjoittajista 6:1.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen ei ehkä kuunnellut puheenvuoroani tarkasti. Totesin siinä, että yrittäjät maakuntarajan toisella puolella eli Pohjois-Karjalan puolella näissä kunnissa, jotka mainitsin, eivät ole tasavertaisessa asemassa Kainuun puolen yrittäjiin nähden, ja myös totesin sen, että kuitenkin nämä olosuhteet ovat varsin samanlaiset molemmilla puolilla maakuntarajaa. Se totta kai on myönnettävä, että näitä vastaavia alueita löytyy myös muualta. Mutta jos, niin kuin toivon, tämä kokeilu laajenisi näihin mainitsemiini Pohjois-Karjalan kuntiin, niin ei se kyllä mistään ole pois, tosiaan päinvastoin. Tällä tavalla luodaan edellytyksiä paremmin myös selviytyä näitten (Puhemies koputtaa) kyseisten kuntien alueella.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta, kaikki totta, ed. Kähkönen. Mutta eikö nyt teidän vaalipiirinne ja maakuntanne kansanedustajilla ole pyrkimyksenä nimenomaan nostaa oman alueenne profiilia, tuoda se tänne konkreettisesti esille ja antaa sen Kainuun kokeilun, joka on kokeilu, jota verrataan nyt Itä-Lapin kokeiluun, elää nyt omaa elämäänsä ja tehdä tästä oma juttunsa? Minä vaan en ymmärrä tämmöistä maakuntapolitiikkaa en ollenkaan, koska minähän ainakin haluan nostaa Pohjois-Pohjanmaata ylöspäin, kun olen sieltä valittu kansanedustaja, Kainuuta, niin kuin Kainuun kokeilussa on.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Pulliainen on toki siinä oikeassa, että lain nimike olisi voinut olla toinenkin. Keskustelussa kuitenkin lähdimme, kuten ed. Kähkönen totesi, siitä, että on helpoin tapa nostaa tämä asia ikään kuin esille ja tuoda esille niin, että nämä Kainuun maakuntaan pääosilta rajoittuvat alueet ovat samassa asemassa alueellisen kehityksen näkökulmasta. Siinä mielessä tämä nimike on nyt sitten tullut. Teknisesti tämä on tällä tavoin ehkä helpoin toteuttaa. Mutta toki nimike olisi voinut, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, koskea Pohjois-Karjalan maakunnan kyseisiä kuntia.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä samaa mieltä kuin ed. Väistö, että otsikko olisi toki voinut olla toinenkin, ei se olisi tehnyt tätä yhtään huonommaksi, ehkä vähän parantanut.

Mutta yleisesti ottaen elämisen edellytykset ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa muuta maata heikommat. Se tietysti johtaa moniin ongelmiin. Tulotaso on alhainen, ja se näkyy myös sitten yrittäjien ja yrittämisen toimintaedellytyksissä. Ostovoima on muuta maata merkittävästi pienempi. On pyritty useaan eri otteeseen etsimään keinoja, millä yrittäminen ja yrittäjyys olisi Pohjois-Karjalassa kannattavampaa. Itä-Suomi-ohjelma laadittiin nyt toisen kerran.

Ensimmäisessä vaiheessa Itä-Suomi-ohjelmaan oli sijoitettu myös lausuma siitä, että yrityksillä olisi vapaa poisto-oikeus, mutta se ei mennyt valitettavasti läpi. Se olisi ollut erittäin hyvä ruiske. Nyt tämän lakialoitteen tavoitteena on yksinkertaisesti se, että sosiaaliturvamaksuja pienentämällä yrittäjillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä sillä alueella ja sitä kautta voitaisiin myös sitten hillitä muuttoliikettä, koska ihmiset muuttavat työn perässä, sen me kaikki aina tiedämme, ja sitä taustaa vasten tämä yrittäjyys on erittäin tärkeätä. Minusta tämä lakialoite on hyvä ja kannatettava.

Nostan myös esille tämän Juuan ongelman, johon myös ensimmäinen allekirjoittaja ed. Kähkönen viittasi. Kun puhutaan niistä kunnista, jotka tässä on lueteltu, me puhumme Vaara-Karjalasta. Myös Juuka kuuluu tähän Vaara-Karjalaan, joten on perusteltua nostaa myös Juuka siinä esille varsinkin sen takia, että Juuka on saaristokunta ja ongelmat ovat varmasti siellä saman kaltaiset.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa herra puhemies, näen tärkeänä sen, että tässä tilanteessa, jossa monet kysymykset ovat avoinna, EU:n osalta rakennerahastokausi on vaihtumassa, emmekä tiedä, mitkä aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee, nyt olisi tuettava yrityksiä siellä alueella ja ihmisten elinmahdollisuuksia. Sitä taustaa vasten tämä lakialoite on hyvä ja kannatettava.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! On aivan ihailtavaa, että Pohjois-Karjalan edustajat ovat yhdessä tehneet tällaisen lakialoitteen ja yhtenä miehenä, vai pitäisikö sanoa viitenä miehenä ja kahtena naisena, yli hallitus- ja oppositiorajojen ovat ajamassa yhdessä kokeilulakia myös oman maakunnan alueelle. Uskon, että näillä saattaa olla paljonkin merkitystä. Tällä hetkellähän Kainuussa on kokeilu meneillään, ja sama koskee myös eräitä Lapin kuntia ja saaristokuntia, niin kuin aloitteessakin todetaan.

Toisaalta tulee aina olemaan niitä väliinputoajia. Kun määritellään, mitkä kunnat kuuluvat tähän kokeiluun, mitkä maakunnat kuuluvat kokeiluun, aina rajan ulkopuolelle jää joku, joka kokee jääneensä paitsioon. Siksi odotankin erittäin suurella mielenkiinnolla, että yhtä laajalla hallitus- ja oppositiorintamalla lähdetään ajamaan sellaista kokeilua, joka ulotetaan koko Suomeen. Senkin oikein mielelläni allekirjoitan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen penäsi sitä, miksi tässä on Kainuu mainittu otsikossa. Minusta ed. Pulliainen on siinä mielessä oikeassa, että voisi olla niin, että tässä olisi korostettu Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Karjalan maakuntaa. Kun tätä vielä tarkemmin miettii, niin tämän olisi pitänyt kyllä kattaa koko Pohjois-Karjala. Toivon nyt, kun tämä valiokunnassa käsitellään, että otetaan sekin näkökulma huomioon, että se koskisi Pohjois-Karjalaa kokonaisuutena.

Meillä nimittäin itse asiassa, kun katsoo työttömyyskarttaa, muun muassa Enon alueella on korkein työttömyys, jolloin Eno luontaisesti kyllä kuuluisi tähän rinkiin. Sen lisäksi täällä on mainittu Juuan nimi. Mutta sitten kun miettii Pohjois-Karjalan karttaa etelämpään, niin ainoa on Joensuun seutu, joka kasvaa. Joensuussa on semmoisia hankkeita menossa, että siellä on jopa rakentajista pulaa. Näyttää siltä, että se kehittyy luonnostaan tämä ed. Väistön oma kotikaupunki. Sitä voi harkita, tarvitseeko Joensuuhun näitä toimia, mutta sitten, kun mennään Joensuusta etelään päin, niin se alue on taas pikkuhiljaa ollut näivettymään päin, mitään uutta ei hirveän isoa tapahdu, jolloin, jos ajattelisi sitä tehokkuutta ja sitä, mihin pitäisi vaikuttaa, niin tärkeähän olisi tukea niitä alueita, missä tällä hetkellä näyttää, että kehitys ei kehity, ei kasvua ole olemassa, uutta yrittäjätoimintaa ja yritystoimintaa ei ole tulossa.

Sen takia toivoisin, että valiokunta kun tätä käsittelee, niin ottaa sen huomioon, jotta välttämättä Joensuu ei kaipaa maksuhelpotuksia, mutta sitten eteläinen Pohjois-Karjala ja pohjoinen puoli kokonaisuutena tulisi tämän kokeilun piiriin. Valiokuntahan voi muuttaa tämän otsikon, että tämä onkin hallintokokeilu taikka mikä tämä onkin, sosiaaliturvamaksukokeilu sitten Pohjois-Karjalassa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Eduskunnassa on laaja yksimielisyys siitä, että maa on jakautumassa monilta osin alueellisen kehityksen suhteen kahtia. Eilisessä tulevaisuusselonteon palautekeskustelussa todettiin hyvin selkeästi, että maata on tällainen kahtiajako uhkaamassa myös väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen myötä. Sama tilanne, mikä ilmenee koko maan tasolla, on tosiasiaa monissa maakunnissa, näin myös Pohjois-Karjalassa. Meillä on Joensuun seutu, joka on kohtuullisen hyvin muuhun maakuntaan nähden selviytynyt, mutta sitten suuressa osassa maakunnasta muuttoliike on vaivana, ikääntyminen, korkea työttömyys, kaikki ne ongelmat, jotka heijastuvat sitten alueen tulevaan kehitykseen.

Kokonaisuutena voimme todeta, että vuonna 2004 koko maan tasolla elettiin varsin tasaisen aluekehityksen aikaa muuttoliikkeen näkökulmasta, mutta silloin tarkastelu tapahtui maakuntatasoisesti. Kun mennään maakuntien sisälle, niin erot kasvavat. Ja tässä mielessä tämän tyyppinen toiminta, mihin tällä lakialoitteella tähdätään, että erilaistetaan toimenpiteitä, joilla lisätään yrittäjyyden edellytyksiä, parannetaan työllisyyttä ja myös väestöpohjaa näillä maakuntien reuna-alueilla, on mitä tärkeintä tulevan alueellisen kehityksen näkökulmasta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! En puutu tähän otsikkokysymykseen, koska näyttää ilmiselvästi siltä, että siinä on tapahtunut tällainen virhe, joka on varmasti korjattavissa, jos lain sisältöön vain muuten löytyy valiokunnassa tahtoa. Vaikka itse asun Länsi-Suomessa, niin kumminkin viime kaudella hyvän edustajakaverini Pekka Ravin kanssa kävin varmasti puolentusinaa kertaa Pohjois-Karjalassa ja Kainuun alueella ja tunnistan ne ongelmat, mitkä teillä siellä on. Ne ovat toisenlaiset kuin meillä Länsi-Suomessa, jossa esimerkiksi työttömyys on kotikunnassani tällä hetkellä 4,5 prosenttia; ongelmat ovat toisen tyyppisiä.

En malta olla kertomatta, että myös kokoomuksen eduskuntaryhmä tuossa maaliskuun aikana ajatteli näitä asioita saman tyyppisesti kuin Pohjois-Karjalan kansanedustajat. Me teimme aloitteen, jossa olisi kotitalousvähennystä laajennettu Kainuun maakunnan alueella. Menin oikein nettiin ja katsoin vain sitä keskustelua, mitä silloin käytiin, ja se oli aika piikittelevää, muun muassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ilmoitti, että hän suhtautuu näin kapea-alaiseen kokeiluun yhden maakunnan alueella hyvin skeptisesti jne., ja piikiteltiin tämän tyyppisestä toiminnasta, jos ohjataan jotakin kokeilua yhden maakunnan alueelle. Nyt on mielenkiintoista tässä keskustelussa, että tämän tyyppinen piikittely on jäänyt paljon vähemmälle.

Toivonkin, että se meidän aloitteemme maakunnan alueella tehtävästä kotitalousvähennyskokeilusta toteutetaan samanaikaisesti kuin tämä. Johan siinä alkaisi olla sitten paukkuja jo myöskin siihen, että tuloksia syntyisi.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Koko Länsi-Suomi ei valitettavasti ole ihan samassa tilanteessa kuin ed. Salon kotikunta, jossa työttömyys tuntuu olevan varsin hyvällä mallilla, jos tällaista voi todeta.

Toisaalta pidän erittäin hyvänä kaikkia kokeiluja, joilla pyritään työllisyyden parantamiseen nimenomaan työnantajan sosiaaliturvamaksuja alentamalla. Niistä saadaan kuitenkin myös selkeitä näkemyksiä siihen, mitkä olisivat vaikutukset, jos näitä sosiaaliturvamaksuja myös hieman laajemmalla alueella alennettaisiin. Toisaalta haluaisin nostaa keskusteluun myös hieman sellaista näkökulmaa, pitäisikö meillä pelkän alueellisen näkökulman sijaan olla joku muukin elementti, joku mittari, jolla voitaisiin ajatella, että eri kunnat pääsisivät tämän tyyppisten kokeilujen piiriin, esimerkiksi korkeasta työttömyydestä kärsivät kunnat, vaikka eivät olisikaan tietyn maakunnan alueella. Mielestäni tällaista voisi myös harkinta, ja toivon, että valiokunnassa myös tähän kiinnitettäisiin huomiota.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Hallitushan on juuri päättänyt periaatteet, miten kotitalousvähennystä kehitetään, se tulee kattamaan koko maan. Kyse on lähinnä hoiva-aloille suuntautuvan yrittäjyyden vahvistamisesta. Me kaikki tiedämme, että juuri hoiva-ala on jatkossa sellainen, erityisesti ikääntymisen edetessä, jolla tarvitaan paljon tekijöitä ja joka tarjoaa palvelualan yritystoiminnalle lisää mahdollisuuksia. Juuri sellaisilla alueilla, mistä nyt puhumme, Pohjois-Karjalan itäisissä ja pohjoisissa kunnissa, ikääntyminen on etenemässä varsin nopeasti, ja siellä juuri tarvitaan tällaista yritystoimintaa, ja siinä mielessä se ed. Salon esille nostama kotitalousvähennyksen kehittäminen on tärkeää. Mutta tuolloin, kun oli se lakialoitteenne täällä käsittelyssä, jossa Kainuu olisi otettu tähän mukaan, niin silloinhan totesimme, että tätä tullaan kehittämään laajemminkin kokonaisuutena, niin kuin nyt on tarkoitus budjettineuvottelujen yhteydessä sopia tarkemmin yksityiskohdista, millä tavoin kotitalousvähennystä tullaan parantamaan osana tätä matalan tuottavuuden työn kysynnän lisäämistä.

Tässä mielessä olemme varmasti kaikki, niin kuin jo äsken totesin, samaa mieltä siitä, että maassa tarvitaan hyvin monenlaisia, erilaistettujakin ja kohdennettuja toimenpiteitä, joilla alueellisesta kehityksestä kyetään huolehtimaan. Meillähän on jatkossa suuri huoli myös siitä, että jos nämä ikääntyvän väestön ja muuttoliikkeen kourimat alueet menettävät väestöpohjansa työntekijöitä, niin silloin me menetämme paljolti myös niitä mahdollisuuksia, mitä luonto meille tarjoaa muun muassa energian, elintarviketuotannon ja matkailun alueilla, ja niitä työpaikkoja, työllistämismahdollisuuksia. Siinä mielessä on, herra puhemies, hyvin tärkeää tähän puoleen kiinnittää huomiota.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Jo vuosia on vannottu maakuntakeskusten, kasvukeskusten nimiin ja ennen kaikkea sen, että ne heijastavat sitten hyvinvointia alueitten reunoille. Itse olin jo alun perin skeptinen tämän suhteen, ja on kyllä käytännössäkin osoittautunut, että valitettavasti ne positiiviset heijastukset ovat varsin vähäisiä. En tällä tarkoita sitä, etteikö ole hyvä, on todella hyvä, että maakunnissa on myös voimakkaat kasvukeskukset. Minusta tässä keskustelussa on käytetty hyviä puheenvuoroja. Kaikkia keinoja tulee ennakkoluulottomasti käyttää, kokeilla tai ottaa käyttöön.

Mitä tulee sitten kotitalousvähennykseen, niin itse olin ensimmäisiä, jotka tältä laidalta ja oman puolueen taholta olin kannattamassa tätä kotitalousvähennystä, ja on hyvä, että nyt jälleen ollaan sitä laajentamassa. Kotitalousvähennyksen kannalta tällä hetkellä kyllä keskeisin puute, jonka myös monesti olen tuonut tässä salissa esille, on se, jotta tietyiltä osilta nämä kriteerit eivät vielä ole selviä. Ennen kaikkea puhun tässä peruskorjauksiin liittyen ja muuhun, mitä hyväksytään, mitä ei, mutta kaiken kaikkiaan se on todella hyvä vähennys ja varmasti sen käyttö entistä enemmän kasvaa ja myös tulevat eri tavoin laajenemaan nämä mahdollisuudet sen käyttöön.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Väistö ja ed. Kähkönen ottivat puheeksi tämän kotitalousvähennyksen. Mehän olemme nyt saaneet kuulla siitä, että hallitus on kehittämässä kotitalousvähennystä. Kokoomushan on jo pitkän ajan myöskin ajanut tätä, että käyttöalaa laajennettaisiin ja sitten sitä omavastuuosuutta vähennettäisiin ja tätä kattoa, mitä saa vähentää, korotettaisiin. Se, mitä nyt tässä pohdiskelin tänä päivänä, kun kuulin näistä hallituksen esittämistä kehittämistoimista, oli se, mitä nyt ajatellaan sitten hoito- ja hoivatyöksi. Täällä ed. Kähkönen toikin esille sitä. Pitäisi pohtia, mitä ymmärretään hoito- ja hoivatyöllä, koska sen pitää olla mahdollisimman laaja-alaista.

Me eilen kuuntelimme täällä tutkimusprofessori Marja Vaaramaa Stakesilta, joka hyvin vahvasti toi esille tutkimuksensa tuloksia, joissa todetaan, että ikäihmisten arjessa auttaminen on unohdettu elikkä kotipalvelutoimia ovat kunnat joutuneet karsimaan. Se tarkoittaa sitä, että kun me täällä puhumme ikäihmisten kotona asumisen tukemisesta, niin se ei kyllä ole todellisuutta. Ne ovat niitä juhlapuheita, mitä me täällä pidämme. Siitä syystä haluaisin kyllä kohtapuoliin kuulla, mitä hallitus on ajatellut sillä hoito- ja hoivatyöllä, eli määrittelyä. Ja sitten vielä jos meillä on vanhus ja kysymyksessä on todella ikäihminen, niin hän tarvitsee myös palveluohjausta siihen, kuinka käytetään sitä kotitalousvähennystä.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen nosti puheenvuorossaan esille maakuntakeskusten vetovoiman ja sen, milloin se on riittävä ja kuinka pitkälle se riittää. Tämä on tosiasiassa melko suuri ongelma, sillä vaikka maakuntakeskuksiin panostetaan, niiden vetovoima ei tahdo riittää kovinkaan pitkälle ja reuna-alueilla varsinkin vaikutus on melko olematon.

Vielä yksi asia oikeastaan tuli mieleeni, kun puhutaan työnantajamaksujen alentamisesta ja sosiaaliturvamaksukokeiluista: Eräs sellainen, mitä mielestäni kannattaisi myös harkita, on vastaava alennus esimerkiksi etätyön tekemisen osalta. Ainakin itse olen saanut paljon Satakunnassa palautetta siitä, että moni suuren työttömyyden alueella asuva haluaisi tehdä etätyötä, ja yhä enemmän siihen pitäisi luoda lisää mahdollisuuksia. Erityisen kiinnostuneita etätyön tekemisestä ovat muun muassa pienten lasten äidit ja sellaiset perheet, jotka haluaisivat asua hieman rauhallisemmilla sivuseuduilla, mutta kuitenkin ovat vailla ammattiaan vastaavaa työtä.