Herra puhemies! Lapissa on ollut pahoja tulvavahinkoja. Niiden nopeaan korvaamiseen ja vahinkojen korjaamiseen antaa mahdollisuuksia eduskunnassa olevan lisäbudjetin korjaaminen. Lisäksi pitää saada käyntiin myös tulvanestojärjestelmien rakentaminen jo tänä kesänä, jottei näitä vahinkoja tule jatkossa.

Herra maatalousministeri, oletteko te valmiita siihen, että tätä lisäbudjettia nyt tarkistetaan eikä näitä korvausasioita siirretä hamaan tulevaisuuteen, kuten joistakin lehtitiedoista olisi pääteltävissä teidän sanoneen?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Meidän on toimittava sen lain mukaan, mikä tällä hetkellä on voimassa, joka tosin on vanhentunut ja vaatii korjausta ja työ on täydessä käynnissä tämän lain korjaamiseksi, mutta nyt toimimme voimassa olevan lain mukaan. Se tarkoittaa sitä, että tulvan päättymisestä 30 vuorokautta on aikaa tehdä nämä vahinkoilmoitukset, sen jälkeen tehdään asianmukaiset arviot ja sen jälkeen sitten päästään tukipäätöksiin ja rahoitukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asia tulee esille syksyn lisäbudjetissa ja maksuun päästään sen jälkeen, kun tämä budjetti on hyväksytty. Pyrimme ottamaan käyttöön kaiken sen kokemuksen, mikä viime vuodelta on saatu, niin että käsittely voisi olla mahdollisimman nopea ja joustava ja vahinkoja kärsineet saisivat korvauksen ja rahansa niin pian kuin nykylain mukaan on mahdollista.

Herra puhemies! Tulvan vaurioittamien teiden korjaamiseen ja näitten tulvanestojärjestelmien rakentamiseen pitää päästä jo tänä kesänä, ja siihen täällä jo olevan lisäbudjetin momenttien käyttäminen antaa hyvän mahdollisuuden, jos tahto löytyy. Myös korvausasiassa voidaan edetä nopeammin, jos tahtoa on. Tammikuussa 2005 Suomi oli tehnyt jo 50 miljoonan euron korvauspäätökset ja apupäätökset tsunamin vahinkojen korjaamiseen — ihan oikein, siinä toimittiin nopeasti. Nyt tuntuu olevan kovin vitkas tämä teidän menonne. Miksihän se näin on?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin tulvapenkereisiin ja tulvantorjuntaan liittyviin toimiin, meillä on aika paljon tällä alueella erilaisia toimia. (Ed. Tennilä: Rahat ei riitä!) Kun tämän Kittilän tulvan todennäköisyys on kerran sadassa vuodessa, niin näitä tulvantorjuntatoimia tehdään sen arvion perusteella, missä riskit ovat suurimmat, ja edetään näin. Tässähän kysymys kuitenkaan ei ole sellaisista riskeistä, joissa olisivat ihmishenget kysymyksessä. Tällä tavalla pitää resurssit suunnata sinne, missä riskit ovat suurimmat.

Arvoisa puhemies! On tunnettua, että tiestö Lapissa ei ole mitenkään korkeatasoista. Monet etelän kansanedustajatkin ovat antaneet lausuntoja, että he ihmettelevät, että se on siinä kunnossa. Se johtuu siitä, että tiemäärärahat ovat olleet riittämättömiä. Nyt tämä tulvatilanne on aiheuttanut sekä Ivalossa, Inarin kunnassa että Kittilässä myöskin tiestön pilaantumista. Keskusteltuani tiejohtaja Pöyryn kanssa hän totesi, että ei ole mitään edellytyksiä Lapin tiepiirillä kyllä nykyisellä rahoituksella korjata näitä vahinkoja.

Aikooko hallitus nyt ottaa huomioon myös tiestön vahingot ja osoittaa tiepiirille riittävät varat tulvan aiheuttamien tiestön vahinkojen korjaamiseen?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Meille ei ole tullut vielä minkäänlaista arviota Lapin tiepiiriltä tai muiltakaan tiepiireiltä tämän tulvan aiheuttamista vahingoista. Aikaisemmin meille tuli niitä, silloin edellisen kerran, ja niitä pyrimme selvittämään ja niihin saatiinkin jonkinmoista lisärahoitusta, mutta tässä tilanteessa arvioita ei vielä ole tullut. Olemme käsitelleet aivan normaalisti tienpidon määrärahoja, ja voin sanoa, että siinäkin on tekemistä. Mutta tietysti jos näin on, niin käsittelemme asiallisesti mahdolliset esitykset.

Arvoisa herra puhemies! Lapin tulvat ovat olleet poikkeuksellisen rajuja, mutta eivät kuitenkaan yllättäviä siinä suhteessa, että ilmastonmuutos on johtanut siihen, että nämä voivat koskettaa mitä tahansa aluetta Suomessa: tänä keväänä Lapissa, aiemmin Pohjanmaalla ja myös Vantaanjoessa on omalta osaltaan tulvinut.

Olisin kysynyt ympäristöministeriltä, aikooko ympäristöministeriö kiinnittää huomiota kaavoituspolitiikkaan, koska selkeästi on tapahtunut niin, että on unohdettu tietty perinne, joka on olemassa, on kaavoitettu alueilla, joilla riski on kasvanut, ja tämä koskettaa kaikkia kuntia Suomessa.

Olisin kysynyt myös ministeri Korkeaojalta sitä, kun hänen ministeriössään on työryhmä, joka pohtii todellakin asiaa, mutta sen työryhmän määräaika on keväällä 2006:

Ministeri, onko mahdollista katsoa, että se työryhmä nopeuttaisi työtänsä, sitä työtä voitaisiin tiivistää ja käytäisiin lävitse nämä esitykset, mitä esillä on ollut, muun muassa lakisääteisen vakuutusjärjestelmään siirtyminen, kuten Norjassa? Onko teillä mielipidettä jo tästä kysymyksestä?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Kaavoituksen ohjauksessa on kiinnitetty huomiota tulvariskeihin, mutta riittävästi niitä ei ole ilmeisesti kuitenkaan noudatettu. Olen tämän tapahtuneen tulvan takia nyt pyytänyt virkamiehiltä lisäselvitystä siitä, onko jotain vielä jäänyt tekemättä, mihin voitaisiin tässä kiinnittää huomiota. Se on sitten eri asia, että esimerkiksi Ivalon keskusta on paikalla, jota ei enää kaavoituksella voida paljon muuttaa.

Arvoisa puhemies! Vantaan tapaushan osoitti silloin, että oli selvästi tulvarajan alapuolelle rakennettu, siis se oli tietoista sallimista. Silloin pyydettiin arvoisaa ympäristöministeriä ryhtymään toimenpiteisiin, toivottavasti on ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, mitkä silloin ilmoitti. Mutta nyt on realiteetti, että ne, aivan oikein arvoisa ministeri, on nyt sitten rakennettu sinne. Nyt meillä on kokemukset, hyvin lyhyeltä ajalta toistuvia kokemuksia. Syyt ovat sitten, mitkä ne ovat, ilmastopoliittiset tai muut, mutta nyt olisi myös, arvoisa ministeri, aika tehdä sellainen kartoitus, mitkä alueet tarvitsevat aktiivista tulvan varalle varautumista.

Onko arvoisa ministeri ryhtymässä näihin toimenpiteisiin? Se koskee myöskin maa- ja metsätalousministeriä.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Puhemies! Mitä tulee asetetun työryhmän työhön, on tietysti katsottava, voisiko se tiivistää ja nopeuttaa työtään. Tärkeintä kuitenkin on, että saadaan toimiva uusi järjestelmä. Tämä esillä ollut niin sanottu Norjan-malli, jossa jokaiseen palovakuutukseen tulisi osa, josta korvaus sitten voitaisiin maksaa, on yksi vaihtoehto. Eli tämmöinen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömalli tutkitaan ja kokemukset siitä selvitetään. Minulla ei ole kantaa etukäteen siihen, olisiko tämä toimiva malli.

Mitä tulee sitten tulvan torjuntaan, siinä on päästy kyllä erittäin paljon eteenpäin. Meillä oli muun muassa tämän Ounasjoen tulvan osalta noin viikkoa ennen selkeä kuva siitä, mitä tulee tapahtumaan. Näitä malleja on kehitetty ja ne näyttävät toimivan, ja myöskin sitten meillä on karttamateriaalia, josta ennusteet voidaan tehdä aikaisempaa paremmin.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Tämähän on yhteistyöhanke ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä, ja vetovastuu on maa- ja metsätalousministeriössä.

Arvoisa puhemies! Pohjoisen ja taannoiset Pohjanmaan tulvat osoittivat, että luonto on aina ihmistä voimakkaampi. Osaltaan näiden tulvien äärevöitymiseen vaikuttaa myös ihmisen toiminta: metsäauraukset, soiden ojitukset ja vanhojen kuusikoiden hakkuut. On aivan tosi, että Lapin ympäristökeskus ennusti tulvat aivan tismalleen oikein, mutta toiminta-aikaa jäi valitettavan vähän. Kysynkin:

Onko mahdollista, että rakennettaisiin kokonaisvaltainen riskikartoitus, ennustejärjestelmä, ja yksityiskohtainen luettelo rakennuskohteista, mitkä ainakin pitäisi tehdä, ja että rahoittaja, tässä tapauksessa valtio, sitoutuisi tämän ohjelman toteuttamiseen? Nyt on muistettava, että esimerkiksi Ivalossa edellisen tulvan jäljiltä viranomaiset lupasivat rakentaa tulvasuojauksen kuntoon, mutta se kuitenkin jäi tekemättä.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tällaisia kokonaisvaltaisia malleja juuri luodaan, ja meillä siis viime syksynä, noin vuosi sitten, valmistui suurtulvatyöryhmän mietintö, jonka pohjalta näitä ennustemalleja on kehitetty. Siellä on laitettu etusijalle ne kohteet, joissa riskit ovat suurimmat. Tiedetään, että Rovaniemen kaupunki tai eräät alueet Rovaniemellä kuuluvat tähän. Näihin vaikuttaa se, minkälaisia altaita on, mihin vettä voidaan varastoida jne.

Toinen on Pori, ja näissä on tehty nimenomaan tällaista mallinnusta, joka antaa mahdollisuuden suojatoimenpiteisiin silloin, kun tämmöinen tulvavaara uhkaa, ja myöskin sitten antaa perusteen siihen, miten tämmöisiä väliaikaisia tulvatorjuntatöitä tehdään, silloin kun on välitön tulvauhka.