Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ranskan ja Hollannin kansat ovat puhuneet,
koska niillä on ollut puheenvuoro eli kansa on päässyt äänestämään.
Ranskan kansanäänestyksen jälkeen koko
eurooppalainen eliitti ja myös Suomen hallitus ylimielisesti
ilmoitti, että juna kulkee, ratifiointi jatkuu. Tänään
on ollut jo hiljaisempaa. Ovatko kiskot kadonneet Hollannin jälkeen?
(Naurua) Kulkeeko vielä juna ja jatkuuko ratifiointi, vai
mitä hallitus aikoo tehdä, vai kääntääkö se
takkinsa, niin kuin nyt olisi kerrankin hyväksyttävää?
Kepuhan on kaksi kertaa kääntänyt EU-kielteisestä takkinsa
EU-myönteiseksi. Jos se nyt antaisi kansan äänestää.
Meillä on mahdollisuus järjestää tästä kansanäänestys.
Se on nyt ainoa kestävä tapa viedä tätä asiaa
eteenpäin tai lopettaa ratifiointi. Kysyn ulkoministeriltä tai
varapääministeriltä:
Kumpi on hallituksen linja?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Johdonmukaista ei ainakaan olisi, jos noudatetaan
ed. Soinin logiikkaa, että ensin todetaan, että tämä sopimus
on kuollut ja sitten vietäisiin vielä kuollut
sopimuskin kansanäänestykseen. (Naurua) Ehkä tässä nyt
kuitenkin kannattaa menetellä sillä tavoin, että ne
maat, jotka eivät ole vielä sopimusta käsitelleet,
jatkavat käsittelyään, kunnes EU:ssa
toisin päätetään ja kokoonnutaan
toteamaan tilanne. Joka tapauksessa on tärkeätä myöskin
jatkoa varten, että tiedetään, kuinka
laajaa kannatusta tai ei tällä sopimuksella on.
Suomessa eduskunta on ollut koko sopimusneuvottelujen ajan sen
valmistelussa mukana, eikä meillä ole syytä epäillä,
etteikö tällä sopimuksella olisi Suomessa
riittävää kannatusta. Mutta yhtä lailla
tietenkin tiedämme sen, että ellei kaikissa 25
jäsenmaassa jotain sopimusta sellaisenaan hyväksytä,
joudutaan jossain vaiheessa tarkastelemaan tilannetta ja palaamaan
uudelleen neuvottelupöytään. On todella
tärkeätä, että olivat sitten äänestäjien
motiivit ja syyt mitkä tahansa, (Puhemies koputtaa) demokratiassa
kunnioitetaan kansan mielipidettä.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kansanäänestys ei
ole koskaan kuollut idea, ei nyttenkään. Mutta
eikö se ole, arvoisa ulkoministeri, aika hassua, että eduskunta
täällä käsittelisi sitten kuollutta
sopimusta jokaisessa valiokunnassa, kutsuisi asiantuntijoita, käsittelisi
sopimusta, jota emme piirullakaan voi muuttaa? Eikö tämä olisi,
jos joku, eduskunnan tyhjäkäyttöä, kun
eläkeläiset, vammaiset ja muut odottavat vuoroaan,
että heidänkin asioitaan joskus hoidettaisiin?
Kysyn siis hallitukselta:
Mikä on se tapa? Tuleeko teiltä nyt siis syksyllä esitys
siitä, että tätä kahteen kertaan
kuollutta esitystä aletaan tässä talossa
käsitellä?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Me joka tapauksessa jatkamme tällä hetkellä sopimuksen
valmistelua, eduskunnalle tehtävän hallituksen
esityksen valmistelua, niin että hallitus voi ottaa asiaan
kantaa elokuussa. Elokuussa varmaan tiedämme jo aikaisempaa enemmän.
EU kokoontuu Eurooppa-neuvostoon muutaman viikon kuluttua, ja varmasti
on muitakin yhteydenpitoja, joiden perusteella voidaan suorittaa
tarkempi tilannearvio, mutta työ on hyvin pitkälle
jo valmis. Jos siitä sitten aikanaan päätetään
myöskin, niin kuin toistaiseksi lähtökohtana
on esitys eduskunnalle antaa, ja jos eduskunta pitää sitä täysin
turhana, niin sehän voi sitten hyvin nopealla pikakäsittelyllä myöskin
sen hylätä. Mutta mielestäni eduskunnalle
on joka tapauksessa annettava, sen jälkeen siinä tilanteessa,
kun tiedämme, missä mennään,
myöskin tilaisuus tässä muodossa käydä keskustelua siitä,
koska joka tapauksessa sitä keskustelua tarvitaan johtopäätösten
tekoa varten, (Puhemies koputtaa) mitenkä haluamme mennä eteenpäin unionin
demokratian ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Tarja Cronberg /vihr:
Arvoisa puhemies! Nyt kun Ranska suurena maana on hylännyt
sopimuksen, mitä tapahtuu turvatakuulausekkeelle?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Jokainen artikla tuossa sopimuksessa on samassa
asemassa, elikkä uusi sopimus tulee voimaan vain, jos kaikki
hyväksyvät sen kaikilta osin. Ei tässä suhteessa
tapahdu mitään muuta. Mutta unionin piirissä on
selvästikin nähty, että jo tämän
toisen solidaarisuuslausekkeen osalta Madridin pommi-iskun jälkeen
haluttiin poliittisesti siihen vedota, ja kaikki EU-maat ovat poliittisesti
sitoutuneet toimimaan näiden periaatteiden mukaisesti.
Uskon, että tämä pätee myöskin
tähän toiseen lausekkeeseen, elikkä unionin
yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta tämän
sopimuksen viivästyminen tai peräti kaatuminen
ei estä unionin yhteisen toimintakyvyn ja tahdon vahvistamista.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin hallituksen
lähtökohdan, että tässä asiassa
mennään Suomessakin eteenpäin vanhalta
pohjalta. Mutta eikö unionin tasolla tässä perustuslakiprosessin
eteenpäin viemisessä nykyisen sopimuksen pohjalta
ja mukaisesti ole kyse kuitenkin jo vähän tällaisesta
kuolleen hevosen piiskaamisesta? Siksi kysyn ulkoministeri Tuomiojalta:
Mikä on hallituksen realistinen arvio siitä,
miten tässä asiassa pitäisi mennä eteenpäin?
Kun Ranska ja Hollanti ovat kääntäneet
selkänsä tälle sopimukselle ja kun se
ei sellaisenaan varmaankaan voi koskaan toteutua, niin mikä on
Suomen hallituksen mielestä se suunnitelma B, johon nyt pikkuhiljaa
pitäisi katseet kohdistaa?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Suunnitelma B:tä ei varmaan ole olemassa
vielä kenelläkään, mutta elementtejä, hahmotelmia,
sen suhteen on. Mutta on olemassa kuitenkin se, mikä on
myös tässä sopimuksessa, jossa todetaan,
että mikäli neljä viidesosaa jäsenmaista
on sopimuksen hyväksynyt ja jäljellä olevilla
mailla on vakavia vaikeuksia sen hyväksymisessä,
niin silloin kokoonnutaan sen pohjalta tarkastelemaan tilannetta.
Tämä on yksi peruste sille, miksi toistaiseksi
muut jäsenvaltiot jatkavat tätä ratifiointiprosessia
hyvin tietäen, että jollei aikaisemmin niin viimeistään
tuossa vaiheessa tulee tämän arvioinnin paikka.
Luonnollisesti siinä arvioinnissa tulemme ensimmäiseksi kuuntelemaan
niitä näkemyksiä, joita Ranska ja Hollanti
ovat esittäneet, ne maat, jotka tähän mennessä eivät
ole sopimusta kansanäänestyksen perusteella hyväksyneet,
minkälaiset ovat heidän reseptinsä eteenpäin
menemiseksi.
Astrid Thors /r:
Värderade talman, ministrar! Först vill
jag fråga minister Tuomioja om det som han sagt är
hela regeringens uppfattning, om ni har hunnit diskutera den här
vägen framåt? Och för det andra skulle
det vara viktigt att veta, har man diskuterat eller kommer man att
diskutera åtgärder för att föra
vissa delar av konstitutionen framåt, oberoende av de bakslag
som vi har upplevt i unionens två medlemsländer?
Jag tror att det också är viktigt att vi
tillsammans skulle fundera på vilka åtgärder
man kan vidta för att förstärka och visa
på det förtroende som jag tror att finländarna
har för den här konstitutionen, som skulle innebära
mera demokrati.
Taas tavan mukaan yritän itse kääntää,
painotan: yritän. Haluaisin tiedustella:
Onko hallitus keskuudessaan ehtinyt hahmottaa tätä linjaa,
johon ulkoministeri Tuomioja viittasi, tai onko hahmoteltu, mitä osia
voitaisiin näistä kahdesta kansanäänestyksestä huolimatta yhdessä viedä eteenpäin,
ja mitkä ovat ne toimet, joilla voisimme osoittaa myöskin,
että Suomen kansa luottaa tähän uuteen
perustuslakiin, joka kuitenkin tuo enemmän avoimuutta ja
demokraattisuutta unioniin?
Puhemies:
Haluan puhemiehenä huomauttaa, että kun täällä valtioneuvoston
jäsen vastaa toimialaansa kuuluvassa asiassa, niin silloin
lähdetään siitä, että se
on hallituksen kanta. Siis tämä on lähtökohtainen
silloin, kun puhemies täällä puheenvuoroja
jakaa, mutta tässä tapauksessa tietenkin ministeri
Tuomioja vastaa.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Asiasta on käyty luonnollisestikin keskusteluja
ja jo etukäteen silloin, kun oli se mahdollisuus tiedossa,
että tulee näitä ei-ääniä, sovittiin
siitä, millä tavoin kuitenkin toistaiseksi jatketaan
tämän asian käsittelyä. Yksi
aivan keskeinen johtopäätös meillä on
ollut se, että ei nyt ole se aika, jolloin kutsutaan koolle
vielä kriisikokouksia tai tehdään hätiköityjä johtopäätöksiä,
koska tällaisessa tilanteessa, jossa pyritään joihinkin
nopeisiin ratkaisuihin, on aina kaikista suurin riski, että ne
eivät kuitenkaan tule olemaan kestäviä.
Sen vuoksi uskon, että tällainen yleinen tuumaustauko
on kaiken kaikkiaan viisasta, jatkuva yhteydenpito muihin EU-maihin, keskustelu,
joka tullaan seuraavaksi käymään huipputasolla
kahden viikon päästä Eurooppa-neuvostossa,
ja sen jälkeen ehkä olemme jo vähän
selvemmillä vesillä sen suhteen, mitenkä jatketaan.
On tietysti toivottavaa, että monet niistä asioista,
jotka tässä perustuslakisopimuksessa ovat vähiten
kiistanalaisia, siellä kaikkien kannattamia, voitaisiin
tavalla tai toisella saattaa voimaan, mutta kun on kysymys perussopimuksista,
(Puhemies: Aika!) se edellyttää tietynlaista hallitustenvälisen
konferenssin kautta etenemistä kaikkien jäsenmaiden
ratifiointiin.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Nyt on aivan selvää, että nämä kielteiset
kannat perustuslakiin Ranskasta ja Hollannista vaikuttavat siihen,
että Luxemburgin puheenjohtajakaudella ei saada aikaiseksi
menokehystä tuleville vuosille ja se mitä todennäköisimmin
tulee kaatumaan Suomen niskaan puheenjohtajuuskauden aikana.
Onko hallitus jo ehtinyt miettiä sitä, millä tavoin
Suomi nyt valmistautuu tämän runsaan vuoden ajan
todella kantamaan tämän vastuun näistä menokehyksistä,
kun tilanne näyttää olevan se, että yksittäiset
jäsenmaat painiskelevat sisäpoliittisten ongelmien
kanssa ja perustuslaki on vaarassa ja nyt pitäisi kaikki
keinot ja voimat keskittää siihen, että selvitään
kunnialla tästä menokehyksestä?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Mikään ei kyllä ole aivan
itsestäänselvää, ei edes tuo,
että menokehyksiä ei saataisi nyt vietyä satamaan,
niin kuin alkuperäinen suunnitelma on ollut, että Luxemburgin
kaudella viimeistään, ja jos ei, niin sen jälkeen
on ennen Suomen kautta vielä kaksi muuta puheenjohtajakautta,
joista Itävallan kausi Saksan vaalien siirtymisen vuoksi
voi olla sellainen kausi, jolloin aidosti voidaan todella pyrkiä saamaan
sopimus aikaan. Se ei tule olemaan helppoa millään kaudella.
Suomen kauden perusongelma on siinä, että vaikka
Suomi varmasti hoitaa tämän hyvin ja kunnialla,
niin aikataulut tulevat päälle niin, että sitten
ratkaisujen toteutus tuppaa viivästymään
tämän kauden 2007 jälkeen. Se on iso ongelma
sinänsä. Toivomme kovasti, että jo Luxemburgin
kaudella elikkä nyt tässä kahden viikon
aikataulussa taikka sitten viimeistään Itävallan
kaudella päästäisiin eteenpäin.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että hallitus
arvostaa kansanäänestysten tulosta, kuten täällä on
kuultu.
Ranskalaiset ja hollantilaiset ovat ilmoittaneet, etteivät
hyväksy perustuslaillista sopimusta. Mitä sitten
tekee Suomi, se on toinen kysymys. Se on eduskunnan päätettävissä oleva
kysymys. Perustuslakivaliokunta arvioi syksyllä, kun hallitus
tuo esityksen eduskuntaan, tämän säätämisjärjestyskysymyksen
sekä myös kansanäänestyskysymystä yhdessä tämän
asian käsittelyn yhteydessä. Mutta kaikki tämä vaatii
tiedotusta, se vaatii tietoa kansalaisille. EU-politiikka on vielä erikseen,
mutta se vaatii tietoja. Kysynkin:
Onko hallituksella nyt tulossa uutta tiedotuspolitiikkaa sekä tähän
perustuslailliseen sopimukseen liittyen että muutoinkin
kansalaisten EU-tietouden lisäämiseksi?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Budjetissahan on tälle vuodelle aikaisempaa
suurempi erä määrärahaa Eurooppa-tiedotukseen,
sekä siihen Eurooppa-tiedotukseen, jota valtion oma Eurooppa-tiedotus
itse harjoittaa, että kansalaisjärjestöjen
käyttöön Eurooppa-tiedotukseen, ja sitä on
lisätty nimenomaan sen vuoksi, että tänä vuonna
on Euroopan perustuslakisopimuksen käsittely ja siihen
liittyvä informointi erityisenä keskipisteenä.
Tätä tullaan jatkamaan. On tietysti viime kädessä eduskunnan
käsissä, kuinka paljon määrärahoja
näihin tarkoituksiin varataan, mutta pidämme sitä erittäin
tärkeänä ja perusteltuna.
Arja Alho /sd:
Arvoisa puhemies! Itse olen ollut sitä mieltä,
että kyllä Euroopan unionille, kyllä perustuslakisopimukselle
ja kyllä kansanäänestykselle, ja olen
sinänsä tyytyväinen vastauksiin, joita
ministeri Tuomioja antoi tässä muutama kysymys
sitten tehtyihin kysymyksiin.
Nyt minua kiinnostaa tietää tällainen
näkemys, kun Euroopan unionin oikeutus niin laajentua kuin
kehittyä päätöksenteossaan avoimemmaksi
ja läpinäkyvämmäksi ja huolehtia
erilaisista politiikka-alueista lähtee kuitenkin kansalaisten
luottamuksesta ja nyt kun Ranskassa on käyty keskustelu,
Hollannissa on käyty keskustelu, tiedetään
kipupisteet, voidaan prosessia viedä eteenpäin:
Eikö unioni voisi tulla vahvemmaksi näiden prosessien
jälkeen ja eikö näin voisi käydä myöskin
Suomessa? Voisiko hallitus vielä miettiä uudelleen
kantaansa kansanäänestykseen?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Hallituksen osalta asia on käsitelty. Eduskunnassa
on aloite, ja eduskunta tietysti käsittelee sen asian aloitteen
yhteydessä ja viimeistään siinä vaiheessa,
jos sopimus tuodaan eduskuntaan ratifioitavaksi. Mutta tässä kansanäänestyksessä tai
käytyjen kansanäänestysten tulosten arvioinnissa
on se ongelma, että tiedämme aika selvästi,
jos sopimus hyväksytään, mitä hyväksytään,
mutta paljon huonommin sen, mitä ei hyväksytä,
jos sanotaan ei. Niin kuin on näkynyt, niin sekä Ranskassa
että Hollannissa niin kuin myös meidän
omissa Eurooppa-tiedotuksen perustuslakisopimusta koskevissa tilaisuuksissammekin
valtaosa epäilyistä ja kysymyksistä on kohdistunut
asioihin, jotka, jos ne ovat huonoja asioita, ovat sitä siitä riippumatta,
onko perustuslakisopimusta vai ei, koska ne ovat asioita, jotka ovat
voimassa nykyisten olemassa olevien Euroopan unionin perussopimusten
kautta. Tämä on se ongelma tässä,
ja sen vuoksi tämän tiedotuksen ja oikean tiedon
eteenpäin perille saaminen on tärkeätä,
että ihmiset ottavat kantaa oikeaan asiaan.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri Tuomioja sanoi, että mikäli
neljä viidennestä hyväksyy tämän
perustuslakiehdotuksen, niin ruvetaan neuvottelemaan niitten kanssa,
jotka eivät ole hyväksyneet, eikö näin, tästä voi
tietenkin vetää sellaisen johtopäätöksen,
että Suomen kannattaisi odottaa ja liittyä siihen
porukkaan, joka vastustaa, jotta meidän kanssamme ruvettaisiin
neuvottelemaan niistä kohdista, joita me emme pidä hyvinä.
Minä ymmärsin, että ministeri Tuomioja
oikein tyrkytti tätä meille kansanedustajille
isänmaan nimissä, oliko näin?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tuo ajatuksenjuoksu kuulostaa vähän
sellaiselta, kuin joskus muinoin oli tapana nimittää "brännvinsadvokatyriksi",
elikkä hyvin näppärää mutta
ei välttämättä kuitenkaan vakuuttavaa
tai pykäliin perustuvaa. Tämä, mitä siteerasin,
ei ollut minun tekstiäni, vaan sitä tekstiä,
jota jäsenmaat ovat yhdessä hyväksyneet
tämän perustuslakisopimuksen käsittelytavaksi.
En näe todellakaan minkäänlaista etua,
mutta en myöskään välttämättä haittaa
siinä, ei ole toisin sanoen mitään vaikutusta
sillä, missä asennossa eri jäsenmaat
tulevat tuohon aikanaan kokoontuvaan arviointitilaisuuteen. Luulisin,
että ne jäsenmaat ovat kuitenkin vahvemmilla,
joidenka Eurooppa-näkemys ja tahto on selkein. Toivon,
että se on myös Suomessa ja Suomen eduskunnassa riittävän
selkeä tätä tilaisuutta varten.
Jari Vilén /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tähän päivään
mennessä kymmenen jäsenvaltiota on ratifioinut
omalta osaltansa tämän perustuslaillisen sopimuksen,
mukaan lukien myös kansanäänestyksen
järjestänyt Espanja, joten ed. Soinin puheenvuoro,
joka liittyi siihen, että myöskään
kansanäänestyksellä tukea ei tulisi,
ei sinällään kyllä pidä paikkaansa.
Mutta ulkoministeriö on tänään
eräässä tilaisuudessa nostanut esille
ajatuksen mini-hvk:n järjestämisestä.
Olisin kiinnostunut kuulemaan, mitä kysymyksiä siellä käsiteltäisiin
hänen mielestään ja onko hänen
mielestään perusteltua myös järjestää minikonventti
ennen tätä varsinaista mini-hvk-kysymystä.
Jos katsoo niitä kysymyksiä, mitä kansanäänestyksessä nyt
Hollannissa ja Ranskassa on vastustettu, löytääkö ministeri
niistä joitakin yhdistäviä tekijöitä,
joista yleensä voitaisiin käydä uusia
neuvotteluja, joiden pohjalta voidaan katsoa, mitkä elementit
nyt sopimuksesta ovat käytännössä epäonnistuneet?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Konventti on aina konventti ja hallitustenvälinen
konferenssi on hallitustenvälinen konferenssi. Siinä suhteessa
ei ole mini- eikä maksikokoja, vaan on kysymys siitä,
kuinka laajalla ja avoimella agendalla halutaan keskustelut ja neuvottelut
käydä. Pitäisin nimittäin kuitenkin vahinkona,
jos lähdettäisiin täydellisestä nollatilanteesta,
ikään kuin kaikki se työ, mitä konventti
ja hallitustenvälinen konferenssi tätä sopimusta
valmisteltaessa on tehnyt, nollattaisiin. En usko, että Ranskassa
ja Hollannissakaan tätä halutaan. Kun työtä jatketaan,
toivon, että se agenda olisi kuitenkin fokusoidumpi kuin
se, että lähdettäisiin puhtaasta nollapisteestä.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ranskan ja Hollannin kansanäänestykset
osoittavat sen, että EU-kansalaiset kaipaavat sosiaalisempaa
Eurooppaa. He ovat osoittaneet sen, että perustuslaista
puuttuu olennaisia asioita, sieltä puuttuu sosiaalisia
oikeuksia, sieltä puuttuu työelämän
pelisääntöjä ja sellaisia asioita,
mitä he ovat kokeneet tarpeellisiksi. Minusta on aika loukkaavaa
kansalaisia kohtaan sanoa, että ihmiset ovat äänestäneet
vääristä asioista. He ovat äänestäneet
niistä asioista, jotka sieltä sopimuksesta puuttuvat.
Mielestäni tarvitaan nykyistä selkeämmät
pelisäännöt, ja nyt kysynkin:
Jos jatkoneuvotteluja käydään, niin
puututaanko silloin näihin sosiaalisiin oikeuksiin, joita sinne
pitäisi saada lisää?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ensinnäkään ei ole
oikein sanoa, ettei tässä sopimuksessa olisi myöskin
sosiaalisia oikeuksia vahvistettu sitä kautta, että perusoikeussopimus
on osa tätä perustuslakisopimusta ja tulossa oikeudellisesti
sitovaksi asiakirjaksi. Näin ollen tämä merkitsisi
tässä suhteessa vahvennusta.
Toiseksi en katso, että perustuslaki on sellainen asiakirja,
jonka tulisi määritellä politiikkasisältöjä,
ja että perustuslain yhteydessä pitäisi
ottaa kantaa politiikkasisältöihin. Perustuslaki määrittelee
ehkä joitakin selkeitä tavoitteita, enkä ole
havainnut, että näistä tavoitteista,
joita tässä sopimuksessa on mainittu, olisi sinänsä erimielisyyttä ja
menettelytavoista, joilla päätöksiä tehdään.
Muu on sitten asioita, jotka muodostuvat sitä kautta, että toimitaan
politiikassa eurooppalaisella tasolla. Sen vuoksi en näe,
että meidän kannattaa lähteä siitä,
että tekisimme jonkun politiikkasisältö-hvk:n
seuraavaksi. Politiikkaa tehdään olemassa olevien
sopimusten puitteissa, toivottavasti tulevaisuudessa paremman, demokraattisemman
ja tehokkaamman sopimuksen puitteissa.
Suvi Lindén /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Tuomioja on iloinnut, ainakin Aamulehden mukaan,
rakenneyhteistyön nimellä kulkevan puolustusytimen
kariutumisesta, jos perustuslaillinen sopimus ei tule voimaan. Kuitenkin
Suomen kanta on ollut aikaisemmin tätä perustuslaillista
sopimusta valmisteltaessa se, että on parempi, että tätä niin
sanottua rakenneyhteistyötä tehdään
EU:n sisällä kuin EU:n ulkopuolella. Tiedustelisinkin:
Onko hallituksen kanta tässä muuttunut? Onko
se nykyään toisenlainen kuin puoli vuotta sitten,
kun tästä asiasta edellisen kerran keskusteltiin?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ehkä kysyjältä on
jäänyt huomaamatta, että tämä työ,
mitä rakenneyhteistyön kautta halutaan elikkä tehostaa
olemassa olevaa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa täydentämällä sotilaallista
kriisinhallintaa nopean toiminnan joukoilla, on olemassa olevien
sopimusten antamalla juridisella pohjalla täydessä käynnissä.
Se on käynnissä ilman, että tässä erotellaan
jäsenvaltioita mihinkään ryhmittymiin. Pidän
tätä terveenä. Tämähän
on ollut Suomen näkemys, että kaikkien jäsenmaiden
olisi hyvä olla tässä yhteistyössä mukana.
Näin olemme tyytyväisiä siihen, että tämä asia
ainakin joka tapauksessa etenee oikealla tavalla, koko Eurooppaa
vahvistavalla tavalla, ja Suomi on siinä mukana.