Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi. Esityksessä määritellään yksityiskohtaisemmin kuin nykyisessä laissamme sopimattoman mainonnan menettelytavat sekä hyvän tavan vastaiset toimintatavat. Haluan puheenvuorossani tuoda esiin muutaman näkökulman liittyen alaikäisiin kohdistuvaan mainontaan eli heidän suojeluunsa kuluttajina.

On hyvä, että esityksessä hyvän tavan vastaisuutta on lähestytty huomioimalla lasten oikeuksien toteutuminen. Esitys tukee Lasten oikeuksien sopimusta, jossa lapsuuden suojelemista edellytetään keskeisenä arvona.

Lapset ja nuoret ovat kauppiaille ja mainostajille houkutteleva kohderyhmä. Lapsiperheet kuluttavat paljon, ja lasten omakin käytössä oleva rahamäärä on kasvanut. Mainontaa kohdistetaan yhä enemmän suoraan lapsille sekä lasten kautta heidän vanhemmilleen. Kaupallisuus ja mainonta tulevat lasten elämään jo hyvin varhain. Etenkin pienten lasten on vaikea erottaa mainontaa muusta asiasisällöstä. Tutkimuksissa on havaittu, että alle 8-vuotiaat lapset eivät ymmärrä mainonnan eroa ei-kaupalliseen informaatioon verrattuna. Lapsia ja lapsiperheitä tuleekin paremmin suojella harhaanjohtavalta mainonnalta ja heille on tarjottava riittävä määrä todenmukaista tietoa ostopäätöstensä pohjaksi.

Mainonnan hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa on tärkeää huomioida mainonnan vaikutus sukupuoliroolien vahvistajana. Niin tytöt kuin pojat saavat mainonnasta usein viestejä, jotka vaikuttavat negatiivisesti heidän itsetuntoonsa ja heidän maailmankuvansa muodostumiseen. Mainonta saa lapsen ja nuoren myös tuntemaan sosiaalista epävarmuutta, kun jonkun tavaran omistamisesta tehdään nuorelle välttämättömyys, jotta ei jää kaveripiirin ulkopuolelle. Epärealistiset kauneuskäsitykset, joita mainonta voimakkaasti osaltaan vahvistaa, eivät ole lapsille sopivia. Mainonnan vaikutus lasten ja nuorten itsetunnon kehittymiseen on suuri, ja erityisen suuri se on silloin, kun lähellä ei ole aikuista, joka auttaa lasta luomaan näillekin asioille oikeat mittasuhteet.

Arvoisa puhemies! Lasten elinympäristössä näkyy myös iltapäivälehtien lööppimainonta. Lapsiasiamiehen selvityksen mukaan vasta lukemaan oppineet lapset ja vanhemmatkin kokevat lööppien otsikot usein pelottavina, heillä kun ei ole aikuisen kypsyyttä ja kokemusta käsitellä lööpeissä esitettyjä onnettomuus- ja väkivaltauutisia. Tähän on talousvaliokunta mietinnössään ottanut kiitettävästi kantaa. Lööpit ovat sananvapauslaissa tarkoitetun otsikkojulisteominaisuutensa lisäksi mainontaa, jonka tarkoituksena on aina edistää lehtien myyntiä. Näin ollen lööppimarkkinointiin voidaan soveltaa kuluttajansuojalakia. Myös Mainonnan eettinen neuvosto pitää myyntijulisteita mainontana. Lööppimainontaa onkin valvottava tehokkaammin alaikäisten kehityksen suojelemiseksi mainonnan kielteisiltä vaikutuksilta.

Yksi ongelma yhteiskunnassamme on nuoriin vetoava alkoholimainonta. Useissa mainoksissa alkoholi yhdistetään osaksi hyvää elämää, vapaa-aikaa ja ihmissuhteita. Tutkimusten mukaan nuorten altistuminen alkoholimainonnalle lisää myös heidän alkoholinkulutustaan. Mainonta tehoaakin nykyään huomattavasti paremmin kuin valistus. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on korostanut mietinnössään useaan otteeseen alkoholimainonnan edelleenrajoittamisen tärkeyttä.

Lapset tarvitsevat enemmän mediakasvatusta, tämän pitäisi olla heidän arjessaan kouluissa jatkuvasti, mutta sen lisäksi, kun mainoksia suunnitellaan ja esitetään, olisi ennakkoon arvioitava niiden vaikutukset alaikäisiin.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, uudet säädökset vastaavat pääosin nykyistä lainsäädäntöä, mutta ne menevät enemmän yksityiskohtiin. Lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota mainonnan hyvän tavan vastaisuuteen, ja kuten ed. Toivakka ansiokkaasti esitti, alaikäisiin kohdistuvassa markkinoinnissa on oltava erityisen varovaisia. Myös näkemys, että lööppimainonnan valvontaa on tehostettava, on hyvä asia.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Toden totta, tässä salissa joskus tapahtuu niinkin, että toiveet ja puheet käyvät toteen. Itse nostin taannoin hallituksen kyselytunnilla tämän markkinoinnin ja eettiset pelisäännöt, moraaliset arvot, keskusteluun, ja tämä on nyt tullut hallituksen esityksenä ja tätä on viety eteenpäin, kylläkin niin, että tässä ovat pienenä painostuskeinona tietysti olleet myöskin Euroopan unionilta tulleet direktiivit, joita Suomessa tulee noudattaa ja tuoda Suomen lakiin myöskin mukaan. Olen erittäin ylpeä siitä, että näistä markkinoinnin pelisäännöistä ja hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista on saatu hallituksen esitys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ed. Vehkaperä on pystynyt edesauttamaan hallituksen esitystä. Ainakin puheet ovat olleet saman suuntaisia kuin tänne tullut esitys. Tämä ongelma, millä tavalla nyky-yhteiskunta kohtelee lapsia ja miten se voi vaikuttaa nimenomaan lapsiin, on erittäin suuri ongelma. Muun muassa alkoholin mainonta, jota tapahtuu käytännössä esimerkiksi urheilutilaisuuksien yhteydessä, on ongelmallista. Kaiken kaikkiaan mainonnan maailma vääristää, voisi ajatella, seksuaalisen elämän tasolla, väkivallan tasolla, todellisuutta tai sitä, mikä olisi ehkä normaalin kehityksen kannalta parasta yksilölle. Tämä ed. Toivakan puheenvuoro oli varsin osuva, ja se asettaa meille myös syyn ja velvollisuuden toivoa hallitukselta lisää vastaavan tyyppisiä toimenpiteitä, joissa voitaisiin suojella kasvavassa iässä olevia tai kasvamassa olevia kansalaisiamme niin, ettei heidän mieleensä liikaa vaikuteta nimenomaan siten, että se vääristää normaalia kehitystä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä esitys, ja tähän voi monelta osin yhtyä. On hyvä, että viranomaiset ja kuluttajajärjestöt ovat tämmöistä sääntelyä lähteneet esittämään, elikkä nimenomaan tämä lapsia ja nuoria kohtaan suuntautuva hyvän tavan vastainen markkinointi on kyllä sellainen, mihin täytyy pystyä puuttumaan, koska tämmöiset kasvuiässä olevat lapset ja nuoret ovat hyvin alttiita näille vaikutuksille eivätkä aina itse ymmärrä niitten lopullista suuntausta. Esimerkiksi teleoperaattorit ovat tämmöisiä, joita voisi hyvinkin tällä lakiesityksellä valistaa. Muun muassa nämä mobiilipelit olivat ainakin vielä vähän aikaa sitten hyvin suuri ongelma perheissä, ja tämä kohdistui nimenomaan iltapäiville ja niihin koululaisiin, jotka siellä kotona viettävät ehkä yksin aikaa sillä hetkellä. Pelejä suoritetaan matkapuhelimella, ja muutamassa tunnissa kertyy satoja satoja euroja puhelinlaskua. Olen tämän ihan omakohtaisesti omassa puhelinlaskussani kokenut. Elikkä tämä voi olla hyvinkin suuri yllätys ja istuttaa tuoliin kunnolla sitten siinä vaiheessa, kun avaa sen puhelinlaskun, ja lapset eivät välttämättä sitä ymmärrä, että se yksi potkupallon saattaminen maaliin sillä puhelimella voi olla euron ja useiden eurojen arvoinen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ripaus tiedettä tähän keskusteluun, joka tiede on hyvin havainnoissaan sopusoinnussa käytettyjen puheenvuorojen kanssa. Nimittäin sellainen ilmiö on havaittu hyvin selväksi kulttuurielinkaaressa, että juuri sellaisessa vaiheessa, mitä nyt länsimaissa teollistuneessa yhteiskunnassa eletään ja mitä kuluttaminen luonnehtii voimakkaasti, tapahtuu tai on tapahtunut aina, että pahat tavat ritualisoituvat, niin kuin se tieteessä sanotaan. Elikkä pikkuhiljaa kaikki aiemmin kielteisenä pidetty tulee hyväksytyksi. Siihen ainut konsti on reagoida juuri niin kuin täällä ollaan reagoimassa. Siis juna menee tavallaan, jollei siihen puututa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä yritetään puuttua semmoiseen asiaan, minkä osalta, en tiedä, juna on voinut jo mennäkin. Siinä mielessä, kun miettii, miten nuoriin ja vanhempiinkin voi vaikuttaa, niin kyse on siitä, että ihmisethän hakevat semmoisia malleja ja helppoa elämää, ja sitten kun katsoo, mitä ne mainokset sisältävät, niin siellähän kuvataan menestyviä ihmisiä ja siellä on pikavippejä ja pelillä voi saada helposti rahaa. Sitten on pikavippisysteemi. Siinä varmaan juna on jo mennyt. Siellä on pudonnut aika paljon jo raiteille siitä porukasta eikä varmaan vähällä pääse ylös. Sen takia tämä ajatus on hyvä, ja luulen, että me joudumme vielä uudelleenkin tarkastelemaan, mutta tämä on kyllä ensi askel siihen suuntaan. Toivon mukaan tällä on vaikutusta, ja kun sitä katsotaan jonkun ajan päästä, niin on hyvä analysoida, mitä tämä on vaikuttanut, onko tapahtunut muutosta ja onko jossakin vielä mahdollisuus puuttua joihinkin asioihin, mitkä antavat väärän mielikuvan nuorille ja vähän vanhemmillekin.