Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Satu Taiveaho /sd:
Arvoisa puhemies! Tämän lain yhteydessä on monia tärkeitä kysymyksiä. Nostan erityisesti esiin tämän tekstitysasian, joka sisältyy kokonaisuuteen. Eli sen avulla saatetaan ohjelmistot nykyistä paremmin näkö- ja kuulorajoitteisten saatavaksi.
Tämähän on sillä lailla vahvistamassa oikeutta sananvapauteen ja yhdenvertaisuuteen näiden vammaisryhmien osalta, jotka näkö- ja kuulorajoitteista kärsivät, ja samalla toteuttaa YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta myös tältä osin. Eli nyt siis tämän avulla kaupalliset kanavatkin saatetaan tämän tekstitysvelvollisuuden piiriin niin, että tietty osuus ohjelmista sitten jatkossa tekstitetään.
Mutta eräs ongelma tähän kokonaisuuteen tekstittämisen osalta liittyy, ja se liittyy siihen, että lastenohjelmat on rajattu tämän ulkopuolelle. Sitä, miksi tarvitsisi nämä lastenohjelmatkin tähän piiriin saada, on perusteltu pitkälti muun muassa sillä, että se on lasten kielen kehitystä tukevaa, mutta se ei ole ainoa perustelu. Ehkä tätä perustelua on käytetty vähän liian voimallisestikin ainoana perusteluna, koska ennen kaikkeahan tässä on kyse yhdenvertaisuudesta, eri lapsiryhmien yhdenvertaisuudesta. Jos vedotaan siihen, että eiväthän kaikki lapset osaa lukea, ei tarvita tekstitystä, silloinhan voitaisiin kysyä, miksi ylipäätänsä ulkomaalaisia lastenohjelmia sitten tekstitetään, koska eihän sitten kukaan lapsi kykene sitä itse lukemaan, mutta kysehän on siitä, että aikuisten kanssa esimerkiksi lastenohjelmia katsotaan. Aikuinen voi sitten lukea lapselle tarvittaessa niitä, ja myös tämä kielellinen kehitys on kyllä siinä lisänä sitten vielä.
Eli lasten yhdenvertaisuus valitettavasti tästä laista jäi, mutta onneksi siitä on sitten yksimielinen lausuma tulevaisuuteen. Jatkossa toivon mukaan tähän asiaan palataan ja myös lastenohjelmat saadaan tekstityksen piiriin.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! En lähde toistamaan samaa, jonka ed. Taiveaho tässä jo edellä esitti, vaan lisäisin vaan sen, että meidän kaikkien kansanedustajien on pidettävä huolta, että tätä tekstitysvelvoitetta oikeasti valvotaan ja seurataan, että näin tapahtuu, mitä on edellytetty, ja että me kykenisimme saamaan nämä tarvittavat laskentakriteerit yhtenäisiksi, jotta se kerätty tieto tästä seurannasta olisi myös luotettavaa ja tasavertaista. Ennen kaikkea tätä ajatusta, mikä on tässä lausumassa 3, kannattaa kyllä paimentaa, että todella tapahtuu sitten niin, että lastenohjelmien osalta tilannetta selvitellään tarkemmin ja harkitaan uudelleen velvoite lastenohjelmien tekstittämiseksi.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Olen tästä aiemmin käyttänyt jo puheenvuoronkin ja olen ehdottomasti tämän kannalla.
Yleiskeskustelu päättyi.