Täysistunnon pöytäkirja 65/2010 vp

PTK 65/2010 vp

65. TIISTAINA 15. KESÄKUUTA 2010 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

16) Hallituksen esitys laiksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta

 

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on entistä suositumpaa. Viime aikoina sovittelun piiriin tuotiin 11 880 rikos- ja riitatapausta. Kasvua edellisvuoteen on 7 prosenttia. Valtaosa rikoksista tulee sovitteluun poliisilta. Syyttäjiltä sovitteluun ohjautui rikostapauksissa alle viidennes.

Sovitteluun tulleista rikoksista ainoastaan 0,2 prosenttia oli vanhempien lähettämiä. Vanhempien sovitteluun lähettämien rikostapausten osuus on yllättävän pieni, kun huomioi alle 15-vuotiaiden osuuden tekijöiksi epäillyistä.

Vuoden 2009 aikana sovitteluun tulleista rikoksista 54 prosenttia oli virallisen syytteen alaisia ja asianomistajarikoksien osuus oli 46 prosenttia. Käynnistyneissä sovitteluissa päästiin sopimukseen 72 prosentissa rikoksista. Lähisuhdeväkivallan osuus sopimuksista oli vajaat 7 prosenttia. Sovittelun käynnistyminen ja siitä sopiminen saattavat ajoittua eri kalenterivuosille.

Arvoisa puhemies! Sovitteluissa tehtiin vuoden aikana erilaisia korvaussopimuksia yhteensä 10 749 kappaletta. Erilaisista korvausmuodoista rahallisia korvauksia oli 41 prosenttia ja työkorvauksia 5 prosenttia. Rahakorvausten ja työkorvausten yhteenlaskettu rahallinen arvo oli noin 1,9 miljoonaa euroa. Niin sanottuja aiheettomia sopimuksia oli kaikkiaan 54 prosenttia sopimuksista. Näistä 35 prosenttia oli anteeksipyyntöjä, 13 prosenttia vaatimuksista luopumisia, 6 prosenttia käyttäytymissopimuksia ja 0,6 prosenttia omaisuuden palautuksia.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu toimii erityisesti nuorten vankilakierteen ja jatkorikollisuuden ehkäisijänä. Se panee vastakkain rikoksen tekijän ja rikoksen uhrin. Rikoksen tekijä näkee tekonsa seuraukset ja joutuu sovittelemaan rikoksensa uhrin kanssa. Tämä on parempi vaihtoehto kuin oikeusprosessi ja oikeuden antama tuomio rikoksesta.

Sovittelutoimintaa käynnistettäessä korostettiin, että sovittelun mahdollisuutta täytyisi tarjota erityisesti nuorille rikoksentekijöille rikosseuraamusjärjestelmän vaihtoehtona. Nimenomaan vaihtoehtojen vähäisyys nuorten kohdalla rikosseuraamusvalikoimassa vaikuttaa siihen, että sovittelua halutaan kohdistaa tähän ryhmään. Viranomaisten näkemyksen mukaan sovittelutoiminnalla myös pystytään vaikuttamaan nuoriin rikoksentekijöihin, kun vaikutuksille alttiissa iässä oleva nuori kohtaa uhrinsa. Lisäksi alle 15-vuotiaiden ryhmän valikoitumista sovitteluun selittää tarve kohdistaa heihin niin sanottua varhaisen puuttumisen periaatetta.

Keskustelu päättyi.