Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan otettavaksi esitutkintalakiin ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin niin kutsuttua syyteneuvottelua koskevat säännökset. Syyttäjä voisi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä eikä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan toimittamista. Syyttäjä voisi samalla sekä myös silloin, kun tutkittavana on yksi kokonaan tai olennaisilta osin tunnustettu rikos, sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti.

Syyttäjä voisi myös tehdä rikoksesta epäillyn tai rikosasian vastaajan kanssa tuomioesityksen, jossa viimeksi mainittu tunnustaa rikoksen ja syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyltä rangaistusasteikolta. Tuomioesitys käsiteltäisiin epäillyn tai vastaajan sekä asianomistajan suostumuksella tuomioistuimessa tavallista oikeudenkäyntiä kevyemmässä tunnustamisoikeudenkäynnissä. Tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomioistuin tutkisi tunnustuksen pätevyyden ja muut tuomioesitykseen liittyvät kysymykset sekä tarvittaessa muut tuomioesityksessä tarkoitettuun rikokseen perustuvat vaatimukset.

Syyteneuvottelua koskevat säännökset soveltuisivat rikoksiin, joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kuusi vuotta vankeutta, ei kuitenkaan henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Syyteneuvottelun käyttämistä harkittaessa syyttäjän olisi otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja osallisuuskysymykset.

Seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä koskevat säännökset uudistettaisiin niin, että syyttäjä ei enää katsoisi syyttämättä jätetyn syyllistyneen rikokseen vaan toteaisi, että syytteen nostamisen edellytykset täyttyvät, mutta laissa säädetyllä perusteella enemmistä toimenpiteistä luovuttaisiin.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunnan mietinnössä esitystä arvioidaan laajasti. Esitys on periaatteelliselta kannalta varsin merkittävä mutta samalla ongelmallinen. Tämä on ilmennyt siinä, että asian valiokuntakäsittelyssä esitystä on arvosteltu voimakkaasti. Tähän nähden valiokunta pitää valitettavana, että hallituksen esityksessä ei ole käsitelty juurikaan näitä rikos- ja prosessioikeudellisen järjestelmän periaatteellisia lähtökohtia ja arvoja, joista esitys merkitsee käytännössä poikkeamista. Samalla valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, joskin perustuslakivaliokunta esittää perusteluissaan tarpeen pohtia eräitä muutoksia ehdotukseen.

Suomen oikeusjärjestykseen ei aiemmin ole sisältynyt syyteneuvottelua koskevaa sääntelyä, eikä sitä muistuttavia käytäntöjäkään ole prosessimenettelyssä muodostunut. Aikaisemmin on melko vahvasti torjuttu ajatus siitä, että valtion vastuulla olevasta rangaistusvastuun toteuttamisesta voitaisiin tapauskohtaisesti neuvotella. Tähän nähden valiokunta pitää perusteltuna, että neuvottelujen kohteena on ainoastaan rangaistusseuraamus, eivät tosiasiat eli se, mitä on tapahtunut.

Esityksen perusteluiden mukaan tarkoituksena on kohdentaa viranomaisresursseja tarkoituksenmukaisesti, tehostaa viranomaisten toimintaa ja nopeuttaa rikosasioiden esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä kuitenkin turvaten rikoksesta epäillyn sekä asianomistajan oikeudet. Esityksen tavoitteisiin nähden valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että uusi menettely ei johda oikeusturvan heikkenemiseen, eikä väärinkäytöksiin väärien tunnustusten muodossa. Myös hallituksen esityksessä ennakoitujen kustannussäästöjen toteutumista tulee tarkoin seurata. Valiokunta ehdottaa mietinnössä esitykseen useita muutoksia, joista osa puhtaasti on teknisluonteisia ja osa sellaisia, joiden avulla esityksen periaatteellisia ongelmia pyritään mahdollisuuksien mukaan vähentämään.

Merkittävimmät muutokset liittyvät siten syyteneuvottelujen sisältöön, tunnustamisoikeudenkäynnissä vastaanotettavaan näyttöön ja mahdollisuuteen saattaa syyttämättä jättämistä koskeva päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Ehdotettu syyteneuvottelua koskeva sääntely ei sisältäisi nimenomaista säännöstä syyteneuvottelujen sisällöstä tai siitä, miten syyttäjän tulisi syyteneuvotteluissa menetellä. Lakivaliokunta ehdottaa yhdenvertaisuussyistä esityksen täydentämistä syyteneuvottelumenettelyä koskevalla säännöksellä, ja mietinnön perusteluissa menettelyn sisältöä käsitellään yksityiskohtaisesti.

Asiantuntijakuulemisissa hallituksen esitystä on melko voimakkaasti arvosteltu siitä, että tunnustamisoikeudenkäynnissä ei otettaisi vastaan muuta todistelua kuin vastaajan tunnustus. Arvostelua on perusteltu sillä, että näytön arvioinnin varmuus on suoraan yhteydessä käytettävissä olevan selvityksen laajuuteen ja ainakin joissakin tapauksissa väärän langettavan tuomion mahdollisuus on tunnustamisoikeudenkäynnissä suurempi kuin normaalissa oikeudenkäynnissä. Jotta menettelyssä voitaisiin paremmin taata oikeudenmukainen lopputulos, ehdotettua sääntelyä tulee lakivaliokunnan mukaan täydentää siten, että myös syyteneuvottelumenettelyyn liittyvässä tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomioistuimelle on esitettävä kertynyt esitutkintamateriaali.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi sääntelystä, jonka mukaan syyttäjä voi tehdä niin kutsutun seuraamusluonteisen syyttämättäjättämispäätöksen, jossa hän katsoo syyttämättä jätetyn syyllistyneen rikokseen. Seuraamusluontoinen syyttämättä jättäminen korvattaisiin harkinnanvaraisella syyttämättä jättämisellä, jossa syyttäjä ottamatta syyllisyyteen kantaa katsoisi, että syytteen nostamisen edellytykset täyttyvät, mutta hän jollakin laissa säädetyllä perusteella luopuisi enemmistä toimenpiteistä eli jättäisi syytteen nostamatta.

Toisin kuin nykyisin seuraamusluontoisesti syyttämättä jätetyllä harkinnanvaraisesti syyttämättä jätetyllä ei olisi kuitenkaan oikeutta saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, onko hän syyllistynyt rikokseen. Lakivaliokunta katsoo perustuslakivaliokunnan tavoin, että sääntelyä on muutettava siten, että jatkossakin asia voitaisiin saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Arvoisa puhemies! Koska kyseessä on täysin uuden tyyppinen menettely, valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että asiaa arvioidaan ja tarpeen vaatiessa myös tehdään lainsäädäntöön muutoksia. Valiokunnan mietintöön sisältyy tähän liittyvä lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö seuraa ja arvioi syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamista ja toimeenpanoa periaatteellisten ongelmien ja järjestelmän uutuuden vuoksi ja antaa lakivaliokunnalle selvityksen lainsäädännön toimivuudesta vuoden 2017 loppuun mennessä."

Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause, joka koskee hallituksen esityksen hylkäämistä. — Kiitos.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Syyteneuvottelu on todellakin uutta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. On hyvä, että tämä tässä vaiheessa tullaan rajaamaan ainoastaan vähäisempiin rangaistuksiin elikkä sellaisiin, joista on maksimissaan kuusi vuotta vankeutta saatavissa, ja silloin ei tätä käytetä, kun on kyse seksuaalirikoksista tai lapsiin kohdistuneista asioista.

Suhtaudun tähän uuteen järjestelmään varauksellisesti, mutta niin oli moni valiokunnan jäsenkin suhtautunut tähän erittäin varauksellisesti. Jo lähetekeskustelussa otin tähän asiaan aika voimakkaasti kantaa, ja olen yhä näistä asioista todellakin huolissani. Tämä järjestelmä kuitenkin tuopi säästöjä, joita me tällä hetkellä tarvitsemme. Meidän oikeuslaitos on täynnä juttuja, siellä on valtava ruuhka, jotakin tässä hommassa on tehtävä tämän asian eteenpäinviemiseksi.

On hyvin todennäköistä, että lähivuosina, hyvinkin pian, tämä asia tulee todennäköisesti tähän saliin uudestaan käsittelyyn. Saa nähdä, tuleeko siinä vaiheessa se, että laajennetaan tämän käyttöä, vai mitä tehdään. Olen kiitollinen valiokunnalle siitä, että siihen tuli tämä kohta, että asiaa seurataan, ja toivon myöskin, että tämä seuranta tullaan tekemään huolellisesti, koska ei ole ihan leikin asia tämän asian kanssa toimiminen.