Janne  Sankelo  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys luonnonvarakeskuksen perustamisesta on kaikin puolin perusteltu, ja kannatan sitä. Tässähän ehdotetaan yhdistettäviksi MTT, Metla ja RKTL sitten vuoden 2015 alusta.

Tuossa valiokuntakäsittelyssä ainakin allekirjoittaneelle tuli hieman yllätyksenä se, että tämä nimikeskustelu käynnistyi asiantuntijatahon toimesta, mutta kuitenkin valiokunta päätyi harkinnan jälkeen hallituksen esitykseen sisältyvään lyhyeen Luonnonvarakeskus (Luke) -nimeen, joka oli mielestäni aivan oikea ratkaisu.

Pari asiaa vielä itse tästä mietinnöstä. Siis luonnonvarakeskuksen tuleva organisaatio on korostetusti tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, ja se, mikä mielestäni on todella tärkeää, on se, että luonnonvarakeskuksen toiminta on tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. "Se on osaltaan välttämätöntä keskuksen tieteellisen tutkimuksen ja kehittämistyön suuntaamiseksi sekä käytännöllisten, aidosti yhteiskuntaa palvelevien ratkaisumallien löytämiseksi." Se on juuri näin, ja minusta on tärkeää tässä taloudellisessa tilanteessakin, mitä tässä kehyksien yhteydessä on käyty, että tutkimus ja elinkeinoelämä tekevät yhteistyötä.

Samaan oikeastaan liittyy myös sitten, arvoisa puhemies, tämä luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkosto. Nythän sitä tullaan tarkastelemaan ja arvioimaan, ja mielestäni sen johtopäätöksen sen verkon osalta tulee olla se, että pitää kyetä luomaan uutta. Ja tämä varmasti on se johtotähti sitten, kun arvioidaan tätä toimipaikkaverkostoa tulevaisuudessa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Luonnonvarakeskus-kokonaisuus on asia, jossa tulisi ottaa huomioon erityisesti pohjoiset olosuhteet ja asiat. Meillä tulee olemaan hyvin paljon muutoksia ilmastossa ja ympäristössämme muutenkin. Toivoisin, että kun tämä luonnonvarakeskus aloittaa toiminnan, nämä asiat otettaisiin vahvemmin huomioon.

Pohjoisin aluekeskus — aluekeskuksia tulee ilmeisesti olemaan neljä, jos oikein ymmärsin — tulee sijoittumaan Ouluun. Meillä Lapissa on todella suuri huoli tästä asiasta, koska meillä on RKTL:n, Metlan ja MTT:n tutkimusyksiköitä ja toimintoja hyvin paljon Lapissa, ja nyt esimerkiksi MTT:n puolella on tilanne se, että suurin osa henkilöstöstä on eläköitymässä lähivuosina. Jos tässä tullaan tekemään nämä eläkkeiden kautta tulevat säästöt, siinä tulee käymään niin, että kun keskus on Oulussa ja eläkkeelle jäämiset tapahtuvat Lapissa, niin Lapissa tutkimustoiminnot tulevat vähenemään todella rajusti. Tämän halusin tuoda esille, koska Lapista tämmöiset terveiset minulle laitettiin matkaan tämän asian esilletuomisessa.

Luonnonvarakeskuksen resurssit kokonaisuudessaan tulevat vähenemään, rahoja tullaan leikkaamaan todella rajusti. Samanaikaisesti kuitenkin luonnonvarakeskuksen määrärahoista menee huomattava osa Senaatti-kiinteistöille eli vuokrakuluihin. Vuokrakulut ovat monessa tutkimuslaitoksessa aivan älyttömät. Meille on rakennettu eri puolelle Suomea tutkimuslaitoksia aluepoliittisilla päätöksillä, erilaisilla tukipäätöksillä, ja sen jälkeen, kun sen alueen kehittämiseksi nämä rahat on myönnetty, tutkimuslaitoksista on tullut Senaatti-kiinteistöjen rakennuksia, ja nyt huomattava osa alueen toimintarahoista menee samojen kiinteistöjen vuokrien maksamiseen.

Todellakin toivon, että Senaatti-kiinteistöt-asiaa tultaisiin lähiaikoina kehittämään. Käsitykseni mukaan tarkastusvaliokunnassa ollaan eduskunnassa tätä asiaa työstämässä. Toivottavasti tämä asia saadaan käsiteltyä nopeasti, jotta muun muassa Suomen luonnonvarapuolen tutkimusmäärärahat eivät mene Senaatti-kiinteistöjen vuokrien maksamiseen.

Tutkimuksellamme on paljon uusia haasteita edessään. Aikaisemmin jo mainittiin nämä ilmastonmuutosasiat, mutta erityisesti meillä pohjoisessa ovat nämä arktiset asiat hyvin paljon esillä. Niitä tulisi tutkia enemmän ja katsoa, mitä uusia mahdollisuuksia meillä on luonnossa. Hyvää on se, että nämä tutkimuslaitokset nyt yhdistetään, ja toivon mukaan saammekin myöskin sitten heidän voimavaroistaan uusia kuvioita liikkeelle, jotta saamme paremmin elinkeinoelämän asioita vietyä eteenpäin.

Olen tänään jo aikaisemmin tässä salissa tuonut esille nämä mahdollisuutemme: metsä, luonnonvarat, matkailu, ilmasto, energia. Kaikkiin näihin asioihin tarvitsemme lisää tutkimuspuolen asioita, jotta voimme entistä paremmin käyttää nämä asiat Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Meillä on valtavasti Suomessa eri puolilla mahdollisuuksia, mutta tutkimusta tulisi lisätä eikä leikata, niin kuin tässä lähiaikoina on pahasti käymässä.

Yhtenä asiana otan esille RKTL:n määrärahat ja toiminnot eli petoasiat. Tässä salissa olemme keskustelleet useita kertoja viime aikoinakin siitä, että petovahinkomäärärahoja pitäisi lisätä korvauksiin, lisää ja lisää, mutta meidän myöskin tulisi lisätä määrärahoja vahinkojen vähentämiseen. Suurin määräraha, mihin nyt tarvittaisiin lisäystä näissä kokonaisuuksissa, on, että RKTL:lle tarvitaan lisää resursseihin rahaa.

Esimerkiksi karhupuolen asiat. Poroparlamentissa viime viikolla eri puolilta poronhoitoaluetta poromiehet sanoivat minulle, että suurin vahinkojen aiheuttaja on todellisuudessa karhu. Karhu on vain siitä petollinen, että sen aiheuttamia vahinkoja ei löydy eikä näe missään. Kaikki, jotka luonnossa ovat kulkeneet, vain tietävät sen, että karhujen määrä on lisääntynyt huikeasti. Karhujen aiheuttamien vahinkojen määrä on lisääntynyt huikeasti, mutta nehän eivät näy missään, koska vahingot tapahtuvat kesällä.

Nyt tarvittaisiin RKTL:lle lisää määrärahoja ja toimintaresursseja, että me saisimme selvitettyä karhujen aiheuttamat todelliset vahingot. Esimerkiksi dna-tutkimus siitä — saadaan karhun ulosteista tutkittua — kuinka paljon eri karhuja poronhoitoalueella on. Ruotsissa nämä tutkimukset on paikallisen RKTL:n toimesta tehty ja on saatu huikeita määriä, paljonko on karhuja ja niiden aiheuttamia vahinkoja.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee vahvan ja tukevan luonnonvarakeskuksen, mutta onko keskittäminen tässä asiassa se paras keino, kysyn. Suomessa on rikkaat luonnonvarat, meidän malmeista olemme käyttäneet kestävästi vain muutaman prosentin, metsää meidän pinta-alasta on kaksi kolmasosaa, suo- ja vesialueet ovat erityisen haastavat eri puolilla Suomea. On kaavailtu, että Suomesta tehdään biotalouden, bioenergian mallimaa. Se tarkoittaa sitä, että meillä täytyy olla todella hyvää, ajantasaista, kansainvälistä tutkimusta ja miettimistä luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamisesta myöskin.

Nyt hallitus esittää, ja asiaa on käsitelty jo valiokunnissakin, että kolme erillistä tutkimuskeskusta yhdistetään yhdeksi vuoden 2015 alusta. Tästä luonnonvarakeskuksesta tulisi Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos, ja olen muutamasta asiasta edelleenkin hiukan ihmeissäni ja kyselen esimerkiksi luonnonvarakeskuksen resurssien perään, koska niskaansa tämä uusi tutkimuslaitos saa 25 prosentin säästöt ja nyt myöskin kehysriihessä on pistetty vielä vuosittain 0,5:n tai melkein miljoonan euron säästöt kehiin, niin että mittavissa taloudellisissa vaikeuksissa ollaan jo sen lähtökuopissa.

Toiseksi olen huolissani toimipaikkaverkostosta. Vaikka Oulu tässä pärjääkin, niin silti toivon, että kun esimerkiksi Paltamossa on Euroopankin mittakaavassa merkittävä kokeellinen kalantutkimuslaitos, tämä edelleenkin tulisi säilymään. Me tarvitsemme alueellista tutkimusta ja kehittämistä eteenpäin juuri siellä, missä nämä luonnonvarat sijaitsevat, ja toivon, että juuri nämä arktiset asiat pohjoisessakin nousevat esiin ja nämä erilaiset toimipisteet pystyvät siellä tulevaisuudessa myöskin säilymään.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä edustajakollegat Vehkaperä ja Maijala kantoivat huolta tästä toimipaikkaverkostosta. Valiokunta on tietysti oman kantansa tähän ottanut, ja voin ihan suoraan täältä nyt sitten lukea: "Alueellinen kattavuus on tällä hetkellä nykyisten tutkimuslaitosten vahvuus, joka tulee säilyttää." Ja ehkä tähän Maijalan huoleen enemmän vielä vastata: "pohjoisten olosuhteiden erityiskysymysten ja arktisten luonnonvara-asioiden erikoisosaamista tulee edistää". Eli, arvoisa puhemies, ainakin maa- ja metsätalousvaliokunta on kyllä tähän mietintöön kirjannut vahvasti tämän tahtotilan, ja uskon, että tämä tulee nyt sitten koko eduskunnan tahtotilaksi, että näitä asioita painotetaan. Tässä on sitten tämän perustettavan luonnonvarakeskuksen toimivalle johdolle selkeitä suuntaviivoja siitä, miten sitä toimipaikkaverkostoa kehitetään.

Se on varmasti totta, niin kuin tuossa edellä olleessa kuuden tunnin keskustelussa valtiontalouden kehyksistä kävi ilmi, että valtiolla ei raha nykyisellään riitä ja jokaista sektoria säästöt koskevat, ja kun tosiaan luonnonvarakeskuskin toimii yhteensä 38 paikkakunnalla, niin varmasti pitkin matkaa tullaan näkemään esityksiä tämän toimipaikkaverkoston karsimiseksi. On erittäin tärkeää, että tässä yhteydessä valiokunta on nimenomaan kiinnittänyt huomiota siihen, että toimipaikkaverkostoa ei pidä karsia osaoptimoiden niin, että luonnonvarakeskus esittää ikään kuin oman viivansa alla sitten, että tässä on saatu säästöä aikaan, ja samalla ne kustannukset kiinteistöistä kuitenkin Senaatti-kiinteistöjen kautta vyöryvät sitten valtionhallinnon muille toiminnoille.

Elikkä on erittäin tärkeää, että tämä kokonaistaloudellisuus otetaan huomioon sitten, kun näitä toimipaikkaverkostoja pohditaan niin luonnonvarakeskuksessa kuin kaikissa muissakin valtionhallinnon toiminnoissa. Tämä on avain sellaiseen kestävään taloudenpitoon, mitä nyt tässä ajassa tarvitaan.