Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on muuttaa maatalousyrittäjän ja muun yrittäjän sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan samoin kuin sairausvakuutusmaksun määräytymisperustetta. Esitys on valmisteltu kolmikannassa ja liittyy lisätalousarvioon.

Esityksen yhteydessä ei ole muilta osin haluttu hallituksen puolelta puuttua sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen määräytymiseen. Valiokunta on saanut selvitystä siitä, että hallitus valmistelee parhaillaan esitystä, jonka tarkoituksena on korjata eräiden erityisryhmien kohdalla havaittuja puutteita. Se on nyt tässä vaiheessa valiokuntaa tyydyttänytkin, ja jäämme odottamaan hallituksen mahdollisia esityksiä noilta osin. Voidaan mainita, että esimerkiksi sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahakysymys on ollut pulmallinen tässä yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on kuitenkin hieman sorkkinut hallituksen esitystä siitä syystä, että tekstiosassa oli aika selkeästi sanottu, että synteettiset optiot tulisivat huomioon otetuiksi, kun määritellään päivärahojen määriä. Kuitenkaan itse lakitekstissä niin ei ollut, sitä ei ollut viety itse lakitekstiin. Tästä syystä valiokunta on tehnyt tätä koskevan muutosesityksen.

Arvoisa puhemies! Myös eräs asia on ollut mielenkiintoinen tämän talon työskentelyn kannalta sikäli, että tämän asian tulo saliin on viipynyt osittain sen johdosta, että vastalauseeseen liittyvä tekninen käsittelymahdollisuus on ollut pohdittavana. Tähän asiayhteyteen liittyi useampiakin lakialoitteita, mutta lopuksi valiokunta päätti, ettei ota niitä käsittelyyn. Valiokunnan päätös on kuitenkin äänestyksen tulos.

Niilo Keränen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt hyvän ja tarpeellisen esityksen sairausvakuutuslain muuttamiseksi. Tämän lakimuutoksen pääasiallinen tarkoitushan on korjata se epäkohta, joka on sisältynyt maatalous- tai muun yrittäjän sairausvakuutuksen päivärahan määräytymiseen. Vuonna 93 toteutetun tuloverolainuudistuksen jälkeen yrittäjän verotuksen ansiotulo ei enää ole vastannut yrittäjän työpanoksen arvoa ja lyhytaikaisen sairastamisen turva määräytyy eri tavalla kuin työkyvyttömyyseläke. On hyvin perusteltua, että tämä epäkohta tällä lailla nyt korjataan.

Sen sijaan ei hallitus eikä myöskään sosiaali- ja terveysvaliokunta ole korjannut sairausvakuutuslain samaan pykälään sisältyvää toista epäkohtaa eli niin kutsuttua nollapäivärahaa. Vuoteen 96 asti oli olemassa, kuten tiedämme, vähimmäispäiväraha. Mainitun vuoden alusta sairausvakuutuksen päivärahaa ei kuitenkaan makseta, jos vuositulo on alle 5 000 markkaa.

Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan päivärahalla on tarkoitus ensi sijassa korvata ansionmenetystä. Edellisen samoin kuin nykyisen hallituksenkin logiikka on, että kun pienituloisille ei tule juurikaan ansionmenetystä, he eivät tarvitse päivärahaa. Aktiivisesti on kuitenkin unohdettu, että samassa pykälässä päivärahan perusteeksi mainitaan kuitenkin myös "korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista". Niin ikään sairausvakuutuslain 18 b §:ssä, joka käsittelee nollapäivärahalaisten harkinnanvaraista päivärahaa, jos sairaus jatkuu yli 60 päivän, päivärahan perusteeksi todetaan myös, että se on toimeentuloturvan kannalta välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Sairausvakuutuslain henki siis näyttää olevan, että päivärahalla korvataan paitsi ansionmenetystä myös sairauden hoitamisesta aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia sekä turvataan toimeentuloa. Jokaiselle tulottomalle tai alle 5 000 markkaa vuodessa ansaitsevalle tulee sairauden pitkittyessä siis ainakin 60 päivän omavastuu, jolloin hän ei saa mitään korvausta sairauden aiheuttamista niin kutsutuista omavastuukustannuksista. Toki lääke- ja lääkärikustannuksista Kela korvaa osan, kuten kaikille muillekin. Tarveharkintaista päivärahaa 60 sairausvuorokauden jälkeen taas on maksettu vuosittain noin 1 500 henkilölle niistä kaikista noin 15 000:sta, jotka vuosittain saavat niin kutsuttua nollapäivärahaa. Tarveharkintaista päivärahaa nimittäin leikkaavat tehokkaasti puolison tulot. Jo puolison 800 markan kuukausitulot leikkaavat päivärahaa 60 markasta 50 markkaan ja puolison 3 200 markan kuukausituloilla tarveharkintaista päivärahaa ei enää makseta. Erityisen ongelmallinen on vähätuloisen tilanne silloin, kun hän sairastuu eläkkeelle johtavaan pitkäaikaiseen sairauteen. Hän joutuu olemaan nollapäivärahalla vuoden ajan, vaikka eläkkeen aiheuttama sairaus olisi kuinka vaikea.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimesta on useaankin kertaan vakuutettu, että lama on ohi. Velkaa maksetaan joka vuosi pois kovemmalla vauhdilla kuin talousarviota tehtäessä osataan ennakoida. Työntekijöille on ollut mahdollista antaa muhkeat verohelpotukset. Sen sijaan laman ja säästötalkoiden vuoksi tehtyjä leikkauksia kaikkein vähäosaisimmille ei vain saada korjatuiksi. Näistä tulottomista ja pienituloisista, jotka nyt eivät sairastuessaan saa sairausvakuutuksen päivärahaa, merkittävä osa on kotiäitejä, jotka säästävät kuukausittain yhteiskunnalle tuhansia markkoja hoitamalla lapsensa itse sen sijaan, että veisivät lapset yhteiskunnan raskaasti subventoimaan päivähoitoon. Samalla he tyytyvät omaan tulottomuuteensa ja koko perheen alhaisempaan tulotasoon kuin kanssasisarensa, näissä perheissä kun on vain yksi tulonsaaja eikä yksi tänä aikana taatusti pysty ansaitsemaan samaa tulotasoa kuin kaksi tulonsaajaa.

Niinpä olemme, samalla kun hyväksymme hallituksen tässä lakiesityksessä esittämät muut korvaukset ja korotukset, keskustan toimesta jättäneet valiokunnan mietintöön vastalauseen. Valiokunta toteaa mietinnössään nollapäivärahan ongelman, mutta ei esitä sen korjaamista. (Ed. Stenius-Kaukonen: Höpö, höpö!) Vastalauseessamme esitämme, että kun kyseiseen sairausvakuutuslain pykälään nyt puututaan, samalla korjattaisiin myös tämä puute.

Arvoisa puhemies! Tulenkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, että 16 §:n 1 momentti hyväksyttäisiin vastalauseen esittämässä muodossa. Momentin viimeisen lauseen tulee siis kuulua: "Päiväraha on kuitenkin aina vähintään 65 markkaa päivältä." Hallituksen esityksessä se kuuluu: "Päivärahaa ei makseta, jos työtulot ovat alle 5 000 markkaa." Hallituksen esittämä korjaus tulee esityksen mukaan maksamaan tasapainotilanteessa noin 27 miljoonaa markkaa vuodessa. Vastalauseen muotoilun hinta on noin 35 miljoonaa markkaa vuodessa.

Edelleen, arvoisa puhemies, tähän hallituksen esitykseen sisältyy näkökohta, jota ei myöskään valiokuntakäsittelyssä havaittu. Uusi laki tulee heikentämään taiteilijoitten, erityisesti kuvataiteilijoiden, sairaus- ja äitiyspäivärahaa. Tämä johtuu siitä, että yrittäjänä toimivien kuvataiteilijoiden yrittäjäeläketulo on usein alhaisempi kuin verotettava tulo. Näiltä osin hallituksen esitys on yksioikoinen ja yksiselitteinen, ja kuvataiteilijoiden päivärahat tulevat uuden lain myötä pienenemään. En kuitenkaan, arvoisa puhemies, pysty nyt tässä esittämään näiltä osin muutosta lakiesitykseen. Sen sijaan esitän hallitukselle toivomuksen, että hallitus huomioisi opetusministeriön Taisto-työryhmän viimevuotisen muistion ja korjaisi tämän taiteilijoita koskevan epäkohdan.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Tähän nollapäivärahaproblematiikkaan liittyen hallitus teki kehysriihen yhteydessä periaatepäätöksen, jonka mukaisesti ensi vuoden alusta tiettyjä väliinputoajatapauksia korjattaisiin. Tämä koskee muun muassa työeläkekuntoutujia, työttömyysaikana sairauspäivärahalle joutuneita ja myös kansaneläkekarenssia, eli suurta osaa niistä kysymyksistä, jotka ed. Keränen nosti puheenvuorossaan esille, tullaan korjaamaan. Korostan kuitenkin sitä, että ed. Keräsen ja keskustan vaatimaa muutosta, että kaikki saisivat automaattisesti minimisairauspäivärahan, ei ole tarkoitus tehdä sen periaatteen vuoksi, että kysymys on lähinnä menetetyn ansion korvaamisesta.

Ben  Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on mieliteemansa kanssa liikkeellä eli vaatimassa kotirouville sairauspäivärahaa. Kotirouvat ovat keskustan mielestä köyhiä. Nimittäin ed. Jäätteenmäen köyhyyspaketissa aivan erikseen oli kotirouvien sairauspäiväraha. Ovatko kotirouvat todella köyhiä? He ovat kyllä tulottomia, mutta millä he tulevat toimeen? Hehän tulevat toimeen sillä, että joko heillä on omia säästöjä tai sitten heidän puolisonsa on sellaisessa tilanteessa, että koko perhe voi elää puolison tuloilla. Nyt kun tällainen kotirouva sairastuu, niin onko ajateltavissa, että se elanto, jonka hän saa puolisoltaan tai esimerkiksi omista säästöistään, jotenkin häviää sairastumisen myötä? Ei tietystikään. Hänen elantonsa ja tulonsa säilyvät täysin ennallaan, eikä ole mitään syytä veronmaksajien rahaa ruveta siihen kohteeseen kaatamaan. Sitä paitsi, kun tavallinen palkansaaja sairastuu, niin hänen kohdallaan tulot pienenevät, mutta keskusta vaatii, että kun kotirouva sairastuu, niin hänen kohdallaan tulot suurenevat.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Keränen antoi tarkoituksellisesti harhaanjohtavan kuvan valiokunnan mietinnöstä ja käsittelystä. Valiokuntahan toteaa, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallitus valmistelee esitystä, jonka tarkoituksena on korjata eräiden erityisryhmien kohdalla havaittuja puutteita, ja valiokunta pitää tärkeänä päivärahajärjestelmässä havaittujen puutteiden korjaamista. Kuten ministeri Perho totesi, mehän valiokunnassa varsin hyvin tiedämme, että nollapäivärahaa koskeva korjausesitys on tulossa, koska valtioneuvosto on tehnyt siitä jo periaatepäätöksen. Jatkan tästä tarkemmin vielä seuraavassa puheenvuorossani.

Mutta ed. Zyskowiczin kanssa olen kyllä täysin eri mieltä siitä, mikä on kotirouvien tilanne. Monta kertaa kotirouvakin joutuu hankkimaan hoitajan lapsellensa, kun hän joutuu sairaalaan, ja muutenkin tilanne, missä joudutaan niin sanotusti kotirouvaksi, johtuu usein siitä, että henkilö saattaa olla pitkään sairastanut jonkin verran eikä tunnusteta, (Puhemies koputtaa) että hän on sairauspäivärahaan oikeutettu. Loppujen lopuksi hän putoaa todella ojasta allikkoon, saa nollapäivärahan. Näihin asioihin pitää myöskin saada korjaus. (Puhemies koputtaa) Siitä olen keskustan kanssa samaa mieltä.

Niilo Keränen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan ainoastaan ed. Zyskowiczille. Jos oletetaan, että tämän päivän suomalaisen keskitulo on 150 000 markkaa vuodessa, kahden tulonansaitsijan yhteenlasketut tulot ovat 300 000 markkaa vuodessa. Verotuksen progressiosta johtuu, että jos perheessä olisi vain yksi tulonsaaja, hänen tulisi ansaita noin 400 000 markkaa vuodessa. Kuinka monta perheenisää tai -äitiä, joka yksin on ansaitsemassa, ed. Zyskowicz luulee tässä maassa olevan, joka ansaitsee 400 000 markkaa vuodessa?

Anne   Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz jo aiemmin, kun tätä nollapäivärahalakia tehtiin, puhui myös kotirouvista ja uskoi silloin, että kyse on pelkästään kotirouvista, jotka joutuvat tämän lain piiriin, mutta nyt on selvästi muutaman vuoden aikana ollut nähtävissä, että tämän lain piiriin joutuu myös yrittäjiä. Tunnen useita yrittäjiä, joilla on ollut sellainen tilanne, että heillä ei ole joko alkaneesta sairaudesta johtuen tai muusta syystä ollut tuloja niin paljon, että he pääsisivät ansiosidonnaisen sairausvakuutuksen piiriin. Senpä takia heidät katsotaan tulottomiksi jopa siinä tilanteessa, että henkilö on saanut sydänkohtauksen ja joutuu useita vuosia olemaan sairaslomalla. Mielestäni on väärin, että nollapäivärahatilanteesta puhutaan ainoastaan kotirouvien tilanteena. Tähän joutuu moni muukin henkilö.

Bjarne Kallis /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Muistan, kun vuonna 95 ed. Zyskowicz samoilla perusteluilla puhui sairausvakuutuslain minimipäivärahan poistamisen puolesta. Silloin hän puhui kotirouvasta, joka pujottelurinteessä katkaisee jalkansa. Mutta, ed. Zyskowicz, tässähän mainittiin, että myöskin yrittäjät ja maatalousyrittäjät ovat tämän takia kärsineet kuusi vuotta, mutta nyt asia korjataan.

Muutama kuukausi tuon jälkeen, kun kentällä kiersimme, kansanedustajat, tuli erilaisia kohtuuttomia tapauksia vastaan. Oli henkilö, joka oli tuloton ja todettu syöpää sairastavaksi ja jolle myönnettiin eläke, mutta kun eläke tulee vasta vuoden kuluttua, yksi vuosi hänen piti olla ilman minkäänlaista päivärahaa. Sellaisia henkilöitä on myöskin olemassa, ja he kärsivät edelleen. Kyllä minimipäivärahan palauttaminen on sosiaalisista syistä aivan tarpeellinen, (Puhemies koputtaa) ja sitä kristillisdemokraatit aikovat ajaa.

Hannu Aho /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille: Rouva-nimikkeen takana voi olla paljon tässä maassa naisia, jotka kokevat suurena loukkauksena tämän tyyppisen keskustelun. Mutta jos tämä on kokoomuksen linja, että tällä tavalla pitää käsitellä kansalaisia, niin mikäs siinä. Meillä on erittäin paljon tosiasiallisia tilanteita, joissa tulee todella nollapäiväraha. Siihen voidaan kyllä laittaa katto, jos me riitelemme siitä, onko minkälaisia tuloja missäkin perheessä, milloin tämä voi toteutua.

Marjatta Vehkaoja  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Halusin reagoida ed. Zyskowiczin puheenvuoroon. Minusta on ihan turha nyt täällä kehuskella sillä, että on osattu vuonna 95 nollapäivärahaan siirtyä sairausvakuutuksessa. Kyllähän se historia nyt täytyy tunnustaa, että siihen on lama yhtenä syynä. Toinen syy kyllä, ja entiseen tuskin on enää paluuta, on ollut myöskin vakuutusperiaatteen terävöittäminen: kun henkilöiden tulot jäävät alle tietyn rajan, jolloin voidaan olettaa, että he eivät niillä tuloilla voi pääsääntöisesti edes tulla toimeen, heidän sairaudenaikainen toimeentulonsa järjestetään harkinnan perusteella, niin kuin nyt tässä kuviossa juuri on.

Nyt on huomattu lisää väliinputoamisia. Tämä hallituksen esitys niitä myöskin paikkaa, mikä on erittäin hyvä asia. Näen itse, että tämä nyt tulee olemaan jatkossa se tie, jota mennään. Ei ole paluuta vuoden 95 tilanteeseen tässä kysymyksessä. Sen verran realisti kyllä itse tahdon olla.

Ed. Kalliksen mainitsema seikka on juuri yksi paketissa oleva, (Puhemies koputtaa) työn alla oleva asia, joka tulee kuntoon tuota pikaa, ensi vuoden alusta.

Ben Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä ministeri Perho ja monet muut ovat todenneet, on myönnettävä, että kun kategorinen nollapäivärahauudistus tehtiin, syntyi väliinputoajaryhmiä, joiden osalta tilannetta on korjattu ja ollaan korjaamassa.

Mutta peruskysymys, jonka halusin nostaa esiin, on kysymys siitä, että jos meillä on tuloton henkilö, joka terveenä ollessaan elää esimerkiksi puolisonsa elatuksen varassa, pitääkö meidän olettaa, että kun tämä henkilö sairastuu, puoliso, joka huolehtii hänen elatuksestaan silloin, kun hän on terve, sanoo puolisolleen, että kun olet nyt sairas, nyt minä en sinua elätä ja nyt on veronmaksajien aika sinua elättää? Sitten veronmaksajat rupeavat maksamaan hänelle päivärahaa, jota hänelle siis ei makseta, tuloa muualta, kun hän on terveenä.

Tämä on se logiikka, joka on keskustan ehdotuksen takana, että pitää maksaa kaikille, kotirouville ja muille, sairausajalta päivärahaa. Tätä logiikkaa en hyväksy, vaan lähden siitä, että sairauspäiväraha maksetaan siitä, että on koitunut ansionmenetystä sairauden vuoksi. Henkilölle, joka on tuloton, joka elää esimerkiksi säästöillään (Puhemies koputtaa) tai elää puolison elannon varassa, ei koidu ansionmenetystä siitä, että hän sairastuu.

Irja  Tulonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen eri mieltä ryhmämme puheenjohtajan Ben Zyskowiczin kanssa. Hänellä on yksi tärkeä ajatusvirhe. Hän esittää, että Suomessa on vielä kotirouvia. Meillä on, Ben Zyskowicz, kotiäitejä, joiden täytyy olla mukana hoitamassa perhettä. Heidän täytyy osallistua yhteiskuntaan. Me tiedämme tasan tarkkaan, mitkä ovat ne ongelmat, kun äiti, oli nuori tai vähän vanhempi, jää kotiin, mihin loukkuun hän putoaa. Toivon, että eduskunta jatkaa tätä uudistusta. Semmoiseen loukkuun ei ketään saa ajaa. Me tiedämme sen.

Tämä on nyt ihan hyvä nollapäivärahan uudistus. Tätä täytyy ihan selkeästi jatkaa. Kotiäitien tulee saada eläketurva. Heidän tulee saada sairauspäivärahat. Heidät tulee asettaa samaan asemaan kuin perheessä ovat perheen muutkin jäsenet. Ben Zyskowicz on tässä väärässä. Hän ajattelee hyvin vanhanaikaisesti tässä asiassa.

Liisa  Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kokoomus on kyllä vuosikymmenet ollut tällä linjalla, jolla keskusta on ollut koko ajan. Te olette olleet myös keskustan kanssa samassa hallituksessa, olemme noudattaneet pohjoismaista universaalia sosiaalipolitiikkaa, joka on taannut turvaverkon kaikille kansalaisille. Vuonna 95 teillä vasta suunta muuttui, jolloin te olitte valmiita poistamaan turvaverkon osalta kansalaisista silloin, kun siirryttiin tähän, että osa olisi saanut harkinnanvaraista tukea. Tilastojen mukaanhan tämä ei kuitenkaan ole käytännössä toteutunut, vaan on todella harvoja tapauksia, jotka ovat tukea saaneet. Osa on todella pudonnut kokonaan loukkuun. Heitä on tuhansittain, jotka odottavat eläkettä ja odottavat muita toimenpiteitä.

Tietenkin on hyvä, että näitä korjataan. Olin ilahtunut lupauksesta, joka kuului myöskin hallituspuolueitten suunnalta, että (Puhemies koputtaa) nollapäiväraha palautetaan. Tätä täytyy ajaa.

Päivi  Räsänen  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Zyskowiczin puheenvuoro vahvisti todellakin sitä näkemystä, että hallituksen lupaukseen minimipäivärahan palauttamisesta ei todellakaan voi sinisilmäisesti luottaa, ja ajattelen, että oppositio teki aivan oikean ratkaisun esittäessään muutosta jo tässä vaiheessa, mistä tulemme pian äänestämään.

Ed. Zyskowicz ei ilmeisesti ole oivaltanut sitä, että kotiäidit, vaikka eivät saakaan työstään palkkaa, tekevät rahanarvoista työtä. Jos kotiäiti ei pysty hoitamaan lapsia, perhe joutuu järjestämään lapsille hoidon, joka maksaa. Sama koskee muuten myös huomattavaa osaa omaishoitajista, jotka toimivat ilman omaishoidon tukea vanhusten ja vammaisten hoitajina.

Niilo  Keränen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on aavistuksen verran myös oikeassa siinä, että päivärahalla on ensi sijassa tarkoitus korvata ansionmenetystä. Kuitenkin samassa sv-lain 4 §:ssä todetaan, että päivärahan perusteena on myös korvaus tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista, ja 18 b §:ssä todetaan, että sairaspäiväraha on myös toimeentuloturvan kannalta välttämätön silloin, kun se on harkinnanvaraista.

Ben Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En ole yllättynyt siitä, että olen jäänyt tässä aika lailla yksin myös omassa ryhmässäni, koska totta kai on aina suosittua se, että voidaan veronmaksajien rahaa jakaa erilaisiin hyviin tarkoituksiin erilaisille kohderyhmille.

Mutta verrataanpa nyt kahta sairastuvaa henkilöä. Meillä on pienituloinen palkansaaja. Hän sairastuu. Mitä hänelle tapahtuu? Hänen ansionsa pienenevät, ed. Keränen. Sairauspäiväraha on esimerkiksi 60 prosenttia palkasta, eli kun hän sairastuu, hänen ansionsa pienenevät. Mutta otetaan sitten kotiäiti. Kun hän sairastuu, mitä te vaaditte, että hänelle tapahtuu? Te vaaditte, että hänen ansionsa suurenevat, kun hän sairastuu. Kun hän on terve, hän on tuloton ja elää esimerkiksi omilla säästöillään tai puolisonsa tuloilla, ja kun hän sairastuu, te vaaditte, että hänen ansionsa siitä paranevat. Ei tämä ole oikeudenmukaista eikä tasapuolista näitä kahta sairastuvaa henkilöä silmällä pitäen, vaan idea on se, että kun henkilö sairastuu, sairauspäivärahalla korvataan ansionmenetystä. Jos ei henkilöllä ole ansiota, jota hän menettää, ei ole mitään mieltä ansionmenetystä lähteä korvaamaan. (Puhemies koputtaa) Sitten on muut järjestelmät, lääkekulukorvaukset ja muut, joilla molemmille korvataan itse sairastamisen kuluja.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella ed. Zyskowiczilta on mennyt terä tässä kotiäitien vastaisessa ristiretkessä.

On todella niin, että sairastuminen aiheuttaa kuluja. Kiinnitän myös huomiota siihen, että kun ihminen putoaa sairauspäivärahalle, hänen verotuksensa kiristyy, koska hän menettää ansiotulovähennyksen, joka tänä päivänä saadaan ansiotuloista ja yrittäjätuloista. Jo tällä tavalla sairastuva ihminen on laitettu hieman huonompaan asemaan. Mielestäni sairastumisen kustannukset pitää ottaa ihmisten arjessa huomioon.

Jouko  Jääskeläinen  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että todellakin kristillisdemokraatteja tarvitaan tulevaan hallitukseen, että tämä asia saadaan kuntoon.

Ed. Zyskowicz, tiedättekö, kuka on kaikkein pienituloisin? Hän on se kotiäiti, joka hoitaa vanhusta, vammaista, pitkäaikaissairasta, lasta kotona, eikä saa mitään palkkaa. Jos hän vielä sairastuu, häneltä jää monta tärkeää tehtävää tekemättä, tulee ehkä lisää kuluja, ehkä joudutaan palkkaamaan sijaisia jne. Minusta todellakin tähän asiaan on saatava korjaus. Miten me voimme uskoa hallituksen puheisiin siitä, että työtä ja perhettä pitää paremmin yhteensovittaa, jos tätäkään asiaa, ed. Zyskowicz, ei saada kuntoon?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on donquijotemainen tunnelma. Tuulimylly on tällä hetkellä nollapäivärahan poisto. Arvoisa ed. Zyskowicz puolustaa koko ajan edelleenkin nollapäivärahan säilyttämistä. Ministeri Perho vieressä toteaa, että hallitus on ottanut asian hoitaakseen, ja oppositio ei kuitenkaan usko tähän ja haluaa tehdä oman esityksensä. Eli kyllä nyt tuntuu, että sekä oppositio että ed. Zyskowicz taistelevat tuulimyllyä vastaan.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Niinistö aikanaan sanoi, että ed. Salon ei pidä sekaantua sosiaalipolitiikkaan, mutta tässä asiassa kyllä haluan ihmetellä kokoomuksen linjaa perheen suhteen, jossa äiti hoitaa lapsia ja sairastuu ja lapset jäävät kenties ilman hoitoa. Millä tavalla tässä yhteydessä pitäisi perheen lapsista pitää huolta? Pitäisikö mennä pankkiin ja ottaa laina, kun äiti on sairaalassa?

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on häpeäksi koko hallitusrintamalle. (Naurua) Onneksi hän on yksin ja sekä hänen edessään että takanaan löytyy vahvoja kokoomusnaisia, jotka toivon mukaan jyräävät hänet tässä tai ehkä antavat hänelle täsmäopetusta siitä, milloin tullaan niin sanotusti kotirouvaksi tai yhtä hyvin kotiherraksi, jolla ei ole tuloja. Täällä on tuotu lukemattomia esimerkkejä siitä: omaishoitaja, pieniä lapsia kotona hoitava. Kotihoidon tuki loppuu, omaishoidon tuki loppuu, jos niitä ylipäänsä saa, ja silloin tapahtuu tulon menetystä, mutta ne eivät ole palkkatuloja ja ansiotuloja, ed. Zyskowicz. Entäs, kun esimerkiksi synnytyksen jälkeen äitiyslomalla äiti sairastuukin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja äitiyspäivärahakauden jälkeen täytyisikin saada sairauspäivärahaa? Tämä vaikuttaa myös äitiyspäivärahan määrään. (Puhemies koputtaa) Nämä kaikki ovat tilanteita, joihin tarvitaan korjausta.

Mikko  Kuoppa  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minimipäivärahan poistaminen aiheutti lukuisia ja pahoja ongelmia. Nyt on tietenkin hyvä, että hallitus on tuomassa meille uuden esityksen, jolla pahimpia kohtia korjataan, sillä on selvää, että minimipäivärahan poistaminen on aiheuttanut väliinputoajaryhmiä ja suuria ongelmia, jotka ovat täysin kohtuuttomia.

Ed. Zyskowiczille haluaisin todeta, että tämä ei ole pelkästään kotirouvien ongelma. Valitettavasti meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole kotirouvia, mutta jotka putoavat tähän loukkuun. Heillä ei ole sitä miestä, joka elättäisi heidät. He voivat olla yhtä hyvin miehiä. On täysin kohtuutonta, että heille ei makseta näitä päivärahoja.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Hallitus on ilmoittanut, että tällä esityksellä ja myös valmistelussa olevalla esityksellä korjataan nollapäiväraha-asiaan liittyviä väliinputoajaongelmia, ja tämän mukaisesti hallitus tulee toimimaan. Mielestäni se on hyvä. Me olemme myöntäneet, että ongelmia on syntynyt, ja väliinputoajatilanteet halutaan korjata.

Se, mihin olen kiinnittänyt huomiota ja jossa kannassa pysyn, vaikka kovin yksin olenkin, on se, että jos meillä on tilanne, jossa henkilö elää puolisonsa elättämänä, kuten esimerkiksi varmasti Suomen tunnetuin kotirouva, rouva Kirsti Aho, ja sairastuu, onko aihetta, että hänelle tai muille vastaavassa asemassa oleville henkilöille ruvetaan maksamaan veronmaksajien toimesta päivärahaa, kun hänen puolisonsa, joka elättää häntä silloin, kun hän on terve, on varmasti aivan samoin perustein valmis maksamaan hänen elannostaan myös silloin, kun tämä henkilö on sairaana. Tämä veronmaksajien (Puhemies koputtaa) rahojen käyttäminen tässä yhteydessä on mielestäni perusteetonta.

Juha  Korkeaoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt tuntuu aika oudolta se, että hallitusryhmät hurskastelevat sillä, että tätä asiaa nyt vihdoin ruvetaan korjaamaan. Muistutan vain siitä, että kun nollapäivärahaesitys Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana tehtiin, hallitusryhmät kannattivat sitä esitystä. Keskusta oli perustuslakivaliokuntaa myöten asiaa vastaan. Mutta on tarvittu kuusi vuotta, että nyt osa hallitusryhmistä alkaa kypsyä ja olla valmis muuttamaan tätä huonoa esitystä.

Irja   Tulonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme hyvin usein keskustelleet täällä eduskunnassa näistä suurista yhteiskunnallisista ongelmista. Me olemme todenneet monta kertaa, että alle kouluikäisiä lapsia ei saisi jättää yksin kotiin, ja monia muita asioita. Siinä yhteydessä monet eri puolueitten edustajat ovat täällä salissa käyttäneet puheenvuoron, että äidin tai isän olo kotona silloin, kun lapsi on pieni, on ensiarvoisen tärkeää. Tästä on myös professori Lea Pulkkinen tehnyt kaksi todella upeaa tutkimusta. Sen tähden puolustan kyllä sitä näkökantaa, että jos me emme täältä eduskunnasta anna semmoista viestiä, että kotiäideillä on eläketurvansa tai sairauspäivärahansa, puhe kotiäitien asemasta on sanojen helinää. Minusta nämä kaksi asiaa meidän todella täytyisi pystyä ratkaisemaan, jotta me voisimme sanoa, että me olemme sitä mieltä, että kotiäitien työ on arvostettua.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoista keskustelua, kun nyt kuitenkin olemme käsittelemässä lakia, joka tuo parannuksen sekä maatalousyrittäjien että pienyrittäjien tilanteeseen, ja samassa yhteydessä on tuotu esille se, että hallitus tunnustaa sen, että aikanaan päivärahapäätöksen yhteydessä on syntynyt väliinputoajaryhmiä, joita varmasti ei ole tarkoitettu. Se ei varmasti ole ensimmäinen eikä valitettavasti varmaan viimeinenkään kerta lainsäädäntötyössä, että jää tällaisia valitettavia porsaanreikiä.

Kelasta tutkija Helka Hytti on tehnyt ansiokasta työtä, tarkastellut tätä asiaa perusoikeuksien näkökulmasta. Se ryhmä, joka joutuu esimerkiksi odottamaan kansaneläketurvaansa tämän sairauspäivärahakarenssin verran, on yksi väliinputoajaryhmä, jonka tilanne aiotaan korjata. Samalla tavoin on tarkoitus korjata työttömyysaikana sairastuvien ja työeläkekuntoutujien tilanne. Tähän hallitus on tähänastisilla periaatepäätöksillään sitoutunut.

Se, mistä täällä on paljon keskustelu, on kysymys siitä, noudatetaanko sairauspäivärahassa vakuutusperiaatetta vai ei. Tämä hallitus on aikanaan lähtenyt tätä järjestelmää muuttamaan vakuutusperiaatteen pohjalta kuitenkin niin, että on mahdollisuus harkinnanvaraiseen sairauspäivärahaan.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Keränen aloitti puheenvuoronsa antamalla ensin tunnustusta tälle hallituksen esitykselle. Se olisi kyllä kaikkien keskustalaisten syytä nyt huomata, että tämä esitys parantaa pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien asemaa, nimenomaan poistaa nollapäivärahaongelman suurimmalta osalta heistä, jotka nyt ovat siihen törmänneet. Mutta tietenkään tämä esitys ei ole täydellinen. Hyviä puolia ei tarvitse enää pidemmälle selvittää, ne ovat käyneet tässä ilmi, mutta puhun vielä esityksen ongelmakohdista.

Yrittäjillä ja maatalousyrittäjilläkin nollapäivärahaongelma tulee vielä jatkumaan osaltaan. Sitä hallitus aikoo toisella esityksellä korjata. Kun emme ole vielä sitä esitystä nähneet, mielestäni on tärkeää, että huolehditaan siitä, että kaikki ongelmatilanteet todella tulee korjata. Itse uskoisin, että kaikkein yksinkertaisin tapa olisi se, että minimipäiväraha palautettaisiin. Ei tarvitse sitten hakea heinäsuovasta neuloja.

Minkälaisessa tilanteessa yrittäjä ja maatalousyrittäjä edelleen jää nollapäivärahaan? Jos työtulo on niin pieni, että hän ei ole maksanut yrittäjäeläkettä. Näitä tilanteita on juuri sellaisessa vaiheessa, kun henkilö alkaa sairastella. Hän ei kykene enää tekemään työtään, on se mitä tahansa, yrittäjätyötä tai muuta työtä. Hän joutuu vähitellen vähentämään sitä ja luopumaan siitä.

Yrittäjällä tietysti ongelma on se, että työssäoleva voi saada sairauspäivärahan, mutta yrittäjä ei välttämättä saa, koska hänelle ei myönnetä sairauspäivärahaa, vaikka hän sitä hakisikin. Monta kertaa tällaisissa tilanteissa välttämättä ei ensin osata lähteä sitä edes hakemaan vaan yritetään sinnitellä, mutta tilanne on se, että tulot putoavat, ja ne putoavat alle tämän minimimäärän, jolla eläkemaksut maksetaan. Itselläni on aivan konkreettisia tapauksia juuri tällaisesta. Oli esimerkiksi eräs hieroja, joka ei kyennyt hierojan työtä siinä määrin tekemään, että hänellä olisi ansioraja täyttynyt. Hän ei edes saanut maksaa yrittäjäeläkettä enää, koska ansioraja ei täyttynyt. Näin ollen hän joutui nollapäivärahaongelmaan.

Tästäkin asiasta keskusteltiin valiokunnassa. Nyt on erittäin tärkeätä, kun jatkoesitystä tehdään, että kaikki väliinputoajatilanteet korjataan. Myöskin opiskelijat voivat olla siinä tilanteessa, ja monet muut.

Ed. Zyskowiczille lueteltiin jo lukematon määrä sellaisia tilanteita, joissa tullaan niin sanotusti hänen käsittämäänsä kotiäititilanteeseen, ettei ole tuloja ja millä sitten on elänyt. Monella eläminen onkin ollut todella vaikeata, kun tuloja ei ole tullut mistään tai tulo on ollut jotain sosiaaliturvaetuutta, joka ei taas anna oikeutta sairauspäivärahaan. Onnekas on se työtön, joka sairastuu ja saa sairauspäivärahan välittömästi sairastumisen jälkeen. Me olemme hoitaneet niin jo monta vuotta sitten, että kymmenen päivän karenssia ei tullut sairauspäivärahassa. Työtön saa sen.

Mutta auta armias, jos käy niin, että työtön ensin rupeaa sairastelemaan vähä vähältä eikä saakaan sairauspäivärahaa alkuun. Saattaa kuitenkin olla niin, että hänen voimansa ovat jo menneet niin paljon — esimerkiksi juuri mielenterveysongelmissa tilanne on tavallinen — ettei hän kykene lähtemään edes hakemaan ensin apua, ja vaikka hän hakisikin, hän ei välttämättä saa sairauspäivärahaa. Kun jää pienikin väli työttömyyspäivärahan jälkeen, sitten ollaankin taas nollapäivärahatilanteessa, ja henkilö todella on menettänyt sen toimeentulonsa, millä hän on aikaisemmin tullut toimeen.

Voisin tuoda esille lukemattomia yksityiskohtaisia esimerkkejä, mutta en jatka tämän enempää. Toivon vain, että ed. Zyskowicz ja koko ryhmä saadaan ymmärtämään, mistä tässä on kysymys. Niin kuin aikaisemmin jo totesin, onneksi kokoomuksessa on vahvoja naisia, jotka ymmärtävät näitä ongelmia.

Sitten vielä ed. Keräsen puheenvuorossa tuli esille taiteilijoita koskeva ongelma. Oli todella vahinko, että valiokuntakäsittelyn aikana tähän asiaan ei kiinnitetty huomiota, vaan vasta jälkeenpäin olemme saaneet taiteilijaseuralta tiedot tästä Taisto-työryhmästä. Itse asiassa tässäkin asiassa korjausten pitäisi tapahtua työtulon määrittelyn puolella eikä niin kuin nyt, että eläkemaksu määritellään pienemmäksi kuin työtulo on. Se on tietysti taiteilijan etu, kun tulot ovat niin pienet taiteesta, ettei pysty maksamaan suurempaa, mutta silloin joudutaan tietysti ojasta allikkoon päivärahan osalta. Tämä koskee myös muita yrittäjiä.

Mielestäni tähän ehdottomasti pitäisi hakea ratkaisua. En tiedä, onko ponnella sinänsä merkitystä. Se voisi olla yksi keino. Mutta jos ei tätä saada aikaan, joka tapauksessa me valiokunnassa varmasti huolehdimme, että tätä asiaa myöskin jatkossa selvitetään, kun uusi esitys tänne on ministeri Perhon toimesta tulossa syksyllä. Niin kuin totesin, siitä on sentään valtioneuvoston periaatepäätös olemassa. Itse ainakin olen valmis tässä vaiheessa luottamaan siihen, kun näin pitkälle asiat on saatu, mustaa valkoisella, kovan työn tuloksena. Siinä vasemmistoliitto ei ole ollut vähäisimpänä työn tekijänä, kun olemme hallitusohjelmaan saaneet kohdan, jonka pohjalta ministeri Perho on lähtenyt näitä asioita viemään eteenpäin.

Edelleen korjattavaa siis päiväraha-asioissa riittää. Tämä koskee myöskin äitiyspäivärahoja, kuntoutusrahoja jne. Tämä on varsin laajakantoinen ongelma.

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa on hyvä, että olemme saaneet tämän esityksen. Totean vielä sen, että koska valiokunta joutuu lähtemään Kuopioon osallistumaan Terve-Sos-päivien paneelikeskusteluun, valiokunnan jäsenet joutuvat poistumaan täältä pikapuoliin.

Päivi   Räsänen  /skl:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on yrittäjien sosiaaliturvan kannalta tarpeellinen korjaus siihen asemaan, johon yrittäjät ovat Lipposen ensimmäisen hallituksen tätä koskevan päätöksen osalta joutuneet. Ministeri Perho totesi, että tämä ryhmä jäi valitettavasti väliinputoajan asemaan, ikään kuin näin olisi käynyt vahingossa. Kuitenkin tämä oli aivan tietoinen ratkaisu. Silloin kun lakia muutettiin, yrittäjienkin ongelmat olivat varsin hyvin tiedossa ja niistä täällä keskusteltiin. Samalla on todettava se, että yrittäjienkin sosiaaliturvaan jää tämänkin muutoksen jälkeen edelleen useita puutteita, jotka odottavat korjausta.

Valiokunnan puheenjohtaja totesi, että hallitus on luvannut korjata pienituloisten ja tulottomien henkilöiden tilanteen, kun he Lipposen ensimmäisen hallituksen päätösten seurauksena jäivät kokonaan ilman sairauspäivärahaa 60 päivän ajaksi, mutta valiokunnassakin käytyjen keskustelujen pohjalta oppositio tuli siihen tulokseen, että emme pysty tähän lupaukseen luottamaan. Se on kyllä tässä salissa käydyn keskustelun jälkeen edelleen vahvistunut.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tulee äänestyksessä tukemaan sitä kantaa, että oikeus minimipäivärahaan tulee palauttaa saman tien tässä äänestyksessä.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minimisairauspäivärahan poisto todellakin tapahtui vuonna 95. Se tapahtui aivan tietoisesti, ja myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa itse silloin olin, tiedettiin näistä ongelmatilanteista. Ne tulivat selvästi esille asiantuntijakuulemisessa, mutta siitä huolimatta hallituspuolueet halusivat runnoa esityksen läpi. Tässä tilanteessa nyt ollaan. On hyvä tietenkin, että nyt tunnustetaan, että on tehty suuri virhe, mutta erityisen suurena koen tämän kolauksen järjestelmää kohtaan, jossa kaikki kansankerrokset ja myöskin poliittiset ryhmittymät ovat olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin takana. Tämähän edelleen tulee eri kyselyissä esille, että kansalaiset haluavat maksaa veroja, kun he saavat kattavia palveluja. Tämä aivan selkeä viesti on tullut nyt useissa kyselyissä. Tähän liittyy juuri sairauspäiväraha, jonka tulee olla tämän malliin mukaan kattava.

Kun kotona hoito- ja hoivatyötä tekevien sairauspäivärahasta erityisesti tässä on juuri ollut kyse, täytyy muistaa, että se on osa sitä sosiaaliturvaa, jota olemme vaatineet parannettavaksi. Nyt pitäisi varmasti miettiä työn käsitteen laajentamista, kun täällä ed. Zyskowicz nimenomaan moneen kertaan on todennut, että kun ei ole ansiotyössä, ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan, kun ei ole tuloja.

Jos lähdetäänkin kerimään tätä ajatusta toisesta näkövinkkelistä eli laajennetaan työn käsitettä: hoito- ja hoivatyö, kotityö on ihan oikeaa työtä, josta sen tekijälle kuuluu kunnon sosiaaliturva. Näinhän on myöskin palkkatyössä. Jos kotona hoidetaan vammaista, se ei ikään kuin ole kunnon työtä, mutta jos sama vammainen viedään laitokseen ja hänet hoidetaan siellä, se on oikeaa työtä ja siitä maksetaan palkkaa ja sosiaaliturvaa ja myöskin sairauspäivärahaa saman henkilön hoitamisesta toisessa paikassa. Mielestäni tämä on väärin. Tällä yhteiskunnalla tulee olla varaa maksaa sairausajan turva kaikille kansalaisille siitä riippumatta, mitä työtä he tekevät, tekevätkö he sitä kotona vai esimerkiksi laitoksessa.

Nyt on huomattu, arvoisa puhemies, että on monia eri tilanteita, joissa väliinputoamisia tulee, ja ne eivät ole myöskään tällä harkinnanvaraisella poistettavissa. Tilanteita on niin monenlaisia, että nämä ihmiset eivät helposti ole myöskään sosiaalitoimen asiakkaita. He ovat ihan varmasti monenlaista väkeä. Alun perin ne, jotka saivat sairauspäivärahaa — muistan kun katselin tilastoja — olivat aika lailla pätkätyössä, tilapäistyössä olevia. Siellä oli monia ravintola-alan työntekijöitä ja muita sekatöissä lyhyitä työskentelyjaksoja tekeviä. Heillä erityisesti on myöskin nyt ollut tämä ongelma, kuin myöskin näillä, jotka eläkettä odottavat.

Ihmettelen, että tätä asiaa ei voida nyt korjata tässä. Kokonaisvaltaisesti olisi tuotu nämä ongelmatilanteet tänne, koska tiedetään, mitä ne ovat. Eduskunta olisi tässä voinut toimia ryhdikkäämmin ja ottaa asian omiin käsiinsä, mutta vielähän se mahdollisuus on, koska tästähän äänestetään.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan todeta, että sekä vasemmistoliiton että sosialidemokraattien puheet siitä, että kysymys oli rahasta silloin kun minimipäiväraha poistettiin, ovat täyttä hurskastelua. Keskusta esitti silloin vastalauseessaan mallin, joka ei maksanut yhtään penniä. Siinä uudistuksessa nimittäin alennettiin pienempiä päivärahoja ja nostettiin kaikkein korkeimpia päivärahoja. Me esitimme, että minimipäiväraha säilytetään ja hiukan leikataan korkeimpia päivärahoja, jolloin valtion ja Kansaneläkelaitoksen menot eivät olisi kasvaneet penniäkään.

Kysymys oli ideologisesta, poliittisesta valinnasta. Koko vasemmisto oli ed. Zyskowiczin kanssa herttaisen samaa mieltä tuolloin, kun minimisairauspäiväraha poistettiin. On hyvä, jos nyt olette tulleet uusiin ajatuksiin ja on toivetta, että nämä saataisiin palautettua.