Henrik Lax /r:

Rouva puhemies, fru talman! Aina täällä ei osata uskoa siihen, että meidän valiokuntamme jollakin lailla pystyisivät vaikuttamaan päätöksentekoon EU-tasolla, eikä aina myöskään nähdä mahdollisuuksia pelata yhteen EU-parlamentin kanssa. Nyt meillä on esillä hyvä tapaus siitä, miten hyvä yhteispeli Suomen kansallisen parlamentin ja EU-parlamentin välillä voi toimia.

Ensinnäkin voi todeta, että maaliskuussa tuli voimaan niin sanottu Bryssel II-asetus, joka koski tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa. Tämä asia oli ennakoivassa käsittelyssä täällä ja lakivaliokunnassa vuonna 1999. Silloin valiokunta suhtautui hyvin varauksellisesti tämän sopimuksen eräisiin kohtiin. Valiokunnassa ja eduskunnassa pelättiin, että vanha hyvä käytäntö, joka jo vuodesta 30 lähtien oli sovittu ja jota oli sovellettu Pohjoismaiden välillä, olisi uhattuna näissä asioissa.

Hyvä yhteistyö suomalaisten EU-parlamentaarikoiden kanssa johti siihen, että EU-parlamentaarikko Astrid Thors muiden tuella onnistui pitämään asiaa esillä EU-parlamentissa, kun asia tuli ratkaisuvaiheeseen siellä. Sen johdosta nyt sitten on pystytty turvaamaan — ja tämä hallituksen esitys on nimenomaan ilmentymä siitä — että pohjoismaisen avioliittokonvention soveltamista voidaan edelleen jatkaa aikaisemmassa laajuudessaan. Joku voi tietysti sanoa, että turha mutka matkassa tämä oli, mutta minä halusin nyt ainakin korostaa, että tämmöisiä mutkia voidaan myös valppaalla parlamentaarisella toiminnalla suoristaa.

Fru talman! Här har vi ett bra exempel på gott samarbete mellan våra EU-parlamentariker och riksdagen. Jag tror att vi kan ta lärdom av det här, och framför allt är det viktigt att medborgarna inser att också vårt parlament har en möjlighet att påverka beslutsprocessen i EU.