Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia lähinnä yliopistolainsäädännön kokonaisuudistuksen johdosta. Laadunarviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opiskelupaikan vastaanottamista, opetuksen maksuttomuutta, koulutusohjelman maksullisuutta sekä hallintoasian käsittelyä koskevia säännöksiä yhtenäistetään yliopistolakiehdotuksen säännösten sisältöä vastaaviksi. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä muita muutoksia.

Ammattikorkeakoulu muodostaa parhaimmillaan toimivien työelämäyhteyksien kautta koulutus-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksen, joka tukee alueen elinkeinojen kehittymistä ja hyvinvointia. Toiminnan todellisen vaikuttavuuden kannalta valiokunta pitää erittäin hyvänä nyt esitettyä ammattikorkeakoulujen laadunarvioinnin kehittämistä ja yhdenmukaistamista yliopistosektorin kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin vaadittava kolmen vuoden työkokemus on välttämätön jatkokoulutuksen suuntaamiseksi työelämälähtöisesti työelämän kehittämistutkinnoksi.

Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta säädetään asetuksessa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säännös nostettavaksi lain 18 §:n 1 momenttiin. Esityksen mukaan, jos lainsäädännössä on tiettyyn virkaan tai tehtävään asetettu kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto, tuottaisi ylempi ammattikorkeakoulututkinto ehdotetun säännöksen perusteella jatkossa kelpoisuuden tähän virkaan tai tehtävään.

Valiokunta pitää esitettyä rinnastussääntöä selkeänä, mutta korostaa samalla, että monia julkisia virkoja säätelevät edelleen alakohtaiset kelpoisuussäädökset. Hallituksen esityksen perustelutekstistä voi saada sen virheellisen käsityksen, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut olisi jatkossa automaattisesti kelpoinen kaikkiin tehtäviin, joihin on säädetty kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto. Lainsäädännössä voidaan kuitenkin suoritetuille opinnoille asettaa sellaisia lisävaatimuksia, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ei niillä perusteilla voida pitää kelpoisina.

Työmarkkinoiden kohtaanto- ja tasapaino-ongelmien ratkaiseminen edellyttää jatkuvaa koulutusmäärien tarkastelua ja koulutuksen sisällöllistä kehittämistä. Työmarkkinoilla ratkaistaan, millaisiin tehtäviin eri tutkinnon suorittaneet sijoittuvat. Ehdotettu muutos ei millään lailla estä työnantajia valitsemasta edelleen parhaat mahdolliset hakijat virkoihin tai työtehtäviin.

Yliopistolla puolestaan on jatkossakin oikeus päättää opiskelijavalintojen perusteista, esimerkiksi siitä, mitä se pitää soveltuvana korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulututkintona, ja se voi myös edellyttää jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja, jotta opiskelija saavuttaa koulutuksessa tarvittavat valmiudet. Valiokunta kiinnittääkin huomiota ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksiin täydentävien siltaopintojen kautta siirtyä jatko-opiskelijoiksi yliopistoihin.

Ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan sisällytettäväksi yliopistolakiehdotusta vastaavasti säännös, jonka perusteella korkeakoulujen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa yksittäisissä vieraskielisissä ohjelmissa voidaan kerätä maksuja EU—Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Tämän lukukausimaksukokeilun kesto olisi viisi vuotta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lukukausimaksukokeilun tulosten arvioinnin kriteerit määritellään mahdollisimman nopeasti. Arvioinnissa tulee ottaa erilaiset osatekijät mahdollisimman kattavasti huomioon, niin että tulosten perusteella on mahdollista tehdä suomalaista koulutuspolitiikkaa ja koulutuksen kansainvälistymistä tukevia ratkaisuja. Seurannassa on huomioitava kokeilun aikajänne, mutta varmistettava myös, että lyhyelläkään tarkasteluvälillä kokeilu ei vaaranna kansainvälisen opiskelijavaihdon toimivuutta ja uudistukselle asetettujen keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Vasta arvioinnin jälkeen on mahdollista päättää, onko pysyvä lainsäädäntö tarkoituksenmukainen vai ei.

Valiokunta korostaa ammattikorkeakoulujen henkilöstön laaja-alaista ammattitaitoa. Työssä tarvitaan sekä pedagogista erityistietämystä että vahvaa opetettavan alan ammatillista osaamista. Esitetyn 30 §:n mukaan ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa seurataan opettajien kelpoisuusehtojen soveltamista rekrytoinneissa ja henkilöstön ammattipätevyyden kehitystä, jotta voidaan käytännössä riittävästi arvioida asetuksen antamistarvetta.

Valiokunta painottaa lisäksi, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa on edelleen kehitettävä. Tavoitteena tulisi olla yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon tasoa vastaavat terveydenhuollon palvelut.

Herra puhemies! Valiokunta korostaa korkeakoululaitoksen kehittämistä vahvasti duaalimallin pohjalta siten, että molempia sektoreita, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, kehitetään omista lähtökohdistaan käsin selkeyttäen edelleen koulutusten sisältöjä ja tutkintojen eroavuuksia. Kummallakin on omat tehtävänsä ja profiilinsa.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jatkossa tarkastellaan ammattikorkeakoululainsäädäntöä myös sen kokonaisuuden kannalta. Tällöin on päähuomio kiinnitettävä ammattikorkeakoulujen hallinnon ja talouden järjestämisen peruskysymyksiin. Niukat voimavarat on jatkossa voitava keskittää työmarkkinoiden tarpeiden kannalta olennaisen ja laadukkaan opetuksen turvaamiseen ja kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen perustutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen perusteista on tultava selkeästi esille tutkintojen käytännönläheisyys ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.

Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa yhteensä neljää lausumaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ammattikorkeakoulujen koulutusmääriä, koulutuksen sisällön kehittämistä ja opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille.

Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulujen lukukausimaksukokeilun tuloksia arvioidaan huolellisesti ja arvioinnin kriteerit määritellään mahdollisimman nopeasti.

Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon tilannetta seurataan.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa miten ammattikorkeakoulut järjestävät liikuntapalveluja opiskelijoille ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi."

Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause.

Tuula Peltonen /sd:

Herra puhemies! Ammattikorkeakoululaista tuotua hallituksen esitystä on kritisoitava ihan yhtä lailla kuin juuri läpikäytyä yliopistolakiesitystä, ikävä kyllä. Emme kannata sitä, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjän nimitysvaltaa kasvatetaan tarpeettomasti. Samoin kuin yliopistolaissa, mielestämme lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asettavat heidät epätasa-arvoiseen asemaan ja murentavat hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjaa maksuttomasta opiskelusta.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia koskeva lainsäädäntö tulisi yhdenmukaistaa ylioppilaskuntien kanssa toimintaedellytysten yhdenvertaistamiseksi. Opiskelijan automaatiojäsenyys opiskelijakunnassa asettaisi opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan ja loisi ammattikorkeakouluille yhteistyötahon, jonka asema olisi kiistaton.

Erityistä huolta tulisi mielestämme kiinnittää opiskelijoiden terveydenhuoltoon, josta täällä on keskusteltu jo yliopistolain yhteydessä. Osa kunnista luistaa kansanterveyslain mukaisista velvollisuuksistaan siten, että ne eivät tarjoa terveydenhuoltoa muilla paikkakunnilla kirjoilla oleville opiskelijoille. Pahimmassa tapauksessa kotikuntakin kieltäytyy hoitamasta opiskelijan terveyttä. Tämän lakiesityksen yhteydessä on mahdollisuus puuttua ainoastaan siihen, että opiskelijakunnan tulee olla osana opiskeluterveydenhuollon kehittämistä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on kuitenkin kysymys, johon on löydettävä pian ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Lisäksi haluamme, että lakiin kirjataan selkeästi muun muassa opiskelijoiden liikuntapalveluista ja muistakin hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Sen esitämme omaksi pykäläkseen.

Ja tässä niitä muutamia esityksiä, mitä olemme yhteistyössä vasemmistoliiton kanssa tehneet tähän ammattikorkeakoululakiin: Elikkä haluamme 4 §:ään nimenomaan hyvinvoinnin osuutta nostaa esille, ja sitten 13 §:ssä emme kannata ylläpitäjän nimitysvallan kasvattamista eli esitämme, että "ja muu ylin johto" -kirjaus poistetaan. 23 b § koskee koulutusohjelman maksuttomuutta, ja esitämme tätä maksukokeilupykälää poistettavaksi. Vaadimme, että lukukausimaksuja ei sisällytetä uuteen lakiin, koska ne myös osaltaan avaavat tien kokonaisvaltaisemmalle maksujen käyttöönotolle. Opiskelijakunnan osalta eli 42 a §: Mielestämme kaikkien tulisi kuulua ja pystyä osallistumaan opiskelijakuntaan, jotta terveydenhuolto olisi turvattua, ja esitämme siihen sen mukaisia muutoksia. Sen lisäksi liikuntapalveluiden osalta esitämme kokonaan uutta pykälää, jossa määriteltäisiin liikuntapalvelujen huomioiminen ammattikorkeakoulun jäsenten hyväksi.

Näin lyhyesti, arvoisa puhemies.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässähän tulee paineita tähän suoritukseen, mutta jos lyhyesti paikaltani toisin esille muutaman kommentin.

Puheenjohtaja Vahasalo kävi hyvin valiokunnan mietinnön läpi, ja mielestäni valiokunta on tehnyt hyvän mietinnön ja erinomaiset lausumat.

Lain tavoitteena oli lähinnä päivittää ammattikorkeakoululaki yliopistolain mukaan ja tehdä siihen noin viisi vuotta vanhaan ammattikorkeakoululakiin tarvittavat tarkennukset. Sen mielestäni valiokunta on hyvin tehnyt, enkä näe tässä sen suurempaa dramatiikkaa. Kiinnitän huomiota kuitenkin yhteen kohtaan, joka nousi esille kuulemisissa.

Kuulemisissa todettiin, että ammattikorkeakoulun talouden ja hallinnon osalta laajempi tarkastelu olisi tarpeellinen. Tässä aikataulussa se ei ollut mahdollinen, mutta toivottiin, että syvällisemmin tarkasteltaisiin myöskin ammattikorkeakoulujen taloutta ja hallintoa, niin kuin nyt yliopistojen osalta on toimittu. Se tarkoittaisi taloutta, hallintoa, rahoitusta, hallintomalleja, kahden hallinnon mallia, ylläpitäjämallia ja muita ammattikorkeakoulujen hallintomalleja ja niiden kriittistä tarkastelua.

On pakko todeta tässä yhteydessä, kun on saanut läheltä seurata sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun fuusiota että Aalto-yliopiston toiminnan käynnistämistä, että kyllä Aalto-yliopistossa hallitus ja sen tehtävät ovat toimijoille kristallinkirkkaat, kun taas Metropolia Ammattikorkeakoulussa tämmöisessä ylläpitäjämallissa, missä on sekä kuntien omistajien hallitus että sitten ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus, roolit ovat vähintäänkin epäselvät. Tässä ammattikorkeakoulumallissa muun muassa elinkeinoelämän edustajia on näissä molemmissa hallituksissa, ja se on kieltämättä erikoinen ratkaisu. Olenkin sitä mieltä, että tämmöinen tarkempi tarkastelu tulevaisuudessa olisi tarpeellinen.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ammattikorkeakoululain muuttaminen, aivan kuten täällä on todettu, on lähinnä päivittämistä, joka johtuu tästä yliopistolakiuudistuksesta, jota täällä nyt on aika monipuolisesti käyty läpi. Ajattelin vaan nyt nostaa esille, että tämän tietysti isoin kysymys ja heikkous on se, että tässä samalla tavalla kuin yliopistolakiuudistuksessakin ollaan murtamassa tätä maksuttomuusperiaatetta. Toinen, missä yliopistolain henki jollain tavalla kummittelee tämän lakiesityksen yllä, on tämä ylläpitäjän nimitysvallan kasvattaminen ja sisäisen autonomian tällä tavalla kaventaminen.

Se, mitä haluan nostaa esille, minkä olemme tuoneet yhteisessä vastalauseessamme sosialidemokraattien kanssa, on tämä hyvinvointikysymys ja terveydenhoitokysymys. Kun tiedämme, että ammattikorkeaopiskelijat eivät Yths:n piirissä ole, niin se on kunnista kiinni, kuinka hyvin opiskelijoiden terveydenhuollosta pidetään huolta. Valitettavasti moni kunta lipsuu ja lipeää tästä vastuustaan huolehtia ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista. Tämän pitää olla selvä viesti, joka itse asiassa näissä lausumissa toivon mukaan, jotka yksimielisesti hyväksyttiin, tulee läpi, että tämä pitää hoitaa kuntoon.

Viimeisenä seikkana haluan nostaa asian, jo-ka tässä ei ole esillä, mutta aivan kuten jäsen Peltonen totesi, niin itsekin katson, että kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulisi kuulua opiskelijakuntaan. Itse näkisin tulevaisuudessa positiivisena, jos voisimme löytää sellaisen ratkaisun, jossa automaatiojäsenyys opiskelijakunnassa olisi mahdollinen, mutta tiedämme, että tällä hetkellä perustuslaki asettaa sille reunaehdot. Mutta tulevaisuudessa voisi tarkistella vielä tätä automaattijäsenyyden mahdollisuutta jollain positiivisella tavalla.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä tuli esille, kysymys on lakiesityksestä, joka liittyy hyvin paljon yliopistolakiuudistukseen, ja sen mukaisia muutosesityksiä nyt tehdään.

Olen samaa mieltä kuin ed. Jukka Mäkeläkin, että kriittisempään ja laajempaan kokonaisuutta koskevaan tarkasteluun tulisi jatkossa, tulevaisuudessa, kiinnittää huomiota erityisesti hallintorakenteen ja talousrakenteen osalta, koska ammattikorkeakoulut ovat muuttumassa entistä enemmän ammattimaisempaan johtajuuteen. Silloin tulee erityisesti arvioida ja turvata se, miten henkilöstö osallistuu koko ammattikorkeakoulun kehittämiseen, suunnitteluun ja mikä on heidän osallisuutensa koko päätöksenteossa. Se tulee turvata riippumatta hallinto- ja ylläpitomalleista, että henkilöstö on mukana tässä kehityksessä.

Valiokunta on tehnyt erittäin hyvän mietinnön, lyhyesti ottanut kantaa keskeisiin asioihin, ja nämä valiokunnan esittämät lausumat ovat mielestäni erittäin vahvoja. Ne puuttuvat niihin samoihin asioihin, joita on vastalauseessa, ja pidän erittäin tärkeänä, että opiskelijoitten terveydenhuolto ja liikuntamahdollisuudet on nostettu täällä lausumiksi esille, ja erittäin tärkeänä pidän sitä, että myös tätä maksukokeilua arvioidaan ja seurataan.

Ja vielä ehkä kaikkein viimeiseksi ja tärkeimpänä se, mikä lausumaehdotuksessa 1 on, tämä työmarkkinoiden ja koulutuksen kohtaantokysymys, että sitä tarkastellaan ja seurataan ja arvioidaan, miten nämä tutkinnot, joita ammattikorkeakoulusta ja eri korkeakouluista tulee, kohtaavat työmarkkinoiden tarpeen ja miten kustakin tutkinnosta opiskelijat sijoittuvat työelämään.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten on todettu, tässä ammattikorkeakoululaki päivitetään yhtenäiseksi äskeisen yliopistolain kanssa. Duaalimallin säilyminen, jossa on tieteellinen yliopistoväylä ja enemmän soveltava ammattikorkeakouluväylä, on korkea-asteemme perusta. Runsaan kymmenen vuoden kokemuksella voidaan sanoa, että ammattikorkeakoulussa on paljon hyvää, erityisesti aluekehityksen näkökulmasta nämä ovat vaikuttavia oppilaitoksia.

Mutta työelämävastaavuuden osalta parannettavaa on. Seuraavassa isommassa uudistuksessa tutkintojen soveltuvuutta ja työelämävastaavuutta on tarkasteltava tätä käsittelyä huomattavasti enemmän. Muun muassa rakennusmestarikoulutuksen tarve ja kokeilun tulokset ovat osoittaneet tämmöisen tarkastelun tarpeen.

Tähän mietintöön sisältyy yliopistolain mukaisesti lukukausimaksukokeilu EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Stipendijärjestelmän luominen sisältyy kokeiluun, ja myöskin mittarit tulevat samaan tapaan kuin yliopistolaissa olevassa kokeilussa.

Tähän mietintöön sisältyy neljä lausumaa, jotka mukailevat niitä lausumia, joita tuossa yliopistolaissa äsken oli.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan ammattikorkeakoululainsäädäntöesityksen taustalla on yliopistolakiuudistus. Mielestäni on tärkeää, että näitä arvioidaan ja katsotaan yhtä aikaa, vaikka kyse onkin ammattikorkeakoululain osalta lähinnä sen päivittämisestä. Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista, jossa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on eri tehtävät ja profiilit. Mielestäni näin korkeakoulujärjestelmäämme on myös kehitettävä, duaalimallin pohjalta.

Ammattikorkeakoulun perustutkinnot tuottavat työelämän ammattiosaajia ja asiantuntijoita. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat työelämän kehittämistutkintoja. Näiden tutkintojen lähtökohtana on nimenomaan käytännönläheisyys ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen. Duaalimallin mukaisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat erilaista osaamista. Tämä mahdollistaa työelämälle myös erilaisia mahdollisuuksia hakea juuri sille sopivaa osaajaa. Ongelmana kuitenkin on edelleen, ettei työelämä vielä tunne riittävän hyvin kaikilta osin ammattikorkeakoulututkintojen sisältöjä ja tavoitteita.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa keskusteltiin kohtuullisen paljon ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista, heidän terveydenhuollon palveluistaan sekä liikunnasta. Valiokuntajäsenten kaikkien yhteinen huoli oli, etteivät opiskelijat saa tasa-arvoisesti riittäviä terveydenhuollon palveluja eri puolilla Suomea. Tästä valiokunta kirjasikin myös mietintöön oman lausuntonsa, jossa se painotti, että terveydenhuollon palveluja on kehitettävä siten, että tasa-arvoinen oikeus saada terveydenhuollon palveluja toteutuu kaikkialla Suomessa. Vastaavasti todettiin myös, että liikuntapalvelut ja hyvinvointia edistävät palvelut vaihtelevat riippuen paikkakunnasta. Tästä syystä olisi ollut hyvä kirjata lakiin ammattikorkeakouluyhteisön tehtäviin lisäys hyvinvoinnin edistämisestä sekä ammattikorkeakoulun velvollisuudesta huolehtia liikuntapalveluiden järjestämisestä. Näin ei kuitenkaan valitettavasti tapahtunut.

Hallituksen esityksessä esitetään ammattikorkeakoulujen tehtävien laajentamista myös maahanmuuttajille järjestettävään valmentavaan koulutukseen. Tämä on erittäin hyvä asia. Ongelmaksi tuli, että koulutuksen rahoitus on järjestettävä perusrahoituksen puitteissa. Tämä on kuitenkin uusi tehtävä, ja olisi ollut oikeudenmukaista, että tähän tehtävään olisi kohdennettu erillisraha.

Tämän lisäksi lakiin olisi ollut hyvä kirjata myös korkeakouluopintojen ohjaus ja neuvonta. Tärkeää olisi, että opiskelijalla olisi oikeus opintojen ohjaukseen koko opiskelun ajan. Siten pystyttäisiin myös vähentämään opiskelun keskeyttämisiä sekä tukemaan nykyistä paremmin opiskelijaa hänen opinto- ja muissa eri asioissaan.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on ollut erittäin hyvä, että laissa selkeytetään ammattikorkeakoulututkintojen asemaa. Nykykäytännössä on esiintynyt epäselvyyttä ja hämmennystä, joka johtuu selkeästä tutkintojen rinnastuksen puutteesta. Tästä epäselvyydestä ovat kärsineet tietenkin opiskelijat, mutta myös työelämä. Tilanne tältä osin paranee.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarjoavat hyvää käytännön osaamista monilla eri aloilla. On tärkeää, että ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat laadukkaita ja korkeatasoisia ja vahvasti ammatillisia. Näin turvataan niiden erityinen profiili suhteessa yliopistotutkintoihin.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimestä on vuosia käyty kiistaa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi nimeä ei suoraan haluta rinnastaa maisteri-amk:ksi. Tämä olisi kansainvälisestikin helpompi ja selkeämpi. Tuntuu, että nimessä paljastuu edelleen ammattikorkeakouluihin kohdistuva kilpailu ja pelko. Uskon kuitenkin vahvasti, että ajan myötä tämä nimiprobleema tulee myös poistumaan.

Arvoisa puhemies! Myös tämän lain yhteydessä on haluttu tuoda EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksu ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Lähtökohtaisesti en voi hyväksyä sitä jo pelkästään se vuoksi, että Suomessa asuvia opiskelijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Tällä esityksellä opiskelijat asetetaan eriarvoiseen asemaan keskenään. Esitys murtaa myös tärkeän periaatteen opiskelun maksuttomuudesta. Tästä syystä lukukausimaksukokeiluun liittyvä kirjaus on poistettava. (Ed. Manninen: Se on kyllä eri asia!)

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta eri sektorista, toisiaan täydentävästä sektorista, joissa yliopistoilla on oma roolinsa ja ammattikorkeakouluilla oma roolinsa. Tätä duaalimallia ei ole tarkoitus muuttaa, mutta sitä selkeytetään.

On hyvä myös, että tätä tutkintorakennetta selkeytetään ja jatkossa ammattikorkeakouluista valmistuu usein myös virkojen kelpoisuusvaatimuksena olevia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Uudistus vahvistaa ja selkeyttää sitä koulutusketjua, joka jatkuu esiopetuksesta yliopistoihin.

Laissa täsmennetään myös ammattikorkeakoulun tehtäviä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tai opiskelijajärjestöjen kanssa käymieni keskustelujen perusteella ja sivistysvaliokunnassa kuultujen lausumien tukemana päädyin valiokunnassa esittämään, että ammattikorkeakoulujen tehtävien hoidossa viitataan myös elinikäisen oppimisen edistämiseen, ja esityksen pohjalta valiokunnassa lakia muutettiin tähän suuntaan. Tämä oli erinomainen parannus nykylakiin, nykyiseen tilaan verrattuna. Elinikäinen oppiminen on osa ammattikorkeakoulutusta, mikä pitää näkyä myös ammattikorkeakoululaista.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Mielestäni olennaisinta on opiskelijoiden tasa-arvo, tasa-arvo ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja toisaalta yliopisto-opiskelijoiden välillä. Näin ollen on aivan välttämätöntä, että lait kulkevat täsmälleen synkronissa. Sen, mikä on mahdollista ammattikorkeakouluopiskelijoille, pitää olla mahdollista yliopisto-opiskelijoille, ja ihan samalla tavalla toisinpäin. Tätä taustaa vasten valiokunnan lausumat ovat mielestäni erittäin onnistuneita, siis se, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden arviointikriteerien määrittelemisen kiireellisyys on kirjattu aivan samalla vahvuudella ja niitten kriittinen arviointi niin ikään.

Pidän tärkeänä myös sitä, että liikuntamahdollisuudet, tasapuoliset sellaiset kaikkialla Suomessa, on kirjattu vastaavalla tavalla kuin yliopistolakiin.

Ihmettelin tässä hieman, jos ymmärsin oikein, että SDP esitti, että tässä kohtaa tehtäisiin pykälään muutos, mutta en havainnut teidän tekevän tällaista esitystä yliopistolain ollessa käsittelyssä. Pidän sitä kyllä perin erikoisena. Kyllä sen pitää molempiin kulkea aivan samalla tavalla. Mielestäni samalla tavalla yhteisesti asiasta valiokunnassa sovimme, (Ed. Peltonen: Kyllä se on siellä!) mutta toki aina politiikkaakin voi tehdä ja pitääkin tehdä. Sitä vartenhan täällä olemme.

Ehkä sitten viimeiseksi ja lopuksi siitä, mikä ei ole hallitus—oppositio-linjan mukainen asia, mihin ed. Arhinmäki täällä mielestäni hyvin ja rakentavasti viittasi. Se oli tämä automaattijäsenyys. Siinä ei ole kysymys pelkästään terveydenhuollosta, vaan myöskin laajemmasta osallisuudesta ja mahdollisuudesta olla osa yhteisöä.

Kannatan erittäin lämpimästi sitä, että tulevaisuudessa päästäisiin kokonaisuudistuksen yhteydessä asetelmaan, jossa automaattijäsenyys olisi mahdollista myöskin ammattikorkeakouluopiskelijalle, koska tehtävät ovat samat kuin yliopistolla. Ei ole mitään muuta järkevää perustelua olemassa. En voi hyväksyä sellaista perustuslaillista tulkintaa, jossa ihmiset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Opettajien laatu nimenomaan sekä pedagogisesti että käytännön opetuksessa sietää kyllä vahvistua nykypäivästä. Käytännöksi tulisi ehkä muodostaa vuosittaiset strategia- ja koulutusseminaarit yhteisinä amk:n talousalueen yritysten, alojen yliopisto-opetuksen sekä ammattikorkeakoulun kanssa. Näin voisimme suunnitella ja ohjata toimijoiden yhteistyötä ja lukuvuosien aikaisia projekteja, työelämän ja opettajien tietotaidon vaatimuksia ja vahvistaa käytännön innovaatioita ja niiden perusteena olevaa teorian ja tutkimuspohjan käyttöä.

Koska amk-opetus suuntautuu käytäntöön, pitäisi myös opetukseen aloista riippumatta sisällyttää johtajuutta, työyhteisöpsykologiaa, hallintoa, sisäistä yrittäjyyttä, liiketaloutta ja markkinoinnin perusteita. Ylemmän amk-tutkinnon ja tarvittavien siltaopintojen kautta saisimme ehkä tällä tavalla myös yrittäjyyteen uskaltautumista yliopistotasolta valmistuneidenkin kohdalla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aloitan puheenvuoroni varsin poikkeuksellisella tavalla: toteamalla, että en tee sitä ponsiesitystä, jonka nyt luen. Tuon sen esiin sen takia, että sellainen pitäisi tehdä, mutta kukaan ei uskalla tehdä, koska sen poliittiset seuraukset saattavat olla kohtalokkaat. Tämä tällainen versio kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa koulutusmääriä, koulutuksen sisällön kehittämistä, opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille ja ammattikorkeakoulujen harjoittaman tutkimustoiminnan vaikuttavuutta." Ja tässä tämä viimeinen osio on se, mikä on sellainen, jota ei kukaan uskalla yhteenkään ammattikorkeakouluun saattaa tiedoksi, että on uskaltanut tällaista asiaa kysellä, koska siihen sisältyy arvolataus, ja kukapas nyt sellaiseen uskaltaisi lähteä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä amk-laissahan on hyvin pitkälle kyse siitä, että tehdään niitä teknisiä muutoksia tässä vaiheessa, joita yliopistolain uudistaminen vaatii. Mutta sivistysvaliokunnassa jonkin verran asiantuntijakuulemisessa esille nousi myös se mahdollisuus, että ammattikorkeakoululakia tulisi mahdollisesti tulevaisuudessa uudistaa ja tarkastella laajemminkin. Tässä tilanteessa päähuomio olisi kiinnitettävä ehdottomasti ammattikorkeakoulujen hallinnon ja talouden järjestämisen peruskysymyksiin. Se olisi erittäin tärkeää, kun tuota kokonaisuudistusta mahdollisesti lähdetään tekemään.

Yksi sellainen hyvin keskeinen asia, jota pitää seurata ja jonka myös valiokunta nosti lausumiinsa, on tuo laadullinen työllistyminen eli näiden koulutuspaikkojen määrän seuranta, mutta myös ennen muuta se, miten sieltä työllistytään ja minkälaisia määriä eri aloilta koulutukseen tarvitaan.

Erittäin tyytyväinen olen myös siihen, että sivistysvaliokunta otti vahvan kannan myös opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Myös liikuntapalvelut tässä nousivat esille, mutta erityisesti nuo terveydenhuoltopalvelut ovat tässä lähestymiskulmassa erittäin haasteelliset. Kuten ed. Puumala nosti esille, meidän järjestelmässämme yliopistossa opiskelevat ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat ovat hyvin erilaisessa asemassa. Pidän myös hyvänä, että valiokunta korostaa liikunnan tarpeellisuutta, ja toki itse hieman myös ihmettelin tuota sosialidemokraattien linjaa, että yliopistolakiin ei liikuntaa haluttu kirjata omaksi pykäläksi, mutta ammattikorkeakoululaisille se haluttaisiin pykälän turvin taata. Tämä oli minun mielestäni varsin erikoinen ristiriita.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta on tämän yliopistolakiesityksen yhteydessä kuullut kahta lakia, jotka liittyvät tähän yliopistolakiesitykseen, ja toinen niistä on tämä laki ammattikorkeakouluista ja sitten toinen on laki Suomen Akatemiasta. On erittäin hyvä, että tämä laki Suomen Akatemiasta on siirtynyt nyt syksyyn, koska toisin kuin tämä nyt käsillä oleva laki, tämä laki Suomen Akatemiasta on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi ja lähtökohdiltaan aika, sanoisinko, ohueksi. Mutta siihen palataan syksyllä.

Siitä syystä, että tämä laki ammattikorkeakouluista on liittynyt tähän yliopistolain laajempaan uudistamiseen, ammattikorkeakoulujen kehittäminen ja laajempi analyysi on tässä yhteydessä jäänyt hyvin vähäiseksi. On tärkeää, että eduskunnassa palataan myöhemmin siihen, miten ammattikorkeakoululainsäädäntöä kokonaisuutena voidaan kehittää ja miten voidaan kehittää korkeakoulujen duaalimallia, jota pidän itsekin hyvin tärkeänä ja johon täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on viitattu.

Tässä on tullut muutamissa puheenvuoroissa esille tämä kohtaanto-ongelma, johon tässä valiokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota. Täytyy sanoa, että laadullinen työllistyminen ja sen seuraaminen on kyllä asia, jota olisi syytä tehdä myös yliopistojen kohdalla jatkossa, kun tarkennetaan näitä yliopistojen rahoituskriteerejä ja muutenkin pohditaan yliopistojen kehittämistä, ja varmaan sitä tullaankin tekemään.

On erittäin hyvä, että tähän lakiin ammattikorkeakouluista sisällytettiin samat lausumat, jotka meillä on yliopistolaissa. Keskeinen on tietysti tämä lausuma, joka koskee maksullisuuskokeilun seuraamista ja sen kriittistä arviointia ja sitä, että päätös maksukokeilun jatkamisesta voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun on kriittisesti arvioitu kokeilun vaikutukset etenkin opiskelijavirtoihin ja meidän nykyisin hyvin toimivaan opiskelijavaihtoomme.

Samoin itse haluan kiinnittää huomiota siihen, että otimme esille tässä mietinnössämme sen, että opiskelijoiden terveydenhuolto on nykyisin hyvin epätasa-arvoisesti järjestetty siinä mielessä, että ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto tosiaan on kuntien järjestämisvastuulla ja se, miten kunnat sen hoitavat, vaihtelee hyvin paljon. Siihen on ehdottomasti saatava jatkossa huomattava parannus siten, että opiskelijat tulevat keskenään tasa-arvoiseen asemaan.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys keskittyy pääosin muuttamaan niitä lainkohtia, joiden muutostarve johtuu esitetystä yliopistolainsäädännön uudistuksesta. Nostankin pari kohtaa esille tässä puheenvuorossani.

Mielestäni on tärkeää, että valiokunta korostaa korkeakoululaitoksen kehittämistä vahvasti duaalimallin pohjalta siten, että molempia sektoreita kehitetään omista lähtökohdistaan käsin selkeyttäen edelleen koulutusten sisältöjä ja tutkintojen eroavaisuuksia.

Toinen tärkeä asia on tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen, että heillä olisi samanlaiset terveydenhuoltomahdollisuudet kuin yliopisto-opiskelijoilla. Tämä on ollut hyvin vaihteleva käytäntö eri puolilla Suomea, ja varsinkin mielenterveyspalvelujen osalta on ollut aikamoisia puutteita. Tämä on erinomaisen hyvä asia, että tähän valiokunta kiinnittää huomiota ja yrittää turvata ammattikorkeaopiskelijoille Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tapaiset palvelut.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululain uudistus on tällä kierroksella varsin selkeä, ja tehdyt muutokset ovat hyvin perusteltuja. Suurin kysymys on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemointi ylempiin korkeakoulututkintoihin sekä tutkijakoulutukseen etenemisen kelpoisuus, jotka molemmat ovat nyt uudessa yliopistolaissa.

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskeva lainsäädäntöhän vahvistettiin vuonna 2005, ja varsin nopeasti ammattikorkeakoulut käynnistivät näitä master-ohjelmia lähes kaikilla koulutusaloilla. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmat ovat osoittautuneet hyvin vetovoimaisiksi. Ne tarjoavat yliopistokoulutuksen rinnalla houkuttelevan ja vaihtoehtoisen väylän erityisesti työn ohella opiskeleville. Ammattikorkeakoulut olisivat halukkaita etenemään nope-ammin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen volyymissä kuin opetusministeriön antama aloituspaikkakehys antaa myöten.

Ammattikorkeakoulut ovat joustavina organisaatioina ja dynaamisina toimijoina tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä aluekehitysorganisaatioita. Tiiviimpi yhteistyö yliopistojen kanssa muun muassa koulutustehtävien päällekkäisyyksiä poistamalla parantaa entisestään ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön toimintaedellytyksiä.

Ed. Mäkelälle haluaisin todeta, että ei kannata niputtaa kaikkia ammattikorkeakouluja Metropolian sisäisten ongelmien vuoksi. Osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulun hallintomalli toimii erinomaisesti muun muassa kotikaupungissani Jyväskylässä, emmekä me halua jatkossakaan toimivasta mallista luopua.

Ja lopuksi vielä rahasta. Ylijohtaja Arvo Jäppisen aikanaan johtama ammattikorkeakoulujen t&k-työtä tutkinut työryhmä esitti jo vuonna 2004, että opetusministeriön pitäisi myöntää ammattikorkeakouluille tutkimus- ja kehitystyöhön perusrahoituksena 10 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän rahoituksen avulla olisi mahdollista suunnitella vahvempia, isompia ja laadukkaampia hankkeita ja käynnistää vieläkin voimakkaammin työelämää palvelevaa soveltavaa tutkimusta, jota tänä päivänä tarvitaan kipeästi. Tuo rahoitustavoite ei ole vieläkään toteutunut. Mutta onneksi innovaatioketjua, sitä, mitä se on syönyt, on ryhdytty tutkimaan tarkemmin. Opetusministeriö on asettanut työryhmän, jossa myöskin ammattikorkeakoulujen roolia tässä tk&i-ketjussa tarkastellaan, ja syytä onkin, sillä ammattikorkeakoulujen läheskään kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä tässä yhteiskunnassa käytetty.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen halu tiedekorkeakouluiksi on toisaalta hiukan problemaattista, koska nimenomaan se varsinainen iso kysymys, miten ne pystyvät tuottamaan päteviä, työhön valmiita sairaanhoitajia ja muita koulutettuja, joilla on nimenomaan suoraan ammattiin suuntautuva koulutus, on mielestäni vahvasti auki monessa paikassa ja resurssikysymys on huutava. Myöskin ammattikorkeakoulujen määrä Suomessa on kysymys, joka on auki. Siitä, mikä olisi oikea määrä, keskustellaan, ja se on varsin haasteellinen kysymys.

Mutta yksi asia, jota haluan painottaa, joka koskee sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluopiskelijoita, on se, kuinka monta opiskelijaa on yhtä opettajaa kohden. Tämä on molemmissa, korkeakoulussa ja yliopistossa, nimenomaan se vaikuttava tekijä ja kysymys. Me tarvitsemme pienempiä opetusryhmiä, tehokkaampaa opetusta. Vain sillä tavalla päästään hyvään laadulliseen tulokseen.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka nyt käsittelyssä oleva esitys ammattikorkeakoululain muuttamisesta on tekninen uudistus lähinnä yliopistolain uudistuksen takia, niin tämä on hyvä pohja tulevalle keskustelulle ammattikorkeakoululain kokonaisuudistuksesta, joka seuraa myöhemmin, todennäköisesti menee seuraavan vaalikauden puolelle. Tässä asian käsittelyssä valiokunta on kiinnittänyt huomiota moniin tärkeisiin asioihin, muun muassa nuo neljä lausumaa ovat hyvin keskeisiä, ja valiokunnalle täysi tunnustus niiden asioiden esille ottamisesta. Tuo tutkintojen rinnasteisuus on yksi asia, joka on tässä valiokunnan mietinnössä hyvin tuotu esille niin, että selkeytetään ylemmän korkeakoulututkinnon asemaa, ja siltä osin myös tämä jatkokäsittely tulee tässä hyvin linjattua.

Opiskelijoiden terveydenhuollosta myös on täällä lausuttu hyvin ja täällä on myös tässä keskustelussa tuotu asian tärkeys hyvin esille. Se tavoite yhtenäisistä kattavista terveydenhuoltopalveluista eri puolilla Suomea, kautta maan, on aivan oikea, ja siinä mielessä tämä tavoite on hyvin nyt kirjattu tähän muun muassa lausuman muotoon. Todella toivon, että sitä myös seurataan ja viedään eteenpäin.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvä yhteistyö näkyy tänä päivänä monella tavalla. Muun muassa tuolla Lapissa Lapin korkeakoulukonserni tekee Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi—Tornion ammattikorkeakoulun kesken hyvin tiivistä yhteistyötä, yhteisten toimintojen kehittämistä, ja on toki toivottavaa, että lainsäädäntö ei ole tälle uutta luovalle esteenä.

Ed. Anneli Kiljunen nosti hyvin esille tutkintonimikkeet, niihin liittyvän selventämisen, ja samalla tavalla korkeakoulujen kansainvälisten nimikkeiden selventämisen tarpeesta voisi kyllä mainita. Puhutaan university-sanasta yliopiston osalta ja tässä mietinnössä esittelytekstissä puhutaan polytechnic-sanasta ammattikorkeakoulujen osalta. Kuitenkin ammattikorkeakoulut tänä päivänä käyttävät vakiintunutta muotoa university of applied sciences, joten tämänkin osalta olisi hyvä, jos sitten voitaisiin jatkossa nämä nimikkeet saada saman mukaisiksi.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! On paikallaan, että ammattikorkeakoululakiinkin on tehty muutoksia, jotka ovat linjassa yliopistolakiuudistuksen kanssa. Päähuomio on tässäkin hallinnon ja talouden järjestelyissä. Duaalimallin mukaisesti ammattikorkeakouluja on kehitettävä voimakkaasti työmarkkinoiden tarpeet huomioiden. Haasteet ovat kovat maamme kilpailukyvyn kannalta. Lakiesityksessä ja sivistysvaliokunnan mietinnössä on kiinnitetty erityistä huomiota myös opiskelijoiden terveydenhuoltoon ja liikuntamahdollisuuksiin, ja tältäkin osin valiokunnan mietinnön lausumat ovat paikallaan. Hallituksen esitys on valiokunnan mietinnön esittämässä muodossa mielestäni hyvä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Teknisten muutosten lisäksi sivistysvaliokunta on ansiokkaasti nostanut hyvin tärkeän asian esille, ja se on tämä työmarkkinoitten kohtaanto- ja tasapaino-ongelmien ratkaisu. Aina tarvitaan jatkuvaa koulutusmäärien tarkastelua ja sisällöllistä kehittämistä. Erityisen tärkeätä tässä on oppilaitosten neuvottelukuntien rooli. Mehän kaikki tiedämme sen, että näissä neuvottelukunnissa monesti on myös teollisuuden ja työnantajien edustajia, ja se tuo sen ajantasaisen tiedon siihen opetuksen sisältöön. On tärkeätä, että sitä jatkuvasti kehitetään. Kyllä meidän kaikkien täytyy olla jatkuvasti huolissamme sen opetuksen tasosta. Me kaikki tiedämme, että tässäkin salissa ja ministeriöissä laaditaan jatkuvasti asetuksia ja määräyksiä, jotka ainakin osassa ammattikorkeakoulujen linjoja vaativat opettajilta erittäin paljon. Viittaan tässä nyt rakennusalaan, jossa on edessä rakentamismääräyskokoelmien erittäin iso muutos tämän energia- ja ilmastopoliittisen selonteon seurauksena. Vaatii opettajilta varsin paljon, että he pystyvät paneutumaan nopeasti niihin muutoksiin, niin että koulutus on sitten ajantasaista.

On erittäin tärkeätä, että työmarkkinoille sijoittumista myös seurataan opintojen jälkeen. Yksi asia, johon haluan kiinnittää erityistä huomiota ja joka näkyy ennen kaikkea rakennusalalla ja rakennusmestaritutkinnoissa, on tämä ennakkoharjoittelun merkitys. Sitä ei koskaan liikaa korosteta, koska monesti käy niin, että opintojen keskeyttäjiä on paljon, ja kun ennakkoharjoittelu on, niin silloin jo opetukseen hakeutuvat oppilaat tietävät, mille alalle he hakeutuvat, ja voivat sitten arvioida uudelleen, onko tämä minun alani. Sen takia tämä ennakkoharjoittelun merkitys on erittäin iso.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunta aivan oikein on korostanut tässä mietinnössään työmarkkinoiden ja koulutuksen oikeaa kohtaantoa. On hyvin tärkeää, että nämä sisään-ottomäärät ovat kohdallaan niin alueellisesti kuin ammatillisestikin.

Täällä on myös paljon puhuttu ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. On totta, että nämä erot ovat valitettavan suuria eri paikkakuntien välillä, ja tässä on syytä saada parannusta aikaan. On myöskin hyvä, että tämä liikunta-asia on täällä mainittu.

Erityisen iloinen olen siitä, että tässä on puhuttu paljon näistä siltaopinnoista. On tietysti niin, että yliopistoilla tulee olla itsenäisesti oikeus määritellä, mitä siltaopintoja pitää suorittaa, jotta ammattikorkeakouluopiskelija voi siellä jatkaa. Mutta todella toivon, että siinä katsotaan sen ammattikorkeakouluopiskelijan oikeaa osaamista eikä sitä tehdä tietoisesti vaikeaksi, kuten se aikoinaan on tehty.

Silloin kun itse olin ammattikorkeakoulun opettajana, niin valtaosa niistä opiskelijoista, jotka valmistuivat meidän oppilaitoksestamme ja halusivat jatkaa, menivät ulkomaille jatkamaan, koska se, mitä yliopistosta korvattiin niitä opintoja, oli kerta kaikkiaan niin vähän, että se ei ollenkaan motivoinut. Toivon, että tämä asia on kehittynyt ja tulee kehittymään parempaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tästä lukukausimaksukokeilusta. Olen luonnollisesti sitä mieltä, että on erittäin hyvä, että se tulee myöskin tähän ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ja tuo sinnekin uusia mahdollisuuksia. Mutta pidän kyllä tärkeänä, että uudistusta jatkettaisiin niin, että se tulisi nimenomaan ammattikorkeakoulun puolella myöskin perustutkintoihin, koska meillä on ollut ongelmia muutamien ammattikorkeakoulujen kanssa, jotka ovat selvästi täyttäneet oppilaskiintiöitään sillä, että on rekrytoitu ulkomailta. On ihan hyvä, että rekrytoidaan ulkomailta silloin, kun se tehdään kontrolloidusti, markkinoidaan ja tehdään asia tosissaan, mutta ei niin, että vain täytetään avoimia paikkoja.

Eli sen vuoksi, kun täällä on puhuttu siitä, että pitää kriittisesti arvioida lukukausimaksuja, pitää kriittisesti arvioida myöskin maksuttomuuden vaikutuksia.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaa tästä keskustelusta samoin kuin sivistysvaliokuntaa tästä ansiokkaasta mietinnöstä, joka aiheesta on tehty.

Tässä nousivat keskustelussa hyvin saman tyyppiset aiheet esiin kuin silloin jo lähetekeskusteluvaiheessa ja laajasti keskustelutti muun muassa tuo opiskelijaterveydenhuolto ammattikorkeakouluissa. Ministeri Risikolla on siinä parhaillaan työskentelemässä työryhmä, joka hakee niitä suuntaviivoja, jonka pohjalta tätä voitaisiin lähteä viemään eteenpäin.

Toisaalta nousi esiin myös se, että saattaisi olla laajempaa uudistustarvetta myös ammattikorkeakoulujen puolella. Nythän kyseessä on todella lähinnä teknisiä tarkistuksia käsittelevä laki. Olemme antaneet tästä viestin kyllä ammattikorkeakoulukentälle, että jos nähdään, että sieltä löytyy laajempia kehittämisen tarpeita ja löytyy suuntaviivoja, niin mieluusti otamme niitä nyt vastaan. Uskon, että se on myös eduskuntavaaleja ajatellen aivan tervetullutta, koska jos lähdetään näin mittavaan rahoituksen ja hallinnon uudistukseen, niin se on kyllä varmasti hallitusohjelmakysymys, ja siinä mielessä on hyvä, että nyt eri tahot miettivät sitten näitä uudistustarpeita tältä pohjalta, jotta myös eduskuntapuolueet voivat sitten valmistautua tähän ja tehdä ehkä omia ohjelmiaan tältä pohjalta.

Nuo lausumat, joita sivistysvaliokunta on liittänyt tuohon mietintöönsä, kohdistuivat hyvin paljon tähän työmarkkinakysymykseen. On selvää, että ammattikorkeakoulutuksessa eri koulutusalojen vetovoimaa, keskeyttämisastetta ja työllistymistä seurataan jatkuvasti. Juuri ovat tänä keväänä päättyneet nyt nämä vuosittaiset tulosneuvottelut opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä, ja ehkä sellainen yleinen kehityspiirre on kyllä se, että edelleenkin tekniikan aloille esitetään liikaa koulutuspaikkoja. Siellä on tarvetta vähentää koulutuspaikkoja selvästi, ja toisaalta viestintä- ja kulttuurialat ovat ehkä toinen tällainen probleemiala, missä työllistyminen ei ole niin hyvää, että tällaista koulutuspaikkamäärää voitaisiin ylläpitää kuin tällä hetkellä on. Se ala, mistä erittäin hyvin työllistytään, on hoitoala, ja sille on kyllä tarvetta ja kysyntää valtakunnassa jatkossakin.

Ehkä tällainen yleispiirre näissä tulosneuvotteluissa, jotka nyt käytiin — ammattikorkeakouluillahan samoin kuin yliopistoilla on määrä tehdä nyt omia strategisia valintojaan — oli se, että kovin pitkälle ammattikorkeakoulut eivät olleet vielä tänä keväänä edenneet tuossa, (hälinää) vaan työtä täytyy kyllä jatkaa ja ...

Eli tässä strategisten valintojen osalta ammattikorkeakoulujen täytyy edelleen tehdä työtä samoin kuin rakenteellisen kehittämisen osalta. Meillähän on tällä hetkellä 26 ammattikorkeakoulua, ja näissä rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoissa tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 määrä olisi 18, ja se edellyttää sitä, että siellä myös tapahtuu näitä yhdistymisiä ja voimien kokoamisia. Tämä työhän on parhaillaan myös ammattikorkeakouluissa meneillään.

Vielä yksi kysymys, joka nousi tässä esiin. Ed. Satonen nosti esiin siltaopintojen vaatimukset. Tänä keväänä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostot saivat viiden vuoden työnsä päätökseen ja pääsivät sopimukseen yhteisistä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöistä, ja nyt niiden pitäisi olla hyvällä mallilla sitten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta, että aiemmat opinnot hyväksi luettaisiin oikealla tavalla.

Vielä aivan viimeksi. Ed. Pulliainen nosti esiin tutkimustoiminnan ammattikorkeakouluissa, niin todellakin tuossa kuukausi sitten asetin työryhmän, jonka tehtävänä on tämän vuoden aikana tehdä selvitys ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan nykytilasta ja sen kehittämistarpeista.