9) Hallituksen esitys laeiksi nuorisolain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja
ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus ehdotti nuorisolakiin muutoksia,
joiden tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset
palvelut. Samalla tehostetaan nuorten sosiaalista vahvistamista
parantamalla nuorille tarjottavaa varhaista tukea. Laissa säädetään
menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön
kehittämiseksi. Kunnassa tulee olla nuorten ohjaus- ja
palveluverkosto, johon kuuluisivat nuorten kannalta keskeisimmät
toimialat. Mukana olisivat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen
sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Myös
muut viranomaiset, kuten esimerkiksi puolustushallinto, voivat tarvittaessa kuulua
verkostoon. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja
tuottavien yhteisöjen kanssa.
Lisäksi laissa säädetään
etsivästä nuorisotyöstä, jonka
tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa
hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla
edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään
sekä pääsyään koulutukseen
ja työmarkkinoille. Kunta voi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä.
Tällöin kunnan tulisi nimetä etsivän
nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija
tai työsopimussuhteinen henkilö. Etsivän
nuorisotyön tehtävää hoitavalla
tulee olla riittävä koulutus ja kokemus nuorten
kanssa tehtävästä työstä. Lakiin
lisätään myös säännökset
tilanteista, joissa salassapitosäännösten
estämättä tiettyjen viranomaisten tulisi
luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti-
ja yhteystiedot nuoren tavoittamista varten, jotta nuorelle voitaisiin
tarjota varhaista tukea. Nuorille ei tule velvollisuutta ottaa vastaan
tarjottua palvelua.
Sivistysvaliokunta kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä.
Näillä nuorisolain muutoksilla tehdään
näkyväksi se, millaisia puutteita nuorille tarjottavissa
palveluissa on, ja poistetaan tällä hetkellä olevia
aukkoja. Ehdotetut muutokset tähtäävät
nuorten elinolojen parantamiseen kahdesta eri näkökulmasta.
Monialaisen viranomaisyhteistyön kohderyhmänä ovat
kaikki kunnassa asuvat nuoret. Säätämällä etsivästä nuorisotyöstä sosiaalisen
vahvistamisen yhtenä keinona puolestaan parannetaan rajatumman
kohderyhmän tilannetta.
Sivistysvaliokunnan työssä on monien asioiden
käsittelyn yhteydessä vuosien varrella käynyt
selvästi ilmi, että viranomaisyhteistyö ei
läheskään aina ole riittävä.
Tämän hallituksen esityksen perusteluissa todetaan,
että suomalainen palvelujärjestelmä on
sektoroitunut ja tieto nuorista perustuu usein sektorikohtaiseen
tietoon eikä laajempaa kuvaa nuorten tilanteesta pystytä hyödyntämään.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan esimerkiksi
nuorten kanssa toimivat työvoimaneuvojat ovat tuoneet esiin
huolensa niistä nuorista, jotka eivät ilmoittaudu
työnhakijoiksi tai ilmesty paikalle sovittuna ajankohtana,
vaikka tuen tarpeen merkit on tunnistettu. Myös varusmies-
ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneistä ollaan
huolissaan. Sen vuoksi on tärkeää, että myös
nuorisolaissa säädetään menettelystä paikallisten
viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi.
Sivistysvaliokunta korostaa, että kodin tukena hyvin
toimivat peruspalvelut, kuten neuvola, päivähoito,
koulu, ovat parasta ongelmien ennaltaehkäisyä.
Laadukas perusopetus ja ammatillinen koulutus, joka myös
määrällisesti on riittävä ja johtaa
työpaikan saamiseen, ovat tehokkainta nuorten syrjäytymisen
ehkäisyä. Tuen tarvetta voi kuitenkin ilmetä nuorilla
monista syistä. Riittävän varhainen tuki
parantaa lasten ja nuorten kasvun edellytyksiä ja antaa
mahdollisuuden ehkäistä ongelmien kasaantumisen
ja monimuotoistumisen sekä syrjäytymisen. Sivistysvaliokunta
on useissa yhteyksissä kuluvalla vaalikaudella käsitellyt
nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvittavia
toimenpiteitä ja lähettänyt muun muassa
keväällä 2008 opetusministeriölle
ja sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa on 11
toimenpide-ehdotusta. Tämä hallituksen esitys
kuuluu osaltaan niihin parannuksiin, joilla nuorten syrjäytymistä voidaan
ehkäistä. Opiskelijavalintarekisterilain muutos
parantaa mahdollisuuksia ohjata syrjäytymisvaarassa olevia
nuoria oikeiden julkisten palveluiden piiriin ja lisää nuorille
tarjottavaa varhaista tukea.
Etsivä työparitoiminta on osoittautunut tehokkaaksi
nuorille kohdennetuksi palvelumuodoksi. Suuri osa etsivän
nuorisotyön työpareista toimii työpajaympäristössä.
Vuonna 2009 on löydetty lähes 2 000 nuorta,
joista jatkopolulle ja muihin palveluihin on siirtynyt 1 400
nuorta. Työpajat ovat tarjonneet monille nuorille hyvän
polun alkuvaiheen, jolloin on myös päästy
ennalta ehkäisemään koulutuksesta ja
työmarkkinoilta syrjäytymistä. Etsivän
työparitoiminnan kautta löytyneistä nuorista
osa on erityisten tukitoimenpiteiden tarpeessa. Työpajoissa
kehitetty starttivalmennus on yksi etsivän työparitoiminnan
ja työpajojen yhteistyön konkreettinen palvelu-
ja yhteistyömalli. Saatujen kokemusten perusteella voidaan
pitää hyvänä hallituksen esittämää siitä, että etsivä työparitoiminta
nostetaan monialaisen viranomaisyhteistyön yhdeksi keskeiseksi uudeksi
toimintamuodoksi.
Hallituksen esityksen mukaan etsivällä nuorisotyöntekijällä tulisi
olla riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa
tehtävästä työstä.
Riittävänä koulutuksena voitaisiin pitää esimerkiksi
nuoriso- tai sosiaalityöntekijän, yhteisöpedagogin, erityisopettajan
tai erityissairaanhoitajan, psykologin tai muuta vastaavaa koulutusta.
Riittävänä kokemuksena voitaisiin pitää vähintään
muutaman vuoden työkokemusta, jonka pohjalta etsivällä nuorisotyöntekijällä olisi
valmiudet auttaa tukea tarvitsevaa nuorta. Etsivän nuorisotyön koulutusta
tulisi tarjota esimerkiksi lisä- tai täydennyskoulutuksena.
Etsivän nuorisotyön rahoitusta on valiokunnan
mielestä erittäin hyvin lisätty kuluvalla
vaalikaudella. Valiokunta katsoo, että toimenpiteitä nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja siihen liittyen
etsivän nuorisotyön ja sen jatkotoimien resursointia
tulee edelleenkin jatkaa. Tulee kehittää myös
sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan tavoittaa nuoret
heidän tutuissa ympäristöissään, muun
muassa virtuaalimaailmassa.
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta antoi asiasta lausunnon,
eikä sillä ollut säätämisjärjestystä koskevia
huomautuksia esityksestä. Sivistysvaliokunta on tehnyt
ensimmäiseen lakiehdotukseen muutoksia, joissa se on ottanut
huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnossa olevat kannanotot.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
ja sivistysvaliokunnan käsittelemä lausunto on
erityistä konkretiaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin
politiikkaohjelmalle, jonka hallitus on laittanut alkumetreillänsä jalalle.
Sivistysvaliokunta on ottanut jo vuonna 2008 kantaa siihen,
miten nuorten syrjäytymistä tulisi ehkäistä,
ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, 11 toimenpide-ehdotusta
on tehty tämän asiantuntijakuulemisen jälkeen.
Tämä esitys on yksi monenlaisista esityksistä esimerkiksi
etsivää nuorisotointa tai nuorisotyötä kohtaan.
Hallituksen esityksen ja tämän nuorisolain tavoitteena
on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset
palvelut. Tavoitteena on taata minimitaso nuorten tarvitsemille
tukipalveluille. On annettava varhaista tukea nuorten elämänkulussa
ja koulutukseen ja työelämään
pääsyn edistämiseksi.
Tässä laissa säädetään
neljä erilaista asiaa:
Ensinnäkin paikallisten viranomaisten monialaisen
yhteistyön kehittämiseksi halutaan nyt esittää kuntiin
nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa. Tämä laki
mahdollistaa jo nyt erilaisia kunnissa olevia muotoja tähän
viranomaisyhteistyöhön erilaisten raja-aitojen
madaltamiseksi eri hallintokuntien välillä. Jos
kunnissa on tällä hetkellä jonkunlaisia
malleja jo olemassa, niin ei muuta kuin hyvää jatkoa
ja tulevaisuutta niille, mutta nyt halutaan jokaisessa kunnassa
tartuttavan tähän toimeen.
Toiseksi laissa säädetään
tästä etsivästä nuorisotyöstä,
jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja
auttaa nuoria erilaisten palveluiden piiriin, jos he tukitoimiansa
tarvitsevat.
Kolmanneksi tässä laissa halutaan säätää tarkemmin
salassapitosäännösten estämiseen
tiettyjä viranomaisten mahdollisuuksia luovuttaa nuorista
tietoja tähän etsivään nuorisotyöhön.
Tämä on erittäin tärkeä asia,
jotta tarvittavat tiedot olisivat ammattilaisten käytössä.
Neljänneksi tämä laki ottaa kantaa
siihen, että viranomaisilla olisi myös oikeus
luovuttaa tietoja etsivään nuorisotyöhön
opiskelijavalintarekistereiden ja ylioppilastutkintorekistereiden
kautta, koska nämähän ovat tällä hetkellä jo
sähköisessä muodossa ja varmasti tieto
liikkuu sitten helposti oikeiden viranomaisten haltuun.
Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että valiokunnan
kuulemisessa halutaan painottaa ehdottomasti toimivia peruspalveluita
ja kotikasvatusta ja kotona annettavien mallien tärkeyttä.
Se on parasta ennalta ehkäisevää työtä,
mutta tarvitaan yleistä koordinaatiota näiden
tukitoimenpiteiden antamiseksi, ja tietysti meillä tällä hetkelläkin
on jo hyvin toimiva oppilaanohjaus, ammattitaitoinen henkilöstö,
ja tarvitsemme myös riittävät voimavarat
koulutuksen käyttöön.
Toisaalta tähän monialaiseen yhteistyöhön, ohjaus-
ja palveluverkoston tarpeisiin, tarvitaan todellisia mittareita,
koska suomalainen palvelujärjestelmä on osaltansa
sektoroitunut ja tieto nuorista perustuu usein sektorikohtaisiin
tietoihin ja tarvitaan tämmöistä laajempaa
moniammatillista yhteistyötä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
saaman tiedon mukaan tuli monesti esiin se, että yhteistyö ei
tälläkään hetkellä ole riittävää.
Siihen tarvitaan siis vähän potkua, porkkanoita
ja vähän keppiäkin. Lakiehdotus vahvistaa
kunnallisen nuorisotoimen asemaa palvelujen järjestäjänä sekä antaa
paikalliselle tasolle oikeuden ja velvoitteen toteuttaa monialaista viranomaistyötä.
Sitten muutama sana tästä etsivästä työparitoiminnasta.
Tällä hetkellähän meillä on
erittäin hyviä kokemuksia tästä asiasta.
Me olemme esimerkiksi vuonna 2009 saaneet 2 000 nuorta
tämän etsivän nuorisotyöparitoiminnan
kautta erilaisten tukitoimenpiteiden piiriin. Nämä tulokset ovat
hyvin rohkaisevia. Yksi mahdollinen etsivän työparitoiminnan
muoto on myöskin työpajat ja starttivalmennus,
joka on ollut myöskin osaksi kuntien käytössä.
Nyt on tarkoitus todellakin se, että kunnissa on erilaisia
malleja hoitaa tätä etsivää työparitoimintaa,
ja halutaan kannustaa kuntia jatkamaan edelleen näitä hyviä hankkeita
ja menetelmiä, mutta halutaan todellakin saattaa se minimitaso
kaikille eri puolilla Suomea asuville nuorille tähän
palveluun.
Halusimme valiokunnan lausunnossa kiinnittää huomiota
siihen, että etsivää nuorisotyötä tekevien
ammattilaisten koulutustaso olisi mahdollisimman korkea ja kattava,
mutta lähdimme siitä, että minkäänlaista
kattovaatimusta esimerkiksi korkeakoulutason koulutuksesta ei asetettu, vaan
haluttiin taata se, että riittävä koulutus
nuoriso- ja sosiaalityöntekijöille, erilaisille
erityisopettajille ja psykologeille annetaan tulevaisuudessa ja
annetaan myöskin tällä hetkellä työtä tekeville
täydennyskoulutusta tämän työn
tekemiseen.
Yksi, oikeastaan kaikkein negatiivisin, asia tämän
lain puitteissa oli tietysti raha. Siitä saimmekin valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa, jos ei voi sanoa pyyhkeitä, niin
ainakin huolestumisen asteen keskustelua ennen kaikkea esimerkiksi Kuntaliiton
kannanotossa. Etsivään nuorisotyöhönhän
on tämän vaalikauden aikana annettu lisää rahaa,
mistä kiitos hallitukselle, mutta edelleenkin kannamme
huolta siitä, että resursseja tulee jatkaa tämän
nuorisolain toteuttamiseen kunnissa. Työtä ei
voida tehdä pitkäjänteisesti vain erityisavustusten
varoilla, ja tämä on sitten vakava viesti meidän
rahojamme jakaviin instansseihin.
Arvoisa puhemies! Haluan katsoa kuitenkin jo tämän
hyväksyttävän nuorisolain tulevaisuuteen.
Oma ajatukseni on, että tämä on vain
ensimmäinen askel siihen, että haluamme pitää huolta
siitä, että yksikään nuori ei
missään elämänvaiheessa jää unholaan
vaan tulemme asettamaan nuorille erilaisia tukitoimenpiteitä jatkossakin.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisen aikana saimme myöskin
erilaisia malleja nuorisotyön toteuttamiseksi ennen kaikkea
Pohjoismaista, mutta yksi erittäin rakentava esimerkki
tuli myös Alankomaiden esimerkistä, että viranomaisyhteistyö on
erittäin tiivistä ja siellä on tekniset
valmiudet hakea jo tällä hetkellä erittäin
hyvin esille niitä nuoria, joilla on ongelmia eri vaiheissa elämäntilanteita.
Siksi niistä malleista on syytä ottaa oppia. Aina
sitä ruutia ei tarvitse itse keksiä.
Toisekseen itse katson tärkeäksi, että jossain vaiheessa
saataisiin aikaan näitten nuorten tukipalveluille tällaisen
fyysisen toimintaverkkoympäristön tai tilan luominen,
siis fyysisen toimipisteen luominen, josta nuori saisi yhden luukun
periaatteella niitä tukipalveluita tulevaisuudessa. Vielä sen
lisäksi näen tärkeäksi, että nuoret
itse osallistuvat esimerkiksi siihen monialaiseen viranomaisten
yhteistyöhön jollain tavalla, että he tulevat
kuulluiksi nuorten asioissa, ja oma aktiivisuus olisi se palkitseva
asia.
Tietysti omalla tavallaan tämä laki voi olla
ensiaskelia myöskin sille, että me haluamme, että nuorille
turvataan yhteiskunta- ja koulutustakuu täällä Suomessa.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Jos edellisen lain yhteydessä olimme
hallituspuolueitten ja ministerin kanssa, voisiko sanoa, tavoitteista
samaa mieltä, mutta toiminta- ja työskentelytavoista
vähän eri mieltä, niin tämän asian
yhteydessä minun täytyy kyllä sanoa,
että sekä hallituspuolueiden että oppositiopuolueiden
edustajat rakensivat, me kaikki oikeastaan yhdessä rakensimme,
mietintöä, ja se oli todella mukava prosessi rakentaa
yhteistä hyvää. Ihan samanlaisilla ajatuksilla
lähestyn tätä koko lakiesitystä kuin
valiokuntamme puheenjohtaja Vahasalo ja ed. Vehkaperä ja
allekirjoitan kaiken sen, mitä he aikaisemmissa puheenvuoroissaan tuossa äsken
puhuivat.
Arvoisa puhemies! Nuorisolain muuttamisen tavoitteena on parantaa
nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Laissa
säädetään menettelystä paikallisten
viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi
ja tarkoituksena on rakentaa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto,
joka muodostuu opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ-
ja poliisihallinnon edustajista. Tämän verkoston
tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä ja vahvistaa
yhteistyötä ja hakea yhteisiä toimintamalleja
ja sitä kautta rakentaa entistä parempaa palveluverkostoa
nuorille.
Toisena asiana tämän lain yhteydessä voi
todeta, että tässä myös säädetään
etsivästä nuorisotyöstä, jonka
tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret ja auttaa
heitä sellaisten palveluiden ja tuen piiriin, joka edistää heidän
kasvuaan ja kehitystään ja mahdollisuuttaan pitää itsensä kiinni
sekä koulutuksessa että mahdollisesti työmarkkinoilla.
Elikkä tässä on kaksi, voisiko sanoa,
vähän erilaista lähestymiskulmaa: on
sekä organisatorinen että yksilön näkökulmasta
oleva lainsäädäntö.
Viime vuosina erityispalvelujen tarve on lisääntynyt,
kun kunnissa on leikattu universaaleja hyvinvointipalveluja ja ehkäiseviä palveluja.
Päiväkotien
ja koulujen suuret ryhmäkoot, opettajien lomautukset, kouluterveydenhuollon
ja neuvolatoiminnan leikkaukset johtavat siihen, että lasten
oireilua ja ongelmia ei havaita riittävän ajoissa.
Tähän myös valiokunta mietinnössään
on puuttunut. Myös riittämätön
tuki ja ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa aiheuttavat väliinputoamista
ja syrjäytymistä, ja tässä yhteydessä sekä tämä olemassa
oleva palveluverkosto että myös etsivä nuorisotyö ovat
erittäin hyviä työskentelymalleja toimia.
Siksi kaikkein tärkeintä on, että lapsen
ja nuoren sekä hänen perheensä tukena
ovat hyvin toimivat peruspalvelut. Hyvät, toimivat ja kaikille
saatavilla olevat peruspalvelut, kuten neuvola, päivähoito,
koulu, turvaavat kaikkein parhaiten lapsen turvallisen ja tasapainoisen
kasvun. Näin peruspalvelut ovat myös parasta ongelmien
ehkäisyä.
Maksuttoman ja laadukkaan koulutusjärjestelmän
merkitys on aivan keskeinen yhteiskunnallinen tasa-arvon tuottaja,
osaamisen turvaaja ja kestävän hyvinvointiyhteiskuntamme
takaaja. Kaikille lapsille ja nuorille on annettava mahdollisuus
oppimiseen ja omien lahjojensa löytämiseen ja
hyödyntämiseen. Jokaiselle on annettava mahdollisuus
pärjätä omassa elämässään
ja rakentaa omaa elämäänsä.
Arvoisa puhemies! Mutta koska olemme ajautuneet ongelmiin, on
tärkeää, että pyrimme ne myös
ratkaisemaan, mihin tällä lakiesityksellä pyritään.
Nyt tavallaan aletaan määritellä nuorisopalvelujen
minimitasoa ja tuodaan tietoisuuteen, millaisia puutteita palveluissa
on, ja samalla poistetaan näitä palveluissa olevia
aukkoja. Samalla parannetaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea
sekä elämänkulkunsa että koulutukseen ja
työelämään pääsyn
edistämiseksi. Avainasemassa on paikallisten tahojen monialainen
yhteistyö. Hallinnolliset sektorit on ylitettävä ja nähtävä ihminen
kokonaisuutena, jolle palveluita tulee olla saatavilla hänen
tarpeittensa mukaan eikä sen mukaan, minkä viraston
oven hän sattuu aukaisemaan.
Kuntien tulee muodostaa nuoren ohjaus- ja palveluverkosto, johon
kuuluvat nuoren näkökulmasta keskeiset toimijat,
kuten opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ-
ja poliisihallinnon edustajat. Verkosto toimisi vuorovaikutuksessa
nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Joissakin
kunnissa onkin käytössä prosessiorganisaatio,
jossa palvelukokonaisuutta katsotaan enemmän elämänkulkuajattelun kuin
hallinnon näkökulmasta. On hyvä, että tätä näkökulmaa
vahvistetaan lainsäädännöllä riippumatta
siitä, miten kunnassa palveluprosessia käytännössä hallinnoidaan.
Moniammatillisen yhteistyön ja varhaisen puuttumisen
tärkeyttä ei voi varmaan liikaa korostaa. Joissakin
asiantuntijalausunnoissa esitettiin huoli nuorten parissa toimivien
ammattilaisten puutteesta, ja se on varmasti syytä ottaa
vakavasti. Nuoret myös toivovat, että heidän
oma edustuksensa olisi mukana moniammatillisissa tiimeissä ja
verkostoissa. Sekin olisi tärkeää, että asioihin
saadaan myös nuorten omaa näkökulmaa
ja heidän arjestaan perspektiiviä käsiteltäviin
kysymyksiin.
Arvoisa puhemies! Aivan muutama sana palvelurakenteista. Asiantuntijalausunnoissa
tuotiin esiin myös huolta, minkä peruspalvelujen leikkaukset
ovat aiheuttaneet. Tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuva
yhteiskuntamme ja luottamus tulevaisuuden hyvinvointiin ovat olleet
lamasta asti vakavasti uhattuina. Riskit ovat taas aktualisoituneet
tämän uuden laman myötä. Vaikka
juhlapuheissa toistetaan, ettei lapsia laiteta laman maksajiksi,
kunnissa joudutaan tekemään tuottavuuden ja tehostamisen
nimissä jatkuvia leikkauksia lapsiperheiden palveluihin. Näin
ajamme itsemme tekemään marginaalista sosiaalipolitiikkaa,
jossa koetamme yksilökohtaisesti korjata syntyneitä ongelmia,
vaikka inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää olisi
tukea niitä peruspalveluita, jotka vahvistavat lapsen erilaisia
kehitysyhteisöjä. Peruspalvelujen vahvistaminen
tulisi ottaa vakavasti, ei vain puhua siitä vaan toimia
sen mukaisesti sekä eduskunnassa että päättäjinä,
ja toivon tämän lain tuovan tukea tähän
kokonaisuuteen.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! En lähde saarnaamaan ja toistamaan
niitä samoja lauseita, joita edeltävät
puhujat ovat kertoneet. Mutta sen verran terveisiä työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan aiemmista kuulemisista, jotka liittyvät
muihin lakeihin kuin tähän kyseessä olevaan
lakiin, että etsivän nuorisotyön osalta on
tullut runsaasti palautetta ympäri Suomen siitä,
että toiminta on äärimmäisen
hyvää, tarpeellista. Sitä on nyt kokeiltu
ja testattu ja hyväksi todettu. Mutta siinä vaiheessa,
kun tulee taloudellisesti vaikeat ajat, niin monta kertaa käy
niin, että siitä nuoren jatkosta puuttuvat ne
konkreettiset, todelliset toimintaresurssit, jotta häntä voitaisiin ohjata
vuosia eteenpäin, eikä niin, että hänet
löydetään ongelmineen, tulee hetkittäinen
ratkaisu ja sitten se pitkäjänteinen työ jää tekemättä. Tämä on
varmasti semmoinen asia, johon meidän yhteisesti eduskunnassa
on kiinnitettävä huomiota ja pidettävä huoli,
että se etsivä työ ei ole vaan hetken
huumaa, vaan se sitten kantaa pitkäaikaista hedelmää.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ja sivistysvaliokunnan antama
mietintö nuorisolaista on tähän taloudelliseen
ja muuhunkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen erinomaisesti soveltuva
asia. Yksityiskohtia mietinnöstä on jo käyty
hyvin tässä keskustelussa läpi.
Itse haluan korostaa sivistysvaliokunnan keväällä 2008
käsittelemää omaa asiaansa nuorten syrjäytymisuhasta
ja valiokunnan lopputuloksena toteamaa toimenpideohjelmaa. Ohjelmaan kirjattiin
silloin 11 kohtaa.
Arvoisa puhemies! Keväällä 2010 näistä todetuista
11 kohdasta suuri osa on jo kaksi vuotta myöhemmin tavalla
tai toisella toteutunut tai on jalalla. Lakimuutoksia tai uudistuksia
on asian tiimoilta tehty runsaasti. Ensinnäkin perusopetuslain
muutos koskien erityisopetusta käsiteltiin kolme viikkoa
sitten tässä salissa. Ammattistartti niille perusopetuksen
päättäville, joilla ei ole toisen asteen
koulutuspaikkaa, säädettiin syksyllä 2009.
Oppilashuoltoon ja kouluterveydenhoitoon liittyvät kehittämistoimet
ovat monella sektorilla vireillä ja menossa eteenpäin.
Oppilaanohjauksen tehostaminen on menossa myöskin monella
sektorilla ainakin läpäisyperiaatteella eteenpäin.
Nuorisolain muutos sisältäen erityisesti etsivän
työparitoiminnan on tässä käsittelyssä nyt
esillä. Perusopetuksen tuntijakouudistuksesta, jossa painotetaan
monia yksityiskohtia sivistysvaliokunnan toimenpideohjelmasta, on raportoitu
tässä runsas viikko sitten.
Itse painotan kodin ja koulun tiivistä yhteistyötä ja
kanssakäymistä ongelmien ennalta ehkäisyssä.
Tämä prosessi osoittaa, että ongelmiin ja
epäkohtiin kannattaa valiokunnissa tarttua ja tulosta voi
tulla jo yhdenkin vaalikauden aikana. Tästä ripeydestä meidän
tulee kiittää hallitusta.
Onnistuneet toimet ja nuorten kannalta myönteiset ratkaisut
tuovat tapauskohtaisesti yhteiskunnalle suuret säästöt.
Puhutaan yhden miljoonan euron kustannuksista yhtä syrjäytyvää nuorta
kohden. Syrjäytymisen ehkäisyyn meillä ehdottomasti
kannattaa panostaa, ja tässä mielessä sivistysvaliokunta
on ollut oikealla asialla.
Yleiskeskustelu päättyi.