Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän sopimuksen tavoitteena on turvata euroalueen vakautta perustamalla kansainvälinen rahoituslaitos, jonka jäseniä ovat kaikki euromaat. EVM on pysyvä kriisinhallintamekanismi, joka liittyy kiinteästi EU:n talouspolitiikan koordinaatiokokonaisuuteen.

Rahoitusmarkkinoiden kriisin leviäminen talouteen on aiheuttanut syvän globaalin taantuman ja luonut poliittista ja taloudellista kasvavaa vakavaa epävakautta. Kreikka ja sen jälkeen Irlanti ja Portugali ajautuivat vakavaan velkakriisiin, ja tämä pakotti euromaat ryhtymään poikkeuksellisiin toimiin markkinoiden rauhoittamiseksi. EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.7.2012 ja korvata nykyiset väliaikaiset välineet ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi.

Perustuslakivaliokunnan käsittelystä puheenjohtaja Koskinen kertoo, että asia voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Valtiovarainvaliokunnan mielestä Suomi on onnistunut neuvottelutavoitteiden saavuttamisessa ja EVM:n toimintaperiaatteet vastaavat myös niitä tavoitteita, jotka EVM:n hyväksymiselle hallitusohjelmassa asetettiin, joista aikaisemmin jo totesin täällä. Suomi on kiirehtinyt mekanismin käyttöönottoa, ja euromaiden tekemän päätöksen mukaisesti EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa siis heinäkuun alusta, josta lähtien mekanismi on euroalueen ensisijainen kriisinhallintaväline. Tarkoituksena ei ole lisätä yhteisvastuuta euroalueen jäsenvaltioiden kesken, vaan sen avulla luodaan pelisäännöt taloudellisten kriisien hallitsemiseksi siten, että yksittäinen jäsenvaltio vastaa itse omista veloistaan ja sitoumuksistaan.

Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä. Asiantuntijakuulemisessa ja keskustelussa on tullut esille kuitenkin myös kriittisiä painotuksia, jotka liittyvät muun muassa pank-kien pääomitukseen sekä EVM:n rajallisiin mahdollisuuksiin osallistua suurten euromaiden kriisien ratkaisemiseen nyt jo esille nousseiden Espanjan ja Italian tyyppisten maiden osalta.

EVM on ERVV:hen verrattuna monella ratkaisevalla tavalla kuitenkin parempi väline. Se toimii ensinnäkin oman pääomansa varassa ja jäsenvaltioidensa takaamana. Siihen sisältyy myös selkeä yksityisen sektorin vastuu. Yksittäiset velkojat eivät siten voi myöskään estää velkajärjestelyn käynnistämistä eivätkä jäädä sen ulkopuolelle.

Selvä parannus on niin ikään se, että EVM:ssä ei ole ERVV:n tapaan väistyvien takaajien ongelmaa eikä varainhankinnan korko- ja takausvastuisiin liittyvää epävarmuutta. Merkittävä lähtökohta sopimuksessa on IMF:n osallistuminen kriisinhallintaan, ja tämä on tärkeää tietysti vakaustuen antamisessa niin rahoituksen kuin teknisen osaamisenkin puolella.

Edelleen: EVM:n etuoikeusaseman vuoksi on entistä tärkeämpää analysoida huolellisesti tu-kea pyytäneiden jäsenmaiden velkakestävyyttä. EVM:llä on käytettävissään laaja keinovalikoima vakaustuen antamiseen. Valtiovarainvaliokunta korostaa, että rahoituslaitosten pääomittamisesta on ensisijainen vastuu omistajilla ja sen jälkeen kyseisellä valtiolla. Vasta tämän jälkeen voidaan turvautua EVM:n tukeen. Tässä suhteessa pankkien siivoaminen ja nurkkien putsaaminen on varmasti myöskin aiheellinen toimenpide. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että vaikka EVM:n kapasiteetti on mittava, se riittää kuitenkin vain rajallisten ongelmien ratkaisemiseen, ja tässä suhteessa viittasin jo tässä suurten euromaiden laajojen talousongelmien hoitokykyyn.

Suomen maksuosuus peruspääomasta on 12,5818 miljardia euroa. Suomi on sitoutunut maksamaan tämän toiseen lisätalousarvioon sisältyvän pääoman, 1,44 miljardia. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että hallituksen on kuitenkin syytä arvioida huolellisesti, kuinka suuriin sitoumuksiin enimmillään voidaan suostua vaarantamatta Suomen luottoluokitusta ja valtion mahdollisuuksia huolehtia velvoitteistaan ja vastuistaan. Kyseessä on käytännössä se, että tarvitaan myös perälautaa, ja on myöskin arvioitava se ehdoton raja, jotta kansallisen pelastusrenkaan varmistamisesta voidaan myöskin huolehtia.

Päätöksenteon ja hätätilamenettelyn osalta kaikki rahoitustukea koskevat päätökset tehdään yksimielisesti hallintoneuvostossa, jossa kaikki euromaat ovat edustettuina. Näin Suomi voi tarvittaessa käyttää veto-oikeuttaan päätöksenteossa.

Eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien osalta eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi on huolehdittava perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisella tavalla eduskunnan riittävistä tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksista.

Edelleen: EVM:n käyttöönotto suunnitellussa aikataulussa on siis tärkeää Espanjan tilanteen pahenemisen ja pankkien pääomituspyynnön vuoksi. Suomen kokonaisedun kannalta EVM on parempi rahoitusmekanismi kuin tämä väliaikainen, aikaisemmin esille tuotu muoto.

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että euromaiden tukemista koskevassa päätöksenteossa — korostan jälleen — kiinnitetään huomiota Suomen valtiontalouden rajallisiin mahdollisuuksiin tukea muita maita sekä huolehditaan Suomen työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta tässä kokonaisuudessaan erittäin arvaamattomassa ympäristössä, jonka taloudelliset ja poliittiset vaikutukset ovat monelta osin vahvassa ajelehtivassakin tilassa.

Valtiovarainvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen, ja edelleen, että eduskunta hyväksyy annettavaksi selityksen, jonka mukaan sopimuksen 35 artiklan määräys hallintoneuvoston puheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen oikeudellisesta koskemattomuudesta ei rajoita Suomea hallintoneuvostossa edustavan ministerin Suomen perustuslain mukaista ministerivastuuta ja että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön liittyy kaksi eriävää mielipidettä.

Johannes Koskinen /sd:

Herra puhemies! Perustuslakivaliokuntahan on tämän sopimuksen valmisteluvaiheessa pariinkin otteeseen ottanut kantaa käsittelyjärjestykseen: siihen, miten isoja summia, miten isoja vastuita eduskunta voi ottaa Suomen puolesta tavallisessa säätämisjärjestyksessä, ja toisaalta, minkä kaltaisia suvereniteetin, täysivaltaisuuden, rajoituksia voidaan hyväksyä tavallisessa järjestyksessä, mitkä taas vaatisivat vaikeutetun säätämisjärjestyksen.

Muistutan siitä, että talvellahan otettiin kantaa silloiseen neuvotteluesitykseen, että olisi laajasti voitu siirtyä määräenemmistöpäätöksentekoon EVM:ssä, ja silloin perustuslakivaliokunta totesi, että se malli olisi vaatinut määräenemmistöpäätöksentekoa, ja tämän takia hallitus oli osaltaan velvoitettu ajamaan aktiivisesti sitten muutoksia siihen silloiseen neuvotteluesitykseen. Siinähän onnistuttiin, että tuo hätätilamenettely saatiin rajattua niin kapeaksi 85 prosentin määräenemmistöpäätöksenteolla, ja kun silläkään määräenemmistöllä ei voida lisätä valtion kokonais-vastuita tuossa EVM-järjestelyssä, niin tämän muutoksen jälkeen hallituksen esitys on ollut helpompi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Totean nyt ihan lyhyesti nuo peruskannat. Ensinnäkin taloudellisista vastuista: Valiokunta on arvioinut vakausmekanismia ja Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevissa lausunnoissaan Suomen taloudellisia vastuita valtiosäännön kannalta. Valiokunnan mukaan Euroopan rahoitusvakauden turvaamiseen liittyviä Suomen taloudellisia vastuita tulee valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa tarkastella kokonaisuutena niistä aiheutuvan eduskunnan budjettivallan rajoituksen selvittämiseksi. Tähän liittyy myös kysymys siitä, voidaanko vastuilla vaarantaa Suomen valtion mahdollisuudet vastata niistä velvoitteistaan, jotka sillä Suomen perustuslain mukaan on. Korostan, että siinä on kysymys perustuslain mukaisista velvoitteista kai kokonaisuudessaan, ei vain näistä perinteisistä turvallisuuteen ja valtion ytimeen liittyvistä tehtävistä, vaan esimerkiksi koko perusoikeusjärjestelmän ylläpitämisen lainsäädännön mukaiset velvoitteet tulee pystyä turvaamaan.

Valiokunnan mukaan Suomen taloudellisia vastuita koskevassa kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon jo olevat Suomen takausvastuut tälle väliaikaiselle rahoitusvakausvälineelle ja sitä edeltäneet Suomen antamat rahoitustuet sekä Suomen osuus EVM:n kapasiteetista, samoin kuin kysymys siitä, miten väliaikaisen ERVV:n ja pysyvämmän EVM:n kapasiteetit yhteensovitetaan. Arviointiin vaikuttavat myös vastuihin liittyvät riskit ja niiden mahdolliset muutokset sekä Suomen IMF-maksuosuudet ja Euroopan keskuspankin tekemiin vakauttamistoimiin liittyvät riskit.

Näitä riskejä on asianmukaisesti tässä hallituksen esityksessä esitelty eduskunnan talvella edellyttämällä tavalla. Valiokunta on tämän arvion perusteella pitänyt Suomen osuutta peruspääomasta määrältään huomattavan suurena suhteessa esimerkiksi valtion vuotuiseen talousarvioon. Käsittelyjärjestyksen kannalta absoluuttisen summan lisäksi riskin toteutumisen todennäköisyys on keskeistä. Taloudellisia vastuita on arvioitava myös suhteessa kulloiseenkin julkisyhteisöjen kokonaisvelan määrään ja siihen, voiko julkinen valta vastata perustuslain mukaisista velvoitteistaan, jos riskit toteutuvat pahimman vaihtoehdon mukaisina. No, tästä julkisesta keskustelusta on syytä huomauttaa, että tänään esimerkiksi iltapäivälehdissä kerrottiin, että olisi ikään kuin 17 miljardin vastuut tulossa maksettaviksi. Se on äärimmäisen epätodennäköistä, että tällaiseen näillä järjestelyillä voitaisiin mennä. Pikemminkin puhutaan pahimmoillaan muutaman miljardin euron maksurasituksista. Mutta nämä mallit, millä vastuisiin mennään, ovat toki ratkaisevia sen kannalta, minkälaiseksi se riski voi pahimmissa tilanteissa osoittautua.

Tähän kokonaisarviointiin vaikuttaa myös se, miten eduskunta pystyy vaikuttamaan asioihin ja pitämään huolta omasta budjettivallastaan EVM:ssä tai näissä muissa takausjärjestelyissä tehtävissä päätöksissä. Hallituksen esityksessä taloudellisista vastuista ja riskeistä esitetyn kokonaisarvion perusteella valiokunta katsoo, ettei EVM-sopimuksesta johtuva eduskunnan budjettivallan rajoitus ole niin merkittävä, että se johtaisi vaikeutettuun säätämisjärjestykseen. Edelleen sopimuksen määräykset päätöksentekomenettelyä koskevilta osin eivät ole ongelmallisia Suomen täysivaltaisuuden ja eduskunnan budjettivallan kannalta ottaen huomioon juuri ne muutokset, joita tuon talven lausunnon jälkeen saatiin sopimusjärjestelyyn. Myöskään toimivallan siirtoa koskevat kohdat eivät johda tähän vaikeutettuun säätämisjärjestykseen.

Mutta se on todettava, että rajoilla ollaan. Jos tämmöinen vastaava vastuiden summa olisi esimerkiksi sillä mekanismilla tehty kuin tämä ensimmäinen Kreikan paketti, että Suomi antaisi suorana lainana tämmöisessä kriisitilassa olevalle valtiolle yli 12 miljardia euroa, niin silloin voitaisiin hyvinkin sanoa, että liikutaan jo sillä punaisella puolella, että olisi saattanut hyvinkin päätyä toisenlaiseen arvioon myös perustuslain kannalta tämä päätöksentekomenettely. On tärkeää ottaa tosiaan huomioon se, minkälaisella mekanismilla ollaan mukana, miten päätösvalta jakautuu tässä järjestelmässä, minkälaiset ne riskit vastuiden toteutumiseen ovat, ja sen perusteella tehdään tietysti tätä säätämisjärjestysarviota, mutta sen perusteella myöskin tehdään sitten koko eduskunnassa tämä poliittinen päätös siitä, mennäänkö mukaan, pystytäänkö sillä välttämään isompia taloudellisia riskejä kuitenkin. Tälle päätöksenteolle eri valiokuntien kokoama asiantuntija-aineisto tuo hyvää pohjaa.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Voin pääasiassa yhtyä siihen hyvinkin ansiokkaaseen analyysiin, mitä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskinen edellä teki tähän EVM:ään liittyen tai niistä perustuslakiin liittyvistä näkökohdista, jotka liittyvät tähän Euroopan pysyvään vakausmekanismiin ja tähän lakiin, jota hallitus esittää. Haluankin tässä alussa heti todeta, että keskustan kanta on lähtökohtaisesti ollut se, että EVM on rakenteeltaan ja mekanismiltaan parempi kuin tämä väliaikainen mekanismi. Olemme kuitenkin vastustaneet sitä tapaa, jolla nämä kaksi mekanismia on lähdetty yhdistämään. Alkuperäinen suunnitelmahan oli silloin 2011, muistaakseni joulukuussa, kun sovittiin päämiesten kesken tästä pysyvästä mekanismista ja sen käyttöön ottamisesta, että maksimikantokyky tulee olemaan se 500 miljardia euroa, mutta sittemmin tämän kevään aikana tämä yhteensovittaminen on johtanut siihen, että maksimikapasiteetti nostettiin 700 miljardiin euroon, ja sitä kautta Suomenkin teoreettiset vastuut nousivat yli 20 miljardiin.

Haluan kuitenkin ottaa esille tässä lähinnä perustuslakinäkökulmia, jotka mielestäni ansaitsevat erityistä huomiota, ja ne liittyvät eduskunnan budjettivaltaan. Kuten edellä totesin, olen ollut käsittelemässä tätä perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja olen siihen yhtynyt, enkä näe sinänsä, että tämä laki vaatisi mitään erityistä säätämisjärjestystä. Tämä voidaan yksinkertaisella enemmistöllä hyväksyä täällä. Tämä ei sillä tavalla rajoita, ottaen huomioon meidän perustuslain systematiikan, eduskunnan budjettivaltaa, että tarvittaisiin kahden kolmasosan enemmistöä.

Mutta silti tähän liittyy ongelmia, ja ne liittyvät siihen, mistä edustaja Rajamäki edellä tässä puhui, nimittäin EVM:n hallintoneuvostossa tapahtuvaan päätöksentekoon, kun lähdetään korottamaan vaadittaessa maksettavaa pääomaa aina sinne sopimuksessa mainittuun kattoon, joka Suomen osalta on noin 12,5 miljardia euroa. Silloinhan vaaditaan kyllä sitä yksimielisyyttä, mutta Suomen edustajana valtiovarainministeri voi sitoutua Suomen puolesta kansainvälisoikeudellisesti siihen summaan ilman, että eduskunta, tämä suuri sali täällä, budjettikäsittelyssä on tätä summaa varannut. Tämä käytäntö tietenkin on olemassa monissa muissakin kansainvälisissä sopimuksissa, mutta on tässä se summa niin merkittävä, että pidän tätä tosiasiassa erittäin ongelmallisena, ja tosiasiassa tämä — kuten tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossakin todetaan, että valiokunta kiinnittää huomiota siihen — EVM:n hallintoneuvoston päätösten oikeudellinen velvoittavuus heikentää eduskunnan tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta.

Eli jos valtiovarainministeri on sitoutunut hallintoneuvostossa, että Suomi on valmis maksamaan vaadittaessa maksettavaa pääomaa, niin olemme silloin sitoutuneet jo kansainvälisoikeudellisesti tähän maksuun. Eduskunta ei tosiasiassa voi enää jälkikäteen budjettikäsittelyssäkään mitään tälle sitoumukselle. Syntyy ristiriita, jos lähtisimme tekemään budjettipäätöksen, että emme maksa tätä summaa. Kansainvälisoikeudellisesti se velvoittaisi meitä kuitenkin tähän maksuun, ja tämä on minusta ongelma, koska emme pääse muuten kuin suuren valiokunnan kautta vaikuttamaan siihen, mikä on tosiasiallinen vastuumme. Siksi tässä — kun arvioidaan sitä perustuslainmukaisuutta ja sitä, jos nämä riskit realisoituisivat kokonaisuudessaan, kykenisikö enää Suomen valtio perustuslain mukaisista velvoitteista suoriutumaan — minusta tätä arviointia tulee tehdä siitä summasta, jonka tämä sopimus maksimissaan mahdollistaa, eli 12,5 miljardin euron summan näkökulmasta, ei siitä nyt maksettavasta 1,44 miljardin euron summasta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Eurooppa on kriisissä, talouskriisissä, monen maan osalta. Euro on siihen merkittävä syy. Tukipaketteja on jaeltu ympäri Eurooppaa. Ne eivät ole auttaneet tilanteeseen eivätkä auta. Maa toisensa perään odottaa vuoroaan, ja jopa tämän istunnon aikana on niistä ensimmäinen ilmoittautunut jonoon. Ainoa keino hidastaa tätä talouskriisiä on liittovaltio. Sitä hallitus nyt ajaa. Tämä rahojen jatkuva syytäminen pois maamme rajojen sisäpuolelta ei tule auttamaan tilanteeseen, eikä tämä liittovaltiokaan ole mikään varma lääke tähän. Se ehkä vain hidastaa.

Toinen ja todennäköisempi vaihtoehto on se, että nykymallinen EU ja euro hajoaa. Niinpä on esitettävä kaksi kysymystä: Kumman haluamme, liittovaltion vai itsenäisyyden? Entä kumpi tilanne on parempi, pitää rahat itsellä vai raijata ne etelään erilaisten vakausmekanismien hoiviin?

Mielenkiintoista tässä EVM-kuviossa on vielä se tosiaan, että tähän ei saada niitä kuuluisia vakuuksia, eli takki kääntyy taas kerran.

EVM:n rakenteeseen kuuluu monia semmoisia yksityiskohtia, mitkä ovat erittäin merkittäviä, mutta niistä ei ole puhuttu, kenties siksi, että niistä ei ole haluttu puhua. EVM-mekanismissa ei ole minkäännäköistä reittiä, miten siitä voisi erota. Se ei ole siis mahdollista, käytännössä. EVM:n päätöksistä ei ole myöskään mahdollisuutta valittaa mihinkään, olkoon se päätös sitten kuinka epäoikeudenmukainen tai väärä tahansa. Valitusoikeutta ei ole. EVM voi vaatia rahaa Suomelta, ja vaikka täällä salissa käsittelyssä sanoisimme sille "ei", niin se ei auta, EVM-vastuumme ovat 12,58 miljardiin euroon asti. Siihen asti EVM voi lypsää meidät kuiviin. (Johannes Koskinen: Yksimielisellä päätöksellä!) — Jos edustaja ei aivan vielä poistuisi, puhun perustuslaillisesta näkökannasta hetken päästä.

Tämä on siis aivan selkeä askel kohti liittovaltiota, taloudellista liittovaltiota. Me tulemme esittämään toisessa käsittelyssä tämän EVM:n hylkäystä, ja toivonkin teidän kaikkien tutustuvan siihen vastalauseeseen, mikä on numeroitu kakkosnumerolla.

Suomen eduskunnan on ajettava Suomen, ei EU:n, etua. Nyt tarvitaan niitä kuuluisia vastuunkantokykyisiä kansanedustajia.

Tätä asiaa on käsitelty myös perustuslakivaliokunnassa ja siellä on myös jätetty eriävä mielipide. Eriävä mielipide on luettavissa esityksestä. Se alkaa näin: "EVM-sopimuksen hyväksyminen tulisi mitä ilmeisimmin johtamaan Suomen vastuisiin, jotka vaarantaisivat Suomen valtion mahdollisuudet vastata niistä velvoitteistaan, jotka sillä Suomen perustuslain mukaan on." Eli tuohon 12,58 miljardiin euroon asti. Se on huikea summa.

Tämä on päivätty 7. päivä kesäkuuta ja siinä todetaan, että tilanteet ovat viime aikoina muuttuneet erittäin nopeasti. Siinä puhutaan mahdollisesti Espanjasta, mahdollisesti Italiasta, ja on todettava, että tämän allekirjoittamisen jälkeen on kaksi maata, kaksi maata, jo tullut jonoon mukaan. On siis syytä kysyä: pitäisikö tätä asiaa tässä uudessa tilanteessa, uudessa valossa käsitellä uudelleen perustuslainmukaisuuden perusteella, pitääkö tästä tehdä päätös tämän kahden kolmasosan vaatimalla määrällä, mitä eriävässä mielipiteessä lukee?

Tilanteet ovat muuttuneet. Onko tämä edes perustuslain mukaista? Nyt tarvitaan niitä kansanedustajia, jotka pystyvät kantamaan vastuuta ja ajavat Suomen, ei EU:n, etua.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Muutama sananen tästä EVM:stä, pysyvästä tukimekanismista.

Valiokunnassa saamiemme asiantuntijalausuntojen mukaan EVM:n päätöksentekomenettely on liian kankea, jotta sillä voitaisiin hoitaa näitä nopeita taloustilanteita. Jos jokin pankki tai valtio ajautuu tai on ajautumassa maksukyvyttömään tilanteeseen, niin silloin tämä EVM:n päätöksentekomenettely on liian hidasta ja kankeaa. Lisäksi EVM:llä on liian pieni kapasiteetti, jos ja kun Espanja pyytää lainaa, jättimäisiä pankkitakuita ja pankkitukia. Näin ollen joudutaan joka tapauksessa menemään EKP:n apuun, ja mielestäni tätä EVM:ää ei kannattaisi ottaa ollenkaan käyttöön. Sen kautta ei kannattaisi antaa mitään tukia.

Meidän vastalauseemme lähtee siitä olettamuksesta ja siitä ajatuksesta, että EU on hyvin kaukana optimaalisesta valuutta-alueesta, ja näinhän se onkin. EU on satunnainen joukko maita, jotka sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan mutta monien seikkojen takia ovat hyvin kaukana toisistaan, eli ei ole kunnolla vapaata liikkuvuutta pääomien tai työntekijöitten kesken, ja huomattavia muitakin asioita on.

EVM:n ongelma on siinä, että se voi myöntää pankeille niin sanottua vakaustukea. Miksi tämä on ongelmallinen asia? No, sen takia, että jäsenmaat eivät voi valvoa toisen jäsenmaan pankkeja. Onhan se epämiellyttävä tilanne, että joudutaan tukemaan sellaista pankkia, jota ei pystytä valvomaan. Se, että Suomen kansalaiset joutuvat maksamaan Espanjan pankkien pankkitukia, ei ole minun mielestäni oikein. Emmehän me ole mitään hyötyneetkään niistä lainoista ja investoinneista, joita on voitu tehdä.

EVM:ssä on lisäksi budjettivaikutus, jota väliaikaisessa mekanismissa ei ollut. EVM:lle annettavat pääomat todellakin siis annetaan eikä niitä saada koskaan takaisin. Ne otetaan budjetista, ja tällä hetkellä tilanne on se, että ne otetaan velaksi. Tänä päivänä englantilaisissa talouslehdissä olleissa asiantuntijalausunnoissa esitetään Fixit-mallia, Finland exit, jolloin Suomen kaltaiset vahvat pienet maat lähtevät ensimmäisinä EU:sta. Uskoisin näin, että tämä jopa tulee tapahtumaan.

EVM:n yksi ongelma on vielä tämä etuoikeutettu asema velkojana. Minkä takia tämä on ongelmallinen? Maa, joka on saanut EVM:ltä lainaa, ei saa sitä enää niin helposti mistään muualta, koska EVM on ensimmäisenä velkojana ottamassa omansa sitten pois.

Lopuksi tähän tämmöinen pieni kevennys, kun on pohdittu, pitäisikö nämä letkut katkaista: Jos otetaan tuommoinen 19 milliä paksu letku ja laitetaan siihen 10 sentin kolikoilta, niitä menee siihen biljoona kappaletta — siis tämä Espanjan pankkituki on biljoona 10 sentin kolikkoa — ja se ulottuu Helsingistä tuonne puoleenväliin matkalla kohti kuuta. Näin pitkä on se letku, mikä pitäisi katkaista.

Ei minulla muuta.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Euroopan vakausmekanismi on tullut jäädäkseen. Jo nyt on havaittu muutamien EU-maiden holtittoman taloudenpidon seuraukset. Yksi mokaa, toiset kärsivät. Yhden etuna toisiin nähden on toki hetken tuhlaushuuman tuottama hyvinvointipyrähdys. Oikeudenmukaistako? Ei.

Olen huolissani pysyvän vakausmekanismin vaikutuksesta moraalin osalta joidenkin euromaiden tai pikemminkin niiden pankkien ja sijoittajien toimintaan tulevaisuudessa. Nykyisellä menettelyllä annetaan ymmärtää, että sotkea saa ja EU siivoaa, maksoi mitä maksoi. Kyllähän sijoittajien kyseenalaiset kohteet muuttuvat kannattaviksi, kun laskee mukaan yhtälöön konkurssilta pelastavan EVM:n vaikutuksen. Vapaamatkustamista on aina ollut ja tulee olemaan. Tätä ei Suomen hallitus voi estää. Mutta siihen, kustannetaanko tällaista porvaripeliä suomalaisten veronmaksajien rahoilla, hallitus voi vaikuttaa. Sen pitää vain haluta ja uskaltaa.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan rahoituslaitosten pääomittamisesta vastaavat ensisijaisesti omistajat ja sen jälkeen kyseinen valtio. Vasta tämän jälkeen voitaisiin kääntyä EVM:n puoleen. Jos pankit ovat vaikeuksissa, on usein valtiokin, jolloin se ei kykene pankkejaan pelastamaan. Käytännössä EVM on suunniteltu rahoituslaitosten pääomittamiseen.

Haluan tuoda valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä esille vielä toisen mielenkiintoisen seikan: "Valiokunta toteaa, että vaikka EVM:n kapasiteetti on mittava, se riittää kuitenkin vain rajallisten ongelmien ratkaisemiseen. EVM:n kapasiteettiä ei toisaalta ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan kasvattaa niin suureksi, että se voisi toimia tukiautomaattina suurten euromaiden laajoissa talousongelmissa." Vaahtosammuttimen olemassaolo on hieno asia, kun roskakori roihahtaa tuleen, mutta se on täysin voimaton ison liekkimeren edessä. Tällä hetkellä euromaiden hiillos on niin kuuma, ettei sen roihahtaessa ilmiliekkeihin EVM tarjoa enää ratkaisua.

Hallituksen jatkuva kevytkenkäisyys kriisimaiden tukipakettien osalta on ollut jotain aivan uskomatonta. Tässä salissa hallitus on vakuutellut joka kerta Suomen takausvastuiden nostamisen jälkeen, että nyt saa riittää ja kuinka ikävää mutta välttämätöntä on toimia niin ja näin. Tällä logiikalla Euroopan vakausmekanismin kokoa tullaan paisuttamaan Suomenkin hallituksen toimesta niin kauas, kunnes A:t ovat luottoluokituksessamme vain muisto.

On selvästi nähtävissä, että hallitus on jäänyt koukkuun aikanaan valitsemaansa toimintatapaan. Nyt on uudelleenharkinnan paikka. Hyvä pelaaja osaa luovuttaa oikeassa paikassa tarpeen vaatiessa. Vähemmän hävitty on voitettu. Olisi mielenkiintoista tietää, jos hallitus saisi tehdä nykyisen tiedon varassa uuden päätöksen tukipakettitalkoisiin osallistumisesta, mikä olisi sen valinta. Olisiko parempi jo herätä ja vaihtaa suuntaa, ennen kuin on liian myöhäistä? (Ari Jalonen: Ja mitä tekisi kepu?)

Tosiaan oppositio ja hallitus ovat hyvin etäällä toisistaan tässä takuuasiassa. Ihmettelenkin, mikä tämän on aikaiseksi saanut, ja olen tullut siihen tulokseen, että jo aikaisempi hallitus ja tämä nykyinen ja heidän ministerinsä ovat luvanneet jotakin ja perääntyä ei todennäköisesti heidän mielestään voi, vaikka se olisi tässä kohtaa se oikea ratkaisu.

Asian toisessa käsittelyssä perussuomalaiset tulevat esittämään EVM:n, Euroopan vakausmekanismin, hylkäämistä.

Lauri Heikkilä /ps:

Herra puhemies! Kärjistyykö euromaiden kriisi nopeammin kuin EU-maiden hallitukset kykenevät luomaan uusia Euroopan vakausmekanismeja? Edustaja Lohi kuvasi puheenvuorossaan hyvin tähän lakiesitykseen sisältyviä vaaroja. Eduskunnan päätösvallan kannalta tämä laki on kuin Troijan hevonen. Jos eduskunta hyväksyy tämän hevosen, päätösvalta siirtyy ministerille. Sopimuksen tavoitteena on turvata koko euroalueen vakautta perustamalla kansainvälinen rahoituslaitos, jonka jäseniä ovat kaikki euroalueeseen kuuluvat maat. Herääkin kysymys, putoavatko vararikon tekevät maat pois välineestä.

Jo noin neljä vuotta jatkunut talous- ja velkakriisi sai alkunsa USA:sta, jossa matala korkotaso ja huono sääntely kiihdyttivät asuntokauppaa ja nostivat asuntojen arvoa. Asuntojen hintojen käännyttyä laskuun ongelmat levisivät nopeasti pankkisektoreille, ja investointipankki Lehman Brothersin konkurssi oli seurauksena. Eurovaltioista ensin Kreikka, sen jälkeen Irlanti ja Portugali ajautuivat vakavaan velkakriisiin, joka pakotti euromaat ryhtymään poikkeuksellisiin toimenpiteisiin: Kreikalle myönnetty kahdenvälinen laina, Euroopan rahoitusvakausmekanismi ERVM ja Euroopan rahoitusvakausväline ERVV. Myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF on alusta asti ollut osallisena euroalueen velkakriisin rahoittamisessa.

Euroopan vakausmekanismi, jota nyt tehdään, on pysyvä kriisinhallintaväline, jonka tehtävä on turvata koko euroalueen vakautta antamalla tukea euromaille markkinoilta hankituilla varoilla. Tätä kriisin kehitystä kuvaa se, että jo kesken vakausmekanismin suunnittelun summaa on jouduttu kasvattamaan. Tämän EVM:n tärkeimmät lähtökohdat määriteltiin jo marraskuussa 2010 pidetyssä euroryhmän kokouksessa. Sen lainankantokykyyn ja pääomarakenteeseen liittyvistä linjauksista päätettiin maaliskuussa 2011, minkä jälkeen keinovalikoimaa on laajennettu ja ERVV:n ja EVM:n yhteenlaskettua rahoituskapasiteettia väliaikaisesti korotettu. EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa ja korvata nykyiset välineet eli Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan ra- hoituksenvakautusmekanismi. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että kriisi paisuu niin nopeasti, että tämä mekanismi ei enää riitä silloin, kun tämä laki ja väline on valmis. Kysyisinkin: uskooko hallitus tähän?

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismin EVM:n perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä laiksi on askel kohti liittovaltiota, päätösvallan siirtämistä yhä enemmässä määrin Brysseliin.

Perussuomalaiset eivät voi ymmärtää, miksi Suomen pitää olla se kiltti mallioppilas ja ottaa kaikki esitetyt asiat yhtenä totuutena ja sitä kautta lisätä Suomen vastuuta kriisien hoidossa.

Tämän esityksen taloudelliset vaikutukset suoraan suomalaiselle veronmaksajalle tulevat olemaan niinkin huikea summa kuin 12 580 miljoonaa euroa eli 12,58 miljardia. Se on huikea summa vastata hulttiomaitten rahankäytöstä ja pääomittaa sitä kautta pankkeja ja valtioita, joilla ei ole varaa hoitaa omia sotkujaan.

Perussuomalaiset toteavat valtiovarainvaliokunnan mietinnössä hyvin selkeästi, miksi perussuomalaiset eivät voi tätä lakiesitystä hyväksyä, ja luen kappaleen siitä: "Nykyisillä kriisimailla on julkisen sektorin velkaa noin 3 300 miljardia euroa, joten EVM:n resurssit eivät riitä niiden pelastamiseen. Markkinat voidaan vakauttaa, vain jos vakautusoperaation takana on uskottava toimija, jollainen EVM ei ole."

Näin ollen perussuomalaiset tulevat varmasti seuraavan käsittelyn yhteydessä esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi on nyt sitoutumassa Euroopan pysyvään vakausmekanismiin, jonka perustamista on kiirehditty ja jonka konkreettiset perustamistoimenpiteet ovat takuulla olleet jo kauan käynnissä. Syytesuojattu toimitusjohtaja lienee jo valittu, hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsenet tiedossa ja anonyymissä osoitteessa sijaitsevat toimitilat sisustettu. Siellä uutuuttaan kiiltävien lattialaattojen ja kromin keskellä istunee jo joukko työntekijöitä odottamassa poliittista mandaattia toiminnan aloittamiselle. Tämä siitäkin huolimatta, että jäsenvaltioissa jäsenyyden demokraattinen käsittely ja hyväksyminen ovat pahasti kesken. Esimerkiksi Virossa on keskusteltu siitä, onko Euroopan vakausmekanismi perustuslain vastainen, ja samaa keskustelua on käyty ympäri Eurooppaa.

EVM tarkoittaa sitä, että hallitus sitoo Suomen kansan minimissään liki 12,6 miljardin euron pääomalla rahoittamaan laitosta, joka on vapautettu kaikesta vastuusta ikuisiksi ajoiksi. Mitään todellista mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mihin EVM varoja käyttää, ei suomalaisilla ole. Tilanteessa, jossa euron tulevaisuuden voi nähdä olevan vaakalaudalla, olemme luovuttamassa vaikutusvaltamme pois, emme sitä vahvistamassa emmekä edes säilyttämässä. EVM:ssä Suomen mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, sillä päätöksiä tehdään siellä helposti määräenemmistön turvin ja pieni Suomi nauretaan nurin. Kyse ei ole enää edes mistään takausvastuista eikä potentiaalisesta suomalaisten maksettavaksi jäävästä osuudesta vaan ihan oikeasta rahasta. Jo nyt heinäkuussa Suomen täytyy siirtää EVM:lle 1,44 miljardia euroa riihikuivaa. Mistähän tuo summa on nyt saatu yhtäkkiä näinkin näppärästi irrotettua? No, lainallapa tietenkin.

Arvoisa puhemies! Nyt arvotaan, mitä kautta lähdetään tukemaan Espanjaa arviolta 100 miljardilla eurolla. On esitetty, että tuo tukeminen tapahtuisi nimenomaan EVM:n kautta. EVM:n perustamisvaiheen pääoma on kokonaisuutena 80 miljardia euroa sen jälkeen, kun muutkin jäsenmaat ovat osuutensa maksaneet. En tiedä, kuinka asiaa on laskeskeltu, mutta itse jotenkin koen, että 80 miljardista eurosta on aika vaikea irrottaa Espanjalle 100:aa miljardia euroa. Espanjan tukeminen EVM:n kautta voikin siis tarkoittaa sitä, että myös loppuosa EVM:n osakepääomasta tulee maksuun. Vain silloin EVM:llä on mahdollisuus tukea Espanjaa ja lisäksi muita tuettavia valtioita. Näin ollen Suomi joutuisi maksamaan EVM:lle summan, joka on lähes neljännes Suomen valtion vuosibudjetista. Eikä tuossa vielä kaikki: Jos joku jäsenvaltio ei pysty omaa osuuttaan pääomasta maksamaan, niin sen maksavat muut valtiot, myös Suomi. Siis Suomen vastuu Euroopan vakausmekanismin pääomittamisesta voi olla mitä tahansa 12,6 miljardista ylöspäin, eikä siinä ole edes huomioitu sitä, minkälaisia summia menee korkoihin, ja lainarahallahan Suomi edelleenkin tulee pääomansa maksamaan.

Arvoisa puhemies! Kyproksen pankit ovat nyt vaikeuksissa, ja saksalaislehti Die Zeitin mukaan asiantuntijat varoittavat, että selvitäkseen uhkaavasta vararikosta Kreikka tarvitsee aivan pian kymmenien miljardien suuruisen kolmannen tukipaketin.

Talousvaliokunnassa me perussuomalaiset teimme eriävän mielipiteen ehdottaen EVM-lain hylkäämistä. EVM suistaa Suomen perikatoon, eikä sitä missään tapauksessa pidä eduskunnan hyväksyä.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Euroopan velkakriisin hoitaminen hallitusti vaatii hyviä työkaluja. Euroopan väliaikaiseen rahoitusvakausvälineeseen, ERVV:hen, verrattuna EVM on Suomen kannalta selkeä askel parempaan suuntaan. Ennen kaikkea Suomen vastuiden enimmäismäärän täsmällinen rajaus, myönnettyjen lainojen ensisijaisuus luototetun maan maksukyvyttömyystilanteessa sekä väistyvien takaajien ongelman poistuminen ovat parannuksia ERVV:hen verrattuna.

Kuten täällä on todettu, lainojen ensisijaisuus maksukyvyttömyystilanteissa on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se alentaa tehokkaasti odotettavissa olevaa tappiota. Kun suhteutetaan EVM:n riski menettää maksukyvyttömyystilanteessa saataviaan IMF:n vastaavaan riskiin, saadaan EVM:n operaatioista aiheutuvan tappion odotusarvoksi Suomen osalta noin 1—2 promillea myönnetyn luoton kokonaisarvosta.

Mutta kuten valtiovarainvaliokunta lausunnossaan toteaa, voi EVM:n myöntämien luottojen ensisijaisuus olla ongelma yksityisten rahoittajien näkökulmasta. Yksityinen raha saattaa nähdä EVM:n kautta luototetun tai jopa mahdollisesti luototettavan maan riskitason korkeammaksi, ja tästä syystä EVM:n käyttö voi aiheuttaa korkotason nousun muodossa ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Tästä syystä, kuten valtiovarainvaliokuntakin toteaa, on äärimmäisen tärkeää harkita lainan myöntämistä ja lainoitettavan maan velkakestävyyttä tarkkaan, ja tämä velkakestävyys on selvitettävä ehdottoman luotettavasti. Jos tässä epäonnistutaan, on aiheutuva vahinko ja siitä syntyvä eräänlainen riippuvuus EVM-rahoituksesta vaikea korjata.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä lopuksi todeta, ettei tämäkään sopimus ole aivan niitä kaikkein helpoimmin tulkittavia. Esimerkkinä on tärkeä kysymys siitä, voiko hallintoneuvosto 85 prosentin määräenemmistöllä vaatia Suomea maksamaan tätä niin sanottua vaadittaessa maksettavaa pääomaa. Vaikka itse sopimus on tältä osin varsin vaikeaselkoinen, on onneksi hallituksen esityksen perusteluosa tältä osin hyvin selvä. Eli vastaus on: ei voi. Vaadittaessa maksettavan pääoman maksuvaatimus edellyttää aina myös hätätilamenettelyä käytettäessä hallintoneuvoston yksimielisyyttä.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Euroalueeseen kuuluvien valtioiden valtiovarainministerit allekirjoittivat Euroopan vakausmekanismin EVM:n perustamista koskevan sopimuksen Brysselissä 11. päivä heinäkuuta 2011. EVM on euroalueeseen kuuluvien valtioiden välinen kansainvälinen rahoituslaitos, joka tulee sijaitsemaan Luxemburgissa. Sen tehtävänä on antaa rahoitustukea niille EVM-maille, joilla on tai joille uhkaa tulla vakavia rahoitusongelmia.

Hallituksen esityksestä, jota tänään käsittelemme, Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, otan suoran lainauksen: "Eurojärjestelmä on antanut pankeille kahdessa erässä vakuudellista 3 vuoden lainaa yhteensä yli 1 000 miljardia euroa." 1 000 miljardia euroa on melkoinen määrä. "Pidemmällä tähtäimellä se ei kuitenkaan poista pankkien keskinäistä luottoriskien arviointiin perustuvaa luottamuspulaa."

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä siis todetaan, että tuo 1 000 miljardia euroa ei riitä poistamaan pankkien keskinäistä luottamuspulaa. Suomen budjetti on vain reippaat 50 miljardia euroa. ERVV:n ja EVM:n yhteenlasketun rahoituskapasiteetin osuus nostettiin 700 miljardiin euroon. Kriisimaiden — Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja — julkinen velka on yli 3 000 miljardia euroa. Kysymys ei ole siitä, ettäkö odotettaisiin näiden valtionvelkojen laukeavan yhtaikaa maksettavaksi, vaan siitä, että markkinat epäilevät valtioiden kykyä suoriutua veloistaan. On siis päivänselvää, ettei EVM:n nykyinen koko riitä nykykriisin ratkaisuun. Asiantuntijoiden mukaan EVM:n koon pitäisikin olla 1 000, jopa 2 000 miljardia euroa.

Otan jälleen suoran lainauksen tästä hallituksen esityksestä. "Maaliskuun lopussa 2012 euroalueen valtionvarainministerit päättivät nostaa ERVV:n ja EVM:n yhteenlaskettua rahoituskapasiteettia väliaikaisesti 700 miljardiin euroon." Korostaisin siis tätä sanaa "väliaikainen". Eli jos on siis päätetty, että tuo 700 miljardia euroa tulee olemaan vain väliaikainen päätös, voimme siis odottaa, milloin pääomaa päätetään jälleen korottaa. Hallitus tosin tulee painottamaan, että EVM:n pääomaa korotetaan vain yksimielisellä päätöksellä, mutta artiklassa 24 todetaan, että "EVM:llä on vararahasto ja tarpeen mukaan muita rahastoja". Johtokunta vahvistaa vararahaston lisäksi näiden muiden rahastojen perustamisen.

Artiklan 6 mukaan puolestaan "johtokunta tekee päätöksensä pääsääntöisesti määräenemmistöllä". Määräenemmistöllä voitaneen siis Suomikin sitouttaa osallistumaan uusiin ja taas uusiin rahastoihin. Jos Suomen eduskunta EVM-sopimuksen todella hyväksyy, se merkitsee sitä, että piikki Eurooppaan on nyt sitten viimeistään auki.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan, että "EVM:llä luodaan pelisäännöt taloudellisten kriisien hallitsemiseksi siten, että yksittäinen jäsenvaltio vastaa itse omista veloistaan ja sitoumuksistaan". Erittäin hyvä idea, joka ei ole toiminut eurokriisissä tähänkään saakka.

Sopimuksen 15 artikla käsitteleekin lainan antamista EVM:n jäsenvaltiolle rahoituslaitosten pääomittamiseksi. Siinä todetaan: "Rahoitustuen ehdollisuus määritellään yksityiskohtaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa. - - Tukea ei anneta suoraan rahoituslaitokselle, vaan se annetaan asianomaisen valtion välityksellä." Sopiikin nyt kysyä: Miksi komissio ajaa kuitenkin ajatusta, jossa pankkeja pääomitettaisiin suoraan, ei valtion kautta? Mihin jää silloin kansallisten valtioiden vastuu, jos pankit pääomitetaan suoraan? Miksi komissio ei halua vaatia vastuunkantoa tukea hakevilta mailta?

Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota artiklassa 15 kohtaan, jossa todetaan, että "apua saavan valtion rahoitussektorin tulee olla yleisesti ottaen kunnossa". No, jos rahoitussektorin tulee olla kunnossa, miksi sitä sitten olisi tarvetta pääomittaa? Odotettavissa on siis EVM-sopimuksen muutoksia, ennen kuin tätä alkuperäistä sopimusta on saatu edes synnytyssalista ulos.

Artiklassa 36 kerrotaan puolestaan, että virallisen toimintansa osalta EVM, sen varat, tuotot, omaisuus on vapautettava kaikista välittömistä veroista. Ihmetellä sopii sitten, miksi täälläkin on tänään vaadittu pankkiveroa — ei erityisen johdonmukaista.

Arvoisa puhemies! Normaalioloissa vaaditaan yksimielisyyttä tuen antamisesta EVM:n kautta pulassa olevalle jäsenmaalle, mutta on olemassa myös niin sanottu hätätilamenettely, jolloin tukea voidaan antaa 85 prosentin määräenemmistöllä.

Hätätilamenettelyä saa käyttää tilanteessa, jos koko euroalueen vakaus on uhattuna. Mutta kun koko mekanismin tarkoitus on nimenomaan vakauttaa euroalue, kyseinen tilannehan on päällä aina, kun EVM:ää käytetään. Eli käytännössä ilman Suomen suostumusta voimme joutua maksamaan koko nyt sovitun maksimisumman eli reilut 12 miljardia euroa.

Hätätilan määrittämät tilanteet tai instanssit eivät ole tiedossa. "Hallintoneuvosto voi milloin tahansa vaatia vaadittaessa maksettavaa, vielä maksamatonta peruspääomaa maksettavaksi ja vahvistaa määräajan EVM:n jäsenten maksujen suorittamiselle." Tämä on suoraan sopimuksesta. (Sauli Ahvenjärvi: Yksimielisyydellä!) — Joo, mutta tätä hätätilamenettelyä ei ole määritelty missään tarkasti. (Sauli Ahvenjärven välihuuto) — Ei ole. Sitä ei ole ainakaan sopimuksessa. (Sauli Ahvenjärvi: Aina vaaditaan yksimielisyys! — Puhemies koputtaa)

Hallituksen esityksessä todetaan myös: "EVM:n toimintakyky edellyttää, että sen sisäistä hallintoa, päätöksentekoa, henkilöstöä ja sen kautta myönnettävää rahoitustukea koskevat linjaukset on tehtävä kesäkuun 2012 loppuun mennessä." Mielestäni meille jaetusta materiaalista ei näitä tietoja löydy, joten miten me voimme äänestää sellaisen järjestelmän käyttöönotosta, josta meidän hallituksen esityksen mukaan tulisi tietää enemmän? Nyt olemme hyväksymässä sopimusta puolisuljetuin silmin ja korvin.

Arvoisa herra puhemies! EVM:n päätökset esimerkiksi laina-avun myöntämisestä ovat luonteeltaan ja taloudellisilta vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että eduskunnan tiedonsaanti ja osallistuminen vakausmekanismin puitteissa tehtäviin päätöksiin on turvattava. Sopimusmuutos edellyttää eduskunnan hyväksyntää.

Jos näin todetaan hallituksen esityksessä, voidaan hyvin kysyä, miksei EVM:stä ole järjestetty kansalaisille avoimia kuulemistilaisuuksia. Tämä on niin suuri asia, että kansanäänestys olisi suorastaan loistokas tilaisuus näyttää, millainen on hallituksen esimerkki vastuun kantamisesta silloin, kun pyydetään lisää informaatiota. Nyt jaossa on ollut lähinnä fiktioita ja arveluita.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tulevat toisessa EVM-käsittelyssä esittämään EVM-sopimuksen hylkäämistä.