Pentti Kettunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Juuri hetki sitten kuulin, että valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on matkoilla eikä ole esittelemässä täällä tätä ensimmäistä lisätalousarviota tälle vuodelle, joten ihan muutaman sanan käytän tästä käsittelystä.

Tämähän on käsitelty tuolla valtiovarainvaliokunnassa, ja jaostot ovat kuulleet asiantuntijat ja antaneet sitten mietintöluonnoksensa varsinaisesti valtiovarainvaliokunnalle. Eräs mielenkiintoisimpia asioita, joka sisältyy tähän lisätalousarvioesitykseen, on Altian myyntivaltuuksien antaminen valtioneuvostolle. Tämä asia keskustelutti hyvin paljon sekä jaostoissa että valiokunnassa, ja hallitusryhmien voimin valtiovarainvaliokunta esittää myyntivaltuuksien antamista. Kuitenkin niihin valtuuksiin sisältyy myöskin lausuma, jolla velvoitetaan hallitusta ennen ratkaisevan myyntipäätöksen tekemistä antamaan tarkempi selvitys eduskunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle.

Tähän valiokunnan mietintöön sisältyy kolme kappaletta vastalauseita, ja lisäksi tähän mietintöön on liitetty aloitteita, jotka näkyvät täällä mietinnön loppuosassa, aktivoidut aloitteet. Lisäksi tähän on tulossa vielä myöskin ryhmien aloitteita ja lausumia, joista tullee luettelo sitten lopulliseen äänestykseen — näin kai, herra puhemies, asia on?

Tämä lisätalousarvio minun mielestäni on kuitenkin kaiken kaikkiaan varsin vaatimaton, ja hyvin todennäköisesti, kunhan uusi vahvistettu hallitus pääsee töihin, varmaankin syksyllä sitten eduskunta tulee saamaan uusia lisätalousarvioita, joilla sitten tämän vuoden hyväksyttyä budjettia vahvistetaan ja oikaistaan.

Herra puhemies! Jokainen voi todeta tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön sieltä pöydältään, ja toivon, että tähän perehdytään perusteellisesti ja kun tästä sitten äänestetään, niin äänestetään oikein. — Kiitoksia, herra puhemies.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Viime vuosien aikana on käynyt hyvin selväksi, ettei Suomen heikentynyt työllisyystilanne ole seurausta pelkästään suhdannevaihteluista vaan suurista rakenteellisista muutoksista. Varsinkin perinteisestä teollisuudesta on kadonnut valtavasti työpaikkoja, jotka eivät ainakaan samassa mittakaavassa palaa, vaikka talous lähtisikin uuteen nousuun. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää lisätä panostuksia sellaisille uusille liiketoiminta-alueille, joilla voidaan odottaa olevan mahdollisuuksia kasvuun, kansainvälistymiseen ja ennen kaikkea työllistämiseen. Lisäbudjetilla tuetaan sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkiviä pk-yrityksiä että liiketoimintaansa uudistavia suuryrityksiä. Nyt esille nostetuilla cleantech- ja biotalousaloilla on paljon potentiaalia, ja terveysteknologia on puolestaan noussut Suomen suurimmaksi huipputeknologian vientialaksi ja on alkanut myös työllistää yhä enemmän väkeä. Näiden tulevaisuudenalojen tukeminen on tärkeä myönteinen signaali ja kannustin voimakkaampaan kasvuun.

Tulevaisuuden kasvualat ja suomalaiset työmarkkinat yleisemminkin tulevat tarvitsemaan korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Myös monet asiantuntijat ovat korostaneet korkeakoulutetun työvoiman tarjonnan tärkeyttä. Hallitus purkaakin korkeakoulujen hakijasumaa nyt lähes 10 miljoonalla eurolla. Mikä tärkeintä, paikkoja lisätään erityisesti kasvualoja tukeviin kohteisiin sekä työvoimapulasta kärsivälle sosiaali- ja terveysalalle. Tarvitsemme kipeästi lisää muun muassa sairaanhoitajia, sosionomeja ja vanhustyön osaajia.

Työttömyyttä vastaan taistellaan lisäbudjetissa myös monilla pienillä mutta sitäkin tärkeämmillä lisäresursseilla. Pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevien 30—50-vuotiaiden kohdennettuun aikuiskoulutukseen tulee merkittävä lisäys, jolla parannetaan vailla tutkintoa olevien mahdollisuuksia työllistyä. Viime vuosina kasvaneen työttömyyden ja resurssipulan myötä vaikeuksissa olleille te-toimistoille tulee puolestaan helpotusta 2,5 miljoonalla eurolla, jotka voidaan käyttää uuden työvoiman palkkaamiseen. Tärkeitä ovat myöskin liikenneinfrastruktuuriin sekä rakennus- ja korjaushankkeisiin kohdistettavat määrärahat, joilla helpotetaan muun muassa rakennusalan vaikeaa työllisyystilannetta.

Arvoisa puhemies! Altian myynti on herättänyt paljon keskustelua niin täällä salissa kuin mediassakin. Valtiovarainvaliokunta on ottanut nyt sen kannan, että uusia omistusjärjestelyjä tulee harkita hyvin huolellisesti. Valiokunnan mukaan ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulisi selvittää Altian myynnin vaikutukset muun muassa työllisyyteen ja suomalaisen viljan käyttöön. Samalla tulisi selvittää myös mahdollisuudet yleisöantiin ja siihen, että valtio säilyisi Altian osaomistajana. On ihan oikein, ettei myynnin kanssa hätiköidä, vaan nämä asiat tosiaankin selvitetään ennen myyntiin ryhtymistä. Kotimaisesta tuotantoketjusta ja työpaikoista tulee pitää jatkossakin huolta.

Arvoisa puhemies! Voimme aina keskustella siitä, minkä mittaiset panostukset ovat missäkin tilanteessa riittäviä ja kuinka paljon valtion omaisuutta on tässä tilanteessa järkevää myydä talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. Toisaalta me kaikki kannamme huolta valtion velkaantumisesta. On kuitenkin lyhytnäköistä myydä tässä vaiheessa merkittävästi suurempia osia valtion omistuksista vain elvytyksen ja yritysten tukemisen merkeissä. Mielestäni tässä lisäbudjetissa on löydetty oikea tasapaino, jossa omistuksia myydään maltilla mutta luodaan samaan aikaan monella rintamalla kannustimia kasvulle ja työllisyydelle.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tainio kiinnitti huomiota sinänsä hyödyllisiin menokohteisiin, jotka tässä lisäbudjetissa ovat esillä, mutta itse haluaisin kyllä kiinnittää huomiota ennen kaikkea täällä valiokunnan mietinnön yleisperusteluissa olevaan kohtaan, jossa todetaan, että vuoden 2014 lopussa valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 97 miljardia euroa, siis 97 000 miljoonaa euroa, mikä on noin 49 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun nyt käydään näitä hallitusneuvotteluja, niin toivon todella, että kaikki pitävät mielessä sen, että meillä ei ole mitään oikeutta jatkuvasti elää lastemme kustannuksella ja tämä velkaantumisvauhti on saatava taittumaan.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä Altian myynti on kiperä kysymys. Yli 2 500 tilaa Etelä-Pohjanmaalla tuottaa ohraa Altialle, ja sen tulevaisuus on todellakin koko maakunnan huolen asia. Sen pitäisi olla myös koko valtion huolen asia niin huoltovarmuuden, tuotannon, teollisuuden, kotimaisten työpaikkojen kuin kotimaisen Kossun puolesta. Arvoisa valtiovarainministeri, te olette nyt luvannut selvittää näitä Altian myynnin mahdollisesta omistuspohjasta aiheutuvia muutoksia. Kuinka te nyt aiotte varmistaa sen, että Altia säilyy kotimaisena jatkossakin ja nämä työpaikat, tärkeät työpaikat, Suomessa voidaan turvata?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka en itse henkilökohtaisesti Kossusta juomana erityisesti pidä, haluan kuitenkin Kossua puolustaa. Altia suoraan työllistää satoja ihmisiä ja epäsuorasti tuhansia ihmisiä.

Vuosi sitten, kun lisätalousarviota hallituksessa käsiteltiin, oli esityksenä Altian myyntivaltuuksien tekeminen. Se ei käynyt meille. Me sanoimme, että me emme hyväksy Altian myymistä, ja se vedettiin pois lisätalousarviosta. Syksyllä omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto totesi, että Altian myyminen ei ole ajankohtaista. Altian tulos on ollut niin heikko, että myös siitä saatavat myyntitulot ovat kohtuullisen pieniä. Nyt kysynkin: Mitä tässä on tapahtunut? Ei kai se ole valtiovarainministeri Rinne, joka on vaatinut, että Altia pitää myydä, kun vielä vuosi sitten Altian myyminen kaadettiin?

Ja toinen kysymys on siitä, että on luvattu työpaikat turvata: mitä muita keinoja, suoria keinoja, valtiolla (Puhemies koputtaa) on turvata työpaikat kuin huolehtia yhtiön omistuksesta?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin edustaja Arhinmäki, henkilökohtaisesti pidän Kossusta silloin, jos haen hieman humalaa — erittäin hyvä aine siihen tarkoitukseen.

Mutta itse tähän asiaan: Täällä perusteluissa kun puhutaan tästä, että pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että nämä tuotanto ja työpaikat turvataan, niin kysyisin ministeriltä: Mikä on se keino, jolla kenties se mahdollinen uusi ostaja sitoutetaan siihen, että nämä työpaikat pidetään. Mikä on se keino?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Arhinmäki vetää nyt kyllä hyvin kevyellä pensselillä. Nimittäin tässä asiassahan valtiovarainvaliokunnan sosialidemokraatit vetivät erittäin tiukalle tämän käsittelyn ja avointa lupaa ja piikkiä ei aukaistu — puheenjohtaja, valtiovarainministeri Rinteen kriittisen kannan mukaisesti. Tässä eduskunta nimenomaan edellyttää, että ennen lopullisen myyntipäätöksen tekemistä valtiovarainvaliokunnalle on annettava selvitys muun muassa työllisyyden, suomalaisen viljan käytön ja niin edespäin osalta ja samalla on selvitettävä valtion mahdollisuus säilyä osaomistajana ja sitä kautta vaikuttaa myös Altia Oy:n päätöksentekoon. Tältä osin tässä kyllä valtion omistajuuden osalta myös eduskunta käytti oikeata harkintaa.

Edustaja Zyskowiczille voin sanoa, että valtiontalouden ja vakauden ohella on kannettava huolta myös verenkierrosta tässä maassa ja myös lastemme syrjäytymisen torjunnasta. 130 000 lasta köyhyydessä tässä maassa — (Puhemies koputtaa) eikö sano, edustaja Zyskowicz, mitään?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla valtiovarainvaliokunnassa oli välillä sellaista henkeä, että oikeasti nämä Altian myyntivaltuudet torpataan. Laidasta laitaan moni oli sitä mieltä, että tämä on erittäin suuri riski suomalaiselle työlle ja suomalaiselle viljelijälle, ja välillä itsekin olin ihan toiveikkaana, että tästähän voi vielä tulla sellainen päätös, joka oikeasti torppaa nämä esitetyt myyntivaltuudet.

Mutta jossain hovissa ja jossain neuvottelussa tämä linja muuttui ja nämä tiukat puheenvuorot, mitä valiokunnassa käytettiin ja jaostossa käytettiin, muuttuivat tällaisiksi selvityksiksi. Eihän se, että annetaan jokin selvitys valtiovarainvaliokunnalle, muuta miksikään sitä tosiasiaa, että nyt annetaan Altian myyntivaltuudet ja nytten se myynti lähtee käyntiin. Ja se, että jälkikäteen sitten tullaan jotakin selvittelemään ja selittelemään tuonne valtiovarainvaliokuntaan, ei enää Altiaa pelasta. Kyllä se tällä päätöksellä menee, ja siitä olen erittäin harmissani. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: (Puhemies koputtaa) mitä arvoa te annatte tälle selvitykselle?

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä on perusteltua pohtia, onko valtion omistaminen Altian kohdalla pidemmän päälle perusteltua, mutta tässä markkinatilanteessa asettaisin kuitenkin aika suuren kysymysmerkin, kannattaisiko yhtiö panna ensiksi sellaiseen myyntikuntoon, että siitä saisi kunnon hinnan. Jos se sitten myydään jollekin yksittäiselle omistajalle, niin voisin kuvitella, että kyllä se pohtii, mitä se sillä yhtiöllä tekee — yksi vaihtoehto on, että se menee pörssiin — ja siinä vaiheessa vielä rahastaa. Voisi myös ajatella, että valtio voisi viedä hyvin hoidetun yhtiön suoraan pörssiin, mutta sitä ennen yhtiö pitäisi panna tietysti kuntoon. Ja kun ei se mielestäni ole mahdotonta, niin kannattaisi yrittää.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Altian kehittäminen on erinomaisen tärkeä asia. Kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Rinne: voisiko yleisöanti mielestänne tulla kysymykseen? Eli annettaisiin kansan karttuisan käden omalta osaltaan tulla sijoittamaan Altiaan ja sitä kautta myös koota varoja yhtiön kehittämiseksi. Me suomalaiset tiedämme, että Altia tuottaa maailman puhtainta viinaa, ja sitä kautta se on suomalaisille tietyllä lailla myös, voisi sanoa, lempilapsi yrityksenäkin. Mutta ihan oikeasti yrityksen kehittämisen kannalta sinne tarvitaan pääomia. Jos se menee suuriin omistuskäsiin, niin sen omistuspohja voi häipyä muuallekin, mutta jos se on kansan käsissä, niin minä uskon, että tämä kansa hyvin ilolla myös sitten palkitsee yhtiöitään.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin tähän Altian myyntiin: Perussuomalaiset eivät kannata Altian myyntiä. Siitä on hyvät perustelut olemassa muun muassa näissä vastalauseissa.

Sitten tietysti se on merkille pantavaa, että mikäli te ette tätä myy, niin teillä on siellä sitten toistasataa miljoonaa, 140 miljoonaa, aukkoa. Otetaanko sitten, edustaja Zyskowicz, lisää velkaa, kun ei muuten pitäisi ottaa, vai mitenkä te paikkaatte sitten sen aukon tässä?

No sitten, on onnistuttu tekemään sellaista politiikkaa budjettikirjassa, että enää tämä Britannian jäsenmaksuosuus ei ole siellä erillisellä momentilla. Mutta kerronpa tässä kollegoille, että Suomi maksaa jälleen 136 miljoonaa muiden maiden EU-maksuja. Meillä on hallitus, joka ei edes hae helpotusta, toisin kuin Britannia, Itävalta, Ruotsi ja viimeisenä Tanska. 136 miljoonaa! Täytyy sanoa, että onpa hävytöntä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on joutunut miettimään sitä, mikä tämä Altian kohtalo kaiken kaikkiaan on. Mutta Altian tulos on heikentynyt, ja osaksi siihen on vaikuttanut tietysti se viinavirta, mikä on tullut Virosta. Tätä kun saataisiin hillittyä, minkä edustaja Rajamäkikin mainitsi, eli kun Viron viinarallia saataisiin vähennettyä, myös Altian tulos voisi parantua. Tässä on se mahdollisuus tietysti olemassa.

Minä olen ymmärtänyt tämän näin, kun tätä on valtiovarainvaliokunnassa käsitelty, että tässä nyt annetaan ensinnäkin tämmöinen tunnustelumahdollisuus, että löytyykö ostajaehdokkaita. Varmaan se pörssiinmeno voisi olla sitten, jos tätä lähdetään kauppaamaan, paras vaihtoehto, koska silloinhan omistajaksi pääsevät ne viljantuottajat ja sitä kautta voidaan vahvistaa yhtiön tasetta. Toivon, että tämäntyyppistä keskustelua käydään tässä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Velkaantuminen on edelleen hurjaa, niin kuin edustaja Zyskowicz esille nosti. Kyllä huomio pitää pitää nyt kaikessa talouskeskustelussa tässä, miten velkaantuminen saadaan loppumaan ja työllisyys ja talous uudelle kasvu-uralle.

Mitä tulee sitten Altiaan, niin ruuantuotanto pitää minun mielestäni kyllä turvata toisella tavalla, ja en usko, että huoltovarmuuskaan on kestävä peruste Koskenkorvan tekemiseen. Näin ollen ihan järkevä vaihtoehto voisi olla se, että selvitettäisiin kansalaisannin, yleisöannin, mahdollisuutta Altian myymisessä. Voisi olla hyvä keino pitää tällä tavalla Altia pullo kerrallaan suomalaisten käsissä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Altia ei ole pelkästään Koskenkorvan tuottaja. On muistettava, että se on merkittävä rehuteollisuuden alkutuottaja, ja siinä näkökulmassa on äärettömän tärkeätä, että käydään tätä laajaa keskustelua Altian tulevaisuudesta. Keskusta on esittänyt, että koko tämä elintarvikeklusteri käytäisiin alueilla läpi hallituksen toimesta: kuinka voitaisiin ne työpaikat siellä turvata.

Sitä, millä tavalla tämä hallituspuolueitten vastalause nyt sitten toimii, ihmettelen kovasti. Jos myyntiaikeita käynnistetään ja on tämänkaltainen lausuma täällä, että se tulee vielä valtiovarainvaliokuntaan hyväksyttäväksi, niin epäilen, että ei hirvittävästi ostajaehdokkaita ole. Edustaja Kalliorinne avasi tämän varsin hyvin. Minusta tämä on ihan tyhjänpäiväinen lausuma. Eihän tällä ole mitään merkitystä. Ei varmasti kauppoja synny, jos ostajat näkevät, että tämä tulee vielä tänne eduskuntaan kuitattavaksi. Aivan ihmeellisiä lausumia kaiken kaikkiaan hallituspuolueitten osalta tämän asian suhteen.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa on tullut esille se, että nyt myös tämä Altia olisi menossa pilkkahintaan, mikäli myyntiin päädyttäisiin. Ainakin niitten tietojen mukaan, mitä itse on tämän asian osalta kerännyt, tämä esillä ollut hinta, 250—300 miljoonaa kokonaisuudessaan, on kaksin-, jopa kolminkertaisesti alimitoitettu, joten mielestäni jo tällä perusteella puheet myynnistä voidaan lopettaa heti alkuunsa.

Niin kuin on tullut esille, tällä on laajat heijastevaikutukset viljantuotantoon, ruuantuotantoon, rehupuolelle. Perusteita sille, että yhtiö pitää pitää valtion omistuksessa, on merkittävä määrä, myös tämä muuntautumiskyky, biotalous. Niiden luulisi olevan tässä tilanteessa tärkeitä. Emmehän me Alkoakaan ole yksityistämässä. Mielestäni tämäntyyppinen tuotanto, mitä Altia edustaa, sopii erinomaisesti vastuulliseen valtio-omistajuuteen.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni myös edustaja Lehden esittämä mielipide kannattaisi ottaa tosissaan, kun valvomme veronmaksajien etuja: jos myydään, niin mikä on suhdannetilanne, millä hinnalla myydään. Se kannattaisi ottaa vakavasti.

Mutta, herra puhemies, kysyn ministeri Rinteeltä, kun valtiovarainvaliokunta on kirjannut tähän lausumaan, että ennen lopullisen myyntipäätöksen tekemistä on annettava tämä selvitys: Onko tämä sellainen tulppa, joka estää hallitusta ryhtymästä käyttämään niitä valtuuksia, joilla Altia voidaan myydä? Olisiko meidän pitänyt kirjata valiokunnassa, että ennen lopullisen valtuuden myöntämistä on annettava tämä selvitys? Pyydän tähän ministerin kantaa, katsooko hän, että valtuuksia ei voi käyttää ennen kuin eduskunta on hyväksynyt sen selvityksen, ja jos se ei hyväksy, niin silloin tämmöistä myyntipäätöstä ei voi tehdäkään.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Selvitys tuntuu olevan vähän niin kuin humalapäissään tehty, niin että ei sillä ole mitään merkitystä tässä tilanteessa. On aivan selvää, että kun kauppoja tehdään, niitä todellakin tehdään sitten. (Kari Rajamäen välihuuto) — Edustaja Rajamäelle voin ihan hyvin sanoa, että vasemmistoliitto vastustaa myyntiä ja ilman minkäännäköisiä selvityksiä.

On vain aika erikoista, että talousvaliokunnalle tämä asia ei tullut lainkaan käsittelyyn, että hallitus röyhkeydessään ohitti elimen, joka valtio-omistusohjauksen myyntivaltuuksia normaalissa järjestyksessä kyllä käsittelee. Olisinkin kysynyt valtiovarainministeriltä: miksi tällainen käsittely, että se tuodaan tässä lisäbudjetissa eikä siinä normaalissa käsittelypaletissa, jossa nämä asiat normaalisti kulkevat ja jolla tavalla tahdikkaasti eduskunnassa pitäisi myyntivaltuuksia ja omistajaohjauspolitiikkaa harjoittaa?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtionvelan 100 miljardin euron raja ja samoin 60 prosentin raja paukkuu aivan pian. Velkaantumisongelma on syytä ottaa hyvin vakavasti, mutta ei tässä lisätalousarviossa kovin hääppöisiä liikkuja sen kysymyksen suhteen ole. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: Mikä teidän suhtautumisenne tähän valtion velkaantumiseen on, ja miten se tulee näkymään käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa? Minkä teidän mielestänne pitäisi olla aikataulu valtionvelan taittamiselle, ja toisaalta, mikä on se vuosi, jolloin valtio alkaa lyhentämään tätä velkaa, jos te saatte siitä asiasta päättää?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa todellakin keskusteltiin tästä Altia-asiasta erittäin pitkällisesti, ja ilmoitan tässä ja nyt, että perussuomalaisten valtiovarainvaliokuntaryhmä yksimielisesti vastusti Altian myyntiä.

Tämän vuoden ekassa lisätalousarviossa osoitetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle 60 miljoonaa euroa ja Governia Oy:n tytäryhtiölle Corenet Oy:lle 20 miljoonaa euroa. Molemmat panostukset ovat varmaan paikallaan. Tuli vain mieleen, että kun Altian tilinpäätökseen olen tutustunut tässä jokin päivä sitten, niin osakepääoma on 60,5 miljoonaa euroa. Olisiko oikein ja kohtuullista, että valtio osoittaisi Altia Oyj:lle 10 miljoonan lisäpanostuksen osakepääomaan sekä mahdollistaisi sen, mikä täällä on tullut jo edustaja Heinosenkin puheessa esille, tämmöisen yleisöannin, esimerkiksi 5 miljoonan. Tällöin yhtiö saisi voimavaroja toteuttaa niitä suunnitelmia, joita hallitus tässä toimintakertomuksessaan kertoo.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni Altiaan liittyvät päätökset valtiovarainvaliokunnassa olivat erittäin kannatettavia, ja varsinkin se tarkennettu esitys, jota sosialidemokraattien aloitteesta vietiin eteenpäin, on hyvä. Elikkä tähän asiaan siltä osin vielä valiokunnassakin palataan.

Mutta kysyisin ministeri Rinteeltä: Valiokunta kantoi huolta myös väyläverkoston kunnosta. Raskaan liikenteen massojen, mittojen korotukseen liittyvien uudistuksien toimeenpanoon varataan nyt 55 miljoonaa euroa, mutta samanaikaisesti kannetaan erittäin suurta huolta, mitenkä meidän siltojen kunto ja väylästön kunto tässä yhteydessä vastaanottavat nämä massojen korotukset. Nyt on edellytetty, että näihin uudistuksiin vaadittaisiin tämmöistä pitkäjänteistä kuntoutussuunnitelmaa ja selvitystä, jotta sitten voidaan vastata tähän tieverkoston kuntoon. Mitä mieltä olette tästä, ja ollaanko tähän varautumassa tämmöisellä pitkäjänteisellä suunnitelmalla?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion taloudellinen tilanne on paljon pahempi kuin uskalletaan tunnustaa, ja silloin varsinkaan ei auta se, että omaisuutta myydään pilkkahintaan. Tämän hallituksen talousennusteet ovat pettäneet kerta toisensa jälkeen, realistista tilannearviota ei ole tehty yhdessäkään talousarviossa tai lisätalousarviossa, ja on aivan kiistaton tosiasia se, että valtionvelka kasvaa koko ajan. Eikö tällaisten riskien ja vastuitten aikana olisi perusteltua se, että valtion talousarvioon olisi kirjoitettu auki 11 miljardin euron sitoumus? Nimittäin vielä viime vuoden talousarviossa oli kerrottu, että valtio maksaa Euroopan vakausmekanismille 11 miljardia euroa vaadittaessa — siis vaadittaessa. Nyt sellaista kirjausta ei löydy mistään tekstiosasta. Eikö olisi oleellista, että näin isot sitoumukset olisi kirjoitettu rehellisesti auki?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnassahan talousarvio lähetetään lausunnolle muihin valiokuntiin, ja tässäkin tapauksessa olisi kyllä pitänyt lähettää tämä muun muassa talousvaliokuntaan lausunnolle.

Tässähän ollaan nyt budjetin kautta antamassa valtuutusta myydä 100-prosenttisesti. Aikaisemmin on ollut päätös siitä, että saa myydä 50,1:een prosenttiin, mutta kauppoja ei ole syntynyt.

Tässä ponnessa, joka tässä on, sidotaan nyt sitä myyntiä. Eihän ole pakko myydä, ja myyjä vastaa siitä, kenelle myy. Tässä on nämä edellytykset laitettu siihen, että pitää myydä sellaiselle taholle, että työpaikat säilyvät Suomessa, toisin sanoen muun muassa valmistevero, joka on suomalaisten suosima vero teollisuudelle, jää tänne Suomeen. Ja sitten on se, että valtio on omistajana — ihan niin kuin Metsossa, Stora Ensossa, TeliaSonerassa — vähintään niin, että se pystyy saamaan ylimääräisen yhtiökokouksen kasaan.

Sitten on tämä yleisöanti. Se on erittäin tärkeä. Suomalaiset pääsisivät Altian omistajiksi, ja niin tälläkin tavoin Koskenkorva säilyttäisi edelleen kansansuosion.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelen tätä keskustelua, niin tuntuu siltä, että Altiaa ei saisi myydä. Kuitenkin ne miljoonat tai jopa sadat miljoonat, jotka Altian myynnistä ja eräistä muistakin valtion omaisuuden myynneistä on laskettu saatavan, on käytetty jo moneen kertaan. Ne on käytetty säästöjen perumiseen ja sitten näiden elvyttävien ratkaisujen rahoittamiseen. Ajatellaanko, että näin saadaan aikaiseksi kasvua ja työllisyyttä? Jos ei tätä elvytystä ja edessä olevia lisämenoja todellakaan makseta omaisuuden myynnillä, niin ne maksetaan lisävelan ottamisella jo sen päälle, mitä muutenkin ollaan tuhansia miljardeja vuodessa velkaantumassa.

Kun puhuttiin lasten köyhyydestä, niin kyllä se vanhempien työllisyys on lastenkin köyhyyden paras torjuja.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, kannattaako silloin, kun korot ovat alhaalla mutta tuotot ovat paremmat, todella myydä omaisuutta, joka tuottaa enemmän kuin mitä velan korot ovat, velan maksuun? Nythän hallitus on nimenomaan myymässä omaisuutta suurelta osin velan maksuun. Onko tämä kokoomuslaista markkinataloutta, että myydään alihintaan, myydään halvalla ja maksetaan sillä pienempää korkoa kuin tuottoa olevia lainoja? Tällä tavalla ei varmasti kukaan fiksu talousihminen, yritysjohtaja, vaikkapa edustaja Lehti, toimisi.

Toinen kysymys on se, että jos Altia myydään, annetaan tässä 100-prosenttiset myyntivaltuudet, niin mikä on se keino, jolla taataan tulevaisuudessa työpaikat, verotulot Suomeen, jos yritys annetaan esimerkiksi ulkomaalaiselle pörssiyhtiölle. Sen jälkeen ei ole mahdollisuutta huolehtia suomalaisesta työllisyydestä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti: me emme kannata Altian myyntiä.

Mutta, arvoisa puhemies, se iso juttuhan tänään on se, että tänään on Danske viimeksi kertonut, että tämän vuoden ennuste on miinusmerkkinen Suomen taloudelle — kolmas vuosi peräkkäin, jolloin kansantulon kakku supistuu kaiken aikaa.

Arvoisa puhemies! Te hallituksena tarjoatte kaiken aikaa samoja vanhoja lääkkeitä, joista nyt jo tiedetään, että ne eivät tepsi tähän sairauteen, mikä Suomea vaivaa. Kysymykseni ministerille kuuluu: onko nyt niin, että teillä on edelleenkin näissä minihallitusneuvotteluissa se rohkeus, jota edustitte viime viikolla täällä? Ei tämä suunta jollain 10 miljoonalla tai 100 miljoonalla tai muutamalla sadalla miljoonalla korjaudu. Oletteko te edelleen sillä miljardilinjalla, jonka puolesta te puhuitte talouden kasvun vauhdittamiseksi viime viikolla tässä salissa?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki kyseli kokoomuslaisen politiikan perään. Edustaja Arhinmäki, kokoomuslaista politiikkaa on se, että tehtäisiin tarvittavia säästöjä valtion menoissa, koska tällä hetkellä joka vuosi elämme 7, 8, 9 miljardia yli varojemme. Kun näitä säästöjä tehtäisiin, niin se tasapainottaisi valtiontaloutta.

Mitä sitten tulee näihin miljardiluokan lisäpanostuksiin, mitä edustaja Pekkarinen kysyi ministeri Rinteeltä, niin, edustaja Pekkarinen, mistä te nämä miljardit otatte? Edustaja Pekkarinen, onko keskusta sitä mieltä, että miljardiluokan lisävelkaantumista jo vanhan velan päälle pitäisi harjoittaa? Samaan aikaan edustaja Sipilä sanoo, että nykyinen hallituksen säästövauhti ei riitä, pitäisi tehdä miljardiluokan säästöjä. Onko tänään taas se päivä, kun otetaan mieluummin velkaa kuin säästetään?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, vielä kertaalleen: Eivät teidän lääkkeenne riitä. Potilas kuihtuu kaiken aikaa. Siihen on saatava eloa, ja se elo syntyy sillä, että me saamme tuotannollisia investointeja tässä maassa liikkeelle. Sitä me tarvitsemme, ja siihen yksi tapa on käyttää valtion tasetta uudella tavalla. (Ben Zyskowicz: Äsken te vastustitte omaisuuden myyntiä!) Toinen tapa on se, että me keräämme yksityistä kapitaalia vaikkapa niitten infrahankkeitten rahoittamiseen, jotka palvelevat tuotannollista toimintaa, tai niin kuin edustaja Lehti on kertonut, me houkuttelemme eri tavoin myöskin sitä eläkerahastojen pääomaa (Ben Zyskowicz: Sitähän kokoomus on aina sanonut!) auttamaan niitten pullonkaulojen poistamisessa, joita markkinoille on syntynyt. Yritykset eivät saa rahaa tällä hetkellä. Edustaja Zyskowicz, elleivät ne saa, eivät ne investoi, tämä näivettymistauti jatkuu. Tähän tapaan me ajattelemme tämän homman korjaamisessa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme edustaja Pekkarisen kanssa valitettavan samaa mieltä siitä, että Suomen talouden kasvuluvut näyttävät siltä, että eletään jo kolmatta miinusvuotta peräkkäin. Syitäkin tähän on, luulen, yksituumaisesti todettavissa. Mutta edustaja Pekkarinen tarjoaa sitten lääkkeeksi miljardiluokan panostuksia kertomatta, mistä ne miljardit otetaan, paitsi että valtion tase pannaan töihin. Tasetta pannaan töihin esimerkiksi myymällä valtion omaisuutta, ja edustaja Pekkarinen edellisessä puheenvuorossaan vastusti valtion omaisuuden myyntiä. Toinen teidän taikatempuistanne on sitten tämä Infra Oy: perustamalla tämmöinen Infra Oy kummasti syntyy miljardeja taas lisää käytettäväksi infrahankkeisiin. On ilmeisesti piilossa olemassa jokin kahva, josta kääntämällä edustaja Pekkarinen osaisi kääntää Suomen talouden kasvuun.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Emme me ole valmiita myymään strategista omistajuutta, ja Altia meidän mielestämme koko toimitusketjuna sellaista on. Kyllä viinaa osaa yks sun toinen valmistaa, mutta koko se ketju muodostaa strategisesti tärkeän tuotantoketjun, ja siitä syystä me emme sitä ole valmiita myymään.

Mitä tulee vielä näihin edustajan mainitsemiin hokkuspokkuskonsteihin, ei se ole mikään hokkuspokkuskonsti, jos me esimerkiksi monen sadan miljardin euron suuruista eläkepääomaa houkuttelemme pienillä insentiiveillä tulemaan mukaan auttamaan yrityksiä niitten sekä oman pääoman ehtoisen että velkarahan saannissa. Edustaja Zyskowicz, minä kuvittelen, että ehkä Suomen Pankin pankkivaltuutettuna teidän pitäisi tietää, mikä markkinapuute on syntynyt tähän yrityskenttään. Ellei niitä markkinapuutteita poisteta, niin meidän huonosti käy.

Infra Oy:ssä kysymys on siitä, että saadaan yksityistä rahaa sinnekin nyt, kun on edullista rakentaa. Sehän pitää ennen pitkää maksaa tavalla taikka toisella pois, (Ben Zyskowicz: Ei kannata!) mutta nyt se... (Puhemies koputtaa) — Totta kai se kannattaa. — Edustaja Zyskowicz, joku muukin kuin te on ollut...

...talousasioissa mukana matkan varrella.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todella, ajankohta ei oikein suosi myyjää, ajankohta suosii ostajaa. Olen ymmärtänyt aika asiantuntevien henkilöiden puheenvuoroista, että Altiassa olisi paljon kehittämisvaraa. Se työpanos, joka kehittämiseen käytetään, tuottaisi erittäin hyvin. Sitten on kokonaan eri asia, kun puhutaan kulutusmenoista ja investoinneista. Kyllä valtio tällä hetkellä saa erittäin edullista korkoa vastaan lainaa, joka kannattaisi käyttää investointeihin.

Sitten puutun vielä edustaja Pekkarisen mainitsemaan työeläkerahastoon. Niitä varoja on 160 miljardia, ulkomailla 100 miljardia, alun perin kaiken piti olla kotimaassa. Alle 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat saaneet työeläkerahoista takaisin lainoituksena alle 2 prosenttia eli 3 miljardia. 1 miljardi toisi huikean ruiskeen ilman valtion osallistumista, pelkästään vakavaraisuusmääräyksiä tulkiten nykyaikaisemmin. Eli hajautus riittäisi turvaavan ja tuottavan investoinnin tekemiseen. Aika on kulunut työeläkeyhtiöiden (Puhemies koputtaa) nykyisen rahastomallin ohitse.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle, joka täällä nyt kovasti koettaa mestaroida: teillä oli kahdeksan vuotta aikaa tehdä sellainen Suomi, että ei olisi ollut velkaa valtion budjetista 8:aa miljardia, niin kuin teidän jäljiltänne oli, ja laittaa elinkeinoelämäkin sellaiseen kuntoon, muun muassa laivateollisuus, että Suomessa pärjättäisiin.

Mutta on niissä teidän ajatuksissanne perääkin, kuten edustaja Lehti täällä käsitteli näitä työeläkerahastoja. Onhan se aika ihme, että meillä on yli 50 vuotta osa palkasta, 24 prosenttia, laitettu syrjään ja nyt nämä ovat hallitusammattilaisten käsissä ja sijoitettuna pääasiassa ulkomaille. Kyllä meillä pitäisi olla sellaista osaamista, että me osaamme tuottavasti ja turvaavasti sijoittaa näitä rahastoja myös Suomeen.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Altian omistuksella on väliä. Siitä ollaan kiinnostuneita monista syistä. Tuotteet ovat maankuuluja, suomalaisia. Väliä on myös sillä, että omistajilla on riittävät resurssit yhtiön kehittämiseen, ja nyt ei taida käytännössä niin olla: valtion resurssit eivät yksin riitä. Tarvitaan siis laajempia hartioita, joista hyötyy koko merkittävä ketju, joka tässä keskustelussa on jo tullut esille. Altian ympärillä se todella sitä on.

Valiokunnan lausumaehdotus, josta on puhuttu, antaa pohjaa laadukkaan omistajapohjan varmistamiselle. Kysyisinkin ministeriltä: Millaisella aikataululla aiotaan nyt tässä Altian kysymyksessä edetä? Onko kuinka pian uutisia näkyvissä?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnarille aivan lyhyesti: Kyllä, siellä telakkateollisuudessa viisi suurinta tällä hetkellä maailmassa purjehtivaa alusta rahoitettiin niiden keskustajohtoisten hallitusten aikaan, eikä niistä ainakaan tähän päivään mennessä ole tappiota tullut. Näin se, edustaja Skinnari, kävi.

Mitä tulee teidän toiseen ajatukseenne, kysymykseen siitä, miten on julkisen talouden osalta: 2003—2009, siihen Lehman Brothersiin asti, jok’ikinen vuosi valtion talousarviot olivat ylijäämäisiä, ja vielä Lehman Brothersin jälkeen kaksi ensimmäistä vuotta, jolloin keskustahallitukset johtivat, Suomen bkt kasvoi. Nyt mennään kolmatta vuotta miinuksella. Jos te haluatte leikkiä näillä numeroilla, niin tässä on jatkoa niille.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puheenjohtaja! Luulen, että uusi valtiovarainministeri aikaisemmista elämänvaiheistaan tuntee työeläkeyhtiöiden hallitukset varsin hyvin, istunut varmaan toistakymmentä vuotta samassa hallituksessa. Siellä ei juurikaan hallitusammattilaisia ole, vaan siellä on työmarkkinaosapuolten edustus, joka muodostaa käytännössä kaksi kolmannesta hallituksen kokoonpanosta, vakuutuksenottajat yhden kolmanneksen. Mutta tämä tuottava ja turvaava sijoitusfilosofia, joka vallitsee lainsäädännössä, on käytännössä tulkittavissa näköjään sen mukaan, kun eivät enää valtion bonditkaan ole turvaavia. Kreikan esimerkki sen osoittaa, että riittävä hajautus riittäisi. Jos ei uskota suomalaiseen yritystoimintaan ja Finnveran ja Tekesin rahoittamiin hankkeisiin, jotka nyt odottavat käynnistyspääomaa, niin mihin me sitten uskomme?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää muistaa kuitenkin, että bkt sukelsi noin 8 prosenttia, mikä on kai sodan jälkeen suurin alasmeno, ja siinä kohtaa oli kyllä keskustalainen pääministeri meillä. (Matti Saarinen: Maailmanennätys!)

Mutta leikkauksia on tehty nyt jo aika paljon, ja ne alkavat tuntua niin ihmisten arjessa, ostovoimassa kuin myöskin kasvussa ja työpaikkojen luomisessa. Siitä syystä on tehtävä ratkaisuja — nyt pieniä liikkuja taas tässä lisätalousarviossa — yritysten pääomittamiseen Tesin, Tekesin, Finnveran kautta tai infrahankkeitten luomiseen, ja näitä tarvitaan lisää. Siitä syystä tämä 1,9 miljardin myynti tai muuta kautta valtiolle lisätulojen saaminen: jotta meillä olisi paukkuja satsata lisää näihin samantyyppisiin hankkeisiin, jotta niitä lisätyöpaikkoja tähän saadaan. Siitä syystä olen myöskin itse tämän tiukan lausuman kannalla. Mutta kun jo tähän mennessäkin on saanut Altian myydä 49,9 prosenttiin asti ja sitä ei ole vielä myyty, vaan on haluttu katsoa, niin uskon, että tämä vastuullisuus (Puhemies koputtaa) jatkuu tästä eteenpäinkin.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On helppo yhtyä ainakin osittain edustaja Lehden esittämiin kannanottoihin. Siellä oli hyviä kannanottoja.

Mielenkiintoista kuunnella edustajan — tuossa vasemmalla — kannanottoja, Pekkarisen kannanottoja. (Naurua) Hän mielestäni edustaa vähän myöhäisempää herännäisyyttä. On mielenkiintoista, että hän nyt vastustaa Altian myyntia, mutta ollessaan ministerinä hän ajoi norjalaisen Yaran omistukseen suomalaisen lannoiteteollisuuden eli Kemira GrowHown (Välihuutoja) — yhdessä kokoomuksen kanssa porukassa. Siinä meni pilkkahinnalla lannoitetehtaat Siilinjärvellä, meni Soklin fosfaattiesiintymä ja — mistä ei ole puhuttu vielä mitään — Venäjän laajat markkinat. Nimittäin Venäjällä kun menee ihminen ostamaan apulantaa kaupasta, niin hän ei sanokaan venäjäksi, että ostan udobrenijeta, vaan hän ostaa kemiraa.

Vielä tästä Altian myynnistä: (Puhemies koputtaa) Valtiovarainvaliokunta äänesti meidän perussuomalaisten esityksestä. Me esitimme, että myyntivaltuuksia ei anneta. Hävisimme äänestyksen tuloksella 12—8, 1 tyhjä, ja meidän puolesta äänestivät keskusta ja vasemmistoliitto. Tämä on totuus.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täältä poistuneelle Pekkariselle olisin sanonut, että te otitte kuitenkin hallituksessa paljon velkaa, ja tätä velkaahan tässä on yritetty tämän hallituksen aikana lyhentää. (Välihuutoja)

Edustaja Lehdelle sanoisin, että tarkoitin hallitusammattilaisella sitä, että työeläkeyhtiöitä edustavat erilaisissa pörssiyhtiöissä ja muissa hallitusammattilaiset, ja tässä on se tilanne, joka pitäisi nyt jollain tavoin arvioida, että ne edustajat ainakin työeläkerahastoilla olisivat sellaisia, että tulisi uudenlaista osaamista.

Muutoinhan tässä lisätalousarviossa on laitettu rahaa niin Tekesiin kuin Teollisuussijoitukseenkin, rahastoihin, niin että tätä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa saataisiin käytännössä eteenpäin. Nyt toivottavaa tietysti on, että näissä minihallitusneuvotteluissa ja elokuussa budjettineuvotteluissa tämä linja voi jatkua.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Kettunen nosti aivan oikean asian esille. Se on kaikista karmeimpia kauppoja, mitä on valtion omistuksen suhteen tehty. Kemira GrowHow myytiin 207 miljoonaan euroon, minkä seurauksena norjalainen Yara sai monopoliaseman, ja kun Venäjältä tulevien lannoitteitten raaka-aineitten tullikäytäntö oli se mitä oli, niin se oli vielä varmemmin saletissa. Kun tänä päivänä pohditaan sitten sitä, tuetaanko tätä norjalaista yhtiötä niin, että annetaan ehkä 100 miljoonaa euroa tukea liikenneyhteyksien järjestämiseen, niin olisihan se tilanne nyt aivan eri, jos se yhtiö olisi osaksi valtion omistama. Ja tämä Sokli-kysymys osoittaa kyllä sen, että useamman hallituksen aikana on harjoitettu tavattoman onnetonta omistajapolitiikkaa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettuselle vain oikaisen sen, että tämä Kemira GrowHow’n myynti valmisteltiin silloisen valtion omistajapolitiikan ohjauksesta vastaavan puolustusministeri Jyri Häkämiehen toimesta ja hänen johdollaan. (Pentti Kettunen: Pekkarinen oli kauppa- ja teollisuusministeri!) Esimerkiksi itse en tästä kaupasta tiennyt ennen kuin valtioneuvoston pöydän ääressä — sen olen myöskin tuolta ministeriaitiosta viime vaalikaudella todennut. Eli tämä valmistelu tapahtui täysin salassa. (Vasemmalta: Uskomatonta!)

Ja yhdyn niihin kriitikkoihin, jotka toteavat, että tämä Siilinjärven apatiitin, puhtaan raaka-aineen, myynti tässä kaupassa on ollut äärettömän lyhytnäköistä, eli se olisi pitänyt ainakin säilyttää joka tapauksessa.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulen Pohjois-Savosta, ja Siilinjärvellähän on tämä Yaran kaivos. Kovin ovat kaikki puheenvuorot erittäin pessimistisiä. Varmaan voi olla näin, että se on myyty väärälle taholle, mutta sitten minä olen joskus kuullut, että kaivataan ulkomaisia investointeja Suomeen. Yara on investoinut Suomeen sen jälkeen, kun tämä kauppa tapahtui, muistaakseni 530 miljoonaa. Siilinjärvelle investointeja on kohdistunut 300 miljoonaa euroa. Siellä niistä ollaan erittäin kiitollisia. Se työllistää erittäin hyvin, ja sen jälkeen, kun tämä kauppa tapahtui, Yara on maksanut Suomeen 110 miljoonaa euroa veroa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se tässä on nyt juuri vaarana, että niin keskustan kuin kokoomuksen taholla lähdetään siitä, että yksityistetään, myydään kansallisvarallisuutta ja isänmaata pilkkahintaan paniikissa. Markkinatilanne ei sitä suosi. (Paavo Arhinmäki: Se on helppoa ensi alkuun äänestää vastaan!) Esimerkiksi Metsähallituksen yhtiöittäminen, jota on voimakkaasti kokoomuksen toimesta ajettu, tarkoittaa juuri kansallisvarallisuuden ja myös Suomen tulevaisuuden vaarantamista.

Tämä Kemira GrowHow’n myynti, lannoiteteollisuuden myynti, Yaralle ei tarkoita Yaran heikkoutta, vaan se myytiin kerta kaikkiaan pilkkahintaan, ja se aikaansai muun muassa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan puuttumatta sen, että ministerit Pekkarinen ja Häkämies tekivät ratkaisun, joka nosti lannoitteiden hinnat 50 prosenttia hyvin lyhyessä ajassa. Maataloustuottajat joutuivat maksamaan siitä erittäin paljon.

Toinen asia sitten: tulee kyllä mieleen näistä yksityistämisinnoista ja valtion omistuksen myynnistä, että missä määrin mandatumit ja wahlroosit ovat nyt tällaisessa tilanteessa tärkeämpiä kuin Suomen kansallisvarallisuuden ja paremman tuloksen aikaansaamisen miettiminen.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todella, niin kuin täällä edustaja Skinnari totesi, Tekes ja Finnvera yhdessä ja erikseen, myös Suomen Akatemia ja muut julkiset laitokset, VTT, ovat kehittäneet merkittävän määrän — arvioni mukaan noin 2 000 — tuotteita tai konsepteja, joita Tekes ei enää voi säännöstönsä, jota EU valvoo, nojalla rahoittaa kaupallistamisvaiheeseen. Siihen nämä työeläkerahat olisivat ainoa oikea ratkaisu, ja siihen vielä Finnvera voisi 80-prosenttisesti antaa takuunkin. Se on ainoa merkittävä pääoma, joka tällä hetkellä ei ole suomalaisten käytössä. Työeläkeyhtiöt pystyvät miljardin kotiuttamaan 100 miljardista, jotka ovat nyt ulkomailla, ehkä parissa viikossa, ja se ei ole valtion riski, eikä se näy valtion taseessa. Sillä me saisimme nämä pullat lämmitettyä ja markkinoille, jotka nyt on leivottu taikinasta ja ovat odottamassa pellillä sitä, että joku rahoittaa ne. Mutta yksityinen raha, joka näillä alkuperäisillä omistajilla oli, on käytetty loppuun. Ulkopuolinen rahoittaja yleensä vaatii, että siinä on myös omaa rahaa, ja sitä nyt vain ei tässä markkinatilanteessa enää kellään ole.

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, että puheenvuoroni sai aikaan näinkin pitkän, lähes tunnin mittaisen, debatin tästä Altia-asiasta, on erittäin mielenkiintoista, ja tässä on paljon käytetty hyviä puheenvuoroja, niin että on ollut ihan hienoa seurata niitä. Erityisesti edustaja Lehden puheenvuoro oli se, joka jäi nyt mieleen. Nyt sitten mielenkiinnolla odotankin valtiovarainministerin vastausta näihin kysymyksiin.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! On varmaan syytä muistuttaa mieleen, että nämä meidän ongelmat taloudessa tällä hetkellä liittyvät siihen, että globaali talous on murroksessa, se on ollut 2000-luvun alusta lähtien murroksessa. Meidän omassa elinkeinorakenteessamme on paljon muutosta tapahtunut paperiteollisuuden ympärillä, Nokian ympärillä. Nämä ovat kaikki vieneet väärään suuntaan meidän talouskehitystämme. Finanssikriisi läpivalaisi oikeastaan eurooppalaisten valtioitten näkökulmasta tilanteen ja toi myös omia ongelmia Eurooppaan.

Kannattaa muistaa, että 1 prosenttiyksikkö työttömyysasteen laskemisessa tarkoittaa miljardia euroa, 1 prosenttiyksikkö työllisyysasteen nostamisessa tarkoittaa miljardia euroa tasapainottavia tekijöitä meidän talouteemme.

Nykyinen hallitusohjelma neuvoteltiin kesällä 2011 kolmen asian ympärille: julkisen talouden tervehdyttämisen, eriarvoisuuden torjunnan ja kasvun ja työllisyyden tukemisen ympärille. Nyt tästä hallituksen lisätalousarviosta löytyy talouskasvun näkökulmasta neljä elementtiä: apua yritysten rahoitusongelmiin, osaamisen vahvistamista — nämä ovat molemmat tämmöisiä pitkäaikaisesti vaikuttavia toimenpiteitä — ehkä vähän nopeammin vaikuttavat liikenteen pullonkauloihin tuotava helpotus sekä rakentamisen vauhdittaminen.

Hallitusohjelman painopisteistä eniten työtä on jäljellä nyt nimenomaan näissä asioissa, jotka äsken totesin taloutta tasapainottaviksi keskeisiksi tekijöiksi, elikkä työllisyydessä ja talouskasvussa. Kovat tavoitteet 5 prosentin työttömyysasteesta ja 78 prosentin työllisyysasteesta ovat vielä kaukana. Siihen osaltaan pyritään vastaamaan tällä lisätalousarviolla. Odotuksia kuitenkin jää alkaviin minihallitusneuvotteluihin. Siinäkään maailmaa ei vielä saada valmiiksi, vaan myös syksyn budjettineuvotteluissa ja senkin jälkeen on tehtävää.

Minusta olisi ollut nyt keskustapuolueella hyvä tilaisuus esittää niitä säästöjä, joita puheenjohtaja Sipilä Vero 2014 -tapahtumassa vaati tehtäväksi hallitukselta nykyään. Tässä olisi ollut hyvä tilaisuus nyt kertoa siitä, leikataanko tulonsiirroista köyhemmille, karsitaanko kouluista, terveyskeskuksista vai mistä. (Mauri Pekkarinen: Odotetaan, että ministeri esittää! Se on ministerin tehtävä!)

Hyvät kansanedustajat, me emme saa leikata itseämme hengiltä. Meidän täytyy päinvastoin tukea tätä orastavaa ja heiveröistä talouskasvua. Kuten tuossa kehyskeskustelussa viime viikolla totesin, huippukunnosta ei ole riemua, jos sitä tavoitellessaan menettää henkensä. Talousennusteet on otettava vakavasti. On kuitenkin mukava kuulla, että myös erilaisia hyviä uutisia on olemassa: Äänekosken suurinvestointi, Rauman telakan uutiset, metalliteollisuuden tilauskanta ja niin edelleen. Mutta niiden varaan emme voi linjaamme rakentaa. Hallitus on tässä lisäbudjetissa tehnyt järkeviä ja tarpeellisia työllisyyden ja talouskasvun tukemiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Sille me nyt toivomme opposition tukea.

Altian osalta totean sen, niin kuin viimeksikin totesin täällä, että yhtiön kehittämiseen ei tällä hetkellä riitä valtiolla paukkuja ja tästä näkökulmasta tämä myyntivaltuuden saaminen on järkevää. Tuo valtiovarainvaliokunnan lausumaehdotus pitää sisällään vakavasti otettavia asioita, joidenka suhteen hallitus tulee sitten selvittämään, miten toteutuu se, että tämä työllisyysnäkymä on kunnossa, miten tämä alihankintaketju saadaan hoidettua ja niin edelleen, tähän lausumaan liittyviä asioita. Myös tämä hinta on otettava vakavasti. Minun mielestäni edustaja Lehti totesi tärkeän asian, sen, että alihintaan ei ole mitään järkeä tässä tilanteessa myydä, vaan ne toimenpiteet, jotka tämän asian suhteen nyt tehdään, tarkoittavat sen selvitystyön yhteydessä erilaisten vaihtoehtojen punnintaa ja myöskin näitten hintakysymyksien punnintaa. Aikataulu lienee sellainen, että tämän vuoden aikana tämä selvitystyö saadaan päätökseen, ja sitä kautta sitten löytyvät ne vaihtoehdot. Minä en tule esittämään Altian myyntiä, jos eivät nämä valtiovarainvaliokunnan lausumassa todetut asiat toteudu. — Arvoisa puhemies, kiitoksia.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvio tuo 200 miljoonan euron satsauksen talouden kasvuun. On tärkeää, että julkisen talouden suunnitelmassa sovittu 600 miljoonan euron kasvuohjelma saadaan näin määrätietoisesti käyntiin. Nyt on välttämätöntä panostaa kunnolla siihen, että maamme nousee jaloilleen ja ihmiset saavat työtä. Vain työn kautta saamme aikaan kasvua ja hyvinvointia. Kuten tiedämme, 200 miljoonan euron satsauksen on tarkoitus toimia vipuvartena, jonka avulla saamme aikaan miljardiluokan kasvun. Toivon, että parhaillaan käytävissä minihallitusneuvotteluissa löydetään myös yhteisymmärrys uusista keinoista työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Nyt hyväksyttävässä lisätalousarviossa panostetaan etenkin yritysten kasvuedellytyksiin, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Näillä on suuri merkitys, kun luomme pidemmälle aikavälille kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Muun muassa Tekesin lainojen myöntämisvaltuuteen lisätään 60 miljoonaa ja Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen 50 miljoonaa euroa. Lisäksi elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen avustuksen korottamisella tuemme kansainvälistymistä ja ulkomaisten investointien edistämistä, mikä on välttämätöntä työllisyyden parantamiseksi.

Työllisyyden ja kasvun kannalta on myös välttämätöntä, että tavarat ja ihmiset voivat liikkua sujuvasti ja turvallisesti paikasta toiseen. Liikenneväylien kunto vaikuttaa suuresti kilpailukykyyn. Liikennehankkeilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus, ja monet niistä ovat nopeasti käynnistettävissä. Näistä syistä satsaaminen väyläverkostoon on tärkeää.

Kuten valiokunnan mietinnössä toteamme, väyläverkon kunto edellyttäisi selvästi suurempia panostuksia perusväylänpidon rahoitukseen. Tiedämme hyvin, että etenkin alemman tieverkon kunto on huono ja myös monet sillat ovat korjauksen tarpeessa. Raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotukseen liittyvän uudistuksen toimeenpanoon on varattu 55 miljoonaa euroa, mutta olemme valiokunnassa huolissamme siitä, ettei se anna edellytyksiä esimerkiksi siltojen riittävään korjaamiseen. Siksi on todella tärkeää selvittää uudistuksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja väylänpidon kustannuksiin. Tarvitsemme väylästöä varten pitkäjänteisen kunnostusohjelman ja siihen liittyvän konkreettisen rahoitussuunnitelman.

Väyläverkkoa toki myös kehitetään. Perusväylänpitoon lisätään noin 26 miljoonaa euroa, mistä 20 miljoonaa osoitetaan työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Lisätalousarviossa on erityisen myönteistä se, että käynnistetään valtatie 6:n kunnostus välillä Lappeenranta—Taavetti. Tässä yhteydessä osoitan suuret kiitokset kahdelle hankkeen kannalta keskeiselle ja väistyneelle ministerille eli Urpilaiselle ja Kyllöselle. Olette tehneet suuren, merkittävän työn tämän asian puolesta — suuri kiitos siitä teille!

Valtatie 6:n merkitys koko Suomelle on olennainen ja tärkeä. Hankkeen kustannusarvio on 76 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että alkuperäisestä kustannusarviosta on tultu 14 miljoonaa euroa alaspäin. Onkin tärkeää, että hankkeiden kustannuksia voidaan arvioida uudelleen ja etsitään aktiivisesti uudenlaisia, entistä tehokkaampia ja käyttäjälähtöisempiä kehittämisratkaisuja. Säästöjä ei kuitenkaan pidä hakea laadun eikä etenkään liikenneturvallisuuden kustannuksella. Saavutettu kustannussäästö pitää tarvittaessa hyödyntää hankekokonaisuuden täydentämiseen. Valtatie 6:n hankesuunnitelman mukaan liikennekuolemat vähenevät puolella, henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät yli kolmanneksella. Näiden lisäksi liikenteen sujuvuus ja ennustettavuus paranevat, ja hanke vähentää oleellisesti monia ongelmia tälle elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeälle yhteistyöväylälle.

Jotta hanke etenee suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti eteenpäin, on aivan välttämätöntä myös huolehtia ensi vuoden budjetissa hankkeelle riittävä rahoitus. Se tarkoittaa noin 35—45:tä miljoonaa euroa. Tämä on asia, josta ei voi tinkiä. Kyse ei ole vain Kaakkois-Suomen tai Etelä-Karjalan hankkeesta, vaan hankkeen myönteinen ja sujuva eteneminen vaikuttaa koko Suomen talouden ja työllisyyden kehitykseen.

Tässä yhteydessä haluaisin myös muistuttaa Imatra—Luumäki-kaksoisraiteen tärkeydestä etenkin metsäteollisuuden kuljetusten kannalta. Se on työllisyyden ja talouden kasvun näkökulmasta erittäin hyvä hanke. Kaksoisraiteella on tärkeä merkitys myös Venäjän ja Suomen yhteisen talouskehityksen kasvulle. Toimiva, turvallinen ja joustava rataverkkoliikenne vahvistaa molempien maiden taloutta ja työllisyyttä. (Puhemies koputtaa) Tätä mahdollisuutta me emme saa tyriä itse. Tästä syystä kaksoisraiteen rakentaminen on välttämätöntä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviosta voidaan lukea pitkälti Suomen talouden tilanne ja maan ongelmien painopisteet, ongelmat vain ovat suuremmat kuin mitä pienillä rahoilla voidaan ratkoa — tai ovatko ongelmat ylipäätään edes yksin ratkottavissa? Ainakin tarvitaan aikaa, ja sitä meillä ei ole.

Suurin ongelmamme on suuri työttömyys, joka jakaa kansaa yksilöinä ja alueina. Valtiontalouden sopeuttaminen väheneviin verotuloihin on vaikeaa. Veroja kertyy 190 miljoonaa arvioitua vähemmän, arvonlisäveroa kertyy 165 miljoonaa vähemmän, investoinnit vähenevät, julkista velkaa on jopa 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, josta valtionvelkoja 49 prosenttia. Ollaan siis oikeasti kriisissä.

Työvoimatoimistoihin palkataan 50 uutta työntekijää palvelemaan työttömiä. Tämä tehdään 2,5 miljoonan euron siirtomäärärahalla. Tämä on selkeä osoitus kriisistä nimeltä työttömyys. Meillä on reilut 307 000 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä lähes 90 000. Meillä on kiinnitetty huomiota nuorisotyöttömyyteen, jonka pitääkin olla ensisijaisten työvoimapoliittisten toimien piirissä. Mutta meillä on myös kasvava yli 50 vuotta täyttäneiden työttömyys, nyt jo 116 000 työtöntä keski-ikäistä. Samaan aikaan kun työttömien määrä kasvaa, vähenevät uudet työpaikat. Jospa tämä reilut 300 000 työtöntä olisi kaikki, mutta kun erilaisten aktivointien piirissä on 129 000 henkilöä, meidän todellinen työttömyysasteemme on siis noin 13 prosenttia. Pahimmilla työttömyysalueilla neljännes työikäisistä on työttömänä. Eikö tämä ole yhtä kuin kriisi?

Hallitus on ollut kovin optimistinen ajatuksissaan koko ajan. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset ovat jääneet suunnitelmia pienemmiksi. Työpaikkojen synnyttämiseen tarvitaan paljon voimakkaampia toimia, päätöksiä, joissa kotimainen energia muun muassa ja lähiruoka otetaan työkaluiksi, joilla leikataan tuontia ja suositaan suomalaista.

Hallituksen elinkeinopoliittisia korjausliikkeitä on muun muassa Team Finlandin vahvistaminen, sille myönnetään 29 miljoonaa lisätukea viennin edistämiseen ja Suomeen tehtävien investointien hankintaan. Teollistamisrahasto saa lisää, Suomen Vientiluotto saa 60 miljoonan lisäyksen. Nämä ovat perusteltuja ja kannatettavia määrärahalisäyksiä. Kuinka rahat muuttuvat suomalaisten työpaikoiksi ja vienniksi, on toinen asia.

On selkeästi nähtävissä, että erityisesti uusilla toimialoilla syntyy entistä vähemmän työpaikkoja Suomeen, vaikka yritykset menestyisivätkin kohtalaisesti. Isot tuotantolaitokset ovat pitkälle automatisoituja, ja peliteollisuus hyödyntää olemassa olevaa infraa luodessaan innovaatioitaan. Iso liikevaihto ei välttämättä näy samassa suhteessa työpaikkoina. Maailma on siis muuttunut tässäkin kohden.

Työn synnyttäminen on tuskallista, ja ne uudet työpaikkaodotukset ovat pk-yritysten kannettavana. Pk-yritysten tulevaisuuden päällä on monia uhkapilviä. Yritysten lainansaanti on vaikeutunut, vaaditaan jopa 110 prosentin vakuuksia, ja niitähän ei aina ole. Valtion pitäisi mielestäni tässä tulla apuun ja ottaa vähän riskiäkin.

Monilla aloilla EU:n vapaa liikkuvuus on tuonut harmaan talouden lieveilmiöineen kotimaisten yritysten tappajaksi. Aidosti suomalainen rakennus- tai kuljetusyritys ei pärjää kilpailussa. Kun yritys ei pärjää, ei pärjää myöskään suomalainen työntekijä — tähän on menty. Tuotantoa siirretään edelleen halvempiin maihin, jos ei toimintaa lopeteta kokonaan. Verot ovat vain yksi riesa, kokonaiskustannukset ratkaisevat. Suomi on kallis maa, ja tänne syntyvä uusi teollisuus on toivottavasti lähtökohtaisesti tehnyt valintansa korkean osaamisen, turvallisuuden ja korkean työmoraalin pohjalta, jotka nuokin arvot taitavat olla pian mennyttä.

Yhteiskunnallinen rappiotila leviää, ellei hallitus pysty olemaan vahva ja onnistumaan oleellisimmissa tehtävissä. Meidän on saatava pysyviä työpaikkoja, ei pätkätöitä, jotta ihmisten luottamus tulevaisuuteen nousee.

Arvoisa puhemies! Maahan on saatava positiivinen ilmapiiri valittamisen sijaan. Olen myös sitä mieltä, että elvytystä pitää saada aikaan julkisellakin rahalla, muutoin yhä useampi ihminen putoaa alas kuoppaan, josta on vaikea nousta, ja samalla Suomi velkaantuu entisestään.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio tälle vuodelle on sen verran laaja kirja — siinä on 80 sivua — että voisi itse kukin ottaa kantaa yhteen jos toiseenkin asiaan. Mutta kun tänään puhuttiin debatissa tunti Altiasta, niin minäkin, arvoisa puhemies, keskityn tähän asiaan.

Lisätalousarvion sivulla Y 11 todetaan, että Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituslainoihin ehdotetaan 60 miljoonan euron määrärahan lisäystä. Lisätalousarvion sivuilla Y 9 ja 32 todetaan, että valtion sataprosenttisesti omistaman Governia Oy:n tytäryhtiölle Corenet Oy:lle osoitetaan 20 miljoonaa euroa Itämeren merikaapelihankkeen rahoitukseen. Molemmat ovat varmaan tähdellisiä hankkeita ja panostukset ovat paikallaan.

Lisätalousarvion sivuilla Y 9 ja 32 hallitus ehdottaa, että se saa valtuudet luopua omistuksestaan Altia Oyj:ssä. Tätä ratkaisua vastustan. Miksi? Siksi, että yhtiöllä on mielestäni edelleenkin suuri merkitys sekä valtiolle että ennen kaikkea Suomen työllisyydelle.

Arvoisa puhemies! Onkohan hallitus tietoinen, että yli 5 000 ihmistä saa jokapäiväisen elantonsa suoraan tai välillisesti Altiasta? Suoraan Altia Oyj työllistää Suomessa Ilmajoen ja Rajamäen tuotantolaitoksissa lähes 600 työntekijää. Vaikka viime vuoden tilinpäätösluvut eivät ole parhaat mahdolliset, kannattaa yhtiön osake-enemmistö säilyttää valtion omaisuutena. Yhtiön osakepääoma on tällä hetkellä 60,5 miljoonaa euroa, mihin valtio voisi suorittaa vaikkapa 10 miljoonan euron lisäpanostuksen. Sen lisäksi tulisi harkita vakavasti 5 miljoonan euron yleisöantia, jolloin yhtiön maksuvalmius paranisi ja yhtiön toiminta aktivoituisi entisestään.

Arvoisa puhemies! Altian hallitus toteaa viime vuoden toimintakertomuksessaan muun muassa seuraavaa: "Altian tavoitteena on saavuttaa alkoholijuomien tuotannon ja logistiikan kustannusjohtajuus toiminta-alueellaan. Tanskan Svendborgin tehtaan viini- ja glögituotannon siirto Rajamäelle on käynnissä." Rajamäki saa toisin sanoen lisää työpaikkoja. Edelleen hallitus toteaa toimintakertomuksessaan: "Ruotsiin Altia avasi loppuvuodesta Brunnan jakelukeskuksen, johon keskitettiin Ruotsissa toimivat asiakaspalvelu- ja logistiikkatoiminnot." Tämäkin oli mielestäni merkittävä saavutus. Tämänkaltaisiin investointeihin tulisi, arvoisa puhemies, yhtiön saada lisärahoitusta esimerkiksi esittämälläni tavalla.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on myös avoinna liikenteen kohta eli pääkohta 31. Valtiovarainvaliokunta on hyvin omassa mietinnössään siitä todennut näin: "Valiokunta korostaa, että liikenneväylien kunnolla on kaiken kaikkiaan suuri merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja logistiselle toimivuudelle. Valiokunta kiinnittää huomiota myös metsäteollisuuden viimeaikaisiin investointisuunnitelmiin ja pitää välttämättömänä, että ne otetaan huomioon väyläverkon kunnossapidossa ja kehittämisessä. Liikennehankkeilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus, ja monet niistä ovat nopeasti käynnistettävissä."

Eli tässä on hienoja, kauniita sanoja, mutta kuinka nämä sitten kohtaavat näitten eurojen kanssa? Näkisin myös tämän, millä tavalla nämä sanat kohtaavat nykyisen puuteollisen toiminnan, mitä meillä Suomessa on. Esimerkiksi meillä Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa on vahva puuteollinen perinne ja vahva puuteollinen pohja. Useat työpaikat ja myös Suomen sahateollisuuden ja selluteollisuuden useat moottorit ovat siellä, ja sinne myös suunnitellaan miljardiluokan uutta investointia.

Mutta kuinka meidän tienpohjat tällä hetkellä kestävät? Meillä on kyllä hyvinkin surkeassa kunnossa seutuverkkotiet, ja myös päätieverkko on hyvää vauhtia rapistumassa. Seututeiden osalta voisinkin mainita näin, että onko valtiolla varaa päällystää näitä seututeitä ainoastaan näillä kilvillä, missä lukee, että "päällystevaurioita". Niitä on ilmaantunut kyllä joka saarelmaan ja notkelmaan, mutta eihän se teiden kuntoa yhtään paranna. Varsinkin näin kesäaikana tämmöiset pitkittäisrailot, mitä näille asfalteille tulee, ovat motoristeille varsin vaarallisia. Tietenkin nämä liikennemerkit antavat vastuun pois tien kunnossapitäjältä ja siirtävät sen liikkujalle. Toivottavasti kesän mittaan ei myöskään motoristeille mitään tulisi tapahtumaan. Tällaisia tienpätkiä on muun muassa Virroilla Hauhuuntie. Se on niin huonossa kunnossa, että nykyinen taksinkuljettaja, joka vie kouluun lapsia ja myös tuo heidät takaisin kotiin, ei lähde sinne enää normaalitaksalla, koska menee sen verran iskareita ja jousia, vaan siitä maksetaan erillistä taksaa, että taksi lähtee sille tielle ajamaan.

Eli kyllä tässä suuri huoli on. Meidän korjausvelkamme teissä on 2,3 miljardia koko väylästölle, ja se kohdistuu mielestäni juuri näille elinkeinopoliittisestikin tärkeille teille, mitä mainitsin tuossa Keski-Suomen ja Pirkanmaan osalta. Se leikkaus, mikä tehtiin edellisessä riihessä, se 100 miljoonaa, on suoraan budjettileikkaus. Nyt annetaan toisaalta niin kuin tutti suuhun sitten, 20 miljoonaa tänä vuonna, ehkä 30 miljoonaa ensi vuonna, lisäystä projektiluontoisesti näitten teollisuus- ja yritystoiminnan teiden kunnostamiseen, mutta eihän se riitä.

Itse esitän tuolla lisätalousarviossa Ysitien kunnostamista ja myös sitten tien 346 kunnostamista. Ne ovat juuri sellaisia seututeitä, millä rekat kulkevat, puutavara kulkee, energia kulkee, ja varsinkin, sanotaan, Keski-Suomen alueeseen ja Pirkanmaan alueeseen, missä on tämä Ysitie, valtaväylä, Suomen suoni, millä viedään niin metalliteollisuuden kuin puuteollisuuden tuotteita läpi Suomen, kohdistuu merkittävä rasite. Niin kuin tässä valtiovarainministeriön lausunnossakin sanotaan, näillä olisi merkittävä työllistävä vaikutus. Nämä yhteydet tulisi nopeasti käynnistää.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, mikä ei korjaannu tälläkään lisätalousarviolla, on tämä laajakaistarakentaminen. Varsinkin valokuituverkkojen rakentaminen haja-asutusalueilla on tällä hetkellä täysin jäissä. Tässä on pieni rahasumma, 1,5 miljoonaa, mikä on siirtomääräraha edellisvuosilta tälle vuodelle, mutta se on tämän laajakaista kahden kilsan päähän -hankkeen rahoitukseen. Meiltä puuttuu se rahoituspohja, mikä oli haja-asutusalueen rahoituksessa Manner-Suomen maaseuturahastossa, ja sinne täytyisi saada noin 5 miljoonaa euroa lisärahaa. Se generoisi noin 15 miljoonan euron lisähankkeet meidän valokuituverkkoihimme. Näen, että maaseutuyrittäjyyden, meidän maaseutupalveluiden, vanhuspalveluiden, monen muunkin palvelun osalta laajakaistaverkko juuri valokuidulla rakennettuna tuo sen turvan maaseudulle asumisessa ja yrittämisessä.

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti ei auta yhtään. Kivihiilenmusta energiapolitiikka jatkuu edelleen myös tämän hallituksen toimesta. Lisätalousarviossa sitä olisi voitu korjata ja kohdentaa toimenpiteitä suomalaisen energian puolesta ja suomalaisen työn puolesta, mutta tämä ei tule antamaan siihen yhtään eväitä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa 600 miljoonasta eurosta otetaan nyt käyttöön noin 200 miljoonaa euroa, ja puheenjohtaja, valtiovarainministeri Rinteen esillä pitämän kasvun ja työllisyyden tukemisen asia nousee nyt myös tätä kautta esille, ja erittäin tärkeällä tavalla jo linjataan ikään kuin myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä minihallitusohjelmaneuvotteluihin liittyviä, lisäelvytykseen liittyviä vaatimuksia ja näkemyksiä ja tavoitteita, joilla tuetaan kasvua ja työllisyyttä nyt päätetyn lisäbudjetin ja koko kehyspäätöksen kasvuohjelman kanssa. Erittäin hyviä ovat nyt päätettävät uudet Tekesin ja Teollisuussijoituksen rahoituslisäykset. Nämä vauhdittavat pk-yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia.

Tänään on puhuttu valtion omistajapolitiikasta. Siitä olisi syytä laajemminkin käydä keskustelua, mitkä ovat valtion tavoitteet ja rooli alue-, teollisuus-, työllisyys- ja ympäristöpoliittisissa kysymyksissä. Nyt on nämä valtion omistukset käytännössä annettu ulkoistetuille hallituksille ja suoraan sanoen myöskin parlamentaarinen, kansanvaltainen valvonta ja ohjaus on oikeastaan 2007 porvarihallituksen aikana ministeri Häkämiehen johdolla käytännössä häivytetty. Tällä on myöskin vakavia vaikutuksia palvelutaso-ohjaukseen jopa valtion omistamien yhtiöiden osalta.

Mutta on tietysti tärkeätä, että kansallisvarallisuutta ei pidä pilkkahintaan hävittää, pitää katsoa ennen kaikkea kannattavuus, myöskin valtionvelan suhteen. Jos valtionvelan korko on näin alhaisella tasolla, niin 5 prosentin tuottoisia yhtiöitä ei kannata ruveta myymään alehintaan. Näin valitettavasti Kemiran tapauksessa tehtiin. Lannoiteteollisuuden myynti, se ministeri Pekkarisen ja Häkämiehen myyntiratkaisu, oli todella onneton. Vielä kirjallisesta kysymyksestä selviää jotakin. Kun kysyin molemmilta ministereiltä ja myös ministeri Sirkka-Liisa Anttilalta, miten on mahdollista, että maa- ja metsätalousministeri sallii meidän peruselintarviketuotantoomme liittyvän keskeisen raaka-aineen myynnin, kadmiumvapaan fosfaatin myynnin, hän vastasi kirjalliseen kysymykseen, että "ei minulta kysynyt kukaan". Olisivat nyt kyllä samassa hallituksessa edes puoluetoverit voineet keskenään keskustella. Tämä on ollut aika vakava seurauksiltaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Yara hoida vastuitaan ja yritystoimintaansa hyvin, mutta kysymys oli tietysti monista muista asioista.

Sitten olen huolissani siitäkin, että keskustan puheenjohtaja Sipilä puhuu, että Stora Enso ei ole mikään kansallisesti strateginen yritys. Kyllä meillä pitää nähdä, että metsäteollisuuden kansallisella kehittämisellä on joku merkitys. Siinäkin yhtiössä 35,2 prosentin valtionomistus Kansaneläkelaitoksen kanssa pitää ottaa käsiin. Kyllä Wallenberg hoitaa 20 prosentilla yhtiötä, mutta suomalaistenkin pitäisi lopettaa tämä tahdoton ote monessa yhtiössä. Eli tässä mielessä valtion omistajuutta on syytä arvioida.

Me käsittelimme myöskin tätä Altia-kysymystä, ja haluan siltä osin tuoda esille sen, että on alkoholiveropäätöksen vaikutuksia koko yhteiskuntaan seurattava tarkasti ja tehtävä sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät Suomen kokonaisetua. Tällä hetkellä me edustamme kyllä sinisilmäisten tasavaltaa. Me annamme trukki- ja pakettiautorahtauksen jatkua hirmuisilla kansantalouden ja kansanterveyden tuhovaikutuksilla. Kyllä tässä asiassa pitää pystyä parantamaan vauhtia. Valtiovarainvaliokuntahan tähän nyt on myös puuttunut mietinnössään.

Sitten lisäksi infran osalta on nyt ehdottomasti kasvu- ja työllisyyspaketissa katsottava metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä vahvistavat näkökohdat tehtyjen Äänekosken, Varkauden ja Kymin hankkeiden osalta. Myöskin näitä ministeri Kyllösen valitettavasti eduskunnan kannan vastaisesti tekemiä megarekka-asetuksia on nyt kyllä vakavammin seurattava, ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston esityksestä valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataan ja että sen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja tienpidon kustannuksiin selvitetään syksyn budjettikäsittelyyn mennessä. Nyt on käynyt niin, että on löytynyt 400—500 siltaa, jotka pitää yhtäkkiä remontoida, ja elinkeinopoliittisesti tärkeimmät hankkeet uhkaavat vaarantua tai toisaalta yhtäkkiä Kymissä huomataan, että Trafi antaa 90-tonnisille rekoille liikennöintimahdollisuuden ja Liikennevirasto katsoo, että mitäs täällä teillä tapahtuu. Kyllä nyt vakavasti turvallisuuden ja koko tiestön kannalta asia on käytävä läpi.

Timo Kalli /kesk:

Herra puhemies! Suomen valtiota ja Altia Oy:tä vaivaa oikeastaan sama tauti: on heikko kasvu, korkea työttömyys, velkaantuminen jatkuu, ja investointitaso on vaatimaton. Siksi on hyvä, että hallitus vaihtuu. Odotukset seuraavan hallituksen ohjelmalle toivottavasti ovat kunnianhimoisemmat ja sen kaltaiset, jolla kasvua, investointeja ja työllisyyttä voidaan parantaa. Sen pitää olla kunnianhimoinen, muuten Suomen tulee käymään erittäin huonosti.

Altian osalta: Sinne pitää saada sellainen omistaja, joka on kiinnostunut sen yhtiön kehittämisestä. Jos hallitus on päätynyt siihen, että se ei ole valmis satsaamaan tähän yhtiöön, niin vähintä olisi ollut se, että olisi selvitetty, onko olemassa sellaisia kumppaneita, sellaisia partnereita, jotka toimivat samalla alueella, joiden harteita levittämällä olisi voitu turvata ne mahdollisuudet, joita suomalaisella elintarvikeklusterilla on. Jos taas tämä myydään ja ostaja on sen kaltainen, että se lähtee tervehdyttämään yhtiötä, se pilkkoo yhtiön, myy nopeassa tahdissa pois siitä tiettyjä osia, silloin menetetään se tuotekehitysverkko, joka tällä klusterilla on olemassa, ja muutaman vuoden päästä voidaan todeta, että menetettiin taas satoja ja satoja työpaikkoja. Tällä on merkittävä vaikutus siihen viitekehykseen, joka toimii elintarvikeklusterin piirissä. Siksi vähintä on, toistan, että pitää nopeasti selvittää, löytyykö muiden alalla toimivien yhtiöiden osalta mahdollisuutta yhdistää voimavaroja ja saada aikaan lisäkasvua, investointeja, työllisyyttä. Samalla voimme vaikuttaa siihen, että tänne tuodaan vähemmän elintarvikkeita ja myös vientiin saadaan lisäponnistuksia.

Lisätalousarviossa on myös kohta, jossa me oikeastaan olemme kädet pystyssä: toistuvasti joudumme lisäämään petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tukea. Kun täällä on todettu, että valtio velkaantuu, niin vaikka kysymyksessä on ihan eri mittaluokan asiat, kyllä pitäisi vakavammin puuttua siihen, mitenkä voitaisiin vaikuttaa siihen, että tätä korvaustasoa voitaisiin vähentää: varhemmin puuttumalla, ennalta ehkäisemällä toimia niin, että näitä varoja tällä tavalla ei tarvitse käyttää. Vähintä kuitenkin on, että täysimääräisesti jatkossakin petoeläinten aiheuttamat vahingot korvataan.

Sitten tähän liikennepuoleen, jota monessa puheenvuorossa on korostettu. Jokainen tietää, että ei tällä kehyksellä eikä näillä voimavaroilla pystytä tarjoamaan edellytyksiä suomalaiselle elinkeinotoiminnalle. Kun pitää luoda edellytyksiä, ensimmäisiä edellytyksiä on, että voidaan liikkua, tavara voi kulkea nopeasti. Ei se työntekijä odota sitä tarviketta tai raaka-ainetta, jonka hän tarvitsee siinä työssään. Sen pitää toimia kuin rasvattu, ja sen tähden liikenneverkon ja väylästön pitää olla kunnossa.

Sitten yhteen yksityiskohtaan, valtatie 8:n yhteysväliin Turku—Pori. Sen kunnostuksen tilausvaltuus oli 102 miljoonaa. Kuitenkin ne urakat, jotka on solmittu, ovat jääneet selvästi tämän alle. Vähintä on, että hallitus seuraavassa lisäbudjetissa osoittaa tämän säästyvän rahan, toteutuneiden urakoiden ja tilausvaltuuden erotuksen, niille liikenneturvallisuuden kannalta herkille ja vaarallisille alueille, joita tämän hankkeen toteuttamisen jälkeenkin tällä yhteysvälillä on olemassa. — Kiitos, puhemies.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen uusi puheenjohtaja Alexander Stubb kiitellessään tehtävänsä jättävää pääministeriä totesi suurin piirtein näin — hän käytti sanaa fantastinen: "Se suoritus on fantastinen, minkä Katainen jälkeensä jättää." Niin minunkin mielestäni, monella tavalla.

Suomen historiassa ei ole löydettävissä aikaa, jolloin kolmena vuonna peräkkäin Suomen kansantulo supistuu. Sodanjälkeisessä historiassa sellaista ei ole. Kansantulon kakku supistuu vuosi vuoden jälkeen entisestään. Emme me paljon kulutuksestamme vähennä, koska me kansantalouteen imemme samaan aikaan velkarahaa kaiken aikaa, sekä julkiselle sektorille että yksityiselle sektorille. Jokainen ymmärtää, että pitkän päälle tässä tulee kyllä mörkö vastaan.

Sen ohella, että kansantuote tähän tapaan supistuu, näin on käynyt ja käymässä myöskin sitten teollisuustuotannon ja viennin suhteen. Kaiken lisäksi Suomen talous on kaksoisvajeessa: meillä on samaan aikaan sekä julkisen talouden että koko kansantalouden vaje, alijäämä, niin kuin tiedetään. Silloin kun vaihtotase on alijäämäinen normaali-investoinneilla, silloin kansantalouden voidaan sanoa olevan alijäämäinen, ja julkinen talous on tietysti silloin, kun julkinen talous on. Se on helpompikin todeta.

Tässä me olemme: työttömyys kasvaa, velka kasvaa, budjettialijäämät kasvavat tai ovat suurella tasolla edelleenkin. Tähän me olemme ajautuneet. Ei voi sanoa, että se kaikki olisi hallituksen syytä, että näin on käynyt. Totta kai on sellaisia rakenteellisia syitä, jotka ovat iskeneet Suomeen. Mutta yhtä selvää on se, että jos tauti syystä taikka toisesta pahenee kaiken aikaa, eivät siihen käy enää vanhat lääkkeet. Tarvitaan uusia, paljon kovempia lääkkeitä, ja nyt niitä ei tässä lisätalousarviossa, arvoisa puhemies, kerta kaikkiaan ole näköpiirissä.

Hallitus hehkuttaa tässä, että juu, osa on tätä 600 miljoonan niin sanottua suurta elvytyspakettia. Se ei ole ensinnäkään suuri. Toisekseen se ei ole todellisuudessa 600:aa miljoonaa, ei sinnepäinkään, ja sanotaan, että osaa niistä rahoista nyt sitten tässä lisätalousarviossa kuitenkin esitettäisiin.

Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen, niin kuin muutaman kerran aikaisemminkin olen sen sanonut: Täälläkin tänään on kerrottu, että Tekesille tulee 60 miljoonaa. No niinhän tuleekin, lainaa. Tähän saakka se on myönnetty avustuksina. Toisekseen samaan aikaan hallitus on leikannut lähes 100 miljoonaa euroa Tekesin rahoitusta toimikautensa aikana. Jos sitten tulee lainaa siihen päälle nyt 60 miljoonaa euroa, en hirveästi hehkuttaisi. Väittäisin, että julkisesta innovaatiorahoituksesta tätä kautta, näillä toimenpiteillä, tosiasiassa on otettu paljon enemmän — siis ei vähän vaan paljon enemmän — kuin sinne on annettu.

Teollisuussijoitukselle tulee 50 miljoonaa. Se on hyvä, siitä pitää tunnustus antaa. Hallitus näiltä osin jatkaa sillä tiellä, jonka edelliset hallitukset ovat jo käynnistäneet. Silloin kun on markkinapuute selvästi olemassa, silloin kun yksityistä kapitaalia ei tule varsinkaan varhaisen vaiheen yritystoiminnan tarpeisiin, silloin valtiovallan on otettava vastuu, pantava omat euronsa sinne likoon, ja näin tässä tapahtuu ja tästä tunnustus hallitukselle.

Hallitus myös kertoo, että osana näitä elvyttäviä toimia nyt liikenteeseen tulee sitten muutama kymmenen miljoonaa, 28 miljoonaa, euroa lisää rahaa. Kerta toisensa jälkeen, kun tästä asiasta on täällä keskusteltu, hallituksen ministerit ovat kertoneet asiasta tämän puolen mutta eivät ole sanoneet sitä, että samaan aikaan hallitus on päättänyt leikata perustienpidosta 100 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Hyvä olisi, että silloin kun esitetään johonkin pääluokkaan jotain merkittävämpää tai edes mainittavampaa lisäystä, se sijoitettaisiin siihen kontekstiinsa, mihin se ihan oikeasti kuuluu. Jos se on ihan aitoa, tuoretta lisää verrattuna siihen, miten asiat ovat aikaisemmin olleet, silloin voikin sen ihan sanoa ja vähän niin kuin korostaen sitä seikkaa tuoda esille. Mutta jos samaan aikaan tehdään ratkaisuja, joilla toisaalta otetaan, silloin on korrektia ja paikallaan, että kerrotaan, miten tässä käy: tosiasiassa viedään edellytyksiä pois.

Arvoisa puhemies! Myöskin kasvun eväistä puhuessaan hallitus kertoo, että tutkimukseen ja myös koulutukseen tulee vähän lisää rahaa. Siellä varsinaisessa kehyspäätöksessähän tulee rahaa yliopistojen pääomittamiseen muutamana vuonna 75 miljoonaa euroa vuodessa, jota kukaan yliopisto muuten — sivumennen sanoen — ei ollenkaan odottanut, mutta samalla hallitus leikkaa 260 miljoonaa euroa keskiasteen koulutuksen rahoituksesta, juuri sieltä, missä aivan erityisesti rahoitustarpeet tällä hetkellä ovat olemassa.

Arvoisa puhemies! Yritän tähän tapaan asettaa tämän lisätalousarvion ikään kuin oikeaan asemaan, edes sinnepäin, että se on oikeassa valossa. Tässä on muutama ihan oikeansuuntainen askel, kuitenkin täysin riittämätön niihin tarpeisiin nähden, siihen nähden, mitä Suomen talouden vauhtiin saattaminen edellyttäisi. Muutama pieni, hyvä oikeansuuntainen askel, mutta samalla hallituksen tekemät eräät muut toimet vetävät monin kohdin maton siitä alta pois, mihinkä tässä nyt sitten kädenojennusta annetaan.

Arvoisa puhemies! (Puhemies koputtaa) Viimeisenä sanana sanon: minä toivon, että Nelostie saa aloitusrahaa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kuulimme Edustaja Pekkarisen realistisen, ellei peräti synkähkön, arvion taloustilanteesta. Ja niin kuin jo totesin sen, Suomen valtion taloustilanne on oikeastaan paljon pahempi kuin mitä uskalletaan julkisesti sanoa.

Edustaja Lehti puhui kyllä viisaita sanoja tänä päivänä omissa puheenvuoroissaan ja linjauksissaan, mitä tulee eläkeyhtiöitten rahojen suuntaamiseen kotimaisiin investointeihin. Kyllä kaikkien meidän tämmöinen yhteinen raha pitäisi käyttää niin, että hyöty kertautuu kansantaloudessa järkevinä investointeina ja niiden seurannaisvaikutuksina. Edustaja Lehti arvosteli myöskin Altian myyntiaikeita ja ennen kaikkea ajankohtaa. Ei ole mitään järkeä myydä yhteistä omistusta näin huonoon markkina-aikaan.

Mutta palaan vielä tuohon Sokli-hankkeeseen. Suomi kaipaisi tällä hetkellä hyvin vahvoja positiivisia viestejä. Soklin avaaminen olisi sellainen, ja panostus näihin liikenneyhteyksiin, ennen kaikkea (Puhemies koputtaa) raideliikenneyhteyksiin, maksaisi varmasti itsensä takaisin, ja samalla tapaa se tukisi sitten tulevaisuuden raideyhteyden rakentamista Sallasta Kantalahteen.

Tässä on ikävä esimerkki siitä, kuinka löperöä, päämäärätöntä valtion omistajapolitiikka on ollut useamman hallituksen aikana. Pahaa pelkään, että — niiden yhtiöiden, jotka on laitettu Solidiumin alle täysin myyntivaltuuksin, omistuksen myyntiä ei pidä enää eduskunnassa käyttää — siellä alkaa kohta vasara heilumaan. Samalla menetetään valtion kassasta vuosittain toistuneet osinkotulot, joiden merkitys on ollut ihan miljardiluokkaa vuositasolla.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Viime vuosina on ollut runsaasti puhetta oppisopimuskoulutuksen ympärillä. Nämä puheet eivät kuitenkaan ole konkretisoituneet. Jos on liioiteltua sanoa, että Suomi on oppisopimuksessa kehitysmaa, niin kuitenkin voidaan sanoa, että oppisopimuskoulutusjärjestelmä on Suomessa todellakin lapsenkengissä.

Tänään sivistysvaliokunta sai valmiiksi mietinnön ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamisesta, ja tässäkin yhteydessä keskustelussa puhuttiin oppisopimuskoulutuksesta. On kyllä suuria lukuja oppisopimuskoulutukseen osallistuvien määristä ja suoritettavista tutkinnoista, mutta valitettavan vähäinen osuus on peruskoulun hiljattain päättäneiden osuus oppisopimuskoulutettavista. Tähän on moninaisia syitä. Yhtäällä on ollut yritystä saada oppisopimuskoulutus työnantajalle kannustavaksi ja helpoksi. Annetaan kyllä rahaa tähän, mutta sitten toisinpäin, byrokratia tämän ympärillä on vaikea, ja myöskään ajallisesti se ei oikein ole täsmäisku, niin että tässä on kyllä paljon kehittämisen paikkaa. Ja vakavasti ottaen oppisopimuksella olisi suuret mahdollisuudet nuorisotakuun käytännön toteuttajana.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Valtion lisätalousarvio kertoo meille karua kieltä siitä, millä tavalla maamme velkaantuu jo ties kuinka monetta vuotta peräkkäin. Lisäbudjettiesitys toki hieman vähentää valtion nettolainanoton tarvetta, mutta siitä huolimatta tämän vuoden lopussa valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 97 miljardia euroa. Se on itse asiassa noin 49 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Velkaantuminen on vitsaus, joka meidän maatamme nyt koettelee kovalla kädellä, ja kyllä toimenpiteitä tarvitaan sen eteen, että velkaantuminen saadaan taitettua, talous saadaan kasvu-uralle ja työllisyys kehittymään lopultakin myönteisesti. Tässä tarvitaan niin panostuksia nuorisotakuun kautta kuin panostuksia työttömien koulutukseen ja varmasti myös erilaisia räätälöityjä malleja, niin että myös ne, jotka rakennemuutoksenkin myötä joutuvat pitkienkin työurien jälkeen työttömiksi, löytävät uuden työpaikan.

Hallitus päätti osana vuosien 2015—2018 julkisen talouden suunnitelmaa noin 600 miljoonan euron kasvuohjelmasta, jonka toteuttamiseksi tässä tämän vuoden talousarvioon tehtävässä täydennyksessä osoitetaan nyt 200 miljoonan euron määrärahalisäykset, ja nämä kohdistuvat erityisesti siis kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Altia-kysymystä käsittelin itse lyhyesti jo tuossa debattipuheenvuorossani, ja totean vain sen, että itse näkisin järkeväksi selvittää mahdollisuuksia kansalaisantiin, jonka kautta Altia pystyttäisiin pitämään todennäköisesti paremmin suomalaisomistuksessa. Ehkä sellaisessa mallissa myynti voisi ajoittua hieman pidemmälle ajalle, ja näin valtiokin voisi olla mukana tuossa seuraamassa, mitä näille työpaikoille tapahtuu tulevaisuudessa.

Myös petokorvaukset ovat puhuttaneet. Itse kannatan sitä mallia, että me voisimme rehellisemmin seurata petokantojen kehittymistä niin Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessakin ja olla valmiita myös tekemään ratkaisuja petoeläinten kannalta, niin että yhä lähemmäksi asutusta tulevista petoeläimistä päästäisiin eroon.

Arvoisa puhemies! Myös liikenneverkko, perusväylänpito, nousee esille tässä valtion lisätalousarviossa. Tälle momentille lisätään noin 26 miljoonaa euroa, joista 20 miljoonaa euroa osoitetaan kevään kehyspäätöksen mukaisesti työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Määrärahaa käytetään muun muassa päällysteisiin ja siltojen korjaamiseen.

Maamme korjausvelka tiestössä on tällä hetkellä jo noin 2 miljardia euroa, ja se velka kasvaa koko ajan. Veroja kuitenkin liikenteestä kerätään tavalla tai toisella yli 7 miljardia, ja tästä ainoastaan noin 10 prosenttia palaa takaisin liikenteeseen, eli kyllä liikenteestä kerätään merkittävällä tavalla veroeuroja. Toki ymmärrän sen, että niitä kaikkia ei pidäkään eikä voidakaan käyttää korvamerkittyinä liikenteeseen, mutta kyllä tästä rahasta pitäisi löytyä tuon korjausvelan kattamiseen oma siivunsa.

Meillä on noin 78 000 kilometriä valtionteitä, näistä päällystettyjä 65 prosenttia, ja sen lisäksi vielä merkittävä, yli 350 000 kilometrin yksityistieverkko. Itse olen esittänyt, että meidän pitäisi harkita tällaista yhtä isompaa hanketta, jossa laitettaisiin pienemmät valtiontiet kuntoon. En usko, että sitä pystyy tämä hallitus hoitamaan, ei ehkä yksin seuraavakaan hallitus, vaan se tarvitsisi sellaisen yhteisen päätöksen, että nämä tiet kansallisomaisuutena laitetaan kuntoon esimerkiksi kahdeksan vuoden aikajänteellä.

Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että liikenneministeri Henna Virkkunen on viemässä eteenpäin pääradan korjausta, joka nyt vihdoin lähtee pitkän työn ja väännön jälkeen eteenpäin. Samalla pystymme korjaamaan myös Riihimäen risteysaseman asemalaiturit esteettömiksi.

Myönteisiä liikennehankkeita täällä muutamia pystytään eteenpäin viemään, mutta kuvaavaa on se, että esimerkiksi tässä lisätalousarviossa kohdennettuja rahoja kun laitetaan siltoihin, niin se on erittäin kallista korjaustyötä: esimerkiksi nyt käynnistettävän Hakamäentien Metsämäentien-sillan uusimisen arvioidaan maksavan yksin 17,5 miljoonaa euroa. Tämä kertoo hyvällä tavalla siitä, mitä näiden siltojen korjaaminen ja rakentaminen maksaa. Näitä pienempiä siltoja on Suomi täynnä tällä hetkellä, ja tuossa 2 miljardin korjausvelkamäärässä siltoja, asfaltointeja ja muuta teiden peruskorjausta ja perusparantamista on riittämiin (Puhemies koputtaa) varmasti tälle ja seuraavallekin hallitukselle. — Arvoisa puhemies, kiitos.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hieman hämmentyneenäkin kuuntelin tuota debattia ja siinä, voisi sanoa, tehtyjä keveitä heittoja siitä, miten Suomi on velkaantunut. Edustaja Skinnari muun muassa nakkasi, että keskustan hallituskaudella Suomi lähti velkaantumaan voimakkaasti. Tosiasiahan on se, että keskustan aloittaessa 2003 velkaprosentti oli 43,5 prosenttia bkt:stä, valtionvelka siis, ja keskustan hallituskauden päättyessä 2011 tämä vastaava prosentti oli 42,2. Kataisen aloittaessa ministeriuran valtiovarainministerinä ja nyt hänen päättäessään pääministerinä Suomi on ottanut yhteensä 47 miljardia euroa velkaa, mikä on aika huikea summa, kun lasketaan, että tämän vuoden lopussa valtionvelka todella lähentelee noin 100:aa miljardia euroa. Velkaongelma on käytännössä räjähtänyt tällä hallituskaudella käsiin.

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti haluan ottaa kantaa tähän pääluokka 31:een, joka koskee nimenomaan näitä suurpetovahinkoja. Pidän erittäin ongelmallisena sitä, että hallitus on esittänyt, että vain 80 prosenttia vuonna 2013 aiheutuneista petokorvauksista tultaisiin korvaamaan. Siksi pidän erittäin hyvänä, että valtiovarainvaliokunta on esittänyt lausumaehdotuksen 2, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää seuraavaan lisätalousarvioesitykseen määrärahan, joka mahdollistaa vuoden 2013 petoeläinkorvausten täysimääräisen maksamisen vahvistetun kehyksen puitteissa.

On täysin kestämätöntä, että me samaan aikaan sallimme näitten petovahinkojen kasvamisen, niin että paikallisille elinkeinonharjoittajille on tullut mieleen, että valtio ei kyllä heidän omaisuuttaan eikä elinkeinoaan ole valmis suojelemaan mutta samaan aikaan suurpedot ja tuhoa tekevät eläimet kyllä nauttivat valtion suojelusta. On selvää, että valtiontalouden ollessa tiukalla näitten petokorvausten korottaminen on hankalaa, on hankala löytää ne rahat siihen. Mutta helppo lääkehän tähän olisi se, että ryhtyisimme muuttamaan meidän petopolitiikkaamme nopeasti, niin että nytkin valmistelussa ja lausuntokierroksella olleen ahmakannan hoitosuunnitelman mukaisesti lähtisimme poistamaan suurpetoja niin, että ahmakanta samoin kuin myös karhu- ja susikanta olisivat kestäviä, niin että voisimme rajoittaa näitä suurpetojen aiheuttamia vahinkoja.

Siellä ahmakannan hoitosuunnitelmassahan on esitetty kaksikin erittäin toimivaa keinoa vähentää ahmakantaa ja samalla vähentää näitä maksettavia suurpetovahinkokorvauksia. Yksi keino on se, että siirrämme näitä ahmoja niille alueille, joilla tätä ahmakantaa ei vielä ole. Totta kai tämä keino ja tämän keinon käyttäminen edellyttää sitä, että sillä alueella, mille ahmoja ollaan siirtämässä, saadaan myös paikallisten asukkaiden hyväksyntä tähän toimenpiteeseen. Mutta on selvää, että ahmat eivät aiheuta vahinkoa muulle omaisuudelle eivätkä kotieläimille juurikaan. Lähinnä poroelinkeino on se, joka kärsii tällä hetkellä ahmojen aiheuttamista vahingoista. Ihmisen omaisuudelle aiheutuneita ahmatuhoja on tiedossa käsittääkseni vain eräs moottorisahan varkaus, jossa ahmat olivat vieneet moottorisahan metsään mutta eivät olleet edes käyntiin sitä saaneet — jos hieman keventää.

Mutta poronhoitoalueella ahmatuhot ovat erittäin suuri ongelma. Ne ovat kaikista suurin ongelma tuolla Ylä-Lapissa. Siellä koko elinkeino on paikka paikoin jo uhattuna. Minusta jo pelkästään jos ajattelemme Suomen alkuperäiskansaa, Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa, ja sen kulttuurin säilymistä, on meille suomalaisille on kunniakysymys, että huolehdimme petokorvauksista mutta ennen kaikkea huolehdimme siitä, että suurpedot eivät uhkaa perinteisiä elinkeinoja.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuohon edustaja Lohen alkuhämmennykseen haluan todeta, että kyllä valtiontalous oli SDP:n jäljiltä 3 miljardia euroa ylijäämäinen ja vuonna 2011 keskustapuoleen jäljiltä 8 miljardia euroa alijäämäinen. Eli tämä on se lähtökohta, ja tämä on myös tilastoista todennettavissa.

Mutta se, mihin halusin ottaa kantaa, on myös tämä petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. Tällä hetkellä petojen taso on kestämättömällä tasolla, voi sanoa näin. Se on kuitenkin hyvä, että Lapissa nuoria yrittäjiä tulee porotalouteen enemmän kuin tällä hetkellä on maatalouden piirissä, eli vielä ei ole aivan lannistuttu. Mutta kyllä sillä rajalla ollaan, tämä kestämätön petotilanne myös aiheuttaa todellista huolta.

Nyt ensimmäistä kertaa näitä vahinkoja ei korvata täysimääräisesti, mitä pidän kyllä huonona asiana. Tärkeää olisi, kuten valiokunta mietinnössään myös toteaa, että nämä ahmanhoitosuunnitelmat viimeisteltäisiin, petoeläinkannat luotettavasti arvioitaisiin ja samalla kantoja hallitusti pienennettäisiin uhanalaisuus huomioon ottaen. Nämä petokorvaukset ja niiden maksatukset tulee hoitaa jatkossa ajallaan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käytetty tänä päivänä paljon kriittisiä puheenvuoroja hallitusta kohtaan. Omalta kohdaltani katson oikeastaan niin, että minä käytän sitten tämmöisen kehitysehdotuspuheenvuoron. Lisätalousarvioon olen esittänyt miljoona euroa Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristömateriaalitekniikan laitoksen Savonlinnan kuitulaboratorion hiilidioksidi—metanoli-synteesiprosessin jatkotutkimukseen. Eli mistä siinä on käytännöllisesti katsoen kysymys? Kysymys on paremmasta ilmanlaadusta, päästötavoitteiden saavuttamisesta, yksinkertaisuudessaan siitä, että me otamme tuolta tehtaanpiipusta hiilidioksidin talteen.

Meillä on eurooppalainen ja osittain maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä käytössä. Päästökauppajärjestelmä on hyvää tarkoittava, mutta käytännössä se toimii aika huonosti, sillä on sakkomainen luonne. Minä uskon, että jossain vaiheessa me joudumme aika paljonkin tätä päästökauppajärjestelmää rukkaamaan, ja voi olla niin, että siitä luovutaan jossain vaiheessa kokonaan. Ominaispäästöjärjestelmä tai sellainen järjestelmä, jossa jokaiselle tuotannonalalle ja laitokselle asetetaan oma tavoite, on paljonkin järkevämpi kuin päästökauppajärjestelmä.

Myös tätä kierrätystavoitetta, mikä on esimerkiksi USA:ssa, olisi syytä harkita Suomen ja EU:n kanssa käyttöön otettavaksi. Minä itse olen tuossa ministeri Vapaavuoren energia- ja ilmastopoliittisessa komiteassa ollut työskentelemässä perussuomalaisena ja yhdessä edustaja Mattilan kanssa siellä edustanut perussuomalaisia, ja siellä linjataan energia- ja ilmastopolitiikkaa vuoteen 2050 asti. Yksi iso asia siellä on nimenomaan ccs. Tässä ccs:ssä on nimenomaan kysymys siitä, että otetaan tuotantolaitoksista hiilidioksidi talteen. Tämän nykyajattelutavan mukaan tämä talteen otettu hiilidioksidi varastoidaan sitten joihinkin öljynporauksessa syntyviin koloihin tai kallioon tai näinpäin pois — siitä on osittain kyllä jo luovuttukin, se ei ole kovinkaan realistinen järjestelmä tämän hiilidioksidin varastoinnin suhteen. Mutta siinä, että se otetaan talteen, se tekniikka kehittyy koko ajan. Ja siitä on kysymys myöskin tässä lisätalousarviossa esittämässäni 1 miljoonan euromääräisessä summassa. Tätä tekniikkaa ollaan kehittämässä nimenomaan Savonlinnassa, ja se on tällä hetkellä Suomessa johtava tällä alalla.

Meillä tämän hiilidioksidin talteenottoon on käytännöllisesti katsoen maailmanlaajuisesti neljä erilaista talteenottojärjestelmää, joista mikään ei ole kovin kustannustehokas, niissä ei ole kovin hyvä hyötysuhde. Tämä Savonlinnan kuitulaboratorion kehittämä prosessi on tällä hetkellä näistä paras, siis maailmanlaajuisesti paras. Se on kehitetty, niin kuin sanottu, Savonlinnan kuitulaboratoriossa yhdessä yritysten kanssa. Sitä on muun muassa Varkauden paperitehtaalla testattu. Kun näissä muissa järjestelmissä, esimerkiksi amiinijärjestelmässä, käytetään kemikaaleja, niin tässä kuitulaboratorion järjestelmässä väliaineena käytetään vettä, siis puhdasta vettä, joka on varmastikin ympäristöystävällistä. Myös tämän järjestelmän käyttökulut ovat 20 prosenttia edullisemmat kuin amiiniprosessissa, ja myös investointikustannukset ovat edullisemmat, ja tämä järjestelmä on patentoitu.

Minä uskon, että tämä hiilidioksidin talteenotto tuotantolaitoksista on kuitenkin sitä tulevaisuutta, johon kannatta panostaa. Vaikka minä olen tehnyt siitä lisätalousarvioaloitteen, en usko hetkeäkään, että se ihan oikeasti menee läpi, mutta toivon, että jossain muussa yhteydessä hallitus itse herää tämän tekniikan kehittämiseen ja tämän tekniikan rahoittamiseen, niin että Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kuitulaboratorio pystyy tätä tekniikkaa jatkossakin kehittämään. — Kiitos.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Hallitus on epäonnistunut fantastisesti talouspolitiikassaan. Työllisyysasteemme on laskenut — sen piti nousta. Meillä on 400 000 työtöntä. Työttömyysaste on noussut — sen piti taas puolestaan laskea. Kahdeksan vuosineljännestä ollaan menty ilman talouskasvua, tästä on tulossa kolmas vuosi, kun bkt ei kasva. Meillä on vientilama päällä. Vienti Venäjälle on alkuvuonna tipahtanut yhden kuudesosan. Suomessa on investointilama, investoinnit ovat jäissä, koska talouselämän luottamus on alhaisimmalla tasolla tämän vuosituhannen puolella.

Valtio velkaantuu ennätysvauhtia. Julkinen puoli syö enemmän kuin mitä yksityinen puoli ehtii tienata. Tuottavat omistukset myydään ja tuotot käytetään velanmaksuun. Muun muassa Altian kohdalla aiotaan tehdä näin. Nähdäkseni olisikin viisaampaa politiikkaa se, että valtion kuuluisi ensin pohtia sitä, voitaisiinko Altiasta tehdä muutama spin-off-yhtiö ja pitää tämä alkoholituotanto sitten omissa käsissä ja kenties nämä spin-off-yhtiöt sitten myydä. Näkisin asian näin, että tuleva uusi omistaja tulee toimimaan justiin samalla tavalla kuin äsken esitin, eli siinä tullaan laittamaan Altia myyntikuntoon, kenties myydään osia siitä ensin pois ja sitten mahdollisesti tämä alkoholin tuotantokin myydään pois. Tulee olemaan hyvin kannattava kauppa uudelle ostajalle.

Talouspolitiikkamme on täysin epäonnistunut. Emme osaa elvyttää. Toipuminen on huomattavasti hitaampaa kuin USA:ssa ja EU:ssa muualla on ollut. Tämä johtuu siitä, että talouspolitiikkamme on ollut liian tiukkaa.

Teemme huomenna vastalauseen 1 mukaiset muutosehdotukset lisäbudjettiin, ja täällä on muutamia leikkauksia ja lisäyksiä on hieman enemmän. 150 miljoonaa ottaisimme kehitysyhteistyöstä pois ja 136 miljoonaa EU:n jäsenmaksuhelpotuksista, joita me jostain kumman syystä maksamme muun muassa Englannille, Saksalle, Hollannille sekä Tanskalle muun muassa. No, mihin nämä säästyneet miljoonat käytettäisiin? 75 miljoonaa väyläinvestointeihin, 1,5 miljoonaa petoeläinvahinkoihin, 20 miljoonaa kuntien valtionosuuksiin, 5 miljoonaa oppisopimuskoulutukseen, 2 miljoonaa tuomioistuinten toimintamenoihin, 10 miljoonaa poliisitoimeen, 25 miljoonaa Puolustusvoimille, ja 41 miljoonaa ottaisimme muuten pois vielä Ahvenanmaan sähkökaapeli-investoinnista. Näkisin näin, että nämä säästyneet miljoonat on huomattavasti tuottavammin sijoitettu tämän vastalauseen 1 mukaisen ohjelman mukaan.

Eipä minulla muuta.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi on todettava, että perussuomalaiset ovat esittäneet oman vaihtoehtolisätalousarvionsa myös ja vastalauseet tähän mietintöön, joten voidaan perustellusti sanoa, että on lupa esittää kritiikkiä. Vaihtoehtobudjetti on myös kokonaisuus.

Eli olen eri mieltä hallituksen kanssa tietyistä painotuksista nyt, kun työpaikkoja on kadonnut, yrityksiä on lopettanut ja meillä on työnantajapula. Julkinen sektorimme on myös velkaantunut huimaa vauhtia, ja vientimme hiipuessa, verotulojen pettäessä pelkään, että julkista sektoriammekin odottaa palkanmaksajapula, ellei rakenteellisia uudistuksia tehdä ja toisaalta saada kasvuyrityksiä vientisektorille.

No, Altian kaupasta on todettava nyt, että kun esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltiin tämän transatlanttisen kauppasopimuksen neuvotteluja, kuulimme, että Suomen tärkeimmät vientielintarvikkeet ovat juusto ja vodka. Niinpä pidän kyllä tärkeänä tätä valtiovarainvaliokunnan lausumaa koskien Altiaa ja sen myyntiä nimenomaan suomalaisen viljanviljelyn osalta, sillä joka kolmas ohranjyvä Suomesta matkaa Altialle. Ei ole kokonaistalouden ja aluetalouden kannalta yhdentekevää, millä raaka-aineella Altia käy. Paras tietenkin olisi, jos myyntipäätös peruttaisiin nyt, kun sen tehtaan hinta on matala. Huonon kaupan ehtii tehdä huomennakin.

Sitten sisäisen turvallisuuden osalta on todettava, että perussuomalaiset ovat esittäneet poliisin toimintamenoihin lisäystä 10 miljoonaa euroa ja se on suoraan linjassa sen arvion kanssa, mitä hallintovaliokunta on yksimielisesti lausunut poliisien määrän huolestuttavasta kehityksestä ja määrän laskusta vuosien saatossa. Poliisin tulee yksinkertaisesti näkyä siellä, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat.

Liikenteenvalvontaa ei saa päästää rapautumaan liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Kansalaiset odottavat liikennevalvonnalta paljon jo liikenneturvallisuudenkin kannalta ja siksi, että me joudumme liikkumaan harvaan asutussa pitkässä maassa teillämme paljon.

Myös liikennemäärärahoihin olemme esittäneet lisäystä. Lisätalousarviossa on päätetty joukkoliikenteen kehittämiseen panostaa, mutta ei kyllä pelkästään joukkoliikenteellä väylänpitoa ratkaista. Liikenteen verotus ei mielestäni näin ollen kohdistu tasapuolisesti koko maahan.

Väylät ylipäätään ovat tarpeellisia jo tulevaisuuden haaveillun kasvualan elikkä biotalouden kannalta, ja ylipäätään me kai uskomme, että biomassat ovat biotalouden perusta, eikä biotalous ole puistotaloutta, kuten välillä tuntuu. Minä en vähättele ympäristöarvoja, en vähättele Metso-ohjelmia, mutta me emme saa suojella kilpailukykyämme hengiltä.

Energiataloudessa ja -politiikassa olisi luotavissa niitä paljon puhuttuja ja kaivattuja työpaikkoja, kun panostaisimme kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, varsinkin kun energiakauppatase on tällä hetkellä 8 miljardia miinuksella. Se olisi juuri sitä energiaa ja sitä tuotantoa, joka ei karkaa Kiinaan. Me tällä hetkellä työllistämme näköjään mieluummin sitten sitä ulkomaalaista kivihiilikaivoksen työntekijää.

Kiitos hallitukselle määrärahojen osoittamisesta petovahinkojen korvaamiseen, mutta eihän tämä porotalouden kannalta ole kestävä ratkaisu käytännössä. Ongelma on se, mitä muun muassa edustaja Maijala on moneen kertaan täällä salissa todennut, että petokorvaus ei vaso. Periaatteessa korkeilla petokorvauksilla pidämme vain yllä petokantaa, ja kukaan ei kiistäne petokantojen järkevän ja kestävän hoidon vaarantavan nimenomaan näitä kantoja, jotka ovat monestikin yhteisiä Venäjän suurien kantojen kanssa. Sama koskee vesipetoamme harmaahyljettä. Meillä kohta ovat tätä vauhtia uhanalaisia lähinnä ammattikalastajat Perämerellä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Eduskunta osoitti tämän vuoden talousarviossa kehitysyhteistyöhön 891 844 000 euroa, ja lisätalousarviossa esitetään edelleen lisärahaa, nyt 48 946 000 euroa. Samaan aikaan valtio velkaantuu holtittomasti. Ulkomaisten kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus velkarahalla ei ole kestävää taloudenhoitoa. Lisätalousarvioaloitteessa 3 esitän, että lisätalousarviomomentilta 24.30.66 vähennetään 4 miljoonaa euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetusta määrärahasta. Kyseinen summa olisi järkevämpää käyttää oman maamme infrastruktuurin parantamiseen, vanhustenhoitoon, terveydenhoitopalveluihin haja-asutusalueilla ja muuhun vastaavaan, mistä hallitus on karsinut.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät kehitysyhteistyöhön kohdistuvia leikkauksia yhteensä 150 miljoonaa euroa. Nämäkin rahat pitäisi käyttää oman maamme vähäosaisten hyväksi ja työttömyyden hoitoon.

Petoeläinkorvausten lisätarve pitäisi ehkäistä ennakolta petoeläinten kantaa rajoittamalla. Perussuomalaiset ovat esittäneet 1,5:tä miljoonaa euroa lisää petoeläinvahinkojen korvaamiseen, jotta korvaukset voitaisiin maksaa täysimääräisinä. Tämäkin lisäys edellyttää kuitenkin petojen vähentämistä. On kohtuutonta, että poroja kasvatetaan pedon ruuaksi.

Perussuomalaiset eivät myöskään hyväksy Altian myyntiä. Seuraava lainaus valtiovarainvaliokunnan vastalauseesta kiteyttää oleellisen: "Hallituksen aikomusta alentaa alkoholiyhtiö Altian valtionomistusta 50,1 prosenttiin tai jopa tulevaisuudessa alle tämän tason ei voida pitää vastuullisen valtion omistajapolitiikan tunnusmerkkinä. Hallituksen mielestä Altian säilymistä enemmistöltään valtion omistuksessa ei voida perustella strategisin sekä liiketoiminnallisin syin, mikä osoittaa hallitukselta välinpitämättömyyttä niitä taloudellisia heijastevaikutuksia kohtaan, joita Altian valtionjohtoisuudesta luopuminen suurella todennäköisyydellä aiheuttaisi."

Vaikutukset ovat muun muassa maatalouteen huomattavia. Työllisyys: Tällä alueella on todettu, että noin 2 500 viljatilaa tuottaa ohraa Altialle. Tämä tuotanto jäisi todennäköisesti käyttämättä, jos luovuttaisiin suomalaisomistuksesta. Myöskin pitkäaikainen vaikutus valtiontalouteen on huomattava, koska ei tarvitse tuoda alkoholijuomia ulkomailta silloin, kun niitä valmistetaan Suomessa, joten tällä on pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus myöskin kauppataseeseemme. Suomen ei pidä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja jatkaa omaisuutensa realisoimista niin kauan kuin harjoitamme leväperäistä tukipakettipolitiikkaa Etelä-Euroopan kriisimaiden hyväksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on rapauttamassa Suomen tieliikenneverkon ja sen erityisrakenteiden ylläpidon. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tämän vuoden talousarvioon esitettiin 372:ta miljoonaa. Lisätalousarviossa esitetään vajaan 26 miljoonan euron lisärahoitusta. Esitän lisätalousarvioaloitteessa 26 määrärahankorotusta 600 000 eurolla koskien Varsinais-Suomen tiepiirin siltoja. Ylläpidon laiminlyönti johtaa suuriin ja kalliisiin korjaustöihin, jotka voisi välttää ennalta ehkäisevällä kunnostamisella. Siltahankkeet ovat muutenkin niin sanotusti jäissä. Someron kaupunki haki EAKR-rahaa Jaatilanjoen sillalle. Hanketta on aiemmin haluttu edistää hakemalla rakentamiseen äkillisen rakennemuutoksen työllisyysperusteista investointitukea. Lisätalousarvioaloitteessa 35 esitän (Puhemies koputtaa) siltahankkeelle puolta Someron kaupungin päätösesityksen mukaisesta tarvittavasta määrästä eli 400 000:ta euroa.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Onko se muuten 5 minuuttia? (Puhemies: Enintään 5 minuuttia.) — Enintään 5 minuuttia. Kiitos.

Täällä edustaja Lohi todisti keskustavetoisen hallituksen aloittaessa 2007 aivan toisenlaista tulosta. Tilanne oli silloin se, kun 2007 keskustavetoinen hallitus, Matti Vanhasen hallitus, aloitti, että valtiontalouden ylijäämä oli 3 miljardia euroa, ja kun tämä keskustavetoinen hallitus sitten lopetti 2011, niin alijäämä oli 8 miljardia euroa, elikkä 11 miljardia siinä kaiken kaikkiaan finanssielvytyksessä poltettiin setelikuivaa.

Arvoisa puhemies! Nyt lisätalousarvion käsittelyssä rahoitusta lisätään kaiken kaikkiaan 200 miljoonaa euroa ja panostetaan hyvin vahvasti kasvuun ja työllisyyteen. Enemmänkin olisi tarvista, ja se nyt jää sitten nähtäväksi, minkälaiseen kasvuun tällä päästään. Mutta niin kuin aikaisemmin täälläkin on todettu, 1 miljardin säästö saavutetaan sillä, että työttömyysprosenttia saadaan pudotettua 1 prosentilla, ja jos on 7 prosentin pudotus, niin 7 miljardin. Elikkä siinähän tämä juttu on. Varmaan on helpompi tapa hoitaa tämä kasvun kautta ja työllisyyden kautta kuin niin, että me lähdemme leikkaamaan, se tie on aika lyhyt tie. Mutta molempia täytyy tietysti tehdä, ja tässä onkin harkintaa nyt sitten hallituksen käytettävä siinä, millä tavalla tämä talous saadaan kuntoon ja kasvu liikkeelle. Mutta Suomi tarvitsee talouteen nyt tukevia suuntaviivoja enemmän kuin koskaan ennen.

Muutama viikko sitten Euroopan keskuspankki päätti laskea pankkien talletuskorkoa negatiiviseksi. Tämä on nähtävä sellaiseksi viestiksi, että Euroopan talouskriisi ei ole vielä ohi. Suomi on kytköksissä muuhun maailmaan nyt enemmän kuin koskaan, eikä Impivaaraan ole paluuta. Nyt on julkisen talouspolitiikan aika väyliin ja homekouluihin sekä muihin julkisiin tiloihin investointien muodossa. Tällä hetkellä esimerkiksi väyliin investointi korjausvelkaa pienentämällä olisi edullista, rakentaminen on halvempaa kuin aikaisemmin. Myös julkisilla investoinneilla on tietty katalyyttivaikutus yksityisiin investointeihin. Itse asiassa koko Euroopan alueella täytyy investoinnit saada liikkeelle, ja tässä työssä julkisella sektorilla on merkittävä tehtävä Suomen investointien käynnistämiseksi. Kansallisesti liikennehankkeet ovat parasta elvytystä, teollisuutemme talouden tukemista. Tarvitsemme jatkossakin sekä toimivia pääväyliä että alue- ja paikallistiestöä, jotka pystyvät kantamaan myös elinkeinoelämän tarpeita vastaavat raskaat kuormat.

Arvoisa puhemies! Sitten tähän Altia-kohtaan. Valtiovaroissa keskusteltiin, ennen kaikkea hallinto- ja turvallisuusjaostossa, missä tämä oli ensin käsittelyssä, siitä mahdollisuudesta, voisiko Altia mennä pörssiin ja sitä kautta vahvistaa tasettaan ja lähteä kehittämään yhtiötä. Tietysti tässä on toinen osapuoli sitten tämä Viron viinaralli, se pitäisi saada pysäytettyä ja sitä kautta saada Altian tilanne paremmalle tasolle. Varmasti myös arvonlisävero on semmoinen kysymys, josta täytyy keskustella. Kun arvonlisäveroa nostettiin, niin Viron myyntivirta kasvoi ja sitten taas Altian osalta tulo heikkeni. Tätä on hyvin tarkkaan mietittävä.

Sitten on tämä petopolitiikka. Tämmöisenä aikana, kun valtiontalous on näinkin huonolla kuralla, meillä viime vuonna tuli velkaa 8,5 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, ja tällä hetkellä nyt tämän lisätalousarvion kautta pystytään siitä maksamaan vain osa elikkä 7 miljoonaa euroa. Minä kyllä näkisin, että meillä täytyisi petopolitiikan olla toisenlainen, ettei tarvitsisi aiheetta maksaa, ja jos näitä ahmoja Pohjois-Suomesta tarvitsee siirtää, niin siirrettäisiin ne suoraan Brysseliin, siinä olisi Brysselin herroillekin sitten katselemista. — Kiitos.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen lisätalousarviossa kohdassa Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen momentilta 32 vähennetään miljoona euroa ja ne siirretään momentille 21, Aikuiskoulutuksen kehittäminen. Tätä lisämäärärahaa on tarkoitus käyttää korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen.

Tämä on periaatteessa hyvä asia, että korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutusta kehitetään, ja toivottavaa olisi, että raha kohdentuisi varsinkin saattohoitokoulutukseen ja gerontologiseen koulutukseen, joiden osaamisesta, molemmista, on Suomessa tällä hetkellä kova puutos. Meillä on muun muassa vanhuslaki, joka edellyttää, että kunnissa tulisi olla gerontologista osaamista paljon. Myös saattohoitoteema on hyvin tärkeä, koska kuten olemme kaikki tietoisia, saattohoidon hyvän hoidon perusteet ja kriteerit eivät kaikkialla Suomessa täyty, ja monet opiskelijat eivät opintojensa aikana juurikaan pääse opiskelemaan ja kokemaan saattohoito-opintokokonaisuutta.

Se, mikä on hyvin huolestuttavaa, on kuitenkin oppisopimuskoulutus, joka on erittäin hyvä keino koulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja varsinkin hoitoalalla työvoimapulan ehkäisemiseksi. Muun muassa lähihoitajakoulutuksen oppisopimuskoulutuksen edistäminen on erittäin hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa. Sen pyrkimyksenä on nostaa työllisyysastetta, ja siinä yhdistyy myös ammattitaitoisen työvoiman löytyminen. Kuten me tiedämme, hoitoala on vaativaa ja siellä on kova pula hyvistä työntekijöistä.

Onkin helppo todeta, että perussuomalaisten vastalause ja vaatimus ja toive siitä, että 5 miljoonaa euroa tulisi lisää oppisopimuskoulutukseen, on erittäin perusteltu ja hyvä ja kannatettava. Mielestämme oppisopimuskoulutus on yksi asia, johon pitää kiinnittää huomiota. Meillä on myös nuorisotakuu, joka velvoittaa, että kaikille näille, jotka eivät koulutukseen pääse, avautuu mahdollisuus vaikkapa oppisopimuskoulutuksessa.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Rinne esittää työpaikkoja valtiontalouden korjaamiseksi ja viennin lisäämiseksi. Nämä ratkaisut eivät kuitenkaan tästä lisätalousarviosta löydy, mutta voin Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtajana ja Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen jäsenenä kertoa, miten se on mahdollista. Olen kertonut aikaisemminkin tämän seikan tietenkin, mutta nyt kun on uusi valtiovarainministeri, niin jospa hän paremmin ottaisi tämän asian käsittelyyn.

Suomen Yrittäjien viesti minihallitusneuvotteluihin on, että yrittäjävähennys auttaisi luomaan työpaikkoja. Suomen Yrittäjät esittää, että hallitus päättäisi 5 prosentin yrittäjävähennyksestä elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille. Muutos auttaisi luomaan tuhansia uusia työpaikkoja. Näin pienyritysten verotus myös seuraisi osakeyhtiöiden verotuksen kehittymistä, mikä olisi oikeudenmukaista pienyrittäjille. Suomen Yrittäjien esityksessä pienyrittäjien tulosta verotettaisiin 95 prosenttia. Kyse olisi maltillisesta, noin 2 prosenttiyksikön kevennyksestä pienyritysten verotukseen. Näin elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus seuraisi osakeyhtiöiden verotuksen kehittymistä. Yhteisöverouudistus koski vain osakeyhtiöitä, ei elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä.

Suomen Yrittäjien mukaan muutos kannattaisi tehdä, koska se parantaisi pienyrittäjien mahdollisuuksia kasvattaa yrityksiään ja tarjota uusia työpaikkoja. Muutoksen kustannus olisi noin 100 miljoonaa euroa, mutta siitä seuraisi, että kasvuhakuisilla olisi parempi mahdollisuus työllistää. Suomessa on noin 130 000 yritystä, jotka kuuluisivat tähän Suomen Yrittäjien ehdottaman yrittäjävähennyksen piiriin. Näistä yli 9 000, eli noin 7 prosenttia, on ilmoittanut olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja siten mahdollisia uusien työpaikkojen luojia. Pienet yritykset työllistäisivät paitsi palkkaamalla omia työntekijöitä myös verkostoitumalla toisten pienten yritysten kanssa. Vuosina 2001—2012 uudet yksityisen sektorin työpaikat syntyivät lähes pelkästään pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kaikkein eniten henkilöstön määrä kasvoi pienissä mikroyrityksissä eli 1—9 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Arvoisa puhemies! Verotuksen keventäminen vaikuttaa yritysten investointipäätöksiin, kun se alentaa investointien tuottovaatimusta. Verorasituksen alentaminen myös kannustaa yrittäjyyteen ja lisää yritysten investointeihin liittyvää riskinottoa. Yrittäjävähennyksen kohteena ovat työvaltaiset yritykset, joten kasvua edistävät investoinnit kohdistuisivat hyvin todennäköisesti ensisijaisesti työvoimaan, ja vaikka investoinnit kohdistuisivat kiinteään pääomaan, niillä on yleensä myönteinen vaikutus työllisyyteen pidemmällä aikavälillä. Yrittäjävähennys edistäisi talouden tehokkuutta enemmän kuin tietyille toimialoille tai yrityksille suunnatut verokannustinohjelmat. Tällä Suomi saataisiin nousuun — ja saadaankin, jos hallitus lähtee toteuttamaan tätä esitystä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa on todettuja puutteita, joita tässä salissa on toistamisensa jälkeen toistettu. Toivottavaa on, että tämä keskustelu poikii näihin minihallitusneuvotteluihin joitakin sellaisia asioita, joita hallituspuolueet voisivat toteuttaa tämän lisätalousarvion ulkopuolella.

Esimerkiksi jos Finnveran valtuuksia korotettaisiin niin, että se tulkinta olisi saksalaisella tasolla — eli pk-sektorin yrityksen kooksi määriteltäisiin 500, kun tällä hetkellä Finnvera tulkitsee ahtaasti 250 henkilöä yrityksen työvoimaksi, joka sekin sinällään on väärä tulkinta, se on henkilötyövuotta — näin ollen me saisimme myös sille sektorille investointivoimavaroja.

On oikeastaan harmillista, ettei lisätalousarvio sisältänyt First North -järjestelyä, jossa listaamaton yritys voi hakea pörssin kautta pääomia, koska sen fiskaalinen vaikutus olisi ollut erinomaisen pieni, muutamia satojatuhansia euroja. Ja vaikkakin tietysti Suomessa pitäisi olla yksi ainoa verokanta, niin tässä tilanteessa tämä toimenpide olisi antanut potentiaalia niille kasvuyrityksille hakea kasvurahaa pörssin kautta, jolloin sijoittajien, voisiko sanoa, turva olisi ollut parempi mutta pörssin säätely kevyempää. Jätettiin tekemättä jostain kumman syystä.

Eläkeindeksin välitön palautus normaalitasolleen toisi euroja kulutukseen, koska sen indeksileikkaamisesta ei mitään säästöjä ole.

Altian myyntivaltuutus ei sinällään ole järkevää tässä tilanteessa: myyntihinta on erittäin matala. Se on turha lisäys koko lisätalousarvioon. Toimenpiteellä, jos myynti toteutettaisiin, mitä nyt en usko enkä toivo tässä tilanteessa — ja toivotaan, että tämä lisätalousarviokirjaus seuraavassa talousarviossa poistetaan — vaarannettaisiin suomalainen valkuaistuotanto. Meillä tällä hetkellä valkuaistuotannosta vain 20 prosenttia on kotimaista, ja me vaarantaisimme Altian osalta tästä 50 prosenttia. Kyllä meidän karjataloutemme kotimaisen valkuaisen osalta täytyisi olla huomattavasti suurempi ja omavaraisempi. Me tuomme geenimuunneltua soijaa tähän maahan aivan liiaksi emmekä pysty siltä osin ehkä käyttämään sitä puhtaan elintarvikkeen markkinavoimaa, mikä on.

Altian kehittämiseen pitää saada rahaa, ja ehkä ainoa oikea järkevä tapa olisi annin järjestäminen niin, että kotimaiset yksittäiset omistajatahot pääsisivät mukaan sen omistajiksi: eläkeyhtiöt, tavalliset suomalaiset kansalaiset. Eli suunnattaisiin tämmöinen kansankapitalistinen anti, joka mahdollistaisi Alkon pääomituksen ja sen myötä myös kehittämisen. On aivan selvää, että Altia sinällään on pienen kokonsa vuoksi omissa vaikeuksissaan. Jos iso kansainvälinen yritys sen haltuunsa ottaisi, oletettavasti alkoholin tuotanto täällä loppuisi ja sitä kautta se usean tuhannen työntekijän työllistävä ketju katkeaisi ja meidän sopimusviljelijöittemme osalta olisimme erittäin suurissa vaikeuksissa.

Arvoisa puhemies! Altian myynnin perusteluna käytetyt alkoholipoliittiset hyödyt ovat hölynpölyä, ja niitä ei kannata tähän esitykseen sotkea.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Luulen, että lähes kaikki täällä olemme samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä tärkeimpiä tavoitteitamme tulee olla uusien työpaikkojen luominen ja kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisen vahvistaminen. Lisätalousarvioon sisältyvät 600 miljoonan euron panostukset kasvuun ja työllisyyteen ovatkin välttämättömiä. Elinkeinopolitiikkaa edistetään ja kansainvälistymistä tuetaan lisäksi useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Suomeen perustetaan menestyviä ja työllistäviä yrityksiä. Erityisesti cleantechissä, biotaloudessa ja terveysteknologiassa ovat maamme menestymisen mahdollisuudet.

Näin suuren työttömyyden aikana on lisättävä myös tulevaisuuden kannalta tärkeitä investointeja kotimaassa. Näistä hyviä esimerkkejä ovat muun muassa korjausrakentamiseen ja liikenneinfraan kohdistuvat investoinnit. Meillä on runsaasti homerakennuksia ja huonokuntoisia, teollisuudenkin kannalta tärkeitä tieosuuksia korjattavana. On hyvä muistaa, että 1 prosentin työttömyyden väheneminen säästää valtiontalouden kustannuksia miljardi euroa.

Työllisyyden kannalta iloitsen myös 10 miljoonan euron lisäpanostuksista aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen. Näillä rahoilla on tarkoitus lisätä aikuiskoulutuspaikkoja 30—50-vuotiaille ilman ammatillista tutkintoa oleville. Kaikki me tiedämme, että pelkällä peruskoulun päästötodistuksella on nykyisen lähes mahdotonta työllistyä.

Lisätalousarviossa on siis oikeansuuntaisia toimenpiteitä, mutta näitä on jatkettava myös tästä eteenpäin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Ilolla tervehdin tätä perusväylänpitoon osoitettavaa määrärahaa liikennepuolella. Se aiotaan käyttää päällysteiden ja siltojen korjaukseen. Kyllähän liikenne luo kasvua ja elinvoimaa, samoin kuin liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymisen mahdollistajia. Liikenneyhteyksiä ei tule nähdä pelkkänä kulueränä, vaan kyllä esimerkiksi vientiteollisuutta voidaan tätä kautta avittaa, niin että Suomi jatkossa pärjäisi. Niiden täytyy tuoda myös konkreettista hyötyä. Toivon, että minihallitusneuvotteluissa löytyy paukkuja tältä osin myös tähän lisää. Meillä kaivokset, matkailu ja metsäteollisuus kaipaavat hyviä yhteyksiä. Kaivosten osalta esimerkiksi tuo Sokli on nyt akuutissa vaiheessa, ja siihen toivotaan valtiovallan osallistumista.

Meillä on ehkä tuossa liikennepuolella se ongelma, että tällä hetkellä raha koko hankkeen elinkaarelle pakotetaan kehysajattelussa maksamaan neljässä vuodessa takaisin, vaikka hankkeen elinikä voi olla jopa 60 vuotta. Tässä suhteessa meidän täytyisi löytää joitakin väljentäviä tekijöitä, että tämä voitaisiin jatkossa jaksottaa vähän pitemmälle ajanjaksolle.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Monissa puheenvuoroissa on sivuttu Altian myyntiä. Altian tehtaalla valmistetaan 96-prosenttista viljaviinaa, josta jatkojalostetaan muun muassa Koskenkorva, Jaloviina ja Finlandia Vodka. Tehdas käyttää suomalaisesta ohrasta noin kolmasosan, eli joka kolmas Suomessa viljelty ohranjyvä päätyy Altian Ilmajoen-tehtaalle. Sopimusviljelijöitä on lähes 1 500. Tehdas tuottaa vuodessa noin 60 miljoonaa tonnia tärkkelystä ja noin 80 miljoonaa tonnia muita eläimien ravinnoksi käytettäviä rehuja. Viinatehtaan vierelle on juuri valmistunut A-Rehun tuotantolaitos. Altian toiminnan jatkuminen on erittäin tärkeää, ei pelkästään meille pohjalaisille vaan kaikille suomalaisille. Jos Altia myydään ulkomaiseen omistukseen, on vaarana tehtaan sulkeminen. Toiminnan jatkumisen kannalta kotimainen omistus onkin ainoa järkevä vaihtoehto.

Toisena kohtana tässä lisätalousarviossa huomioni kiinnittyi suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Vuonna 2012 petovahingot olivat noin 7,4 miljoonaa euroa ja viime vuonna jo yli 8,5 miljoonaa. Näistä vahingoista valtio kykenee korvaamaan vain noin 7 miljoonaa euroa. Yli 1,5 miljoonaa euroa jää vahingonkärsijöiden kontolle. On vaikea ymmärtää, että kruunun merkissä kulkevat petoeläimet aiheuttavat vahinkoa, jota kruunu ei korvaa. Vielä vaikeampi on ymmärtää sitä, että valtio pyrkii kasvattamaan petokantaansa vähentämällä esimerkiksi karhunkaatolupia. Viime vuonna kaatolupia oli 17 enemmän kuin tälle tulevalle syksylle on myönnetty. Luonnollista olisi, että vahinkojen lisääntyessä yritetään vahinkoja vähentää vähentämällä niiden aiheuttajia eli petoja. Mutta nyt maa- ja metsätalousministeriö tekee päinvastoin. Mielestäni on perusteltua syytä kysyä, onko maa- ja metsätalousministeriön ja valtiovarainministeriön virkamiehillä keskusteluyhteys. Jos on, niin minkä ihmeen takia petovahinkoja ei yritetä hillitä vaan kasvattaa? Ymmärrän sen, että kun tässäkin lisätalousarviossa puhutaan monesti sadoista miljoonista ja jopa miljardeista, niin muutama miljoona on siinä rinnalla pikkuraha. Mutta on syytä muistaa, että penni on markan alku ja miljoonakin lähtee yhdestä kolikosta, olkoonpa se rahayksikkönä minkä niminen tahansa.

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen, jossa esitän 1,5 miljoonan euron lisäystä petovahinkojen korvaamiseen. Huomattavasti järkevämpää olisi ollut esittää karhuille suurempaa kaatokiintiötä, jolloin tulevissa talousarvioissa voitaisiin merkitä petovahinkojen kohdalle huomattavasti nykyistä pienemmät korvaussummat. — Kiitoksia.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomessa sijaitsevan Liedon kunnan Raukkalan kylän paikallistien 12287 liikenneturvallisuutta ja tierakennetta tulisi välittömästi parantaa osuudella valtatie 10:n risteys — Saukonojan koulu. Kyseinen 4 kilometrin pituinen osuus on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen, ja siinä on tapahtunut lukuisia onnettomuuksia, joista osa on johtanut loukkaantumisiin. Tietä käyttävät raskaan liikenteen lisäksi muun muassa Saukonojan alakoulun oppilaat. Lisätalousarvioaloitteessa 40 esitän vuoden 2014 lisätalousarvioon lisäyksenä 385 000:ta euroa kyseisen paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Myös Mynämäen Palolaistentien liikenneturvallisuus on merkittävästi heikentynyt. Liikenneturvallisuuden kannalta tien kapeus ja mutkaisuus lisäävät onnettomuusalttiutta, ja kelirikkoaikaan tie on erittäin vaarallinen. Uudesta jättikanalasta johtuva kasvanut liikenne ja tonnimäärät ovat myös ylimitoitettuja huonokuntoiselle, suorastaan kelvottomalle, tien rakenteelle. Lisätalousarvioaloitteessa 64 esitän 45 000:ta euroa peruskorjauksen suunnitteluun.

Lisätalousarvioaloitteessa 65 esitän myös 45 000:ta euroa peruskorjauksen suunnitteluun vastaavassa kunnossa olevalle Loimaan Majanojantielle. Hanketta on mietitty jo kahdeksan vuotta, mutta rahoitusta ei ole järjestynyt.

Muodostettavalla uusiohallituksella on selfieiden sijaan näytön paikka, tuleeko tästä vain tynkähallitus ilman mainittavia mainetekoja vai puuttuuko se oikeasti asioihin, jotka ovat nykyiseltä hallitukselta jääneet hoitamatta. Lista on pitkä, ja odotamme tekoja. Oppositio tarjoaa perusteellisia vaihtoehtoja, mutta hallituksen päätöksentekokyky on harvinaisen heikko. Edes hallituksen esityksiä ei ole tullut luvattua tahtia. Tämä kertoo karua kieltä hallituksen tehottomuudesta. Lisätalousarviolla paikataan pahimpia reikiä, mutta ellei meno muutu, niin konkurssiin mennään.