Täysistunnon pöytäkirja 67/2014 vp

PTK 67/2014 vp

67. TIISTAINA 17. KESÄKUUTA 2014 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

15) Hallituksen esitys eduskunnalle syyteneuvottelua koskevaksi lainsäädännöksi ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi

 

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan esitutkintalakiin ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin lisättäväksi säännökset syyteneuvottelusta. Syyttäjä voisi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voi samalla sekä myös silloin, kun tutkittavana on yksi kokonaan tai olennaisilta osiltaan tunnustettu rikos, sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti. Pääsääntöisesti tätä hallituksen esitystä käytetään talousrikoksissa. Ketju on muun muassa seuraavanlainen: veropetos, kirjanpitorikos ja törkeä velallisen epärehellisyys. Eli tässä ketjussa tämä kolmas, törkeä velallisen epärehellisyys, jäisi tuomitsematta.

Perussuomalaiset esittivät lakivaliokunnassa vastalauseen tähän hallituksen esitykseen, ja me esitämme, että lakiehdotus hylätään. Tässä muutamia perusteluja:

Tämä ehdotettu syyteneuvottelu on suomalaisessa rikosprosessissa ja rikosoikeusjärjestelmässä uudentyyppinen ja periaatteellisesti hyvin merkittävä kysymys. Tästä seuraa, että toisin kuin nyt käsitellyn esityksen kohdalla on, lainvalmistelua koskevien säädöspoliittisten linjausten valossa arvioituna hyvän lainvalmistelun vaatimusten olisi tullut täyttyä. Silmiinpistävin hyvään lainvalmisteluun kuuluva tekijä esityksen valmistelussa koskee lainvalmistelun tarkoituksenmukaista organisointia. Lainvalmistelun kehittämisohjelmien mukaisesti nyt käytetty työryhmävalmistelu on perusteltu ainoastaan, kun hankkeen luonne ja kiireellisyys ovat määrääviä valmistelutapaa valittaessa. Kyseisessä yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan laajassa hankkeessa olisi tullut käyttää laajapohjaista valmistelumuotoa korkeatasoisen lainvalmistelun varmistamiseksi, jolloin taustat, muutostarpeet ja muutokset selvitetään riittävällä kattavuudella.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että merkittävin ei-toivottava vaikutus esityksellä olisi se, että syyteneuvottelujärjestelmä loukkaisi yhdenvertaisuutta lain edessä. Perussuomalaiset eivät voi myöskään hyväksyä tällaista esitystä, jossa oikeusvaltion olemukseen erottamattomasti kuuluvaa yhdenvertaisuutta loukataan, kun lopultakin kysymys on yksinomaan taustalla olevista taloudellisista syistä. Valtion antama riittämätön resursointi rikospoliisille, syyttäjistölle ja tuomioistuimille sekä tosiasiassa ainoastaan ennakoidut oletetut säästöt eivät saata tarkoittaa lainsäätäjän toimintaan kohdistuvan, klassisiin vapausoikeuksiin kuuluvan, muodolliseen yhdenvertaisuuteen liittyvän aineellisen yhdenvertaisuuden turvaamisen ohittamista. Esitykseen sisältyy lisäksi myös lukuisia muita epäkohtia, joiden vuoksi ehdotuksia ei voida järkevällä tavalla yhteensovittaa suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Lakivaliokunnan asiaa koskevassa mietinnössä syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön ja syyttämättä jättämistä koskevien säännösten uudistamiseksi valiokunta tarkastelee poikkeuksellisen laajasti ja yksityiskohtaisesti esitykseen liittyviä ongelmakohtia sekä esittää asiaa koskevia omia kannanottoja ja käsityksiä. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä tässä tarkastelussa on juuri edellä kerrottu yhdenvertaisuuden toteutuminen. Valiokunta esittää mietinnössään esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä, ja samalla se esittää kuitenkin laajasti muutosehdotuksia.

Valiokunnan esittämistä muutosehdotuksista riippumatta kysymys on asiallisesti pääosin esityksen mukaisesta suomalaiseen oikeusjärjestelmään epätavallisen järjestelmän käyttöönottamisesta. Lainvalmisteluvastuun ja asian merkittävyyden vuoksi poliittisella tasolla eduskunnan valiokunnassa tapahtuva merkittävä varsinainen lainvalmistelutyö ei ole tarkoituksenmukaista.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää ehdotusta.

Tässä on todellakin kysymys merkittävästä, isosta muutoksesta suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Hallituksen esityksen taustalla on talous. Tässä muutoksessa, joka oikeusjärjestelmään aiotaan tehdä, on pontimena säästöt. Kun ottaa huomioon sen, että on tehty jo merkittävästi meidän oikeudenkäyntijärjestelmäämme ja oikeusjärjestelmäämme kohdistuneita säästöjä, jotka ovat kohdistuneet pääsääntöisesti henkilöstöön, nämä on pitkin hampain vielä jollakin tavalla hyväksyttäviä, mutta nyt nämä säästötavoitteet menevät itsellään oikeusjärjestelmään, ja tätä ei voida enää hyväksyä.

Yritän kertoa tämän kansankielellä, mistä tässä on kysymys. Tässä on kysymys siitä, että tuodaan amerikkalaisista tv-sarjoista tuttu järjestelmä suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Kysymys on kaupankäynnistä oikeudessa. Epäillyn kauppatavara on tunnustus. Hän käy kauppaa sillä, että tunnustaa, jos on saamassa riittävän alennuksen tuomioon, ja syyttäjän kauppatavarana on tämä tuomion lieventäminen. Tämä on hyvin haasteellista meidän oikeudenkäyntijärjestelmässämme, jossa on lähtökohtaisesti aina selvitetty faktat todisteitten avulla, mitä on tapahtunut, kuinka rikos on tapahtunut, ja jopa rikoksen motiivit ja kaikki on selvitetty. Tämä romuttaa tämän järjestelmän kokonaan. Tässä tunnustusoikeudenkäynnissä ei oteta vastaan mitään muita todisteluja: jos epäilty tunnustaa, niin ei huomioida muita todisteita. Tässä on iso vaara, että tämä ohjaa myöskin esitutkintaa kohti sensuuntaista tavoitetta, että tämä epäilty tunnustaisi. Tämä on erittäinkin haasteellinen tilanne meidän järjestelmässämme.

Myös tämä yhdenvertaisuus on liipaisimella tässä. Syyttäjä päättää siitä, kenen kanssa hän neuvottelee tuomion ankaruudesta, ja tämä asettaa silloin ihmiset oikeuden edessä erilaiseen asemaan. Silloin kun epäillyllä on kauppatavarana tunnustus ja syyttäjällä tuomion lieventäminen ja tästä käydään kauppaa, niin jos kaupassa päästään yhteisymmärrykseen, kauppa tehdään. Käytännöllisesti katsoen, kun tämä rajoittuu tietenkin näihin vakavimpiin rikoksiin, vaikka meillä on oikeuskäytäntöä olemassa ja meillä on tietty haarukka myöskin tuomioitten ankaruudesta, väistämättä tämä tulee kyllä lieventämään sitten näitä tuomiokäytänteitä.

Minä olen pahoillani siitä, että näin iso, koko oikeusjärjestelmään kohdistuva hallituksen esitys on mielestäni huonolla valmistelulla ja kovin kovalla kiireellä tuotu eduskunnan käsittelyyn. Olisin toivonut, että olisi pystytty paljon tarkempaan etukäteisselvitystyöhön tämän hallituksen esityksen kohdalla ja myöskin paljon syvällisempään eduskuntakäsittelyyn, mutta toimintatapa tällä hallituksella ei kuitenkaan tämän osalta poikkea minkään muunkaan asian käsittelystä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Juurikin näin, kuten edustaja Turunen tuossa mainitsi. On hyvin huolestuttavaa, että säästöjen ja resurssipulan kustannuksella olemme valmiita tekemään tällaistakin lainsäädäntöä, joka kyllä laittaa tarkasti miettimään, mikä on todellinen kriteeri. Ajatellaan nyt näin, että kun normaalisti talousrikostutkinta on kestänyt noin vuoden ja siinä on 2—3 poliisia tekemässä tutkimustyötä, niin nyt sitten tämän hallituksen esityksen mukaisesti todellakin aika lyhenee ja poliisien resurssit vähenevät. Nyt siihen riittäisi noin kuukausi — tämä oli asiantuntijoiden mielipide tästä asiasta.

Perussuomalaisten mielestä tämän lakiesityksen olisi tullut olla niin, että se olisi vain väliaikaisesti voimassa, vaikkapa parin vuoden syklillä, minkä jälkeen voisimme arvioida sitten sitä, millaisia vaikutuksia tällä hallituksen esityksellä on meille ollut, mutta se ei todellakaan sitten ollut mahdollista.

Tämä on huolestuttavaa, mutta seurannan tulee olla tarkkaa, ja mielellään sitten myös kuulemme siitä, mitä tämä hallituksen esitys on tuonut tullessaan. Ja kyllä lakivaliokunnan mietintöön seurannasta kirjattiin, ja se on hyvä asia, siitä voidaan tässä kiittää.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Jäi tuossa omassa puheessa mainitsematta tämä tähän sisältyvä tunnustamisen problematiikka. Mikäli rikoksen tunnustaakin muu kuin todellinen syyllinen ja kun tunnustusoikeudenkäynnissä ei huomioida mitään muita todisteita kuin pelkästään tunnustus, niin tästä tunnustuksesta itsessään voi tulla myöskin kauppatavaraa. Kaikkinensa tämä muuttaa meidän oikeusjärjestelmäämme kaupankäynnin kohteeksi, ja siinä mielessä tämä on haasteellista.

Minä toivon, että jos tämä hallituksen esitys kaikesta huolimatta — niin kuin näyttää — menee läpi, niin varsinkin tähän jatkoseurantaan kiinnitetään erityisesti huomiota ja katsotaan, kuinka tämä järjestelmä toimii.

Keskustelu päättyi.