Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite on erittäin tärkeä toteuttaa viivytyksettä, jotta nykyiset noin 270 miljoonan euron elatusapuvelan vanhenemiset ja elatusvelvollisuuden laiminlyönnit sekä niiden perinnät saadaan vihdoin järjestykseen ja kunnille sekä lapsille ne rahat takaisin, jotka näille kuuluvat. Lakiehdotusta on katsottava ensisijaisesti lasten oi-keuksien parantajana, vasta toissijaisesti kuntien työntekijöiden eduista ja asemasta lähteväksi.

Uskon perintöjen tehostuvat Kelan hoitamina, koska nykytilanteessa elatusavun määrääminen, maksuvalmiuden arvioiminen ja perinnän hakeminen on liikaa samoissa, usein ylityöllistetyissä, käsissä. Maksujen perintään elatusvelvollinen on voinut liikaa vaikuttaa velallisen ja sosiaaliviranomaisen henkilökohtaisilla suhteilla. Perinnän aktiivisuus on jäänyt liikaa myös ulosottoviranomaisten käsissä erilaiseksi eri puolilla maata. Kunnan viranhaltijoilla on ollut myös vaikeuksia ulkomailta perittävien elatusapujen kanssa, varsinkin kun ne ovat odotettavimminkin kasvussa, mitä enemmän Suomi kansainvälistyy. Onkin tärkeää, että Kelan perinnässä on mahdollisuus sujuvasti päästä suoraan paitsi vero- myöskin kansainvälisiin väestötiedostoihin elatusvelvollista jäljitettäessä. En tiedä, onko se edes mahdollista nykypäivänä, mutta ainakin sitä voi tulevaisuudessa tietotekniikan kehittymisen myötä kenties odottaa.

Mielestäni uuteen lakiin tulisi vielä jatkossa selkeästi ja velvoittavasti kirjata mahdollisuus elatustuen perintään myös elatusvelvollisen tarvitseman perusturvan ulkopuolisen varallisuuden pohjalta. On väärin, että elatusvelvollinen ei joudu myymään omaisuuttaan voidakseen taata lapselleen riittävän toimeentulon, mutta lähivanhempi useissa tapauksissa joutuu jopa myymään perheen ainoan kodin voidakseen huolehtia lapsensa elatuksesta. Nykylaki ei huomioi lainkaan varallisuuden vaikutusta elatusvelvollisen maksukykyyn perintätilanteessa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten lähetekeskustelussa jo totesin, elatustukia ei ole lainkaan korotettu vuonna 2008 johtuen 5 prosentin korotuskynnyksestä. On hienoa, että tämä kynnys nyt poistetaan, mutta en pidä oikeana sitä, että elatustuen korotukset sidotaan elinkustannusindeksiin. Kun avioeroja tapahtuu hyvin aikaisessakin vaiheessa ja lapset ovat vauvaiässä, surkastuu elatustuen määrä kymmenessä vuodessa jo merkittävästi johtuen elinkustannusindeksistä. Siksi pidän parempana vaihtoehtona sitä, että elatustuen korotukset sidotaan ansiotasoindeksiin.