14) Hallituksen esitys laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta
ja väliaikaisesta muuttamisesta
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Näinä surullisina hetkinä,
jolloin Suomi taistelusta huolimatta ei onnistunut kääntämään
ottelua, lyhyesti ammattikorkeakoululaista totean, että siinä on
yksi aivan ratkaisevan ongelmallinen kysymys kuten yliopistolaissakin.
Nimittäin myös ammattikorkealakiin ollaan tuomassa
maksullisia tutkintoja eli ollaan yhdeltä osin murentamassa
tätä peruskiveä, maksuttomuutta.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että maksuttomuusperiaatteesta
luopuminen ja lukukausimaksujen tuominen merkitsee joko sitä,
kuten Tanskassa, että ulkomaisten opiskelijoiden määrä vähenee,
tai sitä, mikä monissa maissa, esimerkiksi Australiassa,
on ollut seurauksena: lukukausimaksuja on pikkuhiljaa laajennettu
suuremmalle joukolle ja ne ovat kasvaneet. Tietysti sitten oma lukunsa
ovat esimerkiksi kaksi top 10 yliopistoa, joita Euroopassa ovat
Cambridge ja Oxford, joissa lukukausimaksut voivat olla 25 000—30 000
puntaa vuodessa. Tähän on luvattu rakentaa stipendijärjestelmä vähävaraisille opiskelijoille,
jotka tulevat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Stipendijärjestelmät
ovat usein byrokraattisia ja niiden hallinnointi voi maksaa enemmän
kuin itse asiassa lukukausimaksuilla kerätään.
Kysymys onkin enemmän ideologisesta halusta murtaa tätä maksuttomuusperiaatetta
niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen osalta.
Vasemmistoliitto pitää keskeisenä meidän koulutuksemme
tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta sitä, että kaikki
opinnot esiopetuksesta korkeimpiin tutkintoihin ovat maksuttomia.
Koska tästä periaatteesta me emme ole valmiita
antamaan senttiäkään periksi, ehdotan,
että laki hylätään.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululakiesityksessä keskitytään muuttamaan
lähinnä niitä lainkohtia, joiden muutostarve
nousee tästä edellä keskustellusta yliopistolainsäädännön
uudistuksesta. Sivistysvaliokunnassa asiantuntijoitten myötä tuli
esille, että tarpeen olisi tarkastella ammattikorkeakoululainsäädäntöä kokonaisvaltaisemminkin
ja uudistuksen tarvetta on siis laajemmin. Tämän
sivistysvaliokunta mielestäni hyvin kirjasi mietintöön,
että ei mietitä vain niitä tarpeita,
mitkä nousevat tästä yliopistolainsäädännön
uudistuksesta, vaan analysoitaisiin ammattikorkeakoulun nykytilannetta
syvemmin ja laajemmin ja koko kehittämistarvetta pohdittaisiin
laajemmin. Näin tulevaisuudessa on hyvä tehdä.
Mielestäni se, että ammattikorkeakouluissa johtajuus
on ohjautumassa entistä enemmän tämmöiseen
ammattimaisempaan johtajuuteen, on hyvä, kehittää varmasti
ammattikorkeakouluja. Mutta siinä rinnalla on myös
pidettävä huoli siitä, että se
sisällön kehittäminen ja koulutustehtävän
kehittäminen on vakaalla pohjalla, ja sitä vahvistaa
se, millä tavalla koko henkilöstöpolitiikkaa
ammattikorkeakoulussa toteutetaan.
Valiokunta on esittämässä lausumaehdotuksia,
joista erityisen tärkeänä pidän
tätä ensimmäistä, jossa on maininta,
että eduskunta edellyttää, että hallitus
seuraa koulutusmääriä, koulutuksen sisällön
kehittämistä ja opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille,
että se koulutustehtävä ja ne tutkinnot,
mitä siellä ammattikorkeakoulussa on, vastaisivat
yhteiskuntatarpeeseen ja siihen, miten koulutusta tulee kehittää.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Koska edellisen kohdan käsittelyn
yhteydessä tinkimättömästi vastustin
muun ohella koulutuksen tekemistä maksulliseksi, kuten
tässä tapahtuu, aivan yhtä tinkimättömästi
kannatan ed. Arhinmäen ehdotusta lakiesityksen hylkäämiseksi.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ammattikorkeakoulut ovat olleet valtavan kehityksen
ja muutosten keskellä reilut kymmenen vuotta. Tämä myllerrys
on aiheuttanut sen, etteivät kaikki ole pysyneet kehityksessä mukana
eivätkä siten ole tietoisia siitä, mitä ja
minkä sisältöistä ja minkä tasoista
koulutusta ammattikorkeakoulut tänä päivänä tuottavat
työelämään. Koulutustasoon liittyvä hämmennys
johtuu myös selkeän yliopiston ja ammattikorkeakoulun
rinnastuksen puutteesta. Tästä epäselvyydestä ovat kärsineet
ennen muuta opiskelijat sekä työelämä.
Tästä syystä mielestäni on erittäin
hyvä, että nyt esillä olevalla lailla
selkeytetään ammattikorkeakoulututkintoja. Tilanne
näiltä osin paranee.
Lain taustalla on yliopistouudistus. Mielestäni on
myös hyvä, että näitä lakeja
arvioidaan yhdessä. Korkeakoulujärjestelmämme
muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista,
joissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri tehtävät
ja profiilit. Niitä tulee edelleen vahvistaa ja kehittää duaalimallin
pohjalta. Näkisin, että yliopistouudistuksen jälkeen
olisi myös hyvä arvioida ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan.
Kokonaistarkastelu on tehty edellisen kerran vuonna 2003. Lainsäädäntötarkastelun
täytyy vahvistaa ja selkeyttää ammattikorkeakoulujen
toimintaa ja kehitystä. Onko aika seuraavalla hallituskaudella?
Tätä on pohdittava ennen seuraavia eduskuntavaaleja
ja hallitusohjelmaneuvotteluja.
Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat selkeästi
eriarvoisessa asemassa suhteessa yliopisto-opiskelijoihin niin opiskelijaoikeuksiensa
suhteen kuin myös terveydenhuollon palveluiden osalta.
Minun on myös vaikea ymmärtää perustuslaillista
näkemystä siitä, että yliopisto-opiskelijoilla
on automaattinen ylioppilaskunnan jäsenyys, mutta ammattikorkeakouluopiskelijoilla
ei voisi näin olla. Tämä on myös asia,
joka tulee saattaa yhtenäiseen järjestykseen.
Kuinka se ratkaistaan, jää vielä tulevaisuuteen,
samoin tässä yhteydessä myös
terveydenhuollon palvelut.
On täysin väärin, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden
oikeus saada tasa-arvoisesti laadukasta terveydenhuoltoa ei toteudu
eri puolilla Suomea. Tämän takia olen iloinen
siitä, että valiokunta otti selkeän kannanottonsa
opiskelijoiden tasa-arvoiseen mahdollisuuteen saada laadukasta terveyspalvelua
kaikkialla Suomessa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden yleinen terveydentila
on myös keskimääräisesti heikompaa kuin
yliopisto-opiskelijoiden, minkä takia myös terveydenhuolto
tulee saattaa parempaan tilaan.
Keskustelu päättyi.