1) Hallituksen esitys laeiksi järjestyslain 22 §:n,
järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetun lain muuttamisesta
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! (Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Ennen kuin aloitatte, ed. Vistbacka, täytyy tämän salin
hiljentyä kuuntelemaan teidän puhettanne. — Ed.
Vistbacka, olkaa hyvä!
Kiitos, arvoisa puhemies! — Nyt toisessa käsittelyssä oleva
hallituksen esitys laeiksi järjestyslain 22 §:n,
järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetun lain muuttamisesta on varmasti määrätyiltä osin
perusteltu. Siinähän nyt laajennetaan järjestyslakia
siten, että järjestyksenvalvoja voitaisiin asettaa
myös terveyden- ja sosiaalihuollon toimenpiteisiin, lentopaikkoihin
ja satamiin, joissa järjestyksenpito on luonteeltaan saman
tyyppistä kuin siellä, missä aikaisemmin
se on ollut mahdollista.
Arvoisa puhemies! Itse näen ongelmana sen, että järjestyksenvalvojan
oikeuksista on viittauksia erittäin monissa laeissa ja
sen johdosta voi sanoa näin, että kokonaiskuvan
saaminen on vaikeaa. Arvoisa puhemies! Niin kuin hallituksen esityksen
perusteluissakin on todettu, tämä esitys on osa
kokonaisuudistusta ja tämän vuoden syysistuntokaudella
mitä ilmeisimmin tulee toinen vaihe. Toivoisin, että siinä otettaisiin
tarkasti huomioon ne viittaukset muihin lainsäädäntöihin,
että saataisiin jonkinlainen järki tähän
toimintaan.
Arvoisa puhemies! Kun lukee hallituksen esitystä ja
myöskin valiokunnan mietintöä, tuntuu pikkasen
siltä, että tällä koulutuspuolella
saattaa olla vähän rahastuksen makua. Sen johdosta
minun mielestäni ehdottomasti näitten koulutuksen antajien
toimintaa pitäisi valvoa tarkemmin.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan todeta sen, että minä pelkään
valitettavasti pahoin sitä, että tämän
suuntainen kehitys, mitä nyt viime aikoina on yksityisellä järjestyksenpitopuolella
ollut, johtaa siihen, että kohta poliisien toimintaa ulkoistetaan,
koska yhä enemmän siirretään
yksityisille järjestyksenvalvojille tätä toimintaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Sama huoli kuin ed. Vistbackalla. Meillä on
yhteiskunnan toimesta poliisit, meillä on vanginvartijat,
meillä on hyvin koulutettu ja vastuullinen virkamieskunta
tältä osin. Nyt kuitenkin tämä yksityistäminen
laajenee, ja tämä hallituksen esityshän
laajentaa järjestyksenvalvojat joukkoliikenteen kulkuneuvojen,
liikeasemien ja kauppakeskusten lisäksi myös terveyden-
ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, lentopaikkoihin ja satamiin.
Vaikka yksityisten turvallisuusalan toimijoiden ammattitaitoa
kehitetäänkin ja koulutusta lisätään,
niin tähän liittyy tämä periaatteellinen
ja käytännön kysymys, että valvonta
siirtyy siis yhä enemmän yksityisten liikkeenharjoittajien,
yksityisten yritysten käsiin — vähän
tuollainen Irak-ilmiö, puhemies. Yhdysvallathan on Irakin
sodassa nimenomaan siirtänyt armeijalta tehtäviä näille
yksityisille yrityksille, jotka sitten suorittavat ihan sotilaallisia
toimiakin.
Tässä on tulevaisuuden näkökulmasta
nimenomaan yhteiskunnan rakenteisiin liittyvä ongelma.
Tässä haluaisin painottaa sitä, että poliisitoimen
kaltaiset asiat, voimankäyttö, tulisi säilyttää virkamiehillä,
ei jakaa yksityisille yrityksille. Tämä on hyvin
keskeinen kysymys. Vanginvartijoiden kohdallahan tätä on
jo yritetty vankien saattamiskysymyksissä, ja tässä on
tämä huoli yhteinen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kysymys on kokonaisturvallisuuteen liittyvästä asiasta,
jossa näen, että niin poliisin ja muitten viranomaisten
kuin myös yksityisten järjestyksenvalvojien ja
yksityisten turvallisuuspalveluyrittäjien kokonaisuus tulee
nähdä sellaisena, että nämä täydentävät
mielekkäällä tavalla toisiaan. Poliisilla
on oma keskeinen tehtävänsä, joka tulee
nimenomaan olla poliisilla, mutta yhteiskunnan tilanne on kehittynyt
sellaiseksi, että meille on tullut turvallisuuspalveluja
tarjoava sektori, jota tarvitaan, jolla on oma tehtävänsä. Toivon,
että lainsäädännöllä näitten
kaikkien tärkeitä tehtäviä muodostettaisiin
toimivaksi kokonaisturvallisuudeksi.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä laki järjestyksenvalvojista
ja yksityisistä turvallisuuspalveluista on tämän
lain kokonaisuudistuksen ykkösvaihe, eli kun ed. Vistbacka
täällä kuulutti kokonaisuudistusta, niin
sehän on tulossa ja on tarkoitus, että se olisi
täällä syysistuntokaudella 2010 eduskunnan
käsittelyssä.
Ylipäätään turvallisuuden
ylläpito perustuslain mukaan kuuluu viranomaisille näillä yleisillä julkisilla
paikoilla. Perustuslakivaliokunta on tätäkin lakiesitystä käsiteltäessä antanut
lausunnon, jossa korostaa sitä, että viranomaisten
ja yksityisten toimivallanjaon pitää olla selvä ja
että poliisille ja muille viranomaisille kuuluu yleisen järjestyksen
ja turvallisuuden ylläpito yleisillä paikoilla.
Nyt vain on niin, että viime vuosina Suomessakin on jouduttu
turvautumaan yksityisiin palveluihin, ja Suomessahan nämä kontrolli- ja
koulutusvaatimukset ovat kovat näille yksityisille toimijoille.
Tässä tapauksessa, kun sosiaali- ja terveystoimen
eri palvelupisteisiin ulotetaan tämä yksityinen
järjestyksenpito, niin tässä on huomattava
se väkivaltaistumiskehitys, joka Suomessa on tapahtunut.
Meillä on huumeiden käyttö, päihteiden
käyttö lisääntynyt, uhkailu
kohdistuu jopa niihin henkilöihin, jotka julkiselta sektorilta
yrittävät auttaa erilaisin omin toimin ja valtion
ja kunnan puolesta näitä ihmisiä, ja
se ei ole hyväksyttävää. Meidän
yhteiskunnassa tulisi etsiä muitakin keinoja, joilla puututaan
väkivaltaiseen käyttäytymiseen, toisen
turvallisuuden uhkaamiseen ja ylipäätään
päihteiden ja huumeiden käyttöön
ja päihteiden väärinkäyttöön.
Tämä laki on valitettavasti tarpeellinen näiden
ihmisten, niiden työntekijöiden, turvallisuuden
ja oman työrauhan vuoksi.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä,
että järjestyksenvalvojien koulutuksesta ja valtuuksista on
selkeästi säädetty. Haluan erityisesti
kiinnittää huomiota siihen, että yleisen
turvallisuuden ja järjestyksen, yhteiskunnan sisäisen
turvallisuuden, kannalta on tärkeätä,
että poliisin voimavarat ovat kunnossa. Tältä osin
valitettavasti tuottavuusohjelmalla on leikattu poliisin hallinnollisella
puolella, siirretty jopa poliisille sitten sellaisia tehtäviä,
jotka häiritsevät poliisin työtä kouluissa,
lähiöissä ja myöskin taajamissa
ja erityisesti haja-asutusalueella. Ministeri Holmlundhan esitti
sotilaitten käyttöä jopa haja-asutusalueiden
turvallisuuspalveluun, mikä oli kyllä järkyttävä esitys.
Tässä suhteessa sosialidemokraatit ovat tänään
esittäneet lisätalousarvioon 4 miljoonan euron
lisäystä poliisitoimeen, jotta voidaan yleisen järjestyksen
mutta muun muassa talousrikollisuuden ja kovan järjestäytyneen
rikollisuuden torjuntakykyä parantaa. Nyt on todella näihin asioihin
kiinnitettävä myöskin määrärahatasolla huomiota.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Huolestuttavaa tässä on
se, miten tämä tapahtuu. Tämä hallitus
käyttää hyvin yksinkertaista juttua,
että kansalta ja kansalaisilta pois, vähennetään
henkilöstöä — VR tai sitten
Yle — siirretään kaikki maksullisille,
joissa tehdään rahaa, pyritään
yksityistämään VR eli heikennetään
palveluita, viedään kaikki maksullisille kanaville tv:ssä,
joita tällä hetkellä katsoo Suomessa
25 prosenttia eli noin kokoomuksen kannatusluku. Kaikki muut urheilut
on siirretty pois, ettei kansa pysty katselemaan näitä,
niin että kansalaisia ottaa päähän
tässä tapauksessa. Nyt poliiseja on vähennetty
koko ajan, lisätään turvattomuutta kaduilla
kansalaisten, nuorten, kaikkien keskuudessa, ja taas joku iso osakefirma
tai pikku, keskisuuri on vetämässä sitten
nämä koulutetut ihmiset hommiinsa. Tämä on
halpamainen tapa tavallaan tähdätä siihen,
niin kuin ed. Tiusanen ja ed. Vistbacka sanoivat, että tämä on
ilman muuta tie yksityistämiseen, ja tällä tavalla
tämä tapahtuu. Mutta tämä on
vanha, hyvin alkeellinen ja ikävä tapa tavallaan
tuoda näitä asioita tällä lailla
peitellyn kapulakielisesti, koska takana on kuitenkin vaan lähinnä rahanteko,
tietynlaisen turvattomuuden, epävarmuuden ja pelottelun
ilmapiirin lisääminen kansalaisten keskuudessa.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yksi perustarpeistamme, ja
kristillisdemokraatit ovat korostaneet sitä, että me olemme
sitä mieltä, ja perustuslakivaliokunnan tavoitteiden
mukaisesti ja sen jäsenenä toivon, että viranomaisten
ja yksityisen turvallisuudenvalvojan toimivallanjakoa entisestään
selkiytetään. On hienoa, mitä ed. Oiva
Kaltiokumpu tuossa mainitsi, että on positiivista, jos
hallitus tuon yksityisen turvallisuuden kokonaisuudistuksen ensi
syksyyn mennessä saa eduskunnalle.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokumpu puhui viisaita sanoja siitä,
että turvallisuus on taattava myös näissä sairaaloissa
ja sosiaalihuoltopisteissä. Mutta valitettavaa vaan on
se, että kun poliisihallintoa keskitetään
ja reuna-alueilla ei ole poliisipartioita juuri lainkaan näkyvillä kuin
ihan poikkeustapauksissa, niin voimankäyttöoikeus
ja se, miten voimaa käytetään, saattaa
muodostua ongelmaksi nimenomaan järjestyksenpitäjien
osalta silloin, kun joudutaan poliisia odottamaan erityisen pitkään. Tämä on
se koulutuksen pääpointti minun mielestäni,
että järjestyksenvalvojilla on jonkinlainen ja
selvä käsitys siitä, mitä oikeuksia
heillä todellisuudessa on silloin, kun voimankäyttötilanteisiin
joudutaan, ja usein joudutaan niissä tilanteissa, joihin
ed. Kaltiokumpu viittasi, kun on kyse huumeidenkäyttäjistä.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa puhemies! Turvallisuuden lisääminen
yhteiskunnassa kaikin tavoin on tietysti tärkeää,
ja tässäkin tavoitellaan sitä, että yksityisillä paikoilla
tai julkisilla paikoilla, sairaaloissa, tarkasti rajatuilla alueilla, kauppakeskuksissa
jne. voi toimia järjestyksenvalvojia, joilla on oma tehtävänsä sillä alueella.
Järjestyksenvalvojien koulutushan on kehittynyt viime
aikoina hyvin, ja poliisi viranomaisena valvoo järjestyksenvalvojien
toimintaa heidän toimialueellaan. Katson, että tämä on
erittäin hyvä järjestyksenvalvojien toimintaedellytysten parantamiseksi
ja nimenomaan näillä rajatuilla alueilla.
Poliisien toimintamäärärahat ja toiminta
muutenkin koko ajan laajentuvassa toimintaympäristössä eivät
anna periksi sitä, että poliiseja olisi valvomassa
järjestystä sairaaloissa tai sosiaalitoimen toimipaikoissa
tai kauppakeskuksen sisäalueilla. Tämä esitys
on kannatettava.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tätä lakia käsitellessä on
noussut tärkeitä asioita esille: minkälainen
vastuu yhteiskunnalla on kansalaisten turvallisuudesta. Perustuslain
mukaan tämä vastuu on jakamaton. Ihmisten tulee
saada yhteiskunnan varoin kaikki turvallisuuspalvelut asuinpaikasta
ja varallisuudesta riippumatta, ja jos valtiovalta ei riittävästi näitä viranomaisten
toimesta takaa, niin on vaara, että kun palvelut menevät
ostopalveluiksi, se eriarvoistaa sellaiset ihmiset, jotka asuvat
kaukana asutuskeskuksista ja poliisilaitoksista, ja toisaalta eriarvoistaa
myöskin varallisuuden suhteen. Silloin rikkaat voivat ostaa
palvelut ja vähempivaraiset voivat jäädä palveluja
ilman. Tässä mielessä on tärkeää,
että koulutetut poliisit saadaan töihin. Tällä hetkelläkin
on työttömiä poliiseja ja toisaalta poliiseja
on saatavilla ja heitä ei pidä liiaksi keskittää.
Toinen kysymys on, että kun yksityisille henkilöille
ja tahoille annetaan toimivaltuuksia, myös voimankäyttöoikeuksia,
niin kansalaisen oikeusasema, kansalaisen perusoikeuksiin puuttuminen
edellyttää, että sillä, joka
puuttuu niihin, on riittävä koulutus, riittävä tieto
ihmisoikeuksista, perusoikeuksista ja siitä tapahtumasta, johon
hän on puuttumassa. Mikäli meidän kehityksemme
on se, että jatkuvasti laajennetaan erityisesti yksityissektorilla
olevaa toimivallan käyttöä, voimme olla
tilanteessa, jossa ilmeisesti monissa muissa maissa ollaan, että ei
aina tiedetä, kuka saa puuttua, millä tavalla
saa puuttua, kenelle voi valittaa tai kannella näistä toimista,
ja yksityisen kansalaisen perustuslaillinen oikeusasema vaarantuu.
Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä on tärkiä kysymys,
jos ajatellahan sitä, että nykyliberaalisessa
yhteiskunnassa aina vain enemmän tuloo näitä kaiken
asteen huumehörhöjä, erimoisten pillereitten
syöjiä. Ennen ku sanottiin, jotta poliisi on lähettyvillä,
niin kaikki oli järjestyksessä. Nykkin on selevä sektori.
Hyvin yksinkertaasesti voi tämän ajatella näin:
poliisilla on tärkiä tehtävä,
kaikki kunnioottaa sitä. Mutta jos tätä laajennetaan
sillä lailla, että pikkukurssituksilla annetahan
tiettyjä oikeuksia, niin siinähän hämertyy
jo viranomaastenki, esimerkiksi koulutettujen poliisien, tehtävä,
jotenka tässä uuressa ajatuksessa, mallissa, mitä nyt
ajatellahan tuleman, pitää olla selevät
pelisäännöt ja poliisille pitää antaa
kunnia. Niille pitää antaa koulutusta vastaava
työ, eli kaikki poliisit töihin. Siitä lähretähän
liikkeelle.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Vielä painotetaan: "Julkisen hallintotehtävän
antaminen muulle kuin viranomaiselle ei saa vaarantaa perusoikeuksia,
oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia." Näin
kirjoittaa perustuslakivaliokunta, ja tämä on
tärkeä asia.
Toinen asia: Tässähän nyt laajennetaan
vartijoiden oikeuksia toimia nimenomaan yksityisellä sektorilla
terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin. Siinä on
kyllä todettava sekin asia, että tähän
saakka tietysti, kun ei ole ollut niin paljon huumeongelmia ja muita,
siellä lääkintävahtimestarit
ja henkilökunta ovat pystyneet ylläpitämään
sitä turvallisuutta ja järjestystä. Mutta
jos ja kun sinne nyt sitten tulee terveydenhoidon poliklinikoille
tällaisia vartijoita kaasuaseineen ja vartijamerkintöineen,
niin se kyllä luo vähän sellaisen ilmapiirin,
joka ei kuulu sinänsä sairaaloihin. Tässä ollaan
astumassa askel ylitse sen, mitä vanhastaan sairaalat ovat
olleet. Näin ollen, jos sairaalat pystyisivät
omalla henkilökunnallaan, esimerkiksi miespuolisilla lääkintävahtimestareilla,
hoitamaan tämän asian, niin se olisi aina parempi.
Ensimmäinen
varapuhemies:
Asian käsittely keskeytetään.