1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017 Valtioneuvoston
selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille
2014—2017 27.3.2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS
3/2013 vp) täydentämisestä
Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen huolissani Suomesta. Kehyspäätös
on laadittu hyvin vaikeassa taloustilanteessa, ja se johtuu siitä,
että kansainvälinen talouskehitys on ollut heikompaa
ja myöskin sen johdosta Suomen talousnäkymät
ovat heikompia kuin silloin, kun hallitusohjelmaa kaksi vuotta sitten
laadittiin. (Mauri Pekkarinen: Me ollaan huolissamme hallituksesta!)
Tähän vaikuttaa se, että kansainvälisen
talouden tila on epävarma ja erityisesti eurooppalaisen
talouden tilanne on epävarma. Se johtuu siitä,
että eurokriisin ratkaiseminen on kestänyt kauemmin
kuin saatettiin odottaa. (Mauri Pekkarinen: Ei kaikki ole Euroopan
syytä!) Tämän lisäksi Suomessa
on merkittäviä haasteita, joista yksi on ikäsidonnaisten
menojen kasvu, koska väestö ikääntyy,
mutta myöskin sitten se, että viennin kehitys
on ollut poikkeuksellisen heikkoa, ja tämä johtuu
siitä, että kaksi merkittävää toimialaa,
elektroniikkateollisuus ja paperiteollisuus, ovat supistuneet ja
ovat erittäin suurten haasteiden edessä tulevina
vuosina.
Suomessa on harjoitettu erittäin elvyttävää finanssi-
ja rahapolitiikkaa. Kaiken kaikkiaan, kun hallitus aloitti toimintansa,
valtion budjetin velka oli noin 8 miljardia, ja olemme edelleen
tuolla 8 miljardin tasolla, vaikka tavoitteena oli, että vaalikauden
loppuun mennessä vuotuinen velkaantuminen putoaisi 2 miljardiin.
Tällä on kuitenkin pidetty Suomessa yllä kotimaista
kysyntää erittäin vahvasti, ja sillä on
myöskin pidetty yllä työllisyyttä,
mutta samanaikaisesti myöskin meidän vaihtotaseemme
on kääntynyt alijäämäiseksi,
ja tällä hetkellä Suomi nettovelkaantuu
ulkomaille.
Totuus on se, että Suomen talous ei voi pitkään
perustua velkaantumiseen vaan tuo kehitys on käännettävä jossakin
vaiheessa, ja hallituksella on selkeä tavoite kääntää valtiontalouden
velka ja sen suhde kokonaistuotantoon laskuun vaalikauden loppuun
mennessä. Tältä osin hallitus on myöskin
sitoutunut tarvittaviin lisätoimenpiteisiin, jotta tavoite
voidaan saavuttaa.
Hallitus ansaitsee aidosti tunnustusta siitä, että se
on tehnyt vaikeita taloudellisia päätöksiä.
Tässäkin kehysriihessä maaliskuussa valtiontaloutta tasapainotettiin
600 miljoonalla eurolla, ja kaiken kaikkiaan hallitus on tehnyt
tasapainotuspäätöksiä 5,2 miljardin
euron edestä. Jos me ajattelemme sitä keskustelua,
joka ennen viime eduskuntavaaleja käytiin, niin nuo luvut
ovat varsin vaikuttavia.
Mutta pitää kaiken kaikkiaan muistaa se, että velkaantuminen
ei voi jatkua, ja mitä pitempään tuo
velkaantuminen jatkuu, sitä vaikeammaksi ratkaisut myöhemmin
käyvät ja sitä vaikeampia ja radikaalimpia
tasapainottamistoimenpiteitä sitten tarvitaan myöhemmin.
Nyt keskeistä on myöskin sitten se, millä tavalla
taloutta saadaan käyntiin, ja mielenkiintoista tulee olemaan
nähdä, mikä on yritysverouudistuksen
vaikutus ja minkälaisia dynaamisia vaikutuksia sillä tulee olemaan.
Vielä kokonaisuuden kannalta olennaista on se, kuinka
suuri kestävyysvaje meillä Suomessa on, ja valtiovarainministeriön
tarkistetun kestävyysarvion mukaan julkisyhteisöjen
rahoitusylijäämän pitäisi olla
3,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017, jotta julkinen
valta kykenisi hoitamaan pitkällä tähtäimellä velvoitteensa.
Se merkitsisi sitä, että valtiovarainministeriön
arvion mukaan kestävyysvaje on 4,2 prosenttia suhteessa
bruttokansantuotteeseen, mutta synkemmän arvion antaa unionin
komissio, jonka mukaan meidän kestävyysvajeemme
on jopa 6,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eli perustavaa
laatua olevia toimenpiteitä jatkossa tarvitaan.
Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee sitä,
että on saatava ratkaisuja, jotka puuttuvat talouden rakenteisiin,
ja näitä ratkaisuja voidaan etsiä nimenomaan
työn tarjonnan lisäämisestä mutta myöskin
työn tuottavuuden parantamisesta ja myöskin siitä,
että hyvinvointipalvelujen tuottamista selkeästi
tehostetaan.
Täytyy sanoa, että toiveita oli enemmän
tuon kehysriihen suhteen, jotta rakenteellisia uudistuksia olisi
tehty. Oli tehty pitkä luettelo muun muassa työn
tarjontaan liittyvistä ratkaisuista, mutta nämä ratkaisut
eivät tässä vaiheessa edenneet.
Kuitenkin, vaikka olen jonkin verran synkistellyt tässä yhteydessä,
pitää muistaa se, että jos me katsomme
Suomen kilpailukykyä, niin Suomen kilpailukyky on kuitenkin
kärkiryhmässä, vaikka se on jonkin verran
pudonnut, ja jos me katsomme muita menestyksen mittareita, niin Suomi
on kuitenkin useissa menestyksen mittareissa maailman kymmenen parhaan
maan joukossa. Eli vaikka haasteet ovat kovat, niin tässä suhteessa
kuitenkin meidän lähtökohtatilanteemme
on varsin hyvä. Ja tietysti tässä tilanteessa erittäin
tärkeätä on se, että kaiken
kaikkiaan hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää,
jotta sosiaalinen eriarvoisuus ei kasva, ja sen pohja on ainoastaan
terve talous.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin
hyvänä sitä, että on tiettyjä keskeisiä painopistealueita
tuossa kehyspäätöksessä. Yksi niistä on
ICT-sektorin kehittäminen ja se, että Suomen pitää olla
ICT-sektorilla kärkimaa. Tärkeätä on
myöskin se, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa
edetään, ja erittäin suuria odotuksia
valiokunnalla on myöskin siihen, että kohtuuhintaista
vuokra-asuntotuotantoa voidaan erityisesti pääkaupunkiseudulla
lisätä, ja tietysti tässä täytyy
vedota nimenomaan kuntiin, jotta ne riittävästi
kaavoittavat maata, jotta tuotantoa voidaan tosiasiassa tehdä.
Arvoisa puhemies! Yksi keskeisiä ratkaisuja kehyspäätöksen
yhteydessä oli yhteisöverokannan tuntuva 4,5 prosenttiyksikön
alentaminen. Tällä kyetään aidosti
vauhdittamaan investointeja. Yritykselle jää kassaan
enemmän rahaa, jotka voidaan käyttää investointeihin.
Tosin se edellyttää myöskin sitä,
että yrityksellä on riittävästi ideoita,
mihinkä nuo rahat voidaan investoida. Tärkeätä tässä ratkaisussa
on myöskin se, että yrityksillä on tietty
mahdollisuus valita, missä maassa ne näyttävät
voittoa, ja alhainen verokanta merkitsee sitä, että yritykset
voivat hyvinkin valita Suomen siksi maaksi, jossa ne näyttävät tuloksensa,
ja myöskin tässä tilanteessa verotulot
tulevat Suomen valtiolle eivätkä jollekin muulle
valtiolle.
Tarkastusvaliokunta oli arvostellut valtioneuvoston päätöksentekoa
veroratkaisujen osalta ja nimenomaan tietoperustan riittävyyttä.
Valtiovarainvaliokunta on selvittänyt myöskin
tätä asiaa huolellisesti, ja täytyy sanoa,
että mitä tulee niihin laskelmiin, jotka olivat
ministereitten käytettävissä, niin ne
perustuivat verojaoston käytössä oleviin
mikrosimulointimalleihin, joita on käytetty toistuvasti
myöskin hallitusneuvottelujen yhteydessä, ja tältä osin
täytyy sanoa, että tietoperusta oli mielestämme
varsin asianmukainen.
Mitä tulee sitten laskelmiin, niin yleensä käytetään
staattisia vaikutuksia. Tämä malli antaa staattiset
vaikutukset. On myöskin keskusteltu siitä, että kun
yhteisöveron alennuksen osalta oli otettu huomioon myöskin
dynaamiset vaikutukset, oliko sille riittävää tietoperustaa.
Tältä osin täytyy sanoa, että Vatt
oli tehnyt valtioneuvostolle muistion, johonka arvio perustui. Vattin
arvio oli, että tuo dynaaminen vaikutus olisi 70 prosenttia,
ja harkinnan jälkeen valtioneuvosto päätyi
50 prosenttiin.
Vielä täytyy korostaa sitä, että sinänsä ne
ratkaisut, joita yhteisöverotuksen osalta tehtiin, eivät
olleet uusia. Nimittäin Martti Hetemäen johdolla
oli toiminut verotuksen kehittämistyöryhmä ennen
viime eduskuntavaaleja. Siitä oli käyty kattava
keskustelu ja siinä oli oikeastaan avattu kaikki ne elementit,
jotka olivat olennaisia tuon veroratkaisun tekemisen kannalta. Kuitenkin
kaiken kaikkiaan valtiovarainvaliokunta korostaa sitä,
että kun käytetään tiettyjä laskelmia, niin
pitäisi olla johdonmukainen, käyttää joko dynaamisia
laskelmia tai staattisia laskelmia, koska silloin budjetin läpinäkyvyys
on selvästi parempi, ja tätä johdonmukaisuutta
valtiovarainvaliokunta kaipaa.
Sitten valtiovarainvaliokunta kiinnittää myöskin
huomiota siihen, että ministereitten esikunnat ovat kasvaneet
viime aikoina, ja erittäin tärkeätä on
se, että jatkossa pidetään huolta siitä, että virkamiesten
ja ministereitten tiedonkulku on esteetöntä ja
että virkamiehet nimenomaan ovat suoraan päätöksentekijöitten
kanssa yhteydessä, esittävät näkemyksensä ministereille,
ja tällä tavalla pidetään huolta
siitä, että ei ole sellaista suodattavaa elementtiä välissä,
joka vaikuttaisi siihen, että tieto ei välttämättä menisi
oikeassa muodossa perille.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta erityisesti korostaa
viennin edistämistä tässä tilanteessa,
jossa meidän kauppataseemme on kääntynyt
huonompaan suuntaan. Tärkeätä on — mitä hallitus
tekee — se, että aloittavien ja kasvavien yritysten
mahdollisuuksia saada riskipääomaa parannetaan.
Se on erittäin tärkeätä. Sen
lisäksi täytyy todeta, että tärkeätä on
myöskin se, että panostetaan hallituksen toimenpiteillä ja myötävaikutuksella
maltillisen palkkaratkaisun syntymiseen. Jos me katsomme Suomen
viennin kilpailukykyä suhteessa Saksaan ja Ruotsiin, jotka
ovat meille tärkeitä kilpailijamaita, niin nimenomaan
tässä suhteessa maltillinen palkkaratkaisu on
yksi avainkysymyksiä. Mutta sen lisäksi panostaa
pitää myöskin pk-yrityksiin, jotta ne uskaltavat
mennä kansainvälisille markkinoille, ja siihen,
että meillä syntyy uusia keksintöjä ja uusia
tuotteita. Ja viennin edistämiseen pitää panostaa
riittävästi siten, että Finpron resurssit
ovat riittäviä ja että yritykset uskaltavat
vientiponnistusten avulla mennä toisille markkinoille.
Mikä on erittäin hyvä, minkä hallitus
myöskin tekee, on se, että kun nämä uudet
risteilijäalukset nyt tehdään Ranskassa,
kaksi kappaletta, niin perustetaan sinne toimisto, jota suomalaiset
alihankkijat voivat käyttää hyväksi
niin, että alihankkijoitten rooli näitten laivojen
tuotannossa säilyisi korkealla tasolla.
Kun meillä Suomessa ilmapiiri yrittäjyydelle tänä päivänä ei
ole välttämättä kovin hyvä,
niin on tärkeätä, että ilmapiirin
parantamiseen panostetaan ja että poliittinen viestintä myöskin
olisi sellaista, että todetaan, että arvostetaan
yrittäjyyttä ja sitä, että luodaan
työpaikkoja.
On tiettyjä sektoreita, joita valtiovarainvaliokunta
pitää tärkeinä, jonne erityisesti
pitäisi panostaa, koska niissä on vahvaa potentiaalia.
Niitä ovat cleantech-tuotteet, lääketieteellinen
teknologia, ohjelmistot ja pelit sekä kaivannaisteollisuuteen
liittyvä jatkojalostustuotanto ja myöskin robotisaatio.
Meillä on hyvät edellytykset siinä, mutta
kaikkein kehittyneimmät robotit tänä päivänä usein
tehdään Yhdysvalloissa. Ne voitaisiin tehdä myöskin
Suomessa. Mutta ei saa myöskään unohtaa
perinteisiä teollisuudenaloja, ja tältä osin
telakka- ja meriteollisuus ovat tärkeitä myöskin
meidän vientimme kannalta, ja metsäteollisuuden
uudistaminen on meillä erittäin suuri haaste.
Valtiovarainvaliokunta on budjettimietinnöissä ja
myöskin rahassa erityisesti arvostanut Venäjän
markkinoita, Venäjän markkinoitten kehittämistä ja
sinne panostamista, koska uskomme siihen, että Venäjän
kysyntä on erittäin tärkeässä asemassa
Suomen talouden kehittymisessä.
Mitä tulee tutkimukseen, niin se on tärkeätä, jotta
uutta tuotantoa syntyy. Tavoitteena valtioneuvostolla on edelleen
4 prosentin bkt-osuus, mutta jos me katsomme todellisia lukuja,
tältä osin täytyy todeta, että valtion
tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on 2 miljardia
euroa vuonna 2013, mikä on reaaliarvoltaan 5,5 prosenttia
vähemmän kuin vuonna 2012. Kun me katsomme kehyksiä,
niin panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen pienenee edelleen,
mikä tarkoittaa sitä, että rahat täytyy
käyttää ehdottomasti tehokkaammin ja
vaikuttavammin. (Mauri Pekkarinen: Rehellistä puhetta!)
Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin
sektoritutkimuslaitoksiin, ja nythän tuossa kehyspäätöksessä oli
tehty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimuksen
osalta 30 miljoonan euron säästö, ja
tältä osin valiokunta katsoo, että valtioneuvoston
piirissä on syytä miettiä vielä tuota
säästön suuruutta ja katsoa, voitaisiinko sosiaali-
ja terveysministeriön kehyksen sisällä ainakin
osa näistä rahoista ottaa muualta ja sillä tavalla
pyrkiä pitämään huolta siitä,
että nämä säästöt
eivät ainakaan vaikuttaisi laitosten lakisääteisiin
tehtäviin ja niistä voitaisiin pitää huolta,
mutta uudelleenarviointi tältä osin on vielä valtioneuvostossa
mielestämme paikallaan.
Mitä tulee nuorten yhteiskuntatakuuseen, niin se on
ehkä tämän hallituksen keskeisin hanke,
ja tärkeätä on se, että pidämme
huolta siitä, että meillä ei ole syrjäytyneitä nuoria.
Kuluvalle vuodelle on panostettu 60 miljoonaa euroa tähän nuorten
yhteiskuntatakuuseen ja sen lisäksi kehyspäätöksessä osoitetaan
lisärahoitusta oppisopimuskoulutukseen, työssäoppimisen
kehittämiseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Kuitenkin
täytyy sanoa, että valiokunta on erittäin huolissaan
nuorisotakuun tehokkaasta toteutumisesta. Tältä osin
täytyy sanoa, että te-toimistojen resurssitarve
ei oikeastaan vastaa tilannetta, ja täytyy sanoa, että kun
nuoret menevät te-toimistoihin, niin heille tehdään
työllistymissuunnitelma, mutta prosessi ei saa päättyä siihen
työllistymissuunnitelmaan, vaan aidosti näille
nuorille pitää jonkun etsiä määräajassa
työ- tai koulutuspaikkaa tai muuta vastaavaa toimintaa,
jolla syrjäytyminen konkreettisesti ehkäistään.
Mitä tulee liikenneverkon rahoitukseen, niin viime
syksynähän käytiin värikäs
keskustelu siitä, voidaanko liikennepoliittinen selonteko
toteuttaa käytännössä. Nyt kehysriihen
yhteydessä valtioneuvosto täsmensi linjauksia
ja antoi lisärahoitusta 113 miljoonaa euroa ensi vuodelle
ja 58 miljoonaa euroa vuodelle 2015, ja tällä nyt
voidaan turvata se, että kaikki liikennehankkeet, joita
tuossa selonteossa on, voidaan käynnistää ja myöskin
käynnissä olevat hankkeet voidaan viedä loppuun.
Tämä on hyvä, että tältä osin
on syntynyt tällainen ratkaisu.
Erityisesti haluan sitten korostaa vielä sitä, että mitä tulee
perusväylänpidon rahoitukseen, niin tuo rahoitus
on varsin niukka, ja valiokunta suhtautuu myönteisesti
siihen, että vuodesta 2016 alkaen siirretään
100 miljoonaa euroa liikenneverkon pieniin investointeihin. Tosin
tältäkin osin täytyy muistuttaa, että säästöpäätösten jälkeen
tuo summa ei ole enää 100 miljoonaa euroa vaan
80 miljoonaa euroa. Kehyspäätöksessä on
mukana myöskin raskaan liikenteen kaluston sallittuja enimmäismassoja
ja -mittoja korottava kannanotto, ja valtioneuvostohan tältä osin
on tehnyt päätöksen.
Mitä rahoitukseen tulee, niin tarkoitus on suunnata
10—15 miljoonan euron lisärahoitus näihin
hankkeisiin, ja täytyy sanoa, että summahan on
varsin pieni, ja jotta väylät voidaan näille massoille
ja mitoille avata, niin tarvittaisiin olennaisesti suurempi rahoitus.
Kuitenkin tärkeätä on se, että pidetään
huolta siitä, että ei käytetä niitä rahoja,
joita olisi käytettävissä perusväylänpitoon
ja näihin tärkeisiin pieniin hankkeisiin, tähän
kohteeseen.
On tärkeätä ja valtiovarainvaliokunta
katsoo, että valtioneuvoston piirissä on nyt katsottava
aikataulu, mitkä väylät voidaan avata
näillä mitoilla ja painoilla, ja katsotaan aikataulu,
jotta voidaan sitten varautua liikenteenharjoittajien toimesta sellaisen
kaluston hankintaan, joka on tarkoituksenmukainen näille
väylille. (Kari Rajamäki: Arvioikaa uudelleen!) — Eli
arvioidaan uudestaan vielä sitten kaiken kaikkiaan, että on selkeä suunnitelma,
ja katsotaan, miten suunnitelma voidaan tosiasiallisesti realistisesti
panna täytäntöön.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti kahdesta asiasta.
Ensinnäkin mitä tulee kuntauudistukseen, niin
sitä ei käsitellä lainkaan tuossa kehysratkaisussa,
ja kaiken kaikkiaan, mitä tulee esimerkiksi kuntajakolakiin,
niin siinä taloudellisia vaikutuksia ei ole kovinkaan huolellisesti
arvioitu. Ne ovat hyvin yleisellä tasolla.
Kun sitten katsotaan kuntien rahoitusta, niin valtioneuvosto
kohdistaa melko suuria säästöjä kuntien
rahoitukseen. Vuosina 2014—17 säästöt ovat
kuntien osalta 892 miljoonaa euroa, ja jos katsotaan koko ajalta,
(Puhemies koputtaa) valtionosuuksien vähennykset ovat vuoden
2015 tasolla yhteensä 1 131 miljoonaa euroa. Eli
kunnilla on erittäin suuria haasteita, ja se tarkoittaa
sitä, että kuntatalous tulee säilymään
alijäämäisenä. Tästä syystä kuntauudistus
on erittäin tärkeätä, mutta
valiokunta painottaa sitä, että kuntauudistus
ei saa olla pelkästään hallinnollinen
uudistus vaan sen pitää koskea myöskin
sitten tuotantoa, palveluita, jotta pidetään huolta
siitä, että kaikilla on kunnalliset palvelut saatavissa
mutta ne tuotetaan niin tehokkaasti, että se kestävyysvaje, (Puhemies
koputtaa) joka tässä yhteiskunnassa on, voidaan
kuroa umpeen.
Arvoisa puhemies! Vielä kaksi asiaa, joihinka valiokunta
kiinnittää huomiota. Vuoden 2015 jälkeen
puolustusjärjestelmän toimivuus pitää arvioida,
jotta rahoitus on riittävää. Ja myöskin
lastensairaala: valiokunta pitää tärkeänä sitä,
että kun Suomi täyttää 100 vuotta,
siinä yhteydessä Helsingissä olisi uusi
lastensairaala, jossa me voimme pitää omasta nuorisostamme
hyvää huolta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viime vuosina emme ole kuulleet montaa ilouutista
taloudesta. Valitettavasti emme kuule niitä tänäänkään. Viime
viikolla Tilastokeskus julkaisi tuoreimmat arvionsa Suomen talouden
kehityksestä. Viimeisen vuoden aikana bruttokansantuotteemme on
laskenut yli kaksi prosenttia. Suomen Pankin eilen julkistaman ennusteen
mukaan alamäki jatkuu yhä.
Bruttokansantuotteesta puhuttaessa kysymys ei ole vain numeroista.
Kysymys on suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista.
Hälyttävää on, ettemme ole vieläkään
saavuttaneet sitä hyvinvoinnin tasoa, joka meillä oli
ennen finanssikriisiä 2008.
Maailmaa riivaava talouskriisi on yllättänyt meidät
kaikki syvyydellään ja laajuudellaan. Kyse ei
ole perinteisestä suhdannekriisistä, josta selviäisimme
siirtelemällä miljoonia budjettimomentilta toiselle
tai tekemällä säästöjä ja
veronkorotuksia. Jotta voimme turvata sen, mikä Suomessa
on hyvää, on osattava katsoa eteenpäin
ja uudistua. Suomi nousee, kun onnistumme vahvistamaan suomalaisen
työn ja tuotteiden menekkiä maailmalla, lisäämään
työn tekemistä sekä järjestämään
hyvinvointipalvelut nykyistä fiksummin. Tämän
työn on jatkuttava yli vaalikausien, yli poliittisten linjojen,
kuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen
vetosi. Tämä edellyttää meiltä yhteistä rakentamista
repimisen sijaan, ennakkoluulottomuutta ehdottomuuksien sijaan.
Tämä edellyttää myös
suomalaisille antamamme hyvinvointilupauksen asettamista kaikkien
muiden vaalilupausten edelle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää kaikilta
osapuolilta valmiutta rakentaa suomalaisille uutta työtä ja
hyvinvointia sekä tulevaisuutta myös seuraaville
sukupolville. Tämä koskee niin hallituspuolueita,
oppositiopuolueita kuin myös työmarkkinajärjestöjä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös antaa
hyvän perustan rakennustyölle. Työllistävä yritysverouudistus,
pienituloisten ansiotuloveronkevennykset, osatyökykyisten
työllistämispaketti, kotitalousvähennyksen
korottaminen, nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen vauhdittaminen
ja pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön kannustaminen
joustavalla hoitorahalla muodostavat kehyspäätökseen
johtoajatuksen, joka kertoo, että hallitus uskoo vahvasti
suomalaiseen työhön. Mutta rakennettavaa riittää vielä myös
tuleville vuosille.
Erityisesti on kannettava huolta pitkän aikavälin
kasvun edellytyksistä. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa
mietinnössään, on huolestuttavaa, että tutkimus-
ja kehitystoimintaan ohjatut panostukset ovat pienenemässä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä näkee välttämättömäksi,
että tutkimus- ja kehitysrahoituksessa pyritään
määrätietoisesti neljän prosentin
tasoon bruttokansantuotteesta. (Markku Rossi: Silti vain leikataan!)
Pihistäminen panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen
on Suomen kaltaiselle osaamisintensiiviselle kansantaloudelle
tuhon tie. On satsattava siihen, että tutkimustyön
tulokset saadaan valjastettua kansainvälisesti menestyviksi tuotteiksi,
jotka synnyttävät Suomeen uutta kasvua ja työtä.
Kotimaan markkinat eivät yksin kasvuun riitä.
Meillä on paljon nousevia aloja, mistä ammentaa.
Esimerkiksi cleantechin, peliteollisuuden tai energiateollisuuden
saralla Suomella on loistavia mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja
teknologioiden edelläkävijäksi. Erityisen
kiitoksen tulevaisuustyöstä haluamme antaa ministeri
Vapaavuorelle kutsusta kaikille eduskuntapuolueille ryhtyä yhdessä kartoittamaan
energiaratkaisuja ja alan menestysvaltteja tuleville vuosikymmenille.
Arvoisa puhemies! Kitkuttelua tai ei — kokoonpanostaan
monesti kritisoitu hallitus on rakentanut Suomea ison askeleen eteenpäin.
Tärkeintä tässä kehyspäätöksessä on
tulevaisuudenuskoa luova kokonaisuus, ja se ei ole vähän
se. Hallitus on rakentanut Suomelle pohjan ponnistaa. Syksyllä on
työmarkkinaosapuolten vuoro näyttää kyntensä.
Rakennustalkoiden hengessä toivomme sellaista työmarkkinaratkaisua,
jossa ostovoima ja kilpailukyky lyövät kättä,
ratkaisua, joka lisää Suomessa tehdyn työn
määrää.
Myös hallituksen on katsottava eteenpäin. Myönteisimmätkään
kasvuennusteet eivät vielä lupaa kovin ruusuista
huomista. On selvää, että hallituksen
tulee ylläpitää jatkuvaa valmiutta uusien
työtä ja kasvua tukevien päätösten
tekemiseen. Työllistävää verouudistusta
tulee jatkaa, yritysten lainansaanti on saatava rullaamaan, suomalaisen
työn kilpailukyvyn rapautuminen on pysäytettävä,
työnteon on oltava aina kannattavaa. Onneksi käsissämme
olevan kehyspäätöksen pohjalta on hieman
helpompi ponnistaa myös kohti tulevia haasteita.
Heli Paasio /sd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kestävyysvaje, talouden
rakennemuutos, vaikea suhdannetilanne, eriarvoisuuden vähentäminen
sekä työllisyyden parantaminen — siinä haasteita
tämän kehysmietinnön taustalla. Epävarmoista
ja -vakaista oloista huolimatta hallitus ei ole antanut
periksi vaan on kyennyt tekemään kasvua ja työllisyyttä tukevia
ratkaisuja sekä toimia, joilla Suomen kilpailukykyä parannetaan.
Julkisen talouden sopeutustoimien lisäksi on panostettava kasvuun
ja rakenteellisiin uudistuksiin. Jo tehtyjen toimenpiteiden suunta
on oikea, ja hallituksen painotuksista näkee, että ketään
ei päästetä syrjäytymään.
Sosialidemokraatit ovat huolissaan pitkittyvän taantuman
vaikutuksista sosiaaliseen kehitykseen. Nykyinen hallitus on tehnyt
lukuisia päätöksiä, joilla eriarvoisuuden
lisääntymistä on ehkäisty. Sosiaalista
eriarvoisuutta ja tuloerojen kasvua ehkäisevää talous-,
vero-, työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa
on jatkettava. Kesän budjettiriihessä on syytä tehdä lisää elvytystoimia
ja vahva työllisyyspaketti.
Tämän vuoden alusta käynnistynyt
nuorten yhteiskuntatakuu on meille tärkeä hanke,
ja hallituksella on oltava valmiuksia tehostaa sen toimia. Nyt sitä vahvistetaan
erityisesti lisäpanostuksilla oppisopimuskoulutukseen,
työssäoppimisen kehittämiseen ja ammatilliseen
peruskoulutukseen.
Kehyspäätöksessä tuetaan
myös yritystoimintaa ja elinkeinoelämää monella
tapaa. Nyt työnantajilta onkin lupa odottaa aitoja työllisyystekoja.
Yhdenkin nuoren palkkaaminen on yhteiskuntavastuullinen teko ja
investointi tulevaisuuteen.
Työn tarjonnan ja kysynnän lisääminen
on olennaista. Työllistymistä helpotetaan purkamalla
kannustinloukkuja. Työn ja perhe-elämän
yhteensovittamista edistetään ja asuntopolitiikan uudistus
käynnistetään.
Asuntopolitiikalla pitää edistää kohtuuhintaista
asumista, työmarkkinoiden toimivuutta ja kaikkien väestöryhmien
mahdollisuuksia elämäntilanteeseen sopivaan asumiseen.
Tavoitteena on erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattu vuokra-asuntotuotannon
lisääminen. Myös erityisryhmille tarvitaan
lisää asuntoja eri puolilla Suomea, jotta kyetään
vastaamaan muun muassa ikääntyneiden ja kehitysvammaisten
asumisen kehittämisen haasteisiin.
Eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuus on heikentynyt
erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden suhteen.
Kuntapuolen uudistuksessa tulee aidosti kehittää palveluita
ja parantaa niiden tuottavuutta. Vaikka kehyspäätöksen
suurimmat menosäästöt kohdentuvatkin
kuntasektorille, on muistettava myös kuntataloutta parantavat
toimet muun muassa verotulomenetysten kompensoimiseksi ja jäteveron
tuoton ohjaamiseksi kunnille.
Vaikeinakin talouden aikoina on vahvistettava ennalta ehkäiseviä toimia.
Niillä voidaan hillitä julkisten menojen kasvua
tulevaisuudessa ja siten saada nyt panostettu euro moninkertaisesti takaisin
taloudellisena säästönä, inhimillisestä puolesta
puhumattakaan.
Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksellä vahvistetaan
teollisuuden ja muiden yritysten toimintaedellytyksiä. Äärettömän
tärkeää on myös sitoutuminen
telakka- ja meriteollisuuden uudistumiseen. Osana rikkidirektiivin
kustannusten kompensointia suunnataan panostuksia LNG-infrastruktuurin
rakentamiseen. Myös yhteisöveron laskulla pyritään
vahvistamaan yritysten investointeja ja luomaan työpaikkoja
sekä vauhdittamaan siten talouskasvua. Kasvuyrittäjyyden
tukemiseksi käynnistetään mittava kasvurahoitusohjelma
pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi. Lisäksi
Tekesin valtuuksia kasvatetaan ja Teollisuussijoituksen pääomitusta
vahvistetaan.
On hyvä asia, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta
koulutuksen laadusta, koulutuspaikkojen riittävyydestä sekä rahoituksesta
huolehditaan. Liikennehankkeitten läpivientiä tehostetaan
ja liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet käynnistetään
tällä hallituskaudella. Lastensairaalan perustamiskustannuksiin
varattiin määräraha, joka mahdollistaa
sairaalan rakentamisen.
Arvoisa puhemies! Selonteko on vain osa laajempaa menettelyä.
Tulevat lakiesitykset ja talousarviokäsittelyt avaavat
yksityiskohtaisemmin kokonaisuutta. Ratkaisujen tulee olla kokonaisuudeltaan
työtä ja oikeudenmukaisuutta edistäviä.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen
kehysratkaisua.
Maria Lohela /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Herra puhemies! Hallitus on kompuroinut kehyspäätöksessäkin.
Oli ongelmia tiedotuksen kanssa, osinkoverofarssi ja lopuksi kummasteltiin
hallituksen tapaa huomioida vain yhteisöveron laskun dynaamiset
vaikutukset — tämä kaikki ennen kuin
päästiin itse asiaan eli päätösten
sisältöön. Näin ei voi jatkua.
Hallituksen on parannettava otettaan ja valmisteltava esityksensä selvästi
nykyistä paremmin. Sen te olette velkaa kansalaisille.
Hallitus on toki tehnyt joukon hyviäkin päätöksiä,
joista voi mainita panostukset LNG-terminaaliin ja opintotuen sitomisen
indeksiin, mutta monessa kohtaa on parantamisen varaa. Nämä puutteet
on dokumentoitu yksityiskohtaisesti perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa
jättämään kehysvastalauseeseen.
Mutta se haukuista ja kehuista. Esittelen seuraavaksi keskeisiä kohtia
perussuomalaisten kehysvaihtoehdosta.
Vaihtoehtomme perustuu viiden paketin ohjelmaan. Siihen kuuluvat
kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipaketti.
Kasvupakettimme kantava voima on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön.
Uusimpien arvioiden mukaan valtiontalouden tasapaino ei parane vaan heikkenee.
Odotukset ovat olleet liian optimistisia. Tämän
takia sopeutamme hallitusta vähemmän kehyskauden
alkupuolella, mutta kiristämme tahtia kehyksen loppuvuosina.
Tällöin kehyskauden lopussa valtionvelka olisi
hallituksen esittämää vaihtoehtoa alhaisempi.
Talouden ja hyvinvoinnin kohentamisessa keskeistä on
työllisyys. Porrastaisimme eläkemaksuja niin,
että yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja
laskettaisiin, ja tämä kompensoitaisiin korottamalla
korkeamman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja.
Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavammaksi,
jolloin työkyvyttömyyseläkkeellä olevan
olisi aina taloudellisesti kannattavaa tehdä myös
osa-aikaista työtä. Loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän
yli 55-vuotiaille alanvaihtajille sekä kannustaisimme työurien
pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla.
Oppisopimuskoulutusjärjestelmää tulee
kehittää edelleen siten, että siitä tulee todellinen,
tehokkaampi väylä työelämään.
(Jukka Gustafsson: Näinhän toimitaan!)
Yhteisöveron siirtäisimme 22 prosentin tasolle,
kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Tukisimme erityisesti pk-yritysten
kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla
arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajaa, toteuttamalla
työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen
yhteisöverotuksen sekä nostamalla hallitusta enemmän
kotitalousvähennyksen määrää.
Osinkoverotusta uudistaisimme hallitusta oikeudenmukaisemmin ja
kasvua paremmin tukien, sillä verottaisimme pieniä osinkoja
hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.
Veropakettiimme kuuluu myös arvonlisäveron
alennus 1 prosenttiyksiköllä. Rahoittaisimme arvonlisäveron
alennuksen palauttamalla Kela-maksu yksityiselle sektorille. Nämä kaksi yksityiskohtaa
ovat toisiinsa sidottu kokonaisuus, eli ei ole yhtä ilman
toista. Hallitusten esitysten vaikutusarvioiden mukaan tällä tavalla
keräisimme valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa enemmän
tuloja sekä parantaisimme työllisyyttä noin
5 000 hengellä.
Energiapakettimme tarkoituksena on saada vaihtotase, vientisektorin
kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon energiapolitiikkaa
järkeistämällä. Kohentaisimme
vientisektorin kilpailukykyä alentamalla yhteensä 400
miljoonalla eurolla energiaveroja. Verotusta sekä tuki-
ja lupapolitiikkaa järkeistämällä parantaisimme
kotimaisen energian, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa suhteessa
kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan.
Herra puhemies! Haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Perussuomalaisten
mielestä kuntien valtionosuuksia pitää lisätä,
ei leikata. Vanhuspalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveystyöhön
varaisimme yhteensä 100 miljoonaa euroa hallitusta enemmän
ja omaishoidon tukeen tekisimme tasokorotuksen. Hallitusohjelmassakin
luvatun asumistukiuudistuksen taas tekisimme jo ensi vuonna, niin
myös lapsilisien indeksikorotukset.
Vaikeat ajat vaativat yhteistyötä, rohkeita
ja pitkäjänteisiä ratkaisuja poukkoilemisen
ja ennakoimattomuuden sijaan.
Herra puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy
valiokunnan mietintöön sisältyvän
vastalauseen 1 mukaisen kannanoton.
Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolissani Suomesta.
Huono taloudellinen tilanne on vienyt maamme taantumaan, ja työttömyys
on kasvanut nopeasti. Vaihtotaseemme kertoo, että kansakuntamme
velkaantuu. Hallitus ei saavuta itse asettamiaan tavoitteita. Eilisen
Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen julkinen velka nousee jopa 62
prosenttiin bkt:stä vuonna 2015. Ongelmia on siirretty
kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan
hallituksen ratkottaviksi. Velkaelvytys ei ole mahdollista, koska
syömävelkaa syntyy koko ajan. Meillä kaikilla
päättäjillä on nyt peiliin katsomisen
paikka.
Kun yrityksessä on taloudellisia vaikeuksia ja tulos
tappiolla, mietitään ainakin kolmea asiaa, ensinnäkin
myynnin lisäämistä eli valtion budjetissa
verotulojen kasvattamista talouskasvun avulla, toiseksi rakenteen
saneerausta eli keskittymistä perustehtäviin — rakenneuudistuksiin keskustan
eduskuntaryhmä on esittänyt oman vaihtoehtonsa
jo viime syksynä — ja kolmanneksi taseen saamista
paremmin töihin. (Kari Uotila: Eläkeiän
nosto!) Tästä hieman enemmän.
Tavoitteena tulee olla 200 000 uutta työpaikkaa.
En ole kuullut tässä salissa juurikaan keskustelua
siitä, miten saisimme valtion taseen eli omaisuuden paremmin
töihin työpaikkojen luomiseksi. Elvytystä voidaan
tehdä ilman velan lisäämistäkin.
Keskusta on esittänyt työpaikkojen synnyttämisen
vauhdittajaksi yli 3 miljardin euron kasvurahastoa. Yksi suurimmista
pullonkauloista uusien työpaikkojen luomisessa kilpailukykymme
ohella on rahoitus. Yritykset tarvitsevat oman pääoman
ehtoista rahoitusta, niin sanottuja välirahoitusinstrumentteja
ja pankkilainaa. Kaikista näistä on pulaa.
Oman pääoman ja välirahoituksen puutteeseen
ratkaisumme on esittämämme rahasto. Finnveran
valtuuksien kasvattamisella voidaan auttaa pankkirahoituksen saamista.
Pankkirahoituksen puute on nyt uusien työpaikkojen syntymisen
ja kasvun esteenä. Vakavaraisuusvaatimukset ovat osaltaan
johtaneet rahoituksen kiristymiseen.
Arvoisa puhemies! Uskommeko enää suomalaiseen
työhön? Tämä kysymys on pakko
kysyä hallituksen vähentäessä tutkimus-,
kehitys- ja innovaatiomenoja. Siemenperunoita ei saisi syödä. Seuraavan
kerran usko suomalaiseen työhön ja kilpailukykyyn
punnitaan hallituksen budjettiriihessä ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa.
Työmarkkinaneuvotteluissa tulisi löytää yhteinen
sävel pitkäaikaisen maltillisen sopimuksen solmimiseksi.
Vetoan osapuoliin ja hallitukseen myös työuraratkaisun
puolesta. Sekin on asia, jota ei voi jättää tekemättä.
Hallituksen on taas tehtävä budjettiriihessä lukuisia
päätöksiä työllisyyden edistämiseksi
ja talouspolitiikan kurssin muuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Loppuun vielä muutamia poimintoja.
Kasvurahaston avulla ja vihreän talouden kunnianhimon
tasoa nostamalla vaihtotase ja työllisyys korjaantuvat.
Uskon, että Suomi voi olla vuonna 2030 öljyvapaa
maa ja kotimaisen uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttia sähkön
ja lämmön tuotannosta.
Valtion infra Oy:n perustamista on vietävä määrätietoisesti
eteenpäin julkisten investointien vauhdittamiseksi. Julkisten
investointien ajoituksella voidaan torjua lamaa. Esimerkiksi homekouluja
voidaan korjata edullisemmin taloudellisessa taantumassa.
Työttömän aktivoimiseksi olemme ehdottaneet
300 euron työttömyysturvan suojaosaa. Naisvaltaisten
alojen työllistämisen esteenä oleva vanhemmuuden
kustannusten jakaantuminen on korjattava oikeudenmukaiseksi. Työllistäminen
on tapahtunut pääasiassa pienissä ja
keskisuurissa yrityksissä. Yhteisöveron alennusta
keskusta tukee, mutta kasvanut verokuilu osakeyhtiöiden
ja henkilöyhtiöiden välillä on
korjattava.
Oppisopimuskoulutukseen tarvitaan reformi. Varsinkin pienet
yritykset pitävät nykyistä järjestelmää aivan
liian byrokraattisena ja kalliina. Itse käytin 90-luvulla
muuntokoulutusta. Uskon sen toimivan hyvin tässäkin
teollisessa rakennemuutoksessa.
Kävin perjantaina pitkän keskustelun yrittäjän
kanssa, jolla on tuhansia työntekijöitä.
Hän kertoi kokeilleensa, miten nuorisotakuu toimii käytännössä.
Hän sanoi, että byrokratiaa ei voinut hoitaa sähköisesti
ja päätös kesti yli neljä viikkoa.
Ei yrittäjä jouda odottamaan työllistämiseen
liittyviä päätöksiä viikkokausia.
Hän tyrmäsi järjestelmän täysin.
Minkä ihmeen takia teemme selvistä asioista niin
vaikeita ja nuoret kärsivät?
Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa tarvitaan poikkeuksellista
yhteistyötä. Hallitus ei ole lukuisiin tarjouksiimme
tarttunut. Kaikesta huolimatta olemme tarvittaessa osaltamme mukana pääjohtaja
Liikasen peräänkuuluttamassa yhteistyössä Suomen
talouden tervehdyttämiseksi ja laajan yhteiskuntasopimuksen
löytämiseksi.
Kari Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viime päivinä on puhuttu
paljon tietovuodoista. Julkisuuteen vuoti esimerkiksi Kansainvälisen
valuuttarahaston sisäinen dokumentti, jossa IMF kertoo
tehneensä vakavia virheitä Kreikan tukipaketeissa.
IMF myöntää leikkauspolitiikan haitallisuuden
velkamaiden kansantalouksille. Tätä tosiasiaa
vasemmisto on pitänyt esillä jo vuosia. Lisäksi
IMF myöntää tehneensä liian
varovaisen arvion Kreikan bruttokansantuotteen kutistumisesta ja
työttömyyden kasvusta. Nämä olivat
seurauksia liian kovista leikkauksista. Hitaampi säästöohjelma
olisi IMF:n mukaan auttanut Kreikan taloutta, mutta se ei ollut
poliittisesti mahdollinen. Kysymys kuuluu nyt, onko meillä poliittista
tahtoa hitaampaan talouden tasapainottamisohjelmaan, joka meilläkin
olisi talouden pitkän aikavälin kannalta järkevämpää kuin
työllisyyttä ja talouskasvua hyydyttävä liian
tiukka leikkauslinja.
Arvoisa puhemies! Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.
On tunnustettava se, että kaksi vuotta sitten täysin
toisenlaiseen talouden tulevaisuusnäkymään
perustuneet talous- ja työllisyystavoitteet eivät
ole vaalikaudella toteutettavissa ilman vakavien vaurioiden aiheuttamista
pidemmän aikavälin kehitykselle. Työttömyyden
alentamistavoite, työllisyysastetavoite, alijäämän
pienentämistavoite ja ikävä kyllä myös velkaantumisen
taittamistavoite ovat karkaamassa. Syyt tavoitteiden karkaamisesta
eivät ole, kuten oppositio väittää,
hallituksen toimissa, vaan pitkittyneessä ja pahentuneessa
maailman ja erityisesti Euroopan talouden taantumassa. (Mauri Pekkarinen:
No niinpä tietysti!)
Taloudessa tarvitaan nyt pikaista elvytystä. Elvytystoimia
tarvitaan ensi vuoden budjettiin, mutta välittömästi
tarvitaan myös tälle vuodelle elvyttävä ja
työllistävä lisäbudjetti. Hyvä,
että valtiovarainministeri Urpilainen tämän
päivän Helsingin Sanomissa tätä lupailikin.
Työttömyyden kasvaessa valtion on investoitava
sellaisiin työllistäviin hankkeisiin, jotka olisivat
muutenkin lähitulevaisuudessa edessä. Näitä ovat
homekoulujen korjaaminen, muu korjausrakentaminen, raide- ja tieverkon
rakentaminen, vuokra-asuntotuotanto, ympäristötyöt
ja muuhun infraan satsaaminen. Tällaisia hankkeita on pitänyt
järkevinä myös valtiovarainministeriön ylijohtaja
Jukka Pekkarinen.
Tarvitaan rohkeutta myöntää leikkauspolitiikan
negatiiviset vaikutukset, kansantalouden sosiaalisten ongelmien
kasvamisesta puhumattakaan. Valtion ei tule pelotella kansalaisia
kestävyysvajeella, vaan tulee investoida hyvinvointiin
ja työllisyyteen.
Kestävyysvajeeseen on toki puututtava, sillä loputtomasti
emme voi lisätä velkaa. Rakenteellisia uudistuksia
tarvitaan, mutta niiden ajoittaminen on ratkaisevan tärkeää.
Ei saa tehdä nykyisessä taloustilanteessa toimia,
jotka pahentavat työttömyyttä, hidastavat
kasvua ja aiheuttavat sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden
lisääntymistä. Olemme tyytyväisiä mietinnön ponteen,
jossa edellytetään hallitusta kiinnittämään
vakavaa huomiota pitkittyvästä taantumasta johtuviin
sosiaalisiin ongelmiin eriarvoisuuden ja syrjäytymiskehityksen
pysäyttämiseksi ja työttömyyden
torjumiseksi.
Arvoisa puhemies! Lumet ovat tämänkin kevään
osalta sulaneet, mutta Rukan lumilta aikoinaan lähtenyt
eläkeiän nostoehdotus ei ole sulanut keskustan
tavoitteista. Keskusta nimittäin esittää vastalauseensa
ponnessa eläkeiän nostoa. Vasemmistoliiton mielestä työuria
ei pidennetä tehokkaimmin eikä oikeudenmukaisimmin
eläkeikää mekaanisesti nostamalla. Tärkeintä on keskittyä puuttumaan
keskeltä katkeaviin työuriin. Työn ja
perheen yhteensovittamista tulee helpottaa, jotta naisten asema
työmarkkinoilla paranee ja työurat pitenevät.
Miehillä keskeltä katkeavat työurat liittyvät
usein miesten huonoon terveyteen. Työurien pidentämiskeskustelussa
pitää muistaa sukupuolinäkökulma.
On pakko kysyä keskustalta, kuinka monta vuotta haluatte
eläkeikää nostettavan: Yhden vuoden,
kaksi vuotta vai enemmän? Lasketteko eliniänodotteen
kasvun työeläkejärjestelmän alusta,
60-luvun alkupuolelta, viimeisestä eläkeuudistuksesta
vai tästä eteenpäin? (Mauri Pekkarinen:
Nyt kannattaisi puhujan mennä asiaan!)
Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallisen vakauden ja työllisyyden
ja talouskasvun kannalta tuleva työmarkkinaratkaisu on
ensiarvoisen tärkeä. Hallituksella ei juurikaan
ole veroporkkanoita kauppatavarana, eikä vasemmistoliitto
muutoinkaan pidä parhaana hallituksen vastaantulokeinona
verotuloja pienentäviä veroratkaisuja. Sen sijaan
tulopoliittista kokonaisratkaisua hallitus voi edistää työelämän
laatua ja turvallisuutta parantamalla. Hallitus voi näyttää voimakkaan
vihreää valoa esimerkiksi työntekijöiden
ryhmäkanneoikeudelle tai nollasopimusten poistamiselle.
Meillä on aivan liian paljon työttömiä nuoria. Nykyinen
työelämä edellyttää monipuolisia
valmiuksia, ja siksi meille vasemmistoliitossa on tärkeää,
että varmistetaan nuorten työelämävalmiudet.
On parempi olla hankkimassa koulutusta kuin joutua nuorena työttömäksi.
Onkin hienoa, että työministeri Ihalainen tuki
tänään julkisuudessa vasemmistoliiton
ehdotusta oppivelvollisuusiän pidentämisestä.
(Ben Zyskowicz: Hän sanoi, että siitä ei
ole kyse!)
Osmo Soininvaara /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin piti olla hyvinvointivaltioitten
linnake maailmankaupassa. Meidän piti näyttää muille,
että menestyä voi tinkimättä yhteiskunnallisesta
tasa-arvosta ja sivistyksellisistä arvoista. Juuri tällä hetkellä Euroopan
esimerkki ei oikein taida vakuuttaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus
ja jopa nälkä ovat Euroopassa lisääntymässä.
Monessa maassa ollaan menettämässä kokonainen
sukupolvi työttömyydelle. Euroopan kehitys uhkaa
vaurioitua vuosikymmeniksi. Kaikki maat maailmassa kärsivät
vuoden 2008 talouskriisistä, mutta muut maanosat ovat siitä toipuneet.
Vain Eurooppa vajoaa yhä syvemmälle.
Vuoden 2008 rahamarkkinakriisi ja sitä seurannut eurokriisi
ovat maksaneet suomalaisille menetettynä tuotantona jo
yli 100 miljardia euroa. Summa kasvaa joka päivä noin
100 miljoonalla eurolla, ja vauhti vain kiihtyy. Tästä kärsivät
ihmiset ja yritykset, ja siitä kärsii verotulojen hiipumisen
kautta julkinen talous. Siksi budjettien laatiminen on niin vaikeata.
Kiitos edellisen vuosikymmenen hyvän politiikan, meillä ei
ole ollut kiirettä lyhytnäköisiin rajuihin
säästöihin, jotka ovat esimerkiksi Espanjassa
tuoneet sosiaalista kurjuutta mutta eivät ole juurikaan
tervehdyttäneet valtiontaloutta. Meillä on velanottokykyä ja
siten aikaa selvitä kriisistä tekemällä pitkävaikutteisia
taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Vaikka aikaa siis
on, sitä ei pidä tuhlata katselemalla, kuinka
hiekka valuu tiimalasissa.
1990-luvun laman jälkeen panimme tässä maassa
päättäväisesti asiat kuntoon,
mutta sen jälkeen valmius pitää hyvinvointivaltion
rakenteita ajan tasalla on heikentynyt. Melkein kaikissa taloutta
ja yhteiskuntaa mittaavissa kauneuskilpailuissa olemme sijoittuneet
kärkipäähän, mutta sijoitukset
ovat alkaneet pudota. Maailma muuttuu, ja yhteiskunnan pitäisi
muuttua sen mukana.
Euroopan unioni on arvioinut Suomen kestävyysvajeeksi
6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja pelkään,
että tämä arvio on parempi kuin valtiovarainministeriön
arvio. Se on siis 12 miljardia euroa vuodessa. Se on hirvittävän
paljon. Tämä vaje on yli kaksinkertainen EU-maiden
keskiarvoon nähden, ja se on selvästi suurempi
kuin Italian ja Ranskan ja jopa Espanjan kestävyysvajeet.
Sitä ei voi kuroa umpeen menoja leikkaamalla ja veroja
korottamalla, sillä hyvinvointivaltiosta ei sellaisen kuurin
jälkeen jäisi paljon jäljelle. Voisi
myös käydä kuten Espanjassa on käynyt:
kansa kyllä köyhtyisi, mutta valtio ei rikastuisi.
Aikaikkuna korjata vaje pitkäaikaisin uudistuksin uhkaa
sulkeutua. Tarvitsemme varsin nopeasti — siis nopeasti,
ei seuraavalla vaalikaudella — rakenteellisia uudistuksia,
sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät
sekä työn kysyntää että sen
tarjontaa. (Mauri Pekkarinen: Aivan oikein! — Ilkka Kanerva:
Erittäin hyvä puheenvuoro!) Tulisi päästä opintoihin
ilman tahdonvastaisia välivuosia, opinnoista pitäisi valmistua
nopeammin, asevelvollisuuden laajuutta ja kestoa pitäisi
supistaa, sairauseläkkeelle joutumista tulisi ehkäistä ja
eläkkeelle siirtymistä myöhentää ja
niin edelleen.
Ennen kaikkea tulisi parantaa huonosti tai vähän
koulutettujen ja osatyökykyisten työllisyyttä.
Suomessa on suhdanteista johtuen nyt jopa akateemista työttömyyttä,
mutta rakenteellinen pitkäaikainen ja vaikea työttömyys
kohdistuu lähes pelkästään matalasti
koulutettuihin. Työmarkkinamme syrjivät niitä,
joiden tuottavuus on alentunut esimerkiksi osaamiseen tai terveyteen liittyvien
puutteitten takia. Tässä olemme selvästi
muita Pohjoismaita huonompia.
On helpotettava ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämistä eikä työnnettävä työelämän
ulkopuolelle niitä, joiden tuottavuus ei riitä elämiseen
pelkkien ansiotulojen varassa.
On ehdotettu, että työurien pidentämiseksi mahdolliset
irtisanomiset tulisi kohdistaa nuoriin ennen ikääntyneitä.
Emme voi tätä kannattaa. Ikääntyneiden
työttömyys on tietysti ikävä asia,
mutta nuoren työttömyys voi syrjäyttää tämän
työelämän ulkopuolelle kymmeniksi vuosiksi.
Tuollainen sääntö myös lisäisi
entisestään ikääntyneiden syrjintää työhönotossa.
(Tuija Brax: Just näin!)
On erittäin valitettavaa, että kehysriihessä päätettiin
edelleen leikata kehitysyhteistyöstä. Vaikka leikkausta
paikataan ohjaamalla päästöhuutokauppatulot
kehitysyhteistyöhön, näyttää siltä,
että tämä ei riitä saavuttamaan
tärkeätä 0,7 prosentin tavoitetta. Erityisesti
vuoden 2015 kehitysmäärärahojen määrään
on palattava ensi vuoden budjettiriihessä.
Arvoisa puhemies! Moni ajattelee, että ilmastopolitiikasta
on syytä tinkiä laman oloissa. Asia on aivan päinvastoin.
Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton sanoi vuonna 2006
Tampereella, että ilmastopolitiikan edellyttämä teknologinen
murros tulee tuottamaan valtavasti taloudellista toimeliaisuutta
ja työpaikkoja. Keynesin mukaan laman aikana kannattaa
rakentaa vaikka pyramideja. Investoinnit ilmaston hyväksi
ovat paljon pyramideja parempi tapa ylläpitää työllisyyttä.
Lopuksi: Suomessa maksetaan runsaasti ympäristön
kannalta haitallisia tukia. Niistä valtaosa on verotukia.
Karsikaamme vaikka niitä!
Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):
Ärade talman! Vårt allra största
statsfinansiella problem kan enligt svenska riksdagsgruppens övertygelse
sammanfattas i tre ord: hållbarhetsunderskott, hållbarhetsunderskott
och hållbarhetsunderskott.
Det är klart att obalansen i statsfinanserna är allvarlig
också på kort sikt. Den fortsatta ekonomiska krisen
i euroområdet och globalt har satt käppar i hjulen
för regeringen då det gäller att uppnå balans
i statsfinanserna under denna valperiod. Som finansutskottet i sitt
betänkande konstaterar, lyckas regeringen på sin
höjd bryta skuldspiralen och vända den nedåt.
Allra allvarligast är ändå läget
på lite längre sikt. Här varierar kalkylerna
tyvärr på ett oroväckande sätt.
Enligt finansministeriets senaste beräkningar uppgår
hållbarhetsunderskottet till drygt 4 procent av BNP, vilket
motsvarar cirka 8 miljarder euro. EU-kommissionen varnar för
sin del för att det kan vara över 6 procent, vilket skulle
motsvara inte mindre än 12 miljarder.
Arvoisa puhemies! Perusongelmamme on siis luonteeltaan rakenteellinen
eikä suhdanneluonteinen. Valtiovarainvaliokunta hahmottelee
jälleen kerran tarvittavia toimenpiteitä, ja luettelo
ei ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkökulmasta
sisällä oikeastaan mitään uutta:
Työuria on pidennettävä sitä mukaa
kuin elinikä pitenee. Pelkästään
lakisääteisen eläkeiän ja todellisen
eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei riitä,
vaan työelämän aloittamista on aiennettava
koulutusta tehostamalla, pienten lasten vanhemmille on tarjottava
joustavampia työaikoja, jotta he voisivat työskennellä nykyistä enemmän,
työttömyyskausia työtä vaihdettaessa
on lyhennettävä ja sairauspoissaolojen suhteen
on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Tämä viesti saattaa kuulostaa kovalta, mutta itse
asiassa pikemminkin pehmeät menetelmät ovat tarpeen
työssäviihtymisen ja työhyvinvoinnin
lisäämiseksi. Mutta meidän on myös
puututtava niin sanottuihin kannustinloukkuihin, jotka nyt estävät
työttömiä ottamasta vastaan tarjottua työtä.
Kaikki tietävät, mitä on tehtävä,
mutta ruotsalainen eduskuntaryhmä vaatii nyt tekoja. Tarpeelliset
työelämän uudistukset on tietenkin valmisteltava
työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan välisenä kolmikantayhteistyönä.
Mutta on sanottava suoraan: millään osapuolella
ei voi olla veto-oikeutta kuinka kauan tahansa.
Ärade talman! En annan metod för att åtgärda hållbarhetsunderskottet är
att öka produktiviteten i arbetet, och då särskilt
i den offentliga sektorn. Kommunreformen måste leda till
en bättre ekonomi. Regeringens beslut om utredningsområden
måste utgå från detta, och kommunerna bör
stödjas i arbetet med att göra de rätta
sakerna så ekonomiskt som möjligt.
Redan en liten ökning av produktiviteten i den offentliga
sektorn får en stor gynnsam effekt på hållbarhetsunderskottet
i samhällsekonomin. Till exempel en samordning av datanäten
kan spara stora resurser.
Ärade talman! Finansutskottet fäster också i sitt
betänkande uppmärksamhet vid det riskabla i att
räkna med så kallade dynamiska effekter av skattereformer.
Det understryker osäkerhetsmomenten i de finanskalkyler
som görs. Däremot är dynamik precis vad
Finland behöver för att sätta fart på den
ekonomiska tillväxten och inte minst exporten. Finansutskottet
räknar förtjänstfullt upp de nya områden
och produkter Finland bör satsa på. Inte heller
den listan är ny, men den tål att upprepas. Nyckelordet är
innovationer. Vi behöver robotiseringssatsningar jämsides
med ICT-satsningar. Vi behöver innovationscentra runtom
i landet.
Arvoisa puhemies! Innovaatiot edellyttävät korkeatasoista
koulutusta ja kaikki voimavarat hyödyntävää koulutusjärjestelmää.
Nuorisotakuu ja oppisopimus ovat keinoja, jotka on otettava paremmin
käyttöön, mutta innovaatiot edellyttävät
myös tutkimusta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa
valtiovarainvaliokunnan huolen tutkimusmäärärahojen
pienenemisestä. Uudelleen arvioitaviin kuuluvat sosiaali-
ja terveydenhuollon sektoritutkimuksen määrärahat.
Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen vill till slut
lyfta fram två utrikes- och säkerhetspolitiska
helheter som måste ägnas särskild uppmärksamhet.
Det är en skam att biståndsanslagen tillåts
minska, och så fort statsfinanserna kan fås i
bättre balans måste anslagen åter höjas.
Men minst lika viktigt är att regeringen aktivt stöder de
förslag till mål för utvecklingen efter
2015 som har lagts fram av en högnivåpanel tillsatt
av FN:s generalsekreterare Ban Ki-moon.
Arvoisa puhemies! Puolustusmäärärahat
ovat toisena erityisenä huolenaiheenamme. Jollei Puolustusvoimat
voi saada seuraavalla vaali- ja hallituskaudella lisämäärärahoja,
joiden myös hallitus on todennut olevan tarpeellisia nykyisen puolustusvalmiutemme
ylläpitämiseksi, peruslähtökohdat
on arvioitava uudelleen. Peruslähtökohtiin kuuluvat
yleinen asevelvollisuus, koko maan alueellinen puolustaminen ja
sotilaallinen liittoutumattomuutemme. Suomi on siinä mielessä tienhaarassa.
(Seppo Kääriäinen: Se kyllä pitää paikkaansa!)
Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö asettaa
ponsissaan tiukkoja vaatimuksia. Voisin tiivistää ne
kolmeksi haasteeksi: on tartuttava hyvinvointia uhkaavien ongelmien
ennaltaehkäisyyn, tarvitaan uutta intoa ja sydämenpaloa älykkääseen
työhön ja yrittämiseen sekä on
tehtävä talouden suuria rakenteita ohjaavia päätöksiä.
Ilman näitä päätöksiä meidät
muistetaan eduskuntana, joka ei osannut päättää.
Mutta myöskään puhumalla ei rahaa luoda.
Siksi päätöksien perusteluiksi eivät
riitä opposition vastalauseiden listat siitä,
mihin pitäisi, tulisi ja voisi lisätä rahaa.
Tapaus Imatra kertoo varhaisesta puuttumisesta. Kaupunki havahtui
siihen, että lastensuojelun ja muiden lasten ja nuorten
erityispalveluiden kustannukset kasvavat hallitsemattomasti, jopa
noin 10 prosenttia vuodessa. Siksi varhaisen tukemisen palveluihin
investoitiin erikseen. Vakanssit osoitettiin perhetyöntekijöille äitiys- ja
lastenneuvolaan. Kehitettiin hyvinvointineuvola, johon osoitettiin
kerralla pysyvä rahoitus. Hyvinvointineuvolan perhetyötä kohdennettiin entistä enemmän
erityistä tukea tarvitseville perheille ja annettiin niille
riittävän pitkäkestoista kotiin osoitettua
apua. Työntekijälähtöisestä perhetyöstä on
kuljettu asiakaslähtöiseen perhetyöhön,
jossa keskiössä ovat asiakasperheen tarpeet.
Arvoisa herra puhemies! Mitä voisimmekaan sanoa muista
sosiaalisista ongelmistamme, joista on muodostumassa taloudellisia
ongelmia? Koulutuksellinen syrjäytyminen, huumeet ja päihteet,
masennus ja ennenaikaiset eläkkeelle joutumiset — näissä kaikissa
tarvitaan ennaltaehkäisyä. Valiokunta on aiheellisesti
huolissaan, toteutuuko nuorisotakuu tehokkaasti. Kyseessä on
laaja poikkihallinnollinen hanke, joka ei ole vielä kaikin
osin päässyt vauhtiin. Valitettavasti heikko talouskehitys
on vähentänyt yritysten halukkuutta uusien työntekijöiden
palkkaamiseen.
Yhteisöverokannan 4,5 prosenttiyksikön laskulla
ja koko osinkoverouudistuksella ei ole merkitystä, ellei
kokonaisuus oikeasti lisää yritteliäisyyttä ja
poista unteluuden kaltaista lamaantumistamme. Hallituskauden merkittävimmällä ja aikatauluista
johtuen viimeisellä keskeisellä verouudistuksella
tulee vahvistaa kasvupotentiaalia, vauhdittaa investointeja ja luoda
työpaikkoja.
Arvoisa puhemies! Tulopohjaamme jonkin verran vahvistavat terveydelle
haitallisten tuotteiden veronkorotukset. Kaikkiin verokysymyksiin,
myös veronkiertoa mahdollistaviin yksityiskohtiin, puututaan
lakitekstien valmistelussa ja aikanaan eduskunnassa.
Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä yli
viisisataa. Karsimiselle olisi tässä tilaa. Kuntatalous
kokonaisuutena joutuu parantamaan tuotantoketjuaan, karsimaan hallintoa
ja priorisoimaan tehtäviä. Tämä ei
saa tapahtua pienen ihmisen kustannuksella. Emme sulje silmiä todellisuudelta. Kuntatalous
ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään
mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan
edes poistoja. Kuntauudistuksen tärkein tehtävä ei
olekaan piirtää kuntarajoja uusiksi vaan kohdentaa
resurssit keskeisiin tehtäviin. Nykyisillä eväillä kuntien
veroprosentteja uhkaa jatkuva korotuspaine.
Valiokunta edellyttää, että kevään
2014 riihessä otetaan kantaa eläkejärjestelmän
uudistamista koskevaan selvitykseen. Siihen hallitus on sitoutunut
EU 2020 -strategian mukaisessa kansallisessa toimintaohjelmassa.
Toinen vielä vakavampi vaatimuksemme on, että hallitus
pitää huolta siitä, että valtion
velkasuhde suhteessa kansantuotteeseen oikeasti kääntyy
laskuun vuonna 2015.
Arvoisa herra puhemies! Erityisen haastavaa on, että tien-
ja väylienpidossa on rakenteellista alijäämää.
Tätä hankaloittaa uusien enimmäismassojen
ja -mittojen käyttöönotto, joka vaatii investointeja.
Arvio muutoksen hyödyistä ja vaikutuksista on
syytä täsmentää pian. Perusväylänpito
on joutunut kovasti joustamaan, vaikkakin saa nyt lisärahaa.
Rajavartiolaitoksen lisärahoitus on erittäin
tervetullut, ja se mahdollistaa itärajallamme sujuvamman
rajanylityksen alati kasvavalle rajaliikenteelle. Samalla voimme
parantaa turvallisuutta. Panostukset rajaliikenteen parantamiseen tuottavat
itsensä takaisin kasvavina matkailijavirtoina ja investointeina
erityisesti itäisissä maakunnissamme. Viime vuonna
itärajan ylitti 12 miljoonaa henkilöä.
Hallituksen esittämät korjausliikkeet koulutuksen
ja opetuksen rakenteisiin ja rahoitukseen ovat välttämättömiä.
Puolustusministeriön supistuva menokehys aiheuttaa vakavia
haasteita materiaalin hankintaan ja ylläpitoon vuoden 2015 jälkeen.
Kestävyysongelma koskee myös maataloutta, jos
emme kykene säilyttämään asemiamme
EU:n tukineuvotteluissa ja kustannukset samaan aikaan edelleen kohoavat.
Molemmilla lohkoilla sekä edunvalvonnan että tilanteiden
arvioinnin tulee olla korkealla ammatillisella tasolla.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Pääjohtaja Erkki
Liikasen hengessä on sanottava, että mielestäni
on hyvä, että käymme eduskunnassa avoimesti
keskustelua Suomen talouden tilasta ja haasteista. Nimittäin
tilanne on vakava, ja on hyvin tärkeää,
että me voisimme löytää eduskunnassa
yhteisen näkemyksen niistä toimenpiteistä,
joilla me edessä olevat haasteet voimme voittaa.
Eduskuntaryhmien puheenvuoroissa nousi monia tärkeitä asioita
esille. Ehkä kiinnitän tässä tilanteessa
huomiota kolmeen sellaiseen kokonaisuuteen, joissa mielestäni
opposition ja myöskin hallituksen näkemykset yhtyvät.
Ensimmäinen niistä on se, että me tarvitsemme
vahvaa kasvu- ja työllisyyspanostusta. Toisaalta minä olin iloinen
myöskin siitä, että nuorisotakuu mainittiin
lähes jokaisessa ryhmäpuheenvuorossa ja sen merkitystä osaamisen
ja sivistyksen vahvistamiseen Suomessa pidettiin tärkeänä.
Ja ehkä kolmas asia, joka yhdisti myöskin puheenvuoroja, oli
se, että meidän täytyy suhtautua kestävyysvajeeseen
vakavasti ja meidän täytyy kyetä tekemään
sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla me pystymme myöskin
kestävyysvajetta umpeen kuromaan. (Ben Zyskowicz: Miksi
te ette tee niin?)
Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on nyt vaikea. Me saimme
eilen Suomen Pankin tuoreimman ennusteen, jonka mukaan talouskasvu
jää ensi vuonna vain 0,7 prosenttiin ja itse asiassa
tänä vuonna talous supistuu 0,8 prosenttia. Valtiovarainministeriöltä tulee
vielä ennen juhannusta uusi ennuste, mutta ei ole varmasti
liioiteltua sanoa, että odotan — en ole nähnyt
tuon ennusteen sisältöä, mutta odotan — että tuo
sisältö tulee olemaan varsin samansuuntainen.
Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut maailmantalouden
toipumista kolmivaiheisena, eli maailmantalous toipuu kolmivaiheisesti.
Ensimmäisessä ryhmässä ovat
nousevat taloudet, muun muassa Kiina, Intia, missä talouskasvu
on vahvaa. Toisessa kategoriassa ovat toipuvat taloudet, muun muassa
Yhdysvallat, missä työttömyys on kääntynyt
laskuun ja missä talouskasvu on jo oraalla. Sitten valitettavasti
kolmas kategoria maita ovat maat, jotka ovat edelleenkin talouskriisin
keskellä, ja tässä tietenkin merkittävänä alueena
on euroalue. Tämä kaikki yhdessä johtaa
siihen, että maailmankauppa on hidasta, teollisuusmaiden
kauppa on supistunut, kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän
kehittyviin maihin ja toisaalta vastaavasti Euroopassa teollisuustuotanto
on laskenut ja työttömyys edelleen kasvanut.
Jos me katsomme Suomen työllisyystilannetta, niin vuonna
2013 huhtikuussa eli tämän vuoden huhtikuussa
meillä oli työttömiä 239 000, mikä oli
13 000 enemmän kuin vuosi sitten. Emme voi puhua
mistään dramaattisesta muutoksesta, mutta se,
mikä huolestuttaa, on nimenomaan tämä kehitys.
Eli viimeisen puolen vuoden ajan työttömyys on
ollut nousussa, ja ikään kuin tätä kehitystä meidän
täytyy nyt pystyä myöskin hallituksen
toimenpitein kääntämään.
Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin jo puhunut siitä,
että Suomessa me olemme oikeastaan keskellä talouden
kolmoishaastetta. Olemme hankalassa suhdannetilanteessa, jota äsken kuvasin,
me olemme myöskin keskellä meidän teollisuutemme
rakennemuutosta — Suomessa on kadonnut viimeisen 10 vuoden
aikana yli 100 000 teollista työpaikkaa — ja
me olemme myöskin julkisen talouden kestävyysvajeen edessä.
Tästä syystä hallitus kehysriihessään omissa
päätöksissään pyrki
löytämään vastauksia kaikkiin
näihin kolmeen talouden haasteeseen, ja ehkä se
yhdistävä tekijä, joka hallituksen toimia
ja politiikkaa linjaa, on työ. Eli me pyrimme löytämään
sellaisia toimenpiteitä, joilla me voimme vahvistaa työllisyyttä Suomessa,
synnyttää uusia työpaikkoja ja myöskin
nostaa työllisyysastetta.
Yksi konkreettinen toimi oli se, että me laskimme yhteisöverokantaa.
Päätimme laskea yhteisöveron 20 prosenttiin.
Tämän toimen tavoitteena oli rohkaista yrityksiä kasvuun,
investointeihin, työpaikkojen luomiseen ja toisaalta myöskin
palkanmaksuvarasta huolehtimiseen. Tästä syystä me
halusimme siirtää verotuksen painopistettä tuloksen
verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen, jonka yhteydessä karsimme
erilaisia sekä meno- että veropuolen yritystukia mutta
myöskin toisaalta kiristimme osinkoverotusta, niin kuin
eduskunnassa hyvin tiedetään, lähes 400
miljoonalla eurolla.
Sitten voimme miettiä, millä me vastaamme meidän
teollisuutemme rakennemuutokseen. Viittasin äsken siihen
pitkään trendiin, joka teollisuudessa on ollut
jo näkyvissä. Tämä ei ole tapahtunut
millään lyhyellä aikavälillä tämän
hallituksen aikana, vaan tämä on jo yli 10 vuotta
jatkunut trendi, jossa me olemme menettäneet teollisia
työpaikkoja. (Mauri Pekkarinen: Teollisuustuotanto on kasvanut!)
Tämä hallitus totesi puoliväliriihen
yhteydessä ja myöskin kehysriihen yhteydessä,
että me sitoudumme siihen tärkeään
periaatteeseen, ettei teollisuudelle enää lisätä kustannuksia
hallituksen päätöksin ja toimin. Minusta
tämä periaatelinjaus on teollisuuden kannalta
hyvin tärkeä. Sen lisäksi me päätimme
toimenpiteistä, joilla kompensoidaan rikkidirektiivin voimaantuloa
ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Me päätimme
panostaa infrastruktuuriin, mikä on myöskin elinkeinoelämän
toimintaedellytysten ja teollisuuden toimintaedellytysten näkökulmasta
tärkeää, muun muassa sillä,
mihin puheenjohtaja Sasi aikaisemmin viittasi, eli me käynnistämme
kaikki liikennepoliittisessa selonteossa päätetyt
hankkeet, samoin panostamme runsaat 100 miljoonaa euroa nesteytetyn
maakaasun infrastruktuuriin, ja, niin kuin eduskunta tietää,
vastikään toimme tänne myöskin
lisätalousarvion, jossa muun muassa tuemme telakkateollisuutta,
meriteollisuutta ja sitä kautta pyrimme huolehtimaan myös
sen alan toimintaedellytyksistä ja työpaikoista. (Mauri
Pekkarinen: Se ei ole mitään uutta!)
Mutta sen lisäksi tarvitaan panostuksia uuteen — edustaja
Pekkarisen välihuuto oli siinä mielessä hyvin
ajankohtainen — eli meidän täytyy myöskin
synnyttää uusia kasvualoja, ja tästä syystä hallitus
panostaa kasvurahaston kautta informaatio- ja kommunikaatioaloille
ja siemenvaiheen yrityksiin. Se on mielestäni hyvin tärkeää,
ja olen erittäin iloinen siitä, että Pekka
Ala-Pietilän johdolla tehty huolellinen työryhmätyö on
saanut laajan poliittisen tuen eduskunnassa myöskin opposition
puolelta ja näitä työryhmän esityksiä myöskin
hallitus on hyvin määrätietoisesti eteenpäin
viemässä. Lisäksi annoimme mahdollisuuden
kotitalouksille edistää työllisyyttä sillä,
että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi
2 400 euroon.
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä moni
puheenvuorossansa totesi, nuoret ja nuorten hyvinvointi on keskeinen
kysymys myöskin Suomen tulevaisuuden näkökulmasta.
Hallituksen yksi kärkihanke on nuorisotakuu, sen toimeenpaneminen
ja siitä huolehtiminen. Sen ohella on tietenkin tärkeää myöskin
kannustaa ja luoda edellytyksiä osatyökykyisten
nykyistä parempaan työllistymiseen sekä maahanmuuttajien
kotoutumiseen, jotka molemmat omalta osaltaan ovat tärkeitä toimia
nimenomaan työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta.
Tähän liittyvät myöskin toimet,
joita hallitus teki kehysriihessään oppisopimuskoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.
Sitten, puhemies, tästä kestävyysvajeesta
ja siihen liittyvistä isoista haasteista. Niin kuin sanoin,
hallitus kehysriihessään teki myöskin
päätöksiä, joilla olemme vastaamassa
suureen haasteeseen, joka meille syntyy väestön
ikääntymisen myötä. Sinällänsä on
hienoa, että suomalaiset elävät entistä pidempään,
mutta valitettavasti se myöskin lisää kustannuksia
ja aiheuttaa tässä suhteessa meidän julkiselle
taloudelle haasteita. Me teimme päätöksiä,
joilla me pyrimme nostamaan työllisyysastetta niin työuran
alkuvaiheessa kuin keskivaiheessa — muun muassa joustavan
hoitorahan myötä kannustamme äitejä ja
isiä, pienten lasten vanhempia yhdistämään
työntekoa ja lasten kanssa vietettyä aikaa nykyistä paremmin — eli
myöskin tukemaan osa-aikatyötä, joka
ehkä pienten lasten vanhempien kohdalta ei tänä päivänä ole
niin yleistä kuin se voisi olla. Toisaalta teimme myöskin
opintotukeen uudistuksia, ja tällä opintotukijärjestelmän
uudistamisella tietenkin pyrimme siihen, että opiskelijat voisivat
opiskella päätoimisesti ja myös valmistua
nykyistä nopeammin.
Toisaalta tuottavuuden kasvu on ihan merkittävä tavoite
kestävyysvajeen umpeen kuromisen näkökulmasta,
ja, niin kuin tiedämme, — ja eilen salissa käytiin
siitä pitkä keskustelu — sekä kunta-
että sote-uudistus ovat tasa-arvouudistuksia mutta ovat
myöskin tuottavuuden parantamisuudistuksia, joilla me pyrimme
omalta osaltamme vastaamaan siihen tarpeeseen, (Mauri Pekkarinen:
Riippuu ihan, miten ne tehdään!) joka meillä julkisen
sektorin tuottavuuden parantamisen osalta on olemassa.
Mutta ehkä se iso kysymys, arvoisa puhemies, työllisyysasteen
parantamisen osalta, johon hallituksen täytyy löytää myöskin
konkreettisia uusia lääkkeitä, on ikääntyneiden
työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen.
Se on mielestäni erittäin merkittävä asia,
kun haluamme pidentää työuria. Toisaalta
meillä on nuorisotakuu, jolla me pyrimme saamaan nuoret työelämään
nykyistä paremmin, mutta samaan aikaan pitää huolehtia
siitä, että ikääntyneiden työntekijöiden
työllisyysastetta nostetaan. Tästä syystä onkin
mielestäni selvitettävä kaikki erilaiset
vaihtoehdot ikääntyneiden irtisanomissuojan parantamiseksi,
mutta niin, että nuoria ja ikääntyneitä ihmisiä ei
aseteta vastakkain. Molemmat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa
työmarkkinoilla, ja sen takia heitä ei pidä asettaa
vastakkain, mutta on hyvä asia, että työ-
ja elinkeinoministeriö on nyt päättänyt
tehdä selvityksen siitä, millaisia vaihtoehtoisia
keinoja voidaan harkita ikääntyneiden työsuhdeturvan
parantamiseksi ja sitä kautta työllisyysasteen
nostamiseksi.
Arvoisa puhemies! Hallitus on myös sitoutunut velkasuhteen
taittamiseen. Me olemme pyrkineet tekemään päätöksiä,
hyvin kipeitä sopeuttamispäätöksiä,
niin, että ne eivät kohdistu kaikista heikoimmassa
asemassa oleviin ihmisiin. Nyt kehysriihen yhteydessä teimme
päätöksiä 600 miljoonan euron
lisäsopeutuksesta. Mielestäni on hyvin tärkeää,
että näiden sopeutustoimien joukossa ei ole leikkauksia
perusturvaan, ei ole arvonlisäveron korotusta, ja mitä tulee
keskusteluun alennettujen arvonlisäkantojen nostamisesta,
niin ehkä on hyvä tässä yhteydessä todeta,
että hallitus ei ole valmistelemassa esitystä alennettujen
arvonlisäverokantojen nostosta. Minusta on hyvä asia,
että Suomessa käydään keskustelua,
(Mauri Pekkarinen: Tehän nostitte jo!) virkamiehet valmistelevat
erilaisia talouspoliittisia puheenvuoroja, mutta se esitys ei kuulu
tämän hallituksen agendalle. (Ben Zyskowicz: Hyvin
torjuttu!)
Aivan lopuksi: Mielestäni kuten kehysriihessä,
jo tänne tuodussa lisätalousarviossa mutta myös
syksyn budjettiriihessä, johon hallitus kohta valmistautuu,
on tärkeää, että me laitamme kaikki
paukut työllisyyteen. Työllisyysaste on tärkein
mittari. Työllä turvataan toimeentulo ja myöskin
nostetaan Suomi uuteen nousuun.
Ehkä lopetan siihen, mistä aloitin, eli pääjohtaja
Liikasen konsensuspuheenvuoroon. Minusta Suomi tarvitsisi nyt työllisyyssopimuksen,
sellaisen maltillisen työmarkkinaratkaisun, jossa toisaalta
palkansaajaliike on valmis tulemaan vastaan maltillisessa palkkaratkaisussa,
elinkeinoelämä olisi valmis tulemaan vastaan työllisyyssitoumuksella
eli he olisivat valmiita sitoutumaan työllistämään,
hallitus olisi valmis tulemaan vastaan omalta osaltaan, ja siihen
yhteyteen voitaisiin myös kytkeä täsmätoimia
työllisyyden tukemiseksi hyvin nopealla aikavälillä. Toivon,
että tämä ajatus saisi myöskin
oppositiolta tukea ja että työmarkkinajärjestöistä löytyisi
yhteistyön henkeä työllisyyssopimukselle. (Mauri
Pekkarinen: Uskomaton toive!) Mielestäni se olisi kansakunnan
etu.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Olen tunnistavinani, että halukkuutta debattiin näyttää olevan.
Käynnistämme sen. Korostaisin nyt tällä kertaa
ihan todella vakavissani sitä, että puheenvuorot
olisivat todella alle minuutin, koska tämän täysistunnon
rytmittäminenkin edellyttää sitä,
että tämä debatti on suhteellisen jäntevä. Ohjeellinen
aikataulu voisi olla, että noin 16.30 jälkeen
tarkastelemme, onko meillä vielä aivan tähdellistä debatoitavaa.
No niin, ja sitten aloitamme. Vielä muistutan siitä korkeintaan
minuutista.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt olisi nimenomaan korkea
aika tämän menneisyyden haikailun ja nykyhetken
voivottelun sijaan katsoa todella tulevaisuuteen, katsoa eteenpäin.
Tähän maahan on saatava innostava ilmapiiri, semmoinen,
jossa me uskallamme kokeilla, innovoida, pilotoida ja myöskin
valtio uskaltaa lähteä riskillä katsomaan,
mitä uutta voisimme saada. Nyt käy liian usein
tässä vallitsevassa ilmapiirissä, että monet
hyvät ajatukset kuolevat heti lähtökuoppiinsa.
Herää kysymys, onko meillä myöskin
riittävästi tai liian paljon säätelyä.
Olemmeko säätely-yhteiskunta? Olisiko meillä aika
purkaa sitä ylimääräistä säätelyä ja uskaltaa
tehdä asioita toisin esimerkiksi tuottamalla ihmisille
uudenlaisia palveluja, niitä meidän hyvinvointipalveluja,
aivan toisella tavalla ilman valtavaa sääntelyä?
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Opposition puheenvuoroja kuunneltaessa täällä tulin
miettineeksi vain sitä, että niissä vannotaan
ehkä paremmin, että velkaa otetaan vähemmän
kuin hallituksessa tai taloutta hoidetaan paremmin, mutta hankkeet
näyttävät kuitenkin olevan mitoitettuja
ihan toiselle mittakaavalle kyllä siinä kohtaa.
Kun ruvetaan laittamaan hintalappuja oppositiopuolueiden esityksille,
niin epäilen, että teoriat ja käytännöt
tahtovat mennä pikkuisen ristikkäin. Mutta se,
mikä tässä salissa on ollut huomattavan
yhtenäistä, on se, kuten ministeri Urpilainenkin
sanoi, että kaikki ovat samaa mieltä. Me tarvitsemme
työtä, me tarvitsemme työn kautta hyvinvointia,
me tarvitsemme verotuloja, joilla ylläpidetään
tätä yhteiskuntaa. Sitä suuremmalla syyllä olen
miettinyt tässä, miksi ihmeessä me väännämme
yhä täällä kättä siitä,
onko hyvä vai huono. Hallitus on tehnyt toimia. Niitä tullaan
tekemään yhä jatkossa. Täytyy
sanoa oppositiolle, että tulkaa mukaan niihin hankkeisiin.
Turha sanoa, että tämä ei kelpaa, tämä ei
kelpaa. Parannetaan sitten jotain, mitä hallituksella on
esittää, mutta tulkaa mukaan ja muistakaa ottaa
realismi tähän kaikkeen myös mukaan.
(Välihuutoja perussuomalaisten ja keskustan ryhmistä)
Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tilanne on todellakin vaikea, kuten ministeri
Urpilainen äsken puheessaan hyvin kuvasi. Sille on tehtävä jotain
nopeasti, ennen kuin siitä tulee paha.
Yleisenä huomiona näistä hallituksen
esityksistä tai sitten tästä meidän
vaihtoehdostamme haluaisin sanoa sen, että kaikilla ratkaisuilla,
olivat ne sitten mitä tahansa, on hyviä vaikutuksia
ja huonoja vaikutuksia. Jos joku ei juuri tällä hetkellä toimi,
on oltava kenties valmis tekemään sitten radikaalejakin
muutoksia ja sisäistettävä se riski,
että tällä uudella ratkaisulla voidaan
saada aikaan sitten jotakin enemmän hyvää,
parempaa hyvää. Tähän minun
mielestäni sopii oikein hyvin se, mitä edustaja
Matikainen-Kallström sanoi ensimmäisessä puheenvuorossaan,
että tarvitaan ennakkoluulottomuutta ehdottomuuden sijaan,
ja olen siitä aivan samaa mieltä, että ennakkoluulottomasti
kannattaisi myös tutustua perussuomalaisten ohjelmaan,
jos ei muuten, niin vähintään sitten
peräänkuulutetun yhteistyön hengessä.
Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Positiivista tässä keskustelussa on
se, että nyt alkaa olla suurin piirtein samanlainen tilannekuva
siitä, missä mennään. Me tarvitsemme
kokeiluja, me tarvitsemme innostusta, me tarvitsemme myöskin
normien purkua, niin kuin edustaja Matikainen-Kallström
totesi.
Minulla olisi kaksi kysymystä pääministerille,
ensinnäkin se, että kun me tiedämme nyt,
että talous menee alaspäin ja tilanne on huonompi kuin
kehyksessä kerrotaan, miksi siirretään
niitä päätöksiä ensi
kevääseen. Menetettyä aikaa ei saada
takaisin. Rahaa voidaan saada mutta aikaa ei saada.
Toinen kysymykseni: En saanut täällä kyselytunnilla
vastausta siihen, kun kuulutan, että meidän pitäisi
saada taseet töihin, omaisuus töihin, ja olemme
ehdottaneet sinne sitä omaa rahastoa. Huolestuneena katsoin
Solidiumin tilinpäätöstä, että velkaantumista
oli tapahtunut myöskin Solidiumin kautta viime tilikaudella,
600 miljoonaa oltiin otettu sieltä meidän taseestamme.
Sitä ei saisi käyttää alijäämän
paikkaamiseen vaan se pitäisi käyttää siihen,
että sekin tase saadaan töihin uusien työpaikkojen
luomiseksi.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä totesi puheenvuorossaan,
että velkaelvytykseen ei ole varaa. Toisaalta keskustan
vastalauseessa todetaan, että valtio saa lähes
nollakorolla rahaa markkinoilta ja tätä rahaa
pitäisi saada tie- ja väylähankkeisiin ja
erilaisiin korjaustarpeisiin, sellaisiin, jotka joka tapauksessa
olisivat jossain vaiheessa edessä, elikkä aivan
niihin, mitä omassa puheenvuorossani myöskin korostin.
Onko keskusta nyt valmis ottamaan myöskin elvytystä varten
velkaa vai ei?
Sitten kysyisin valtiovarainministeriltä: tämä työllisyyssopimus
ja laajan yhteisymmärryksen hakeminen kaikilta osapuolilta
niiden keinojen etsimiseen, millä tästä päästään
eteenpäin, on tosi tärkeää,
mutta kun olette julkisuudessa todennut, että aika pikaisesti
hallitus valmistelee työllistävää lisäbudjettia
jo käytännössä elo—syyskuulle,
niin miten on mahdollista, että työmarkkinaosapuolet
tai tämä muu osapuolijoukko ehtisivät
tässä aikataulussa mukaan, vai onko ajatus, että tehdään
niin hyvä lisäbudjetti, (Puhemies koputtaa) että sillä suorastaan
imuroidaan kaikki innokkaasti mukaan?
Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä keskustan taseet töihin -argumentoinnissa
voin jotenkin ymmärtää sen rahaston,
jos uskoo valtion siunauksellisuuteen yritysrahoituksessa, mutten
ollenkaan ymmärrä, miksi aikana, jolloin valtio
saa lainaa negatiivisella reaalikorolla, pitäisi myydä tuottavaa
omaisuutta tämän rahoittamiseksi. (Kari Rajamäki:
Hyvä kysymys!) Miten se sitä tasetta parantaa,
että tuottavaa omaisuutta myydään, verrattuna
siihen, että otettaisiin miinuskorolla velkaa?
Sitten, arvoisa puhemies, minä olen hyvin tyytyväinen
siihen, että valiokunnan mietinnössä korostetaan
sitä, että tehtyjä päätöksiä STM:n tutkimuslaitosten
osalta täytyy vielä tarkistaa. Yksi osa tätä tarkistusta
voisi olla myös se, että rohkaistaisiin ja sallittaisiin
näitten tutkimuslaitosten hankkia itse rahoitusta myös
ulkomailta ja mielellään aika hyvällä katteella,
jotta kaikkea toimintaa ei aina pitäisi valtion budjetista
rahoittaa.
Mikaela Nylander /r:
Talman! Hållbarhetsunderskottet är en enorm
utmaning för vår välfärd. Vi
behöver förlängda arbetskarriärer
för att vi ska klara av att finansiera välfärden.
Det handlar alltså om att finansiera hela det system vi
har värnat om och som vi tror på.
Puhemies! Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, ja olen iloinen,
että valiokunta on myös vahvasti omassa mietinnössään
painottanut tätä puolta. Suomen haasteet ovat
rakenteellisia eivätkä niinkään
suhdanneluonteisia. On äärimmäisen tärkeätä,
että hallitus ensi keväänä ottaa kantaa
siihen, mihin suuntaan eläkejärjestelmäämme
kehitetään, jotta työurat todella pitenevät.
Tämä jos mikään on kohtalon
kysymys koko hyvinvointivaltiollemme.
Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Käsitykseni mukaan ikääntyminen
on suurin eurooppalainen ongelma ja kysymys: meillä on
kohta selvästi puutetta käsistä, jaloista,
tekijöistä. Tämä heijastuu myöskin
ajattelutavassa työnteon innosta. Kyllä me tarvitsisimme
semmoista aika lämmintä sydäntä ja
intoa työntekoon, yrittämiseen isänmaan
asialla ja kohtuullisella verotuksella; verotuksen korottamiseenhan
ei varmaan tässä enää ole asiaa
eikä perustetta, jos aiomme ylläpitää työllisyyttä.
Minusta on nyt mielenkiintoista, että täällä on
ilma sakeanaan ehdotuksia kansallisesta sopimisesta. Ei tästä puutu
kuin tuleminen enää: että tullaan ja
sovitaan siitä kansallisesta sopimisesta.
Toinen asia, johon minä en nyt kyllä saa millään
selvyyttä: Yhdyn edustaja Uotilan kysymykseen tästä keskustan
linjasta, että pitääkö nyt siis
ottaa lisää velkaa vai eikö pidä ottaa
lisää velkaa. Ihan aidosti — en kysy
tätä poliittisista syistä, vaan koska
tämä rupeaa vähän ahdistamaan. Vastalauseissa
on monia ehdotuksia, mihin pitäisi lisätä,
ja sitten täällä kuitenkin linja on toinen, mutta
ehkä me tänään sen tarkan vastauksen
kuulemme.
Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Työttömien määrä on yli
90 000 suurempi kuin kriisin edellä viisi vuotta
sitten. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien,
erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden,
lukumäärä kasvaa vauhdilla. Niin ikään
60 vuotta täyttäneitä työttömiä on
nyt 40 000, kolminkertainen määrä vuoteen
2009 nähden.
Mutta miten hallitus panostaa työllistämiseen?
Palkkaperusteinen työllistäminen on vähentynyt
vuodesta 2011. Oikeaa palkkaa saavien työllistettyjen lukumäärä on
ennätyksellisen alhaalla 25 vuoteen, vain 28 000
on palkkaperusteista työllistettyä. Missä ovat,
ministeri Urpilainen, hallituksen todelliset paukut työllisyyteen
ja työllistämiseen? Näiden lukujen valossa
panokset ovat varsin pienet.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskusta ei ota syömävelkaa.
Sen takia esitämme, että suuriin investointeihin
loisimme Infra Oy:n, jonka kautta pystytään erittelemään
budjetissa syömävelka ja Infra Oy:ssä investointivelka.
Todennäköisesti silloin myös hallituspuolueiden
edustajat pystyisivät päättelemään,
kuinka paljon otamme syömävelkaa ja paljonko otamme
velkaa tulevaisuudessa itsensä maksaviin työllistäviin
investointeihin.
Arvoisa puhemies! Rahoituksen saanti on työllistävien
pk-yritysten kasvun ja työllistämisen suurimpia
esteitä. Siihen keskusta esittää tätä rahastomallia.
Edustaja Soininvaara ihmetteli, miksi tuottavaa omaisuutta pitää myydä.
Jos myymme TeliaSoneran osakkeita, niistä saamme kyllä tällä hetkellä osinkotuloja,
mutta ei TeliaSoneran osakkeiden omistaminen tuo Suomeen yhtään
kaivattua työpaikkaa. Jos sama raha sijoitetaan kasvuyrityksiin,
tulee kasvua ja uutta työtä.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan kylmäävät hallituksen
nykyiset leikkauslistat, ja heti keväällä 2014
lienee tulossa uusia leikkauslistoja. Hallitus leikkaa kunnilta
valtionosuuksia liki 900 miljoonaa euroa vuosina 2014—2017.
Perussuomalaiset on todella huolissaan siitä, kuinka meidän
pienituloisten lapsiperheiden käy, kuinka käy
pienituloisten eläkeläisten, pienituloisten työttömien
ja pienituloisten opiskelijoiden.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on oma vaihtoehto. (Matti
Saarinen: Letkut irti!) Suomi on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimpia
maita, mitä tulee terveydenhuoltojärjestelmään,
ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden
jyrkimpiä. Tähän ongelmaan pitäisi välittömästi
puuttua, ja perussuomalaiset esittävätkin, että kunnille
myönnettäisiin valtionosuuksia vuositasolla 300
miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) enemmän, jotta köyhien
tilannetta voitaisiin helpottaa.
Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluaisin myöskin
vielä kuulla hieman lisää tästä keskustan
linjasta, että otatteko te nyt lisää velkaa
vai ette. Jos teidän vastalauseeseenne perehtyy, niin sen
perusteella ei voi tulla muuta ajatusta kuin että lisää velkaa
otetaan ja runsaasti. Edustaja Sipilä, sitä vastoin
sanoitte tässä kyllä linjakkaasti, että velkaantuminen
on saatava kuriin. Tässä on selkeä ristiriita.
Arvoisa puhemies! Päätöksiä Suomen
tulevaisuudesta ei tehdä pelkästään
tässä salissa, ja ne eivät riitä.
Syksyllä on työmarkkinaosapuolten vuoro näyttää,
miten he osallistuvat näihin talkoisiin. Kilpailukyvyn
ja ostovoiman on puhallettava samaan hiileen ja on löydyttävä ratkaisu, joka
lisäisi työmäärää Suomessa.
Voi olla, että palkankorotukset auttaisivat ja parantaisivat
jonkun porukan asemaa, mutta samalla se löisi korville
kansantalouden kokonaisuutta. Syksyn kierroksella ei saa unohtaa
niitä, jotka eivät ole työmarkkinapöydissä,
ennen kaikkea työttömiä, nuoria ja yrittäjiä.
Pitää löytyä ratkaisu, joka
on kokonaisuutta tukeva, (Puhemies koputtaa) ja mielestäni
hallitus voisi maltillista ratkaisua olla veronkevennyksillä tukemassa.
Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomessa on puhuttu viime aikoina rytminmuutoksesta.
Nyt sitä tarvitaan myös talouteen. Hallitus on
omalta osaltaan tehnyt paljon hyviä toimenpiteitä rytminmuutoksen aikaansaamiseksi.
Kun talous on myös psykologiaa, niin tässä on se
ongelma, että ennen kuin hallituksen linjaamat, päättämät
toimenpiteet ovat edes astuneet voimaan, vaaditaan uusia toimenpiteitä.
Tässä mielessä toivoisi tietysti, että esimerkiksi
suomalainen elinkeinoelämä, työnantajat,
vastaa huutoonsa ja ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin hallituksen
hyvät esitykset antavat mahdollisuuden, elikkä investoimaan,
työllistämään. Juuri nyt kannattaa
tehdä investointeja, koska korkotaso on alhainen. Nyt pystyy
tekemään edullisia investointeja siihen tulevaan
nousuun, joka joka tapauksessa jossain vaiheessa tulee.
Haluan myös yhtyä niihin ihmettelyihin, joissa
todetaan täällä, että keskustan
rytminmuutos tarkoittaa sitä, että joka toinen
päivä vaaditaan velkaa ja joka toinen päivä sitä ollaan
maksamassa pois. Ja tänään ollaan kaksilla
rattailla: samana päivänä toiset teistä,
puheenjohtaja Sipilä, vaativat velkaa vähennettäväksi,
toiset otettavaksi lisää.
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme sitä mieltä, että Suomeen
tarvitaan lisää uusia työpaikkoja. Tilanne
kuitenkin on niin, että kansainvälisestä talouskriisistä johtuen
pankit Suomessa edellyttävät yrityksiltä entistä vahvempia
taseita ja tämän johdosta yritykset eivät
kykene investoimaan eivätkä työllistämään
ihmisiä.
Jotta halutaan uusia työpaikkoja, se edellyttää sitä,
että valtio uskaltaa ottaa riskiä. Keskusta on esittänyt,
että tämä riski toteutetaan niin, että on riittävän
suuri kasvurahasto, josta voidaan riskillä osoittaa rahoitusta
näille yrityksille, joilla on terve tilauskanta, joilla
on terve liiketoimintasuunnitelma ja jotka ovat valmiit työllistämään. Jos
ei tehdä näin, niin nämä ennusteet,
mitä Suomen Pankki tälle vuodelle ja tulevalle
vuodelle on tehnyt, tulevat toteutumaan. Siksi nyt pitää ymmärtää ja
ottaa riskiä. Kysynkin pääministeriltä:
oletteko valmiit harkitsemaan tätä kasvurahastoa?
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä päivän
tekstinä on valtiontalouden kehykset tuleville vuosille.
Ymmärrän, että ne pitävät
sisällään myöskin tulevien vuosien
talousarviot. Tässä parin vuoden aikana olen ihmetellyt
paria asiaa, arvoisa puheenjohtaja. (Ben Zyskowicz: Vain paria?)
Perustuslaki, 84 §, sanoo, että vuosittain
valtion talousarvioon on otettava kaikki sillä hetkellä tiedossa olevat
tulot ja menot. Aivan, olen ihmetellyt sitä, että meillä on
11 erilaista rahastoa, jotka ovat meidän budjettivaltamme
ulkopuolella ja pienentävät siis eduskunnan budjettivaltaa.
Niitten pääoma 2011 oli 26,5 miljardia euroa eli
puolet silloisen budjetin loppusummasta. Tämä on
minusta väärin.
Toinen asia, mitä minä ihmettelen, on se,
että budjeteissa ei kuntien tapaan noudateta bruttoperiaatetta.
Nyt me puhumme esimerkiksi velanotossa pelkästään
netosta. Otimme tänä vuonna velkaa noin 28 miljardia,
yli puolet meidän budjetistamme. Toki lyhensimme vanhoja
velkoja ja kuoletimme niitä 21 miljardia, eli netto on 7,1.
Minusta tämä asiaa pitää esittää bruttona.
Samoin investoinnit voisi laittaa, herra puhemies, yhteen pääluokkaan,
jotta niitä ei tarvitse sieltä monen sadan sivun
osalta saada selville. Se kertoisi meille päättäjille,
ainakin meille minun tapaisilleni uusille edustajille, kuinka paljon teemme
(Puhemies koputtaa) investointeja ja paljonko otamme niitä varten
lainaa vai onko se niin sanottua syömävelkaa.
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
aivan oikein perätty rytminmuutosta. Mutta kuitenkin mielenkiintoista
on todeta se, että vasemmalla ja oikealla on hieman erilaiset
näkemykset, mitenkä tässä saadaan
tämä rytminmuutos aikaiseksi. Minusta keskusta
on tarjonnut erinomaisen mallin saada uusia työpaikkoja
siten, että valtio ei velkaannu lisää,
ja minusta nyt hallituksen tulisi ottaa vakavasti tämä esitys,
jota me olemme esittäneet.
Tässä taannoin ilmestyi Rakennetun omaisuuden
tila, jossa todettiin, että meillä korjausvelkaa on
lähes 4 miljardia euroa. Rakennusteollisuus RT on esittänyt
minusta aivan oikein, että nyt olisi oikea aika käynnistää täsmäelvytys.
Otan esimerkin: Jo 100 miljoonan euron korjausavustus taloyhtiöille
toisi 16 000 työpaikkaa ja valtion kassaan verotuloja
200 miljoonaa euroa. Meillä on myös infrapuolella
selkeästi korjaustarvetta. Ihmettelen, jos hallitus ei
puutu tähän Rakennusteollisuuden hyvään
esitykseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: otatteko
tosissanne tämän teollisuudenalan työllisyyttä lisäävät
esitykset, jotka eivät tuo lisää velkaa
valtion kassaan?
Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitos ministeri Urpilaiselle
hallituksen aidosta huolesta liittyen ikääntyneiden
työllisyyteen. Perussuomalaiset on tätä asiaa
tuonut esille jo pitkään useissa esittämissään
vaihtoehdoissa. Olemme siis samoilla linjoilla ainakin tässä asiassa.
Tarvitsemme tämän lisäksi uusia polkuja
työelämään. Tässäpä yksi
pohdittavaksi. Suomesta puuttuu oppisopimuskoulutuksen markkinat
eli valtakunnallinen oppisopimuspaikkojen välitys. Sama
koskee myös työvoimapoliittisen koulutuksen työpaikkojen
hankintaa. Valtakunnallisen oppisopimuskeskuksen tehtävänä olisi
siis kaiken yrityslähtöisen koulutuksen edistäminen Suomessa.
Järjestelmällä luotaisiin tehokkuutta oppisopimuskoulutusjärjestelmään,
kun oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja koulutuspaikan
tarjoajat kohtaisivat helpommin.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on todella tilanne, jossa
valtiontalouden mutta myös työllisyyden ja sosiaalisen
kriisin vakavuus yhdistää selvästi nyt yli
hallitus—oppositio-rajan. Minusta sosialidemokraattien
taholta ainakin halutaan kiittää valtiovarainvaliokuntaa
hyvistä linjauksista ja sinänsä tästä huolesta,
joka liittyy nimenomaan myöskin niihin ratkaisuihin, joita
tarvitaan: tarvitaan täsmärappausta — ehdottomasti
esimerkiksi rikkidirektiivin kompensaatio on riittämätön — ja
toisaalta omistajaohjauksen tehostamista metsäteollisuuden
osalta. Sitten aivan oikein, kuten valtiovarainministeri sanoi,
näiden veroratkaisujen ja hallituksen toimien jälkeen
työnantajien on tunnettava myös vastuu kansallisen
eheyden ja selviytymisen merkeissä myös työllistämisestä.
Tässä yhteydessä pidän hyvin
tärkeänä sitä, että hallitus
valmistautuu myöskin lisäbudjetilla panostamaan
muun muassa työllisyyden ja syrjäytymiskehityksen
puolella ja muun muassa nuorisotakuun voimistamiseen. Kyllä tältä osin meillä on
vakava paikka myös EU-riskien hallinnan osalta.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on
nyt yhteinen tilannekuva ja, mikä on tärkeätä,
pyritään yhdessä katsomaan niitä toimia,
millä valtakunta saadaan pyörillä eteenpäin.
Olisi tärkeätä, että kun ehdotuksia
tulee, niitä ei tyrmätä, niin kuin politiikassa
usein on tapana, vaan yritetään ennakkoluulottomasti
katsoa niitä yhdessä.
Valiokunnan mietinnön ponnessa ponnet ovat lopussa,
ja oikeastaan niissä avataan niitä toimenpiteitä,
mitä valiokunta pitää tärkeinä.
Kasvu on tietysti aivan se keskeinen asia, ja tältä osin täytyy
sanoa, että työn tarjonnan lisääminen — Juhana
Vartiainen tältä osin on kirjoittanut erittäin
hyvän raportin — se on yksi keskeisiä asioita
(Seppo Kääriäinen: Hyvin kriittisiä ponsia!)
ja tietysti merkitsee sitä, että aikaisemmin työelämään
ja myöhemmin pois työelämästä.
Myöskin sitten se, että työelämässä täytyy
viihtyä, on tärkeätä. Sen lisäksi
tärkeätä on myöskin se, että kun
tätä kuntauudistusta tehdään
ja kun kunnissa sitten tehdään näitä suunnitelmia,
niin katsotaan, miten niitä säästöjä saadaan
aikaan, miten tehokkuutta saadaan niissä kunnallispalveluissa
aikaan, koska siellä meillä on mahdollisuuksia
parin miljardin edestä varmasti tehdä paremmin asioita
niin, että kansalaiset hyötyvät mutta myöskin
veronmaksaja hyötyy.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Vielä edustaja Brax ja sitten pääministeri
ja valtiovarainministeri.
Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön puheet tulevasta
lisäbudjetista elokuussa ovat lupaavia ja selvästikin
tässä ajassa eläviä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai yksimielisen mietinnön
homerakentamisesta, sisäilmaongelmista valmiiksi. Siinä keskustelussa, paitsi
että sali tuki valiokunnan näkemyksiä, myös
osa tulevista, juuri tosiasiassa nimitetyistä ministereistä lupasi
viedä eteenpäin sitä vaatimusta, että valtion
tukea kunnille — kunhan myös kunnat parantavat
tässä asiassa merkittävästi
omaa rooliaan — lisätään nykyisestä noin 50
miljoonan tasosta jopa 200 miljoonaan. Se koskee kouluja, päiväkoteja
ja kaikkia näitä kunnan peruspalvelutoimia, varsinkin
sairaaloita ja lastensairaaloita. Samaan aikaan, kun täällä ministeri
esitteli lisäbudjettia, sekä Raimo Sailas että Jukka
Pekkarinen ilmoittivat, että juuri tältä pohjalta
kuuluu edetä. Tässä taloudellisessa tilanteessa
ja suhdanteessa kannattaa tehdä asioita, jotka on joka
tapauksessa välttämätöntä ja
viisasta tehdä. Kovasti arvostaisin, jos vähän
sitä elokuuta jo tältäkin osin vilauttelisitte.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten pääministeri katainen, olkaa hyvä,
viitisen minuuttia.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Suuret kiitokset
ryhmien puheenvuoroista. Niissä on ollut minusta — se
on oma näkemykseni — hyvin rakentava, eteenpäin
katsova sävy. Kiitoksia myös valtiovarainvaliokunnalle
hyvistä linjauksista.
Tämä yhteisen tilannearvion tekeminen, siis tilannekuvan
aikaansaaminen, on kaiken a ja o. Minä uskon, että täällä poliittisella
puolella ei kovin suurta ponnistelua vaadi, jotta se yhteinen tilannekuva
voisi syntyä. Minä haluaisin, että me pystyisimme
keskustelemaan kaikki puolueet mutta myös palkansaajat
ja työnantajat porukalla tästä yhteisestä tilannekuvasta,
koska jos me tunnustamme, mitkä ovat Suomen talouden heikkoudet,
niin sitten itse kukin voi hoitaa oman rootelinsa. Toki sekin pitää ymmärtää,
että eri ryhmillä on erilaisia painotuksia tai
omia arvojaan, joitten puolesta välttämättä ei
päästä aina toimenpiteistä yhteisymmärrykseen,
mutta joka tapauksessa, jos me tunnustamme sen yhteisen tilannekuvan,
niin ainakin se helpottaa samaan maaliin menemistä, ja
minä tulen etsimään keinon tälle
keskustelulle.
Jos katsotaan, mikä meidän näkemyksemme mukaan
on tilannekuva, se on hyvin pitkälti samankaltainen kuin
Suomen Pankin arviossa, eli meillä on suhdanneongelma,
johon me emme kovin paljoa pysty itse vaikuttamaan, korkeintaan sillä tavalla,
että teemme työtä eurooppalaisen talouden
vakauden puolesta. Mutta sitten toinen: Meillä on teollisuuden
rakennemuutos, eli me menetämme pysyvästi pysyviä työpaikkoja. Mutta
tilanne ei ole niin huolestuttava kuin miltä se ehkä tällä hetkellä näyttää.
Kun katsoo meidän yrityskenttäämme, erityisesti
puhtaiden teknologioiden ympärillä,
veden puhdistamisen, bioenergian, biopolttoaineiden, teollisuuden energiatehokkaiden,
resurssitehokkaiden prosessien puolella, meillä on tavattoman
paljon hyviä, kasvavia yrityksiä. Nyt pitää mahdollistaa,
että näistä yrityksistä voi
tulla myös suurta.
Aivan yhtä lailla meidän pitää kantaa
huolta tämän maan kilpailukyvystä, jotta
meillä perusteollisuus, metsäteollisuus, elektroniikkateollisuus
ja myös metalliteollisuus, pystyisi uusiutumaan, tuomaan
uusia tuotteita markkinoille, koska sen perusteollisuuden varaan
rakentuu myös hyvin paljon uutta. Eli tämä teollisuuden
rakennemuutos on yksi asia, josta minä toivoisin, että me
saisimme yhteisen tilannekuvan.
Kolmas on sitten kotimainen ostovoima. Tässä kyllä peräänkuulutan,
ihan niin kuin täällä moni muukin on
tehnyt, sitä, että ensi syksynä ostovoima
ja kilpailukyky voisivat paiskata kättä, koska
ostovoima nousee kestävimmin silloin, kun työllisyys
lisääntyy. Eli me tarvitsemme sellaisen palkkaratkaisun,
sellaisen työehtosopimusratkaisun, joka kantaa huolta molemmista: sekä ostovoimasta
että kilpailukyvystä.
Arvoisa puhemies! Mehän olemme kaikki rakentamassa
semmoista Suomea, jossa ihmiset voivat luottaa omaan elämäänsä,
jossa ihmiset kokevat, että tämä maa
on sosiaalisesti oikeudenmukainen eli tämä on
reilu maa, tämä on maa, missä saa innostua,
tämä on maa, missä voi onnistua, missä yrittäjän
menestys on positiivinen asia ja se ei ole keneltäkään
pois, että tämä maa on kansainvälisesti
aktiivinen ja vaikutushaluinen ja että tämä maa
on suvaitseva ja moniarvoinen. Minä uskoisin, että me
kaikki tai ainakin valtaosa haluamme olla sitä rakentamassa.
Minä uskon siihen, että tämä maa
voi kymmenen vuoden päästä olla semmoinen,
jossa meidän teollisuutemme on uudistunut: se myy uusia tuotteita,
se on kilpailukykyinen, se pärjää saksalaisia
ja ruotsalaisia yrityksiä vastaan käytävässä kilpailussa
Kiinan markkinoilla. Se on aivan tehtävissä oleva
homma. Minä uskon, että tässä maassa
on uusia kasvuyrityksiä erityisesti puhtaiden teknologioiden
alalla, mikseipä myös terveydenhuollon teknologian
alalla. Eli tämä uudesti luotava maa -projekti
on ihan tehtävissä. Me olemme sellaisessa tilanteessa,
että tämä maa on uudesti luotava tietyiltä osin,
jotta työtä saadaan lisää tähän
maahan.
Tämmöisessä tilanteessa, missä me
olemme, kaksi asiaa:
Satsaukset tutkimukseen ja kannustavuuden lisäys ovat
asioita, joita ei voi yliarvioida. Tästä syystä esimerkiksi
ne puheenvuorot, joita täällä käytettiin
vaikkapa työelämän laadun parantamisesta,
ovat aivan keskeisiä asioita. Hallitus tai eduskunta ei
voi juurikaan puuttua työelämän sisäisiin
asioihin, mutta yritykset voivat. Mitä parempi työelämä,
sitä kannustavampi yhteisö. Mitä kannustavampi
työyhteisö, sitä luovempi, sitä innostavampi,
sitä työteliäämpi Suomi on.
Toinen: Jos me rohkenisimme — niin kuin täällä itse
asiassa perussuomalaistenkin puheenvuorossa tuli esille ja kokoomuksen
ryhmäpuheenvuorossa — olla vähän
ennakkoluulottomampia ja vaikka purkaa sääntelyä jostakin
sillä ajatuksella, että Suomi olisi edistysmielisen
ja fiksun sääntelyn maa esimerkiksi ympäristönsuojelussa,
kiinnitetään tavoite, vaikkapa päästöjen
vähentäminen tai vesistöjen tilan parantaminen,
mutta ollaan valmiita etsimään uudenlaisia keinoja.
Tällä hetkellä minusta tuntuu, että me sääntelemme
tätä yhteiskuntaa aivan liian paljon sekä palvelupuolella
että myös ympäristönsuojelupuolella
niin, että talous ei kykene kehittymään.
Samalla sitten nämä itse tavoitteet, ympäristönsuojelun
tai hyvien palvelujen saamisen tavoitteet, eivät toteudu
niin hyvin kuin pystyisi. Eli jos me uskaltaisimme purkaa jotakin
ja luoda jotain uutta tilalle, niin minä uskoisin, että voisimme
saada myös uusia työpaikkoja.
Keskustan ryhmäpuheenvuorossa oli paljon kannatettavia
ajatuksia. Niistä on hyvä keskustella myös
jatkossa. Samoiten perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa
oli konkreettisia esityksiä. Joistakin olemme samaa mieltä,
joistakin olemme eri mieltä, mutta nyt kannattaa etsiä enemmänkin
niitä, mistä olemme samaa mieltä.
Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä kysyi kaksi kysymystä tasetöihin
liittyen, ja edustaja Kalli kysyi myös siitä.
Meillä on ihan samanlainen tavoite ja ajatus tässä.
Me olemme tehneet päätöksen siitä,
että me luomme uuden kasvuyrityksille suunnatun rahaston
ja toisaalta sitten alkaville yrityksille suunnatun rahaston juuri
siitä syystä, mitä te sanoitte, eli meillä on
täysin samanlainen tilannearvio. Me tarvitsemme kasvuyritysten
tukemiseksi lisää rahoitusmahdollisuuksia, koska pankit
eivät kasvaneen sääntelyn johdosta esimerkiksi
pysty antolainaamaan yrityksille niin paljon kuin tarvetta on.
Keskusta on esittänyt, että myydään
(Puhemies koputtaa) muutama yritys pois ja luodaan ikään
kuin aika nopeasti 3 miljardin euron rahasto. Se ei ehkä ole
realismia, mutta hallituksella on aktiivinen omistajapolitiikka.
Se tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus
ostaa jotakin yritystä mutta meillä on myös
mahdollisuus myydä. Eli me kuljemme samaa maalia kohti.
Mutta hallitus on lähtenyt myös siitä,
että me emme yksin julkisen rahan turvin halua näitä rahastoja
rakentaa, vaan julkisen rahan mutta myös yksityisen rahan
turvin loisimme uudet, kohtuullisen laajat rahastot, joilla yritysten
kasvumahdollisuuksia voitaisiin tukea.
Tämä viimeinen, Solidiumin velkaantuminen — ihan
hyvä, kun se tuli tässä nyt esille. Siitä ei kannata
olla huolissaan sen takia, että siihen on yksi hyvin tietty,
spesifi syy. Solidiumilla on velkaa 618 miljoonaa euroa, joista
18 miljoonaa euroa on lyhytaikaista korotonta tuloverojaksotusta.
Mutta 600 miljoonan euron laina liittyy maaliskuun lopussa toteutettuun
TeliaSoneran osakkeiden myyntiin. Silloin myytiin osakkeita yhteensä 451
miljoonan euron edestä ja lisäksi myytiin joukkovelkakirjalainaa
markkinoille 600 miljoonalla eurolla. Näin ollen yhtiö velkaantui
sen 600 miljoonaa euroa. Mutta tämän joukkovelkakirjalainan
ehdoissa on ominaisuus, että lainanantajalla on oikeus
vaihtaa laina TeliaSoneran osakkeisiin tiettyyn kurssiin ja jos tämä kurssitavoite
ei toteudu, niin sitten tämä laina voidaan maksaa
takaisin joko osakkeina tai ihan rahana. Tässä on
tietty transaktioon perustuva syy, eli tämä ei
ole niin sanottua syömävelkaa Solidiumille.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten valtiovarainministeri Urpilainen, ja 5 minuutissa tulisi
nyt pysyä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Puhun paikalta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Se onnistuu kyllä.
Arvoisa puhemies! — Jää enemmän
aikaa debattiin.
Moni edustaja on täällä kiinnittänyt
huomiota seuraavaan lisätalousarvioon, ja se on juuri näin, eli
olen ohjeistanut valtiovarainministeriön virkamiehiä niin,
että meiltä lähtee mahdollisimman nopeasti
kirjeet ministeriöihin, joissa me pyydämme esityksiä seuraavaan
lisätalousarvioon. Eli olemme aikaistamassa syksyn lisätalousarviota
jo budjettiriihen yhteyteen. Ajatus lisätalousarvion osalta
on keskittyä nimenomaan sellaisiin jo olemassa oleviin
valmiisiin hankkeisiin, jotka odottavat rahoitusta eli jotka saamme mahdollisimman
nopeasti liikkeelle, joilla olisi mahdollisimman korkea työllisyysvaikutus
eli euro per työpaikka -suhde olisi mahdollisimman hyvä,
ja ikään kuin näillä täsmätoimilla
hallitus voisi olla jo syksyllä tukemassa uusien työpaikkojen
syntymistä ja myös kääntämässä tätä työllisyyskehitystä,
johon täällä monessa puheenvuorossa on
viitattu.
Mielestäni se on hyvin tärkeää sen
takia, että kun me tiedämme meidän viennin
vaikeudet, jotka johtuvat toki rakenneongelmasta mutta myöskin
vaikeasta suhdannetilanteesta, niin on tärkeää huolehtia
meidän kotimarkkinoiden toimivuudesta, ja juuri tämänkaltaisilla
täsmätoimilla, joita lisätalousarvion
yhteydessä voisimme viedä eteenpäin,
voisimme huolehtia kotimarkkinoiden toimivuudesta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten jatkamme. Puheenvuoroja on ihan riittävästi täällä listassa
jaettavana, ja niitä tulee kyllä.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että meillä on
nyt yhteinen tilannenäkemys, että meidän
julkinen talous on kestämättömällä tavalla,
ja siksi on elintärkeää, että Suomeen
syntyy uusia kasvualoja ja työpaikkoja. Tästäkin
ollaan varmaan yhtä mieltä. Minun mielestäni
nämä luvut ovat senkaltaisia tällä hetkellä,
että kyllä hallituksenkin kannattaa — sanon
tämän itsellenikin, että meidän
kannattaa — aika nöyrällä mielellä ottaa vastaan
rakentavia esityksiä, mitä tulee opposition suunnalta,
muun muassa keskustalta.
Arvoisa puhemies! On paikallaan, että valiokunta on
myös kiinnittänyt huomiota nuorisotakuun toimivuuteen
tai toimimattomuuteen. Hyvin usein peräänkuulutetaan
vastuuta yrittäjiltä, mutta onko käymässä niin,
että sosiaalietuuksien käytön kynnys
on madaltunut ja että vastikkeettoman rahan saantiin ollaan
jo totuttu? Jos näin on, ja jos se saa jatkua, maksamme
vielä kovan hinnan nykyjärjestelmistämme.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Regeringens och utskottets konstaterande
att det förutom strukturella reformer, skatteåtstramning
och utgiftsnedskärningar måste satsas på tillväxten är
helt avgörande för ekonomins framtid i Finland.
Därför är förslaget om att stöda
innovationer och framtidsbranscher viktigt. Jag tror att det framför
allt är cleantech, bioekonomi och energieffektivitet och
förnybar energi vi borde satsa på. Det här
skulle generera arbetsplatser och det finns också en enorm
global marknad på de här produkterna.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääministeri otti omassa
puheessaan tuossa esille ilmapiirin, ja ilmapiiri on erityisen tärkeä.
Toinen asia, minkä pääministeri otti
esille, oli uusien rahoitusmahdollisuuksien etsiminen yrityksille.
Nyt on kuitenkin niin, että meidän on pystyttävä nämä yrityksien
tekemät investoinnit kohdistamaan Suomeen. Tällä hetkellä suurteollisuus
tekee investointeja, niin myös pk-sektori, mutta ne eivät
kohdistu Suomeen. Pk-sektorin investoinneista tänä päivänä iso
osa tehdään Viroon, ja Suomi ei ole kilpailukykyinen
Viron kanssa. Kysynkin pääministeriltä:
onko harkittu siis tosissaan ottaa käyttöön
Viron mallista yritysverotusta, jossa yrityksen voittoa ei veroteta
silloin, kun se käytetään yrityksen kasvuun
ja työllistämiseen, tämäntyyppistä, vaikka
niin, että siinä olisi mukana sitten pieni työllistämisvelvoite?
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen tarina on ollut: Suomen ongelmat
johtuvat eurooppalaisesta apatiasta. Unohtakaa tämä tarina.
Monessa Suomen tilanne on paljon huonompi kuin EU:ssa keskimäärin:
vienti on romahtanut aivan eri tavalla kuin Euroopassa keskimäärin,
tuotanto supistuu, yksikkötyökustannukset kehittyvät
muuta Eurooppaa huonommin ja sitä rataa. Nyt tarvitaan
ihan uusi rytmi, niin kuin täällä keskustan toimesta
on sanottu.
Olin ilahtunut, kun kuulin, että valtiovarainministeri
peräänkuulutti jotain sellaista, mistä me olemme
puhuneet puolentoista vuoden ajan. Nyt tarvitaan sellainen yhteiskuntasopimus,
missä eri kansalaispiirien kesken sovitaan siitä,
että me panemme tämän Suomen talouden
kuntoon. Minun ensimmäinen kysymykseni hallitukselle onkin: mikä on
teidän kädenojennuksenne, mikä on teidän
viestinne työmarkkinajärjestöille, jotta
se, mikä on tärkein, sellainen tuloratkaisu, jolla
Suomen kilpailukyky parannetaan, saadaan aikaiseksi? Jos sellainen
saadaan aikaiseksi, niin hallitus voi investoida niihin Suomen menestystekijöihin,
niihin innovaatioihin, joista te olette, pääministeri,
leikannut ettekä lisännyt. Teidän puheistanne
sai sen käsityksen, että te lisäätte.
(Puhemies koputtaa) Te leikkaatte niitä asioita. Mikä on
teidän vastauksenne sen yhteiskuntasopimuksen sisällöksi?
Sellaista todella tarvitaan. Keskusta tukee sellaista ajatusta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Puhemies tunnustaa yhden muttei suinkaan ainoan virheensä. Äsken
edustaja Gestrin puhui vain ruotsia, ja se ei ehkä kaikille
tullut perille. Nyt me saamme kuulla siitä lyhennelmän
suomeksi.
(Tulkkaus)
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aloitan toteamalla, että Kreikassa
lakkoillaan taas ja puuhataan yleislakkoa. Vaikka olemme näissä tukipaketeissa
mukana oman etumme vuoksi, niin on pakko todeta, että mitä enemmän
Kreikassa lakkoillaan, sitä vaikeampi on suomalaisille
veronmaksajille perustella näihin tukipaketteihin osallistumista.
(Mauri Pekkarinen: Oikea tapa! — Välihuutoja)
Mitä kestävyysvajeeseen tulee, valtiovarainministeri
Urpilainen: Uusimmat tutkimukset kertovat, että se käsitys,
että vuoden 2005 eläkeuudistus olisi pidentänyt
työuria, oli väärä ja perustui
tilastoharhaan. Mitä johtopäätöksiä te
teette tästä?
Toinen kysymys, ministeri Urpilainen: Saksassa on onnistuttu
paljon Suomea paremmin taklaamaan nuorisotyöttömyyttä.
Mitä mielestänne voimme Saksasta oppia?
Sitten vielä yksi asia. Täällä on
ihmetelty sitä, onko keskusta ottamassa lisää velkaa
vai vähentämässä valtionvelkaa.
Olen ymmärtänyt, että asia on seuraava:
keskusta ottaa sellaista lisävelkaa, joka ei lisää valtionvelkaa.
(Naurua)
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on osoittanut myös
vastuullisuutta ja korostanut tämän kestävyysvajeen
suurta merkitystä. Samoin työmarkkinaratkaisut
ovat sellaisia isoja asioita, että meidän on niitä vasten
peilattava kaikkia asioita. Sitä kautta ratkeavat ne pienemmät
asiat. Valtiovarainministeri on väläyttänyt
elvyttämisen mahdollisuutta, ja se on tosi tarpeellinen,
ja viimeistään nyt pitäisi siihen ryhtyä.
Mutta, hyvät kollegat, jos vienti ei vedä,
niin ei siinä sitten auta eläkeiän korottaminen
eikä se, että työuraa jatketaan alku-
tai loppupäästä. Jos niitä töitä ei
kerran ole, niin ei ole, eli me emme vientivetoisena kansantaloutena
pärjää maailmanmarkkinoilla.
Edustaja Sipilä, tarkoitatteko, että myydään halvalla
meidän yhteistä omaisuuttamme? Suhdannetilanne
ei ole kovin hyvä nyt omaisuuden myynnin kannalta.
Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Siinä vaiheessa, kun nuorisotyöttömyys
alkaa hipoa 25:tä prosenttia tai jopa ylittää sen,
se ei ole enää pelkkä luku jossakin tilastossa
vaan se koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, jonkun poikaa,
jonkun pojanpoikaa tai pojantytärtä tai sukulaista.
Se koskettaa siis meitä kaikkia.
Keskusta esitti työllisyyslisäbudjettia, ja olemme
tietysti erittäin iloisia siitä, että ministeri
on tarttumassa siihen ja tuomassa tällaisen eduskuntaan.
On selvää, että ei tarvitse edes viitata
niihin ääri-ilmiöihin, mitä eri
puolilla Eurooppaa nimenomaan nuorisotyöttömyyden ohella
on nähty ja siihen liittyen on nähty. Mitä te,
ministeri, aiotte esittää tuossa? Oletteko te valmiita
perumaan koulutusleikkauksia, jotka nakertavat pohjaa työllisyydeltä eri
puolilla Suomea? Oletteko te muuttamassa oppisopimuskoulutusta reilusti
ja reippaasti yrittäjien toivomaan suuntaan? Oletteko te
alentamassa tuota byrokratiaa, mihin edustaja Sipilä täällä viittasi?
Oletteko te keventämässä yritysten taakkaa
ja keventämässä sivukuluja? Mitä tuo
budjetti (Puhemies koputtaa) pitää sisällään?
Onko siinä keskustan edellyttämiä toimia?
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suuri osa kehyksistä perustuu näihin
välillisiin vaikutuksiin, ja yleensäkin teidän
toimintanne on hyvin pitkälti niihin perustuvaa. Suomen
Pankki on nyt ampunut alas kaikki teidän ennusteenne ja
laskelmanne. Hallitusohjelma on teidän yhteisesti laatimanne,
jossa on kuuluisat perälautakirjaukset. Koska Suomen kansa
saa seuraavat leikkauslistat?
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Puheenjohtaja Sasi aloitti puheenvuoronsa sanomalla,
että olen huolissani sinusta — ei sinusta vaan
Suomesta — ja sitten hän esitteli tämän
hyvin kriittisen mietinnön. Me olemme, Suomi on vakavassa
paikassa. Siitä ollaan laajasti yhtä mieltä.
Kun olemme vakavassa paikassa, niin se tämmöinen
poikkeuksellisen uhkaava tilanne vaatii myös poikkeuksellisen
väkeviä tekoja ja myös poikkeuksellista yhteistyötä.
Täällä on parissa puheenvuorossa
nostettu esiin tämä idea yhteiskuntasopimuksesta,
sille on myös annettu nimi työllisyyssopimus,
tai ehkä mukaan liitettynä myös työelämäsopimus,
kaikki nämä yhdessä, jolloin kolmikannan
lisäksi siinä voisi olla mukana tämmöisen
sopimuksen rakentelemisessa myös oppositsioni ja ehkä nimenomaan
sitten perhe- ja pienyrittäjät, jotka ovat Suomessa
todellisia suurtyöllistäjiä.
Minä kysyn, herra pääministeri: miksi
te sytytte tällaiseen sopimuksen rakentelemiseen laajalla
pohjalla kovin hitaasti? Nyt tuli hiukan varovaloa sille, että kenties
voitaisiin keskustella. Miksi niin hitaasti? Suomella ei ole varaa
nimittäin odotella enää paria vuotta.
Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Peruspalvelujen rapautumisesta ei ole paljoa
puhuttu. Maan hallitus leikkaa kuitenkin toimikautensa aikana sosiaali-
ja terveys- ja koulutuspalveluja todella reippaasti. Kuntien valtionosuuksia
peruspalvelujen turvaamiseen vähennetään
peräti yli 3 800 miljoonaa eli yhtä suomalaista
kohden peruspalveluiden rahoitusta leikataan 700 eurolla. Miten
hallitus pystyy turvaamaan kansalaisten peruspalvelut, kun hallitus
leikkaa rajusti peruspalveluiden rahoitusta? Mainostetut kuntaliitokset
eivät rahoituspohjaa lisää. Päinvastoin
kuntaliitokset alkuvuosina lisäävät kuntien
menoja palkan juostessa edelleen suuripalkkaisille herroille sekä palkkaharmonisoinnin
takia.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä aiemmin
totesi, että tarvittaisiin sääntelyn
purkamista ja rohkeutta, mutta, herra pääministeri,
miten teidän hallituksenne kuitenkin koko ajan suoltaa
uutta säädöspohjaa ja lainsäädäntöä,
josta merkittävä osa valitettavasti asettaa rajoituksia
elinkeinotoiminnalle ja yritystoiminnalle? Tässä mielessä teot
ja puheet ovat päinvastaisia.
Toinen havainto keskustan ja hallituksen linjasta liittyy tähän
kasvurahastoon. Hallituksen kasvurahaston idea on sinänsä hyvä,
mutta siinä puhutaan muutamien kymmenien miljoonien pääomasta,
kun keskustan rahastossa puhutaan 3—5 miljardista eurosta,
eli meillä on suuri mittakaavaero. Keskusta näkee
tämän tilanteen niin vakavana, että me
tarvitsemme paljon mittavampia toimia pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi
ja yleensä investointien rahoituksen turvaamiseksi. Nyt
ei auta tällainen hidas rytminvaihto. Vaikka me olemme
pääministerin kanssa molemmat maratoonareita,
niin tässä ei tämmöinen maratonvauhti
auta vaan pitää siirtyä keskimatkan juoksuun
(Jouni Backman: Riippuu maratoonarista!) ja viimeistään
100 metrin juoksuun. — Backman on myöskin maratoonareita. — (Puhemies
koputtaa) Tässä mielessä ei rytminvaihto vaan
uusi vaihde päälle ja osittain suunnanmuutosta.
Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puutun kanssa tähän sääntelyyn,
mitä pääministeri ansiokkaasti kertoi,
että tapahtuuko niin, että meillä on
hyviä aikomuksia mutta käytännössä kuitenkin
tämä sääntely tekee sellaisen,
että ne työpaikat eivät toteudu. Tänään
me juuri talousvaliokunnassa keskustelimme biopolttoaineista ja
res-direktiivistä. Siellä tuli ilmi, että Suomi
on 27 maan joukossa tiukin siinä sääntelyssä,
jolloin ei synnykään sitä, että puu
lähtee biopolttoaineeksi niin helposti, eikä synnykään
sitä kasvua.
Toinen esimerkki on vaikka nuorisotakuu ja Sanssi-kortti. Nyt
kun on ruvettu käytännössä puhumaan,
niin se onkin vaikeata. Tilanne on, että nuoret joutuvat
ensin menemään te-toimistoon anomaan sitä ja
sen jälkeen, kun se lopulta on saatu, niin sitten yritykset
joutuvat menemään te-toimistoon anomaan, että hyväksytäänkö heidät.
Pitäisikö meidän tehdä siitä hyvin
selkeä ja looginen, että nuoret menevät
sinne työpaikkaan ja saavat sen työpaikan, ja
sanoa, että meillä on myöskin tällainen
tuki muutaman kuukauden? Tehtäisiin yksinkertainen tavoite
ja toteutus yhteen ja sitä kautta päästäisiin
työllisyydessä huomattavasti nopeammin eteenpäin.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin en malta olla sanomatta,
että olen ylpeä hallituksesta siitä syystä,
että 5,2 miljardin sopeutuksen jälkeen perusturvaan
ei ole koskettu. Perusturva on pystytty pitämään
sillä tasolla, että kaikkein pienituloisimpien
tulotaso on pystytty pitämään.
Valitettavaa on tietenkin se, että kun työttömyys
jyllää ja lisääntyy, niin sitä kautta
perheiden toimeentulo heikkenee ja ostovoima yhteiskunnallisesti
on huonommalla tolalla. Tästä syystä valtiovarainministerin
esittämän työllisyyssopimuksen ajatus — kun
kerran yrityksille on lähes miljardin euron kädenojennus
tullut yhteisöveron alennuksena — edellyttää mielestäni sitten
irtisanomisten, lomautusten välttämistä, investointien
lisäämistä kaikenkokoisten yritysten
osalta. Rahoituksen osalta ehkä kyse ei olekaan siitä,
ettei pankista saa rahoitusta, vaan ehkä ennemmin siitä,
että suomalaiset yritykset eivät tällä hetkellä jostain
muusta syystä ole halukkaita kasvamaan.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomen talous ei kasvanut, mutta
cleantech-sektori kasvoi 15 prosentin vuosivauhtia. Cleantech-sektorin
sisällä tärkeimmät toimialat
ovat energiatehokkuus ja uusiutuva energia. Energiatehokkuus ja
uusiutuva energia ovat myös alueita, joilla on asetettu
kunnianhimoisia ympäristöpoliittisia tavoitteita.
Onko hallituksessa havaittu kunnianhimoisten ympäristöpoliittisten
tavoitteiden yhteys uuden työn ja uusien yritysten syntymiseen?
Olisin myös halunnut varmistaa, että ei kai tämä hallituksen
linjaus siitä, että teollisuudelle ei enää aseteta
uutta taakkaa, suinkaan koske sitä, etteikö kuitenkin
voisi asettaa sellaisia uusia, tarpeellisia ympäristöpoliittisia
ja ilmastopoliittisia tavoitteita, jotka hyödyttävät
suomalaista elinkeinoelämää, kun syntyy
uutta työtä.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun täällä sanotaan, että voi
olla ylpeä siitä, että hallitus ei ole
kajonnut sosiaaliturvaan ja leikannut sieltä, niin kyllähän
se leikkaa sitä kautta, kun kuntien valtionosuuksia supistetaan,
kunnat joutuvat kiristämään verotusta,
tekemään leikkauspäätöksiä vaikka
omaishoidon tukeen, velkaantuvat. Sehän on sitä samaa
kehitystä ja näkyy meillä yhtä kaikki
siinä kuntalaisen arjessa.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, tiedän,
että te olette pohjimmiltanne ihan kunnon mies. Siksi minä kysyn,
että kuinka paljon teitä koskettaa muun muassa
sellainen asia, että homekoulun vieressä on työttömiä rakennusmiehiä,
jotka katsovat koulua ja miettivät, että mitenhän
tuota pääsisi korjaamaan. Eikö voi silloin
todeta, että yhteiskunnassa jotain on meillä pielessä?
Ei siinä riitä meillä valiokunnan tai
eduskunnan lausumat, vaan tarvitaan konkreettista rahaa, tarvitaan
konkreettisia päätöksiä niin,
että ne vaikuttavat nyt eivätkä vasta
vuoden päästä tai kahden vuoden päästä.
Pääministeri Katainen, se arvio, että tarkastellaan
myös valtion velkaantumisen taittumista vasta ensi keväänä — kyllä sitä pitää tehdä
nyt,
tässä hetkessä.
Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien pitää olla
huolissamme Suomesta ja osin myös Euroopasta, koska ollaan
lähes naimisissa EU:n kanssa. Koska meillä ei
ole kilpailukykyä eikä vienti vedä, niin
meidän talous romahtaa, jollei valoa tule tästä.
Me olemme esittäneet muutamia asioita, mitä me
voisimme tehdä täällä. Meidän
pitäisi ottaa turvetta käyttöön,
miksi tuomme kivihiiltä? Sitten me arvostelemme sitä,
että yhteisövero ei kohdistu pieneen yritykseen,
että pienen yrityksen kassaan tästä yhteisöverosta
eli miljardista eurosta ei tule mitään, ne menevät
suurteollisuuteen, ja on turha pyytää pienyrittäjiä työllistämään.
Kolmantena asiana ollaan puhuttu usein harmaasta taloudesta.
Se ei riitä, että on nyt tämä niin
sanottu kuittipakko ja rahat pitää maksaa palkkatilille,
vaan odottaisin kyllä, että hallitus ryhtyy harmaan
talouden torjumiseen ja sieltä tulisi Suomelle vuosittain
verotuloja miljardeja ja taas miljardeja. (Matti Saarinen: Linja
on muuttunut oleellisesti!)
Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Det står nu klart att Finlands bidrag till
dem som behöver vår hjälp i världen
bäst är långt ifrån vad det
borde vara. I utrikesutskottets betänkande kan man läsa
att prioriteringar i regeringens biståndspolitiska program
svårligen kommer att kunna genomföras då anslagen
antagligen kommer att sänkas med över 90 miljoner
under ramperioden. Finland är långt efter sina
nordiska grannar och andra länder som Storbritannien och
Nederländerna. Det är illa för de behövande,
men det är också mycket illa för vårt förtroende
ute i världen. Vi är förpliktigade genom
våra åtaganden till EU och FN att uppnå 0,7 procent
av BNI till 2015. Jag vill nu fråga ministrarna: det faktum
att Finland inte klarar av de ekonomiska målen på det
här området och att förtroendet sjunker — föreligger
det en risk för att förtroendet för att
Finland ska uppnå andra ekonomiska mål som man åtagit
sig internationellt också sjunker?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Osoittaakseni oppivaisuuteni seuraa käännös.
(Tulkkaus)
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, sitten rytmittääksemme keskustelua,
lyhyet vastauspuheenvuorot ministereille. Ensin pääministeri
3 minuuttia, olkaa hyvä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! En nyt muista, oliko edustaja Pekkarinen
silloin salissa, kun pidin edellisen puheenvuoron, mutta niin tai
näin, siinä totesin, että Suomen talousongelmat
eivät ole pelkästään suhdanneluonteisia.
Toki tämä heikko kansainvälinen talous
vaikuttaa siihen, että meidän vienti ei vedä.
Tämän lisäksi meillä on teollisuuden
rakennemuutos, joka on todella raju. Se on jatkunut jo pitkään.
Itse asiassa viime hallituskaudella puhuimme tästä vaihtosuhdeongelmasta.
Se on noin 10—15 vuotta jatkunut, ja nyt viimeisten vuosien
aikana on erityisen rajusti tämä kehitys vauhdittunut.
Mutta samaan aikaan pitää todeta, että meillä on
erittäin hyviä syttyjä tässä yhteiskunnassa, erityisesti
tuolla puhtaiden teknologioitten saralla ja terveydenhuollon teknologian
saralla, eli me emme ole ihan tyhjiössä, mutta
nämä yritykset eivät ole vielä riittävän
isoja, jotta ne pystyisivät tarjoamaan sitä työllisyyttä ja
verotulokertymää, mitä nämä isot
ovat aikoinaan meille tarjonneet. Tästä syystä johtuen
me tarvitsemme semmoista positiivista tulevaisuuden, uuden rakentamista tähän
maahan, jotta näistä uusista yrityksistä voisi
kasvaa isoja. Siinä meillä on paljon yhteisiä näkemyksiä myös
oppositiopuolueitten kanssa. Me tarvitsemme sitä yritysrahoitusta,
jotta pienestä voi tulla suurta. Me tarvitsemme uutta sääntelyä,
niin että ne ympäristönsuojelutavoitteet
toteutuvat mutta että myös talous kasvaa. Itse
asiassa tämä on yksi kilpailutekijä.
Siinä maassa, jossa sääntely on fiksuinta,
saavutetaan sosiaaliset tavoitteet tai ympäristölliset
tavoitteet, mutta myös talous ja yrittäjyys kukoistavat. Tässä meillä on
tehtävää, ja meillä jokaisella
on esimerkkejä asioista, joissa voidaan parantaa tilannetta.
Tämä yhteistyö puolueiden välillä:
Minä tulen etsimään ajan ja paikan, jossa
kaikki puolueet mutta myös sitten laajemmin työmarkkinaosapuolet
voisivat kokoontua ja keskustella tästä tilannekuvasta,
että me saisimme samanlaisen arvion, koska meille jokaiselle
riittää työtä. Minä en
usko, että me pystymme tekemään uutta
hallitusohjelmaa seuraavalle hallitukselle tai sitä seuraavalle
hallitukselle. Tämä on pitkä projekti, tämä on
kyllä vähän maraton, mutta siinä pitää lähteä liikkeelle,
ja vauhdin pitää olla hyvä. Eli meidän
pitää olla hyvässä kunnossa,
jotta jaksamme maaliin asti. Se yhteisen tilannekuvan rakentaminen
on äärettömän tärkeää,
jottei piiskata hevosta, joka on jo kontallaan. Meillä pitää olla
yhteinen käsitys, ja siihen kyllä löytyy
paikka.
Työmarkkinaratkaisu on äärettömän
tärkeä. Jos katsotaan vaikkapa sitä,
että me elvytämme, tekisimme täsmäelvytystä:
Leikitään vaikkapa, että on 100 miljoonan
euron täsmäelvytys. Sillä on oma vaikutus
erityisesti työpaikkoihin, ja se on tärkeää,
mutta jos tapahtuu muutos palkkasummassa, 1 prosenttiyksikön
muutos, sen muutoksen vaikutus on 1 miljardi. Tämä vain
kertoo siitä, että tämä työmarkkinasopimus
on äärettömän tärkeä asia
suomalaisille työpaikoille. (Mauri Pekkarinen: Ja siihen
me teitä kannustamme!) — Kiitoksia siitä kannustuksesta.
Minä uskon sen täysin, mitä edustaja
Pekkarinen sanoo ja edustaja Sipilä sanoo, että te
meitä kannustatte. — Alkuun pitää saada
yhteinen käsitys siitä, missä olemme
ja mihin pitäisi mennä, ja sen jälkeen
jokainen hoitaa oman leiviskänsä niin työmarkkinoilla
kuin täällä hallituksessa ja oppositiossa.
Arvoisa puhemies! Lopetan vain siihen, kun täällä on
meitä kritisoitu siitä, että me leikkaamme
sieltä täältä ja nostamme veroja.
Kyllä se pitää paikkansa. Me taiteilemme
kahden asian välillä: sen, että Suomi
ei ylivelkaantuisi — ja se tarkoittaa silloin konkreettisia
toimia, menojen leikkauksia ja veronkorotuksia — ja sitten
sen toisen, kasvun, välillä. Eli samaan aikaan
kun puolustetaan, meidän pitää hyökätä — eli
hyökätä tulevaisuuteen, ei toistemme
päälle vaan tulevaisuuteen. Sen takia muun muassa
yhteisöveroalennus ja kannustavampi osinkoverotus, uudet yritysrahoituskanavat
ja satsaukset osaamiseen ovat niin älyttömän
tärkeitä. Valitettavasti me emme pysty tyylipuhtaasti
hoitamaan sitä kasvuagendaa, kun samaan aikaan meidän
pitää puolustaa tätä ylivelkaantumista.
Tämä on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. (Tuija Brax:
Hyvä! — Mauri Pekkarinen: Aika hyvä!)
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Ministeri Urpilainen, niin ikään 3 minuuttia.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä asia, että me
pystyisimme muodostamaan yhteisen tilannekuvan opposition, hallituksen,
työmarkkinajärjestöjen ja ehkä muidenkin
keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa niin tästä suhdannetilanteesta
kuin meidän teollisuuden rakennemuutoksesta kuin myöskin
julkisen talouden kestävyysvajeesta ja siihen liittyvistä haasteista.
Ja tietenkin, niin kuin tuossa avauspuheenvuorossani totesin, olisi
poikkeuksellisen tärkeää, että maahan
kyettäisiin rakentamaan työllisyyssopimus, jossa
me turvaisimme uusien työpaikkojen syntymisen
Suomeen mutta vahvistaisimme myöskin palkansaajien ostovoimaa ja
Suomen kilpailukykyä. Tämänkaltainen
yhteen hiileen puhaltaminen, yhteisen edun laittaminen oman edun
edelle, olisi mielestäni koko kansakunnan etu.
Täällä oli muutamia kysymyksiä,
konkreettisia kysymyksiä. Edustaja Zyskowicz kysyi eläkeuudistuksesta,
joka tehtiin vuonna 2005. Nythän itse asiassa Jukka Pekkarisen
johdolla on tällä hetkellä käynnissä työryhmätyö,
joka omalta osaltaan selvittää tuon 2005 sovitun
uudistuksen onnistumisia ja myöskin puutteita. Sen jälkeen olemme
yhdessä sopineet työmarkkinajärjestöjen
kanssa, että työmarkkinajärjestöt
aloittavat neuvottelun suuresta eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena
on saada sellainen eläkejärjestelmä Suomeen,
joka on tulevienkin sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen
eli turvaa myöskin tulevien sukupolvien eläkelupauksen.
Ainakin minä uskon siihen, että myöskin
eläkeuudistuksesta työmarkkinaosapuolet kykenevät
sopimaan.
Sitten täällä edustaja Puumala kysyi
tästä lisätalousarviosta, mitä se
konkreettisesti tulee pitämään sisällään.
Sen sisältöä on vielä mahdotonta sanoa.
Niin kuin sanoin jo aikaisemmin, me olemme lähettämässä nyt
kirjeet ministeriöihin. Me pyydämme ministeriöistä konkreettisia
esityksiä sellaisista valmiista hankkeista, joilla olisi mahdollisimman
nopea ja hyvä työllisyysvaikutus. Uskon, että ne
liittyvät täällä jo mainittuihin rakentamisen
hankkeisiin. Suhtaudun avoimesti myöskin Rakennusteollisuuden
esittämiin hankkeisiin. Eli minusta kaikki kannattaa nyt
perata ja kammata ja katsoa, mitkä ovat sellaisia, jotka saadaan
nopeasti liikkeelle ja joilla syntyy mahdollisimman paljon uusia
työpaikkoja. Perinteisesti nimenomaan uudisrakentaminen,
peruskorjaukset — täällä mainitut
homekiinteistöt — ja sitten myöskin infrahankkeet
ovat sellaisia, joita nopeasti saadaan liikkeelle. Se työ on
nyt käynnissä, ja sitä valtiovarainministeriön
johdolla tehdään.
Sitten täällä nousi esille yksi asia,
joka on pakko korjata. Se on harmaan talouden panostukset. Minusta
on erityisen tärkeää, että vaikeinakin
taloudellisina aikoina me tuemme rehellistä yrittämistä,
me tuemme sitä, että yritykset eivät
toimi vilunkipelillä vaan kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja
ovat sitä kautta myöskin tasavertaisessa kilpailuasetelmassa
toisiinsa nähden. Tämän hallituksen aikana
on yli 300 ihmistä enemmän työssä harmaan
talouden torjunnassa kuin edellisen vaalikauden aikana. Sen takia
mielestäni se on myöskin tärkeä moraalinen
viesti, että me vastustamme talousrikollisuutta, me vastustamme
harmaata taloutta ja me haluamme siihen myöskin taloudellisesti
satsata 20 miljoonaa euroa vuodessa. Itse asiassa kehysriihen yhteydessä muun
muassa Verohallintoon lisäsimme 40 henkilötyövuotta
juuri torjumaan harmaata taloutta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Nyt minä pyrin seuraavaksi vähän
laajentamaan keskustelun piiriä niihin edustajiin, jotka
eivät vielä ole saaneet puheenvuoroa. Voi olla,
että nekin, jotka ovat olleet äänessä — kun
jaksavat kärsivällisesti loppuun saakka — voivat
päästä vielä ääneen.
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kannatan erityisen lämpimästi tätä työllistävää,
elvyttävää lisäbudjettia, josta valtiovarainministeri
puhui. Sitä me todella tarvitsemme.
Täällä sanottiin, että yritykset
eivät ole halukkaita kasvamaan. Pohjois-Karjalassa tilanne
on aivan toinen. Siellä yritystukihakemuksissa on ruuhkaa.
Ongelma on vain, että sikäläisellä elyllä ei
ole rahaa kaikkiin niihin hyviin hakemuksiin, joita siellä on.
Nyt mielestäni olisi hyvä, että joustavoitettaisiin
tätä alueellista yritystukien jakamista niin, että siirrettäisiin
varoja niille alueille, joilla ne käytetään
paremmin kuin jossain muualla. Tällä tavalla mahdollistettaisiin
kasvun aikaansaaminen koko Suomessa.
Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä valtioneuvoston
selonteko kehyksistä on hyvä ja osoittaa, että hallituksella
on tiukasti hyppysissään meidän talouden
kehittäminen. Erityisesti tuossa pääministerin äskeisessä puheenvuorossa tuli
hyviä pointteja, jotka valavat edelleen uskoa siihen, että homma
on hyvin käsissä.
Nyt kun täällä on puhuttu tästä mahdollisesta yhteiskuntasopimuksesta,
ja siihen varmasti liittyy tämmöinen työmarkkinakierros,
niin haluaisin tuoda esiin ja esittäisin — varsinkin
kun me nyt tässä selonteossa ja muutenkin sälytämme meidän
maamme yrittäjille varsin suurta taakkaa tästä työllistämisestä ja
työpaikkojen luomisesta — että hallitus
käyttäisi arvovaltaansa sen eteen, että yrittäjäjärjestöt
otettaisiin tupopöytään mukaan jatkossa.
Kysynpä vielä tällaista yksityiskohtaa
kotitalousvähennyksestä: Kun se nyt on meillä viime vuosina
sahannut vähän ylös ja alas välillä ja
minun mielestäni tämä olisi kyllä oiva
keino luoda nopeasti lisää pk-yrityksiin työpaikkoja,
saada ihmiset teettämään hommia pienillä firmoilla
ja työllistämään ja mielestäni
kotitalousvähennys voisi olla vaikka lähempänä kymppitonniakin, (Puhemies
koputtaa) niin perustuuko tämä tämänhetkinen
kotitalousvähennyksen tason asettaminen poliittiseen harkintaan,
(Puhemies koputtaa) vai onko se laskettu auki siten, että on huomioitu
sen dynaamiset vaikutukset ja potentiaalinen työllisyysvaikutus
myöskin? Voisiko se olla korkeampi kuin se nyt on?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Nyt se minuutti alkaa olla sitten ihan ehdoton maksimi. Edustaja
Hautala kokeilee sitä. (Seppo Kääriäinen:
Puoleen minuuttiin!)
Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Näistä positiivisista
tulevaisuuden toiveista huolimatta elämä on tämän salin
ulkopuolella hieman toisenlaista. Konkurssien määrä on
kasvanut kuluvana vuonna. Kolmena ensimmäisenä kuukautena
oli suurin piirtein sama taso kuin vuotta aikaisemmin, mutta huhtikuu
oli jo paljon synkempi: 1 600 yritystä on lopettanut
toimintansa. Se merkitsee tuhansia työpaikkoja. Erityisen
vaikea tämä huhtikuu on ollut tukku- ja vähittäiskaupalle
sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnalle. Se kuvaa sitä,
että kansalaisten ostovoima on heikentynyt tai vaarantunut niin,
että he itse tekevät säästöjä.
Pääministeri puhui täällä tarvittavasta
yritysrahoituksesta, mutta viime aikoina on kuulunut huolestuttavia
viestejä yrittäjiltä pankkien toiminnasta.
Eräät pankit ovat jopa listanneet toimialoja,
joiden rahoitusehtoja on kiristetty. Yrityksiltä on jopa
evätty tilapäisiä käyttöpääomaluottoja.
Kannattavienkin investointiluottojen (Puhemies koputtaa) ehdot on
kiristetty niin, että yritykset ovat joutuneet luopumaan
investoinneista. Onko nyt käymässä niin,
(Puhemies koputtaa) että esimerkiksi rakennusteollisuuden osalta
valtio on se ainoa, joka lähtee mukaan, vai aiotteko neuvotella
pankkien kanssa rahoitusehtojen lieventämisestä?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Ei onnistunut ihan minuutti. Edustaja Juvonen yrittää parantaa
juoksua. (Seppo Kääriäinen: Pitenee vaan
puheenvuorot!)
Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vanhuslaki astuu heinäkuussa
voimaan kesken kuumimman kesän ja myös hoitajien
kesäloman. Hoitoalalla vallitsee suuri hoitajapula paitsi
kesällä myös talvella.
Suomessa on työtä, mutta ei ole tekijöitä.
Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan Suomeen
saapuu ensi vuoden kesään mennessä 70
uutta espanjalaista sairaanhoitajaa. Taustalla on juuri se, että Suomessa
on pula sairaanhoitajista. Meiltä puuttuu myös
lähi- ja perushoitajia. Vanhuslaki asettaa meille suuria
vaatimuksia.
Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen
tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan
ehkäisyyn. Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen
edistäminen on erittäin hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa,
jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista
työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään
ikääntyvässä maassa. Kysynkin
ministeriltä: onko aikomus lisätä oppisopimuskoulutusta,
ja missä määrin myös sairaanhoitajille
sitä voitaisiin suunnata?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Nyt on hieman vaikea tilanne: kysyä voidaan, mutta vastauksia
on vaikeampi saada, koska ministerit ovat kiirehtineet iltakouluunsa.
Mutta jatketaan nyt vielä hiukkasen aikaa.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kehys tuo monia myönteisiä asioita
mutta ei vastaa kaikkiin kiperiin kysymyksiin. Puolustusvoimilla
on ollut jo pitkään huolena se, millä tavalla
vuoden 2015 jälkeen Puolustusvoimien budjetti sopeutuu
olemassa oleviin tilanteisiin. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt
huomiota tähän ja toivoo, että tämä Puolustusvoimien
budjettiratkaisu tulisi myös hallituksen tulevissa kokouksissa
esille. Tätä olisin kysynyt ministeri Urpilaiselta,
onko tämä tulevien keskustelujen agendalistalla,
mutta ehkä vastaus saadaan jossakin vaiheessa.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomalaisten tekemien työtuntien
määrä on vähenemässä.
Tämä on seurausta kilpailukykymme rapautumisesta
ja suomalaisten vanhenemisesta aiheuttaen nykyään
myös investointien siirtymistä Suomesta ulos.
Tehdyt työtunnit ovat tuottavuuden kasvun lisäksi
ainoa keino kasvattaa kansantuotettamme. Olisin kysynyt tästä valtiovarainministeriltä,
kun hän mainitsi puheessaan työllisyyssopimuksen, johon
hän todennäköisesti on hakenut tukea
myös työmarkkinaosapuolilta, että sisältyykö tämä tavoite
työtuntien määrän kasvattamisesta
siihen mahdolliseen uuteen työllisyyssopimukseen.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Noin 20 000 suomalaista elää tällä hetkellä työmarkkinoiden
väliinputoajina. Onkohan hallitus mahtanut huomata tuon
asian? Yli vuoden kestänyt pitkittynyt sairaus estää työnteon,
mutta pysyvää eläkettä ei ole.
Ketjutetut sairauslomat ovat erityisesti nuorten aikuisten ongelma.
Kelan määräaikaisen kuntoutustuen saajista
jo noin 8 000 on alle 35-vuotiaita. Nuorten aikuisten pitkien
sairauslomien määrä siis kasvaa koko
ajan. Millä nämä ihmiset elävät, kun
he eivät ole eläkeläisiä eivätkä työttömiä eikä heitä siis
koske kummankaan ryhmän edut? Valtaosalla näistä pitkään
sairastaneista ei ole myöskään työpaikkaa,
mihin palata, jos tilanne paranee. Kuntoutustuelle on jouduttu siirtymään jopa
suoraan opinnoista. Ihmettelen, mitä tässä tapahtuu,
miten näille ihmisille lopulta käy. Aikooko hallitus
tehdä mitään näiden väliinputoajien
aseman parantamiseksi? Heissä on siis erittäin
paljon nuoria, ja nuorista täällä on
tänään puhuttu ja nuorisotyöttömistä.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Urho Kekkosta soveltaen kysyn, onko
maallamme malttia talouskriisin keskellä. Hokemaksi on
tullut puheet rakenteista. Katekismuksen tavoin kysyn, mitä se
on. Merkitseekö se sitä, että se, mikä on
ehjää, kunnossa, se rikotaan, ja merkitseekö se
sitä, että euron säästötavoitteella
aiheutetaan kahden vahinko ja sitten toimivat järjestelmät
halvaannutetaan? Mutta olisin varsinaisesti kysynyt hallitukselta,
kun valtiovarainvaliokunnan mietintö puhuu Venäjästä ja
arktisista alueista, mikä oikeastaan on hallituksen Venäjä-strategia
ja arktisten alueiden strategia ja Pietarin oblastin strategia.
Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Omalta osaltani haluan kiittää hallituksen
panostuksia pohjoisen teollisuuden hyväksi. Pääministeri
tuossa edellä puhui, kuinka meidän on rakennettava uusi
Suomi, ja siihen on Lapissa tartuttu. Meillä on siellä Kemissä biodieseljalostamohanke,
johon EU on myöntänyt rahaa 88,5 miljoonaa euroa
ja nyt näissä kehyksissä tuli kymmeneen
miljoonaa. Samoin on LNG-terminaalihanke, 400 miljoonan euron hanke,
jossa on myös Ruotsi valtiollisen kaivosyhtiön
LKAB:n myötä mukana. Tämä hanke
on yksi näistä neljästä tuensaajasta,
joille kehyksissä tuli rahaa. Outokummun investoinnit ovat
mittavat, ja viime viikolla siellä vihittiin ferrokromin
laajennus, ja voi sanoa, että tältä osin
ainakin jaloterästehtaan osalta teollisuudessa menee vielä hyvin.
Tosiaan (Puhemies koputtaa) turismissa, kaivosteollisuudessa, energiakysymyksen,
kaupan osalta on paljon potentiaalia, ja uskon, että sitä kautta
niitä työpaikkoja syntyy.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
moni ministeri viitannut esimerkiksi teollisuuden rakennemuutokseen,
että se on nyt erittäin syvä tällä hetkellä.
Voisi sanoa, että kyllä Suomessa on eletty aina
rakennemuutoksen aikaa. Erityisesti haluaisin muistuttaa siitä,
että meillä on koko maassa käynnissä tosi
iso rakennemuutos ja isot mullistukset — ja viittaisin
puheenvuorossani tässä edellä käytettyihin — joissa
erittäin tärkeää on, että huomaamme
koko maan rakennemuutoksen, myös ministerien toimenpiteissä,
lisätalousarviossa ynnä muuta, pohjoisten, arktisten
alueitten huomioimisen, liikenneyhteydet ja niin edelleen.
Toinen iso kysymys. Täällä on ollut
puheena työelämäkysymykset. Itse katsoisin,
että Suomi voittaa siinä, jos kykenemme järjestämään
esimerkiksi työllisyyskoulutuksen niin, että se
vastaa muuttuviin elinkeinoelämän akuutteihin
tarpeisiin. Kun meillä kuitenkin käytetään
miljoonia, muistaakseni yli 200 miljoonaa, työvoimakoulutukseen,
niin luulisi, (Puhemies koputtaa) että sieltä löytyisi
myös tähän tarpeeseen rahoitusta.
Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä sekä hallitus
että oppositio ovat huolissaan taloustilanteesta, työllisyydestä ja
nuorista. Olisinkin halunnut tuoda jälleen esille mestari—kisälli-mallin,
josta Päijät-Hämeessä on saatu
hyviä kokemuksia muun muassa rakennusalalla. Siinä jo
syrjäytyneille nuorille ja ammattinsa osaaville osatyökykyisille
on löydetty yhteinen sävel yhdessä paikallisten
yritysten kanssa. Nuoret ovat työllistyneet kesken projektin
osissa tapauksia. Malli on yksilöllisempi ja siksi hieman
kalliimpi kuin oppisopimus mutta lopputulema koko yhteiskuntaa palveleva.
Nuoret ovat löytäneet vakaan pohjan elämäänsä,
ammattilaiset voineet jatkaa työuriaan, yritykset saaneet
osaavaa, uutta työvoimaa ja, mikä parasta, myöskin
yhteiskunta uusia, terveitä rakennuksia, joita voidaan
käyttää. Tässä mallissa
voidaan huomioida myös vajaakuntoiset nuoret.
Arvoisa puhemies! Olisinkin hallitukselta aikonut kysyä,
millä keinoin he aikovat saada työmarkkinaosapuolet
mukaan talkoisiin tässä mestari—kisälli-mallin
hyödyntämisessä.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää totesi
muutama hetki sitten, että vanha teollisuus ei työllistä. Se
ei tietenkään pidä paikkaansa. Sieltä se
ruisleipä tulee vielä pitkän aikaa.
Totta kai perinteisiä teollisuudenaloja tulee kehittää innovaatioiden,
tuotekehittelyn ja uusien liiketoimintamallien avulla. Me tarvitsemme näitten
lisäksi uusia, aitoon kysyntään perustuvia
työpaikkoja uusille toimialoille, joista esimerkiksi tämä cleantech
on minun mielestäni aivan loistava esimerkki. 2012 liikevaihto
24 miljardia, 2 000 yritystä on siinä jo
matkassa mukana. Niistä todella iso osa on pieniä,
niin kuin täällä tänä päivänä on
myöskin viitattu, mutta siellä on mahdollisuuksia.
Mutta sille vanhallekaan teollisuudelle ei enää niitä uusia
rikkidirektiivejä kyllä pidä ansoiksi
rakentaa.
Tänä päivänä erinomaisen
mukavaa on kuulla se, että työmarkkinaratkaisun
yhteistä isoa työllisyyssopimusta täällä kannattavat
kaikki, kunhan siinä, se on ok, huolehditaan myöskin
palkansaajien ostovoimasta.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta kritisoi omassa
lausunnossaan kehy-rahojen ongelmatiikkaa — ei tulla saavuttamaan
2015 mennessä 0,7 prosenttia bktl:stä — edustustojen
määrärahoja, siviilikriisinhallinnan
ongelmia rahoituksessa ja niin edespäin. Valtiovarainvaliokunta
omissa lausumissaan kritisoi hallitusta myös aika kovaa.
Esimerkiksi heikommat on jätetty heitteille kuntarahoja
leikkaamalla. Hallitusohjelma ja tuo kehys eivät oikein
ole linjassa toistensa kanssa.
Kyselenkin vähän, että mitä te,
hallituspuolueiden edustajat, sanotte sille tuoreelle yläkoululaiselle,
joka joutuu astmansa takia siirtymään parakkiin
erityisoppilaiden kanssa opiskelemaan, kun se oma koulu on niin
homeessa, että hän ei siellä pysty opiskelemaan.
Tietenkin vähän kannan huolta kyllä niistäkin,
jotka joutuvat siellä opiskelemaan, joilla ei ole sellaista
ongelmaa, niin opettajista kuin opiskelijoista. Ja juuri tuollaisessa
nivelvaiheessa vielä tällaiset ongelmat siinä,
että joutuu jättämään
oman luokkansa, siirtymään erityisluokkaan opiskelemaan,
jos ei muita syitä siihen ole, voivat aiheuttaa aikamoisia
asioita nuorelle, (Puhemies koputtaa) lapselle. Eli toivon, että hallituspuolueiden
edustajat, kun ministeri ei ole paikalla, (Puhemies koputtaa) todella
sitoutuvat siihen, että homekoulukorjauksiin tulee rahaa
eikä vain harkita asiaa.
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi on avoin, viennistä riippuvainen
talous, eikä tuonnille ja viennille avoin maa voi velkavivulla
kammeta itseään ulos tästä taantumasta.
Se on aivan selvää, ja turha mitään
sellaista on esittää sen paremmin hallituksesta
kuin oppositiostakaan.
Velkaakin kuitenkin tarvitaan, ja yhtä selvää on
se, ettei tästä velkaantumisesta selvitä säästämällä,
vaan tarvitaan paljon puhuttua kasvua. Tänä vuonna
me nyt näemme, miten aneemista kasvu kuitenkin on, kun
meneillään olevan viennin vaikeuksiin yhdistyy
veronkiristysten vuoksi hyytynyt kotimainen kysyntä. Tämä on
todella valitettavaa. Siksi mahdollisissa uusissa veronkiristys-
ja säästöpäätöksissä on
maltettava mieli. Peräänkuulutan myös
tätä valtiovarainministerin työllisyyssopimusta,
jolla pieni- ja keskituloisten ostovoima turvataan. Tätä hallituksen
on syytä tukea sopivin veropäätöksin.
Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus on välitilinpäätösvaiheessa
tehnyt veroratkaisut, ja siinä on tämä yhteisövero
pudotettu 20:een, mutta mielestäni yhteisöveron
käsittely olisi pitänyt puolittaa. Ja kun ajattelemme,
että yhteisövero suosii vain osakeyhtiöitä ja
isoja yhtiöitä, niin tässä ratkaisussa nämä avoimet
toiminimet ja kommandiittiyhtiöt jätettiin aivan
ulkopuolelle. Näille olisi nyt toiveita, että sinne
annettaisiin näitä helpotuksia, koska näiden
työllistävä vaikutus on erittäin
merkittävä.
Tietysti me tarvitsemme myös panostuksia sitten infraan,
niin kuin täällä ovat useammat edustajat
puhuneet, esimerkiksi homekouluihin, ja itseäni ennen kaikkea
kiinnostaa nimenomaan tiestö. Siellä on suuri
korjausvelka olemassa, ja kun ajatellaan, että nytten massat
ja mitat raskaassa liikenteessä muuttuvat, niin sinne tarvitaan
niitä panostuksia.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Taloutemme vaatii monenlaisia korjaavia toimenpiteitä.
Tärkeää olisi myös halu löytää toimenpiteitä,
joilla kyetään korvaamaan tuontia.
Elintarvikeala on Suomen keskeinen tuontia korvaava kotimarkkinasektori,
tuotannonala, jolla on erittäin suuri vaikutus kansantalouteemme ja
vaihtotaseeseemme. Hallitusohjelma puhuu kasvun tavoitteista tällä alalla,
mutta valitettavasti tällä hallituskaudella oikeastaan
kaikki hallituksen toimenpiteet ovat olleet heikentämässä elintarvikealan,
maatilatalouden toimintaedellytyksiä. On tehty tukileikkauksia,
on tehty toimenpiteitä, joilla tuotantokustannukset kasvavat,
on tehty siis paljon toimenpiteitä, joilla maatilatalouden
kannattavuutta on heikennetty, kannattavuus on osin jopa romahduttanut
tuota alaa. Eli tämän kehysten keskustelun yhteydessä voi vain
todeta sen, että vähitellen alkaisi olla hallituksella
myös aika toimenpiteisiin, (Puhemies koputtaa) joilla tämän
maatalouden, tämän alan kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä parannetaan.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksessä nuorten
oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen suunnatut
lisäresurssit ovat erittäin tarpeellisia. Työnantajien
kiinnostus palkata nuoria työhön tai ottaa heitä oppisopimukseen vaihtelee
suuresti. Tiedottamisesta huolimatta työnantajat eivät
edelleenkään tunnista riittävästi
niin sanottua Sanssi-korttia. Jostain syystä sen kuvitellaan
koskevan vain yksityisiä yrityksiä, ja näinhän
ei suinkaan ole.
Monet työnantajat ovat minulle kertoneet, että he
koulutuskorvausten korottamisesta huolimatta arastelevat ottaa juuri
peruskoulusta päässyttä nuorta esimerkiksi
oppisopimusopiskelijaksi, koska heillä on paljon vastuuta
tästä nuoresta ihmisestä ja toisaalta
peruskoulun päättäneillä ei ole
vielä kovin hyviä työelämävalmiuksia.
Tämän takia olisikin syytä pohtia, pitäisikö nuorisotakuun
toteuttamisen varmistamiseksi niin sanottuja kymppiluokkia ja starttiluokkia
lisätä nykyisestä, sillä nämä voisivat
olla valmentavaa koulutusta työelämään
siirtymiselle. (Puhemies koputtaa) Peruskoulun päättäneelle
nuorelle yksi lisävuosi voisi merkitä opiskelumotivaation
ja tulevaisuuteen suuntautumisen kannalta paljon, (Puhemies koputtaa)
ja se estäisi myös syrjäytymistä tässä tärkeässä elämän
taitekohdassa.
Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On harmillista, että valtiovarainministeri
ei ole läsnä tässä keskustelussa
enää, mutta uskon, että viesti sosialidemokraattisten
edustajien kautta ministerille kulkee.
Minusta on merkillepantavaa, että valtiovarainvaliokunnan
kannanotot ovat varsin tiukkasanaisia. Täällä nostetaan
myös esiin se, että edellytetään
hallituksen kiirehtimistä rakenteellisten toimien osalta.
Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, viittaako valtiovarainministeri
Urpilainen tämän päivän Helsingin
Sanomien haastattelussa samankaltaisiin rakenteellisiin toimiin
kuin valtiovarainvaliokunta omissa kannanotoissaan. Äsken
ministeri totesi, että on tärkeää ja
hän uskoo työmarkkinajärjestöjen
löytävän sovun eläkeikäkysymykseen.
Mutta kyllä minä peräänkuuluttaisin
vahvasti myös hallituksen toimia ja kiirehtimistä tämän
eteen vielä tämän hallituskauden aikana.
Toivon, että sosialidemokraatitkin, jotka ymmärtääkseni
tässä ovat vähän jarrumiehinä olleet,
miettisivät, mitä teistä ajattelevat seuraavat
sukupolvet, kun te tällä osaltanne hidastatte
sitä, että Suomessa (Puhemies koputtaa) työtunteja
tehtäisiin enemmän.
Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden aikana
kunnat menettävät yli 3,8 miljardia peruspalvelujen
turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja. Näitä kuntien
palveluja tarvitsevat ovat erityisesti lapset, nuoret ja vanhukset.
Kehyspäätöksessä ei ole myöskään
varattu riittävää rahoitusta vanhuspalvelulain
turvaamiseksi ja erityisesti riittävän hoitohenkilökunnan
palkkaamiseen. Myös hoitohenkilökunnan työssäjaksamiseen
ja viihtyvyyteen olisi panostettava, sillä vuonna 2012
muutti 165 sairaanhoitajaa ulkomaille töihin. Suomalaisia
sairaanhoitajia on työssä ulkomailla kaikkiaan
3 600. Meillä on pulaa hoitohenkilökunnasta.
Onko Suomella todella varaa kouluttaa osaavaa hoitohenkilökuntaa
toisen maan tarpeisiin? Mitkä ovat toimenpiteet, jotta
hoitajat jäisivät työskentelemään
Suomeen?
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvä, että kehysrahoituksella
varmistetaan käynnissä olevien liikennehankkeiden
loppuunsaattaminen. Lisärahoituksella pystytään
myös varmistamaan liikennepoliittisessa selonteossa nimettyjen
hankkeiden käynnistäminen vuosien 2014—2015
aikana. Nämä ovat erittäin hyviä asioita
ja tukevat nimenomaan kasvua ja työllisyyttä.
Tällä hallituskaudella sukupolvien välinen
oikeudenmukaisuus on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi,
ja se näkyy myös sosiaali- ja terveyspuolen kehyksissä.
Oikeudenmukaisuutta toteutetaan muun muassa lisäämällä veteraanien
kuntoutusrahoja ja turvaamalla kotiin vietävät
palvelut. Palveluihin on osoitettu tälle vuodelle lisämäärärahoja
yhteensä 9 miljoonaa euroa. Nämä määrärahat
varmistavat veteraanien laitos- ja avokuntoutukseen pääsyn.
Tämä nimenomaan lisää myös
kasvua ja työllisyyttä.
Oikeudenmukaisuus näkyy myös siinä,
että hallitus panostaa nuorten työllisyyteen sekä nuorisotakuun
toteuttamiseen. (Puhemies koputtaa) Sen toteuttamiseksi varattiin
kuluvalle vuodelle 60 miljoonaa euroa.
Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Valitettavasti valtiovarainministeri on poissa
täältä. Tapasimme tänään
asuntojaoston puitteissa uuden asuntoministerin, ja siellä keskusteltiin
tulevasta toisesta lisätalousarviosta. Tällä hetkellä tähän
mennessä hallitus on vähentänyt korjausrakentamisen
osalta avustuksia ja energia-avustukset on lopetettu. Nyt 100 miljoonaa
lisäyksenä tälle puolelle työllistäisi 15 000
rakennustyöläistä, ja se toisi tullessaan miljardin
investoinnit, ja valtio saisi todellisuudessa 200 miljoonaa verotuloja.
Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, onko hän,
niin kuin minä ounastelen, valmis näihin lisätalousarvion toimenpiteisiin
tämän asuntopolitiikan osalta.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomeen on mahdollista luoda 200 000
uutta työpaikkaa, mutta se tarkoittaa sitä, että koko
Suomen voimavarat täytyy hyödyntää esimerkiksi
vihreän kasvun, biotalouden osalta, kaikkien niiden maaseudun
luonnonvarojen osalta, mitä meillä hyödynnettävissä on.
Sen takia täytyy olla erittäin huolestunut siitä,
että maatalouden investointeihin ei katsota nyt pitkällä tähtäimellä.
Makera, Maatilatalouden kehittämisrahasto, tarvitsisi ehdottomasti
nyt panostuksia, että investointeja meillä löytyy
ja kasvua tulevina vuosina.
Herra puhemies! Energiapolitiikka vaatii meillä suunnanmuutoksen.
Meidän turvekapasiteetista, soistamme, on vain noin 1 prosentti
käytössä. Sitä pystyttäisiin
hyödyntämään paljon enemmän.
On arvioitu, että meillä olisi jopa Norjan öljyvarojen
kaltaiset luonnonvarat käytössä siinä,
jos se osattaisiin hyödyntää oikein.
Sen sijaan meille tuodaan kivihiiltä Uralin takaa. Miten
on mahdollista, etteivät hallituspuolueet näe sitä suurta
potentiaalia, mikä meillä luonnonvaroissamme olisi?
Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvä, että tänään
on puhuttu paljon työllisyydestä. Työttömyys
onkin jatkuvassa kasvussa ja on erittäin huolestuttavalla
tasolla. Työllisyyden parantamisen tuleekin olla ykkösasia
nyt ja tulevaisuudessa. Kuitenkin on puhuttu hyvinkin ympäripyöreästi
työllisyyden parantamisesta ja sellaisista työllisyyttä parantavista
toimenpiteistä, jotka vaikuttavat vasta pidemmän
ajan kuluttua. Herääkin kysymys: missä ovat
nopeasti työllisyyttä parantavat toimenpiteet?
Ministeri Urpilainen viittasi seuraavaan lisätalousarvioon
ja mahdolliseen elvytykseen. Sitä lämmöllä odotan,
miten siinä hallitus suhtautuu mahdollisiin elvytyshankkeisiin,
esimerkiksi homerakennusten määrärahojen
lisäämiseen tai liikenneväylähankkeisiin.
Mikäli pääministeri olisi ollut läsnä vielä tässä istunnossa, niin
olisin kysynyt hänen näkökantaansa tähän asiaan,
(Puhemies koputtaa) sillä tähän asti
hän on ainakin ollut elvytystä vastaan.
Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet
edustajat puhuneet homekoulujen korjauksen tärkeydestä, erityisesti
silloin, kun rakennuskustannukset ovat alhaiset, ja itsekin puollan
ja pidän sitä tärkeänä.
Mutta kehyksien osalta ihmetyttää myös tietyt
liikennehankkeet, erityisesti espoolaisena se, että Länsimetron
jatkolle ei löydy rahoitusta. Espoo on valmis investoimaan
770 miljoonan projektista jopa 70 prosenttia itse, jos valtio tulisi
30 prosentilla mukaan. On oikein vaikea ymmärtää sitä,
mikä olisi parempi ratkaisu sekä työllisyyden
hoitoon, pääkaupunkiseudun asuntojen riittämättömyyteen
että ruuhkaongelmiin täällä pääkaupunkiseudulla
kuin Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen.
Toivon, että tähän palataan vielä myöhemmässä yhteydessä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Vielä neljä puheenvuoroa, ja sen jälkeen
tämä debatti on ohi.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolestunut siitä,
että kehysriihessä päätettiin
leikata kehitysyhteistyömäärärahoista.
Tätä päätöstä paikattiin
ohjaamalla päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön,
mikä on sentään hyvä asia, mutta
näiden tulojen määrää ei
kuitenkaan voida tarkoin ennakoida, ja nyt näyttää siltä,
ettei 0,7-tavoitteeseen tulla pääsemään.
Toivon, että tähän asiaan saadaan korjausta
viimeistään ensi vuoden kehysriihessä.
Toinen seikka, johon haluan tarttua tai jonka haluan tuoda tässä esille,
ovat STM:n budjetista viedyt tutkimusmäärärahat,
30 miljoonaa euroa, jotka merkitsevät mittavia irtisanomisia
muun muassa THL:n tutkijoiden joukossa. Tämä on hyvin
valitettavaa, koska, kuten tiedämme, Suomen sosiaali- ja
terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa ja köyhyys
ja terveyserot ovat kasvussa ja tarvitsisimme nimenomaan asiantuntijatietoa
hyviä ja perusteltuja päätöksiä varten.
Toivon todellakin, (Puhemies koputtaa) että tämä päätös
nyt pidetään mielessä ja tullaan tekemään kaikkemme
sen eteen, että lisätään tutkimusmäärärahoja
vastaisuudessa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Ja nyt tosi napakat kolme vielä.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne tiukentuu ja ahdistaa
meitä kaikkia, niin täytyy kertoa semmoinen iloinen
uutinen, että tulin juuri Mikkelistä uuden yrityksen
vihkimistilaisuudesta, siellä perustettiin, avattiin tänään
uusi pienpanimo ja toistakymmentä mikkeliläistä sai
uuden työpaikan, mutta parasta tai hienointa tässä tilaisuudessa
oli se palaute, mitä kuulin monilta yrittäjiltä.
Eli tätä yritysverouudistusta, jonka hallitus
kehysriihessään teki, nyt pureskeltuaan yrittäjät
antoivat erittäin hyvää palautetta siitä,
miten se on hillinnyt tavallaan sitä epävarmuuden kasvua,
joka pitkään on tuolta Euroopan ulkopuolelta Suomeen
tullut, ja kaiken kaikkiaan luonut yrittäjämyönteistä ilmapiiriä niin,
että yrittäjät suhtautuvat positiivisemmin
tällä hetkellä tulevaisuuteen. Eli tavallaan
se kauhukuva ja ehkä se pelkotilakin, mitä me
olemme täällä välillä oikein
yrittäneet luoda, on hieman laantunut.
Mutta erityisesti nyt kiitän kyllä pääministeriä siitä,
että tähän yhteiseen pöytään
(Puhemies koputtaa) kutsutaan kaikki eduskuntapuolueet ja työmarkkinajärjestöt
ja me pääsemme (Puhemies koputtaa) tämmöistä rauhallisempaa,
varmempaa kuvaa viemään täältä ulos
kaikille suomalaisille.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten lunastan sen lupaukseni, että niille kolmelle, jotka
ovat saaneet puheenvuoron ja jaksaneet istua täällä,
annan puheenvuoron. Edustaja Uotilalle vielä vastauspuheenvuoro,
mutta napakasti.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pääministeri toivoi sellaista
työmarkkinaratkaisua, jossa yhdistyisivät ostovoima
ja kilpailukyky. Tämä on aika kova haaste. Jos
ostovoimaa turvataan palkankorotuksilla, niin se merkitsee yksikkökustannusten
nousua ja siitä sitä kilpailukykyastetta, mitä edustaja
Pekkarinenkin totesi. Itse kannatan mieluummin palkankorotuksia
kuin veronalennuksia. Jos ostovoima turvataan veronalennuksilla,
se johtaa valtion velkaantumiseen ja velkataakan lisääntymiseen
lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä voidaan
saada niitä niin paljon puhuttuja dynaamisia vaikutuksia.
Ei ole kovin helppo juttu varsinkin, jos aiotaan pitää niistä tavoitteista
kiinni, jotka omassa ryhmäpuheenvuorossani kyllä totesin
jo mahdottomiksi. Elikkä meidän on nähtävästi
tingittävä myös tästä velkaantumisen
taiton tavoitteesta ihan realistisena tosiasiana.
Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nuorisotakuukysymyksessä on kyse
siitä, että nuorelle annetaan töitä,
ja se on nyt keskoskaapista päässyt ulos, mutta
vielä se harjoittelee kävelyä, eli täytyy
tehdä paljon sen eteen töitä, että se
rupeaa toimimaan. Lisäksi siihen pitää lisätä se,
että se myös huomioi nämä korkeasti
koulutetut nuoret.
Meille poliitikoille riittää töitä,
mutta nuorille ja vajaakuntoisille ja vanhuksille, ikääntyneille, ei
riitä. Tällä hetkellä voi sanoa,
että kun rummutetaan työurien pidentämisestä,
niin normaali proseduuri taas on se, että irtisanomistilanteessa vanhat
lähtevät ensin, ja vanhat tässä tilanteessa ovat
50 vuotta täyttäneitä. Eli tämä on
ihan selkeä, että meidän täytyy
saada asennemuutos myös työmarkkinapuolelle, se,
että kunnioitetaan ja arvostetaan myös sitä osaamista
ja sitä työhistoriaa, mikä on, ja ratkaisut
löytyvät johtamisen kehittämisessä ja
asenteiden muuttamisessa.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Värderade herr talman! Nu måste jag tacka
ministrarna Katainen och Urpilainen. Det ser ut att ni ministrar
har förändrat er attityd till centerpartiets förslag.
Under de senaste två år har ni bara "viitanneet
kintaalla" till våra förslag. Nu tror jag att
ni också lyssnar på oss.
Men det räcker inte att bara lyssna. När
ska ni börja genomföra våra förslag?
När börjar ni stöda ensamma företagare
om de erbjuder jobb till sin första arbetare, och när
blir det möjligt att arbetslösa människor
kunde tjäna 300 euro utan nedskärning av arbetslöshetsstöd?
Herr talman! Jag är inte alls säker vad jag
just sade men jag tror att snart ska vi alla höra det.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Vaaditaanko välttämättä käännöstä?
(Mauri Pekkarinen: Me ymmärrämme Tiilikaista! — Välihuutoja) — Emmeköhän
me ymmärtäneet. — No niin. Kiitoksia
tästä debatista, nyt siirrytään
puhujalistaan.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Kun on tämän
iltapäivän keskustelua seurannut, niin minusta
tämä on ollut hyvinkin rakentavaa, ja juuri tätä yhteistyöhakuisuutta
me tarvitsisimme tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä ja
sitä kautta parhaiden ideoiden tuomista esiin.
Toinen, mitä jo aikaisemmin omassa puheenvuorossani
sanoin, on se, että me teemme paljon hyviä päätöksiä täällä,
mutta sitten kun me katsomme, miten me käytännössä ne
toteutamme, niin helposti tulee tämä byrokratialoukku
eteen. Kuten myöskin jo aikaisemmin sanoin, tänään
talousvaliokunnassa käsiteltiin esimerkiksi biopolttokysymyksiä ja
siihen liittyviä EU-direktiivejä ja Suomi tulkitsee
ne tiukimmin, vaikka voisi tulkita hiukan eri tavalla, joka mahdollistaisi sen,
että me olisimme kenties vielä voimakkaammin edelläkävijä näissä biopolttoainekysymyksissä
eurooppalaisella
tasolla.
Eli Suomessa on mentävä tänne työn äärelle katsomaan,
mitä meidän lainsäädäntö tekee
sille, että syntyykö Suomeen työtä.
Puutun oikeastaan yhteen suureen asiaan, mikä tällä hetkellä vaikeuttaa
työn luomista Suomessa. Tämä on yritysten
rahoitus, joka on todella haasteellisessa tilanteessa tällä hetkellä.
Kun yritys haluaa kasvua, se tarvitsee aidosti rahoitusta, ja kuten
tiedämme, sitä on lähes mahdoton tällä hetkellä saada
yritysten kasvutoimenpiteisiin, varsinkin jos on uusi yritys ja
sellainen yritys, joka on vaikeuksissa oman taseensa kanssa. Ja
tätä täytyy tietysti miettiä,
mistä se johtuu. Se johtuu aika paljon myöskin
EU-tason päätöksistä, eli on
tehty niin hankalaksi tämä tilanne, että itse
asiassa me olemme tuhonneet kasvun elementtejä, näitä rahoituksen
elementtejä.
Täytyy tunnustaa, että viime vuonna EU-tasolla
ja maailman tasolla tietyt pankit ovat päässet
oikein kunnolla temmeltämään ja nyt sen
vastapainoksi ollaan kiristetty niin paljon sääntelyjä,
että rahan hinta on mennyt ihan mahdottomaksi. Samanaikaisesti
meillä on korkotaso tullut erittäin alhaiseksi.
Kuulostaa, että se on hyvä juttu, mutta samallahan
on käynyt niin, että pankkien perustoiminta on
hyvin vähän kannattavaa, joka on tehnyt myöskin
pankit erittäin varovaisiksi. Tästä on
syntynyt kierre. Toisaalta pankit sanovat, että yritykset
eivät kysy rahaa, toisaalta yritykset sanovat, että näillä marginaaleilla
ei ole mitään järkeä kysyä rahaa.
Eli toiminta ei lähde liikkeelle, ja vaikka me kuinka puhumme
täällä kasvusta, niin jos ei sinne kasvuun
rahoitusta aidosti löydy, niin sitten meidän on
todella vaikea saada näitä uusia työpaikkoja.
Eli pankit keskittyvät vanhoihin yrityksiin, vakavaraisiin
yrityksiin, supistavat tietyllä tavalla toimintaa siinä suhteessa,
jotta he täyttäisivät ne kriteerit, mitkä poliitikot
Euroopassa ovat asettaneet. Voin sanoa ihan konkreettisesti monien
tuttujenikin osalta sen, että siellä on ollut
selvästi tällaista kasvutavoitetta, kasvuhalua,
mutta kun ei saa rahoitusta, ei voi oikein tehdä yhtään
mitään.
Tässä me palaamme taas tähän
politiikkaan, mitä täällä tehdään.
Meidän on pakko saada tällainen pattitilanne täältä purettua.
Siihen liittyvät myöskin nämä keskustelut
kehyksistä, jolloin täytyy kysyä, mistä sitä kasvun
elementtiä ja rahoitusta voisi saada. Totta kai yksi vaihtoehto voisi
olla, että meidän täytyisi löytää joku
elementti, että pankit lähtisivät taas
ottamaan vähän enempi riskiä, tai sitten
meidän pitäisi löytää sellaisia
innostuneita elementtejä, että ihmiset alkaisivat
sijoittamaan ja investoimaan suomalaisiin yrityksiin ja suomalaisiin
työpaikkoihin.
Siinä me palaamme taas niihin kysymyksiin, pitäisikö esimerkiksi
osinkojen verovapaus olla 2 000 euroon asti. Silloin avattaisiin
tietyllä tavalla, tietyille ihmisille ainakin, niin että haluttaisiin
kotimaisiin yrityksiin sijoittaa. Tämä kuuluisa
rahastokysymys on toinen asia: että olisi oman pääoman
ehtoisia rahastoja, jotka uskoisivat taas suomalaisiin uusiin ideoihin
ja tämän tyylisiin asioihin, jotka loisivat lisää työpaikkoja
Suomeen. Pitäisikö meidän avata nämä joukkorahastoinstrumentit
täällä? Se edellyttää sitten
lainsäädännön muutoksia, ja
se edellyttää myöskin näitä kehykseen
liittyviä asioita.
Puutuin vain yhteen asiaan, mutta näen tällä hetkellä suomalaisten
yritysten kasvun suurimpina ongelmina sen, että vaikka
olisi halua, ei ole rahaa kasvaa ja luoda työpaikkoja.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Hanna Tainio /sd:
Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selontekoon valtiontalouden kehyksistä sisältyy
paljon hyvää. On selvää, että talouden
tasapainottaminen edellyttää päätöksiä, joihin
sisältyy sekä säästöjä että veronkorotuksia.
Ratkaisuissa korostuu kuitenkin kautta linjan työllisyyden
parantaminen: hallitus muun muassa parantaa yritysten työllistämismahdollisuuksia,
helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista
ja edistää nuorten ja osatyökykyisten
työllistymistä. Tällaisilla eväillä voidaan
vähentää vaikeiden päätösten
tarvetta tulevaisuudessa.
Eräät sosiaali- ja terveysministeriöön
kohdistuvat säästöt vaativat kuitenkin
huomiota. Hallinnonalan sektoritutkimuksesta ollaan selonteon mukaan
leikkaamassa 30 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen. Sekä sosiaali-
ja terveysvaliokunta että valtiovarainvaliokunta ovat syystäkin
suositelleet näiden säästöjen
uudelleenarvioimista. Leikkauksen kohdistuessa täysimääräisenä Työterveyslaitoksen,
Säteilyturvakeskuksen, Kelan tutkimusosaston sekä Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen yhteenlaskettu irtisanomistarve olisi
kerrannaisvaikutuksista johtuen kuudestasadasta jopa tuhanteen työntekijää.
Myös se, miten leikkaus jakautuisi laitosten kesken
tai mihin laitosten toimintoihin leikkaukset pitäisi kohdentaa,
on jäänyt epäselväksi. Tutkimustoimintahan
on kiinteä osa näiden laitosten muita toimintoja.
Laitoksiin kohdistuu myös tuottavuusohjelman myötä jo
ennestäänkin säästöjä.
Suomi tarvitsee kaikkia leikkausuhan alla olevia tutkimuslaitoksia.
Työterveyslaitos tekee työtä työhyvinvoinnin
ja -turvallisuuden parantamiseksi ja edesauttaa siten työurien
pidentämistä. Säteilyturvakeskus vastaa
säteilyturvallisuusvalvonnasta ja säteilyonnettomuuksien
valmiustoiminnasta. Kelan tutkimusosastolla puolestaan ylläpidetään
rekistereitä ja tehdään sosiaaliturvan
tutkimusta, jollaista ei tehdä muualla Suomessa. Kela maksaa
etuisuuksia vuosittain yli 12 miljardia euroa — kenen mielestä meidän
ei tarvitse tietää, mitä tällä summalla
saadaan aikaan?
THL seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä ja
ylläpitää valmiutta reagoida terveyteen
kohdistuviin uhkiin. Leikkaus vaarantaisi laitoksen lakisääteisten
viranomaistoimintojen suorittamisen. On myös erikseen huomioitava,
että THL tuottaa elintärkeää tietoa
lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kehittää lasten,
nuorten ja perheiden palveluja, kuten neuvolatoimintaa, perhekeskuksia,
varhaiskasvatusta ja lastensuojelua. Nämä kaikki
ovat hyvin keskeisessä roolissa syrjäytymisen
ehkäisyssä. Jo nyt tiedämme liian vähän varsinkin
huono-osaisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten elinoloista.
THL:n asiantuntemusta tarvitaan huono-osaisuuden periytymisen pysäyttämiseksi.
Sektoritutkimuksen leikkauksissa ei ole kysymys vain työpaikkojen
menetyksistä vaan niiden kokonaisvaltaisen toiminnan heikentämisestä ja ennen
kaikkea kumuloituvan tutkimustiedon ja asiantuntemuksen kadottamisesta.
Jos tietoa päätöksenteon tueksi ei tueta
valtion alaisissa laitoksissa, joudutaan sitä tilaamaan
jostain muualta ja tällöin tutkimuksen laadusta
ja pitkäjänteisyydestä ei ole enää takeita.
Toinen huomionarvoinen säästökohde
on sairausvakuutuskorvausten 50 miljoonan euron leikkaus. Siitä merkittävä osa
kohdistuu matkakorvauksiin, joiden osuus sairaanhoitokorvauksista
on noin 16 prosenttia. Matkakorvausjärjestelmän
keskeinen tarkoitushan on parantaa hoidon saatavuutta harvaan asutuilla
alueilla, joilla hoitomatkat ovat pitkiä ja julkinen liikenne
vähäistä.
On syytä muistaa, että matkakorvausten omavastuuta
on vastikään korotettu yli 50 prosentilla. Lisäksi
säästöjä on pyritty tekemään
matkoja yhdistämällä. Valtiovarainvaliokunta
ei ottanut mietinnössään sairausvakuutuskorvauksiin
kantaa mutta toteaa, että maamme menestys perustuu "myös
hyvinvointiin, johon sisältyvät mm. tasa-arvoiset
palvelut sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus". Ehdotettu
leikkaus merkitsisi kuitenkin matkakorvausten omavastuun korottamista
entisestään, mikä sattuisi ennen kaikkea
pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin ja eläkeläisiin. Tätä me
pidimme myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyvin ongelmallisena.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten sosioekonomiset terveyserot ovat
kasvaneet 25 vuoden ajan, eikä tähän
kehitykseen tule muutosta ainakaan huono-osaisten hoitoonpääsyä heikentämällä. Omavastuun
korottaminen heikentäisi myös kansalaisten yhdenvertaisuutta
hoitoonpääsyssä varsinkin haja-asutusalueilla.
Meidän tuleekin pitää huolta siitä,
että kaikilla on oikeus ja mahdollisuus terveydenhuollon
palveluihin tulotasosta riippumatta.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on erinomainen vastalause
jätettynä valtiovarainvaliokunnan mietintöön.
Siinä olemme esittäneet 37 kannanottoa, joista
helposti käy ilmi, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto
hallituksen esitykselle. Toivon, että mahdollisimman moni
tässä salissa olevista edustajista ja myös
niistä, jotka ovat ulkopuolella, tutustuu tähän
meidän vaihtoehtoomme, jotta saavat oikeaa tietoa siitä,
mikä on perussuomalaisten vaihtoehto tässä asiassa.
Näissä kannanotoissa, joita olemme tehneet, olemme
todenneet muiden muassa sen, että tuomioistuimelle pitäisi
osoittaa enemmän resursseja (Tuija Brax: Hyvä!)
käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
on toistuvasti, vuodesta toiseen, todennut, kuinka oikeudenkäynnit
venyvät kohtuuttoman pitkiksi Suomessa, ja se tarkoittaa
sitä, että meidän täytyy antaa
lisää resursseja tuomioistuimille, jotta ne selviytyvät
tästä urakasta, joka niille on annettu.
Olemme myös ottaneet kantaa sisäisen turvallisuuden
vahvistamiseen. On tärkeätä, että poliisilla,
Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on riittävästi
resursseja. Kun meillä rajat on avattu, on meille valitettavasti
tullut myös uudenlaista rikollisuutta: on kerjäämisongelmaa,
on erilaisia murtoja ihmisten koteihin, on yksinäisten
vanhusten ryöstöjä. Näihin pitäisi
päästä tehokkaasti puuttumaan, ja sen
takia viranomaisilla pitäisi olla riittävästi
resursseja. Samaan aikaan, kun saamme lukea uutisia, kuulla uutisia
siitä, kuinka järjestäytynyt rikollisuus
levittäytyy valtakunnallisesti, poliisin toimipaikkoja
vähennetään. Olemme täysin väärällä tiellä.
Tässä tilanteessa poliisin resursseja pitäisi
paremminkin lisätä kuin vähentää.
Arvoisa puhemies! Hallitus on paljon liputtanut nuorisotakuun
puolesta. Se on hyvä asia, mutta ongelma on se, että hallitus
ei ole riittävästi antanut resursseja tähän
aiheeseen, tämän epäkohdan poistamiseen.
On luotu suuria odotuksia nuorten keskuudessa ja myös monien
nuorten perheissä. Lähipiirissä odotetaan,
että nuorisotakuu auttaa niitä nuoria, jotka eivät
ole päässeet mukaan koulutukseen, työhön.
Nyt kuitenkin tuoreet uutiset kertovat, että kolmannes
nuorista on jäänyt nuorisotakuun ulkopuolelle.
Erityisesti tämän vuoden alusta työttömiksi
jääneistä nuorista näin suuri
osa on ulkopuolella siitä, mitä heille on luvattu
järjestää määräajassa.
Nuorison työllisyys on kaiken kaikkiaan heikentynyt viime
vuodesta, ja sehän on päinvastoin kuin mitä hallitus
on asettanut tavoitteekseen. Hallituksella oli kunnianhimoisia tavoitteita,
mitä tulee työttömyyteen, mutta valitettavasti
nämä tavoitteet ovat olleet utopistisia ja olemme
menossa huonompaan suuntaan. Nuorisotakuun hoitamiseen pitäisi
satsata niin valtion tasolla kuin kunnissakin, jotta jokainen nuori
saataisiin mukaan aktiivitoimiin.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet,
että lapsilisät sidottaisiin indeksiin vuosina
2014—2015. Esimerkiksi arvokasta työtä tekevä Mannerheimin
Lastensuojeluliitto on ottanut useita kertoja esille sen, että ruuan
kallistuminen ja tasaverot ovat köyhdyttäneet
lapsiperheitä ja heidän on vaikeampi selviytyä jokapäiväisistä velvoitteista.
Tämä köyhyys kasaantuu erityisesti yksinhuoltajaperheisiin
ja monilapsisiin perheisiin. Lapsilisä on merkittävä tekijä pienituloisessa
perheessä, ja se lisää perheen ostokykyä.
Todellisuudessa lapsilisän ostovoima on tippunut vajaassa
20 vuodessa noin viidenneksen. Tämä on aivan kestämätöntä,
tähän pitää puuttua. Perussuomalaisilla
on tähän reilu esitys, joka kohentaisi köyhien
lapsiperheiden asemaa välittömästi.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen tarina tähän
asti Suomen tiestä, niistä vaikeuksista, jotka
olemme kohdanneet viimeisten vuosien aikaan, on ollut, että Euroopassa
menee huonosti, Euroopassa on talousapatia, se heijastuu meille,
emme voi mitään. Tämä tarina
ei toimi, ja olen iloinen siitä, että äsken käydyssä keskustelussa
oikeastaan ensimmäisen kerran näiden kahden vuoden
aikaan sekä pääministeri että valtiovarainministeri
osoittivat mielestäni sellaista vähän
nöyrempää asennetta sen riemukkaan "kyllä tästä selvitään,
meillä menee hyvin" -asenteen sijaan. Se on hyvä alku
paremmalle ja sen oikean löytämiselle, jota oikeata
varmaan tarvittaisiin.
Mitä tulee siihen Suomen talouden tilannekuvaan, ehkä vielä muutama
sana myös minun puoleltani täältä siihen.
Vielä kertaalleen: Suomen talouden tietyt tunnusluvut
ovat eriytyneet Euroopan unionin ja erityisesti euromaiden monista
keskeisistä tunnusluvuista dramaattisella tavalla oikeastaan
viimeisten 1,5—2 vuoden aikaan. Dramaattisinta on viennin
kehityksen kuva. Meillä viennin kehitys on ollut huonompaa
kuin yhdessäkään toisessa Euroopan unionin
jäsenmaassa. Me lähdimme siitä Lehman
Brothersin jälkeen 2009 nousuun niin kuin muutkin maat,
mutta sitten meillä viennin kehitys taittui ja on kääntynyt
jopa pienoiseen laskuun.
Vähän samasta on kysymys myöskin
täällä talouden yleisen kasvun ja kehityksen
uralla. Siinä toki ei ole mitään dramaattista.
Monessa muussakin maassa talous on ollut miinuksella, täpärästi miinuksella,
mutta Suomessa nyt oikeastaan neljän viimeisen kvartaalin
aikaan kolme on ollut selvästi — ei nyt selvästi,
mutta kuitenkin — miinusmerkkistä, ja se ei kerro
hyvää, ja kaksi viimeistä kvartaalia
ovat olleet hyvinkin selvästi miinusmerkkisiä.
Työttömyyden luvut, niin kuin täällä on
kerrottu jo, ovat selvästi kasvaneet. Tällä tiellä kulkiessamme,
kun olemme tämmöisessä näivettymisen
kierteessä, jos näin jatketaan, jos talouden kasvu
on miinuksella, vienti rajulla miinuksella, työttömyys
kasvaa, ollaan sen totuuden kanssa, mistä pääministeri
eilen näytti jo pohdintaa tehneen: Joudutaan leikkaamaan.
Jos joudutaan leikkaamaan, se taas leikkaa kulutuskysyntää ja
joudutaan taas leikkaamaan, korottamaan veroja. Tämmöisestä näivettymiskierteestä
on
kerta kaikkiaan päästävä ylös.
Millä tavalla näivettymiskierteestä ylös?
Siinäkin meitä nyt rajoittaa se totuus, että Suomi
on täällä moneen kertaan kertomallani
tavalla — ja monet muutkin ovat varmaan sen kertoneet — talouden
kaksoisvajeen loukussa. Meillä on sekä julkinen
talous reippaasti alijäämäinen että kansantalous
reippaasti alijäämäinen. Silloin, kun molemmat
ovat alijäämäisiä, silloin kulutuskysynnän
lisääminen, siis syömävelan
ottaminen, ei voi olla se tie, jolla Suomea reivataan tielle. Sen vaihtoehdon
täytyy löytyä siitä, että me
nyt kykenemme parantamaan niitä talouden menestyksen kannalta
avaintekijöitä, jotka ovat tällä hetkellä rempallaan.
Rempallaan olevia asioita on muun muassa yksikkötyökustannusten
kehityskuva taakse jääneiltä ajoilta.
Yksikkötyökustannusten käyrä on noussut
reippaasti enemmän meillä kuin meidän kaikilla
eurooppalaisilla kilpakumppaneilla. Virossa se on noussut vielä enemmän
kuin meillä, sitten on Englanti, UK, ja sitten oikeastaan
muita eurooppalaisia maita ei ole.
Tässä mielessä pitää korjaus
saada aikaan. Tämän korjauksen, jolla kilpailukykyä,
suomalaisen työn menekkiä maailmalla ja maassa
parannetaan, avainasia tässä mielessä liittyy
täällä jo aikaisemmin esille ottamaani
asiaan, josta vähän keskustelua käytiin,
tämmöiseen yhteiskuntasopimuksen ideaan, mistä me
keskustalaiset olemme puhuneet pitkän pitkän aikaa.
Nyt tarvittaisiin sellaista johtajuutta, jolla hallitus ottaa
ohjat käsiin ja neuvottelee työmarkkinajärjestöjen
kanssa ja laajalla yhteiskunnallisella taustalla sellaisen kokonaisratkaisun
sekä Suomen kilpailukyvyn että työllisyyden
parantamiseksi, että se ei kohtuuttomasti rasita ketään,
että kaikki kantavat osavastuun siitä, että Suomen kilpailukyky
paranee ja suomalainen työ menee kaupaksi.
Valtiolla tässä tarvitaan tällainen
johtajarooli. Kun tämä on korporaatioitten hallitus,
kuvittelisi ja ajattelisi, että jos jonkun, niin tämän
hallituksen pitää pystyä työmarkkinajärjestöjen
kanssa sellaisiin ratkaisuihin, joilla tämä kaikki
saadaan aikaiseksi. Jos tällainen saadaan aikaiseksi, sillä on
useampivuotinen vakauttava tuloratkaisu. Siihen nojautuen hallitusvalta
voisi ottaa rohkeasti etunojaa niitten tulevaisuusinvestointien
rahoittamisessa ja toteuttamisessa, (Puhemies koputtaa) joita Suomi
välttämättä tarvitsee. Tässä,
arvoisa puhemies, lyhyesti, tarkoitan sitä, että silloin
pitää rohjeta ottaa velkaakin. Jos me tiedämme,
että me olemme jatkossa kilpailukykyisempiä (Puhemies
koputtaa) ja suomalainen työ pärjää,
me voimme ottaa myöskin valtiolle lisää velkaa
ja laittaa sellaisia tulevaisuusinvestointeja liikkeelle, joita
Suomi tarvitsee menestyäkseen pitkällä tähtäyksellä.
Arvoisa puhemies! Tarvitaan siis johtajuutta, tarvitaan yhteiskuntasopimus.
Sen aikaansaamisessa hallitus on avainasemassa. (Puhemies koputtaa)
Ellei se sitä aikaan saa, se ei ole todellakaan onnistunut
tehtävässään.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Tänään hallitus
on näyttäytynyt huomattavasti toisenlaisena ja
huomattavasti parempana hallituksena kuin siinä vaiheessa,
kun tätä nyt käsittelyssä olevaa
kehyspäätöstä tehtiin. Valtiovarainvaliokunta
mietinnössään arvioi ehkä hiukan miedommin
sitä johtamani tarkastusvaliokunnan kritiikkiä tämän
päätöksen valmisteluasiakirjojen laadusta,
taustaselvitysten riittävyydestä. Yhtä kaikki,
kun tätä kehystä tehtiin, niin nyt valtiovarainvaliokuntakin
jälkikäteen toteaa, että olisi johdonmukaisuuden
näkökulmasta erittäin tärkeätä pysyä samankaltaisissa
valmisteluprosesseissa, ja muun muassa aivan oikein valtiovarainvaliokuntakin
vielä palaa tähän dynaamisten ja staattisten
laskujen eroon.
Mutta tänään, tänään
kaikki on aivan toisin. Se, miten valtiovarainministeri kertoi valmistelussa
olevasta lisäbudjetista, niistä näkymistä, miten
tänään nähdään,
missä jamassa Suomi on, kuinka me tarvitsemme samaan aikaan
nöyryyttä, yhteistyötä mutta
myös huolelliseen valmisteluun perustuvaa johtajuutta,
tämä näyttäytyy kaikki huomattavasti
enemmän toivoa, luottamusta ja varmasti sitäkin
kautta talouden psykologisia perusteita vahvistavana johtamisena,
mitä hallitus on tänään esittänyt.
Osana sitä, näin rohkenen luottaa, kun silloin, kun
lähetekeskustelua näistä kehyksistä eduskunnassa
käytiin, esitin pettymykseni siitä, että home-
ja korjausrakentamiseen hallitus ei ollut osoittanut kehyksissä mitään,
vaikka tarkastusvaliokunta on mielestäni aika yksiselitteisesti osoittanut,
kuinka vakava ongelma suomalaisessa rakennuskannassa on, niin sen
perusteella, mitä valtiovarainministeri Urpilainen nyt
elokuuksi aikaistetusta lisäbudjetista kertoo, lupaa, mitkä tavoitteet
sille on asetettu, ja kun samaan aikaan valtiovarainministeriön
korkea virkamies Jukka Pekkarinen on eduskunnan ulkopuolella eräissä tilaisuuksissa
nimenomaan puhunut korjausrakentamisen puolesta samoin kuin emeritusvirkamies
Sailas on nimenomaisesti viitannut näihin julki tulleisiin,
siis tarkastusvaliokunnankin esittämiin homerakennusten
korjaustarpeisiin, niin olen huomattavasti luottavaisemmalla mielellä.
Tänään on myös todella ollut
hienoa kuulla opposition rakentavasta asenteesta. Kesälomalle lähtee
tässä vakavassa tilanteessa, jonka edustaja Pekkarinen
edellä kuvasi, selvästikin yhteistyökykyisempi,
johtamiseen ja muutosjohtamiseen valmis eduskunta. Odotan ja luotan
siihen, että vaikka tämä kehys ei ehkä lähtenyt
liikkeelle niin onnellisen ja laadukkaan valmistelun puitteissa, lopulta
kehysprosessi ja tulevat lisäbudjetit johtavat sellaiseen
uuteen Suomeen, jossa me yhdessä myös työmarkkinajärjestöjen
kanssa löydämme eväät sille,
että Suomeen investoidaan ja että suomalainen
vienti vetää.
Edustaja Pekkarinen puhui jo aivan oikeita huolia Suomen teollisuuden
viennin tyrehtymisestä. Mistä pitäisi
aivan yhtä paljon puhua, on meidän pitkäaikainen,
vähintään viimeiset kaksi vuotta kestänyt
investointilama. Suomeen ei investoida, suomalaiset eivät
investoi Suomeen, ulkomaalaiset investoijat eivät investoi
Suomeen samassa määrin kuin aiemmin on tapahtunut.
Tähänkin me tarvitsemme sitä nöyryyttä ja
päättäväisyyttä, jota
hallitus on tänään täällä salissa osoittanut.
Christina Gestrin /r:
Värderade talman! I regeringsprogrammet sägs
att u-landsbiståndet ska utvecklas i riktning mot det mål
som Finland har förbundit sig till, det vill säga
0,7 procent av BNP till år 2015. Utrikesutskottet hörde
sakkunniga om u-landssamarbetet och konstaterar att biståndsnivån
under ramperioden de facto kommer att minska med sammanlagt över
90 miljoner euro. Nu ser det ut som om biståndsnivån skulle
vara den lägsta år 2015, det vill säga året då Finland
enligt FN:s milleniummålsättningar borde ha nått
0,7-procentsnivån. Då kommer nivån sannolikt
att sjunka under 0,5 procents nivå. Det här kan
få följder för möjligheterna
att genomföra det utvecklingspolitiska programmet och särskilt
det bilaterala u-landssamarbetet som berör ungdomars sysselsättning,
mänskliga rätttigheter och demokrati.
I utrikesutskottet poängterade vi att en bedömning
av u-landssamarbetet måste göras för
att försöka klara av de utmaningar som mindre
anslag innebär. Regeringen bör i nästa
rambudgetförhandling återgå till en stigande
budget för u-landssamarbetet.
EU säilytti vuonna 2012 asemansa suurimpana kehitysavun
antajana, mutta kehitys on huolestuttavasti menossa laskusuuntaan
myös siitä huolimatta, että 0,7 prosentin
tavoite vuoteen 2015 uusittiin EU:ssa.
Komissaari Piebalgs, jonka vastuulla on kehitysyhteistyö,
on todennut, että pienenevä kehitysapu on kehityksen
kannalta kestämätöntä. Ehkäisemällä köyhyyttä ja
parantamalla ihmisten hyvinvointia kehitysmaissa ehkäistään
myös terrorismin syntymistä ja laitonta maahanmuuttoa. EU:n
ja jäsenmaiden tulisi tukea työpaikkojen syntymistä ja
kaupankäynnin kehittämistä muun muassa
investointien kautta.
Överlag finns det ett ständigt behov av att
utveckla samarbetet med u-länderna. EU följer
en ny förändringsagenda för samarbetet
under åren 2014—2020 och arbetet med den nya agendan pågår.
Nya finansieringsmodeller behövs och också den
privata sektorn bör mera än förr inkluderas
i arbetet. Samarbetet med de övriga nordiska länderna
borde förbättras för att förstärka
den sammanlagda effekten av det nordiska u-landssamarbetet.
Suomi on jäänyt jälkeen kehitysyhteistyössä, kun
verrataan maihin, joihin olemme tottuneet samaistumaan. Ruotsi,
Tanska, Norja ja Hollanti ovat korkeammalla tasolla, 0,8—1
prosenttia bkt:stä. Valiokunnan arvion mukaan tämä on
vaikuttanut Suomen kansainväliseen profiiliin ja yhteistyömahdollisuuksiin.
Kysymys kuuluu: miten tämä vaikutti siihen, että Suomi
hävisi vaalit paikasta YK:n turvallisuusneuvostossa?
Enligt regeringsprogrammet ska eventuella intäkter
från EU:s utsläppshandel riktas till u-landssamarbetet. År
2013 har gratis utdelning av utsläppsrätter en
betydande roll, men andelen gratis utsläppsrätter
minskar stegvis och intäkter från utsläppsauktionen
kommer att få en större betydelse, förutsatt
att priset på utsläppsrätterna stiger.
Det i sin tur beror på den ekonomiska utvecklingen i EU
och efterfrågan på utsläppsrätter.
Förhoppningsvis stiger priset på utsläppsrätten.
Gör det inte det så mister utsläppshandeln
sin styrande effekt i klimat- och energipolitiken. Det är
i alla fall mycket viktigt att pengarna som fås från
utsläppshandeln styrs till u-landssamarbete, såsom
också regeringsprogrammet lovade.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Urpilainen täällä aikaisemmin
totesi, valtiontalouden kehyksessä esitetty arvio talouskasvusta
perustuu valoisiin tulevaisuudennäkymiin. Suomen Pankin
eilen julkaistujen lukujen mukaan kansantuote pienenee, siis menee
miinukselle, tänä vuonna 0,8 prosenttia, kun kehyksissä puhutaan
0,4 prosentin noususta. Lisäksi kehyksen keskimääräiseksi
kasvuksi ennustetaan 1,7 prosenttia vuodessa. Voi olla, että tämäkin
on ylimitoitettua. Vaikka Euroopan ja erityisesti Etelä-Euroopan
maiden välitön rahoituskriisi ainakin hetkellisesti
näyttää olevan ohi ja Yhdysvallat näyttää kasvun
merkkejä, me olemme edelleen todella pahassa tilanteessa
oman taloutemme kanssa. Tällä kasvutahdilla joudumme
miettimään valtiontalouden tasapainottamisohjelman
toteuttamista lähiaikoina uudelleen.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Jaskari täällä aikaisemmin
totesi, yrityksemme ovat poikkeuksellisen riippuvaisia pankkirahoituksesta,
ja juuri nyt tätä pankkirahoitusta ei ole kovin paljon
saatavilla. Juuri tästä syystä tarvitsemme rohkeutta
ja suunnannäyttöä hallitukselta. Kasvurahoitusohjelma
on hyvä alku, varsinkin jos rahasto aidosti houkuttelee
yksityistä rahaa. Rahoituksen saaminen kasvuyrityksille
varsinkin toiminnan alkuvaiheessa on todella vaikeaa. Tileillämme
makaa, vähäkorkoisilla tileillä, noin 70—80
miljardia euroa, jotka eivät kierrä eivätkä ole
käytettävissä tuotannollisen toiminnan kasvuun.
Täytyy sanoa, että osinkoverouudistus oli hyvä alku,
mutta sitä täytyy vielä kehittää,
jotta me saamme kansantaloudelle täyden hyödyn. Voi
olla, että verottomuuden alarajaksi olisi hyvä säätää sama
alaraja osingoissa kuin osuustoiminnan tuotoissa eli 1 500
euroa. Erityisen tärkeää olisi kuitenkin
laajentaa veropohjaa nykyisestä, jotta verotuksen yleistä tasoa
osinkoverotuksessa voitaisiin alentaa. Pienien osinkotulojen verotuksessa
tulisi ensisijaisesti ajatella sitä, että se kannustaa
sijoitustoimintaan ja kansankapitalismiin eli siihen, että tavallisten
ihmisten rahoja saataisiin sijoitetuksi yrityksiin.
Yhteisöverouudistus oli askel oikeaan suuntaan, mutta
on selvää, että meidän tarvitsee
hakea tässä asiassa tukea eteläisestä naapurimaastamme.
Viron veromalli, jossa sisään jätettyjä voittoja
ei veroteta, kannustaa menestyviä yrityksiä kasvamaan
ja investoimaan. Kilpailukykymme on huonompi tällä hetkellä kuin
on Virossa, Ruotsissa ja Saksassa.
Arvoisa puhemies! Kehyksien osalta itseäni ihmetyttää espoolaisena
kansanedustajana se, että Länsimetron jatkolle
ei löydy rahoitusta. Espoo on valmis investoimaan 770 miljoonan
projektista jopa 70 prosenttia itse, jos valtio tulisi 30 prosentilla
mukaan. Jatkon rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen
pitäisi toteuttaa mahdollisimman pian ilman projektin keskeytystä,
sillä keskeytyksen hinnaksi on laskettu jopa 200 miljoonaa
euroa. Itselleni ainakaan ei tule heti mieleen parempaa ratkaisua
pääkaupunkiseudun asuntojen riittämättömyyteen,
joukkoliikenteen käyttöön ja ruuhkaongelmiin
kuin Länsimetron jatkaminen mahdollisimman pikaisesti.
Siksi tuntuu lähinnä käsittämättömältä,
että päätöstä osallistumisesta
pitkitetään niin, että ylimääräisiä kustannuksia
aiheutuu kaikille osapuolille.
Arvoisa puhemies! Kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan julkisen
sektorin alijäämä saa olla korkeintaan
3 prosenttia ja velkasuhde korkeintaan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valtiontalouden velka näyttää kasvavan
kehyksen mukaan yli 46 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Juuri
julkaistujen ennustelukujen valossa näyttää siltä,
että velan osuus tulee olemaan vielä tätäkin
suurempi, siis yksistään valtionvelan osalta.
Mikäli valtion alijäämä jää yli
prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015, on valtio
onneksi sitoutunut lisätoimiin. Näillä luvuilla
ja näillä ennusteilla näyttää valitettavasti
jo nyt siltä, että lisätoimia tullaan
tarvitsemaan, ja pahoin pelkään, että jopa
aika pikaisesti.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Tulevien vuosien talouspolitiikan linjaukset
on tänäkin keväänä tehty
poikkeuksellisen hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Tuoreiden
arvioiden mukaan Suomen talouden matalaliito jatkuu vielä ensi
vuonnakin. Heikon suhdannekehityksen lisäksi väestön
ikääntyminen ja teollisuutta ravisteleva rakennemuutos
pakottavat sopeutuksiin. Kehyspäätöksellä toteutetaankin
asteittain vuoteen 2015 mennessä noin 600 miljoonan euron
lisäsopeutustoimet ja nostetaan haittaveroja.
Työllisyyden ja kilpailukyvyn lisääminen
on tärkeä tavoite, jolla talous pyritään
saamaan takaisin kasvu-uralle. Tämän lisäksi
sosialidemokraateille on ollut tärkeintä, ettei
lääkkeenä sopeuttamistarpeeseen kuitenkaan
käytetä 1990-luvun laman kaltaisia toimia, kuten
leikkauksia sosiaaliturvaan ja heikommassa asemassa olevien etuuksiin.
Onkin oltava tyytyväinen siihen, että hallitus
sopi valtiontalouden kehyksistä painottaen talouskasvun
ja uusien työpaikkojen lisäksi vahvasti sosiaalista
oikeudenmukaisuutta ja jokaisen osallisuuteen perustuvaa hyvinvointia. Hallitus
osoitti myös kykynsä tehdä sosiaalisesti kestäviä päätöksiä muun
muassa keventämällä pienituloisten palkansaajien
verotusta ja korottamalla asumistuen enimmäisasumismenoja.
Työllisyyden kannalta myönteistä on,
että myös maahanmuuttajien kotoutumiseen ja harmaan
talouden torjuntaan investoidaan lisää. Kotitalousvähennyksen
noston arvioidaan parantavan työllisyyttä tuhannella
henkilövuodella. Asumistukijärjestelmän
uudistuksella sekä työtulovähennyksen
ja kunnallisveron perusvähennyksen nostolla kannustetaan
vastaanottamaan työtä.
Työttömyysasteen arvioidaan kehyspäätöksessä laskevan
nykyisestä 8,2 prosentista 7,6 prosenttiin kehyskauden
loppuun mennessä. Myös työllisyysmäärärahojen
taso lasketaan tämän olettaman mukaisesti. Tänä vuonna
työllisyysmäärärahoja on 546,5
miljoonaa euroa, kun ensi vuodelle ennakoidaan 8,1 prosentin työttömyyttä ja
511 miljoonan euron työllisyysmäärärahoja.
Onkin huolehdittava nyt siitä, että hallitusohjelman
mukainen 30 prosentin aktivointiaste toteutuu myös jokaisena
kehysvuonna vuosina 2014—2017.
Henkilökohtainen työllisyyssuunnitelma ja toimenpiteiden
räätälöinti edistävät
työllistymistä. Koulutus, työkokeilu,
palkkatuki ja muut aktivointitoimet auttavat työttömiä kehittämään
ja ylläpitämään omaa osaamistaan
ja työmarkkinavalmiuksiaan, mikä myös
edistää heidän työllistymistään.
Näin voidaan myös ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja
syrjäytymistä työmarkkinoilta. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta piti kuitenkin välttämättömänä,
että toimia pitkäaikaistyöttömyyden
torjumiseksi tehostetaan. Kuluvan vuoden maaliskuussa yhtäjaksoisesti
vähintään vuoden työttömänä työnhakijana
olleita oli 68 200, mikä on 9 500 enemmän
kuin vuotta aikaisemmin. Määrän arvioidaan
edelleen kasvavan. Työttömyyden pitkittymiseen
onkin puututtava välittömästi.
Arvoisa puhemies! Nuorten työllisyystilanne on kaikista
meneillään olevista hankkeistamme huolimatta heikentynyt.
Kuluvan vuoden helmikuussa työttömiä nuoria
oli 37 900. Viime vuoden helmikuuhun verrattuna määrä on
kasvanut miltei 20 prosenttia. Nuorten työttömyysongelmaa
pyritään ratkaisemaan muun muassa nuorisotakuulla,
joka on ollut voimassa nyt puolisen vuotta. Nuorisotakuun ulkopuolelle
jääneistä nuorista on myös otettava
koppi. Hyviä tuloksia on saatu varsinkin etsivällä nuorisotyöllä ja
työpajatoiminnalla. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorille
onkin tarjottava enemmän ohjausta ja tukea jo peruskouluaikana
ja peruskoulun jälkeen.
Nuorisotakuun toteuttamiseksi meidän on vielä entisestään
lisättävä yhteistyötä eri
toimijoiden välillä. Takuun tavoitteen saavuttamiseksi te-toimistoilta
vaaditaan lisäpanostuksia nuorten palveluihin. Nuoret tarvitsevat
henkilökohtaista ja osaavaa keskusteluapua sekä ohjausta
ura- ja työllistymissuunnitelmiinsa. Onkin hyvä,
että te-toimistot ovat saaneet tähän
60 henkilötyövuoden lisäresurssin. Samalla
olen huolissani siitä, riittävätkö te-toimistojen
resurssit kuitenkaan, jos työttömyys jatkaa kasvuaan.
Tämä tulee ottaa huomioon varsinaista talousarviota
seuraavina vuosina tehtäessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alaisten
sektoritutkimuslaitosten toimintaan kohdistuu kehyspäätöksessä 30
miljoonan euron säästövaatimukset. Esimerkiksi
Työterveyslaitokseen kohdistuvat mittavat säästöt
vaikeuttavat selkeästi sen toimintaa ja mahdollisuuksia
tehdä tutkimusta. Toteutuessaan päätös
johtaisi pahimmillaan (Puhemies koputtaa) 200 henkilötyövuoden
vähennykseen. Leikkaukset vaikeuttaisivat oleellisesti
esimerkiksi niiden menetelmien ja tiedon luomista, joilla työelämää voitaisiin
kehittää. Työturvallisuuden ja työn
terveellisyyden tutkimus on Suomessa keskittynyt Työterveyslaitokseen.
Resurssien vähentäminen (Puhemies koputtaa) ei
saa heikentää Työterveyslaitoksen tutkimustyötä niin,
että työelämän laadun kehittyminen
ja työurien pidentyminen vaarantuu.
Pentti Kettunen /ps:
Herra puhemies! Tänään eduskunnan
täysistuntokäsittelyssä on valtiovarainvaliokunnan
mietintö valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksiksi
vuosille 2014—2017. (Kimmo Kivelä: Tosi on!) Näyttää sille,
että hallitus ei vieläkään ole
ymmärtänyt eikä sisäistänyt
sitä, mille tielle se on ajanut Suomen ja Suomen kansan.
Suomi on ajautumassa törmäyskurssille ja on osittain
jo ajautunutkin. Tämän tien päässä on
lama ja suurtyöttömyys.
On turhaa etsiä tilanteeseen syyllisiä maamme
rajojen ulkopuolelta. Syylliset löytyvät maamme
rajojen sisältä ja osittain tästä eduskunnan
täysistuntosalista, ei kuitenkaan tällä hetkellä,
koska sali on lähes tyhjä. Ratkaiseva virhe tehtiin
maassamme silloin, kun vuonna 1994 silloiset ja osittain nykyisetkin
valtapuolueet tekivät ratkaisun Suomen jäsenyyshakemuksesta
Euroopan yhteisön jäseneksi. Ratkaisevassa asemassa
siinä tilanteessa oli silloinen Suomen keskustan johto
ja asiasta päättänyt keskustan puoluekokous.
Luulen, että jos keskusta voisi uusia sen päätöksensä nyt,
päätös saattaisi olla toisenlainen. Jos
keskustan nykyinen puheenjohtaja, edustaja Sipilä, olisi
nyt tässä salissa paikalla, kysyisin häneltä:
tekisittekö te, edustaja, puheenjohtaja Sipilä,
saman ratkaisun keskustan puoluekokouksessa kuin mitä teki
silloinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja
Esko Aho, siis vuonna 1994 ratkaisevassa keskustan puoluekokouksessa?
Silloin vuonna 1994 jokaisen ajattelevan piti ymmärtää,
mihin suuntaan Euroopan yhteisöä tultaisiin jatkossa
kehittämään. Jo silloin Brysselin ja
johtavien eurooppalaisten puolueiden haaveena oli Euroopan unioni,
rahaliitto, josta unionista vähitellen kehitetään
kahden puolueblokin johtama eurooppalainen liittovaltio. Näitä johtavia
puolueryhmittymiä olisivat ja tulevat olemaan, mikäli
kehitys jatkuu tällaisena, Euroopan konservatiivit ja sosialistit.
Perussuomalainen puolue on koko olemassaolonsa ajan suhtautunut
kriittisesti tähän meidän mielestämme
vahingolliseen kehitykseen. Itse henkilökohtaisesti olin
jo 1990-luvulla vastustamassa Suomen liittymistä Euroopan
yhteisön jäseneksi kuulumalla tohtori Keijo Korhosen
johtamaan Ei EU:lle -kansanliikkeeseen. Silloista 20 vuoden
takaista linjavalintaani ei ole tarvinnut kertaakaan katua. Perussuomalaisten
eduskuntaryhmä ja valiokuntaryhmät ovat selkeästi ilmaisseet
kantansa hallituksen kehyslinjauksiin. Perussuomalaisten linjaukset
tulevat esille mietintöön liitetyistä eriävistä mielipiteistä ja vastalauseista.
Selkeä perussuomalainen linja tuli esille myös
edustaja Lohelan käyttämästä ryhmäpuheenvuorosta.
Herra puhemies! Mielestäni oikeilla ja riittävän
rohkeilla ratkaisuilla Suomi voitaisiin vielä pelastaa,
mutta kokonaan eri kysymys on se, pystyykö tämä Kataisen—Urpilaisen
hallitus tekemään välttämättömiä ja
kunnollisia ratkaisuja. Leikkauslinjasta ja kansan enemmistöä köyhdyttävästä linjasta
tulisi nyt luopua, ja kotimaista kysyntää ruokkimalla
olisi mahdollista vaimentaa häämöttävän
laman vaikutusta. Myös Suomen Eurooppa-linja vaatii suunnanmuutosta.
Herra puhemies! Kannatan edustaja Lohelan tekemää ehdotusta.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa puhemies! Tähän alkuun osaltani haluan
kannattaa edustaja Pekkarisen tekemää ehdotusta.
Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen tuossa hieman kyseli menneiden
perään. Haluan todeta — en nyt niinkään
puheenjohtaja, edustaja Sipilän puolesta, joka ei nyt juuri
ole salissa — sen, että kun Suomi liittyi Euroopan
unioniin, niin on hyvä muistaa, että tämä tapahtui
myös kansanäänestyksen pohjalta. Keskusta
tältä pohjalta oli sitten tuota ratkaisua puolueena
kannattamassa. Mutta sitä vastoin, kun tullaan niihin ytimiin,
joihin edustaja myös viittasi, eli rahaliitto ja tämä Emu-kysymys,
se onkin sitten jo aivan toinen asia. Keskusta vastusti tuota Emu-ratkaisua.
Se toteutettiin pääministeri Lipposen sinipunahallituksen
aikana, ja sillä vietiin Suomi yhdeksi osaksi Emua, euroa
ja tätä kautta myös näitä eurovastuita
ja sitoumuksia. Näistä Ruotsi osaltaan on päässyt
olemaan ulkona, koska ei ole tuohon ratkaisuun mennyt mukaan. Eli
tältä osin tuo tilanne on näin. Euroopan
unionin jäsenyyskin on tietysti asia, jota voidaan arvioida,
mutta kaikesta huolimatta voi todeta, että kyllä Suomen
paikka on eurooppalaisessa yhteistyössä.
Mutta olen sitä mieltä, että tämän
kaltainen kehitys, mihin nyt on jouduttu, on myös Suomen kannalta
virheellinen ja tulee maksamaan meille paljon. Miten se näyttäytyy
joskus 10, 15, 20 vuoden päästä, niin
sen aika näyttää. Mutta jos hallituksen
jäsenille pitäisi sanoa, että oletteko valmiita
omavelkaiseen takaukseen näiden asioiden suhteen, niin
voisi olla mielenkiintoisia vastauksia.
Mutta, arvoisa puhemies, asiaan. Kysymys on nimenomaan kehysmietinnöstä,
ja valtiovarainvaliokunnan jäsenenä täytyy
sanoa, että aika mielenkiintoista on ollut havaita se,
että valtiovarainvaliokunnan mietintöhän
on itse asiassa varsinaista epäluottamuslausepontta lukuun
ottamatta todella kovaa kritiikkiä hallitukselle. Kaikki
ne kohdat, mihinkä eduskunta edellyttää jotakin,
ovat ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Talouden tasapainotus
esimerkiksi on sellainen asia. Rakenteelliset uudistukset puuttuvat monin
osin. Heikommat on jätetty heitteille kuntarahoja leikkaamalla.
Yhteiskuntatakuu on pahoissa vaikeuksissa. Tutkimusrahojen leikkaukset
ovat suorastaan hölmöläisten hommaa,
ja sote-, kuntauudistuksen vaikuttavuusarviot pitää laskea
uudelleen. Tiet ja sillat murenevat, ja eläkeasioihin vauhtia.
Kaikkiin näihin kohtiin eduskunta valtiovarainvaliokunnan
mietinnön kautta edellyttää toimenpiteitä.
Esimerkiksi tuo "tiet ja sillat murenevat" -kohta: "Eduskunta
edellyttää, että raskaan liikenteen massojen
ja mittojen korotuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu
arvioidaan uudelleen." Siis täysin päinvastaista
politiikkaa, täysin päinvastaista linjausta kuin
mitä hallitus on omassa politiikassaan ollut toteuttamassa,
joten, arvoisa herra puhemies, oikeastaan on ihan pakko kysyä:
Kuka nauttii kenenkin luottamusta tässä tilanteessa?
Onko todella niin, että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta
tämän kaiken tekstin jälkeen, jos lopputulema
on, että kuitenkin ollaan tukemassa hallitusta.
Arvoisa puhemies! Debatissa nousi esille mielenkiintoisia asioita.
Edustaja Tiilikainen on ansiokkaasti nostanut laajaa yhteiskuntasopimusasiaa,
jonka me tarvitsemme aivan välttämättä tulevan
syksyn aikana. Edustaja, puheenjohtaja Sipilä on esittänyt
kasvurahastoa. Sitäkin me tarvitsemme, riittävän
suurta, jotta meidän yrityksillä on edellytyksiä investoida.
Rahoituksesta on tällä hetkellä huutava
pula. Se näkyy erityisesti pk-sektorilla. Niillä,
jotka joutuvat toimimaan omillaan, taseessa ei ole niitä rahoja,
mitä yritysten investointeihin tarvittaisiin. Siinä mielessä kyllä,
vaikka sanotaan, että mennään eteenpäin, mennään
liian hitain askelin.
Pääministerin ja hallituksen tulee arvioida myös
velkaantumisen taittamista jo nyt eikä ensi keväänä,
kun nähdään, mitä tuloksia on
saatavissa. Ne tulokset nimittäin ovat hyvin helposti nähtävissä ja
että ne kulkevat huonompaan suuntaan. Mikään
talouden ennusmerkeistä ei anna sellaista oiretta, että Suomen
talous olisi paranemassa oikeastaan minkään mittarin
osalta ensi kevääseen mennessä. Ja jokainen
meistä tietää, että aika on
rahaa. Silloin kun palaa aikaa, silloin sitä vasta rahaa
palaakin, ja se palaa pois kansantaloudesta. Siellä se
käytännössä näkyy,
ja jokainen vientieuro, joka jää meiltä saavuttamatta,
on meille kaikille aina menetys.
Herra puhemies! Hallitus tarvitsee ihan uuden suunnan. En usko,
että se pystyy sitä ottamaan. Mitä kautta
mennään uuteen hallitukseen, sen aika tulee näyttämään.
Tähän loppuun totean vielä saman,
minkä tuossa alussakin jo tein. Haluan vielä todeta
sen erikseen, että kannatan edustaja Pekkarisen... (Mauri
Pekkarinen: En ole tehnyt mitään ehdotusta!) — Edustaja
ei ole esittänyt? — No, siinä tapauksessa
minä esitän — oletin, että edustaja on
esittänyt — että keskustan vastalauseen
mukaisesti eduskunta kulkee tästä eteenpäin.
Teen keskustan vastalauseen mukaisen pohjaehdotuksen.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tällä kehyspäätöksellä pyritään
vahvistamaan talouden kasvua ja turvaamaan hyvinvointivaltion rahoitus.
Kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa yhtälö on
erittäin vaikea. Työllisyystilanne on haastava,
ja siksi työllisyysmäärärahojen
on oltava riittäviä. Kehyspäätöksen
mukaan tavoitteena on pitää aktivointiaste kehyskaudella
30 prosentin tasolla. Tästä tavoitteesta tulee
pitää kiinni. Koulutus, työkokeilu, palkkatuki
ja muut aktivointitoimet auttavat työttömiä kehittämään
ja ylläpitämään osaamistaan
ja työmarkkinavalmiuksiaan ja edistävät
siten heidän työllistymistään.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
korostaa lausunnossaan, että aktivointitoimenpiteisiin
tarkoitettuja määrärahoja on oltava riittävästi,
jotta aktivointitoimenpiteitä voidaan järjestää kaikille niihin
pyrkiville ja että te-toimistot pystyvät tarjoamaan
kunkin työttömän työllistymismahdollisuuksia
aidosti kehittäviä toimenpiteitä. Erityisen
tärkeää on huolehtia te-toimistojen henkilöstön
riittävyydestä ja ammattitaidosta.
Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien
työllistämisestä tulee vuoden 2015 alusta
lisääntymään. Periaatteessa
tämä on myönteinen asia, sillä kunnalla
on paikallisena toimijana valtiota paremmat edellytykset pitkäaikaistyöttömien usein
tarvitsemien monialaisten, yksilöllisten palvelujen järjestämiseen.
Kuitenkin ilman riittäviä resursseja kuntakaan
ei voi tehdä mitään. Siksi tämä muutos
on suunniteltava huolellisesti, ja muutoksen yhteydessä on
syytä tarkastella valtion ja kuntien työllisyydenhoitoa
kokonaisuutena ja arvioida siinä yhteydessä kuntien
ja valtion välinen yhteistyö, työnjako
sekä rahoitusvastuut.
Kehyksissä huomioidaan myös työn
vastaanottamisen kannusteet, kannustinloukkujen purkaminen, osatyökykyisten
työllistäminen sekä työ- ja
perhe-elämän yhteensovittaminen. Osasairauspäivärahan
kestoa pidennetään, ammatillisen kuntoutuksen
kriteereitä lievennetään ja työkyvyttömyyseläkkeen
lepäämäänjättämislakia
jatketaan. Joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito
helpottavat lapsiperheissä molempien vanhempien mahdollisuuksia
osallistua työelämään sekä perheen
tarpeista lähteviin joustaviin hoitojärjestelyihin.
Ammatillisen koulutuksen kriteerien lieventäminen parantaa
erityisesti vasta työelämään
pyrkivien osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia kuntoutukseen.
Kuntoutuksen viivästyminen tai toimimattomuus voi aiheuttaa
yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Jatkossa olisikin tarpeen
tarkastella kuntoutusjärjestelmämme toimivuutta
kokonaisuutena ja arvioida järjestelmän uudistamistarpeet.
Toimiva ja oikea-aikainen kuntoutus säästää yhteiskunnan
varoja jopa miljardeja euroja.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on haasteellista tässä taloudellisessa
tilanteessa, ja hankkeen tähänastiset tulokset
ovat eri puolilla Suomea hyvin erilaisia. Nuorisotyöttömyys
on jossain päin Suomea lähtenyt kasvamaan nopeasti.
Jos tilanne jatkuu tällaisena, hallituksella tulee olla
valmiuksia osoittaa lisärahoitusta yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.
Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää te-toimistoilta
mittavaa panostusta nuorten palveluihin. Nuoret tarvitsevat osaavaa
henkilökohtaista apua ja tukea työllistymissuunnitelmia
tehdessä. Te-toimistot saavat nuorisotakuun toteuttamiseksi
erillisen 60 henkilötyövuoden lisäresurssin,
mutta siitä huolimatta työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta esittää lausunnossaan huolensa
te-toimistojen palvelukyvyn riittämisestä etenkin,
jos työllisyystilanne vielä heikkenee. Yhteiskuntatakuun
toteutumisen kannalta myös keskiasteen koulutuspaikkojen
aloitusmäärää pitäisi
vielä tässä haasteellisessa tilanteessa
harkita uudelleen.
Arvoisa puhemies! Koko Suomea on kehitettävä tasapuolisesti,
ja siksi esimerkiksi Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan, jolla
siis vauhditetaan kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien
syntymistä Suomeen, on valittava kaupunkeja joka puolelta
Suomea ja kaikilta alueilta. Alueiden kannalta onnistunut ratkaisu on
se, että EU:n alue- ja rakennerahat jaetaan alueiden omien
esitysten mukaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi meidän kannattaisi pohtia,
mistä löytäisimme uusia keinoja yhteiskunnan
menojen pienentämiseen. Olen tehnyt muutaman muun kansanedustajan
kanssa toimenpidealoitteen siitä, että lainsäädäntötyössä lisättäisiin
terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia. Näillä asioilla
on huomattava merkitys esimerkiksi köyhyyden ja eriarvoisuuden
sekä valtion kestävyysvajeen vähentämiselle.
Esimerkiksi liikunta, tupakointi, alkoholi, syrjäytyminen
ja tapaturmat aiheuttavat kymmenien elleivät jopa satojen
miljardien eurojen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle. Lukuisat
terveys- ja taloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että terveyden
edistämisellä, ennalta ehkäisevällä toiminnalla,
varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja ajantasaisella
kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle huomattavia säästöjä aikaan.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä haluan
kannattaa edustaja Rossin esitystä, jossa hän
esitti, että eduskunta hyväksyy mietintöön
sisältyvän vastalauseeseen 2 sisältyvän
kannanoton elikkä keskustan vastalauseen.
Herra puhemies! Suomi tarvitsee lisää vientiä,
me tarvitsemme lisää investointeja, me tarvitsemme
toimenpiteitä, joilla talouden kasvua pystytään
vahvistamaan ja me tarvitsemme toimenpiteitä, joilla tuontia
voidaan korvata. Tämä muodostaa sellaisen kokonaisuuden,
jonka varassa lepää myöskin suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan perusta. On valitettavaa, että nykyinen
hallitus tekee kyllä osittain oikeita asioita mutta mittakaavaltaan
liian pienessä määrin. Tämä onkin
se suuri ongelma. Nyt puhutaan esimerkiksi kasvurahastosta, joka
on keskustan puheenjohtaja Sipilän idea. Hallitus toteuttaa
sitä muutaman kymmenen miljoonan euron panostuksella, kun
nyt tarvittaisiin usean miljardin euron kasvurahasto, jolla saataisiin
aikaan Suomessa uusia investointeja, pystyttäisiin varmistamaan
se, että pk-yritysten rahoitus toimii tilanteessa, jossa
pankit ovat entistä varovaisempia ja ovat nostaneet vakuus-
ja marginaalivaatimuksia. Tässä on suuri ero hallituksen
kanssa.
Haluan kiinnittää myös huomion siihen,
että hallituspuolueitten laatimassa valtiontalouden kehyksiin
sisältyvässä mietinnössä ei
juuri mainita sanallakaan maaseutuelinkeinoja ja Maaseutu-Suomen
mahdollisuuksia ja voimavaroja Suomen talouden kasvun yhtenä tärkeänä moottorina.
Tämä on tietenkin hallituksen ideologinen valinta
ja ratkaisu, mutta sillä tavalla erittäin valitettavaa,
koska nyt pitäisi myöskin hallituspuolueissa ymmärtää se,
että maailmanlaajuisesti uusiutuvan energian merkitys korostuu
ja ruuan kysyntä kasvaa valtavalla tavalla maailmalla, puhtaan
veden merkitys korostuu ja meillä on myöskin valtavan
hienoa matkailumaisemaa täällä suomalaisella
maaseudulla ja maakunnissa. Nämä olisivat ansainneet
kyllä konkreettisia toimenpide-esityksiä, miten
me esimerkiksi saavutamme tämän uusiutuvan energian
lisäystavoitteen, miten me pystymme turvaamaan käytännössä omavaraisen
ruuantuotannon. Nyt vain toimitaan hallituksen puolelta toiseen
suuntaan. Esimerkiksi maatalouden investointien rahoitukseen, Makeraan,
ei esitetä euroakaan. Se on tarkoitus hallituksen toimesta
ilmeisesti ajaa alas tällä vaalikaudella, jolloin
seuraava hallitus joutuu tämänkin kysymyksen ja
tämän investointirahaston rakentamaan alusta uudelleen.
Eli monessa mielessä tämä Maaseutu-Suomen
unohtaminen, voimavarojen unohtaminen, on kyllä paha strateginen
virhe, mikä tällä hallituksella on nyt käymässä toteen.
Täällä on puhuttu myöskin
tästä yhteiskuntasopimuksesta ja sen välttämättömyydestä.
Keskustan puolelta tämä on tiedostettu jo pitkään,
ilmeisesti alkuperäinen idean isä on talousvaliokunnan
puheenjohtaja Pekkarinen. Nyt tarvittaisiin kuitenkin hallituksen
puolelta muutakin kuin täällä eduskunnan
suuressa salissa toivomusten esittämistä. Tarvittaisiin
niitten yhteyksien käyttämistä, mitä luulisi
olevan hallituksella — kokoomuksella EK:n suuntaan, Elinkeinoelämän keskusliiton
suuntaan, ja SDP:llä SAK:n suuntaan erityisesti. Tämä kevään
kierroshan osoitti, että jos nämä suhteet
ovat, niin ne ovat aika viileässä tilanteessa,
koska ratkaisua ei syntynyt, mutta koko Suomen etu olisi, että näin
jatkossa syntyisi. Ja keskustassa, kuten on sanottu, olemme vahvasti
sen kannalla, että tällainen laaja sopimus syntyy,
pitkäjänteinen, maltillinen, kilpailukykyä vahvistava
sopimus, joka myös turvaa ostovoimaa sitten valtion toimenpiteitten
kautta.
Täällä keskustelussa puhuttiin myöskin
sääntelystä ja byrokratiasta. Keskustelun
aloitti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Matikainen-Kallström,
ja pääministerikin sitten siihen yhtyi. Tässäkin
pitää sanoa, että hallituksella ja hallituspuolueilla
on avaimet käsissään, valta ja voima
ainakin vielä tällä hetkellä käytössä, mutta
kun päinvastoin toimitaan, koko ajan suolletaan lisää lainsäädäntöä,
säädöksiä, joilla luodaan rajoitteita
ja esteitä ja vaikeutetaan elinkeinoelämän
toimintaa, yritystoimintaa ja monia investointeja, lupamenettelyt
ovat erittäin hitaita, niin voi sanoa, että puhetta
riittää, mutta teot ovat vaatimattomia. Totta
kai nämä kysymykset olisivat tärkeitä,
että saataisiin paljon tehokkaampaa toimintaa, byrokratiaa
vähemmäksi, sääntelyä vähemmäksi
ja tällä tavalla sitä rohkeutta, mitä täällä kaivattaisiinkin,
ja innovatiivisuutta käytännön toimenpiteisiin
enemmän. Mutta jääkö tämäkin
uuden hallituksen ja eduskunnan toimeksi — siltä näyttää,
elleivät nämä puheet nyt muutu vähän
konkreettisemmalle tasolle ja lakiesitysten muotoon.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa asetettu valtiontalouden
tasapainotavoite ei toteudu hallituskauden aikana. Hallitus joutuu
perääntymään tavoitteistaan.
Valtiontalouden sopeuttaminen lisävelkaantumisen estämiseksi
on tärkeää. Valtionvelka tullee olemaan
yli 100 miljardia euroa, kuntatalous käy velkarahalla,
ja peruspalveluja huononnetaan jatkuvasti. Yksityistaloudet kärsivät
työttömyydestä, ja pienten tulojen talouksien
määrä kasvaa koko ajan. Syntyvät
työpaikat ovat osa-aikaisia, heikommin palkattuja palveluammatteja
tai pätkätöitä. Elämän
perusta Suomessa murenee koko ajan.
Herra puhemies! Me tarvitsemme paitsi olemassa olevaa myös
uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja. Suomessa on useita
vientiin suuntautuvia kasvualoja, muun muassa cleantech-tuotteet, lääketieteellinen
teknologia, ohjelmistot, pelit, pohjoinen ulottuvuus, kaivosten
ja meriteollisuuden mahdollisuudet. Näiden alojen ylösnostaminen
vie aikaa, ja sitä meillä ei välttämättä ole.
Tarvitsemme Suomeen nopeasti investointeja infraan. Sillä luodaan
pohjaa tulevalle teollisuudelle. Meidän kilpailukykymme
on kiinni toimivasta tie- ja rataverkosta, edullisesta ja mielellään
kotimaisesta energiasta osaavan työvoiman lisäksi.
Tässä taloudellisessa tilanteessa olisi viisasta
aikaistaa valtion ja valtionyhtiöiden infrainvestointeja,
kuten sähköverkkojen kunnostusta, investointeja
teihin ja rautatieyhteyksiin, rautatiekalustoon — kotimaasta
hankittuna — ja tietojärjestelmähankintoja.
Näillä saataisiin talouden pyörät
pyörimään. Yksittäiset alat
voivat pärjätä näissäkin
tilanteissa.
Nyt on osattava panostaa oikeita tuloksia Suomeen tuottaviin
aloihin ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Suomen metsät ovat edelleen vihreää kultaa,
nyt enemmän energiateollisuuden ja muiden biojalosteiden
muodossa. Infrainvestointien ja uuden teollisuuden nostamisen on
kuljettava käsi kädessä. Olemassa olevaa
teollisuutta on sitoutettava investoimaan Suomeen. Valtion olisi käytävä vakavaa
keskustelua yritysten yhteiskuntavastuun kantamisesta, pitkäaikaisesta
sitoutumisesta oman alansa kehittämiseen Suomessa, investointeihin
ja työllistämiseen, jota kehitystä valtio
tukisi.
Arvoisa puhemies! Puhutaanpa hieman energiasta vaihtotaseen
korjaajana ja työllistäjänä. Suomessa
käytettävästä energiasta tuontienergian
osuus on noin 70 prosenttia. Suomen tulisikin laajamittaisesti sitoutua
kotimaisen energian käyttöön, myös
biopohjaisiin liikennepolttoaineisiin. Suomessa on paljon innovaatioita,
jotka muutaman vuoden sisällä pystyvät
tuottamaan merkittäviä määriä energiantarpeestamme
hajautetusti. Hajautetun energiantuotannon esteet tulee poistaa.
Keskitetty energiantuotannon malli palvelee suuria kaupunkeja ja
suurteollisuutta — sielläkin energia voidaan tuottaa
uusiutuvilla polttoaineilla. Kaikkialla muualla energiahuolto voitaisiin
toteuttaa hajautettuna ja oman alueen omiin uusiutuviin raaka-aineisiin
tukeutuen.
Energiasektorin uudistuminen on joka tapauksessa pitkäkestoinen
yhteiskunnallinen muutosprosessi valtakunnallisella, maakunnallisella
ja paikallisella tasolla. Maaseudulla se voi luoda uutta työllisyyttä,
aluetaloutta ja hyvinvointia. Se voi myös luoda maaseudulle
kokonaan uutta yhteiskunnallista roolia, kun elintarvikkeiden ohella
maaseutu olisi myös energian alkulähde.
Hajautetussa energiantuotannossa on ennen kaikkea kyse kokonaisuudesta.
Esimerkiksi Pohjanmaalla energiaomavaraisuuden potentiaali lämmön
ja sähkön osalta on 151 prosenttia, joissakin
maakunnissa suhdeluku on vielä parempi. Tämä voisi
olla ohjenuora myös valtion ilmasto- ja energiastrategian
uudistamisessa. Vaikutusten kesto ja laajuus riippuvat siitä,
onko kehitys puhtaasti markkinaperäistä vai tukeeko
valtio sitä, ja erityisesti, lähtevätkö energiayhtiöt
omaehtoisesti toteuttamaan sitä.
Valtion uusi energiastrategia oikein painotettuna tuo pitkäjänteistä hyötyä Suomen
työllisyyteen ja talouteen. Sillä parannetaan
vaihtotasetta miljardeilla, se luo tuhansia teollisia työpaikkoja jalostamoihin
ja konepajoille ympäri Suomen myös vientiprojektien
muodossa. Panostamalla kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvaan energiantuotantoon
synnyttää energia-ala lisäarvoa maallemme
pitkäjänteisesti ja pysyvästi.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen alijäämätavoite
ei toteudu. Hallituksenkin olisi syytä tämä tunnustaa.
Hallitus on epäonnistunut työllisyystavoitteessaan, suomalaisen
tuotannon kilpailukyky on rapautunut, rakenteelliset uudistukset
ovat alkutekijöissään, nuorisotakuu takkuaa,
ja nuorisotyöttömyys kasvaa.
Keskusta tunnistaa taloustilanteen vaikeuden, mutta asiat eivät
kohennu voivottelemalla vaan rohkaisemalla suomalaisia. Suomeen
on täysin mahdollista luoda 200 000 uutta työpaikkaa
vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää,
että työnantajilla, työntekijöillä ja
valtiolla on yhteinen näkemys Suomen tilanteesta sekä selvä visio,
jolla aineelliset ja henkiset voimavarat saadaan jalostetuksi uusiksi
työpaikoiksi. Maahamme pitää saada työmarkkinoiden
vakauden turvaava yhteiskuntarauha ja tätä pohjustava
luottamus. Kun työllistämisestä keskustellaan,
on syytä kuulla myös pienyrittäjiä,
sillä viime vuosikymmenenä työpaikat
ovat syntyneet pääosin alle 20 henkilön
yrityksiin.
Keskustan kasvureseptiin kuuluu työmarkkinavakauden
lisäksi muun muassa 3—5 miljardin euron kasvurahasto
sekä luonnonvarojen valtaisan ja moninaisen potentiaalin
täysimääräinen hyödyntäminen
koko maassa. Keskusta vaatii hallitusta lopettamaan hiilenmustan
energiapolitiikan ja nostamaan sen sijaan biotalouden kansalliseksi
kärkihankkeeksi. Kun kasvurahaston avulla voitaisiin pienentää TEMin
budjettia, saataisiin Keski-Suomelle tärkeät tiehankkeet
rahoitettua kehyksistä. Nelostie ja alempiasteiset tiet odottavat
kunnostusta ja olisivat myös hyvää elvytystä.
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei usko koko Suomen
mahdollisuuksiin. Hallitus näkee laajan maan riippana,
keskusta näkee sen voimavarana. Maaseutu, sen ihmiset ja
elinkeinot ovat avain siihen, kun ratkaisemme nykypäivän
kansallisia ja globaaleita haasteita, väestön
ikääntymistä, ilmastonmuutosta ja kestävää talouskasvua.
On ennustettu, että vedestä, ruuasta ja energiasta
tullaan vielä käymään sotia.
Maapallon resurssit ovat rajalliset. Kyse on vain siitä,
osaammeko nähdä tarpeeksi kauas ja kulkea kehityksen
kärjessä hyödyntäen niitä.
Luonnon kantokyky tulee asettamaan rajat kasvulle.
Ruuan omavaraisuudesta on syytä pitää kiinni,
kun maailmaan syntyy joka viikko pääkaupunkiseudun
väkimäärän verran uusia suita
ruokittavaksi. Hallituksella pitäisi soida hälytyskellot,
kun viime vuonnakin 2 500 maatilaa lopetti. Eilen sain
tekstiviestin eräältä keskisuomalaiselta
sikatilalliselta: 44 vuotta tilalla on pidetty saparohäntiä,
enää ei kannata. Se veti hiljaiseksi. Eläimet
lähtivät eilen.
Paljon aivan uudenlaista työtä syntyisi, kun annettaisiin
kannustimia myös pienille yrityksille. Hallituksen kaikki
panokset asetettiin käytännössä yhteisöveron
alentamisen varaan. Yhteisöveron alentaminen kohdistuu
kuitenkin ainoastaan osakeyhtiömuotoisille yrityksille.
Se ei auta lainkaan ammatinharjoittajia, maatalouden harjoittajia
eikä henkilöyhtiöitä. Keskustan
mielestä myös tällaisten pienten yritysten
toimintaedellytyksiä tulee parantaa.
Haluaisin, että hallitus keskittyisi työn
vastaanottamisen kannustamiseen. Työttömyysetuuden
maksun saanti pitkittyy pienenkin työtulon vuoksi. Pitkäaikaistyöttömän
asumistuen kuuden kuukauden lykkäys työllistymisen
yhteydessä ei aina toteudu. Eräs laitossiivooja
tekee kaksi päivää töitä,
sunnuntai- ja maanantaipäivän, 16 tuntia, siivoojana.
Hän saa 8 euroa lisää verrattuna siihen,
että ei olisi töissä. Lipposen hallituksen
keksimä soviteltu päiväraha -laki, tai sen
muuttaminen, romutti laillisen pätkätyön. 300
euron suojaosan käyttöönottaminen parantaisi
asiaa, ja toivon, että joskus pääsemme
eroon koko laista. Nuoria työllistävien työnantajamaksujen
alentaminen, yksinyrittäjien tukeminen ensimmäisen
työntekijän palkkaamiseksi sekä työpaikkojen
tarjoaminen rakennusalan ammattilaisille muun muassa homekouluremonteissa
auttaisivat työllisyyteen.
Arvoisa puhemies! Kun nuorten työttömyys on
vain kasvanut 20 prosentilla vuoden aikana, tässä seuraavaksi
vielä joitakin eväitä.
Keskusta haluaa tehdä oppisopimuskoulutusreformin,
jonka tarkoituksena on lisätä oppisopimuskoulutuspaikkoja.
(Puhemies koputtaa) Työttömyysturvalaki on etenkin
nuorten alle 25-vuotiaiden osalta monimutkainen työmarkkinatuen
odotusaikojen laskemisineen ja niin edelleen. Byrokratia vie voimia
työnhakijalta, virkamiehiltä ja työnantajalta.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
(koputtaa)
Onko niitä vielä paljon?
Arvoisa puhemies! Miksei riitä, että työtodistuksen
jättäisi vain yhdelle taholle? Järjestelmät
tulee yhdenmukaistaa Kelan kanssa. Olen myös huolissani
siitä, (Puhemies koputtaa) että te-toimistoissa
henkilöresurssit vähenevät samaan aikaan,
kun yhä yksilöllisempää ohjausta
tarvitaan. Ehdotankin, että kaikenlaiset hankehimmelitutkimusrahat
korvattaisiin sillä, että työllistämisen
(Puhemies: Kiitoksia!) sivukuluja nuorilta leikattaisiin.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Ihan aluksi kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.
Pääministeri puhui tänään
tässä salissa ilmapiiristä ja hyvästä yritysilmapiiristä,
joka mielestäni myös on hyvin tärkeä asia,
mutta pelkästään toivomalla tai ilmapiiriä parantamalla
emme saa Suomeen yritysinvestointeja, joista oli kysymys. Työllisyyden
kannalta olennainen asia on suomalaisten yritysten kansainvälinen
kilpailukyky. Se on työllisyyden edellytys. Se on myöskin
niitten investointien edellytys, joita Suomeen tehdään.
Täytyy katsoa myös sitä, mihin yrityksiin Suomessa
työpaikat ovat 2000-luvulla syntyneet. Ne ovat käytännössä syntyneet
nimenomaan pk-sektorille, suurteollisuudesta ne ovat vähentyneet.
Nyt hallitus on omalla kehysratkaisullaan tehnyt yhteisöveron
laskun, joka sinällänsä minun mielestäni
on aivan oikean suuntainen, mutta jättänyt kuitenkin
tekemättä niitä toimenpiteitä, joilla
autetaan pk-sektoria kasvuun ja työllistämiseen.
Pienille henkilöyhtiöille ja kommandiittiyhtiöille
ei tullut tässä kehysratkaisussa yhtään mitään.
Mielestäni olisi ollut ensiarvoisen tärkeää ammatinharjoittajille
ja pienimmille yrityksille alvittoman toiminnan alarajan nosto.
Sain tänään postia kansalaiselta,
joka on ammatinharjoittaja ja kirjoitti tästä aiheesta
ja on ottanut kantaa tähän siksi, koska itse olen
tehnyt aloitteen alvittoman alarajan nostamisesta ja hän on
sitten tätä aloitetta seurannut. Siteeraan hänen sähköpostiaan:
"Arvonlisävero kohdistuu palvelualalla vain työllä aikaansaatuun
arvonnousuun, kun se teollisuudessa kohdistuu myös koneilla
eli pääomalla aikaansaatuun arvonnousuun. Miksi
hallitus vihaa työtä ja suosii pääomaa?
Suuryritykset saivat verohelpotuksia, yksin yrittävät
ammatinharjoittajat ajetaan konkurssiin. Demareiden veropoliittisessa
ohjelmassa on ehdotettu arvonlisäverollisen toiminnan alarajan
nostamista. Vastauksessaan Kaj Turusen asiaa koskevaan kirjalliseen
kysymykseen valtiovarainministeri Urpilainen kuitenkin tyrmäsi
pontevasti puolueensa veropoliittisen ohjelman ideat." Hän
kysyy: "Miksi demarit tekevät veropoliittisia ohjelmia? Ovatko
ne pelkkää hämäystä?
Urpilaisen vastauksessa mainitut hallinnolliset kustannukset ovat vähäiset
ja toivottavasti vitsi, koska verottaja saa tarvitsemansa tiedot
yrittäjän verotuskauden viimeisen arvonlisäveroilmoituksen
mukana. Muissa Euroopan maissa arvonlisäveroa ei pääsääntöisesti
makseta pienistä tuloista. Valitettavasti Suomi ei voi
yhdenmukaistaa verotustaan muiden EU-maiden mukaiseksi, koska EU-neuvottelijat
möhläsivät vuosia sitten.
Arvonlisäveron korotus tekee rumaa jälkeä ammatinharjoittajien
parissa. Konkurssit lisääntyvät ja harmaa
talous kasvaa, koska yrittäjä ei saa yrittämisestä toimeentuloaan.
Vaikka ’bruttotulot’ olisivat noin 30 000
euroa vuodessa, verotus ja eläke tulevat liian kalliiksi.
Kohtuuttoman verotuksen kohteeksi joutuvista ammatinharjoittajista
suurin osa on naisia." Laitan tässä vaiheessa
sitaatin kiinni, koska se, mitä tässä viestissä lopuksi
lukee, ei välttämättä ole julkaisemiskelpoista.
Kuinka sitten yritysinvestoinnit Suomeen turvataan? Kyllä tällä hetkellä niin
suomalaiset suuret yritykset kuin suomalainen pk-sektorikin investoi.
Investointien määrässä ei ole
merkittävää laskua, mutta mihin investoidaan,
sillä on ollut nyt viime vuosina hyvinkin iso merkitys.
Pk-sektori investoi pääsääntöisesti
Viroon ja suurimmat yritykset investoivat sinne, missä ovat
heidän asiakkaansa — nyt metsäteollisuus
esimerkiksi sitten jo Latinalaiseen Amerikkaan.
Kilpailukyky ja kansainvälinen kilpailuasema on tärkeä yritykselle,
(Puhemies koputtaa) ja kun pääministerikin otti
tässä tänään esille
asian, että pitäisi olla uusia rahoitusmahdollisuuksia,
niin yksi tällainen uusi rahoitusmahdollisuus on se, että yritykset
voivat käyttää oman rahansa investointeihin
niin, ettei sitä veroteta. Tämmöinen veromalli
on Viron kaltainen veromalli, joka voitaisiin tuoda myös
Suomeen. (Puhemies koputtaa)
Arvoisa puhemies! Olen ylittänyt ilmeisesti aikani.
Annika Saarikko /kesk:
Arvoisa puhemies! Näistä Kataisen hallituksen
kehyspäätöksistä, joita nyt
käsitellään näin valiokuntien
annettua niihin lausuntonsa ja valtiovarainvaliokunnan perusteellisesti
kokonaisuutta käsiteltyään, on kyllä todettava,
että kyllä tästä kokonaisuudesta ne
suuret rakenteelliset uudistukset puuttuvat. Sellaiseksi voitaisiin
nimittää perustellusti tätä isoa
ja tarpeellista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Mutta
tilanteen ollessa niin solmussa kuin se nyt on ja sisältäen
niin paljon vastustusta kuin tällä hetkellä kunnat
sitä kohtaan kokevat on hyvin vaikea nähdä,
että tämäkään rakenteellinen
uudistus tulisi aikataulussaan toimeenpannuksi ja varsinkin, kun
se sisällöltään ja suunnitelmiltaan
ei mielestämme vastaa sitä, mikä Suomelle
olisi parasta, ainakaan niinkään, että se tuottaisi
jonkinlaisia säästöjä. Olen
pannut merkille, että kovin vähän viime
aikoina hallituspuolueiden edustajat ovat enää puhuneet
sote- ja kuntauudistuksesta taloudellisesti merkittävänä hankkeena,
pikemminkin vain poliittisena päämääränä,
joka on väkisin toteutettava.
Arvoisa puhemies! Minusta oli merkillepantavaa, että valtiovarainvaliokunta
mietinnössään esittää pitkän
listan ponsia, jotka ovat sisällöltään
varsin kriittisiä. Ne kohdistuvat julkisen talouden kestävyysvajeeseen,
eriarvoistumiseen, tähän edellä mainittuun
kunta- ja sote-uudistukseen, muun muassa. Mutta erityistä huomiota
haluan kohdistaa tuohon valtiovarainvaliokunnan ponteen 2, jossa
todetaan, että hallituksen tulisi kiirehtiä rakenteellisia
toimia, joilla kurotaan umpeen kestävyysvajetta työllisyysastetta
nostamalla. Tällöin pääpaino
on kiinnitettävä niihin työikäisiin
väestöryhmiin, joiden työllisyys on nyt
muuta väestöä selvästi matalampaa.
Tällä valiokunta varmasti viittaa sekä alati
uhkaavasti kasvavaan nuorisotyöttömyyteen niin
meillä kuin muualla että myös ikääntyvien
työttömyyteen, meillä kun tavaksi on
tullut potkia firmoista ensimmäiseksi pihalle ne kaikkein
pisimpään olleet, iäkkäimmät
työntekijät.
On ollut varsin harmillista viime päivinä seurata
tätä eri-ikäisten työntekijöiden
vastakkainasettelua sekä ammattiyhdistysliikkeen puolelta, opiskelijajärjestöistä
että vähän
politiikankin puolelta. Tällä me emme saavuta
yhtään ainutta uutta työpaikkaa Suomeen,
että kinastelemme siitä, kuka pitäisi
potkia pois ensiksi, vaan olisi toivottavaa, että niin
ammattiyhdistysliikkeen kuin me politiikankin edustajat käyttäisimme kaiken
tarmomme pohtimaan ennemmin uusien työpaikkojen syntyä kuin
sitä, kuka pitäisi potkia ensimmäisenä pois.
Mutta, arvoisa puhemies, kyllä tämä rakenteellinen
uudistus arvatenkin viittaa tässä valiokunnankin
ponnessa tähän kiistanalaiseen eläkeikäratkaisuun.
Olen varsin ylpeä puolueestani, joka hyvin uhkarohkeastikin
nosti esiin jo useampi vuosi sitten, että suomalaisen työelämän
ja talouden ja kansantalouden kestävyys vaatii sen, että Suomessa
tehdään lisää työtunteja.
Se tarkoittaa eläkeiän nostamista välttämättömänä toimenpiteenä nyt,
kun me suomalaiset onneksi elämme pidempään
kuin koskaan ennen ja odotettu eliniän kasvu on samankaltaista
kuin tähän asti.
Tähän asti tehdyt toimenpiteet eivät
ole olleet riittäviä nostamaan ihmisten eläkeikää.
Ymmärrän perustellusti sosialidemokraattien kannat
siitä, että miksi nostaa eläkeikää,
kun töitä ei ole ja töihin ei iäkkäämpiä ihmisiä huolita,
ja siksi näen, että tässä onkin
kaksoistehtävä. Me tarvitsemme työelämän
asennemuutoksen, jossa yli 55-vuotiaat saavat arvostetun aseman
työyhteisössään, tieto siirtyy
sukupolvelta toiselle, mutta niin ikään myös,
että moni heistä voisi halutessaan jatkaa pidempään
ja myös eläkeiän nostopäätöksellä se
koskisi kaikkia suomalaisia. Joustavasti, maltillisesti tehty päätös
on se, jota Suomi nyt kaipaa. Tätä emme voi tulevien
sukupolvien vuoksi jättää tekemättä.
Haluaisinkin tiedustella, ja toivon, että valtiovarainministeri
vastaa osaltaan siihen, mitä hän on todella tarkoittanut
tänään lausuessaan Helsingin Sanomille
rakenteellisten uudistusten pakosta. Mihin Urpilainen sillä tähtäsi?
Viittaako hän kenties siihen, että päätös
eläkeiästä voitaisiin tehdä jo
tällä kaudella ja toimeenpanna seuraavalla kaudella?
Meistä tuskin monikaan haluaa, että seuraavia
vaaleja käydään jälleen kerran eläkeikäkysymyksen
ympärillä. Tähän kantaan lienee
taipuvainen myös pääministeri, joka jo joulun
alla totesi työmarkkinajärjestöjen suuntaan,
että elleivät he pääse ratkaisuun,
hallitus tekee ratkaisut. Tässä pääministerin
kanssa on helppo olla samoilla linjoilla. Hallitusta tarvitaan vauhdittamaan
näitä ratkaisuja.
Vielä, arvoisa puhemies, lopuksi haluan todeta perusturvasta.
Tänään salikeskustelussa sosialidemokraateista
todettiin ilolla, että hallitus ei leikkaa perusturvaa.
Tähän iloon on helppo yhtyä ja todeta,
että suoranaisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin ja -turvaan
ei kohdistu leikkauksia mutta kuntien valtionosuuksien kautta palveluihin
kyllä ja myös Kela-korvausten kautta kaikkein
sairaimpien ja köyhimpien lääkekorvauksiin
ja matkakorvauksiin nyt jo toistamiseen kohdistuvan leikkauksen
vuoksi. Olisi mielenkiintoista kuulla hallituspuolueiden edustajilta, joko
tuo kehyksissä päätetty 50 miljoonan
euron leikkaus on päätetty kohdentaa, ja jos,
niin miten.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Talouden ennusmerkit ovat olleet nähtävissä jo
pitkään. Euroopan talttumattomat työttömyysluvut
ovat näyttäneet karun totuuden muuallakin kuin
Suomessa. Nuorten työttömyys on näyttänyt
jo pahaennusteisia merkkejään, joista Suomessakin
on otettava opiksi. Hallituskauden alkupuolella tehtyjen merkittävien
leikkausten vaikutukset koulutuksen kentässä jatkuvat
ja vaikeuttavat kehittämistyötä oppilaitoksissa
myös tulevina vuosina. Erityisen leikkurin kohteeksi ovat
joutuneet pohjoisen koulutuspaikat, esimerkiksi omassa kotikaupungissani
Raahessa leikkaus on lähes 20 prosenttia ammatillisella
puolella. Perusteita tälle leikkaukselle ei kuitenkaan
osaa kertoa kukaan. Alueen nuorisoikäluokka näkyy nyt
jo korkeina työttömyyslukuina. Aktiivistenkin
nuorten ulottumattomiin jäävät kertakaikkisen
liian vähäiset aloituspaikat. Missä on
siis nuorisotakuun takuu nuorille?
Arvoisa puhemies! Erityisesti oppisopimuskoulutukseen kohdistuneet
leikkaukset vaikeuttavat olennaisesti aikuisten mahdollisuuksia
päivittää tai uudistaa ammattiosaamistaan.
Suomi pärjääkin vain sillä,
että kykenemme luomaan edellytyksiä eri koulutusasteille
ja -alueille reagoida nopeasti elinkeinoelämän
usein äkillisiin työvoimatarpeisiin ja muuttuneisiin
työvoimatarpeisiin. Toimenpiteiden tulee tukea sekä nuorten
että aikuisten työssä tapahtuvaa koulutusta mukaan
lukien oppisopimuskoulutus, osaamisen päivittämistä sekä aiemmin
opitun tunnustamista ja tunnistamista. Kaiken opetuksen ja oppimisen
tulee tukea mahdollisimman hyvin elinikäistä oppimista.
Hallituksen suuret linjaukset koulutusleikkauksissa eivät
tue tätä tavoitetta. Avoimeksi jää myös
kysymys siitä, ketkä ylläpitävät hyvinvointivaltiotamme,
jos emme kykene koulutuksen avulla saattamaan nuoriamme työelämään
tarpeeksi varhain ja ajoissa.
Ydinkysymys on mielestäni kuitenkin se, tunnustammeko
koko maan kehittämisen tarpeen. Muut Pohjoismaat ovat oivaltaneet
muun muassa liikenneyhteyksien merkityksellisyyden. Oulusta pääsemme
jopa Aasiaan nopeammin kuin Norjaan. Siellä ovat kuitenkin
kasvavat työvoimatarpeet, myös yrityksille pohjoisen
suunnasta. Tulevat isot ydinvoimahankkeet ja muut elinkeinoelämän
tarpeet tarvitsevat pikapuoliin myös infraa ympärilleen
erityisesti Raahen seudulla. Siksi erityinen infrapaketti, johon
kokoaisimme liikennehankkeet, palvelisi koko maan tasaista kehittymistä,
ja tätä on keskusta esittänyt omassa
kehysvaihtoehdossaan.
Arvoisa puhemies! Seuraava iso huolenaiheeni liittyy perheisiin.
Meillä on kokemuksia Suomesta eri kunnista, joissa on oivallettu
se, että ennalta ehkäisevä työ erityisesti
perheiden parissa kantaa lopulta taloudellista hyötyä budjetin
loppusummia lukiessamme kunkin kunnan budjetista. Varhain kotiin
annettu apu — en puhu siis mistään lastensuojelutyöstä vaan
puhun siitä, että perheisiin annetaan arkipäivän
tilanteisiin apua — on ilmiselvästi näyttänyt
toteen sen, että perheisiin hyvissä ajoin annettu
apu ja arkipäivän tilanteisiin annettu apu auttaa
montaa perhettä selviytymään pahimmista
kriiseistä. Toivon, arvoisa puhemies, että tähän
hallitus reagoi. Meillä on monia toiveita ja lupauksia
siitä hallituksen puolelta, että rahavaroja tähän
toimenpiteeseen ohjattaisiin kuntiin, mutta valtionosuusleikkauksien
myötä entisestäänkin vähenevät
resurssit näyttävät päinvastaista
suuntaa.
Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan minusta näyttää siltä,
että hallitus on tiedostanut sen tilanteen, jossa tällä hetkellä olemme,
sen taloudellisenkin hädän, jossa olemme, ne monet ongelmat,
jotka liittyvät yritysten verotukseen, työvoiman
saantiin ja työvoimaongelmiin, mutta se iso perusratkaisulinja
puuttuu myös tästä kehyksestä.
Toivon, arvoisa puhemies, että pikapuoliin, viimeistään
elokuun budjettiriiheen mennessä, hallitukselle on kirkastunut
se, että tarvitsemme lisää työpaikkoja
ja tarvitsemme niitä koko maahan, ja tähän
keskusteluun nimenomaan, koko maahan tuleviin työpaikkoihin,
tarvitsemme koko työmarkkinakentän.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomi on globaalitalouteen verkottunut maa. Osallistumisemme
kansainväliseen talousyhteisöön on välttämätöntä,
jotta voimme huolehtia täällä asuvien
ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Ulospäin suuntautuminen
ja riippuvuus muiden maiden taloudesta ovat siis oma valintamme
vain näennäisesti. Ilman raaka-aineiden, teollisuustuotteiden
ja palveluiden tuontia emme pysty ylläpitämään
edes kaikkein välttämättömimpien
hyödykkeiden tuotantoa, ja tätä tuontia
emme pysty maksamaan ilman kilpailukykyistä vientiä.
Riippuvuus kansainvälisestä kaupasta merkitsee,
että emme ole oman talouskehityksemme valtiaita. Lyhyellä ja
keskipitkällä tähtäyksellä Suomi
nousee tai taantuu aivan sen mukaan, mitä tapahtuu tärkeimmissä vientimaissamme,
sen mukaan, miten maailmantalous kehittyy. Juuri tällä hetkellä taloutemme
toimintaympäristö on heikossa kunnossa. Tärkeimmät
kauppakumppanimme ovat Euroopassa, jossa eletään
niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin joko taantumassa tai
liki nollakasvussa. Maailmantalouden veturina toiminut Kiinakin
on väsähtämässä, eikä Venäjänkään
taloudelle voi povata kovia kasvulukuja energian hinnan alentuessa.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee pitkän aikavälin
kasvustrategiaa. Silti on tarpeen tunnustaa, että lähivuosina
kysymys on talouskasvun vaikeuksiin sopeutumisesta, varsin arkisesta
selviytymisestä. Uusimmat kasvuennusteet, jotka Suomen
Pankki juuri julkisti, ovat heikommat kuin ne, jotka ovat olleet
hallituksen kehysselonteon perustana. Pohja vuotaa ilman, että hallituksen
toimet tai toimien puuttuminen olisi siihen syypää.
Kasvuennusteen päivittämisestä seuraa
myös tarve arvioida uudelleen kehysselonteon tavoiteosioita
ja sitä, minkä verran hallitusohjelman tavoitteet
toteutuvat. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kääntää velkaantuminen
vaalikauden aikana laskusuuntaan. Hallituksen piiristä onkin tuoreeltaan
esitetty puheenvuoroja, joissa on korostettu julkisen velkaantumisen
hillintää. Myös uusia säästöjä ja
veronkorotuksia on väläytetty — näin
ainakin pääministerin puheenvuoron voinee tulkita.
Velkaantumisen hillintä on tärkeä tavoite.
Emme saa jättää suurta velkavuorta tuleville
vuosille, jolloin joudutaan kantamaan heikkenevän huoltosuhteen,
väestön ikääntymisen, taakkaa,
varsinkin kun on aihetta olettaa, että korkotaso normalisoituu
ja tulevina vuosina otettavan valtionvelan nimelliset korkomenot
kasvavat selvästi nykytasosta.
Velkasuhteen kasvun taittaminen on kuitenkin vain yksi tavoite
muiden joukossa. Huoltosuhteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää,
että työikäisestä väestöstä mahdollisimman
suuri osuus on työn syrjässä kiinni.
Emme missään tapauksessa saa hyväksyä nuorisotyöttömyyden
tai pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Nuoret
ja pitkään työttömänä olleet
ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta.
Jos näin tapahtuu, kapenee se perusta, jolle tuleva talouden
kasvu ja tuleva verotuottojen kasvu rakennetaan. Se on paljon vakavampi
asia kuin muutaman prosentin kasvu kansantalouden velkasuhteessa.
Viennille ja tuonnille avoin Suomi ei voi kammeta itseään
taantumasta suurella velkavivulla. Sellaista on turha esittää,
mutta on syytä muistaa, ettei Suomi selviä velkaantumisesta
säästämällä vaan kasvulla.
Tänä vuonna näemme, kuinka aneemista
kasvu on, kun viennin vaikeuksiin yhdistyy kireän verotuksen
myötä hyytyvä kotimainen kysyntä.
Siksi uusissa veronkiristys- ja säästöpäätöksissä on
maltettava mielensä.
Arvoisa puhemies! Suomi todellakin tarvitsee pitkän
aikavälin kasvustrategiansa kirkastamista. Kasvustrategiaa
ei rakenneta hetkessä, eikä sen rakennusaineeksi
kelpaa miljardien heitteleminen hutaisten keksittyihin hankkeisiin
ja niihin liitettyihin epärealistisiin työllisyysvaikutusten
ennustuksiin. Strategia on laadittava huolella. Se on tehtävä yhdessä työmarkkinajärjestöjen
ja
muiden merkittävien etu- ja kansalaisjärjestöjen
kanssa. Se on perustettava tutkimustietoon.
Hallitusohjelma on hyvä puite kasvustrategian kehittämiselle.
Siinä kiinnitetään huomiota tärkeimpään
kasvutekijään: ihmisiin. Tarvitsemme hyvinvoivan,
terveen ja koulutetun kansan, josta nousevat yrittäjyyden
ideat ja jonka työhalusta uusi kasvu kehkeytyy.
Kasvustrategian pitää olla myös rohkeasti ulospäin
suuntautunut. Suomen paikka on Euroopassa, mutta meidän
pitää kurottaa myös kauemmas maailmaan.
Kehittyneiden maiden valopilkkuja ovat tällä hetkellä Yhdysvallat
ja Japani. Ne ovat tuttuja kauppakumppaneita, joiden markkinoilla
meillä on jo jalansijaa, mutta paljon on vielä tehtävissä.
Molemmat maat ovat markkina-alueina hyvin vaativia, ja niihin on
turha mennä tarjoamaan muuta kuin kehittyneintä teknologiaa
ja parasta palvelua.
Viime vuosien valopilkku on kuitenkin ehdottomasti ollut Afrikka.
Sen kasvu on ollut ripeää, ja sinne on jo muodostumassa
kulutuskykyinen keskiluokka. Poliittisten olojen vakiintuminen, joka
sekin on tosiasia suurimmassa osassa Afrikkaa, antaa odottaa, että luonnonvara-alan
ohelle kasvaa myös muuta taloudellista toimintaa. Suomella
on onneksi siteitä sinne kehitysyhteistyön ja
poliittisen kanssakäymisen kautta. Nyt on aika miettiä tätä maanosaa
molemminpuolisen hyödyn näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysselonteko on perusta lähivuosien
budjettipolitiikalle. Nyt käsiteltävä ja
hyväksyttävä selonteko muuttuu talousarvioesityksen
luvuiksi aivan lähikuukausina. Vaikka sen taustalla olevia
ennusteita on aihetta päivittää, on sen
peruslinjassa oikea suunta Suomelle.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Euroalueen mukana Suomen talouskasvu on ollut
viime vuosina hidasta, ja tämä on pakottanut valtion
leikkaamaan eri sektoreilla. Olen odotellut kuluneella vaalikaudella
hallitukselta selkeitä, järkiperäisiä ratkaisuja
esimerkiksi suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi. Kunnon
päätöksiä, joilla taloutemme
käännetään nousuun, ei ole tullut.
Ehkä sitten ensi vaalikaudella. Sen sijaan talouselämällemme
turmiolliset ratkaisut, kuten rikkidirektiivin puoltaminen, leimaavat
sixpackiämme.
Valtiovarainministeri Urpilainen on hehkuttanut yritystoiminnalle
suotuisamman toimintaympäristön luomista. Yritysmaailman
merkittävien toimijoiden keskuudessa ei tästä huolimatta
hypitty kattoon kehyspäätöksen julkaisun
jälkeen. Luotto hallituksen ratkaisuihin yrittäjyyden
ja työn edistämiseksi ei ole hallituksen ulkopuolella
yhtä kovaa. Riittävän terävät
ja todellisia tuloksia tuottavat ratkaisut jäivät
uupumaan taas kerran tämän kehyspäätöksen
kohdalla.
On selvää, että vallitseva taloudellinen
tilanne luo paineita säästötoimenpiteille
ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille.
Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä,
ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon
tuloksena kannata kurittaa pitkän aikavälin kasvun
edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta.
Sivistysvaliokunta ilmaisi kehyspäätöstä koskevassa
lausunnossaan huolensa liittyen lukiokoulutuksen tilanteeseen tulevina
vuosina. Lukion valtionosuuden yksikköhinta on niin matala, että lukiokoulutuksen
saatavuus ja laatu ovat vaarassa. Tässä yksi käytännön
esimerkki Paraisilta: Säästöpaineet ovat
johtaneet tilanteeseen, jossa paikallinen suomenkielinen lukio on
lakkautusuhan alla. Säästöjen ohella
lakkauttamisidean taustalla on opetustilojen puutteet paikallisella
ala-asteella. Kun lukiosta on päästy eroon, olisi
tarkoitus sijoittaa ala-asteen oppilaita vapautuneisiin tiloihin.
Suomenkielisten asukkaiden osuus Paraisilla jatkaa kasvuaan, ja
tarve suomenkielisen lukion olemassaololle kasvaa entisestään.
Tästä tosiasiasta huolimatta kunnan päätöksenteko
sorsii jatkuvasti suomenkielistä väestöä.
Paraisten suomenkieliset joutuisivat kulkemaan Kaarinan lukioon,
ja tämä saattaa vaikuttaa joidenkin nuorten kohdalla
ratkaisevasti päätökseen hylätä valkolakkihaaveet
ja pahimmillaan jäädä kotiin makoilemaan,
koska ammatillinenkin koulutus on Turussa asti. Myös Kaarinan
suomenkieliset nuoret joutuisivat kärsimään Paraisten
lukion alasajosta.
Kilpailu opiskelupaikoista kasvaa, ja monet halukkaat jäävät
tämän seurauksena ilman koulupaikkaa, mikä lisää syrjäytymisen
riskiä. Nuorisotakuuko paikkaa tämänkin
muitta mutkitta? — Sehän ei maksa. Kannattaisi
miettiä kahteen kertaan, onko lukiokoulutus hyvä säästökohde
vai ei. Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvat säästöt
tekevät osaltaan hallaa suomalaiselle koulutukselle, tutkimukselle,
sivistykselle ja osaamiselle. Nämä ovat pitkällä aikavälillä keskeisimpiä menestystekijöitä
talouskasvuamme
ajatellen. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen
vähennyksen loiventaminen oli hyvä liike suomalaisen
koulutuksen sekä nuorisotakuun näkökulmasta.
Onneksi opintotuki vihdoin sidotaan indeksiin. Monta vuotta siinä meni
vaalilupauksista huolimatta.
Opintolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen on
myös ihmetystä herättävä säästö. Valtion
kassaan kilahtava summa ei ole häävi, mutta toisaalta
monen vähällä toimeen tulevan opiskelijan
kukkarossa tämä muutos tekee kipeää.
Opintolainahyvitysjärjestelmän olisi paras tulla
paikkamaan korkovähennystä, siis viimeistään
vuonna 2015. Pystyykö hallitus tähän?
Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeat,
ja välttämättömien hyödykkeiden,
kuten ruuan ja lääkkeiden, hinnat ovat hallituksen
veropolitiikan tuloksena nousseet. Tällä kertaa
kallistuvat kaiken kansan pienet nautinnot. Tekeekö tämä Suomesta
paremman paikan elää? Eihän täällä ole
varaa enää edes karkkipussiin. Tätä ei
auta yhtään sähkön hinnannousu
ja polttoaineveron kiristyminen. Osinkoverotus ja muut verouudistukset
eivät helpota tavallisten kansalaisten elämää.
Hallituksen ajettua kunnat ahtaalle, heikkenevät niiden
kaikille tarjoamat peruspalvelut tuntuvasti. Harmittaa rikastakin, mutta
köyhältä menee viimeisetkin rahat ja
toivon rippeet. Kehyspäätöksen yhteydessä olisin odottanut
voimakkaita panostuksia kuntatalouden elvyttämiseksi. Sen
sijaan hallituksessa väännettiin dramaattisesti
osinkoverojen kanssa, jotta esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvät konkreettiset
seikat ja kuntatalouskeskustelu jäisivät pois
lööpeistä. Kyllä kansa huomaa
jokapäiväisessä elämässään,
mistä hallitus on tinkinyt.
Ihmettelen myös sitä, miksi henkilön,
joka haluaa töihin ja on työttömyysavustuksella,
ei kannata — tai hän ei uskalla — ottaa
sitä pientä työtä vastaan. Miksi?
Siksi, koska byrokratia ja niitten papereitten täyttäminen
vie kaiken ajan, ja ei se aika vielä mitään,
mutta pelko on se, että korvaukset tulevat joskus, taannehtivasti,
ja silloin ei ole rahaa edes ruokaan, joten siihen pitäisi keksiä ainakin
joku parempi keino, jotta työ kannattaa ottaa vastaan.
Samoin jos ajatellaan (Puhemies koputtaa) näitä pikkuyrityksiä:
Tällä hetkellä heidät melkein
ajetaan Viroon rekisteröitymään, koska
ei voi pitää työntekijöitä,
kun urakat hävitään kilpailutilanteessa
ulkolaisille firmoille. Tähän on kipeästi
pureuduttava vielä paremmin kuin tähän asti.
Kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa keskusteltiin huhtikuussa näistä samoista
valtiontalouden kehyksistä kuin tänään.
Hallituksen ääni ja tahti näyttävät
olevan edelleenkin samat. Kuntien valtionosuuksia aiotaan leikata
edelleen, veropäätökset on tehty, velkaa
otetaan edelleen huomattavasti. Ja yhdestä yksityiskohdasta,
kuten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista: niitäkin
tullaan nyt sitten juhannuksen aikana katsomaan maakunnassa melko
kauhulla.
Odotan kyllä ainakin itse loppuvuoden valtion budjettikeskustelusta
hieman rakentavampaa ja sellaista, että taloustilanne otetaan
tosissaan, mutta kasvua ja kehittämistä pitää tukea
ja työllisyyteen pitää panostaa. Me tarvitsemme
ainakin tuon 200 000 uutta työpaikkaa tämän
vuosikymmenen aikana Suomeen. Työ on parasta sosiaaliturvaa,
kuten moni ministeri ja kansanedustaja tänään
on todennut, ja etenkin nuorisotyöttömyys on kansakuntamme
kirous. Niin myös Euroopassa.
Kasvua ja työllisyyttä tarvitaan monella sektorilla,
mutta sitä olisi hyvin lähelläkin. Vierailin eilen
energialaitoksessamme meillä päin Oulussa ympäristövaliokunnan
kanssa, ja me totesimme yhteen ääneen, että Suomessa
kokonaisenergian omavaraisuus on vain 30 prosenttia. Keskusta on
esittänyt, että se voisi olla paljon enemmän.
Kotimaista puhdasta energiaa löytyy meidän maakunnista
yltympäriinsä, ja sitä pitäisi myöskin
käyttää työllisyysnäkökulmat
huomioiden. Turvetta, tuulta, vettä ja etenkin kaikkea puusta
ja biomassasta saatavaa energiaa pitäisi hyödyntää entistä enemmän.
Kivihiilenmusta energia- ja ilmastopolitiikka tulee meille kalliiksi,
ja se ei työllistä kyllä suomalaisia.
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehykset kävivät
valiokuntakierroksen. Mitä sieltä tuli sitten
tähän saliin? Keskityn lähinnä perustienpidon,
infrahankkeiden edistämiseen, ja jos aikaa jää,
niin hiukan koulutuksesta.
Perusväylänpidon tasokorotukseen tuo 100 miljoonan
euron korotus pitää tehdä vielä tämän vaalikauden
aikana. Ottamalla vaikka lainaa meidän täytyy
meidän kansallisomaisuudestamme, teistä, radoista,
satamien kunnosta, pitää huolta. Perustienpidon
korjausvelka ei saa kasvaa mahdottomuuksiin enää tästä.
Valtion investoinnit tiestöön ovat hyvä tapa
lisätä työllisyyttä taloudelle
haastavina aikoina, kuten nyt, eikä siksikään
tätä tasokorotusta saa lykätä pitkälle
yli seuraavan vaalikauden.
Yksi häpeätahroista tiepuolella on myöskin meidän
yksityisteiden rahoituksen heikko taso. Tuo 5 miljoonan euron taso
tuntuu siltä, että se ei enää pyöritä kuin
byrokratiaa. Asiantuntijoiden mukaan riittävä yksityisteiden
rahoitustaso olisi 20 miljoonaa euroa. Siihen meidän pitää pyrkiä ja
pystyä vielä tämän vaalikauden
aikana.
Alempiasteinen tieverkko on asia, jonka hallitus linjasi liikennepoliittisessa
selonteossa. Siellä kuului näin, liikennepoliittisessa
selonteossa hallitus linjasi periaatteen, että "alempiasteisen tieverkon
kunto joustaa rahoituksen mukana". Olemme nyt tilanteessa, jossa
monia maaseudun teitä, asfalttipinnoitteita korjataan ja
revitään pois ja muutetaan nämä tiet
sorateiksi. Tämäkö on suuntaus Suomessa — kun
juuri puhuin esimerkiksi tästä energiateollisuudesta
ja taloudesta — jossa me tarvitsemme hyvän infran
toteuttaaksemme hyvää energiapolitiikkaa, kun
puun pitää liikkua sieltä yksityisteiden
varsilta pääteille? Panostamalla teihin, ratoihin,
satamiin myöskin tämä meidän
vientimme lähtee varmasti vetämään
paremmin eteenpäin.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämän päivän
Helsingin Sanomissa ministeri Urpilainen toteaa, että ankeus
ja talousvaikeudet jatkuvat. Lähes kaksi vuotta sitten
28.6.2011 ministeri Katainen puolestaan totesi tässä salissa: "Meidän
on pidettävä huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä sekä siitä,
että työnteko on aina jokaiselle palkitsevaa ja
kannattavaa."
Onko näin tapahtunut? Ei se siltä ainakaan kuulosta.
Kauppalehti uutisoi nimittäin tänään, että konkurssihakemuksia
on Suomen Asiakastiedon mukaan tänä vuonna tehty
jo lähes 1 600 kappaletta eli noin 7 prosenttia
enemmän kuin viime vuonna. Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa
sekä Päijät-Hämeessä konkurssien määrän
kasvu on ollut hälyttävää.
Päijät-Hämeessä on jo pitkään
ollutkin korkea työttömyysaste, jota ei ole saatu
viime vuosina kohenemaan. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena
alueelta lakkautetaan varuskunta, ja lisäksi valtion omistama
Itella Oyj irtisanoo Lahden toimipisteestään lähes
kaikki vakituiset työntekijänsä ja siirtää toiminnot
Helsinkiin. Tilanne ei siis näytä Päijät-Hämeessä paranevan
lähitulevaisuudessakaan.
Arvoisa puhemies! Erityisesti kannan huolta Hollolan kunnan
mahdollisuuksista tarjota uusille yrityksille mahdollisuuksia luoda
uusia työpaikkoja. Hollola sijaitsee, kuten varmasti kaikki
tiedämme, arvokkaalla pohjavesialueella. Viranomaisten
ristiriitaiset toimenpiteet kuitenkin estävät
pitkän tähtäimen suunnittelun alueella. Hollolan
kunta sai tänä keväänä huhtikuussa elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunnon Kukonkoivun
teollisuusalueen pohjoisosaa koskevan asemakaavan tarkistetusta muutosehdotuksesta.
Se rajaa jo paikalla toimiluvan saaneen yrityksen toimintaa tulevaisuudessa.
Kukonkoivun ja myös Salpakankaan teollisuusalueella pohjavesi
on kuitenkin noin 20 metrin syvyydessä maanpinnasta, mikä antaa
tarvittaessa reagointiaikaa toimenpiteille, jos mahdollinen onnettomuustilanne
syntyisi.
Liikenteen osalta ely-keskuksella ei sen sijaan ollut huomautettavaa
kaavamuutosehdotuksesta. Merkillinen huomautus, sillä valtatie
12 kulkee myös tällä pohjavesialueella.
Tiellä liikennöi päivittäin
useita tuhansia ajoneuvoja, jotka kuljettavat myös vaarallisia
aineita. Kehätien rakentamiseen onkin yritetty valtiolta
saada suunnittelu- ja rakentamisrahaa jo vuosikymmeniä.
Kehätien rakentaminen suojelisi alueen arvokkaita pohjavesiä sekä mahdollistaisi
alueen kehittämisen ja samalla uusien mahdollisten työpaikkojen syntymisen.
Ministeri Kyllönen kertoi muutama viikko sitten näyttäneensä vihreää valoa
suunnittelun aloittamiselle. Siitä kiitos hänelle.
Ministeri Urpilainen toteaa tänään
Helsingin Sanomissa, että ratkaisu talouden haasteisiin
olisi täsmätoimet, joita olisivat muun muassa
infrahankkeet, kuten teitä pitäisi panna käyntiin
sekä pk-yritysten rahoitusten saantia voisi auttaa. En voisi
enempää olla samaa mieltä ministerin
kanssa.
Arvoisa puhemies! Kuten aina keskustellessamme budjetista tai
kehyksistä, perussuomalaiset tarjoavat oman vaihtoehtonsa.
Olemme esittäneet valtiovarainvaliokunnan mietintöön
jättämässämme vastalauseessa
perustellun kehysvaihtoehdon, joka sopeuttaa taloutta kehyskauden
alkupuolella vähemmän kuin hallitus mutta kiristää sopeutustahtia
kehyksen loppuvuosina. Tällä tavoin olisi kehyskauden
lopussa valtionvelka 500 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa
vähemmän.
Vaihtoehtomme keskittyy talouden kasvun ja työllisyyden
tukemiseen. Emme kuitenkaan unohda pienituloisia ja työttömiä vaan
lisäisimme resursseja muun muassa kunnille ja vanhusten
hoitoon. Laajentaisimme veropohjaa esimerkiksi palauttamalla varallisuusveron
ja verottamalla suursäätiöiden pääomatuloja.
Myös puoluetuen ja eduskunnan ryhmäkanslioiden
tukien tulisi olla säästökohteiden joukossa.
Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet valtiontalouden kehyksistä vuosille
2014—2017. Olemme yhtä mieltä siitä,
että koko ajan lisääntyvä velkaantuminen
pitäisi saada pysähtymään. Velka
kuitenkin vain jatkaa kasvuaan, ja jo nyt pääministerikin
on julkisuudessa epäillyt, että jälleen
ensi vuonna joudutaan tekemään uusia leikkauksia.
Eilen julkistettiin Suomen Pankin ennuste taloutemme tilasta
vuosille 2013—2015, jonka mukaan julkinen velka nousee
62 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2015. Suhteellinen
velkaantuminen ylittää silloin jo 1990-luvun laman
tason.
Arvoisa puhemies! Parhaalla tahdollakaan ei tulevaisuudennäkymiä voi
maalata kirkkain värein. Kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan
mietintö näine ponsineen, joita on kaiken kaikkiaan
tässä kahdeksan, on minusta kohtalaisen realistinen
ja kriittinenkin hallituksen toimintaa kohtaan. Otan näistä ponsista
muutaman esille.
Ensinnäkin toisessa ponnessa eduskunta edellyttää,
että hallitus kiirehtii rakenteellisia toimia, joilla kurotaan
umpeen kestävyysvajetta työllisyysastetta nostamalla.
Kiinnitän tähän erityistä huomiota
sen takia juuri, että ensinnäkin on kaksi rakenteellista
uudistusta, joissa pitäisi saada aikaan nopeasti päätöksiä.
Yksi liittyy työn vastaanottamiseen. Meillä oli
jo alkuvuodesta Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran raportti,
jossa esitettiin järkeviä ehdotuksia työn
vastaanottamiseksi, etteivät ihmiset eläisi pelkällä sosiaaliturvalla,
mutta siitä ei ole tehty minkäänlaisia päätöksiä.
Toinen asia liittyy tähän eläkeuudistukseen, jossa
näyttää, että hallitus on enemmän
tai vähemmän työmarkkinajärjestöjen
selän takana ja odottelee Jukka Pekkarisen selvitystä sen
sijaan, että itse noudattaisi eduskunnan tahtoa ja vauhdittaisi
eläkeuudistusta. Totean vain lyhyesti sen, että eläkeuudistusta
tarvitaan nimenomaan siksi, että ellei nykyiselle eläkejärjestelmälle
tehdä yhtään mitään,
niin se tulee tarkoittamaan sitä, että nuorille
ikäluokille tulee paljon pienemmät eläkkeet
kuin mitä nyt eläkkeellä olevilla tai
lähitulevaisuudessa eläkkeelle jäävillä kaiken
kaikkiaan on. Se johtuu siitä, että tämän
nykyisen eläkejärjestelmän mukaan sinne
on sisään leivottu niin sanottu elinaikaleikkuri,
vuonna 2010 tuli voimaan, ja se leikkaa eläkkeitä,
kun ihmiset elävät yhä pidempään.
Tämä on nimenomaan nuorten kannalta ongelma.
Sitten toisena kysymyksenä näistä ponsista otan
esille tämän eduskunnan kannan liittyen sosiaali-
ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimukseen.
Olen iloinen, että eduskunta ja valtiovarainvaliokunta
tässä vaiheessa lausuu näin tiukasti
tästä, että ne tulee uudelleen arvioida.
Nämä säästötoimethan
koskettavat nimenomaan THL:ää, Työterveyslaitosta,
Stukia ja Kelaa, ja on arvioitu, että jos nämä 30
miljoonan euron sektoritutkimusleikkaukset viedään
eteenpäin, se tarkoittaa noin tuhannen henkilön
irtisanomista.
Sitten kolmantena otan ponnen numero 7, jossa todetaan, että eduskunta
edellyttää, että raskaan liikenteen massojen
ja mittojen korotuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu
arvioidaan uudelleen. Tässä kyllä ajattelen
nyt niin, että me olemme myöhässä tämän
asian kanssa, koska mielestäni hallitus viime torstaina
valtioneuvoston istunnossa hyväksyi jo tämän
valtioneuvoston asetuksen mittojen ja massojen korottamisesta. En
tiedä, mitä merkitystä tällä enää nyt
sitten on, jos valtioneuvoston asetus on jo kaiken kaikkiaan hyväksytty.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä ottaa täältä liikennepuolelta
esille kaksi asiaa.
Toinen liittyy nimenomaan uuteen työhön ja työllisyyden
parantamiseen ja keskustan esitykseen 200 000 uuden työpaikan
luomisesta. Ensinnäkin katson niin, että meidän
on käytävä ja kammattava läpi
kaikki toimialat, mistä niitä uusia työpaikkoja
voidaan synnyttää. Täälläkin
on tänään puhuttu muun muassa meriteollisuudesta, mitä sille
voitaisiin tehdä, ja itse sanoisin ihan suoraan, että myös
jääosaamisessa olisi meillä paljon tehtävää.
Maailmassa on tällä hetkellä noin 100
jäänmurtajaa, joista 60 on rakennettu Suomessa,
ja nyt, kun tiedetään, että arktisen
alueen mahdollisuudet, Koillisväylät ynnä muut
tulevat lähitulevaisuudessa käyttöön,
niin se tarkoittaa, että uusia aluksia, jäänmurtajia,
huoltoaluksia ynnä muita tarvitaan mittavasti lisää. Yleinen
asiantuntija-arvio on, että yhden jäänmurtajan
rakentaminen riippuen sen jäänmurtajan ominaisuuksista
tuo 500—1 000 htv:tä rakentamisaikana.
Se on todella paljon, ja voi miettiä myös, mitä taloudellisia,
liiketaloudellisia potentiaaleja siihen tulisi, jos me pystyisimme
pitämään tämän jäänmurto-osaamisen
Suomessa ja rakentamaan jatkossakin niitä tarvittavia jäänmurtajia
eteenpäin.
Aivan lopuksi totean sen, mikä oli jo keskustan ryhmäpuheenvuorossa,
että pidän kyllä erittäin huonona
sitä, että hallitus ei saa aikaiseksi tätä Valtion
infra Oy:n perustamista. Jo viime vaalikaudella Pasi Holm selvitti
sen, miten se voitaisiin tehdä. Suunnitelmat on tehty.
Nyt ei enää riitä, että hallitus
toteaa, että sitä asiaa selvitellään.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden kehyskeskustelusta
on tänään tullut hyvin selväksi
se, että talous- ja työllisyystavoitteet ovat
heikentyneet ja hallitus on tosiasiallisesti joutunut luopumaan
ohjelmassa keskeisistä talous- ja työllisyyspoliittisista
tavoitteistaan. Tämä ilmiö on sekä euroalueen osalta
että koko Euroopan osalta vallitseva tilanne.
Meidän osaltamme työllisyys Suomessa on heikentynyt,
ja kuluvan vuoden osalta esimerkiksi konkurssien lisääntyvä määrä on
hyvä osoitus siitä, että yrityksillä menee
huonosti. Tänä vuonna on jo 1 600 yritystä lopettanut
toimintansa. Se tarkoittaa sitä, että tuhansia
työpaikkoja on jo konkurssienkin kautta loppunut. Kasvua
konkurssien määrässä on tämän
vuoden osalta ollut 7 prosenttia, ja huhtikuu kuukausista oli synkin. Jos
se tahti jatkuu, mikä huhtikuussa oli, niin tänä vuonna
tulee konkurssien kautta loppumaan Suomessa yli 4 000 yritystä.
Se on määrä, jota ei ole 20 vuoteen Suomessa
tavattu.
Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemuskauppa
ovat niitä sektoreita, joissa on eniten yrityksiä lopettanut
toimintansa, ja tämä on mielestäni osoitus
siitä, että näiden palvelujen käyttöä ovat
kansalaiset vähentäneet joko heidän oman
henkilökohtaisen taloutensa heikentymisen johdosta tai
sitten niin, että he ovat ryhtyneet säästämään
tämän yleisen lamatilanteen johdosta.
Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty
monissa puheenvuoroissa investointien rahoitusta esillä. Sinänsä pankkien
korot ovat alhaisella tasolla, joka antaisi mahdollisuuden siihen,
että investointeja tapahtuisi, mutta valitettavasti tilanne
on nyt huono. Pankit ovat kiristäneet luotonantoa. Siihen
on yksittäisenä syynä se, että pankit
on velvoitettu parantamaan omia taseita. Täällä talossakin
käsitelty Basel III on ollut yksi sellainen ohjelma, jonka
vaikutuksesta pankit on velvoitettu taseita parantamaan.
Mutta huolestuttavaa on se, että pankeissa on listattu
myös toimialoja, joiden rahoitusta on joko kiristetty tai
se on lopetettu kokonaan, ja yksi niistä on rakennussektori.
Täällä tänään edustaja
Eero Reijonen esitti mallin rakennustoiminnan elvyttämiseen,
ja se toisi hyödyn niin työllisyyden kuin rakennusteollisuudenkin
kautta, ja tätä kautta myöskin täällä monissa
puheenvuoroissa peräänkuulutettu homerakennusten korjaus
voitaisiin toteuttaa ja elvyttää. Pääministeri
omassa puheenvuorossaan totesi, että tarvitaan yritysrahoitusta,
mutta valitettavasti pankkien tarjoamana se on tällä hetkellä aika
huonossa tilanteessa.
Maaseutu-Suomi — valtiontalouden kehykset eivät
sille sektorille kovin paljon lupaa. Maatalouden rahoitusta ollaan
ajamassa alas Makeran pääomittamisen lopettamisen
johdosta, ja se on suuri isku kotimaiselle työllisyydelle,
koska maatalouden investoinnit ovat rakennusteollisuuden investointeja
ja kone- ja laiteinvestointeja, jotka tuovat työtä sitten
sen sektorin teollisuudelle.
Tiemäärärahat koskettavat erityisesti
perustieverkostoa, ja valtiovarainvaliokunta omassa lausunnossaan
toteaa rehellisesti sen, että rahoitus sillä sektorilla
on niukka.
Valtiovarainvaliokunta oli huolissaan nuorten yhteiskuntatakuun
toteutumisesta, ja tähän huoleen on syytä ja
aihetta yhtyä. Esimerkiksi tämä toisen
asteen koulutuspaikkojen leikkaus, joka on nyt leikkaamassa monin
paikoin todella suurilla prosenteilla näitä aloituspaikkoja,
on suuri vaara tämän yhteiskuntatakuun toteutumiselle. Esimerkkinä Etelä-Pohjanmaalta,
Kauhajoelta, missä ammatti-instituutin opetuspaikkoja leikataan
27 prosenttia, se on 210 opetuspaikkaa. Se tulee tarkoittamaan myös
sitä, että 100 työntekijästä noin
13 opettajaa ja 16 toimihenkilöä joutuu työttömäksi.
9 linjasta tullaan 4 lopettamaan.
Kunnalliset palvelut vaarantuvat kuntien valtionosuuden leikkauksen
kautta, ja Kela-korvauksilla, lääke-
ja matkakorvauksilla, tulee olemaan suuri vaikutus vanhusten ja
sairaiden elämään, joten täällä kun
SDP:n edustajat totesivat, että kansalaisten perusturvaan
ei ole puututtu, niin se ei pidä paikkaansa. Nimenomaan
lääke- ja matkakorvaukset ja kunnalliset peruspalvelut vaarantavat
heidän osansa.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitus on onnistunut tekemään
huonojen taloudellisten näkymien aikana hyviä päätöksiä, vaikka
totta kai mukaan mahtuu myös kipeitä asioita.
Positiivista on ensinnäkin se, että emme leikkaa
sosiaaliturvasta emmekä korota arvonlisäveroa.
Samalla parannamme merkittävästi opintotukea,
kevennämme pienituloisten verotusta ja nostamme asumistuen
tasoa. Kehyspäätöksen toimet kaventavat
kokonaisuutena lievästi tuloeroja eli ei siis niin kuin
yleensä vaikeina aikoina, jolloin tuloerot yleensä kasvavat.
Tämä on oikea linja, siis se, että ne
eivät kasva.
Työ nuorten hyväksi jatkuu nuorisotakuun myötä nyt
panostamalla oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen
paikkoihin. Nuorisotakuun toimeenpanoon kohdennetaan 10 miljoonan
euron lisärahoitus. Tuomme lisäksi 10 miljoonaa
euroa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin ja 22,5 miljoonaa
euroa nuorten oppisopimukseen ja työssäoppimiseen,
aika suuria parannuksia. Lapsiperheille tulee lisäjoustoja,
kun saamme joustavan hoitorahan.
Olen silti erittäin harmissani siitä, että joudumme
ikään kuin pakon edessä tekemään
myös leikkauksia jäädyttämällä koulutuksen
määrärahoja, etenkin perusopetuksen valtionosuuksia ensi
vuoden osalta. Onneksi monessa muussa koulutusasiassa tapahtuu parannuksia.
Toteutamme muun muassa ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäisen
vaiheen, joka tänään myöhemmin
on meillä käsittelyssä. Me lisäämme
osallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa, tuomme sekä yhteisöllisyyttä että työrauhaa
oppilaille ja opettajille. Saatamme lisäksi ensi vuonna
voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain, jossa panostetaan nuorten
psykososiaalisiin palveluihin. Tämä on hyvin tärkeää aikana,
jolloin nuorten mielenterveysongelmat johtavat usein työkyvyttömyyteen
aikuisiällä. Teemme siis monia uudistuksia, joita
edelliset hallitukset eivät ole saaneet aikaiseksi toteuttaa.
Kannan kuitenkin huolta kuntien tilanteesta. Vaikka kunnille
ohjataan jäteveron tuoton sekä kiinteistöveron
kautta lisää verotuloja, on selvää,
että taloudellinen tilanne tulee olemaan monelle kunnalle
vaikea.
Sivistysvaliokunnassa olemme omassa lausunnossamme korostaneet,
että taloudellisesti vaikeina aikoina valtion tulee panostaa
erityisesti tutkimukseen, koulutukseen, sivistykseen ja osaamiseen.
Alleviivaisin tämän kohdan isolla tussilla.
Olen huolestunut myös siitä kehityksestä,
mitä tapahtuu sektoritutkimuslaitosten kohdalla. Korkeatasoinen
tutkimus on perusedellytys Suomen menestymisessä niin kansallisesti
kuin kansainvälisestikin. Riippumattoman ja yleishyödyllisen
tutkimuksen merkitys korostuu näinä aikoina aivan
erityisellä tavalla. Sektoritutkimuslaitosten osalta on
kyse yhteiskuntamme perustoimintojen turvaamisesta ja niiden kehittämisestä, esimerkiksi
Stukin, Säteilyturvakeskuksen, osalta säteilyturvallisuudesta
tai vaikkapa säteilybiologian tutkimuksesta, joka tutkii
muun muassa mobiililaitteiden vaikutusta ihmisten terveyteen. Tämä tutkimus
on nyt loppumassa, mikäli asiaan ei puututa.
Valtiovarainvaliokunta toteaa onneksi mietinnössään,
että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
sektoritutkimukseen kohdistuvia säästöjä arvioidaan
uudelleen ja mahdollisesti uudelleenkohdentamalla menoja voidaan
turvata nämä tärkeät tutkimusalat.
Näin todella toivon tapahtuvan.
Arvoisa puhemies! Osinkoverotuksen suuret linjat ovat oikeansuuntaisia.
Nimenomaan tuonne osinkoveropäätökseen
taisi jäädä kuitenkin sellaisia pieniä valuvikoja,
jotka vaativat vielä korjausta. Periaatteena pitää olla:
verot maksukyvyn mukaan. Näin ollen ei voi olla oikeudenmukaista,
että ihan pienistä osinkoveroista maksetaan sama
prosentti veroa kuin suurista. Esimerkiksi opiskelija, joka on saanut
vaikkapa valmistujaislahjaksi isovanhemmiltaan vähäsen osakkeita
ja saa vaikka 30 euroa osinkoa, maksaa siitä lähes
kympin veroa, tai eläkeläisrouva, joka saa puhelinosakkeestaan
osinkoa, tai ihan tavallinen palkansaaja, joka on omasta palkastaan
säästänyt vähän syrjään
sijoittaakseen suomalaiseen teollisuuteen, nämä kaikki
maksavat tuon lähelle 30 prosentin osinkoveron, kun taas hyvätuloisille
juristeille tai lääkäreille tulee kannattavaksi
kierrättää palkkojaan firmojen kautta ja
näin he pystyvät saamaan suuret summat osinkotuloa
ihan verovapaana. Tähän valuvikaan toivon arvon
hallitukselta vielä hienosäätöä,
kun näitä asioita viedään hallituksen
esityksiksi.
Varsinaissuomalaisena iloitsen vt 8:n saamista määrärahoista.
Pääsemme vihdoin parantamaan tuon vaarallisen
tien turvallisuutta.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Suomen Pankki heikensi eilen Suomen suhdanne-ennustetta
huomattavasti. Tilastot osoittavat, että kuluva vuosi on
Suomen taloudessa ennakoitua kehnompi. Yksityinen kulutuskaan ei
pidä yllä kasvua. Tänä vuonna
yksityinen kulutus supistuu, koska kotitalouksien ostovoima heikkenee inflaation
ja työttömyyden takia.
Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna
8,5 prosenttiin viime vuoden 7,7 prosentista eikä pienene
merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.
Muita Pohjoismaita alhaisempi työllisyysasteemme johtuu
ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä.
Tämän korjaamiseksi perussuomalaiset ehdottavat
eläkemaksujen porrastusta ikäluokkien mukaan,
yli 55-vuotiaille alanvaihtajille automaattista palkkatukea sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmän
muuttamista siten, että valtio kompensoi yli 55-vuotiaan
työttömän palkanneelle yritykselle tämän
mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttaman vakuutusmaksujen nousun.
Haluamme taata sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevan
olisi aina taloudellisesti kannattavampaa tehdä osa-aikatyötä.
Arvoisa puhemies! Koska Suomen talous on viime vuosina nojautunut
huomattavaan määrään yksityistä kulutusta,
hallitus on niin sanotusti ampunut omaan nilkkaansa veropolitiikallaan. Hallitus
on nostanut ruuan, sähkön ja polttoaineen arvonlisäveroa
ja heikentänyt näin erityisesti pienituloisten
ja lapsiperheiden asemaa entisestään. Tämän
lisäksi hallitus päätti kehyspäätöksessään
jäädyttää lapsilisien indeksikorotukset
sekä leikata lisää kuntien valtionosuuksista. Hallituskauden
aikana kunnat ovat menettäneet yli 3,8 miljardia euroa
peruspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja. Ja täytyy
nyt vielä muistuttaa, että kuntien palveluitahan
tarvitsevat eniten vähäosaiset lapset, nuoret
ja vanhukset.
Arvoisa puhemies! Työllisyyttä perussuomalaiset
haluavat tukea erityisesti pk-yritysten kautta. Tukisimme pk-yritysten
kasvua ja työllisyysmahdollisuuksia nostamalla arvonlisäveron
alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000
euroon, toteuttamalla työllistävien pk-yritysten
Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen sekä nostamalla
kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen
määrän nykyisestä 45 prosentista
takaisin 60 prosenttiin. Säilyttäisimme myös
kilometrikorvaukset vuoden 2012 tasolla.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Työttömyys on jatkuvassa
kasvussa Suomessa. Nyt ja tulevaisuudessa työllisyyden
parantamisen ja velkaantumisen kasvun taittamisen tuleekin olla
meidän kaikkien päätösten päämääränä. Suomi
tarvitsee uutta yrittäjyyttä ja positiivisia tulevaisuudennäkymiä.
Suomi myös velkaantuu edelleen kovaa vauhtia. Nyt meillä on
siedettävä velkataso, tällä hetkellä,
mutta velkaantumisvauhti hirvittää.
Hallituksen itselleen asettamat tavoitteet elikkä työllisyyden
parantaminen ja valtiontalouden tasapainottaminen ovat karkaamassa
käsistä. Hallituksen huomio on toki ilman omaa
syytäkin kiinnittynyt vahvasti euroalueella vellovaan talouskriisiin.
Oma pesä on kuitenkin jäänyt osin tarkistamatta,
ja toimet kasvun sekä työllisyyden luomiseksi
ovat kovin heiveröisiä.
Eilen julkistetut Suomen Pankin ennusteet taloudesta ovat karua
luettavaa. Talous supistuu melkein prosentin tänä vuonna.
Suomen kilpailukyky on heikentynyt, ja tarvitsemme sen tukemiseksi
myös kasvua herätteleviä toimia. Kilpailukykyä turvataan
järkevillä työmarkkinaratkaisuilla, ja
hallituksen pitäisikin patistella työmarkkinajärjestöjä sopimisen
tielle. Tarvitsemme laajan yhteiskuntasopimuksen pidemmän
aikavälin kurssimuutokseksi. Nyt olemme tällä hetkellä taantuvan
talouden uralla. Keskusta on esittänyt 3—5 miljardin
euron kasvurahastoa kasvuyrittäjyyden tukemiseen. Tarvitsemme kasvua,
jotta saamme uusia työpaikkoja syntymään
ja turvattua hyvinvointivaltiomme pohjan.
Liikennehankkeiden investointeihin keskusta esittää Valtion
infra Oy:n perustamista. Sen avulla saadaan ennustettavuutta liikenneväylähankkeisiin.
Alempiasteinen tieverkko rapautuu tällä hetkellä lujaa
vauhtia. Perusväylänpito tarvitsee pikaisesti
100 miljoonan euron tasokorotusta sekä indeksitarkistusta,
ja yksityisteiden oikea rahoitustaso olisi noin 20 miljoonaa euroa.
Joukkoliikenne on tärkeä osa paitsi taajamien
myös maaseudun palvelua, ja sen riittävä rahoitus
on turvattava.
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat
vähenemässä noin 20 miljoonaa euroa nykytasosta.
On kuitenkin tärkeää, että tärkeät
oikeustoiminnot saadaan pidettyä käynnissä.
Tuomioistuinharjoitteluun tarvittaisiin lisää paikkoja.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan kannattaisi nyt
lisätä rahoitusta, koska se tutkitusti maksaa
itsensä takaisin. Oikeushallinnon määrärahavähennykset
vaikuttavat suoraan henkilöstön määrään,
ja on huolehdittava siitä, että kansalaisten oikeusturva
säilyy, vaikka rahan määrä vähenisikin.
Arvoisa puhemies! Tänään on puhuttu
paljon työllisyyden parantamisesta. Monissa puheissa esitettyjen
toimenpiteiden vaikutukset ovat kuitenkin saavutettavissa vasta
pitkän ajan kuluessa. Nyt tarvitaan myös pikaisia
toimia työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi monet rakennusalan
työntekijät ovat tällä hetkellä työttöminä.
Odotan suurella mielenkiinnolla hallituksen seuraavaa lisätalousarviota.
Siinä tulee olla elvyttäviä toimenpiteitä.
Esimerkiksi nyt kannattaisi lisätä rahoitusta
homeongelmaisten rakennusten kunnostukseen ja pikaista toteutusta
odottaviin liikenneväylähankkeisiin. Nämä hankkeet ovat
panostusta myös työllisyyteen, tulevaisuuteen,
ihmisten terveyteen ja liikenneturvallisuuteen.
Suomea pitää uudistaa koko maan ihmisistä huolehtien
ilman keskittämistä. Heikoimmista on pidettävä huolta.
Työttömät ja syrjäytyneet on saatava
mukaan yhteiskuntamme täysivaltaisiksi jäseniksi.
Pelkään pahoin, että hallituksen nyt meille
esittämät toimet eivät nosta maatamme nykytilasta
uudelle kasvu-uralle.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt kehyspäätöksiä,
joissa näkyy taloudellisten raamien ahtaus. Kun käytettävissä oleva
rahat vähenevät, on toimintaa kyettävä sopeuttamaan.
Tuoreimmat tiedot ja ennusteet osoittavat valitettavasti, että sopeuttamistarve
on kasvanut entisestään. Vaikeina aikoina tehtävissä päätöksissä korostuvat
vastuullisuus ja arvot. Vastuullisuus tarkoittaa mielestäni
sitä, että tarvittavat vaikeat päätökset
tehdään eikä ongelmia sysätä tulevaisuuteen
lastemme maksettaviksi. Arvot näkyvät siinä,
että päätökset tehdään
oikeudenmukaisesti. Sopeuttamispäätöksiä ei
ole varaa tehdä ajatellen tyylipisteitä. Ne on haettava
tavalla, että niillä on aidosti vaikutuksia. Kuuden
puolueen hallituksen oloissa tämä on luonnollisesti
haastavaa, mutta aikaansaatu kokonaisuus on mielestäni
tyydyttävä.
Arvoisa herra puhemies! On suorastaan yllättävää,
jos sellaista sanaa uskallan käyttää,
miten vähäisillä veronkorotuksilla ja
leikkauksilla kehyspäätökset on saatu
loppujen lopuksi aikaan. Nyt on valittu linja, jossa haetaan kasvua
ja uusia työpaikkoja. Panostukset nuorisotakuun toteuttamiseen,
oppisopimukseen ja osatyökykyisten työllistämiseen
ovat varsin tervetulleita. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää te-toimistoilta
mittavaa
panostusta nuorten palveluihin. Nuoret tarvitsevat osaavaa henkilökohtaista
keskusteluapua ura- ja työllisyyssuunnitelmia tehdessään, ja
osa nuorista tarvitsee pitkäänkin kestävää monialaista
ohjausta ja useita tapaamisia oman työllistymiseen johtavan
polun löytämiseksi. Te-toimistot ovat saaneet
nuorisotakuun toteuttamiseksi erillisen 60 henkilötyövuoden
lisäresurssin. Valiokuntatyössämme painotimme
kuitenkin, että työttömyyden kasvaessa
te-toimistojen henkilöstön koulutusta ja henkilöstöresursseja
on tarvittaessa pystyttävä myöskin lisäämään.
Yhteisöveron roima lasku antaa yrityksille ja elinkeinoelämälle
selkeän viestin: nyt kannattaa investoida ja työllistää.
Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, voidaanko yrityksiltä odottaa tämän
veroporkkanan myötä työpaikkojen luomista.
Tähän täytyy todeta, että mikäli
elinkeinoelämä ei nyt kanna korttaan kekoon kasvun
ja työllisyyden eteen, ei sen avauksille yleisissä työmarkkinoita
koskevissa keskusteluissa voi hirveästi painoa laittaa.
Työntekijäpuoli on joustanut, ja myös
valtio on lähtenyt talkoisiin mukaan. Nyt odotetaan yritysten
ja elinkeinoelämän vähintään
vastaavaa panosta.
Arvoisa herra puhemies! Samalla kun luodaan kasvun edellytyksiä,
ollaan lähdetty myös uudistamaan rakenteita ja
hallintoa. Hallitus on valinnut ohjelmansa vaikeimman kautta. Se
on lähtenyt päättäväisesti
toteuttamaan uudistuksia, joita on lykätty jopa vuosikymmeniä.
Tämä on tärkeä asia pitkäjänteisen
kestävyyden kannalta. Uudistukset eivät tarjoa
juurikaan välittömiä säästöjä,
mutta kun mietitään vuosia eteenpäin, voidaan
todeta, että uudistukset ovat välttämättömiä,
myös Salossa. Onkin poikkeuksellista, että hallitus
ei keskity vain lyhyellä jänteellä hoitamaan
nykykriisiä eli oiretta vaan hoitaa samalla itse sitä ongelmaa
eli julkisen talouden kestävyyshaastetta. Näin
pystymme varmistamaan julkisen talouden pitkäjänteisen
kestävyyden ja toisaalta torjumaan tulevia kestävyyskriteerejä.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan edelleen korostaa, että nyt
tarvitaan henkinen käänne, ja se henkinen käänne
tarvitaan myös tässä salissa. Negatiivisten
kierteiden sijaan meidän tulee vahvistaa myönteisiä mahdollisuuksia
ja sitä myöten Suomen kilpailukykyä ja
teollisuuden toimintaedellytyksiä. Tätä kautta,
vain ja ainoastaan, syntyy työpaikkoja ja sen myötä hyvinvointipalvelumme
pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa.
Tämän pitäisi olla meidän kaikkien
toive tässä salissa.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kuten jo niin monta kertaa tänään
tässä salissa on sanottu, asetelmat ovat synkät,
kirkastuvaa ei taivaanrannalla ole näköpiirissä ja
jotenkin tästä olisi päästävä eteenpäin.
Miten tähän on tultu? Syyt ovat varmasti niin kotikutoisia
kuin Euroopasta ja myös Yhdysvalloista tulleita. Jotta
pääsisimme eteenpäin, todellakin tarvitsemme
tahtoa kulkea yhteistä tietä. Demokratiassa opposition
velvollisuus on olla rakentavasti kriittinen, esittää oma
vaihtoehtonsa, ja hallituksen ei tule tätä kritiikkiä ohittaa olankohautuksella.
Mutta onneksi yhdistäviä näkemyksiä on enemmän
kuin rikki repiviä ajatuksia. Yhdessä ilman hallitus—oppositio-asetelmaa
vaaditaan työtä enenevässä määrin.
Yhtä lailla ollaan huolestuneita nuorten tilanteesta ja
halutaan säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan
perusteet. Keinoista toki on ymmärrettävästi
erilaisia näkemyksiä, ja näitä erilaisia
näkemyksiä on niin hallituksen sisällä kuin
oppositionkin sisällä.
Meille perussuomalaisille erityisen tärkeää on nuorisotakuun
toteutuminen. Emme saa luovuttaa, vaikka alkumetrit eivät
olekaan olleet odotettuja. Meillä ei ole varaa menettää nuorisoamme, ja
onnistuessaan yhteiskuntatakuu voisi olla esimerkki nuorisotyöttömyyden
kanssa kamppailevalle Euroopalle. Oikeastaan, jos nuorisotyöttömyys
ei hellitä Euroopassa, on siinä todellakin tikittävä aikapommi,
jonka seurauksia voi vain arvuutella.
Yhtä lailla työhön liittyen toinen
huoli meille perussuomalaisille on ikääntyvien
työntekijöiden asema, kuten ryhmäpuheenvuorossamme edustaja
Lohela jo viittasi. Täytyy löytää rohkeasti
keinoja, jotta iältään 50 plus olevat
ihmiset voitaisiin työllistää nykyistä helpommin.
Ellei tämä onnistu, on täysin katteetonta
puhua mistään työurien pidentämisistä.
Liian usein kuulee viestiä, että alle 50-vuotias
ihminen on työmarkkinoilla kehäraakki varsinkin
muuttuneessa tilanteessa. Näin ei saisi olla. Tällaista
me emme perussuomalaisina voi hyväksyä, me olemme
inhimillinen puolue.
Mutta, arvoisa puhemies, tänään on
tuotu myös esiin vahvuustekijöitä, menestystekijöitä. Useammassa
puheenvuorossa tuotiin esimerkiksi cleantech-teknologia. Meillä voi
olla hyvinkin paljon nupuillaan uusia nokioita, jotka tuovat vaurautta
maahamme ja sitä kautta hyvinvointia ja mahdollisuuksia
jatkaa oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista. Nyt tarvitaan
rohkeutta, että nämä nupuillaan olevat
ajatukset saavat jalansijaa ja pääsevät
lentoon.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Kysyin jo debatissa hallitukselta, koska tulevat
seuraavat leikkauslistat. Suomen kansa tulee ne veikkaukseni perusteella
näkemään jo syksyllä, kun tulemme
istuntotauolta tänne takaisin. Hallitus on tehnyt kehykset
hyvinkin pitkälle semmoisien laskelmien perusteella, joissa,
toisin kuin aikaisemmin on toimittu, otetaan huomioon seurannaisvaikutukset.
Jonkun päätöksen seurannaisvaikutus on
laskettu plussaksi, tuloksi, tähän kehykseen.
Kuten kaikki tiedämme, Suomen Pankki antoi aika lailla
negatiivisen ennusteen ja ampui juuri pohjan pois hallituksen kaikilta
esityksiltä. Hallituksen kehyksen tulopuolella on ammottava
aukko. Koska hallitusohjelmassa salin vasen ja oikea laita yhdessä ovat
päättäneet, että siellä nämä perälautakirjaukset
otetaan käyttöön talouden niin vaatiessa,
niin syksyllä Suomen kansa löytää edestään
valtavat leikkauslistat.
Hallituksen laskelmat: tämä on mielenkiintoinen
kuvio muutenkin, kuinka paljon laskelmat pitävät
paikkansa. Esimerkiksi mittoja ja massoja koskevasta esityksestä on
laskettu hyötyjä, ja ne hyödyt on saatavissa
vain ja ainoastaan, jos tämä esitys voidaan ottaa
täysimääräisesti käyttöön.
Asiantuntijoiden mukaan vuodessa tarvittaisiin vähintään
40 miljoonaa tieinfran parantamiseen, että tämä esitys
voitaisiin ottaa käyttöön, ja hallitus
tekee tämän hieman toisin: se pistää 55
miljoonaa neljän vuoden aikana eli ei läheskään
niin paljon kuin tämä plussapuolen laskelma vaatisi.
Elikkä laskelmat eivät pidä paikkaansa.
Toinen, mistä tulee negatiivista vielä suuremmassa
määrin, on yleensäkin perusväylänpitorahojen
valtava aukko. Hallitus ei pidä meidän infrastamme
huolta, ei tieinfrasta, ei homekouluista, ei reagoi niihin hätähuutoihin,
mitä kentältä kuuluu. Koskien niitäkin
perusväylänpitorahoja, mitä nyt hallitus
on kehunut, että seuraava hallitus vuonna 2016 tekee vastuullisen
päätöksen ja siirtää hankkeiden
puolelta 100 milliä perusväylänpitorahoihin,
sekään ei ole nyt enää paikkansapitävä,
vaan siitäkin on leikattu. Se on leikattu 80 milliin, ja
senkin vaikutus on tasoltaan noin 60 millin luokkaa, kun otetaan
inflaatio huomioon. Tämäkin on vain siirtoa hankkeista perusväylänpitoon,
eli kokonaisrahasumma ei nouse yhtään. Tämä ei
ole vastuullista politiikkaa, ja tätä tarvitsee
kyllä oikaista sitten oikein kunnolla.
Me otamme lainaa, aluksi hieman enemmän, että saadaan
korjattua näitä asioita, mutta kokonaisuutena
vähemmän. Vastuullinen poliitikko laskee kunnolla,
perusteellisesti eurot ja käyttää ne
sinne, missä on järkevä niitä käyttää.
Hallitus nojaa hyvinkin paljon siihen, että Euroopasta
tulee kasvua. Totuus on se, että euro ja EU yskii ja sieltä ei
apuja saada. (Puhemies koputtaa) Näin ollen on pidettävä rattaat
pyörimässä kotimaisen kysynnän
avulla ja pitkällä tähtäimellä haettava
apua kasvavista, kehittyvistä maista ja erityisesti Venäjältä.
Suomi osaa Venäjän-kaupan parhaiten koko maailmassa,
niinpä meidän pitää käyttää sitä.
Sieltä on kasvu haettavissa.
Aivan lopuksi kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.
Reijo Tossavainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Väärän politiikan
seurauksena eteläisen Euroopan maiden tilanne heikkenee
jatkuvasti. Valtaeliitin positiivisista vakuutteluista huolimatta
putken päässä ei näy valon kajoa.
Valitettavasti tämän tasavallan hallitus on ollut
mukana tukemassa miljardeilla euroilla tätä ojasta
allikkoon -politiikkaa.
Suomessakin tilanne vaikeutuu päivä päivältä.
Teollisuustuotanto romahti huhtikuussa jopa lähes 10 prosenttia.
Se on järkyttävän paljon. Myös
vienti on romahtanut. Jopa aina ylioptimistinen Suomen Pankki rukkasi
eilen ennusteitaan voimakkaasti alaspäin, nyt selvästi
miinusmerkkisiksi. Maassamme ajaudutaan nykymenolla syvään
lamaan. Nyt tarvitaan yhteisvastuullisuutta maamme pelastamiseksi.
Hallituksen, opposition ja etujärjestöjen pitäisi
istua saman pöydän ääreen ja
laatia maallemme kestävät askelmerkit kohti parempaa
huomista.
Arvoisa puhemies! Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti
Vanhanen totesi äskettäin — oliko se
eilen — että koska euromaa ei voi heikentää valuuttansa
ulkoista arvoa kilpailukyvyn parantamiseksi, asia pitää hoitaa
sisäisellä devalvaatiolla. Vanhanen tarkoitti
ilmeisesti vain syksyn palkkaratkaisua. Edelleen Vanhanen katsoi, että viralliset
tilastot kertovat vakavaa viestiä tuotannon laskusta. Vielä tilastojen
käänteitä dramaattisempaa on hänestä kuitenkin
Suomen Pankin ennusteen muutos, ja näinhän asia
on. Tilanne on todella synkkä. Mielestäni on mahdollista,
että maltillisen palkkaratkaisun jälkeen on etsittävä muitakin
sisäisen devalvaation keinoja. Ne lääkkeet
ovat todella karvaita ja epätoivottavia kansalaisten kannalta.
Siksi Kreikan tie ei saa olla meidän tiemme. Sitä ennen
on toimittava ja käytettävä kaikki muut
mahdolliset keinot. Tilannetta ei saa päästää toivottomaan
umpikujaan.
Kunnioitettu puhemies! Monilta osin valtioneuvoston selonteko
valtiontalouden kehysten osalta on pitkälti tyhjän
päällä, sillä tulevat vuodet
tulevat olemaan vaikeita lamavuosia. Otan kuitenkin esille vain
yhden yksityiskohdan, liikenteen ja liikenneverkot, kuten äsken
puhunut Ari Jalonen.
Tiestömme kunto on nyt Liikenneviraston johtajan mielestä 1960-luvun
tasolla — siis 60-luvun tasolla. Sen lisäksi korjausvelka
on lähes 2 miljardin euron luokkaa. Nykymäärärahoilla kunto-
ja korjausvelka vain lisääntyvät. Se
ei ole järkevää taloudenpitoa, sillä asiantuntijoiden mukaan
1 euron säästö tiestön kunnossapidossa aiheuttaa
jopa 3 euron kustannuksen, kun myöhemmin tielle joudutaan
tekemään kallis peruskorjaus. Rahaa on niukalti,
se on totta. Silloin kuitenkin on järkevintä pitää ensin
huolta olemassa olevasta tieverkosta, sen jälkeen rakentaa uutta
sen verran kuin siihen jää resursseja.
Ministeri Häkämies juuri ennen EK:n palvelukseen
siirtymistään ajoi läpi tulevan työnantajansa
toiveiden mukaisesti rekkojen painojen ja mittojen korotukset. Mielestäni
se oli moraalisesti hyvin arveluttava teko. Päätös
oli muutoinkin hätiköity ja perusteeton. Suomesta
ei löydy tällä hetkellä montaakaan
tietä, jotka ovat isoille rekoille sopivia. Tiestön
kuntoonsaattaminen saattaa maksaa jopa miljardin. Siitä huolimatta hallitus
varasi vain 55 miljoonaa euroa neljälle seuraavalle vuodelle.
Tällä vauhdilla tiestö on kunnossa vasta
vuoden 2100 tietämissä. Sitä ennen kierrellään
ajettavia teitä etsien. Tämä aiheuttaa
suuria lisäkustannuksia sekä lisärasituksia tieverkolle,
eikä se ole ekologisestikaan järkevää.
Olen samaa mieltä kuin valtiovarainvaliokunta, että uudistuksen
vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu on arvioitava uudelleen.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tilanteesta ovat kaikki varmasti
yhtä vilpittömästi olleet tänään
huolissaan. Naapurimaa Virokin näyttää laittaneen
vilkun päälle kansantaloudessaan ja pyrkii rinnalle ja
Suomen ohi. Vientimme on tyrehtynyt, ja ihmettelemme, mistä saamme
ne uudet veroeurot, joilla turvataan palvelut. Tarvitsemme varmasti kaikki
voimat tilanteen kääntämiseen. Maa tarvitsee
johtajuutta, jolla tuotetaan panosta.
Täällä salissa on puhuttu myös
ennakkoluulottomuudesta ja esteiden purkamisesta, uusien mahdollisuuksien
löytämisestä, ja näille voi
sanoa, että kyllä, kiitos. Kuulimme eilenkin aluehallintolain
selonteon käsittelyssä moneen kertaan, kuinka
myös valtionhallintomme kautta olemme muodostaneet suoranaisia
esteitä talouskasvullemme, kun itse ainakin näen,
että hallinnon tulisi olla osana taloutta tukemassa, siis
osa tulosta, eli hyvä hallinto on osa julkisen talouden tasetta.
Tämä on tullut esiin monien valiokuntien lausunnoissa
aluehallinnon raskaista lupamenettelyistä. Esitinkin eilen
ja teen sen tänäänkin, että alkaisimme
miettiä näitten raskaiden lupamenettelyiden purkamista
vaikkapa omavalvonnaksi ja rekisteröintimenettelyksi, missä se
voidaan tehdä. Tietenkin, missä esimerkiksi suuria
ympäristöriskejä esiintyy, on oltava
tarkkana.
Emmekö sitten huomaa esimerkiksi ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden
voittoja? Kaivosteollisuus on ala, jolla ulkomaalaiset yhtiöt
käärivät tällä hetkellä voittoja
mutta haitat uhkaavat jäädä Suomeen.
Meidän tulee mieluummin tukea kotimaisia yhtiöitä kuin
korruptoituneita ja velkaisia Etelä-Euroopan maita. Itse
aiheutettu kustannusten nousu syö kilpailukykyämme,
investoinnit maahamme ovat romahtaneet, ja kauppataseemme on negatiivinen.
Bruttokansantuote on supistunut, ja se voidaan todeta muun muassa teollisuuden
tilausten arvosta, mikä on laskenut. Samaan aikaan suomalaisyritykset
pakenevat ulkomaille ja samaten niihin investoitu pääoma.
Talouskehityksen tavoitteena tulee olla suomalaisen elinkeinoelämän
toimintaedellytysten turvaaminen. Rahoitusmahdollisuuksia on myös tarkasteltava
ennakkoluulottomasti. Kilpailukyvyn edellytys turvataan maltillisella
palkkapolitiikalla, tehokkuuden lisäämisellä ja
sillä, ettei raaka-aineiden ja energian hintaa päästetä karkaamaan
kilpailukyvyn ulottumattomiin. Meidän on lisäksi
panostettava energiaratkaisuun, jossa tietenkin kannatan biomassaan
perustuvaa uusiutuvaa kotimaista energiantuotantoa, jolla voidaan
vahvistaa paikallistalouksia kansantalouden ohella.
Vielä sekin puuttuisi, jos verrataan kaivosyhtiöihin,
että luopuisimme metsistämmekin esimerkiksi yhtiöiden
yhteismetsien kautta. Meidän on nähtävä maa-
ja metsätalous merkittävänä kansallisena
ja kansantalouden tulevaisuuden voimavarana. On todettava samaan
hengenvetoon, että maaseudunkin investoinnit ovat vähentyneet.
Vielä muutama sana kuntataloudesta. Valtiovarainvaliokunta
on esittänyt ponnessaan, että on tarkkaan arvioitava
meneillään olevan kuntauudistuksen taloudelliset
vaikutukset. Myöskin yritysvaikutusten arvioinnit kuntauudistuksesta mielestäni
puuttuvat. Olen usein perännyt tässäkin
salissa hallitusohjelmaan kirjattua kuntauudistuksen tavoitetta
elinkeinoelämän vahvistumisesta. Olen sitä mieltä,
etteivät kunnat ennätä tässä uudistuksen
vauhdissa juuri lainkaan miettiä, saati sitten kehittää elinkeinoelämäänsä.
Eikö sitten ole niinkin, että kuntapalvelut ovat
myös yksi tekijä, joka houkuttelee kuntiin yrityksiä? Yrityksille
on tärkeää, että heidän
työntekijänsä asiat ovat kuntapalveluiden
osalta hyvin. On kouluja, kenties lukio, päivähoitopalvelut,
terveydenhoitopalvelut. Ne muodostavat yhden kokonaisuuden.
Täällä on otettu esille myös
työllistämiseen liittyvää byrokratiaa,
josta olen hämmentynyt kuullessani tämänhetkisen
tilanteen. En malta olla kertomatta esimerkkiä, jolloin
itse olin osallisena aikanaan Nuoren Suomen käynnistämässä työllistämisprojektissa
urheiluseuran kautta, eikä se menettely ollut ollenkaan
hankalaa. Kaikki onnistui netissä todella sujuvasti, kun
taustalla oli organisaatio, jolla oli Y-tunnus. Projekti oli rakennettu
niin, että sen saattoi hoitaa netissä, ja kun
Verohallintokin on Suomessa organisaationsa hionut niin, että sähköinen
asiointi on todella joustavaa, niin en oikein usko, ettei byrokratia olisi
hallittavissa ja kevennettävissä.
Martti Mölsä /ps:
Arvoisa puhemies! Tänään useammassa
puheenvuorossa on todettu, ettei hallitus saavuta kasvutavoitteitaan,
mutta menot kyllä kasvavat entistä voimakkaammin.
Nyt keskustelussa olevalla kehyspäätöksellä toteutetaan
vuoden 2015 tasolla noin 500 miljoonan euron lisäsopeutustoimet.
Suurimmat menosäästöt kohdistuvat muun
muassa kuntien valtionosuuksiin ja sairausvakuutuslain mukaisesti maksettaviin
korvauksiin.
Kuten valtioneuvoston selonteossa todetaan, kuntatalouden näkymät
lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua
heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille
ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin
merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman
mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkastusajanjaksolla
tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate
ei riitä kattamaan edes poistoja.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus ajaa
kuntia pakkoliitoksiin vähentämällä valtionosuuksia sadoilla
miljoonilla euroilla vuosittain. Hallituksen keväällä 2012
päättämä kuntien valtionosuuksien
vähennys alentaa vuoden 2014 valtionosuuksia 250 miljoonalla
eurolla ja vuosien 2015—2017 valtionosuuksia 500 miljoonalla
eurolla. Maaliskuun 2013 kehyspäätöksessä valtionosuuksiin
kohdistettiin edelleen lisävähennys siten, että vähennys
on vuonna 2017 peräti 265 miljoonaa euroa.
Nyt kaikki ongelmat ollaan kaatamassa seuraavalle, perussuomalaisten
muodostamalle hallitukselle. Siltä se näyttää.
Tätä ajatusta vahvistaa myös Sasin johtama
valtiovarainvaliokunnan mietintö valtiontaloudesta vuosille
2014—2017. Siitä todetaan muun muassa seuraavaa,
lainaukset ovat eilisen päivän Aamulehdestä:
"Talouskurjuutta on monen mielestä revitelty jo kyllästymiseen
saakka, mutta tulkoon se nyt tässäkin sanottua:
huonosti menee eikä paremmasta ole tietoa.
Muutakaan tulkintaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tuoreen
mietinnön pohjalta ei oikein voi tehdä. Ukaasit
ovat kovat eikä Jyrki Kataisen sekstetille pahemmin kehuja
heru, kun Kimmo Sasin johtama valiokunta ruotii mietinnössään
hallituksen valtiontaloudelle vuosiksi 2014—2017 laatimia
budjettikehyksiä.
Koko euroaluetta runteleva rahoituskriisi on tehnyt pahaa jälkeä myös
meillä, mutta yhden asian valiokunta tekee selväksi:
kaikkia taloutta rapauttavia vitsauksia hallitus ei voi panna eurokriisin
piikkiin. Itseaiheutettujen ongelmien lista on pitkä.
Käytyään läpi talouden keskeiset
tunnusluvut, valtiontalouden sopeutuspäätökset
ja täysin levällään olevat rakenneuudistukset
valiokunta päätyy murheelliseen lopputulokseen:
jos hallitus ei saa itsestään nykyistä enempää irti,
julkinen talous voi ajautua kestämättömään
velkakierteeseen."
"Valtiovarainvaliokunta toteaa lisäksi, että sille
toimitetun aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida kokonaisuutta
eikä hallituksen veropoliittisten päätösten
sisältöä ja perusteita.
Eikä Kimmo Sasin valiokunta aio jättää asiaa tähän.
Kun verolait tulevat eduskuntaan, kansanedustajat aikovat käydä haukkana
kiinni veroratkaisun heikkouksiin. Rivien välistä ei
tarvitse lukea, että hallituksen hehkuttamat ’dynaamiset vaikutukset’ ovat
valiokunnasta kyseenalainen poliittinen valinta."
Näin siis eilisessä Aamulehdessä valiokunnan mietintöä pohdittiin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi todettakoon perussuomalaisten kehysvaihtoehto,
joka perustuu viiden paketin ohjelmaan. Siihen kuuluu kasvu-, työllisyys-,
vero-, energia- ja hyvinvointipaketti. Kasvupakettimme kantava voima
on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön. Haluamme
pelastaa rapautuneen hyvinvointiyhteiskuntamme. Otteita on kovennettava,
jos hallitus jatkaa kuvatulla tuhon tiellä eikä korjausliikkeitä nopeassa
tahdissa ala näkyä.
Lopuksi Einsteinin mietteitä. "Emme voi ratkaista ongelmia
ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne."
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu
20 vuodessa. Samassa ajassa hoitajamäärä puolittuu.
Samalla, kun vanhusväestö lisääntyy,
laitoshoitoa ajetaan alas. Kaikille ei löydy laitospaikkaa,
vaan vanhus jää kotihoidon piiriin hoidettavaksi.
Koti on inhimillinen ja hyvä paikka sille vanhukselle,
joka pärjää kodissaan ja saa sinne monipuolista
ja riittävää apua. Omissa kodeissaan
asuu myös vanhuksia, jotka ovat muistisairaita, raihnaisia
ja huonokuntoisia.
Heinäkuun alusta voimaan astuva vanhuslaki lupaa tarjota
apua sitä tarvitsevalle vanhukselle. Vanhuslain lupaukset
herättävät kuitenkin epäilyjä,
sillä Suomessa vallitsee edelleenkin suuri hoitajapula.
Kuinka hallitus aikoo taata vanhuslain toteutumisen, kun lisääntyneistä velvoitteista
huolimatta mitään muutosta itse hoitajaresursseihin
ei ole tulossa? Vanhuslaki astuu voimaan vieläpä kesken
kuumimman kesälomakauden. Kesälomasijaisillako
me aiomme laittaa vanhuslain alkuun?
Suomessa hoitoalalla on töitä mutta ei työntekijöitä.
Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan
Suomeen saapuu ensi vuoden kesään mennessä vähintään
70 espanjalaista sairaanhoitajaa. Aikaisemmin Suomeen on palkattu jo
50 espanjalaista hoitajaa, jotka ovat hajaantuneet muun muassa Satakunnan,
Turun, Vaasan ja Kotkan alueille. Taustalla espanjalaisten hoitajien
palkkaamisessa Suomeen on pula sairaanhoitajista, mutta meiltä puuttuu
myös lähi- ja perushoitajia vanhustyön
perusarjesta. Vanhuslaki asettaa kunnille suuria vaatimuksia löytää juuri vanhustyöhön
erikoistuneita hoitajia. Työtehtävissä edellytetään
ja tulee edellyttää hyvää gerontologista
osaamista ja tietotaitoa mutta myös riittävää kotimaisen
kielen taitoa. Vanhuksella on oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään.
Arvoisa herra puhemies! Oppisopimuskoulutus on hyvä keino
lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi
ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisemiseksi. Lähihoitajan
oppisopimuskoulutuksen edistäminen on myös hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa,
jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista
työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään
ikääntyvässä maassa. Perussuomalaiset haluavat
lisätä resursseja oppisopimuskoulutukseen. On
hyvin tärkeää, että alat, joilla
on työntekijäpuutetta, huomioidaan oikealla koulutuspolitiikalla.
Hoitoala on juuri yksi tällainen.
Arvoisa herra puhemies! Nuorisotakuu ja sen toimimattomuus on
saanut paljon kritiikkiä osakseen, ja syystä.
Luotiin järjestelmä, jolla luvattiin ehkäistä nuorten
syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Nuorisotakuun
onnistumisesta toukokuussa 2013 julkaistu työvoimatutkimus
kertoo kuitenkin, että tammikuussa työttömäksi
ilmoittautunut nuori oli vielä huhtikuussa ilman työtä. Nuorisotakuun
tarkoitus oli, että viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta
nuorelle tarjotaan työtä, opiskelupaikkaa, työpajamahdollisuutta
tai kuntoutusta. Mutta mistä löytää nuorelle
työtä, kun sitä ei löydy muillekaan
ja jo niitä olevia työpaikkoja karsitaan ja ihmisiä irtisanotaan?
Työnantajia tulisi tukea palkkaamaan työntekijöitä,
mutta työnantajalle sanat "taantuma", "lama" ja "talouden
kurjistuminen" tarkoittavat jarrujen lyömistä pohjaan.
Suomen talouden sukeltaessa yhä syvemmälle kotimaisen
kysynnän lasku ja viennin heittelyt saavat työnantajat
kysymään: kuinka pitkään uskaltaa
ajaa putket punaisina?
Arvoisa herra puhemies! Tässä epävakaudessa
meidän tulisi tukea nuoria, kannustaa heitä työmarkkinoille
ja antaa omalla esimerkillämme mallia siihen, että työnteko
on kannattavaa ja myös tavoiteltavaa. Peruskoulun päättäneet
nuoret hakeutuvat jatko-opintoihin, mutta kaikille ei opiskelupaikkaa
löydy. Lukioon pääsee vielä hyvin,
mutta toisen asteen koulutukseen, eli juuri sinne, mistä työntekoon
ja ammattiin pääsee nopeasti kiinni, ei löydy
kaikille halukkaille paikkoja. Kesätyö, joka ennen
muinoin oli liki kaikille nuorille itsestäänselvyys,
on sekin kadonnut, sillä nuorta työnhakijaa ei
huolita työmaalle.
Arvoisa herra puhemies! Kotikaupungissani Espoossa on ollut
jo pitkään käytössä nuorten työllistymisen
tukemiseen tarkoitettu kesätyöseteli, jonka arvo
on 300 euroa. Setelin saa se työnantaja, joka palkkaa 16
vuotta samana vuonna täyttävän nuoren
kesätyöhön. Tein kesäsetelin ikärajan
alentamisesta viime talvena valtuustoaloitteen, ja se käsiteltiin
viime maanantaina. Olikin hienoa, että Espoon valtuusto
hyväksyi yksimielisesti aloitteen ja päätti
laskea kesäsetelin ikärajaa 15 vuoteen. Ikärajan
alentaminen antaa mahdollisuuden yhä useammalle nuorelle
hakea itselleen työtä ja innostua työnteon
maailmasta. Eikö tällainen kannustus ja tuki olisi
sitä parasta nuorisotakuuta? Kesäseteli ei kuitenkaan yksin
riitä, vaan tueksi tarvitaan tosiaan sitä työnantajaa,
joka uskoo nuoreen ja uskaltaa myös palkata hänet.
Kehyspäätöksessä hienoa
on lastensairaalalle tehty budjetti. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen
on kuin laittaisi rahaa pankkiin. (Puhemies koputtaa) Miten on vanhusten
laita? Onko se rahan laittamista pankkiin? Kyse on valinnoista,
arvoista ja moraalista.
Arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
entisestään on hyvin huolestuttavaa. Minua ja
meitä perussuomalaisia pelottaa, (Puhemies koputtaa) että säästöistä kärsijät
ovat ikääntyneet ja sairaat, sillä heidän
hoitoonsa ei tule kunnille lisäresursseja. Tulee vain lisävelvoitteita.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Anssi Joutsenlahti.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen kyllä tämän
päivän keskustelun jälkeen aika hämmentyneellä mielellä.
Täällä on suureen ääneen
sekä oppositiosta että varsinkin hallituksen aitiosta
kuulutettu, että on mahtavaa, että meillä alkaa
olla yhteinen tilannekuva, ja että on tärkeää,
että meillä on yhteinen tilannekuva, ja on kuultu
myös hallituksen aitiosta sanottavan, että tilanne
on vakava. Seuraavassa lauseessa on puhuttu, että meillä on
tämä teollisuuden rakennemuutos. Mitä uutta
siinä rakennemuutoksessa on? Mehän olemme tienneet
paperiteollisuuden tilanteen jo vuosikausia, että se on
ajautumassa tilanteeseen, joka on Suomen kannalta erittäin
ongelmallinen. Ei Nokian romahtaminen ole mikään
uusi teollisuuden rakennemuutos. On puhuttu siitä, miten
ikävä on tämä Euroopan unionin
talouskriisi ja miten paljon se vaikuttaa meidän tilanteeseemme.
Ei se ole mikään uusi asia. Kaikki nämä,
joista nyt on puhuttu ikään kuin uutena uutisena,
että on kivaa, on fantastista, kun meillä on uusi
tilanne, yhteinen tilannekuva, ovat olleet vuosikausia nähtävissä meidän
silmiemme edessä.
Silloin kun tämä hallitus teki hallitusohjelman,
nämähän olivat ydinkysymyksiä,
joista jokainen suomalainen odotti, että hallitus tekee
niihin ratkaisuja hallitusohjelmalla ja omalla toiminnallaan. Ja
nyt tämän kahden vuoden työn jälkeen,
mitä hallitus on tehnyt, olemme nähneet, että mitään
ratkaisevaa näissä ydinkysymyksissä ei
ole tapahtunut. Työttömyys on kasvanut, erityisen
voimakkaasti nyt viime kuukausina. Valtionvelan kasvu on ollut jo
ennakoitavissa: vaikka talousarvioissa puhutaan 7,5 miljardista,
niin ainakin minulle on ollut täysin selvää,
että se tulee olemaan tänäkin vuonna kymmenisen
miljardia. Ja sekin on ollut nähtävissä jo
pitempään, että meillä on negatiivinen kauppatase.
Kaikki nämä merkit ovat olleet nähtävissä.
Ne ovat faktoja, jotka jokainen — ei tarvitse olla edes
mikään kovin paljon talouspolitiikkaa seuraava — on
voinut nähdä. Nyt kun Suomen Pankki antaa oman
realistisen arvionsa Suomen talouden kehityksestä, niin
sekin on ikään kuin joku uutinen, jota täytyy
täällä eduskunnassa hämmästellä,
että olemme nyt samalla linjalla. Oikein kuulin tuolta
hallituksen aitiosta sanottavan, että ollaan niin kuin
Erkki Liikasen kanssa nyt samassa hengessä tekemässä töitä. Kaikki
vanhaa tuttua stooria.
Vasemmistoliitto, joka on yksi hallituspuolue, piti tuossa puoluekokoustaan,
ja siellä on kovaan ääneen hehkutettu,
miten hyvin hallitus on hoitanut asioita ja miten vasemmistokin
voi olla ylpeä siitä, että saa olla mukana
tämmöisessä hallitusohjelmassa, toteuttamassa
tällaista hallitusohjelmaa. Ei voi muuta kuin ihmetellä,
kun juuri nyt, senkin puoluekokouksen alla, on ollut nähtävissä,
että työttömyys vain kasvaa. Eikö vasemmistoliittokaan
enää arvosta sitä, että sen
jäsenet tai suomalaiset työmiehet ja -naiset
saisivat työtä?
Kaikki tämä siis on ollut tuttua tarinaa.
Siksi olen erittäin hämmentynyt ja suorastaan
surullinen siitä keskustelusta, mitä täällä käytiin
tänä päivänä, koska
ei siinä ollut mitään uutta. Tuli kerta
kaikkiaan sellainen tunne, että haluammeko me jatkaa tässä salissa
tämmöistä teatteria, jossa ikään
kuin hämmästelemme nyt, että onpa mukavaa,
kun alkaa löytyä yhteinen sävel opposition
ja hallituksen viesteissä. Minusta kummankin oppositiopuolueen
puheissa ja analyysissä on pitkään ollut
tämä realistinen näky ja tosiasiat otettu
huomioon sellaisina kuin ne ovat. Ainakin keskustan kohdalta voi
sanoa, että kun olen seurannut keskustan kannanottoja koko
tämän vaalikauden ja erityisesti nyt Sipilän
johdolla tehtyä Suomen selviytymisohjelmaa, niin kyllähän
siinä on ollut keskeisenä teollistamisohjelma
ja Suomen tulevaisuuden kannalta aivan olennainen asia, tämä kasvurahastoajatus,
johonka hallitus nyt on tulossa mukaan, tosin aivan riittämättömällä panoksella
nyt — ei oikein anna siellä periksi ylpeys myöntää,
että tätä Suomen tilannetta ei muutaman
sadan miljoonan ohjelmilla ratkaista. (Puhemies koputtaa) Keskusta
on vahvasti lähtenyt siitä realistisesta ajatuksesta, että vaikeina
aikoina marjakin on poimittava maasta, ja näin on puhuttu
hajautetusta yhteiskunnan visiosta, jossa ei väheksytä pieniäkään asioita.
Täällä on tänään
puhuttu ikään kuin yllätyksenä ja
uutena asiana myös säädösviidakosta,
joka vaikeuttaa yritystoimintaa. Siinä on pitkään meillä ollut
nähtävissä (Puhemies koputtaa) EU-direktiivien
ongelmat ja ympäristöministeriön oma
toiminta, joka on selkeästi hankaloittanut uutta yritystoimintaa
kaikilla aloilla, myöskin maaseutuelinkeinojen alueella.
Mutta varmasti myös TEMissä on syytä käydä läpi
yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean tässä vain
sen, että meillä on todettu viime vuosina voimakkaaksi
kasvualaksi esimerkiksi kaivos- ja matkailutoiminta. Talvivaaran
kauhukertomukset, jotka ovat ihan realistisia tosiasioita, eivät saa
johtaa siihen, että me unohdamme ne mahdollisuudet, jotka
esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja yhtä lailla matkailuissa
tuolla maakunnissa ovat. Kun Suomen maakunnat menestyvät, koko
Suomi menestyy. Siinä on sen Suomen selviytymisohjelman
ydin.
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätöksen
tärkeimmät tavoitteet ovat luoda lisää työtä Suomeen
ja saada syntymään lisää työpaikkoja
suomalaisille. Kyseessä on iso päätöskokonaisuus,
jossa käsitellään kolmea suurta haastetta
eli velkaantumisen taittamista, yritysten kasvun edellytysten luomista
ja kestävyysvajeen umpeen kuromista. Olemme hyvällä tiellä,
mutta toki lisää ratkaisuja tarvitaan.
Jo nyt on saatu aikaiseksi yhteisöveron merkittävä alennus,
osinkoveroremontti, kehitetty yritysten kasvukannustimia, kevennetty
pienituloisten ansiotuloverotusta, sopeutettu valtiontaloutta noin
5 miljardin euron edestä, rakennettu nuorisotakuu, säädetty
vanhuspalvelulaki ja niin edelleen ja niin edelleen. Lista aikaansaannoksista
on varsin pitkä, mutta silti lisää työtä on
tehtävä. Meillä on suuria haasteita,
ja on etsittävä ratkaisuja. Suuret muutokset eivät
koskaan tapahdu helpolla. Lista siitä, mitä tulee
tehdä, on sekin pitkä, ja keinoja on tietysti
tänään käydyssä keskustelussa
tullut esiin varsin hyvin ja runsaasti.
Mielestäni kotitalousvähennys on yksi pieni mutta
erittäin konkreettinen työkalu ja hyvä esimerkki,
jonka avulla hallitus voi edistää työllisyyttä.
Vähennyksen suuruus on viime vuosina sahannut vähän
edestakaisin, ja nyt kehysesityksessä se nostetaan 2 400
euroon — erittäin hyvä asia. Kotitalousvähennys
voisi olla suurempikin, ja uskon, että reilusti lähempänä kymppitonnia oleva
kotitalousvähennyksen yläraja loisi uutta taloudellista
aktiviteettia merkittävällä tavalla. Pienet
remonttifirmat, kotiapufirmat ja yksittäiset liikkeenharjoittajat
saisivat töitä, rahaa, ja he laittaisivat tämän
rahan kiertämään edelleen. Tällä olisi
oma positiivinen vaikutuksensa talouden kasvuun. Olisi mielenkiintoista
tietää, mikä on kotitalousvähennyksen
optimisuuruus, kun dynaamiset vaikutukset lasketaan auki ja huomioidaan.
Tässä olisi valtiovarainministeriön tieteilijöille
töitä.
Arvoisa puhemies! Kehysratkaisussa, varsinaisessa talousarviossa
ja varsinkin lukuisissa puheissa tunnustetaan pienten ja keskisuurten yritysten
merkitys työllistäjänä ja valtion
verotulon lähteinä. Kehysratkaisussa on otettu
monta hyvää askelta pk-yritysten ja suuryritystenkin kilpailukyvyn
palauttamiseksi. Parjattu osinkoveroratkaisu on kilpailukykyä parantava
asia, ja hyvä, että se tehtiin. Lisää tietysti
tulevaisuudessa tarvitaan. Ensimmäisen työntekijän
palkkausta tulee helpottaa muun muassa koeaikaa pidentämällä ja
oppisopimuskoulutukseen tulee panostaa sekä luomalla edellytyksiä sen
tarjonnalle että pyrkimällä nostamaan
sen arvostusta.
Kun yrittäjille on meidän odotuksissamme sälytetty
lähes pelastajan taakka valtiontalouden korjaamisessa ja
työllistäjänä, olisi oikeus
ja kohtuus, että yrittäjäjärjestö Suomen
Yrittäjät otetaan tupopöytiin mukaan
ja osaksi tulevaa työmarkkinaratkaisua. Hallitus ei tästä yksin
tietenkään päätä, mutta
voi vaikuttaa arvovallallaan siihen, että yrittäjät
kutsutaan mukaan niihin pöytiin, joissa asioista keskustellaan.
Tässä mielessä oli mukava kuulla myös
opposition olevan yhteiskuntatalkoissa mukana ja peräänkuuluttavan
yhteiskuntasopimusta. Hyvä, että oppositiossakin
katsotaan eteenpäin ja tunnustetaan tosiasiat.
Yhtä asiaa en ymmärrä. Keskustan
mukaan yhteisöveron kevennystä vastaava kiristys
olisi pitänyt viedä osinkoverotukseen. Tämä olisi merkinnyt
mittavia veronkorotuksia erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.
Täytyy sanoa, että allekirjoittaneen yrittäjäjärjellä ei
logiikka tästä lähestymistavasta löydy,
vaan pidän sitä vahingollisena koko yrittäjäkentälle.
Mutta kuten edustaja Sipiläkin täällä tänään
totesi, nyt tarvitaan poikkeuksellista yhteistyötä,
ja on hyvä, että oppositio ainakin keskustan osalta
aikoo lähteä näihin talkoisiin mukaan.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten täällä edellä edustaja
Rundgren puhui juuri siitä, mitenkä hallitus on
reagoinut näihin mustiin pilviin tai onko niitä huomattu
ollenkaan, onko oltu sateessa ja ukkosessa, ennen kuin on sitten
huomattu, että meillä onkin huonot suhdannetilanteet.
Teollinen rakennemurroshan on ollut pitkään, kuten
on esille tullut, mutta olen myös huolissani niistä uusista
mustista pilvistä, joita meillä on tulossa, esimerkiksi
tämä meidän energiaratkaisu, minkä hallitus
on tehnyt, tämä hiilenmusta energiaratkaisu. Sitä kyllä ihmettelen,
minkä takia me laitamme lisää kustannuksia
meidän teollisuudelle ja meidän toiminnalle. Tähän
kun katsotaan vielä näitä energiamarkkinoita,
mitä on tulossa, esimerkiksi USA:n liuskekaasumarkkinat, millä USA
nostaa oman toimintansa ylös, ollaanko sitä huomioitu
mitenkään, se vaikuttaa edelleen sitten Suomen
vientiin ja toimintaan.
Suomeen pitäisi saada lisää vientiä,
lisää investointeja, lisää kasvua
ja tuontia vähemmäksi. Hallituksen toimenpiteiden
osalta on tietenkin aika vaikea tuossa kuuden puolueen hallituksessa
saada hyviä päätöksiä,
koska ne ovat sitten kuitenkin kompromisseja ja siellä tulevat
kunkin puolueen omat intressit sitten vastaan, että ei
saada riittävän tehokkaita toimenpiteitä,
joilla voitaisiin sitten Suomen yritystoimintaa ja vientiä edistää.
Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö piti sisällään
kahdeksan hyvinkin kriittistä kohtaa, ja sitten oli aika
kriittisesti suhtauduttu juurikin tähän raamiesitykseen,
ja täällä oli monia hyviä kohtia.
Itse kun olen ollut aluekehittäjänä ja
elinkeinoasiamiehenä, niin täällä hyvin
otettiin esille se, että me tarvitsemme uutta yrittäjyyttä,
uusia työpaikkoja ja siihen tarvitaan lisää neuvontaa
ja tekijöitä, eli oltiin huolissaan yritysneuvonnan
tämänhetkisestä tilanteesta. Toisella
kädellä täällä sitten
puhutaan, että kuntien rakennemuutosta pitää nopeuttaa,
ja jos nyt kunnilta otetaan ensin pois se 3,8 miljardia rahaa valtion
tukina, niin sehän kyllä kaventaa myös
huomattavasti kuntien edellytyksiä olla sitten elinkeinotoiminnan
ohjaajina eli yritysneuvonnan yhtenä vahvana osapuolena.
Toisella kädellä otetaan eikä huomata,
että se vähentää toista puolta.
Yhtä lailla tämä te-toimiston resurssivaje
on kyllä ihan kanssa hallituksen omaa tekemistä nyt. Kun
te-toimistouudistus on mennyt, niin varsinkin reuna-alueiden te-toimistojen
henkilöstö on vähentynyt huomattavasti.
On tehty säästöjä, ja kun nyt
sitten pitäisi tämä nuorisotakuuasia
saada hyvään vauhtiin, niin siellä on
erittäin vähän henkilöitä tekemässä työtä.
Yhtä lailla meillä on työttömyys
lisääntynyt. Tarvitsisi lisää resursseja
ohjaamiseen. Eli palvelut kaikkoavat sitten kauemmaksi reuna-alueilta
maakuntakeskuksiin.
Myös hallitus on omassa ohjelmassaan vähentänyt
aluekehittämisresursseja hyvinkin voimakkaasti, niin kuin
maakuntien kehittämisrahaa ja siihen liittyviä rahoituksia.
Näitä aluekehittämisohjelmia aikaisemmin
hallitukset ovat tehneet, esimerkiksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmia
ja useita muita projekteja, mutta tällä hetkellä nämä hallituksen
toimenpiteet keskittyvät vain keskuskaupunkien MAL-sopimuksiin,
Inka-ohjelmiin.
Oikein otettiin myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä osaa
tähän tutkimusresurssien vähentymiseen.
Jos missään, niin Suomessa meillä on
ollut hyvät innovaatio-ohjelmat. Esimerkiksi tulevaan cleantechiin
ja muihin me tarvitsemme lisää tutkimusmäärärahoja
mutta myös vahvaa yhteistyötä tutkimuksen
ja elinkeinoelämän välillä.
Arvoisa puhemies! Muutama asia vielä. Tämä pääomaveron
kiristys eli tämän 50 000 euron rajan
pudottaminen 40 000:een, jolloin myös pääomavero
nousee 32 prosenttiin, ei ainakaan mitenkään houkuttele
metsänomistajaa myymään lisää metsää,
eli siinä vero kiristyy. Näkisin, että tässä pääomaverossa
pitäisi miettiä metsänmyyntiä aivan
uudelle tasolle ja miettiä sille oma verokanta. Suomen
pienyritysten sukupolvenvaihdoksiin esittäisin, että luovuttaisiin
kokonaan perintöverosta ja lahjaverosta. (Mikko Savola:
Hyvä esitys!) Mielestäni tämän
dynaamiset vaikutukset näkyvät jo huomenna, kun
tämä toimenpide tehdään. Ei
tarvitse varrota montaa vuotta, niin kyllä lähtee.
Yhtä lailla metsien myyntiin täytyisi saada samantyyppinen
vero kuin on tällä hetkellä pelto- ja
maatalouden osalta. Meillä on hyvin paljon odottavaa pääomaa, mikä haluaisi
siirtyä toiselle, mutta tässä tilanteessa
katsotaan, mihinkä veroratkaisut ovat menossa. Otetaan
tässä Suomeen myös tämä (Puhemies
koputtaa) Ruotsin malli perintöveron ja lahjaveron osalta.
Puheenjohtaja! Vielä lyhyesti. Energiasta aloitin ja
energiaan päätin. Näen, että tämä lakialoite,
jota Mauri Pekkarinen on esittänyt, tulisi ottaa käsittelyyn
eli luovutaan tästä turpeen veron moninkertaistamisesta
ja tehdään silläkin lisää suomalaista
työtä.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä useassa
puheenvuorossa tänään on todettukin,
viimeisten tietojen valossa Suomen talous näyttää olevan
todella huonossa tilassa. Tälle vuodelle ennustetaan nyt
bruttokansantuotteen laskua 0,8 prosenttia. Tilannetta pahentaa
se, että samaan aikaan valtiontalous on suurissa ongelmissa.
Jos valtiovarainministeri Urpilainen olisi paikalla, kysyisin häneltä,
mikä on se keskeinen mittari, jolla hallitus haluaa suomalaisten
arvioivan hallituksen talouspolitiikan onnistumista. Valitettavasti
kaikki mittarit näyttävät nyt heikoilta.
Täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa, ettei
syy ole pelkästään hallituksen. Yleinen
eurooppalainen taloustilanne, eurokriisin pitkittyminen ja maailmantalouden
vaatimaton kasvu ovat omalta osaltaan heikentäneet kansantaloutemme
tilaa.
Kaikista huolestuttavinta on kuitenkin se, että suomalaiset
yritykset ovat menettäneet kilpailukykyään.
Kilpailukyvyn parantamisessa hallitus on kehysratkaisussaan laskenut
paljon yhteisöveron laskemisen varaan. On selvää,
että ratkaisu on oikeansuuntainen, mutta pelkään,
että dynaamiset vaikutukset antavat odottaa vuosia. Samalla
on kuitenkin tunnustettava, että yhteisöveron lasku
parantaa vain verokilpailukykyä. Jos yrityksemme eivät
pärjää kilpailussa markkinoilla, ei yhteisöveron
laskulla ole mitään vaikutusta. Yhteisövero
maksetaan vasta voitosta. Olemmekin siirtyneet tietyllä tavalla
Viron veromalliin, jossa yhtiöt eivät maksa voitosta
veroa; emme siksi, että yhtiöön jätettäviä voittovaroja
jätettäisiin verottamatta, kuten Virossa, vaan
siksi, että yhä useampi yhtiö ei tee
voittoa, josta veroa maksettaisiin. Pelkona onkin, että yhteisöverotuotot tälle
vuodelle on arvioitu ylioptimistisesti valtion budjettiin. Näyttääkin
pahasti siltä, että valtion velkaantuminen jatkaa
kasvuaan.
Arvoisa puhemies! Pääministeri on tarjonnut tänään
yhteistyön kättä oppositiolle ja työmarkkinajärjestöille
yhteisen talouden tilannekuvan määrittämiseksi.
Esitys on kannatettava ja tärkeä. Tulevan syksyn
työmarkkinaratkaisuilla on merkittävä vaikutus
työllisyyteemme ja kilpailukykyymme. Näiden neuvottelujen
onnistumisen ehtona on yhteinen näkemys talouden tilasta.
Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa
on keskusteltu useasti, viimeksi viikko sitten torstain kyselytunnilla,
työelämän ongelmista, muun muassa nollatyösopimuksista.
Kyseessähän on työsopimus, joka ei takaa
välttämättä vielä yhtään
työtuntia työntekijälle. On hyvä,
että ongelmiin puututaan ja niistä täällä keskustellaan, mutta
samaan aikaan tulisi lähtökohdan olla se, ettemme
lisäisi yrittämisen ja työllistämisen
esteitä. On muistettava, että hyvätkään
työehdot eivät auta, jos kukaan ei työllistä.
Yksi merkittävä uudistus olisi vanhemmuuden
kustannusten tasaus. On täysin selvää,
ettei tällaista tasausta voitaisi toteuttaa siten, että valtion
kustannukset kasvaisivat. Mielestäni järkevä ja
toteuttamiskelpoinen ratkaisu olisi Ruotsin malli, jossa sosiaaliturvamaksuun
kaikille palkansaajille tulisi pieni korvamerkitty prosenttiosuus
vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi. Suomen Yrittäjien
laskelmiin nojautuen arvioisin, ettei tämän ylimääräisen
sote-maksun tarvitsisi olla kuin luokkaa 0,3 prosenttia, siis keskituloisilta
alle kympin kuussa. Se poistaisi kuitenkin kasvun esteet naisvaltaisilta
aloilta ja ehkäisisi nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla.
Syksyllä näemme, mikä tulee olemaan
hallituksen osinkoveromallin lopullinen sisältö.
Sen kuitenkin voi todeta, että henkilöyhtiöiden,
eli avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden, sekä yksityisten
elinkeinonharjoittajien ero suhteessa osakeyhtiöön
on kasvamassa huomattavasti. Kaikki eivät voi kuitenkaan
yritysmuodon muutosta toteuttaa, eikä se nyt pelkästään
verosyistä ole välttämättä järkevääkään.
Siksi huomiota tulisi kiinnittää välittömästi
elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotusaseman
parantamiseen. Yksi mahdollinen keino olisi pienten pääomatulojen
verovapaus esimerkiksi tuhanteen euroon saakka. Käytännössä tämä auttaisi
hieman ainakin niitä yrityksiä, joilla osa yritystuloista
tulee pääomatulona verotettavaksi. Se kannustaisi
myös henkilöyhtiöitä ja yksityisiä elinkeinoharjoittajia
oman pääoman parantamiseen. Samalla se lisäisi
yleistä verotuksen oikeudenmukaisuutta.
Arvoisa puhemies! Kuten täällä useassa
puheenvuorossa on edellä todettu, yrityskentältä on tullut
erittäin huolestuttavia viestejä siitä,
että rahoituksen saaminen on kiristynyt oleellisesti. Yhtenä syynä pidetään
rahoituslaitosten valmistautumista Basel III -säännöksiin.
Tämä on johtanut myös siihen, että rahoituksen
hinta osalla yrityksistä on noussut merkittävästi.
Heikomman reittauksen saaneilla yrityksillä lainamarginaalit
voivat nousta jo yli 5 prosentin. Pidän hieman ristiriitaisena,
että hallitus on ajanut pankkiveroa ja kuitenkin samaan
aikaan hallitusrintamassakin ollaan huolissaan siitä, että pk-yritysten
rahoitus on kiristymässä.
Hallituksen uudistuspolitiikassa onkin siirrytty omien virheiden
korjaamiseen. Valitettavasti rakenteellisia uudistuksia ei ole näköpiirissä. Edellä
mainitsemani
yhteinen keskustelu talouden tilannekuvasta opposition ja hallituksen
ja työmarkkinaosapuolten välillä ei tietenkään
riitä, vaan tarvitaan myös toimenpiteitä.
Niissä hallitus on avainasemassa, mutta toivottavasti pääministerille
kelpaavat myös opposition esitykset keinoista taloustilanteemme
parantamiseksi.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Kokoomuksen ja SDP:n hallitus on koko hallitustaipaleensa
ajan alleviivannut sitä, että se haluaa tehdä ja
pystyy tekemään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia
Suomen talouden, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi.
Siksi tämä kehyspäätös,
hallituksen kehysesitys ja sitten valtiovarainvaliokunnan enemmistön
kehysmietintö, valitettavasti ei vastaa sitä odotusta,
jota hallitus itse omatoimisesti on meille kaikille asettanut ja
esittänyt. Sen vuoksi kannatankin lämpimästi
sitä keskustan tekemää ehdotuspatteristoa
talouden uudistamiseksi ja rakenteellisiksi uudistuksiksi, joita
me välttämättä ja väistämättä tarvitsemme, jotta
me voimme tulevaisuuden hyvinvoinnin ja työllisyyden eteen
tehdä paremmin töitä, niitä töitä,
joita tämä aika, muuttunut maailmantilanne, nyt
meiltä ilman muuta tarvitsee.
Myönteistä tässä tilanteessa
on se, että vihdoinkin hallitus on tarttunut siihen käteen,
jota keskustasta on tarjottu jo pidemmän aikaa ja tuotu
niitä konkreettisia ehdotuksia, joilla me voisimme yhteistä huolenaihettamme
hälventää ja saada vauhtia talouden rattaisiin.
Tervehdin todella suurella mielihyvällä sitä,
että nyt tässä keskustelussa niin pääministeri
kuin myöskin valtiovarainministeri ovat selvästi
antaneet ja näyttäneet vihreää valoa
näille ajatuksille luoda uudenlaista keskusteluyhteyttä ja
luoda foorumi sille, että voimme yhdessä käydä näiden
yhteisten asioiden kimppuun.
Puhemies! Pari asiaa tästä pohjasta, mitä keskusta
on esittänyt.
Olemme jo pitkään olleet sitä mieltä,
että Suomeen tulee perustaa Infra Oy, koska nykyinen tiestömme
rahoitustilanne ja se tapa, jolla se hoidetaan, on osoittautunut
sillä lailla tehottomaksi, että me jokainen näemme,
kun ympärillemme katselemme ja eri puolilla Suomea liikumme, että tiestömme
rapautuu, ja se ei voi olla meidän tarkoituksemme. Se ei
voi olla Suomelle hyväksi millään muotoa.
Siksi me tarvitsemme sinne pitkäjänteisyyttä,
ja tällaisella Infra Oy:llä, rahastomallilla,
me voimme taata pitkäjänteisemmän ja sellaisen
rahoituksen, jolla me pystymme pitämään
tiestömme, olkoon sitten kysymyksessä alempiasteinen
tiestö tai ne välttämättömät
valtateiden korjaukset tai siltä väliltä olevat
tiestöt, paremmassa kunnossa kuin nykyisin. Kyllä se
on yritysten, investoinnin ja elinkeinoelämän
kannalta täysin välttämätöntä,
että näin tapahtuu.
Toinen on myöskin se, että meidän
pitää saada meidän uusiutuvat luonnonvaramme
liikkeelle, koska niillä me pystymme patoamaan sitä tuontia,
jota tällä hetkellä jatkuvasti maahan
tulee. Me tuomme energiaa tähän maahan 7, 8, 9 miljardin
euron arvosta vuosittain. Samaan aikaan meillä metsiin
lahoaa merkittävä määrä puuta
ja muuta uusiutuvaa energiaa jää käyttämättä.
Samaan aikaan me painimme vaihtotaseen vajeen kanssa, kauppataseen
vinouman kanssa, ja emme kuitenkaan käytä maksimaalisesti
hyväksemme niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joita
meille Suomi tarjoaa.
Samoin on ruuan osalta. Me tuomme Suomeen paljon enemmän
ruokaa kuin mitä me viemme. Myös tässä epäsuhta
on selvä, ja siksi myös maatalous ja koko elintarvikeketju
tarvitsee panostuksia ja uudenlaista ajattelua, ei sellaista ajattelua,
mitä ministeri Koskinen viime perjantaina esitti Maaseudun
Tulevaisuuden yliökirjoituksessa. Pidän sitä täysin
vastoin myöskin eduskunnan mandaattia, mitä noihin yhteisiin
maatalouspolitiikan uudistamisneuvotteluihin on annettu, vastaisina
pohdintoina, mitä hän siinä esitti, enkä voi
millään tavoin niihin yhtyä.
Puhemies! Keskusta on myöskin esittänyt erillistä rahastoa,
jolla me voisimme taloutta ja elinkeinoelämää,
investointeja vauhdittaa. Myös sitä lämpimästi
kannatan. Me tarvitsemme muutakin kuin sen ratkaisun, jonka hallitus
verotuksessa teki elikkä alensi yhteisöveroa.
Sillä varmasti on myönteisiä vaikutuksia,
mutta ne vaikutukset näkyvät vasta aikojen ja
vuosien päästä. Siksi me tarvitsemme
myöskin ratkaisuja, joilla saamme liikkeelle heti investointeja,
jotka luovat meille sitten työpaikkoja.
Puhemies! Olen myös huolissani siitä, että tuo verotuksen
ero, mikä täällä äskeisissäkin
puheenvuoroissa tuli esille, osakeyhtiöpohjaisten ja henkilöyhtiöpohjaisten
yritysten välillä on kasvanut sietämättömälle
tasolle. Jos sitten vielä poistojärjestelmään
tehdään joitakin sellaisia koko yrityskentän
läpi meneviä muutoksia ja ne koskettavat myöskin
henkilöyhtiöitä samaan aikaan, kun niiden
verotus asiallisesti ottaen kiristyy pääomaverotuksen
kiristymisen myötä ja poisto-oikeudet heikkenevät,
niin se vain entisestään rapauttaa henkilöyhtiöiden
investointi- ja kehittämishaluja, ja se ei voi olla meidän
kenenkään etu. Siksi toivon, että ne
ratkaisut, joita hallitus tekee sitten tältä osin
ja tarkentaa tulevaan budjettiriiheen verokannustimien käyttöä,
tulevat oikeudenmukaisemmaksi ja ottavat huomioon myöskin
sen, että suurin osa suomalaisesta yrityskannasta on nimenomaan
henkilöyhtiöitä mukaan lukien maa- ja
metsätalous. Sitä kautta saadaan vauhtia myöskin
tältä osin työllisyyteen ja talouteen.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Meidän pitää Suomessa
elvyttää yritysteollisuutta, vientiteollisuutta
ja niin edelleen. Mutta mitä on tehty? SDP, keskusta, kokoomus
ovat lähteneet semmoiseen epäpyhään
vihreään humppaan ja siten horjuttaneet kotimaista
teollisuutta. Mitä on tehty? Meille on isketty sähkövero,
windfall-vero, rikkidirektiivi ja niin edelleen. Nämäkö ne
elvyttävät meidän teollisuuttamme, kun
tämmöisessä tilanteessa ollaan? Näiden
päätöksien seurauksena tulee kotimaan
teollisuus olemaan lähellä romahdusta. Meiltä on
kadonnut jo 100 000 työpaikkaa vientiteollisuudesta,
siis siitä tuottavasta teollisuudesta, josta sitä kakkua on
jaettavaksi. Tämä on aika järkyttävä juttu.
Sosiaalipolitiikkaa kyllä hoidetaan. Ollaan tuonne jakamassa
rahaa ympäri kyliä, että meillä on
ja se otetaan velaksi. Se velka pitää ruveta kyllä hoitamaan
kohta pois.
Miten hallitus reagoi muutoin? Korottamalla niiden verotaakkaa,
jotka jotenkin vielä yrittävät pitää teollisuuden
pyörät pyörimässä.
Monikansalliset ja suuret pörssiyritykset ovat siirtäneet tuotantoaan
ulkomaille. Hallituksen pitää helpottaa kotimaisten
yrittäjien toimintaa muun muassa Viron mallin mukaisella
yritysverolla. Siinä yritykseen jätettyä jakamatonta
voittoa ei veroteta. Verokanta on yritysystävällisempi
siellä kuin Suomessa.
On paha virhe, jos Suomen työllisyydestä huolta
pitävä pk-sektori joutuu yhä tiukempaan tilanteeseen.
Suomen Pienyrittäjät ry on ilmaissut suuren huolensa
siitä, että monet yrittäjät
ovat siirtymässä Viroon. Yrityksiä helpottaisi
perustettavan yrityksen alvin rajan nostaminen 50 000 euroon
vuodessa. Pitäisi myös pohtia mallin soveltuvuutta
henkilöyhtiöille ja henkilötunnuksille.
Nykyinen 8 500 euron alvin raja on aivan liian matala.
Tällä hetkellä aloittavista yrityksistä kaatuu
arviolta 80 prosenttia. Se on noin. Meillä on 45 000
yrittäjää, joiden tulot ovat vähemmän kuin
1 000 euroa kuussa. Kuka palkansaaja tekisi tämmöisellä palkalla
töitä? Se olisi skandaali. Mutta meillä on
45 000 yrittäjää, jotka tekevät näin.
Jos alvin rajaa nostetaan, nämä kaatumiset voitaisiin
estää. Rasitteeksi yrittäjälle
koituu myös se, että kun 8 500 euron
raja ylittyy, hän joutuu maksamaan alvin taannehtivasti.
Se pitäisi poistaa myös tästä esitetystä 50 000
euron rajasta.
Vielä rikkidirektiivistä sen verran, että se
on järjetöntä, että me noudatamme
sitä. Olen jo monta kertaa sanonut ja sanon edelleen, koska tätä ei
voi toistaa liian monta kertaa, kun se ei hallituksen jakeluun näköjään
mene: sanoudutaan irti yksipuolisesti siitä, koska meillä on
muitakin kustannuksia, mitä ei ole esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Meillä on jäänmurtajakustannukset. Nyt
nousevat väylämaksut. Kyllä minä niitä yrittäjänä olen
vierestä seurannut. Kustannustaso nousee koko ajan. Tätä ei
nähdä ollenkaan. Lyödään
vaan tuommoisia direktiivejä, jotka on yritettävä laittaa
siihen hintalappuun, joka sitten yritetään kaupata
tuonne maailmalle.
Teollisuuden vauhti on hidastunut järisyttävästi
myös sillä, että meiltä on lähtenyt
vuoden 2008 jälkeen 50 miljardin liikevaihdon edestä vientiteollisuutta
pois, tarkoittaa 10—12 miljardia verotuloja. Mistä ne
otetaan? Kyllä me olemme nyt puun ja kuoren välissä.
Jotakin on pakko ruveta tekemään.
Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että jos nyt
tässä leikataan, niin ei ainakaan näistä,
mitä meillä nyt on tehty. Meillä on varaa
leikata kehitysavusta, YK:n ilmastorahastosta ja muiden maiden EU-maksujen
jäsenmaksukompensaatioista. Tällä lailla
me säästämme 2 miljardia, jos leikkaamalla
säästetään.
Anteeksi, puhemies, aika loppuu kesken.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun suunnataan Suomen tulevaisuuteen, meidän
täytyy huolehtia vahvasti koko maasta. Meillä on
Suomessa paljon voimavaroja, joita pystyttäisiin hyödyntämään
huomattavasti nykyistä paremmin ja saamaan sitä kautta
uutta kasvua ja työtä tähän
maahan. Meillä on maaseudulla uskomattomat luonnonvarat.
Meiltä löytyy metsästä energiaa.
Meiltä löytyy sieltä muuhun tuotekehittämiseen
biotutkimuksen tarkoitusten kautta monipuolisesti toteutukseen.
Meillä on valtaisat turvevarannot Suomessa. Tällä hetkellä meidän
turvesoistamme on vain 1 prosentti käytössä.
Siellä on energiapotentiaali, jota on verrattu jopa Norjan öljyvaroihin.
Eli tämän hyödyntämällä me
saisimme huomattavasti lisää työtä,
lisää kasvua Suomeen.
On käsittämätöntä,
että tällä hetkellä meillä satsataan
kivihiilienergiaan. Se, että kivihiilestä on tullut
edullisempaa energiaa kuin mitä tällä hetkellä esimerkiksi
metsähakkeen ja turpeen sekoitus on, on kyllä hallinnollisten
päätösten aikaansaamaa. Sen vuoksi turpeen
verotus on asia, jota täytyy tarkastella uudestaan. Edustaja
Pekkarinen on tehnyt muun muassa siitä lakialoitteen, ja
siinä mainitut asiat korjaamalla saataisiin tätä vääristymää huomattavasti
paremmaksi.
Herra puhemies! Maatalous on Suomen selkäranka, se,
että meillä on ruuan omavaraisuus. Siitä täytyy
huolehtia, ja siihen täytyy myös tehdä satsauksia.
Maatalous on yksi suurimmista kärsijöistä tällä vaalikaudella
leikkausten suhteen, kansallisten tukien, viljelijöiden
sosiaaliturvan leikkausten suhteen mutta myöskin EU-ratkaisujen
suhteen. Kaikki päätökset, mitä tällä hetkellä maatalouteen
on tehty, ovat olleet miinusmerkkisiä. Mutta jos halutaan
katsoa tulevaisuuteen siinäkin, niin meidän täytyy
kyllä herätä. Maatilatalouden kehittämisrahasto
Makera kaipaa pääomia siihen, että vuoden
2015 jälkeenkin tähän maahan investoidaan
ja nuoret viljelijät pystyvät rakentamaan uusia
tuotantorakennuksia ja sitä kautta tuottamaan ruokaa meille
kaikille suomalaisille.
Edustaja Pirttilahti mainitsi täällä sukupolvenvaihdokset
ja perintö- ja lahjaveron, ja täytyy kyllä sanoa,
että tässä ollaan hyvin järkevällä linjalla.
Käytännössä näissä perheyrityksissä,
maatiloilla joudutaan maksamaan perintö- ja lahjavero noin
30 vuoden välein, eli käytännössä ne
varat, jotka pystyttäisiin siirtämään
tulevaisuuden investointeihin, joudutaan maksamaan sen olemassa
olevan tilan tai yrityksen lunastamiseen. Tähän
haluan kyllä kiinnittää paljon lisää huomiota.
Tämä on sitä tulevaisuuden suunnittelua, jos
jotakin tarvitaan.
Keskusta on esittänyt, että Suomeen pitää saada
200 000 uutta työpaikkaa. Se tarvitsee rohkeita
ratkaisuja. Se tarvitsee myös riskinottoa. Haluamme luoda
tähän maahan rahaston, jolla pystytään
panostamaan niihin kasvuyrityksiin, joilla edellytyksiä on.
Tämä rahasto tehtäisiin tai perustettaisiin
ei-strategista omistusta myymällä.
Kun katsoi tämän päivän
uutisia, näki siinä huolestuttavia asioita. Huhtikuussa
yritykset ovat tehneet 300 konkurssihakemusta ja tämän vuoden
puolella jo 1 600 hakemusta. Tätä enemmän
on tehty konkurssihakemuksia ainoastaan vuonna 2009, ja tämä on
kyllä huolestuttava tieto, mikä Suomen Asiakastiedolta
tuli. Sen vuoksi nyt tarvitaan kyllä suunnanmuutosta meidän yrityselämäämme.
Infra Oy:llä, jota olemme myös esittäneet
perustettavaksi, pystyttäisiin muun muassa tiestöä, rautatiestöä meille
parantamaan. Yksi erittäin merkittävä kohde
siinä on valtatie 18, joka itä—länsi-suunnassa
keskisen Suomen alueella toisi hyvin paljon kasvua, nimenomaan jo
sen suhteen, mikä liikenne on aina tuolta Norjan Trondheimistä Venäjän
rajalle saakka.
Herra puhemies! Haluan tähän vielä lopuksi muutaman
sanan sanoa puolustuksesta. Puolustusmäärärahat
tarvitsevat korotusta, ja vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa on
yksinkertaisesti ratkaistava Suomen puolustuksen tulevaisuus. Puolustusmäärärahat
on nostettava vähintään Puolustusvoimien
esittämälle tasolle, mihin myös puolustusvaliokunta
on voimakkaasti ottanut kantaa. Sillä pystytään
takaamaan uskottava, itsenäinen puolustus, pystytään
meidän materiaalihankinnat toteuttamaan, kuten myös
kertausharjoitusten määrän kasvu, mikä on
tällä hetkellä vain 5 000 reserviläiselle,
kun tarve olisi 4—5-kertainen tästä.
Sen lisäksi maastovuorokausien määrä,
mitä varusmiehet tuolla maastossa suorittavat, on aivan
liian alhainen, ja sehän on se paikka, missä ne
käytännön taidot opitaan.
Herra puhemies! Kyllä meillä paljon tehtävää tässä maassa
on. Vuosi 2015 varmasti tulee paljon suuntaa tähän
näyttämään, ja toivon mukaan ainakin
silloin näitä asioita, mitä keskustakin
on esittänyt, hallitusohjelmaan saadaan mukaan. Näyttää siltä,
että niitä ei muuten sinne tule, jos ei keskusta
hallituksessa sitten ole.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Mistä työtä ja
mistä talouskasvua? Nämä ovat olleet
tämän päivän kysymykset, kun
käsittelemme valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden kehyksistä vuosille
2014—2017. Keskustelussa on tullut yli puoluerajojen paljon
hyviä evästyksiä hallitukselle, kuinka
elvyttää taloutta vaikeassa globaalissa taloustilanteessa.
Nämä evästykset on tietenkin hyvä ottaa
vastaan.
Pienen maan vahvuus tässä taloustilanteessa on
siinä, että meillä vallitsee jokseenkin
yhtenäinen käsitys maamme tiukasta taloustilanteesta. Kukaan
ei kiistä tosiasiaa, että työttömyys
on kaikista yrityksistä huolimatta kasvanut, vienti ei vedä,
Suomi velkaantuu edelleen ja investoinneista on pulaa. Tämä kaikki
tunnustetaan. Kun ongelmat on nyt tunnistettu, on pienen maan vahvuus
ja vakaan demokratian vahvuus myös siinä, että kaikki
tarvittavat osapuolet tuntevat toisensa ja ovat jopa valmiita kuuntelemaan.
Meillä ei ole niin suuria ideologisia eroja, että ne
estäisivät neuvonpidon ja ratkaisujen yhdessä hakemisen.
On aika ryhtyä töihin. Päivän
keskustelu on käyty yhteistyöhakuisessa ilmapiirissä,
muutamia soraääniä lukuun ottamatta,
jossa hallitus ja oppositio ovat ojentaneet toisilleen kättä.
Olen varma, että kansalaiset ovat ilahtuneet niin sanottujen
viisaiden kerhosta, jonka pääministeri kutsuu
koolle. Pääministeri toisin sanoen aikoo kutsua
kaikkien puolueiden, talouselämän ja työmarkkinaosapuoltenkin
edustajat yhteen pohtimaan Suomen tilannetta. Keskustan riveissä on puhuttu
yhteiskuntasopimuksesta, joka käsittääkseni
pyrkii samaan päämäärään,
kokoamaan yhteen hyvät ajatukset ja keinot päästä yhteisiin tavoitteisiin.
Tässä yhteydessä haluan kiittää keskustan
puheenjohtaja Sipilää siitä myötävaikutuksesta
poliittisen kulttuurin muuttamiseen, mitä hän
on tehnyt.
Itsekin olen monesti pohtinut, palveleeko vanhaan maailmanjärjestykseen
pohjaava puoluejärjestelmä parhaalla tavalla yhteiskuntaamme.
Monesti keinotekoisilta tuntuvat, puolueisiin perustuvat ideologiset
raja-aidat ovat mielestäni enemmänkin este kuin
edellytys parhaiden ratkaisujen syntymiselle. Sen vuoksi on ollut
ilo osallistua tämän päivän
keskusteluun, kun sitä on leimannut ennemminkin ratkaisuhakuisuus
kuin hallitus—oppositio-asetelma. Toki ei käy
kieltäminen kaikista ideologisista eroistakaan, mutta tätä keskustelua
leimaa yhteistyöhakuisuus.
Suomen tilanne on siinä mielessä Euroopan kriisimaita
helpompi, että meillä on perusrakenteet kunnossa.
Olemme edelleen Euroopan vahvoja talousmaita, koulutuksemme on hyvää, osaamisemme
korkeatasoista, korruptio vähäistä, demokratian
kunnioittaminen suurta ja kansalaisyhteiskunnan asema vahva. Näkisin,
että perustamme kestävälle talouskasvulle
ja ihmisten hyvinvoinnille ovat näiltä osin kunnossa.
Miksi sitten talous kaikista hyvistä edellytyksistä huolimatta
yskii? En aio tässä listata kaikkia syitä,
niitä olemme tänään kuulleet,
mutta joitakin ongelmakohtia hahmottelen.
Yhteiskuntaamme kuvastaa jonkinlainen jäykkyys ja turha
auktoriteettiusko. Ennen kuin edes ryhdytään toimeen,
ollaan jo varuillaan siitä ja epäileväisiä,
että yritys kuitenkin epäonnistuu. Liika byrokratia
ja pelko virheistä estää ihmisiä ryhtymästä toimeen
ja ottamasta tervettä riskiä. Kun nuori valitsee
jonkun tien, joka näyttää epävarmalta,
moni vanhempi toppuuttelee ja ehdottaa jotain varmempaa elämänpolkua.
Yrittäjät eivät uskalla työllistää,
sillä työnantajamaksut ovat edelleen korkeat ja
työnantajankin suoja työsuhteen epäonnistumisessa
käsittääkseni epävarma. Hyvä esimerkki
kuultiin tänään siitä, kuinka
byrokraattista on nuorisotakuun toteuttaminen. Papereiden pyörittely
ei saa olla itsetarkoitus. Kyllä nuoren on päästävä työhön
ja työnantajan pystyttävä ottamaan nuori
vastaan pelkällä sähköisellä ilmoituksella.
Keskustalta tullut ehdotus siitä, että ihminen voisi
tienata esimerkiksi 300 euroa ilman, että se vaikuttaa
hänen saamiinsa tukiin, on mielestäni tervetullut
ehdotus ja sitä pitäisi kokeilla. Ehdotus lähestyy
myös vihreiden perustulomallia, jossa kaiken työn
vastaanottamisen pitäisi olla kannattavaa. Nuorten työllistämiseksi
voisi ihan hyvin kokeilla nuoren palkkaamista tietyksi ajaksi hieman
pienemmällä palkalla, tämä on
mielipiteeni, ja nuoren taitojen karttuessa ja työtehtävien
vaativuuden lisääntyessä palkkaa voitaisiin korottaa.
Jokainen meistä tietää, kuinka tärkeä on ensimmäinen
työpaikka työelämään
pääsyn kannalta.
Arvoisa puhemies! Koska aika lähenee loppuaan, niin
varaan vielä toisen puheenvuoron.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään
valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden kehyksistä vuosille
2014—2017. Me kaikki tiedämme, että Suomi
on tällä hetkellä vaikeassa taloudellisessa
tilanteessa. Koko Eurooppaa koskeva talouskriisi näkyy
myös meidän talousnäkymissä.
Epävakaassa taloustilanteessa on tärkeää luoda
suotuisia mahdollisuuksia työlle ja talouskasvulle. Hallituksen
kehysriihen tärkeimpänä asiana voidaankin
pitää edellytyksiä työllisyyden
ja kasvun luomiselle. Avoin ja ennustettavissa oleva talouspolitiikka
yhdessä kannustavan ja selkeän verorakenteen kanssa
luovat edellytyksiä talouskasvun saavuttamiseksi. Valtiontalouden
tasapainotukseen ei kuitenkaan päästä pelkästään veronkorotuksilla
ja menosäästöillä. Lisää varoja
valtiontalouteen on saatava esimerkiksi harmaata taloutta kitkemällä.
Harmaan talouden torjuntaa päätettiinkin tehostaa
muun muassa lisäämällä toimenpiteitä harmaan
talouden torjuntaohjelmaan.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkeänä tavoitteena
tällä vaalikaudella on julkisen talouden tasapainottaminen.
Tulevien vuosien haasteisiin hallitus pyrkii vastaamaan työllisyysastetta
parantamalla, kestävää talouskasvua vauhdittamalla,
verotuloja lisäämällä ja menosäästöjä toteuttamalla.
Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus on sitoutunut
toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia
sekä uudistamaan talouden rakenteita. Näillä toimilla pyritään
turvaamaan edellytykset talouden vahvemmalle kasvulle.
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden sopeutustoimia ei kuitenkaan
voida tehdä köyhimpien kansalaistemme kustannuksella.
Talouden sopeutumistoimissa on pidettävä huolta,
että ne toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla. Kaikkein heikoimmassa
asemassa olevista tulee pitää huolta vaikeinakin
aikoina.
Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella sukupolvien
välinen oikeudenmukaisuus on asetettu tärkeäksi
tavoitteeksi. Oikeudenmukaisuus näkyy siinä, että hallitus
panostaa nuorten työllisyyteen sekä nuorisotakuun
toteuttamiseen. Sen toteutukseen varattiin kuluvalle vuodelle 60
miljoonaa euroa. Kunnilla on tärkeä tehtävä nuorten yhteiskuntatakuun
toteuttamisessa. Monissa kunnissa on laadittu hyviä ohjelmia,
joissa moniammatillisella tiimillä saadaan nuoret ohjattua työhön,
opiskelupaikkaan, työpajatoimintaan tai muuhun aktiviteettiin.
Nyt kehyksessä kohdennetaan lisärahoitusta myös
nuorten oppisopimuskoulutukseen, työssäoppimisen
kehittämiseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen.
Myös työn ja perheen yhteensovittamiseksi
on tehty hyviä toimenpiteitä. Työn ja
perhe-elämän yhteensovittamista edistetään
ottamalla käyttöön uusi, alle kolmivuotiaiden
lasten vanhemmille maksettava joustava hoitoraha.
Pidän erityisen tärkeänä asiana
määrärahaesitystä valtakunnallisesti
toimivan uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin. Osoitettu
määräraha on 40 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Asuntotuotanto ja asuntopula ovat olleet keskeisiä ja
ajankohtaisia ongelmia. Erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla
tonttitarjonta ei vastaa alueella olevaa kysyntää. Tämä on
johtanut asuntomarkkinoiden epätasapainoon ja hintojen
nousuun. Erityisesti vuokra-asuntojen korkea kysyntä sekä asuntojen
käyttö- ja rakennuskustannusten nousupaineet ovat
olleet uhkana hintakehityksen jatkumiselle myös tulevaisuudessa.
Kalliin asumisen vaikutukset ovat heijastuneet erityisesti keski-
ja matalapalkkaisille aloille. Osaavaa työvoimaa tarvitaan
vastaamaan erityisesti palvelusektorin kasvavaan työvoimatarpeeseen.
Nyt ongelmaan on hallituksen toimesta kuitenkin tartuttu. Hallituksen
puolivälitarkastelussa päätetyn asuntopoliittisen
uudistuspaketin tukitoimet on päätetty suunnata kasvukeskusten
kohtuuhintaisen vuokra-asuntorakentamisen lisäämiseen
sekä erityistä tukea tarvitsevien asunto-olojen
kehittämiseen. Tämä on hyvä asia,
ja se lisää kasvua ja työllisyyttä.
Asuntotuotannon lisäämisen ohella on kohdennettava
lisärahoitusta myös liikenteen pullonkaulojen
poistamiseen. Uudenmaan alueella on useita kiireellisiä tiehankkeita,
joihin ei ole annettu vielä määrärahoja.
Otan esimerkiksi Koskenmäen liikenneympyrän kaksikaistaistamisen, josta
olen tehnyt talousarvioaloitteen.
Arvoisa puhemies! Haluan ottaa kantaa siihen, kun edustaja Leppä puhui
Infra Oy:n perustamisesta. Olen liikenne- ja viestintävaliokunnassa,
ja me olemme myös siellä asiaa käsitelleet ja
ajatelleet, että se saattaisi olla hyvä ratkaisu, jotta
saataisiin liikenneinvestointeja vähän nopeammin
liikkeelle.
Minusta on ollut mukava kuunnella tänä iltana
näitä kansanedustajien puheita, niin hallituspuolueiden
kuin myös opposition puolelta. Kyllä tämä ongelma
on meille kaikille tuttu, ja tämä on suuri taloudellinen
haaste, ja meidän pitää yhdessä tähän
ratkaisu löytää. Meidän täytyy
saada puhallettua ne tummat pilvet tästä meidän
maamme yläpuolelta muualle, että saataisiin vakaa
talous.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Nuorten yhä kasvava työttömyys
on vakava riski lisääntyvälle syrjäytymiselle.
Erityisen suuri riski se on pelkän peruskoulun käyneille.
Heitä on tällä hetkellä noin
100 000, ja heidän suhteellinen osuutensa työttömistä nuorista
on vain kasvanut.
Nuorten työttömien kohdalla ongelmat ovat moninaiset,
ja niiden selvittämiseen tarvitaan enemmän resursseja
ja rahaa, eri hallinnonalojen yhteistyötä ja sen
hahmottamista, että läheskään kaikki
nuoret eivät ole tuosta vain valmiita koulutukseen tai
työhön. Nuorisotakuulla pahimmissa ongelmissa
eläviä nuoria ei kyetä auttamaan, ellei
resursseja todella lisätä ja toimintamalleja räätälöidä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy
joka vuosi noin 30 000 suomalaista. Nuoria, alle 35-vuotiaita,
joukossa on vähintään 4 000.
Jopa puolet työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtyvistä on parhaassa työiässä.
Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet
ovat suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat. Kumpaankin
ongelmaan voidaan puuttua ennalta, jos vain halutaan. Kyse on pitkälti
työterveyshuollon ja kunnallisen terveydenhuollon toimenpiteistä,
ja lopulta on kyse tietenkin rahasta.
Kataisen hallitus leikkaa tällä kaudella yli
4 miljardia kuntien valtionosuuksista. Leikkaukset merkitsevät
entistä kovempia säästöjä ennalta
ehkäisevistä palveluista, kuten oppilashuollosta
ja mielenterveyspalveluista. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
mahdollisuudet selvitä urakastaan ovat käymässä erittäin
vaikeiksi.
Arvoisa puhemies! 20 prosentilla nuorista on psyykkisiä ongelmia.
5 prosentilla ongelmat ovat vakavia. Peräti 75 prosenttia
aikuisten mielenterveyden häiriöistä voidaan
todeta jo ennen 18:aa ikävuotta. Psykiatrisen hoidon kysyntä on
tuoreimpien selvitysten mukaan lisääntynyt rajusti vuodesta
2002. Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit kasvoivat 55 prosenttia
ja potilasmäärät peräti 67 prosenttia,
ja samaan aikaan palveluun oikeutettujen määrä on
vain laskenut, eli niitä on laskettu. Vain kolmen sairaanhoitopiirin
alueella Suomessa nuorisopsykiatrian palveluja ovat oikeutettuja
käyttämään kaikki 10 ikäryhmää 13-vuotiaista
22-vuotiaisiin.
Hyvä laatu nuorten mielenterveysongelmien hoidossa
syntyy matalalla kynnyksellä yhteistyössä erikoissairaanhoidon,
perustason sekä lastensuojelun kanssa ja ammattiosaamisella.
Sitä pitää kiireesti vahvistaa, muuten
syrjäytämme valtavan määrän
nuoria osallistumasta täysipainoisesti paitsi oman elämänsä myös
yhteiskunnan kehittämiseen. Hiljattain julkaistun Diakonissalaitoksen
tutkimuksen mukaan nuoret itse nimeävät pahimmiksi
ongelmikseen yksinäisyyden, omanarvontunteen puutteen,
vanhempien kaipuun, koulukiusaamisen ja asunnottomuuden. Nuoret
kertoivat kaipaavansa vanhempia, jotka pystyvät huolehtimaan
heistä ja joilla olisi heille aikaa. Yksinäisyys
ja koulukiusaaminen esimerkiksi jättävät
nuoriin syvät jäljet. Monet näistä ongelmista
on tunnistettu, mutta palvelujärjestelmämme ei
ole pystynyt heitä auttamaan.
Nyt olisi keskityttävä olennaiseen, opeteltava kohtaamaan
apua tarvitsevat ihmiset. Toivon, että hallitus tunnistaisi
aidosti näiden nuorten avuntarpeen ja lähtisi
yhdessä järjestöjen kanssa rakentamaan
parempaa palvelujärjestelmää, jossa nuoria
osallistettaisiin ja kuultaisiin heidän omissa asioissaan.
Työkaluja on jo olemassa, ne pitäisi nyt vain
ottaa käyttöön. Meillä ei todellakaan
ole varaa menettää yhtään nuorta.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä lyhyesti
puuttua toiseen asiaan, joka mielestäni on jäänyt
hyvin vähälle puhumiselle. Se on työhyvinvointi.
On turha puhua työurien pidentämisestä,
jos työssä ei jakseta olla. Työhyvinvointiin
vaikuttaa olennaisesti hyvä johtaminen. Hyvää johtamista
löytyy Kunnallisalan kehittämissäätiön
tutkimuksen mukaan vain harvoista työyhteisöistä.
Työntekijöitä ei kuulla, päätöksiä tehdään
salassa, pomot käyttäytyvät asiattomasti ja
rikkovat jopa lakeja. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa
Manka peräänkuuluttaakin innostavampaa, kannustavampaa
ja nykyaikaisempaa otetta johtamisessa. Kyse ei todellakaan ole vähäarvoisesta
asiasta, sillä on laskettu, että työhyvinvoinnin
laiminlyönnit maksavat vuosittain eläköitymisinä ja
sairauspoissaoloina jopa 30 miljardia euroa. Työhyvinvoinnista
pitää tehdä yrityksille strateginen menestystekijä,
ja tähän tarvitaan koulutusta ja muun muassa toimenpiteiden
suunnittelua yhdessä yritysten henkilökunnan kanssa.
Ja huomautan vielä, että huonon työilmapiirin
on todettu myös kasvattavan masentumisriskiä jopa
puolella.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tänään on
puhuttu hyvinkin laajasti valtiontalouden kehyksistä ja
näkymistä tuleville vuosille. Valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä on, aivan oikein, hyvin kriittisiäkin
kannanottoja hallituksen selontekoon valtiontalouden kehyksistä vuosille
2014—2017. Siinä muun muassa esitetään
eduskunnan edellyttävän, että hallitus kiirehtii
rakenteellisia toimia, joilla kurotaan umpeen kestävyysvajetta
työllisyysastetta nostamalla. Tässä asiassa
hallituksella onkin paljon parannettavaa, sillä työttömyys
on jatkuvassa kasvussa.
Yhtenä asiana valtiovarainvaliokunta esittää, että eduskunta
edellyttää hallituksen selkeyttävän
vastuusuhteita nuorisotakuun toteuttamisessa ja huolehtivan siitä,
että nuorelle todella tarjotaan työ- tai opiskelupaikka
tai muuta vastaavaa työllistävää toimintaa.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi totesi päivällä puheessaan, että yhteiskuntatakuu
on hallituksen keskeisin hanke. On todellakin tärkeää,
että hallitus panostaa nuorisotakuun toteutumiseen, sillä sekä yrittäjiltä että nuorilta
tulleet viestit takuun käytäntöön
soveltamisesta eivät ole kaikilta osin olleet positiivisia.
Hallitus on varannut euroja tähän, ja olemme monesti
kuulleet tässä salissa ministereiden suulla, että euroja
on riittävästi. Mutta jos euroja tarvitaan lisää,
niin kyllä tähän asiaan tulee löytyä jatkossa
myöskin lisää.
Valtiovarainvaliokunta esittää eduskunnan edellyttävän,
että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotuksen
vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu arvioidaan. Hallitus
varaa neljäksi vuodeksi 10—15 miljoonaa euroa
vuosittain elikkä yhteensä 55 miljoonaa euroa
neljänä vuotena raskaan liikenteen massojen ja
mittojen korotuksesta aiheutuviin teiden kunnostustoimiin. Tämä on aivan
liian vähän, jotta asialla saadaan tavoiteltu kokonaishyöty,
sillä joka puolella Suomea on eriasteisilla teillä hyvin
paljon parannettavia siltoja, joihin tarvitaan kunnostusta. Ne eivät
kestä kasvavia massoja, tai ne ovat liian matalia. Samoin
tämä hallituksen asetus aiheuttaa monille kunnille
lisäpaineita liikenneväyliensä parantamiseen
monelta osin. Samoin myöskään monet tiet,
eritasoiset tiet, eivät kestä kasvavia massoja. Yhteenvetona
tästä asiasta voidaankin todeta, että kyllä ensin
tulisi saada tiet kuntoon, ennen kuin raskaan liikenteen mittojen
ja massojen korotus mahdollistetaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta, että keskustan
esittämä vastalause on erittäin kannatettava
ja hyvä. Siinä ykkösasiana on, että tavoitteeksi
asetetaan 200 000 uuden työpaikan luominen vuoteen
2020 mennessä. Työllisyys on ja sen tulee olla
meidän ykkösasiamme, sillä tarvitsemme
työtä ja toimeentuloa, tarvitsemme kasvua ja yrittäjyyttä.
Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa, kun vain sen mahdollistamme.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Annan täyden tukeni tälle
keskustan hienolle listalle näistä parannusehdotuksista.
Täällä on hyvin vahvana tämä biotalouden
rooli, mikä on nostettu esille. Se luo meille mahdollisuuksia nostaa
Suomen kansantaloutta, ja myös näkisin tämän
esityksen, että pitäisi nostaa tämä biotalous
kansalliseksi hankkeeksi. Siihen tarvitaan ideaa, siihen tarvitaan
osaamista, rahaa ja markkinointia, ja siinä mielessä tämä Suomen
kasvurahasto -ajatus on myös siellä hyvä esitys.
Tällä hetkellä rahaa on tarjolla, mutta
ei niin sanotusti riskipääomarahoitusta. Monet
pankit tarjoavat rahaa, mutta vakuuksien sitä rahaa vastaan
täytyy olla lähes kaksinkertaisia verrattuna aiempaan.
Eli tarvitsemme riskirahoja, rahastoa, niin isoihin hankkeisiin
kuin alkaviin starttirahoituksiin.
On vain huoli, mihinkä valtiovarainvaliokuntakin otti
kantaa, tästä osaamisen tasosta ja millä saadaan
implementoitua näitä hyviä hankkeita, mikä on
suhde meidän yliopistoelämään
ja yritystalouden osuus tässä. Tämä ei
ole ainoastaan taloudellinen eikä osaamishanke, vaan myös
näkisin, että hallituksen pitäisi tarkastella
myös sitä, millä tavalla nämä luvitukset
ja millä tavalla myös EU:lta tulevat direktiivit
käsitellään Suomen kannalta parhaimmalla
tavalla.
Tänään uutisissa käsiteltiin
Neste Oyj:n uusia biopolttonesteitä, ja siellä tuli
hyvinkin esille, kuinka kivinen pelto on rakentaa uusia biopolttoaineita
näiden kasvu- ja kehitys- ja muiden kriteerien puitteissa.
Se on hyvin kivinen pelto, ja osiltaan se tulee myös siitä,
että EU-maat omilla normeillaan yrittävät
suojata oman maansa omaa toimintaa. Varsinkin tässä kotimaisessa
metsätaloudessa ja siihen liittyvissä polttoaineissa
meidän suomalaisten pitäisi olla etunenässä viemässä näitä asioita
ja luoda niitä normeja, mitkä muut voisivat sitten
hyväksyä. Olemmeko liian kilttejä tässä ja
otamme ne vain käyttöön, ja meidän
suomalaiset virkamiehet laittavat niihin vielä oman lisänsä päälle,
että tämä vaikeuttaa meidän
yritysten toimintaa ja kehitystä?
Luvitusongelma on myös vahva tässä meidän tuulivoiman
osalta vesivoiman parempaan hyödynnettävyyteen.
Siellä on vahvaa byrokratiaa, eli kyllä meidän
pitäisi saada virkamieskoneisto toimimaan sutjakkaasti.
Tällä hetkellä meillä kotimaista
energiaa on vain 30 prosenttia, eli tuomme joka vuosi 8 miljardilla
eurolla ulkomailta lisää ulkolaista energiaa,
ja tuo mainittu USA:n liuskekaasu ynnä muut tulevat varmaan
vielä lisäämään tätä vaihtotaseen
vajetta.
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
paljon tulevasta ja on myös peloteltu ja myös
pääministeri on sanonut, että jos ei
asia oikene, niin tulee ensi vuonna sitten uudet leikkauslistat.
Olen kyllä aika tyrmistynyt tästä ympäristöministeriön haitallisten
tukien listasta. Toivon, että tämä ei ole
se Kataisen hallituksen seuraava leikkauslista. Ne asiat, mitä nyt
tällä hetkellä me tarvitsisimme nostamaan
ne toimialat, mitkä olisin halunnut nähdä,
että niitä olisi avustettu tai niihin olisi tullut
lisää panostusta — energiasektoriin, liikennesektoriin,
maatalouteen, metsätalouteen ja yritystukiin — ovat
hyvin vahvasti esillä nyt tässä ympäristöministeriön
haitallisten tukien listalla, jonka loppusumma on 4,8 miljardia
euroa. Tämä on Suomen maaseudulle, energialle,
liikenteelle ja yritystoiminnalle kyllä kuolinisku, jos
tällä listalla lähdetään
liikkeelle. Ympäristöjärjestöt
ovat tämän listan ensin esittäneet, ennen hallitusohjelmaa,
ja tämä on hallitusohjelmassa otettu käytäntöön
ja tutkimukseen, ja nyt sitä sitten julkaistaan. Kuunteleeko
siis nykyhallitus ainoastaan ympäristöjärjestöjä?
Näen, että suomalaisen kilpailukyvyn ja sen asioiden
pitäisi olla yhtä vahvasti esillä. Hallitus aikoo,
hallitus puhuu monessa asiassa, ja hallitus tulee laittamaan vaikeat
asiat seuraavien hallituksien piikkiin, kuten täällä on
todettu, muun muassa tierahat, että tällä hetkellä paikallistiet
ja yksityistiet joustavat, ja ehkä seuraava hallitus tulee
niihin sitten investoimaan. Ihmettelin kriteeriä Kasitielle,
ja sanottiin, että siellä ympäristöluvat
vanhenevat, että se täytyy nyt ottaa käyttöön. Meillä on
yhtä lailla Pirkanmaalla Kolmostie, Hämeenkyrön
ohitus, missä ympäristöluvat nyt vanhentuvat,
ja siihen on mennyt monta kymmentä tuhatta euroa, että tämä suunnitelma
on tehty, mutta se tulee vanhentumaan.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin todennut täällä asian,
joka liittyy tähän säädösviidakkoon,
säätelyyn, joka lähtee hyvin usein EU-direktiivistä mutta
jota myöskin meidän omat ministeriömme
sitten edelleen vaikeuttavat. Tässä nyt on tullut
julkisuuteen myös ympäristölle haitallisten
tukien lista, johonka edustaja Pirttilahti aivan äsken
viittasi. On selvää, että kun tällä listalla
näyttivät olevan lähes kaikki maatalouden
tuet, niin jos näitä leikataan, ne tulevat vaikeuttamaan
näitä elinkeinoja, ja kyllä siellä työpaikat
vähenevät eivätkä lisäänny.
Lisää työttömiä sillä linjalla
tulee.
Näihin säädösviidakkoihin
liittyy asia, joka myöskin on tärkeä mainita,
vaikka saattaa tuntua täällä etelässä pieneltä.
Porotalous on ajautumassa eräin paikoin poronhoitoalueella
täydelliseen umpikujaan siitä syystä,
että säädökset, lait estävät
petokannan vähentämisen ja pitämisen
oikeissa mittasuhteissa. Ahmakannan lisääntyminen
on esimerkiksi aivan järisyttävää eräin
paikoin poronhoitoalueita, ja se on uusi ilmiö monin paikoin
ja tuottaa nyt siellä sille elinkeinolle erittäin
suuria vaikeuksia ja tulee tuottamaan myös jalostustasolle
ongelmia ja vähentämään työpaikkoja.
Kaivosalasta olen aikaisemmin täällä jo
maininnut, mutta erityisesti otan siinä tämän
jalostustoiminnan esille vielä. Saimme aivan äskettäin
viettää Tornion Outokummun tehtaan uuden ferrokromia
valmistavan uunin vihkiäisiä ja kaivoksen laajentamista,
ja siinä yhteydessä on pakko todeta, että tämä kaivostuotteen
jalostustoiminta tuo uusia työpaikkoja ja tapahtuu miltei kaupungin
keskustassa, eikä kukaan kemiläinen edes ole tainnut
koskaan valittaa siitä, että kaivos on aivan siinä parinkymmenen
kilometrin päässä. Se tarjoaa mahdollisuuksia
Suomessa.
Tuolla pohjoisessa on myös Suomen ja Ruotsin rajalla
Northland-yhtiön kaivosprojekti erittäin suurissa
vaikeuksissa ollut nyt Ruotsin puolella, mutta Kaunisvaaran kaivos
on kuitenkin saatu siellä nyt edelleenkin toimimaan. Suomen tulisi
olla aktiivisempi tässä projektissa, nimittäin
tuon kaivoksen ongelma näyttää olevan
se malmin rikasteen kuljetus, kun se pyritään
viemään nyt Ruotsin ja Norjan läpi Narvikin
satamaan yli 100 kilometrin matkan kuorma-autoilla. Kun Suomen puolelle
tuosta kaivoksesta toimivalle rautatielle on matkaa vain rapiat
10 kilometriä, tulisi meidän jatkaa neuvotteluja
ja keskusteluja ja pyrkiä saamaan tuo malmi kuljetettavaksi
Suomen puolen rautatieltä Perämeren satamiin.
Sekin toisi lisää työtä ja toimeentuloa. Se
edellyttää tuon Laurila—Kolari-välin
sähköistämistä, mutta ne kustannukset
saadaan vuosien mittaan juuri näillä kaivostoiminnan
kuljetuksilla korvattua. Kolarin kaivos Hannukaisissa on myöskin
saatava toimintaan. Mielestäni näissä projekteissa
hallituksen kannattaa olla ja tulee olla aktiivinen. Kaikkiin näihin
mahdollisuuksiin, mitä meillä Suomessa on, tulisi
aktiivisesti tarttua.
Matkailusta minä olen myöskin maininnut jo aikaisemmin.
Nyt siellä näyttää siltä,
että kesämatkailun osalta Lapissa avautuu uusia
mahdollisuuksia ilman mitään hallituksen tai valtion
investointeja, vain se, että toimitaan johdonmukaisesti
maa- ja metsätalousministeriön kalapolitiikassa
suhteessa Euroopan unionin yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja sitten
meidän rannikkokalastuksen säätelyyn.
Kun se saadaan kuntoon, niin saadaan erittäin kaunis ja
tuottava kesämatkailu tuonne Tornionjoelle lohimatkailun
osalta. Se on nyt hyvässä käynnissä,
mutta tämä vaatii jatkuvaa määrätietoista
toimintaa. Ei edellytä valtiolta mitään
muuta kuin että tämä säädöspolitiikka
hoidetaan asianmukaisesti.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nostan joitakin poimintoja valtioneuvoston
selonteosta, joka koskee talouden kehyksiä vuosien 2014—2017
väliselle ajalle.
Ensinnäkin ihan tämmöinen pieni mutta
sinänsä tärkeä yksityiskohta,
joka lämmittää mieltä. Kotitalousvähennyksen
enimmäismäärää nostetaan
2 000 eurosta 2 400 euroon. Tämä on
erinomainen asia. Kotitalousvähennyksen korotus on yksi
tehokkaimmista keinoista uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.
Tässä on myös mukana sitten tämä harmaan
talouden torjumisen näkökulma, mikä on
hallituksella agendalla vahvasti.
Tässä keskustelussa on noussut esiin myös ajatus
siitä, että pääomaverosta voisi
olla vapautus, jos pääomatuloa on vain vähän,
esimerkiksi 1 000 tai 2 000 euroa vuodessa. Sitä ei
ole tässä, mutta olisi tietysti hyvä,
että tällainen jossain vaiheessa saataisiin. Se
on tekijä, joka kasvattaa vastuuseen, lisää ihmisten
omaehtoista säästämistä, eläkesäästämistä ja
suunnitelmallisuutta oman talouden hoidossa.
Sitten nostan valiokunnasta, jossa olen jäsenenä,
eli ympäristövaliokunnan asioita pikkaisen tähän
näkyville.
Lausunnossaan valiokuntamme toteaa, että hallinnonalan
261 miljoonan euron kokonaiskehitys laskee vuosittain niin, että vuonna
2017 kehys on enää 227 miljoonaa euroa eli prosenteissa aika
raju pienennys. Sinänsä ymmärrettävä tietysti
tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta seurauksitta
sekään ei mene. Tiedämme kaikki, että lupa-
ja valvontatehtävät edellyttävät
lisää voimavaroja, ja jos niitä voimavaroja
ei ole, niin osa tehtävistä saattaa sitten jäädä hoitamatta
tai tulee hoidetuksi huonosti.
Valiokunnassa keskusteluun nousi, ja se on myös siellä lausunnossa
mukana, ajatus siitä, että ympäristövalvonnasta
voitaisiin periä maksuja lupien hakijoilta ja tulot käytettäisiin
sitten luvituksiin ja valvontaan. Valiokunnan tietoon tuli useammankin
asiantuntijan suulla, että nämä lupahakemukset
ovat joskus luokattoman huonoja ja käytännössä se
työ sitten teetetään virkamiehillä,
jotka joutuvat sitä sitten tekemään ikään kuin
veloituksetta hakijan kannalta.
Jos ympäristöhallinto ei pysty hoitamaan tehtäviään,
niin siinä on olemassa vaara, että syntyy ongelma
esimerkiksi kaivosteollisuudelle, joka on näitä harvoja
kasvualoja Suomessa.
Sitten hieman ympäristöä ja poliisihallintoa sivuava
asia, mikä ei suoraan tässä ole, mutta
välillisesti sekin kuuluu nimenomaan harmaan talouden näkökulmasta,
eli ympäristörikokset ovat rikoksia, joihin Suomessa
ei ehkä riittävän vakavasti vieläkään
suhtauduta. Vain murto-osa niistä päätyy
koskaan rikostutkintaan. Syyllisiä löytyy kansalaisista
ja yrityksistä.
Epärehellinen yrittäjä, ja näitä esimerkkejä on ollut
nimiä nyt mainitsematta, voi tahkota muhkeita voittoja
laskuttamalla asiakkaita jätteidenkäsittelystä,
kun todellisuudessa jätteet on kaadettu luontoon tai viemäriverkostoon.
Kärsijöitä ovat tavallisten kansalaisten
ja luonnon lisäksi tietysti myös rehelliset yrittäjät,
jotka tämän hintavääristymän
vuoksi eivät sitten välttämättä pärjää kilpailussa.
Tutkinta on vaikeata. Meillä ei Suomessa ole poliisilla
ympäristörikoksiin keskittynyttä yksikköä,
kuten huumausaine- tai väkivaltarikostutkinnassa on. Tämä on
yksi semmoinen asia, johon meidän kaikkien suomalaisten
ja eduskunnan pitää vastaisuudessa kiinnittää suurempaa huomiota.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Esitän tässä puheenvuorossani
eräitä suhteellisen yleisiä näkökohtia
ja palaan sitten tuohon verotukseen toisessa puheenvuorossa.
Arvoisa puhemies! Hallitus on selvinnyt vaalikauden puoliväliin,
mutta saavutuksillaan se ei voi kehuskella. Hallituksen kärkihanke,
kunta- ja sote-uudistus, on ajautumassa umpikujaan. Sosiaali- ja
terveyspalvelujen yksityiskohdat ovat hämärän
peitossa. Suurkuntiin tähtäävän
kuntauudistuksen eteneminen on sote-uudistuksen keskeneräisyyden
vuoksi suurissa vaikeuksissa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
on ehtinyt todeta, että kunnilta ei voi vaatia lopullisia
yhdistymisselvityksiä ennen kuin niillä on tiedossa
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa.
Hallitus on pelannut itsensä pussiin käyttäessään sote-uudistusta
kuntauudistuksen kantorakettina.
Hallitus sysää kehyspäätöksellään
valtiontalouden tasapainottamisen kuntien harteille. Hallitus
kohdistaa lisäleikkauksia kuntien valtionosuuksiin, vaikka
kaikki aiemmatkaan leikkaukset eivät ole vielä tulleet
voimaan eikä niiden vaikutuksia siis ole ehditty nähdä.
Ennätyssuurilla leikkauksilla hallitus heikentää kuntien
mahdollisuutta hoitaa perustehtäväänsä eli
tuottaa kuntalaisille lailla taatut peruspalvelut. Hallituksen päätösten
myötä monien kuntien on pakko korottaa veroprosenttiaan,
karsia palvelujaan ja ottaa lisää velkaa. Hallitus
tarjoaa korjaukseksi kuntakentän ahdinkoon kuntaliitoksia.
Hallinnollisten rakenteiden muuttaminen ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi
huoltosuhteeseen. Päinvastoin kuntaliitokset heikentäisivät
kuntien toiminnallista tehokkuutta, lähipalvelujen saatavuutta
ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Arvoisa puhemies! Taloustilanne näyttää synkältä,
ja työttömyyden ennakoidaan kasvavan. Huolestuttavaa
on nuorten työttömyyden kasvu. Hallitus ei ole
kyennyt pitämään lupaustaan nuorisotakuun
toteuttamisesta. Nuorisotakuu otettiin käyttöön
tämän vuoden alusta, mutta uusimpien tilastojen
mukaan nuorisotyöttömyys on viime vuodesta
kasvanut. Hallitus on toimenpiteillään
itse murentanut yhteiskuntatakuun toteutumista leikkaamalla
koulutuspaikoista ja jäädyttämällä opetus-
ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksit. Taloudellisesti
epävarmoina aikoina tulisi koulutukseen ja osaamiseen ohjata lisää resursseja
eikä, kuten hallitus tekee, leikata sivistyssektorilta.
Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan kipeästi uusia
työpaikkoja. Hallituksen tulisi keskittyä siihen,
kuinka ihmisiä saadaan töihin, jaksamaan töissä pidempään
ja tekemään työtä tuottavammin.
Työllisyyttä on nostettava, ja työttömyyden kasvu
on taitettava. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava.
Yritysten investointi- ja työllistämismahdollisuuksia
on kohennettava. On syytä muistaa, että viime
vuosien aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa
pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritysten kasvu- ja investointihalukkuutta
vähentävät talouden yhä synkkenevät näkymät.
Kilpailukykymme on heikentynyt. Kokonaistuotantomme on laskenut
viimeisen viiden vuoden aikana reaalisesti noin 5 prosenttia. Vienti
ei vedä, viennin luvutkin ovat laskevat. Kauppa- ja vaihtotaseemme
on kääntynyt alijäämäiseksi.
Heikentynyttä vientikysyntää tulee kompensoida
käynnistämällä julkisia investointeja.
Ainoa asia, joka vielä on kokeilematta, on valtion omaisuuden
tehokkaampi käyttö. Politiikkahan on sinänsä ollut äärimmäisen
elvyttävää. Valtion budjetit ovat koko
euroalueella alijäämäisiä, velkavetoisia,
korkotaso on alhainen, yritysverotusta on alennettu, mutta tämä valtion taseen
tehokkaampi käyttö on vielä kokeilematta.
Nyt on aika käynnistää esimerkiksi kansantalouden
kannalta tärkeitä liikenneinvestointeja.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta edellisestä.
Nyt kun tämä taloustilanne on tämmöinen kuin
se on, ja kaikki nyt täällä, niin oppositiossa kuin
hallituksessa, ovat miettineet, että kun ollaan menossa
alaspäin, niin mitä pitäisi tehdä, niin
minulla olisi esimerkki: Silloin 90-luvun alussa oli lama, meillä oli
valuuttaluottoja ja yhdessä yössä tuli
miljoona markkaa velkaa lisää ja muutenkin taloustilanne
oli huono, vähän niin kuin nyt tämä valtiontalous
tässä, ja kysyttiin, että mitä nyt
tehdään. Silloin tehtiin siihen aikaan radikaali
päätös: otetaan vähän
lisää velkaa ja kohdennetaan se sillä tavalla,
että se lähtee tuottamaan. Elikkä se
euro, mikä otettiin, laitettiin semmoiseen paikkaan, että se
tuotti sen toisen euron, ja sitten sieltä lähti
tulemaan se kolmaskin euro ja talous lähti pyörimään.
Elikkä semmoinen neuvo hallitukselle, että tämä on
se tie, jos tästä halutaan lähteä pois.
Kyllä Saksan talous toimii, ei siellä ole mitään
ongelmia — tai on siellä nyt ongelmia, mutta ei
tämänsuuruisia kuin täällä ja
muualla Euroopassa. He laittavat taloutensa pyörimään,
ja täällä kannattaisi ottaa pikkusen
siitä mallia eikä jääräpäisesti
pitää kiinni niistä joistakin saavutetuista
eduista, joita kohta ei ole kyllä olemassakaan.
Sitten vielä tuosta yrittämisestä:
Kun nyt sanotaan, kun yhteisövero laskee 20 prosenttiin,
että yrittäjien on nyt näytettävä ja
tultava vastaan tässä asiassa, niin itse asiassa
näillä ratkaisuilla, mitä tämä hallitus
on tehnyt, se on jo syöty, eivät yrittäjät
pysty työllistämään tämän
enempää. Ja varmasti on vielä muistissa
ne 90-luvun alun laman vaikutukset, mitä silloin tapahtui
yrityksille, nimittäin vieläkin osa niistä yrittäjistä on
velkavankeina. Elikkä siellä meillä on
vaikka minkälaista pääomaa, suomalaista
osaamista, mutta se on velkavankeudessa. Me olemme kyllä antamassa
anteeksi Etelä-Euroopan velkoja ja kaikkea tuommoista Kyprosta
ja muuta ja tukipaketteja sinne, mutta meillä on 90-luvun
alussa — ei yrittäjien syytä vaan sen
finanssitalouden syytä — jäänyt
velkavankeuteen ihmisiä, jotka eivät saa vieläkään
niitä velkoja anteeksi. Kyllä minä nyt
vähän ihmettelen, että se on tämä meidän
sydän hyvin avara tuolla ympäri Eurooppaa, mutta täällä kotimaassa
ollaan hyvin tiukkapipoisia.
Sitten tuosta rikkidirektiivistä vielä, kun
sitä yritetään nyt näillä rekkojen
painojen korotuksilla kompensoida. Ei siitä ole mitään
hyötyä. Minä uskon, että ne
tiet kestävät ainakin talven aikaan, siellä on
2 metriä routaa, siellä tien alla, ei se mihinkään
uppoa, mutta siinä on semmoinen juttu, jos sitä kustannusrakennelmaa
katsellaan, että lähes 40 prosenttia menee sen
yrittäjän liikevaihdosta polttoaineeseen, 30 prosenttia
menee palkkakustannuksiin, ja nyt jos se joutuu investoimaan 350 000—400 000
euroa, silläkö 30 prosentilla se hoitaa sen pääoman
ja oman elantonsa? Jos sen päiväliikevaihto on
joku 1 500—2 000 euroa, ei varmasti pysty
hoitamaan, minä olen takuuvarma. Elikkä nämä kustannukset
tulevat todellisuudessa nousemaan teollisuudelle, sahateollisuudelle
ja kaikelle tälle. Se on aivan varma asia, ja sen yrittäjän
kuitenkin on lähdettävä tähän
painorajoituksen nostoon, että se pysyisi edes jollakin
tavalla mukana. Kustannukset tulevat tässä tapauksessa
vain nousemaan. Paras ratkaisu tässä, arvoisa
puhemies, olisi ollut yksi akseli siihen junaan lisää,
painorajoitus 68 tonniin. Sillä tavalla kustannukset olisivat
pysyneet hallinnassa. Nytkin ajavat nämä puutavararekat ja
tämmöiset puoli vuotta vajaatehoisina. Kesäaikaan
puu on kuivaa ja siihen tappien väliin ei sovi niin paljon
tavaraa, että siitä tulisi täysipainoinen.
Tässä yksi ratkaisu.
Sauli Ahvenjärvi /kd:
Arvoisa puhemies! Joudun tässä puheenvuorossani
toteamaan, että valtiontalouden kehys vuosille 2014—2017
ei sisällä hyviä uutisia Suomen kehitysyhteistyön
kehittymisestä. Olemme sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyön
budjetin YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bkt:stä. Nyt
tämä tavoite näyttää etääntyvän
yhä kauemmas. Olemme jäämässä tässä asiassa
pahasti jälkeen pohjoismaisista naapureistamme, jotka jo
ajat sitten ovat saavuttaneet tuon YK:ssa sovitun tavoitetason.
On totta, että julkinen taloutemme on edelleen pahasti
alijäämäinen ja valtionvelan keskimääräinen
kasvuvauhti on noin miljoona euroa tunnissa. Mutta tämä velan
kasvu ei voi olla veruke sille, että me leikkaamme kehitysapua.
Meille velkaantuminen on kuitenkin vapaaehtoinen valinta, mutta
niille kaukaisille lähimmäisillemme, joilta puuttuu
elämisen perustarpeet ravinnosta ja puhtaasta vedestä lähtien,
on avun saaminen tai sitä vaille jääminen
elämän ja kuoleman kysymys. Meidän tulisi
muuttaa ajattelutapaamme ja ymmärtää,
että tuo 0,7 prosenttia bkt:stä ei ole meidän
rahamme, vaan se kuuluu maailman hädänalaisille.
Kaikki se, mikä kehitysavusta jää alle
0,7 prosentin tason bkt:stä, on pakkolainaa maailman köyhiltä.
Olen ennenkin tässä salissa todennut ja totean
taas kerran, että tällaista velkaa me emme voi
ottaa oman hyvinvointimme rahoittamiseen.
Siitä olen kyllä kehitysapua kritisoivien
kanssa yhtä mieltä, että avun kohdistumiseen
ja vaikuttavuuteen on kiinnitettävä enemmän
huomiota ja sitä tulee jatkuvasti parantaa. Oma havaintoni
on, että avun kanavoiminen kohdemaassa mahdollisimman alas
ruohonjuuritasolle takaa avun vaikuttavuuden ja sen perillemenon
juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Sen sijaan
suhtaudun esimerkiksi hallitusten väliseen kehitysapuun
varauksellisesti. Tehokkaasti ja kevyillä hallintorakenteilla
toimivien, asiansa osaavien kansalaisjärjestöjen
roolia kehitysyhteistyössä olisi mielestäni
vahvistettava.
Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä myös
kommentoida edustaja Pirttilahden esille nostamaa ajatusta perintöveron
poistamisesta. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä,
että meidän on syytä selvittää pikaisesti,
miten voisimme toteuttaa Suomessa ennakkoperintöjen verovapauden,
perintöveron poiston kokonaan tai jonkin muun sellaisen
perintöveron remontin, joka edistää laiskojen
pääomien siirtymistä nuoremmille sukupolville.
Nykyinen perintöverotus ei kannusta omaisuudensiirtoihin
vaan toimii turhana esteenä laiskojen omaisuuserien muuttumiselle elinkeinoelämää
virkistäväksi
kotimaiseksi kysynnäksi, yritystoiminnaksi ja investoinneiksi, jotka
tukevat Suomen talouskasvua ja parhaimmillaan luovat lisää kipeästi
kaivattuja työpaikkoja.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Suomi on suurten ja merkittävien
luonnonvarojen maa. Taito on saada rikkaudet kestävästi
ja myös taloutta hyödyntäen käyttöön.
Puu on saatava metsästä teollisuuden käyttöön
säännöllisesti, ja puun toimittajan ja
kuljetusyrittäjän on luotettava siihen, että puulla
on kysyntää energiaksi ja jalostukseen. Maanviljelijöitä tulee
kannustaa tuottamaan kotimaista ruokaa, ja tässä täytyy varmistaa,
että kunnat ja julkiset yhteisöt hankkivat tätä ruokaa.
Kotimainen energiatuotanto voi olla ilmaston kannalta suotuisaa.
Tätä on kuvattu hyvin hallituksen ilmasto- ja
energiastrategiassa. Tuulen ja auringon hyödyntäminen
ja maatilojen energiaomavaraisuuteen kannustaminen ovat merkittävä lisä uusiutuvan
energian lisäämisessä. Bioenergian tuottaminen
ja cleantech tuovat toivottuja työpaikkoja, jotka perustuvat
kestävälle kasvulle. Sen sijaan turpeen varaan
talouden rakentaminen on mielestäni itselle ja koko ihmiskunnalle
kuopan kaivamista. Turve, joka tietysti on merkittävä luonnonvara,
mutta niin valitettavan saastuttava, se jääköön
maahan vastaisuuden varalle, sillä maailma on resursseiltaan
rajallinen ja voi olla tarpeen säästää myös
tulevaisuuteen joitakin luonnonvarojamme.
Koulutuksesta. Koulutus on yksi esimerkki hyvästä kansallisesta
konsensuksesta. Se on kantakuntamme kaiken menestyksen perusta. Äitinä ja
opettajana olen kuitenkin huolissani koulutuksemme laadusta. Varhaiskasvatuslakia
uudistettaessa on tärkeää paneutua varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan
eikä vain käsitellä asiaa teknisesti.
Pienenä opitaan oppimisen perusteet ja luodaan matemaattisen,
kielellisen ja luonnontieteellisen ajattelun perusta. Yksi hyvien
oppimistuloksiemme syy on vahva taide- ja taitoaineiden opetus.
Ne kehittävät ihmisen luovuutta ja ihmisen persoonallisuutta.
Opettajien tulisi nauttia arvostusta, sillä heillä on
vastuullaan tulevien aikuistemme osaaminen. Hallituksen tulisi jyrkästi
tuomita kaikki lomauttamiset, jotka kohdistuvat kouluväkeen,
sillä tämän laskun maksavat viime kädessä lapset
puutteellisella oppimisellaan. Olen iloinen, että hallitus
on pyrkinyt turvaamaan perusopetuksen laadun ja parantamaan sitä muun
muassa ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetulla
rahalla.
Iloinen olen myös maahanmuuttajanuorille suunnatusta
lukioon valmistavasta koulutuksesta. Näistä nuorista
kasvaa tulevaisuuteen tekijöitä, joilla on hallussaan
monta kieltä ja kokemusta monesta kulttuurista. Pienessä maassa
on tärkeää, että kaikki voimavarat
tulevat käyttöön.
Positiivista kehyspäätöksessä on
myös opintotuen sitominen indeksiin, itsenäisesti
asuvien toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korotus
30 prosentilla, sitten nämä sähköiset haku-
ja valintapalvelut ja jo aiemmin mainittu kotitalousvähennys,
joka ei nyt ihan koulutukseen suoraan tule mutta on merkittävä lisä maamme
työllistämispyrkimyksissä.
Kaksi huolestuttavaa asiaa kehyspäätöksessä on,
ja haluan kiittää edustaja Ahvenjärveä,
joka perusteellisesti käsitteli kehitysmäärärahojen leikkaamista.
Minäkin olen niistä huolissani. Kehitysyhteistyöllä voidaan
lisätä naisten ja tyttöjen koulutusta,
vähentää köyhyyttä ja
edistää kestävää kehitystä ja
sillä lailla vaikuttaa koko pienen maapallomme tulevaisuuden
ehtoihin.
Toinen huolestuttava asia on opetus- ja kulttuuritoimeen suunnatut
valtionosuuksien indeksikorotusten jäädytykset.
Ne kohdistuvat osittain ja vahvasti ammattikorkeakouluihin, jotka
ovat jo nyt osallistuneet kymmenillä miljoonilla euroilla
säästötalkoisiin opetuspaikkojen lakkauttamisilla
ja tällä uudistuksella. Voi olla, että tämä indeksijäädytys
on liikaa ammattikorkeille. Tässä yhteydessä haluan
muistuttaa, että maakunta, josta tulen, on nuorten maakunta,
ja Pohjois-Pohjanmaalla haluamme, että meillä on
riittävästi opiskelupaikkoja niin ammatillisella
kuin ammattikorkeakoulupuolella vastaisuudessakin.
Tänään on puhuttu paljon yhteiskuntamme henkisestä ilmapiiristä.
Tähän teemaan haluan lopettaa puheeni. Se on tärkeää keskustelua.
Lasten ja nuorten itsetunnon vahvistamisella saisimme paljon hyvää aikaan.
Syyllistämisestä siirtykäämme
kannustamiseen, varovaisuudesta rohkeuteen, sisäänpäinkääntyneisyydestä avoimuuteen.
Myös medialla on merkittävä osansa yhteiskunnallisen
ilmapiirin rakentamisessa positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan.
Meillä on meidän yhteiskunnassamme paljon hyvää,
minkä päälle rakentaa. Toivoisin, että myös
tähän ilmapiiriinkin liittyen, ihmisten hyvinvointiin
liittyen hallitus näkisi taiteen ja kulttuurin tukemisen
merkittävänä kansanterveydellisenä ja
taloudellisena asiana. Tiukkoina aikoina ei pidä lähteä tinkimään
sivistyksestä, taiteesta tai kulttuurista, ja tähän
listaan voin lisätä myös liikunnan.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Tänään mielestäni
tässä salissa on käyty varsin hyvä keskustelu
hallituksen kehyspäätöksestä,
ja on tärkeätä, että kaikki
ne ajatukset, mitä täällä on
tuotu esille, pyritään huolellisesti analysoimaan
ja katsomaan, miltä osin niillä voitaisiin edistää tämän
yhteiskunnan kasvua ja menestystä.
Erityisesti tervehdin ilolla pääministeri
Kataisen ehdotusta siitä, että järjestettäisiin
alkusyksystä yhteinen foorumi, jossa olisivat sekä hallitusryhmät
että oppositio että myöskin työmarkkinajärjestöt,
josko tällaisella konsensuksella voitaisiin saada huomattavan
paljon aikaan, koska tämä valtakunta tarvitsee
nyt yhteistyötä, kumppanuutta.
Mitä tulee valtiovarainvaliokunnan mietintöön,
niin sitä on luonnehdittu jossakin puheenvuorossa kriittiseksi.
Sanoisin paremminkin, että mietintö on huolestunut.
Olemme huolestuneita siitä, mihinkä suuntaan talous
tällä hetkellä on menossa, ja kun kehitys
on heikentynyt — tälläkin viikolla saadut
viimeiset ennusteet ovat huolestuttavia — niin tässä suhteessa
olemme pyrkineet osoittamaan niissä ponsissa, joita tuossa mietinnössä on,
mitä valiokunnan mielestä pitäisi nyt
erityisesti tässä tilanteessa hallituksen tehdä.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että jos me
nyt ajattelemme vielä tätä tilannetta,
niin silloin kun tämä kehyspäätös
hallituksessa tehtiin, arvio talouden kasvusta oli, että viime
vuonna talous oli miinuksella, miinus 0,2 prosenttia, tälle
vuodelle ennustettiin kasvua 0,4 prosenttia, mutta nyt näyttää siltä,
että tämänkin vuoden kasvu on miinusmerkkinen.
Hallituksen kehyspäätösennuste vuodelle
2014 oli 1,6 prosentin kasvu, mutta hyvin todennäköistä on,
että tuostakin kasvutavoitteesta jäädään.
Tämä tietysti merkitsee haasteita tuon tasapainotavoitteen
suhteen. Kun hallitus lähti siitä, että niillä toimenpiteillä,
joita kehyspäätöksessä on, vuonna
2014 valtionvelka vielä kasvaisi 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa
bruttokansantuotteeseen, mutta 2015 se kääntyisi
laskuun 0,1 prosenttiyksikköä, niin näillä kasvuluvuilla
on hyvin mahdollista, että tuohon tavoitteeseen ei päästä ja
tältäkin osin tilannetta joudutaan arvioimaan
uudestaan.
Mitä ihan vielä tulee velkalukuihin, niin
tänä vuonnahan velkaa otetaan lähes 8
miljardia ja ennuste vuodelle 2014 oli kehyspäätöksen
mukaan 5 miljardia ja 3,9 miljardia 2015, joten tässä suhteessa
täytyy sanoa, että kirittävää on
vielä näillä kasvuluvuilla, että näihinkin
lukuihin kaiken kaikkiaan päästäisiin.
Kaiken kaikkiaan kaikkein suurin haaste on se, mistä me
kasvua saamme, ja täytyy sanoa, että vastaus ei
aina voi olla se, kuten poliitikot yleensä sanovat, että laitetaan
rahaa sinne ja tänne ja sillä luodaan kasvua.
Sillä voidaan tilapäisesti saada joitakin tuloksia
aikaan, mutta olennaista on se, että pyritään
tekemään sellaista lainsäädäntöä,
joka pitää kustannukset alhaisina tässä yhteiskunnassa
ja joka pitää huolta siitä, että koko
tuotanto tapahtuu tehokkaasti.
Jos käyn vielä lyhyesti valiokunnan ponnet
lävitse, niin ensimmäinen ponsi lähtee
siitä, että hallituksen pitäisi selkeyttää suunnitelmiaan
julkistalouden tasapainottamiseksi keskipitkällä aikavälillä eli
neljän viiden vuoden tähtäimellä pitää olla
selkeä suunnitelma, miten rakenteita uudistetaan, ja siellä on
tietysti työn tarjonta, työurien pidentäminen
ja sitten kunnallispalvelut, erityisesti niitten tehostaminen, joihinka
tuo pitää kohdistaa.
Työllisyysastetta pitää nostaa. Meidän
täytyy katsoa, mitkä ovat ne väestöryhmät,
joissa työhön osallistuminen on vähäistä,
ja ne ovat tietysti nuorimmat ja vanhimmat. Tältä osin
pitää pyrkiä pitämään
huolta siitä, että työelämään
mennään mahdollisimman nopeasti ja sieltä poistutaan
niin myöhäisessä vaiheessa kuin suinkin mahdollista.
Mutta tärkeätä on kaiken kaikkiaan, että kun
tehdään erilaisia toimenpiteitä, myöskin ne
tehdään sosiaalisesti vastuullisella tavalla.
Mitä tulee nuorisotakuuseen, se on ehdottomasti tämän
hallituksen parhaita oivalluksia, ja tältä osin
täytyy sanoa, että pitää jopa
mennä tarvittaessa niin pitkälle, että jos
nuori välttämättä ei halua ottaa
työtä vastaan, niin hänet pakotetaan
ottamaan sitä työtä vastaan, koska kaikkein kalleinta
tälle yhteiskunnalle on sellainen nuori, joka syrjäytyy
ja ongelmaistuu ja menettää terveytensä,
ja tärkeätä on se, että jokainen
nuori kävisi säännöllisesti
joka päivä ainakin jonkin aikaa työssä tai
senkaltaisessa toiminnassa.
Myöskin tärkeätä on se,
että kun kunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus
tehdään, niin siinä yhteydessä huolellisesti
arvioidaan uudistuksen taloudelliset vaikutukset ja kaikkien toimenpiteitten
osalta, mitä uudistuksessa tehdään, analyyttisesti
käydään lävitse, mitä tämä merkitsee,
voidaanko turvata palveluitten saatavuus, mitä se merkitsee
kustannuksille ja voidaanko tosiaan käyttää uutta
teknologiaa tai palveluita yhdistämällä pitää huolta
siitä, että tuottavuus kasvaa.
Olennaista on se, että kun nyt tehdään
selvitystä eläkejärjestelmän
uudistamisesta, niin vuoden 2014 kehysriihessä hallitus
arvioi, mitä pitää tehdä. Olisi
hyvä, että tämän eduskunnan
aikana voitaisiin tehdä jo eläkeikääkin
koskevia päätöksiä, mutta jos
se ei ole mahdollista, ainakin luotaisiin sille edellytykset. Kun
seuraava hallitus aloittaa työnsä, niin välittömästi
siihen hallitusohjelmaan voitaisiin kirjata tuo uusi eläköitymistavoite
ja pyrkiä tältä osin pitämään
huolta siitä, että se voitaisiin mahdollisimman
nopeasti saada kaiken kaikkiaan täytäntöön.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vain todeta sen, että kokoomuskin
tarjoaa hyvin usein erilaisia verovähennyksiä ratkaisuina
erilaisiin ongelmiin. Sanon tässä tilanteessa:
verovähennyksistä voi olla joskus hyötyä,
mutta tärkeämpi on laaja veropohja, alhainen verokanta,
ja pyritään välttämään
niitä verovähennyksiä, koska välttämättä niiden
tehokkuus ei ole kovin hyvä.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Täällä on aika hyvin pidetty kiinni
tästä 5 minuutin suosituksesta.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellä valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtaja, edustaja Sasi kävi niin hyvin läpi tätä valiokunnan
lausumaehdotusta eduskunnan kannanotoksi, että uskon, että selviän
alle 5 minuutissa. Haluan kuitenkin tähdentää tätä,
minkä edustaja Sasikin otti hyvin esille, että nuorisotyöttömyys
on kansakunnan kohtalonkysymyksiä tässä ajassa,
ja siksi nuorisotakuu sinänsä on hallituksen tärkeimpiä ohjelmia
toteutettavaksi.
Valtiovarainvaliokunta ehdottaa täällä eduskunnan
kannanotoksi, että suhdanne- ja työllisyyskehityksen
niin vaatiessa hallituksella on oltava valmiutta lisätä nuorisotakuun
toteuttamiseen suunnattuja voimavaroja. Aivan varmasti näin,
mutta kyllä tietyssä pisteessä täytyy
sitten alkaa myös miettiä sitä, että työmarkkinoilla
tarvitaan todellista rakenteellista uudistamista, koska pelkästään
uutta rahaa tähän järjestelmään kaatamalla
emme pysty saamaan työmarkkinoita sellaiseen kuntoon, että nuoret
pääsevät pois tästä työttömyyden
ja syrjäytymisen kierteestä, johon valitettavasti
tällä hetkellä liian korkealle nostettu
työllistämisen kynnys heitä ajaa.
Arvoisa puhemies! Kun tässä on vielä hetki
aikaa, niin ottaisin kantaa tuohon edustaja Haapasen aiempaan puheeseen.
Hänellä oli paljon hyviä asioita puheenvuorossaan,
ja suurimpaan osaan niistä voin täysin yhtyä,
mutta edelleen kyllä peräänkuuluttaisin
tätä, että kun me nyt velkaannumme tätä vauhtia,
mitä velkaannumme, niin kun vaaditaan sitten lisää tukea
näille energiantuotantomuodoille, jotka eivät
itsessään ole taloudellisesti kestäviä,
ja samaan aikaan sitten hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut
siihen, että niitä energiantuotantomuotoja — ydinvoima,
vesivoima, turve, jotka olisivat kotimaisia, puhtaita, päästöttömiä energialähteitä
— ei voi
lisätä eikä hyödyntää,
niin kyllä tämä on kestämätön
tie. Meidän täytyy oikeasti uskaltaa myös
muuttaa politiikkaa silloin, kun aika muuttuu niin vaikeaksi kuin
aika nyt on.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Lupasin tässä toisessa
puheenvuorossani keskittyä muutamiin veronäkökulmiin.
Ensinnäkin tämä hallituksen kehyspäätöksensä yhteydessä suorittama
verosekoilu teki tällaiselle tavalliselle rivikansanedustajalle
täysin selväksi sen, että keskeiset ministerit
eivät olleet tällaisessa asiassa kartalla. Tietysti
tämä panee epäilemään,
ovatko he sitten kaikissa muissakaan suurissa asioissa ollenkaan
kartalla. Mutta se tästä.
Minähän olen yrittäjien suuri ystävä,
mutta haluan kuitenkin sanoa sen, että tätä yhteisö-
ja osinkoverouudistusta julkisuudessa käsitellään vähän
siihen tyyliin kuin tässä olisi jostain yritysten
kustannusten alentamisesta kysymys. Kysymyshän on voitonjaon
verotuksen keventämisestä, yhteisöveron
alentamisesta, ja sitten toiseksi osinkoverotuksen keventämisestä listaamattomissa
osakeyhtiöissä, mikä merkitsee sitä,
että rahojen pois ottaminen yrityksestä helpottuu osinkojen
jakamisena. Tästähän tässä on
kysymys. Voi tietysti kysyä, onko tämä tällaisena
aikana erityisen järkevää politiikkaa.
Kannustaako se nyt sitten panemaan rahaa investointeihin, vai kannustaako
se paremminkin ottamaan rahaa pois yrityksestä?
Tämä hallitus keskittyy aika yksipuolisesti osakeyhtiömuotoisten
yritysten verohelpotuksiin. Sen sijaan yksityiset elinkeinonharjoittajat, henkilöyhtiöitten
osakkaat ja maa- ja metsätalouden harjoittajat
unohdetaan. Tai ei heitä oikeastaan unohdeta. Heidän
pääomatuloveroprosenttiaan on nostettu ja pääomatuloverotus
on saatettu progressiiviseksi, ja tätä menoa pääomatuloveroprosentti
ilmeisesti on kohta 32. Näitä kolmea yrittäjäryhmää koskee
ansiotulon osalta myöskin nämä indeksi-
ja hintatason jäädytykset ansiotuloverotuksessa,
joten sitäkin kautta tapahtuu kiristymistä, niin
kuin tietysti kaikilla ansiotulon saajilla tänä ja
ensi vuonna.
Tämä hallituksen farssin piirteitä saaneen osinkoverouudistuksen
kakkosmallikin on rakennettu niin, että se suosii osakeyhtiöiden
niitä osakkaita, joilla on hyvin korkea nettovarallisuus,
ja heikentää niiden asemaa, joiden osakaskohtainen
nettovarallisuus jää alle yhden miljoonan euron.
Nykyisen lain mukaan suurin nettovarallisuuden tuoma osinkoverolievennys
saavutetaan listaamattomassa osakeyhtiössä noin 667 000
euron kohdalla, hallituksen valmistelemassa mallissa 1 875 000
euron kohdalla. Tätä ei ole tässä salissa
taidettu todeta, joten tulkoon sekin nyt todetuksi.
Jotain pitäisi tehdä myöskin yksityisten
elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden
ja maatalouden harjoittajien verotuksen keventämiseksi.
Nythän tässä ei oikeastaan ole enää mitään älyllisiä estoja
esittää mitä tahansa, kaikkea voi esittää,
koska tämä osinkoverouudistus nyt merkitsee sitä,
että vaikkei ole lainkaan osakaskohtaista nettovarallisuutta,
niin silti osinkotulo käsitellään pääomatulona.
Kun kaikki logiikka tässä näyttää nyt
olevan tarpeetonta, niin minusta aivan hyvin voitaisiin säätää niin,
että yksityisten elinkeinonharjoittajien, maatalouden harjoittajien
ja henkilöyhtiöitten osakkaitten pääomatulo
verotettaisiin esimerkiksi 85-prosenttisesti ja loppu olisi verovapaata.
Näin voitaisiin pääomatuloverotusta lieventää myöskin
näillä ryhmillä. Tuo 85:hän
on nyt tuttu luku tämän uudistuksen tiimoilta,
niin että se on helppo omaksua tässäkin
salissa.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama asia.
Suomalainen yhteiskunta rakentuu työstä. Sen me
olemme varmaan täällä kuulleet useita
ja monia kertoja, ja siitä me olemme varmasti kaikki yhtä mieltä.
Toinen asia, josta me olemme varmaan kaikki yhtä mieltä,
on, että jokaisella kansalaisella on oltava oikeus tehdä työtä ja
hänellä tulee olla myös oikeus ansaita
päivittäinen elantonsa itse omalla työllään
ja sitä kautta turvata niin itsensä kuin perheensä päivittäinen
arki. Meillä on kuitenkin erilaisia erityisryhmiä,
jotka tarvitsevat tähän vahvempaa tukea kuin jotkut
muut, ja tästä syystä on erittäin
tärkeää, että hallitus panostaa muun
muassa nuorisotakuuseen, nuorten työllistämiseen,
heidän koulutusmahdollisuuksiinsa ja valmentaa heitä myös
työelämään.
On myös tärkeää, että ikääntyneiden
mahdollisuuksia jatkaa työelämässä parannetaan.
Myönteistä tässä on ollut nimenomaan
se, että tällä hetkellä voidaan
sanoa, että ikääntyneitten ihmisten työllisyysaste
on kehittynyt myönteisesti, ja tätä työtä pitää myös
jatkaa.
On myös erittäin tärkeää,
että kun hallitus on nyt omalla työllään
halunnut rakentaa osatyökykyisille omat ohjelmamallinsa,
niin nämä mallit myös tulevat käytäntöön
elikkä hallitus myös panostaa osatyökykyisten
ihmisten mahdollisuuteen olla työelämässä.
Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että meidän
pitää pystyä myös rakentamaan semmoisia
työelämäpaikkoja ja työolosuhteita, joissa
osatyökykyiset pystyvät aidosti olemaan töissä.
Ja kun me tiedämme, että tällä hetkellä taloudellinen
tilanne yhteiskunnassa on erittäin vaikea, niin tämä on
haastavaa mutta tarvitsee meiltä myös lisää panostuksia.
Vuoden alussa voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena
on saada jokainen nuori osalliseksi yhteiskuntaan koulutuksen ja työn
kautta. Nuorisotakuu on paitsi oikeudenmukaisuusteko myös
hyvää talouspolitiikkaa. Se on erittäin
kunnianhimoinen hanke, jolla taistellaan syrjäytymistä vastaan.
Ongelmana tässä hankkeessa kuitenkin on se, että me
emme ole pystyneet saavuttamaan niitä nuoria, jotka tarvitsisivat
esimerkiksi erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon tukimuotoja
ja -malleja. Tästä syystä meidän
on lähdettävä kehittämään
nuorten yhteiskuntatakuuta laajemmalti, ei ainoastaan työllisyyden
näkökulmasta tai koulutuksen näkökulmasta,
vaan meidän pitää löytää ne
50 000 nuorta, jotka ovat tämän yhteiskuntatakuun
parissa, jotka tarvitsevat myös sitten erillistä ja
vahvempaa tukea selviytyäkseen elämässä eteenpäin.
Nuorten ja opiskelijoiden kannalta myönteinen asia
on myös se, että opintotuki sidotaan indeksiin
1.8.2014.
Toinen asia, josta olen erittäin tyytyväinen,
on itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen
asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korottaminen 30 prosentilla.
Tämä on oikeansuuntainen päätös.
Tulevaisuudessa vanhempien tulojen vaikutus pitää kuitenkin
poistaa kokonaan. Tämä on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden
kannalta epäoikeudenmukaista. Ei voi olla niin, että samanikäiset
nuoret opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä,
missä he opiskelevat.
Arvoisa herra puhemies! Me tiedämme, että kunnat
ovat suurten kysymysten äärellä. Kuntien lakisääteisten
tehtävien vähentämiseen tähtäävä toimintaohjelma
on rakennettu. Minun mielestäni on tärkeää,
että tehtäviä käydään
läpi ja etenkin kuntien hallinnollisia menettelyjä kevennetään.
Kuitenkin silloin, jos aiotaan heikentää ihmisten
peruspalveluita tai leikata subjektiivisia oikeuksia, ollaan väärillä jäljillä.
Siksi on tärkeää, että miljardin
euron vähennys kuntien menoihin pidetään
tavoitteena. Mutta siihen ei voi sitoa meidän käsiämme
tiukasti silloin, jos se tarkoittaa käytännössä peruspalveluiden,
etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen ja
opetuksen, heikentämistä. Kuntien talouden tasapainottaminen
ja palveluiden turvaaminen kaikille kuntalaisille on meidän
kaikkien ydinkysymys.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Täytyy vielä jatkaa vähän.
Minä olen täysin samaa mieltä, niin
kuin edustaja Sasi sanoi, että kustannustaso pitää saada
alhaiseksi, jos täällä meinataan, että teollisuutta
on. Mutta kun pikkusen seuraa tuota tilannetta, tuloratkaisut ja
muut, niin valtiontaloudesta tehdään niin kuin
semmoinen horoskooppi ja sen päälle rakennetaan
kaikki. Näiden pitäisi olla semmoisia, että ei
kahden vuoden jaksoissa eikä neljän vuoden jaksoissa,
vaan että siinä on semmoinen liikkumavara, miten
tuo maailmantalous heittelee ja meidän oma talous.
Sitten vielä sen verran tuosta turvetuotannosta esimerkiksi
meillä Suomessa, että siellä on valtavat
mahdollisuudet, samanlaiset kuin Norjalla on öljyssä.
Mutta jos tämä hallitus olisi Norjassa, ei olisi öljyntuotantoa
siellä eikä hiihtäjiä, siellä paimennettaisiin
suurin piirtein koppakuoriaisia, ja se olisi tärkeintä hommaa
sille touhulle. Mutta ne ovat nähneet, että täällä otetaan
eurot pois, kun laitetaan tuotantoon luonnonvarat, mitä siellä on.
Jos siitä puhutaan, että turvetuotanto ei
ole ympäristöystävällistä,
olihan meillä aikanaan paperitehtaita, sellutehtaita, ja
ne saastuttivat tätä luontoa, mutta tällä hetkellä ne
ovat varmasti täysin puhtaita ja ei tule minkäänlaisia
päästöjä. Meillä on
olemassa teknologia myöskin tuohon turvetuotantoon, ja
siitä saadaan semmoiset tulot, että... Meillä oli
esitelmä ryhmässä, ja varmaan muissakin
ryhmissä on käynyt turvetuotannon puolelta yksi
asiantuntija, joka sanoi, että meillä on niin
suuret luonnonvarat, että vaihtotase saadaan plussalle
jo pelkästään tällä.
Ei ole muusta kysymys kuin siitä, että tässä salissa
tehdään semmoisia päätöksiä,
että saadaan nämä luonnonvarat käyttöön,
mitä meillä on, mutta puhtaasti. Ei kannata sitä historiaa,
mitä meillä on joskus tehty virheitä,
kantaa tähän, että ei voida tehdä enää niin.
Kyllä meillä nykyteknologialla onnistuu varmasti
valjastaa turvetuotanto semmoiseksi, että saadaan kakkua
jaettavaksi.
Sitten vielä sen verran tuosta koulutuksesta, että me
nyt laitamme koulutukseen rahaa ja puhumme kaikesta, että sillä saadaan
tänne hyvinvointia. No, se on näin, mutta on paljon
semmoisia tilanteita, että mennään paikasta
A, siirrytään paikkaan B. Otan esimerkin. Monitoimikoneen kuljettajan
kouluttaminen maksaa suurin piirtein melkein yhtä paljon
kuin hävittäjälentäjän.
Ne koneet joudutaan uusimaan ja päivittämään
jatkuvasti, ja ne ovat kalliita. Kaveri käy sen kurssin,
puoli vuotta, vuoden, siirtyy seuraavalle kurssille. Miksi tätä rahaa
ei kohdenneta yritykseen? Ei tarvitse sitä edes niin paljon
kuin sinne kouluun menee rahaa, vaan sitä rahaa kohdennetaan
siihen yritykseen, joka ottaa sen työntekijän ja
kouluttaa sen vähän niin kuin kisällikoulutuksessa,
ja se varmasti työllistyy sen jälkeen ja siitä tulee
ammattimies eikä semmoinen ammattiopiskelija, joka kiertää koululaitoksesta
toiseen.
Elikkä tämmöisiin käytännön
asioihin kannattaa perehtyä. Jos haluatte neuvoja, niin
minä voin niitä kyllä antaa mielelläni.
Peter Östman /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kehyspäätöksen
painotukset kohdistuvat julkisen talouden vakauden ohella muun muassa kasvuun
ja työllisyyteen sekä Suomen kilpailukyvyn edistämiseen.
Olemme tänään kuulleet paljon hyviä ja
rakentavia puheenvuoroja. Minusta on hyvä, että sekä hallitus-
että oppositiopuolueet ovat löytäneet
yhteisen tilannenäkemyksen: Suomi on tienhaarassa. Meidän
on valittava joko näivettymisen tie tai rohkean uudistumisen
tie.
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
paljon työn ja työnteon merkityksestä.
Tarvitsemme uusia kasvualoja. Suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen
on vain yksi ratkaisu: työn tekeminen. Tarvitsemme lisää työpaikkoja,
mutta kun tiedämme, että julkisen sektorin rahoitustilanne on
erittäin tiukilla nyt ja lähitulevaisuudessa, meidän
on suunnattava katseemme ja toimenpiteitämme yksityiseen
sektoriin. Yksityisen sektorin työpaikkoja toisaalta ei
voida synnyttää valtiovallan mahtikäskyillä tai
tekohengityksellä. Valtion tehtävä on
luoda yrityksille suotuisat toimintaedellytykset ja järjestää puitteet
toimivalle kilpailulle. Uusia yksityisen sektorin työpaikkoja
kyllä syntyy, kun yritystoiminnan puitteet ovat kunnossa.
Täällä kuultiin edustaja Kivirannan
puheenvuorossa, että hän hiukan kyseenalaisti
kehysriihen päätökset yritys- ja osinkoverotuksen
suhteen. Ihmettelen edustaja Kivirannan puheita siinä mielessä,
että koko viime syksyn aikana oppositio ja erityisesti
hänen edustamansa puolue keskusta vaati, että hallitus
ryhtyy toimiin työllistämisen edistämiseksi.
No, nyt kun hallitus on tehnyt uudistuksia, niin ruvetaan jo kritisoimaan.
On syytä muistaa, että hallituksen tavoite verouudistukselle
oli parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Tätä varten
tarvitaan verojärjestelmä, joka kannustaa kasvuun
ja investointeihin.
Moni on kysynyt, niin kuin edustaja Kiviranta, miten alennettu
yhteisöverokanta tai alennettu osinkoverokanta parantaa
kasvua ja työllistämistä. Vastaus on
hyvin yksinkertainen: Yksikään yrittäjä ei
voi nostaa suuria osinkotuottoja ilman vahvaa tasetta ja nettovarallisuutta.
Suurta nettovarallisuutta ei voi taas rakentaa ilman, että yritys
ensin kasvaa, tekee voittoa ja maksaa siitä yhteisöveroa.
Vasta tämän jälkeen yrittäjä voi nostaa
osan osingosta alhaisemmalla verokannalla.
Arvoisa puhemies! Tätä kannustavaa mekanismia
tarvitaan jatkossa, koska ilman kannustinta tuskin löytyy
ketään, joka haluaisi kantaa yrittäjyydestä aiheutuvia
riskejä. Yrittäjä, joka sijoittaa omaa
pääomaa listaamattomaan yritykseen, ottaa paljon
suuremman riskin kuin henkilö, joka sijoittaa esimerkiksi
kiinteistöihin tai pörssiosakkeisiin. Tästä syystä osinkoverotuksen
listaamattomissa yrityksissä tulee olla alhaisempi kuin pörssiyhtiöissä.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuudet ovat jääneet
tässä keskustelussa hieman pienenlaiselle roolille,
ja tahtoisin nostaa sen esille vielä.
Kunnat tekevät valtaosan niistä toimista,
mitä ihmiset tarvitsevat joka päivä,
ja kun te leikkaatte kuntien valtionosuuksia, leikkaatte kunnilta, annatte
lisää toimintoja ja niin edespäin, niin
te leikkaatte suoraan Suomen kansan arjesta. Kuitenkin tämä kokonaisuus,
niin kuin edellisessä puheenvuorossani käsittelin
sitä, tämä valtion kestävyysvaje,
on saatava kuntoon. Se on tehtävä ehdottomasti
sen takia, että Suomen luottoluokitus säilyy kolmen
A:n luokassa, koska jos se tippuu, niin sitten siitä on
vaikea enää nousta. Mutta edelleenkin korostan
sitä, että kuntien osuuksia on nostettava ja korjattava.
Te leikkaatte suomalaisten arjesta. Älkää enää koskeko
kuntien kukkaroon.
Kuitenkin jos katsoo tätä kokonaisuutta, niin väistämättä joutuu
tekemään yhden johtopäätöksen:
te teette kuntien pakkoliitokset vain sillä, että te
ajatte kuntien talouden ahdinkoon. Tämä on aika
kylmää peliä vain politiikan tähden.
Ihmiset kärsivät, mutta onneksi on olemassa vaihtoehto
ja se on perussuomalaisten vaihtoehto. Katsokaa se ehdotus.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä salissa
on tänään puhuttu paljon maataloudesta
ja maatalouden ahdingosta. Mielestäni maatalouden alamäki
alkoi niihin aikoihin, kun Suomi liittyi EU:hun 1995. Siihen aikaan
oli Ahon hallitus ja heti perään Lipposen hallitus,
ja kokoomus oli näissä molemmissa. Nämä hallitukset neuvottelivat
meille maataloussopimuksen, jossa oli suuria puutteita. Se kostautuu
nyt, mutta sille ei nyt enää mitään
voi. Nyt pitää katsoa eteenpäin ja panostaa
tulevaisuuteen. Gmo-vapaa Suomi, puhdas vesi, metsät, elintarviketurvallisuus
huippuluokkaa ja ruokatuotanto, jossa lisä- ja torjunta-aineita
käytetään vähän — näillä eväillä luodaan
lisää työpaikkoja ja viljelijätkin pysyvät
hengissä ja pystyvät siis jatkamaan ammattiaan.
Hallitus ja ympäristöministeriö eivät ole
toimineet suomalaista maataloutta edistääkseen,
ja tähän toivon suurta muutosta parempaan.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Jalonen tässä otti
esille kuntien valtionosuuksien kasvun hidastumisen, koska valtiolla ei
näinä vuosina ole aikaa niitä kasvattaa
sitä vauhtia, mihin ehkä viime vuosina on totuttu,
ja totesitte, että se on pois suomalaisten arjesta. Mutta
eikö aivan samalla tavalla ole pois suomalaisten arjesta
myös kaikista muista toiminnoista leikkaaminen? Tämä on
mielestäni vähän epäreilua viitata
tällä tavalla, että jostain menokohteesta
ei voi leikata. Kun jostain on pakko leikata, niin mielellään
kuulisin tietysti sen vaihtoehdon, mikä se on. Ja kun vielä samassa
puheenvuorossa sitten arvostellaan voimakkaasti sitä rakenteellista
uudistusta, jota hallitus kuntiin ajaa, jotta kunnat pystyisivät
niukkenevilla resursseilla huolehtimaan niistä palveluista,
joiden me ymmärrämme kuuluvan suomalaiseen ja
laajemmin pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, niin kyllä mielestäni
pitäisi esittää myös oikeasti
niitä konkreettisia ehdotuksia eikä vain arvostella hallitusta
siitä, että hallitus sentään
yrittää sekä saada aikaan tasapainon
valtiontalouteen että uudistaa kuntia niin, että kunnat
pystyvät tehtävistään myös
tulevaisuudessa selviytymään. Selvää on,
että tässä vaikeassa taloustilanteessa
rahaa ja sitä myötä esimerkiksi kuntien
valtionosuuksia ei ole niin paljoa jaettavaksi kuin mihin ehkä viime vuosina
on totuttu.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Enpä olisi uskonut, että noin
nopeasti edustaja erkanee ihmisten arjesta. Kyllä kuntien
toimet ovat niitä, mitä ihmiset käyttävät.
Siinä on niin kuin se pääsääntö.
Kun te kysytte, mikä on se meidän vaihtoehtomme,
niin se lukee papereissa teidän edessänne. Vastalauseessa
on meidän vaihtoehtomme, missä tämäkin
asia on korjattu.
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa puhemies! Ihan ensin täytyy korjata, että meillä on
käsittelyssä kuntalaki, johonka palataan ensi
viikolla ja sitten juhannuksen jälkeen, ja missään
siellä ei lue, että tulee pakkoliitoksia. Se,
että kuntien palveluita yhdistetään,
tehdään isommalla volyymillä, on tiettävästi
hyvä ratkaisu siihen, että ihmisten palvelut saadaan
turvattua ja kaikille saadaan edes minimipalvelut niihin kuntiin,
missä tällä hetkellä niitä ei
ole. Valitettavasti 5,2 miljardin sopeutuksessa on jouduttu leikkaamaan
monesta kohtaa, näin myöskin kuntien valtionosuuksien
kohdalta. Mutta uskon, että kun me saamme valtionosuusuudistuksen
tähän samaan saliin ensi keväänä,
niin siinä kohtaa pystytään sitten tasapainottamaan
eri kuntien välillä uusin kriteerein, mitenkä valtionosuuksia
on järkevä jakaa.
Tähän talouden tasapainotukseen olisin kyllä toivonut
perussuomalaisilta yleistalousnäkemystä siitä,
mitenkä valtion velkaantuminen taitetaan laskuun, koska
näillä analyyseillä näyttää siltä,
että minkäänlaisia uusia ratkaisuja niihin
ei ole esittää, vaan velkaantuminen perussuomalaistenkin
mallilla vain lisääntyisi, (Perussuomalaisten
ryhmästä: 500 miljoonaa vähemmän!) jopa
enemmän kuin näillä hallituksen esityksillä, sillä kaikki
ne esitykset... (Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä) — Lukee
siellä paperissa, mutta analyysejä voidaan tehdä laskemalla myöskin
toisin tavoin.
Meillä on varmaan painotuksissa erilaisia näkökulmia,
mutta sosialidemokraattien painotus on se, että työtä pitää saada
ihmisille enemmän, ja sen takia jo lisäbudjetti
tässä kehysten kanssa samaan aikaan käsiteltynä toi
lisää työtä niin telakkojen,
LNG-terminaalien, Tekesin innovaatio- tai uusien rahoitusmuotojen
ynnä muitten avulla.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Asian käsittely keskeytetään.