Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskuntahan on kantanut useaan otteeseen huolta suomalaisen merenkulun tilasta, ja tämä laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta liittyy tähän tukikokonaisuuteen. Nythän on tavoitteena, että tähän tukijärjestelmään otetaan käyttöön sellainen järjestelmä, jossa suomalainen varustamotyönantaja saa pitää työntekijöiden merityötulosta toimitettuja ennakonpidätyksiä vastaavan määrän. Eli tavoitteena on todellakin sen kautta luoda entistä parempi kilpailukyky suomalaisille varustamoille ja sen kautta lisätä niitä edellytyksiä, että suomalainen kauppa-alusto pysyy sitten myöskin Suomen lipun alla. Kilpailu on yhä kovempaa, ja nyt kun Baltian maat ovat EU:n jäseninä, se tarkoittaa lähivuosina myöskin sitä, että niin sanottu kabotaasiliikenne tulee Baltian maiden ja Skandinavian maiden, lähinnä tietysti EU:n jäsenmaiden, kesken voimakkaasti myöskin lisääntymään. Tämä ilman muuta tarkoittaa ennen muuta sitten uutta kilpailuasetelmaa Ahvenanmaan merenkulkuun ja liikenteeseen.

Herra puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt huomiota erityisesti yhteen seikkaan. Markkinoilla esiintyy ongelma siitä, että kaikilla pääasiassa ulkomaanliikenteessä toimivilla lastialuksilla ei ole ollut edellytyksiä päästä kauppa-alusluetteloon eikä saada henkilöstölleen merityöverokortteja, joiden perusteella laissa määriteltyä tukea olisi voinut hakea. Kyse on juuri siitä, että Kilpailuviraston mukaan kilpailunäkökulmasta katsottuna tämän ongelman korjaaminen edellyttäisi sitä, että pääasiassa ulkomaanliikenteessä toimivien varustamojen tulisi saada lain asettamat ehdot täyttämään toimintaan tasavertaisesti tukea valtiolta. Ratkaisevana tekijänä tulisikin olla se, että varustamo harjoittaa nämä kriteerit täyttävää liikennettä, eikä se, mikä sen työntekijöiden asema on suhteessa verolainsäädäntöön. Sellaisia ulkomaankauppaliikennettä harjoittavia aluksia on Suomessa muuallakin kuin pelkästään merialueella. Niitä löytyy, itse asiassa ei kovin monta alusta, mutta niitä löytyy esimerkiksi Saimaalta, jolla on rahtiliikennettä harjoittava alus ja jossa on myöskin matkustajaliikennettä harjoittava alus kanavaliikenteessä Lappeenrannan ja Viipurin välillä. Ja lisäksi tähän samaan asiakokonaisuuteen kuuluu sitten myöskin Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välinen liikenne.

Tässä on tavallaan ollut se lähtökohta, minkä takia tähän mietintöön sisältyy valiokunnan kaksi lausumaehdotusta, joista ensimmäinen kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisiin, jotta pääasiassa ulkomaanliikenteessä toimivat varustamot saisivat ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain asettamat ehdot täyttävään toimintaan tasavertaisesti tukea valtiolta." Mikäpä siinä, tätä voi hyvin sanoa vaikka Lex Careliaksi tai Lex Saimaaksi, miksi vaan, mutta tuolla alueella ulkomaankauppaliikennettä harjoittava Mopro-niminen yhtiö ja myöskin tämä Carelia-alus ilman muuta tämän lausuman toteuduttua tulisivat pääsemään tämän tukijärjestelmän piiriin, mikä on ollut myöskin valiokunnan tavoite ja tarkoitus.

Toinen lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän, miten pitkällä aikavälillä voidaan turvata ja tukea merenkulkua Ahvenanmaalla ja muuallakin Suomessa tasapuolisesti ja kilpailutilannetta vääristämättä." Tämä nyt lähinnä lähtee nimenomaan siitä, että Ahvenanmaan tilanne tulee hyvinkin nopealla tavalla tämän Baltian maiden EU:n jäseneksi tulon myötä muuttumaan. Ahvenanmaan maakuntahallitushan on tuonut esille Ahvenanmaan ja mannermaan välisen liikenteen ongelmia useaan otteeseen. Tällä hetkellä todellakaan tällä välillä liikennöivä varustamo ei saa nyt kyseessä olevaa merenkulun tukea. Toisaalta taas esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä liikennöivät matkustaja-alukset, jotka tarjoavat vastaavia kuljetuspalveluita Ahvenanmaan ja mannermaan välillä, saavat jo nyt ja jatkossakin uuden lainsäädännön mukaista tukea. Tässä on selvä ristiriita. Tietysti nämä ulkomaiset varustamot, jotka saattavat sitten tähän Ahvenanmaan meriliikenteeseen tulla mukaan, kabotaasiliikenteeseen, ovat oman maansa tukien piirissä. Kilpailutilanteen vääristymien poistamiseksi maakuntahallitus onkin ehdottanut tukea laajennettavaksi sillä tavoin, että sen piiriin kuuluisivat pääasiassa ulkomaanliikenteeseen käytettävien alusten lisäksi myös sellaiset alukset, jotka täyttävät lain ehdot ja kilpailevat suoraan muiden kuin Suomen lipun alla olevien alusten kanssa. Tässä on hyvä perustelu tavallaan tälle valiokunnan kakkoslausumaehdotukselle.

Valiokunta siis katsoo, että Ahvenanmaan maakuntahallituksen esille nostamaa kysymystä tulee hallituksessa selvittää ja on hyvä kartoittaa, mikä markkinoiden tilanne on ja onko tämä uhkatilanne tavallaan sitten toteutunut jo nyt joidenkin varustamoiden kohdalla. Tietysti on selvää, että valiokunta haluaa alleviivata sitä, että tuet on alun perin tarkoitettu nimenomaan pääasiassa ulkomaanliikenteessä toimivien varustamojen tukemiseen, ei siis sellaisten, jotka ovat kotimaanliikenteessä tai pelkästään sisävesiliikenteessä.

Nämä toimenpiteet johtavat tukijärjestelmän laajentumiseen. Tilanteen korjaaminen ja näiden korjausten taloudellisten vaikutusten arviointi toki vaatii lisäselvityksiä muun muassa aiottujen muutosten suhteesta muuhun Suomen ja EU:n lainsäädäntöön, ja valiokunta korostaakin, että koska aiottujen muutosten seurauksena maksettava määrä tulee lisääntymään, tulee myös valtion talousarvioon sisällyttää lisämääräraha kyseiseen tarkoitukseen. Tämän lisäksi valiokunta toteaa, että kilpailutilanteen oikaisemiseksi vaadittavat muutokset ovat lainsäädäntöteknisesti monimutkaisia ja siksi muutoksia tehtäessä on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, että tukien maksamiselle asetettavat perusteet rajaavat tukien käyttökohteet hyvin tarkasti ja minimoivat sitten myöskin näiden tukien väärinkäytösten mahdollisuudet.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja toi selkeästi valiokunnan kannanoton julki. Tämä hallituksen esitys tässä varmaan monelle vaikeassa lakikysymyksessä on hyvä ja ehdottoman tarpeellinen. Jotta laivaliikenne pysyy kilpailukykyisenä Suomessa ja vältytään ulosliputuksilta tulevaisuudessa ja vältytään työpaikkojen menetyksiltä, merkittävästi työpaikkojen menetyksiltä, on tuo tukipaketin hyväksyminen elintärkeä.

Valiokunta kannanotossaan puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Puheenjohtaja toi erinomaisesti esiin ne muutamat huomautukset, mitkä valiokunta otti esiin. Valiokunta toteaa todellakin, että esityksessä on ollut ongelmia tasavertaisuudesta huolehtimisessa, jotta kilpailuvääristymiä ei pääsisi syntymään. Aikataulullisista syistä johtuen tämä lakiehdotus on hyvä. Tiettyihin jatkotoimenpiteisiin tulee ryhtyä hyväksymisen jälkeen. Valiokunnan kannanotossa nämä jatkotoimenpiteet yksilöidään ja niiden tultua hyväksytyiksi hallitus velvoitetaan pikaisiin toimenpiteisiin epätarkkuuksien korjaamiseksi. Ongelmakohtia on Ahvenanmaan merenkulkuelinkeinon turvaamisessa, ja niin kuin jo mainittiin, kanavaliikenne Saimaalta Venäjälle on myös samassa sarjassa. Hallituksen jatkotoimenpiteissä näiden alueiden laivaliikenteen turvaamiseksi kiinnitettäköön suurta huomiota.

Roger Jansson /r:

Värderade herr talman! Det är ett utomordentligt betänkande och arbete som kommunikationsutskottet har lagt ner på den här frågan och dessutom gjort det mycket snabbt. Jag skulle gärna vilja vara med i utskottet som medlem för att där få delta i de här frågorna. Det här lagförslaget är ju den första delen av två av Finlands anpassning för att internationell sjöfart skall vara möjlig under finsk flagg i framtiden i det konkurrensläge som vi nu har.

Den andra delen i det här paketet ligger också nu i riksdagen och huvudsakligen i finansutskottet. Jag hoppas att detta utskotts behandling skall vara lika snabb och lika positiv som kommunikationsutskottets. Landets rederinäring behöver få snabba besked om att det principbeslut som regeringen tog i november i fjol nu genomförs.

Inom passagerartrafiken har landets rederier bara en ny beställning och den ligger dessutom på ett finskt varv i Raumo. Det är det åländska rederiet Birka Line Ab som har den nya beställningen på fartyget, kryssningsfartyget Birka Paradise, en mycket stor satsning inom finsk sjöfart. Rederiet behöver få det här beskedet hur det blir med lagstiftningen framöver så fort som möjligt för att kunna fatta ett beslut om att sätta fartyget under finsk flagg.

Det totala stödpaketet är ju egentligen inte ett stöd till rederinäringen, vilket det uppfattas som. Det viktiga med stödpaketet är att vi kan hålla kvar den här väsentliga näringen i vårt land under finsk flagg och alldeles särskilt för att bibehålla de ungefär 10 000 arbetsplatser som är berörda i sammanhanget.

Den här lagstiftningen har dock en brist och det är att den gäller blott för 5 år. Min fråga till utskottsmedlemmarna är om ni har diskuterat den här problematiken, vad händer sedan? Jag deltar för min del mycket aktivt i diskussionerna i olika sammanhang, men det vore intressant att höra om den på något sätt har berörts också i samband med det här ärendet.

Herr talman! Det är bra att utskottet har tagit upp frågan om den internationella konkurrensen som nu drabbar också vår inrikessjöfart, vilket inte har varit fallet tidigare. I betänkandet nämns problematiken med avseende på trafiken på Saimen, men också på trafiken mellan Åland och fastlandet, speciellt trafiken med varor. Det är så att redan idag så ligger transportkostnaderna t.ex. mellan Mariehamn och Helsingfors på en 2—3 gånger högre nivå än för motsvarande landsvägs- eller järnvägstransporter här på fastlandet. Det är en konkurrenssituation som inte är acceptabel, kunde man ge samma stöd till de varutransporter som sker mellan Åland och fastlandet så kunde man något jämna ut den här konkurrensojämlikheten. — Jag ber att få tacka kommunikationsutskottet för ett mycket gott arbete.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn mielelläni näihin kiitoksiin liikennevaliokunnalle, joka on ottanut esiin erään ongelman, joka koskee sitä, että kaikki ulkomaanliikenteessä olevat alukset eivät ole päässeet tämän tuen piiriin.

Viime kaudella saimme pitkän väännön jälkeen erään Itä-Savossa toimivan varustamon pääasiassa ulkomaanliikenteessä olevan aluksen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon, mutta siitä huolimatta ei tälle varustamolle annettu näitä etuja, koska tässä ei voitu osoittaa olevan merityötuloa. Nyt tähän ongelmaan on kiinnitetty huomiota ja toivomus on, että tämä paha epäkohta voitaisiin korjata. Tämä epäkohta on johtanut, niin kuin täällä todetaan, kilpailun vääristymiseen niin, että tätä etua nauttiva varustamo tulee murtamaan jäätä Saimaalle, kun siellä on kuitenkin tähän tarkoitukseen varustamo kehittänyt oman aluksensa, ja näin nauttii edusta ja vie sitten työpaikkoja tältä varustamolta.

Nyt on toivomus, että tämä liikennevaliokunnan ansiokas mietintö johtaa tämän epäkohdan poistamiseen, ja myöskin se, ettei tällaisia kilpailullisia ongelmia enää tulevaisuudessa ole. Meillä sisävesiliikenteen myöskin pitää toimia, koska se on hyvin varteenotettava kuljetusmuoto niin rautatieliikenteen kuin maantieliikenteen ohella.

Mikko  Immonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Panen myös ilolla merkille sen seikan, että merenkulkuun vakavasti suhtaudutaan, ja sen, että suomalainen merenkulku pyritään vaikka nyt pieneltä osin, mutta pyritään kuitenkin, säilyttämään maailman kartalla. Niin pitkä ja hyvä historia sillä on, että sen hiipumiseen, joka tässä muutama vuosi sitten, viime vuosina, on näyttänyt ilmeiseltä, saataisiin edes pientä plussaa näkyviin. Tällä tarkoitan muun muassa sitä, että ne uhkat, mitkä ovat olleet ulkomaille liputtamisesta, ovat ilmenneet merenkulun oppilaitoksiin pyrkimisen osalta niin, että ei ole oikein halukkaita enää. On vähemmän pyrkijöitä kuin olisi tilaa. Tämä on tietysti ollut ikävä viesti sille historialle, mikä merenkulun tilanteessa on. Toivon, että tämäkin edesauttaa sitä, mihin puheenjohtaja viittasi, että tukipaketti ei tuo vääristymiä. Vääristymien osalta haluan mainita myös sen, että työntekijöitten vastaantulo muun muassa takavuosina käytännössä teki sen, että osinkoina jaettiin sitten tämä paketti. Toivon, että tämmöistä ei tämä paketti tuo tullessaan.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mehän olemme nyt todellakin tilanteessa, että viime aikojen kehitys on ollut hyvin selvää: Suomesta ulosliputetaan laivoja, ja olemme siinä mielessä vähän tulleet niin kuin finaaliin. Tonnistoverolainsäädäntöä pitäisi uudistaa ja tarkistaa sinne Ruotsin-mallin suuntaan päin, jotta löydämme kaikki keinot, millä suomalaiset työpaikat ja ennen muuta merenkulun osaaminen ja siihen liittyvä koulutus, mihin ed. Immonen viittasi, säilyvät Suomessa.

Ed. Janssonille kohdennan vielä vastauspuheenvuoronomaisesti lyhyen kommentin tulevaisuudesta, mitä tapahtuu viiden vuoden jälkeen. Kun puhumme Suomenlahden ja Itämeren liikenteestä, puhumme merenkulusta, joka on ollut tähän asti osa alkoholipolitiikkaa, osa tukipolitiikkaa, osa työmarkkinapolitiikkaa, ja varmasti siellä on vähän merenkulkupolitiikkaakin, eli se on koostunut erittäin monesta tekijästä. Sitä, minkälaisena me näemme Itämeren liikenteen joskus viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, on äärimmäisen vaikea merenkulun ammattilaistenkaan sanoa. Onko se isoja viihteen tarjoamiseen perustuvia aluksia vai onko se todellakin perinteistä tavarankuljetusta, matkustajakuljetusta, onko se risteilyaluksia, mitä se on? Siinä on suomalaiselle merenkululle, siinä on Ahvenanmaan merenkululle äärimmäisen suuri haaste. Totta kai on selvää, että suomalaisten varustamojen täytyy olla mukana siinä kilpailussa. Tavallaan uuden haasteen tähän kilpailutilanteeseen tuovat sitten nämä Baltian maat, jotka halvemmalla kustannustasolla tällä hetkellä tulevat markkinoille. Meidän etumme, totta kai, on se, että meillä on toistaiseksi vielä hyvä aluskanta.

Lopuksi, puhemies, totean vain sen, että myöskin aluskannan uudistumiseen me tarvitsemme mekanismeja. Jos keskimäärin aluskannan ikä alkaa olla 17 vuotta, silloin me alamme olla sillä rajalla, että kovin kiire tulee jo pyrkiä tekemään myöskin uusia hankintoja Itämeren liikenteeseen.

Roger Jansson /r:

Herr talman! Det är glädjande att den här kunskapen om sjöfartens villkor finns i riksdagen. Jag tror inte den är särskilt bred, men det är speciellt viktigt att den finns i kommunikationsutskottet.

Framtiden i den här branschen kommer nu att åtminstone vara progressiv. Vi vet att sjötransporterna är en av de sektorer inom världshandeln som ökar mest. Det vore ju, som också ledamot Immonen var inne på här, ytterst olyckligt om vi skulle avhända oss den kunskap som vi genom årtionden, ja t.o.m. genom århundraden har byggt upp. Det blir viktigt för oss att under den här 5-årsperioden, ja redan i början av den hitta de långsiktiga lösningar som behövs. Jag hoppas för min del att de skall vara mindre skattebelastande än den här lösningen.

Till riksdagsledamot Immonen vill jag säga att det är förståeligt att rederierna i den situation som har varit under de senaste åren, då man inte känt till verksamhetsförutsättningarna för branschen, har gått in för att delvis ta ut pengarna ur företagen och satsa på annan verksamhet som man vet att är lönsam och har framtiden för sig.

Nu hoppas jag att beslutet som kommer att tas i riksdagen i sin helhet skall resultera i att sådana tankegångar inte mera behövs och de pengar som finns i företagen och produceras i rederiföretagen skall användas till i huvudsak nyinvesteringar och reinvesteringar i stället för till stora dividender.