Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden näkymät maailmalla ja Euroopassa ja sitä kautta myös Suomessa ovat epävarmat, ja niiden ennakoiminen tässä tilanteessa on hyvin vaikeaa. Tiedämme, että erityisesti Euroopassa ja myös meillä Suomessa inflaatio on kiihtynyt ja korot ovat nousussa. Siitä huolimatta lyhyellä tähtäyksellä talouden näkymät ovat kohtuulliset hidastuvasta kasvusta huolimatta. Syytä on kuitenkin varautua selvästi heikkenevään kehitykseen, jonka vuoksi hallituksen linjaus lyhentää valtion velkaa on tässä tilanteessa täysin oikea. Kasvu tulee jäämään tänä vuonna alle 3 prosentin ja inflaatio lähentelee jopa 4:ää prosenttia, mutta siitä huolimatta työllisyyskehitys on jatkunut edelleen hyvänä ja työllisyysaste nousee tänä vuonna arviolta 70,6 prosenttiin. Sitä voi pitää hyvänä saavutuksena.

Vuoden 2008 toinen lisätalousarvio poikkeaa jossain määrin tavanomaisesta juhannuksen alla käsiteltävästä lisätalousarviosta. Periaatteessa tämäkin lisätalousarvio on tekninen arvio, johon sisältyvät palkankorotuksista aiheutuvat lisäkustannukset, mutta tällä kertaa se sisältää myös todellisia menonlisäyksiä ja panostuksia tulevaisuuteen. Asiallisesti ottaen se on mielestäni oikein, sillä tässä lisätalousarviossa olevat menomäärärahat voidaan käyttää jo tänä vuonna, kun taas joulun alla hyväksyttäviä määrärahojahan ei käytännössä voida enää sinä vuonna käyttää. Tämän vuoksi tämän tyyppiset ratkaisut, silloin kun todellista lisämäärärahan tarvetta on, ovat mielestäni oikein. Ongelmana on tietysti se, että pitää huolehtia siitä, että kehysten puitteissa voidaan elää sitten myöskin loppuvuosi, ja tämän vuoksi ehkä tämä perinteinen menettely on otettu käyttöön, jolla on tietysti tässä mielessä omat perusteensa.

Mitä tulee tähän lisätalousarvioon, niin merkittävimmistä panostuksista kannattaa mainita innovaatioyliopiston säätiön pääomittaminen ehdollisena, mihin on varattu 200 miljoonaa euroa. Perustien- ja perusradanpitoon on yhteensä 50 miljoonaa, mistä teihin 41 ja ratoihin 9 miljoonaa. Nämä summat ovat niin liikennepoliittisen selonteon kuin Ahon työryhmänkin esitysten mukaisia ja niistä lähtökohdista perusteltuja.

Valiokuntakäsittelyssä lisättiin määrärahoja noin 1,7 miljoonaa euroa. Suurimmat lisäykset tulevat poliisille, 1 miljoona jo talousarviossa esitetyn noin 5,6 miljoonan euron lisäksi ja uusjakotoimitusten nopeuttamiseen 600 000 euroa lisätalousarviossa esitetyn 400 000 euron lisäksi. Poliisien määrärahasta 200 000 on tarkoitettu uuden rahanpesurekisterin rakentamiseen ja toiset 200 000 teknisen tarkkailun tiedonsiirron ja hallinnan kehittämiseen. Näillä voidaan parantaa tehokkuutta ja vähentää työvoiman tarvetta näissä tehtävissä. Tämän lisäksi esitetään 600 000 euroa hallituksen jo esittämän 3 miljoonan lisäksi työttömien poliisien palkkaamiseen.

Kokonaisuudessaan toinen lisätalousarvio käsittää lähes miljardin euron tulonlisäykset, jotka muodostuvat pääasiassa korkotulojen lisäyksistä, osakkeiden omistuksen osinkotuloista, ja myöskin tietyt verotulot kasvavat, joskin arvonlisäverotuloja vähennetään parillasadalla miljoonalla eurolla. Menot kasvavat noin 368 miljoonaa, ja sen lisäksi valtionvelkaa lyhennetään noin 632 miljoonaa aiemman lisäksi, eli yhteensä velkaa lyhennetään vajaalla 2,5 miljardilla eurolla. Kokonaisuutena tässä tilanteessa lisätalousarviota voi pitää hyvin perusteltuna.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa ja sen jaostoja ripeästä ja asiallisesta sekä hyvästä käsittelystä. Mietintö valmistui ajallaan ja hyvässä hengessä. Mietintöön liittyy kolme vastalausetta, jotka asianomaiset ryhmät ja vastalauseen esittäjät tulevat varmasti täällä erikseen esittämään. Näillä edellytyksillä valiokunta esittää tätä lisätalousarviota hyväksyttäväksi.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka valiokunnan puheenjohtaja jo nosti esiin poliisin määrärahat, niin haluan vielä painottaa muutamaa asiaa niistä.

Ensinnäkin työttömien poliisien palkkausasiaa on pitkään peräänkuulutettu, ja nyt siihen saatiin edelleenkin lisäystä, mikä on erinomainen asia, jotta ensi vuonna, kun sitten kehykset asettuvat oikealle tasolle, voidaan jatkaa määrätietoisesti jo syksyllä palkattavien poliisien edelleenpalkkaamista ja näin saadaan tehoa meille tärkeään sisäisen turvallisuuden alaan.

Mutta erityisesti haluan nostaa esiin kaksi lisäpanostusta, jotka jaosto teki käytyään keskusrikospoliisin vieraana ja kuultuaan rikospoliisin huolet ammattimaisen rikollisuuden vahvasta kasvusta ja mahdollisuuksista puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintamenetelmiin. Viime aikoina on rahanpesua nostettu esiin monien tapausten yhteydessä. Ennen kuin tämä tuli esille, niin jaosto jo päätyi siihen, että pyrimme saamaan keskusrikospoliisille lisää rahaa, jotta menetelmiä voidaan kehittää, automatisoida ja näin saada lisää tehoa. On merkittävää huomata, että jo nyt on saatu huomattavia rahasummia valtiolle, noin 21 miljoonaa euroa, jotka tulivat nimenomaan talousrikollisuuden torjunnasta. Tähän tarvitaan jatkossakin lisärahaa, koska ammattimaiset liigat ovat myöskin pesiytymässä Suomen maaperälle. Samaan liittyy myöskin sitten teknisen tarkkailun kehittäminen ja siihen tuon lisärahan osoittaminen, koska sitä kautta on saatavissa merkittävät säästöt sekä rahallisesti että miestyövuosina mitattuna, ja näin myöskin voidaan tehostaa ammattirikollisuuden torjuntaa merkittävällä tavalla. Se on eräs uskottavuuden mitta, miten me pystymme niihin puuttumaan, ja siinä mielessä nämä askeleet, jotka otettiin, ovat hyvä edistys rikollisuuden torjunnassa.

Eräänä asiana haluaisin työ- ja elinkeinojaoston osalta kiinnittää huomiota siihen, että valitettavan pitkään on EU:n rakennerahasto-ohjelmien tietojärjestelmien kehittäminen viivästynyt, ja se aiheuttaa tuntuvia ongelmia maakunnissa eri hallinnonaloilla. Siinä ollaan merkittävästi jäljessä, ja nyt on jouduttu jopa siihen, että budjetista on vähennetty 50 miljoonaa euroa, mitä olisi tarvittu valtionosuutena hankkeisiin. Nyt luvassa on, että ohjelmat saataisiin kesän myötä käyttöön, vaikkakin osa ohjelmien ratkaisuista on jo tehty paperityönä, mutta on kohtuutonta, että tämä ohjelmien kehittäminen on viivästynyt näin paljon, kun se aiheuttaa maakunnissa merkittävästi myöskin jopa työvoiman vähentämistä toiminnoissa, jotka ovat pitkälti perustuneet rakennerahastojen kautta saataviin varoihin. Peräänkuulutan koko hallitukselta nyt valvontaa siihen, että tietokoneohjelmat ovat todella käytettävissä kesän aikana viimeistään ja näin saadaan tuo ohjelmien ja suunnitelmien toteutus täysillä vauhtiin.

Haluan vielä nostaa esiin asian, josta valiokunta ei sinänsä mietinnössään todennut: merkittävät Puolustusvoimia koskevat kehittämishankkeet. Ensinnäkin uutena tilausvaltuutena tulee esiin materiaalien kunnossapidon palvelut -tilausvaltuus, jossa Puolustusvoimien keskeistä huolto-osaa siirretään perustetun Millog Oy:n vastuulle. Lisäksi jo aikaisemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien kautta voidaan tämän vuoden aikana tehdä Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostamiseen liittyviä tilausvaltuuksia, kun edellinen järjestelmä on kohta tulossa käytettävyytensä loppupuolelle. Lisäksi myöskin Suomi lähtee mukaan strategisen ilmakuljetuskyvyn kehittämiseen muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka budjetin osalta on ollut aivan oikean suuntaista. Ylijäämää on pitänyt yrittää kerätä. Nimittäin ennusteet siitä, mihinkä ollaan menossa, ovat enemmän ilmassa kuin ehkä pitkään, pitkään aikaan ovat olleet ilmassa.

Valtionvelkaa mietinnön mukaan aiotaan lyhentää noin 633 miljoonaa euroa. Hyvä niin, mutta, arvoisa puhemies, tämän määrän pitäisi olla tässä tilanteessa huomattavasti paljon suurempi, todella paljon suurempi. Jos vertailukohtia etsitään, niin 80-luvun lopulla, kun oltiin vastaavassa tilanteessa pitkän noususuhdanteen ja vielä keinotekoisesti saadun noususuhdanteen olosuhteissa, niin rahaa suorastaan tulvi kirjattavaksi valtion varastoon. Nyt on pitkä nousukausi kulminoitumassa ja taittumassa, ja vain tämän verran on merkittävissä sinne velkojen lyhentämisen puolelle, (Ed. Saarisen välihuuto) — aivan oikein, ed. Saarinen — mutta kokonaisuutena edelleen varsin vähän. Minä tarkoitan nyt lisäbudjettia, puhutaan lisäbudjetista, ja lisäbudjettiin niin kuin ylimääräisenä kirjattavaa summaa velkojen lyhennykseen.

Mistä tämä voi johtua? Eräs syy on tietysti se, että inflaatio on lähtenyt laukkaamaan ja sillä on ollut oma vaikutuksensa, mutta aivan erikoisesti — yllätys, yllätys — harmaa talous on tässä aivan avainasemassa. Ja valtiovarainministeriössäkin on jäänyt huomaamatta yksi hyvin merkittävä asia, ja se on se, että jos harmaaseen ja mustaan talouteen ei ajoissa puututa, niin sehän merkitsee, että harmaan ja mustan talouden pääoma, pääoma, jolla yhteiskuntia Euroopassa pyöritetään, kasvamistaan kasvaa. Siihenhän ei kohdistu mitään menorasitusta. Se on nettoa kaikki, ja nyt ollaan sen neton kanssa tekemisissä.

Erittäin rohkaisevaa oli se, että kun tarkastusvaliokunta oli tapaamassa valtiosihteeri Sailasta ja muuta VVM:n johtoa, niin valtiosihteeri ilmoitti, että valtiovarainministeriö ryhtyy syksyyn mennessä erityisiin toimenpiteisiin harmaan talouden projektin käynnistämiseksi niin, että tähän toimeliaisuuteen, näihin turnajaisiin harmaata ja mustaa taloutta vastaan, saataisiin pontta ja vaikuttavuutta.

Tässä on muistettava, että koko se toimintakenttä, millä voidaan vaikuttaa, on edelleen auki. Siis kaikki mahdolliset jipot on tehtävissä edelleen, mitkä ovat olleet tehtävissä tähänkin saakka, juuri se keinovalikoima, jolla se harmaan ja mustaan talouden pääoma on kartutettu, ja sen pohjakin jo aikoinaan oli erittäin suuri.

Ja mikä on ollut reaktio tähän, kun vähän on edes yritetty sanoa jotakin kovaa? On otettu käännetty arvonlisäverojärjestelmä keskusteluun. Pari päivää sitten rakennusteollisuus tuli esiin ja ilmoitti, ettei missään nimessä, tilanteessa, jossa joka ikinen yritys näyttää sillä puolella, toimintalohkolla, olevan tavalla tai toisella mukana. Rohkeimmat sanovat jo suoraan sen, että jos on viisi työntekijää työmaalla, niin kahden pitää olla pimeitä työntekijöitä ja kolme nyt voi olla jollakin tavalla rekisterissä ja silloin vielä tässä epärehellisten keskinäisessä kilpailussa pärjää. Rehellisethän ovat pudonneet jo ajat sitten pois pelistä.

Elikkä toisin sanoen ei ole ihme, että syyttäjät reagoivat hätähuudolla tähän tilanteeseen. Ja nyt todellakin toivottavaa on, niin kuin tarkastusvaliokuntakin jo totesi, että tämä asia otetaan tämän vuoden ykkösasiaksi ja selvitettäväksi, ja toivottavasti valtiovarainministeri ilmoittaa ja vahvistaa valtiosihteerin sanat oikeiksi, että tähän hommaan ryhdytään välittömästi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Vastuullinen oppositioryhmä kristillisdemokraatit esittää tähän lisätalousarvioon vain muutamia muutoksia. Niitä muutoksia on kyllä tavattoman helppo perustella.

Ensimmäinen muutos koskee kehitysyhteistyötä, ja olen huomannut, että kaikki eduskuntaryhmät korostavat sitä, että sitoumuksissa täytyy pysyä. Suomi on antanut runsaasti sitoumuksia, ja useimmiten olemme niissä pysyneet. Mutta on eräs sitoumus, missä me emme ole pysyneet, vaikka tämä sali on eri mietinnöissä, ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä, oikeastaan joka vuosi korostanut, että tulisi pysyä siinä sitoumuksessa, minkä me olemme antaneet kehitysmaille. Sen takia esitämme 26 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön.

Toinen koskee perustienpitoa. Tämän vuoden budjetissa on yhtä paljon määrärahaa perustienpitoon kuin käytimme vuonna 2007. Siis on varattu tälle vuodelle yhtä paljon kuin meni vuonna 2007. Kuulimme viime vuonna, miten rakennuskustannukset ennen kaikkea sillä sektorilla ovat nousseet ja sen takia monet projektitkin saattoivat kaatua, mutta siitä huolimatta myönnettiin tälle vuodelle vain se sama summa, joka meni vuonna 2007. Nyt onneksi lisätalousarviossa lisätään siihen noin 40 miljoonaa, ja tämä ei kyllä kata sitä kustannusten nousua, joka sillä puolella on ollut. Sen takia esitämme 30 miljoonaa lisää, hyvin perusteltu lisä.

Kolmas koskee perusradanpitoa. Ilmastonmuutos pakottaa tai oikeastaan johtaa siihen, että kannattaa siirtyä raiteille. Ja Suomi on kyllä aika pahasti tässä jäänyt esimerkiksi Ruotsista jälkeen. Ruotsissa suunnitellaan ja toteutetaan ihan muutaman vuoden sisällä luotijuna Tukholmasta Göteborgiin, matka, 450 kilometriä, taittuu kahdessa tunnissa. Tämä pohjoinen rata Helsinki—Oulu on välttämätön. Milloin se kaksoisraide saadaan esimerkiksi Kokkolasta Ylivieskaan, ehkä vuonna 2010, 2015? Mutta meidän aikataulumme on sellainen, että sitä tulisi tiukentaa. Sen takia esitämme tähän myöskin huomattavan määrän lisärahaa, 15 miljoonaa.

Jaoston puheenjohtaja, ed. Nepponen kertoi jaoston käynnistä keskusrikospoliisissa tässä pari kolme viikkoa sitten, ja keskusrikospoliisin viesti oli kyllä hyvin selkeä. Jos ei poliisi saa määrärahaa, niin poliisi ei pysty näitä kansainvälisiä järjestäytyneitä rikosliigoja, tekisi mieli sanoa, tuhoamaan tai joka tapauksessa estämään niitten toimintaa. Mutta poliisi on myöskin ilmoittanut, että jos te annatte rahaa, niin me pystymme näitä vastaan taistelemaan. Kun lisätalousarvio esitettiin eduskunnalle, teimme lisämäärärahaehdotuksen 3 miljoonaa. Onneksi valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä poliisille on lisätty miljoona, joten esitämme nyt sitä puuttuvaa osaa, 2:ta miljoonaa, tähän lisää rahaa. Tämä on aivan välttämätöntä, ja rahan myöntäminen poliisille merkitsee käytännössä kustannusten säästöä jollakin toisella sektorilla.

Tässä nämä meidän neljä lisämäärärahaesitystä ovat.

Meillä on myöskin yksi vähennys, 105 000 euroa. Sudan-operaatio ei toteudu, ja näin ollen siitä säästyy 105 000 euroa. Pitäisi palauttaa se raha kassaan, mutta mitä hallitus esittää? Joo, hallitus esittää, että siirretään se toiselle momentille, joka on arviomääräraha 9,2 miljoonaa. Ja nyt tänä päivänä arvioidaan, että meneekin 105 000 enemmän kuin joulukuussa arvioitiin. Minun on vaikea uskoa, että olisi nyt tapahtunut jotakin, mikä edellyttäisi, että 9,2 miljoonaan lisätään 105 000. Oikea ratkaisu olisi vähentää kokonaismenoja tuolla summalla.

Arvoisa puhemies! Jos me joulukuussa olisimme tienneet, miten polttonesteiden hinnat nousevat, miten raakaöljyn hinta nousee, niin minä luulen, että me emme olisi tehneet niitä päätöksiä, jotka me teimme joulukuussa. Meillä on suuria ongelmia kuljetusalalla. Päivittäin saamme viestejä siitä, mitä seuraa, mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä. Aivan samalla lailla kuin nostettiin energiaveroa joulukuussa, me voimme tänä päivänä alentaa veroa.

On runsaasti muitakin keinoja. Totean nyt, että me olemme ei 3 senttiä litralta, en tiedä, olenko minä laskenut väärin ...

Ai, se on aika paljon. (Naurua) Silloin minä totean vain, että näistä asioista tullaan äänestämään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Puutun tässä puheenvuorossani ainoastaan yhteen asiaan, johon olisin toivonut hallitukselta selkeää panosta tämän lisätalousarvion yhteydessä.

Asia, johon hallitus on suhtautunut mielestäni todella välinpitämättömästi, on Kaakkois-Suomen ja tällä hetkellä Etelä-Karjalan liikenneturvallisuus, liikenteen sujuvuus, ihmisten elämisen mahdollisuudet rekkaliikenteen keskellä. Asia tullaan käsittelemään selonteon yhteydessä, mutta hallitus olisi voinut puuttua tähän jo lisätalousarvion yhteydessä, jos se olisi sitä halunnut.

Hallitus on todennut, että puun saannin edistämiseksi ja turvaamiseksi perustienpidon kunnossapito on erittäin tärkeä asia. Kaakkois-Suomessa on Euroopan metsäteollisuuden keskittymä, joten olisi olettanut, että perustienpidolle löytyisi riittävä rahoitus. Tiestö on erittäin huonossa kunnossa, ja raskas liikenne rasittaa sitä entisestään.

Hallitus on myös todennut, että Venäjä on Suomelle mahdollisuus ja että hyvät liikenneyhteydet ja rajaliikenne itään ovat Suomen vahvuus. On valitettavaa todeta, että nämä ovat jääneet vain puheiksi. Rajaliikenne takkuaa ja vaikeuttaa monella tavalla eteläkarjalaisten ihmisten elämää.

Venäjän ja venäläisten vaurastumisen myötä henkilöautoliikenne Suomessa ja raskas liikenne Suomen kautta Venäjälle kasvavat kovaa vauhtia. Ne ovat kasvaneet nopeammin kuin olemme osanneet odottaa. Rajaliikenteen kasvu on tuonut ongelmia sekä Vaalimaalle, Nuijamaalle että Imatralle. Tilannetta on yritetty parantaa tekemällä päätös rekkaparkin rakentamisesta Vaalimaalle ja siirtämällä liikennettä Vaalimaalta Nuijamaalle ja Imatralle. Rekkaparkkia ei vielä ole, ja autonkuljetusrekkojen siirtäminen Vaalimaalta Etelä-Karjalaan on tuonut vain uusia, entistä vaikeampia ongelmia.

Venäjän myönteisestä kehityksestä hyötyy koko Suomi. Sitran tekemän selvityksen mukaan pelkästään liikenne työllistää Suomessa noin 4 000 henkilöä ja tuloja tulee yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Hyötyjinä ovat satamakaupungit, mutta valitettavasti kärsijöinä ovat ihmiset Haminassa ja ihmiset Etelä-Karjalassa, Luumäellä, Lappeenrannassa ja Imatralla. Kaikkein eniten raskaan liikenteen kuljetuksista kärsivät ihmiset, jotka asuvat Valtatien 26 eli Hamina—Taavetti-tien ja Valtatien 6, Taavetti—Imatra-tien, varrella. Tieväylät ovat vaarallisia, rekka-autot pitävät niitä parkkipaikkoina, kuljettajat sotkevat ympäristöä, käyvät jopa asioillaan pihojen lähistöillä, ihmiset kärsivät melusta, ilman puhtauden heikkenemisestä, lasten koulumatkojen turvallisuutta ei ole pystytty takaamaan.

Ihmisten pinna ja kärsivällisyys ovat koetuksella ja Venäjä-viha kasvaa. Aikaisemmin suurena huolena ovat olleet venäläisten asunto- ja maakaupat, nyt viha kohdistuu rekkoihin ja venäläisiin yleensä. Hallitus omalla tekemättömällä politiikallaan vaarantaa sisäistä turvallisuutta, kehittää kansalaisten välistä vihaa. Tyytymättömyys ja viha ovat käsin kosketeltavissa ja aistittavissa kaikkialla Etelä-Karjalassa. Tämä ei voi olla kenenkään etu.

Me olemme tienneet jo pitkään, että raskas liikenne Kaakkois-Suomessa lisääntyy kovaa vauhtia vuosi vuodelta. Hallitus ei ole huomioinut riittävästi rajaliikenteen vaatimia lisäresursseja, ei pelastustoimen eikä myöskään poliisitoimen osalta. Pelastuslaitos on ilmaissut, ettei heillä ole riittävästi resursseja eikä osaamista, jos alueella tapahtuu suuri raskaan liikenteen aiheuttama onnettomuus. Poliisit ovat puolestaan ilmaisseet, ettei heillä ole riittävästi resursseja takaamaan liikenneturvallisuutta. Autonkuljetusrekat vaatisivat jatkuvasti ainakin kahden yksikön olemassaoloa liikenteessä, että raskasta liikennettä voitaisiin turvallisesti siirtää Vaalimaalta Nuijamaalle ja Imatralle ja sitä kautta Venäjälle.

Miksi puhun asiasta nyt? Tiedän, että hallitus on tietoinen rajaliikenteen tuomista ongelmista. Vähintä, mitä hallitus olisi voinut tehdä, olisi ollut tuoda tähän lisätalousarvioon lisäresursseja Kaakkois-Suomen rajalle rajaliikenteen liikenneturvallisuuteen, muun muassa pelastuslaitos- ja poliisitoimintaan. Toivon, että kun eduskunta alkusyksystä käsittelee liikennepoliittista selontekoa, se huomioi tarkasti Kaakkois-Suomen erityisaseman Venäjän raja-alueena ja metsäteollisuuskeskittymänä ja sitä kautta panostaa raja-alueen ja sen toimintojen ja palvelujen kehittämiseen. Hallituksen on panostettava alueen liikennelogistiikkaan, sen toimivuuteen sekä liikenneturvallisuuteen ja alueella asuvien ihmisten turvalliseen ja nykyistä parempaan elämisen mahdollisuuteen.

Toivon, että hallitus toimii siten kuin se on puhunutkin: ottaa Venäjän todellisena mahdollisuutena ja panostaa myös tähän todelliseen, suureen haasteeseen.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnön perustelujen mukaan arkistolaitokselle osoitettua lisämäärärahaa voidaan nyt käyttää toisen maailmansodan aikana välirauhansopimuksen nojalla internoitujen saksalaisten ja unkarilaisten ja heidän suomalaissyntyisten vaimojensa ja Suomessa syntyneiden lastensa aseman tutkimiseen. Lisäksi valiokunta katsoo, että suurehkoa määrää voitaisiin käyttää myös internoiduille lapsille maksettaviin mahdollisiin korvauksiin samaan tapaan kuin aikanaan partisaaniuhreille. Tarvittavat määrärahamuutokset tehtäisiin valiokunnan kannan mukaan kuluvan vuoden viimeisessä lisätalousarviossa.

Aivan kuten valiokunta toteaa, lisämääräraha pelkkään tutkimiseen on suurehko, sillä internoinneista on jo olemassa kattavasti tietoa. Asian kannalta olisi hyvä, jos Kansallisarkisto voisi tehdä tutkimuksensa huomattavasti suunniteltua nopeammin. Internoidut lapset ovat jo yli 70-vuotiaita, joten on kohtuutonta antaa heidän vielä kauan odottaa asian ratkaisua. Toivon, että Valtioneuvoston kanslia asettaa internoitujen lasten edustajien ehdottaman työryhmän, joka virkatyönä nopeasti selvittäisi, miten asiaan saadaan kunniallinen ja inhimillinen ratkaisu ilman turhaa viivytystä.

Arvoisa puhemies! Toiseksi haluan kiinnittää huomiota toiseen lisätalousarvion kohtaan, joka koskee Senaatti-kiinteistöjen asemaa yliopistokiinteistöjen hallinnoinnissa. Opetusministeri on vastikään asettanut työryhmän, joka arvioi yliopistokiinteistöjen käytön mahdollisuutta yliopistojen pääomittamisessa tulevan uudistuksen yhteydessä. Määräaika on tämän vuoden syyskuun loppuun. Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan pääomittamisessa on varmistettava, että yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen autonomia vahvistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yliopistojen käyttämät valtion kiinteistöt siirrettäisiin yliopistoille. Tämä antaisi yliopistoille paremmat mahdollisuudet selvitä taloudellisesti itsenäisinä yksikköinä. Näin tehtiin muutamia vuosia sitten Tanskassa, ja se osoittautui yliopistojen kehityksen kannalta hyväksi ratkaisuksi.

Hallitus on kuitenkin kiirehtimässä asioiden edelle, kun se ehdottaa lisätalousarviossa, että yliopistokiinteistöistä tehdään tytäryhtiöitä, joita Senaatti-kiinteistöt hallinnoisivat. Ymmärtääkseni tämä on vain yksi opetusministeriön työryhmän selvitettäväksi annetuista vaihtoehdoista. Mikäli eduskunta nyt kuitenkin antaa hallitukselle kyseiset valtuudet, niitä ei tulisi käyttää ennen kuin työryhmä on tehnyt ehdotuksensa. Yliopistot ovat jo riittävän kauan maksaneet kiinteistömenoissaan valtiovarainministeriön alaiselle yhtiölle eräänlaista ylimääräistä veroa, joka on vastaavasti vähentänyt niiden muutenkin niukkoja toimintarahoja.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden toiseen lisäbudjettiin mahtui tälläkin kertaa paljon myönteisiä päätöksiä. Ne sovittuvat hyvin yhteen hallituksen tähänastiseen toimintaan sekä valtiontalouden budjettikehyksiin vuosille 2009—2012. Talouden tilanne on puhuttanut maailmanlaajuisesti, ja varsinkin USA:n tilannetta seurataan tarkasti. Kuten todettu, Suomella on ollut erinomainen talouskehitys viime vuosina, mutta kansainvälinen markkinatilanne on muuttunut. Epävarmuus markkinoilla on kasvanut, ja ennusteet tulevasta talouskehityksestä ovat heikentyneet.

Lapissakin kehitys on ollut kokonaisuutena ottaen toivotun suuntaista. Esimerkiksi maakunnan yritystoimipaikkojen liikevaihto kasvoi vuonna 2007 lähes 10 prosenttia. Ajankohtaiset työllisyyskatsaukset kertovat myös, että työttömyys vähenee Lapissa nopeammin kuin koko maassa. Kuitenkin työttömyys on milteipä kaksinkertainen maan keskiarvoon nähden. Tarvittavasta koulutustarjonnasta huolehtiminen on usein olennaista. Paras keino työllisyyden hoitoon on keskittyä muutoinkin yrittäjyydelle suotuisan toimintaympäristön luomiseen.

Hallitukselle kuuluukin kiitos siitä, että se on ottanut aktiivisen roolin myös lappilaisen elinkeinotoiminnan edistämisessä. Nyt lisäbudjetin yhteydessä muun muassa sovittu valmius päättää Kevitsan kaivoshankkeen liikenneyhteyksien vaatimista valtuuksista, kun kaivoshankkeelle on myönnetty tarvittavat luvat, on Lapille tärkeä sitoumus.

Maakuntien ja niiden infrastruktuurin kehittäminen turvaa tasapainoista aluekehitystä. Kotimaisen kysynnän ylläpitäminen ja kasvu takaavat osaltaan talouden vakautta. Talous on sittenkin edelleen suuri haaste, joka edellyttää valtioltakin vastuullista talouspolitiikkaa. Hallituksen on osaltaan pidettävä meno- ja veropolitiikkansa kestävää hyvinvointia rakentavana ja harrastettava muutoinkin tasapainoista elinkeino- ja aluepolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Tärkeää on myös huomioida kaikkeen toimintaan liittyvä inhimillinen ulottuvuus. Osana varautumista väestön ikääntymiseen on jatkettava panostuksia myös ihmisten työssäjaksamisen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kaltaisiin erityishaasteisiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että poliisien koulutuksen ja työllistämisen tulisi olla suunnitelmallista ja että työllistämisessä tulisi ennakoida poliisien eläköityminen. Valiokunta pitää myönteisenä kehyspäätöksessä vuosille 2009—2012 tehtyä yhteensä 39 miljoonan euron lisäystä poliisin toimintamenoihin. Valiokunnan näkemys on liiankin optimistinen. Poliisien voimavarojen pitkän tähtäimen lisäämiseen ja turvaamiseen pitäisi viimeistään nyt ryhtyä, koska 2010-luvulla edessä ovat ajat, jolloin poliisikoulutukseen tulee yhä vähemmän oppilaita.

Valiokunta tuo esille tienpidon ja tiehankkeiden kehnon rahoituksen. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kustannustaso on noussut voimakkaammin ja joudutaan muun muassa alueellisia investointeja sekä siltojen ja päällysteiden kunnostusta vähentämään. Tienpidon ja tiehankkeiden rahoitus onkin noin 50 prosenttia siitä, mitä se oli 1990-luvun puolivälissä. Tämä on erittäin huolestuttava kehityssuunta, koska suhteessa tiestön määrään resurssit vähenevät.

Arvoisa puhemies! Ylimielistä on ollut hallituksen suhtautuminen kuljetusyrittäjien ahdinkoon. Ympäristöverot rokottavat nyt joukkoliikennettä, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi joukkoliikennettä suosia. Odotan, että syksyllä hallitus tuo toimenpidepaketin, joka sisältää polttoaineveron alennuksen, käyttövoimaveron poistamisen kuljetusyrityksiltä sekä investointituen ympäristöystävällisen kaluston hankkimiseksi. Tosiasioihin eivät perustu väitteet, jonka mukaan kuljetusyritykset tai vähäinen kilpailu ovat syynä kuljetusyritysten ahdinkoon. Hallituksen pitäisi lopettaa kuljetusyritysten syyllistäminen ja edistää yrittäjyyttä alalla. Muuten edessä ovat kansainvälisten yritysten valtaamat kuljetusmarkkinat ja suomalaisten yritysten ulosliputus.

Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantumisaste oli 103,7 prosenttia viime vuoden lopussa. Vuonna 2009 arvioidaan velkaantumisasteen nousevan 113 prosenttiin. Se tarkoittaa, että kotitaloudet ottavat lainaa enemmän kuin niillä on tuloja. On muistettava, että joka toisella suomalaisella ei ole lainkaan velkaa. Tämä kertoo velkojen kasaantumisesta tietyille väestöryhmille. Kotitalouksilla on varallisuutta noin 127 miljardia euroa ja velkaa 87 miljardia euroa, mutta velkojen ja varallisuuden jakautuma ei ole tasainen. Velat ja varat eivät välttämättä kohtaa.

Vaikka suurella osalla lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia, niin monille kotitalouksille vähäiset säästöt ja suuret velat luonnollisesti merkitsevät suuria riskejä. On myös niin, että kotitaloudet ovat ottaneet enemmän velkaa kuin tekisivät korkean koron olosuhteissa. Matala korko vaikuttaa myös siihen, että asuntojen hinnoissa on tapahtunut nousua yli reaaliarvojen. Kun julkinen talous on sekä valtion että kuntien osalta velkainen, riski on suuri etenkin matalan kasvun aikana.

Hallituksen pitää varautua suuriin taloudellisiin haasteisiin koskien eläkkeiden ja ikääntyvien kansalaisten hoito- ja hoivapalvelujen rahoitusta. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen ja Itämeren tilan parantaminen vaativat lähitulevaisuudessa mittavia investointeja.

Lopuksi, yksi erittäin tärkeä asia on edelleen harmaan talouden kitkeminen tehokkaammin, josta on jo iät ajat puhuttu.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Keskustelu yliopistojen tulevaisuudesta jatkuu. Edelleenkään ei ole selvää, miten yliopistojen asema ja niiden toiminnan rahoitus tullaan järjestämään. Epävarmuus tulevaisuudesta häiritsee jo vakavasti yliopistojen työtä. Useimmat tapaamani professorit kertovat siitä, miten yhä suurempi osa työajasta kuluu rahoituksen hankkimispuuhissa. Aikaa ja henkisiä voimavaroja kuluu työssä, johon ei ole koulutusta. Tämä kaikki on poissa opetuksesta ja tutkimuksesta eli yliopiston varsinaisen tehtävän hoitamisesta.

Epävarmuutta tuo myös epätietoisuus siitä, onko rahoituksen perusteena tulevaisuudessa massatutkintojen lukumäärä vai tutkimuksen laatu. Yliopistojen asemaan ja rahoituspohjaan pitäisi nyt saada nopeasti varmuutta ja selkeyttä, jotta yliopistojen varsinaista työtä päästään kehittämään. Tästä syystä sosialidemokraatit esittävät, että lisätalousarvioon otettaisiin 30 miljoonan euron määräraha yliopistojen perusrahoituksen turvaamiseksi. Määräraha perustuu tiede- ja teknologianeuvoston näkemykseen perusrahoituksen korottamisen tarpeesta. Hallituksen lisäbudjetissa esittämä 31 miljoonaa euroa menee oikeutettuihin palkankorotuksiin, eikä tätä perusrahoitusta tällä tavalla nosteta.

Kansainvälinen menestys ei ole mahdollista, ellei yliopistojen ja korkeakoulujen opettajien määrää kyetä merkittävästi lisäämään. On selvää, etteivät yliopistojen kehittämishaasteet ratkea perusrahoituksen avulla. Tämän lisäksi tarvitaan kirkasta tiedepolitiikkaa, jossa linjataan se, minkälaisilla kriteereillä yliopistojen tulosrahoitusta jatkossa jaetaan. Erillinen tiedeministeri saattaisi olla pohdinnan väärti asia.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen rahoitusta tulee käsitellä investointina eikä juoksevana menona. Velkaiselle taloudelle investointi on aina harkinnanvarainen vaihtoehto. Tämä pitää paikkansa myös valtiontalouden kohdalla. Valtionvelan lyhentämisen asettaminen etusijalle on perusteltua silloin, jos tuottaviin investointeihin ei ole mahdollisuuksia. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole tällainen. Vaikka Pisa-tutkimuksessa olemmekin menestyneet, tämä ei tarkoita sitä, ettei lisäinvestoinnilla koulutukseen ja tutkimukseen saataisi aikaan merkittävästi parempia menestyksen eväitä.

Yliopistouudistuksessa on toiveita pantu siihen, että elinkeinoelämä, yksityinen pääoma, innostuisi investoimaan koulutukseen ja tutkimukseen. Valtion tulisi nyt näyttää esimerkkiä ja poikkeuksellisen hyvässä taloustilanteessa sijoittaa rohkeasti rahaa koulutuksen ja tutkimuksen tason nostamiseen. Hyviä henkisiä resursseja maassa on. Nyt tarvitaan taloudellisia resursseja, jotta nämä kansalliset voimavarat saadaan tuottavaan käyttöön. Viisailla investoinneilla kyetään maahamme houkuttelemaan myös ulkomaisia tutkijoita.

Suomessa yliopistoverkko on hajautettu laajalti maan eri alueille. Hajautetulla mallilla on välittömiä kustannuksia nostavia vaikutuksia verrattuna keskitettyyn malliin. Suomessa on kuitenkin vallinnut laaja yksimielisyys siitä, että maan kokonaisedun kannalta on tarkoituksenmukaista, että korkeata opetusta ja tutkimusta harjoitetaan maan eri alueilla. Yliopistot ja korkeakoulut ovat osoittautuneet aivan ratkaisevaksi tekijäksi aluekehityksen ja siten koko maan elinvoimaisuuden kannalta. Siksi tämä malli on jatkossakin korkeakoulujärjestelmän kehittämisen lähtökohta maassamme.

Kustannussäästöjä ja -tehokkuutta saadaan jonkin verran lisää, kun korkeakoulut aikaisempaa laajemmin erikoistuvat ja sopivat keskinäisestä työnjaostaan opetuksen ja tutkimuksen eri aloilla. Kun yliopistoilla ja korkeakouluilla on ratkaiseva merkitys aluekehitykselle, on vaikeata ymmärtää hallituksen haluttomuutta nykyistä rohkeampiin investointeihin yliopistojen varsinaisen toiminnan kehittämiseksi. Kun maahan halutaan kansainvälisen tason tutkijoita ja opettajia, houkuttimeksi tarvitaan sellaiset tutkimuksen puitteet, joissa innostunut ja arvostusta nauttiva tutkimusyhteisö kykenee tulokselliseen työhön.

Arvoisa puhemies! Hallituksella olisi nyt hyvä mahdollisuus investoida viisaasti lisäämällä yliopistojen perusrahoitusta.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Helsingistä tuli EU:n uuden kemikaaliasetuksen myötä maailman kemikaalipääkaupunki. Tämä EU:n kemikaalisäädöksen uudistus vie Euroopan kemikaalien hallintaa aivan uudelle tasolle.

Mietinnössään toisesta lisätalousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunta kiinnittää ansiokkaasti huomiota ympäristöhallinnon resurssipulaan, mitä tulee EU:n kemikaaliasetuksen velvoitteiden hoitamiseen. Reach-asetuksessa edellytetään esimerkiksi tiedotusta ja koulutusta yrityksille ja viranomaisille. Tämä on Suomen ympäristökeskuksen vastuulla, eikä ympäristökeskus pysty ilman lisävoimavaroja hoitamaan kyseisiä tehtäviä tai osallistumaan Kemikaaliviraston komiteoiden työhön.

Kemikaaliasetus on erittäin vaikeaselkoista lainsäädäntöä. Yritykset ja viranomaiset tarvitsevat perusteellista tiedotusta ja koulutusta sekä neuvontaa, jotta uusi asetus ei aiheuta niiden toimintaan ylipääsemättömiä vaikeuksia. Emmehän me halua, että suomalaisen kemikaaliteollisuuden ja kemikaalien käyttäjien kilpailukyky heikentyy puutteellisten viranomaisresurssien takia.

Arvoisa puhemies! Lainsäätäjinä meidän tulee varmistaa, että uutta lainsäädäntöä voidaan toteuttaa sen edellyttämällä tavalla, ja kiitokset hallitukselle, että se on huomioinut tämän Reach-asetuksen kohdalla. Lisärahoitusta on tullut. Kiitoksia siitä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä käytettyihin puheenvuoroihin voisin vaan todeta, että kiitoksia hyvistä evästyksistä. Osa on ollut sellaisia määrärahalisäystarpeita, jotka ovat luonteeltaan normaalibudjettimenoja eli eivät lisätalousarvioluonteisia — lisätalousarvioita käytetään äkillisiin, ennakoimattomiin tarpeisiin — mutta sinänsä ihan hyviä kohteita.

Jokunen huomio tässä tuli. Taisi olla ed. Kantola, joka totesi, että valtionvelkaa voi tai pitää lyhentää, mutta ei välttämättä silloin, jos löytyy muita investointikohteita. Minä luulen, että koskaan ei päästä semmoiseen tilanteeseen, ettei olisi aina tullut tulevaisuusinvestointikohteita, ja tämä tasapaino pitää tästä hakea.

Minusta on perusteltua, että tuulen tuomilla tuloilla lyhennetään velkaa, koska se helpottaa sitten tulevaa aikaa. Eli jos meillä menee sitä rahaa, jota voitaisiin käyttää joko yliopistojen kehittämiseen tai pienituloisimpien ihmisten elämän parantamiseen, niin ei tarvitse maksaa korkoja pankeille eikä lainoittajille, kun maksamme sitä velkaa pois.

Yliopistojen rahoituksen kohdalla tänään varmaan moni saa hyvän mielen, kun kuuntelette iltapäivällä opetusministerin uutisia. Mutta noin ylipäänsä yliopistolaitokselle on tullut merkittävät lisäpanostukset ja palkkaukseen on osoitettu aivan erilliset rahat. Eli on olemassa perusrahoituksen vahvistamisrahat ja sitten on vielä palkkauksen rahat, ja ne eivät ole yksi ja sama raha, vaan ne ovat aivan erilliset, eli molemmat hoidetaan kyllä kuntoon. Sillä saralla paljon kehittämistä on.

Harmaan talouden kohdalla täällä on erittäin hyvä lisäysesitys poliisin resursseihin. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä, kuten olen jo aiemminkin todennut, on uusi järjestelmä, josta Ruotsi hakee nyt kokemuksia, kohta tulee vuosi täyteen uutta järjestelmää, ja näkisin näin, kuten olen aikaisemminkin todennut, että katsotaan sieltä saatavia kokeiluja ja sitten katsotaan, kunhan me tiedämme, mitenkä rikolliset kiertävät sitä järjestelmää. Voisimme sitten arvioida, toimiiko se Suomessa, koska varmaa on, että kaikkia veroja aina kierretään, jos on rikollinen mieli. Mitä verojärjestelmää kierretään vähemmän ja mistä on kaikkein vähiten haittaa normaalitoiminnalle, se sitten tietysti kannattaa ottaa käyttöön. Sitä ei voi ottaa kokeiluluonteisesti käyttöön, koska se on sitten pysyvä ratkaisu, aiheuttaa kustannuksia eri puolille. Meillä on nyt tässä lisämäärärahaesityksen lisäksi nelivuotinen Verohallituksen tehokampanja harmaan talouden kitkemiseksi rakennussektorilta nimenomaan, ja muitakin toimenpiteitä lähinnä nyt oikeusministeriön puolella on sitten tehty näitten asioitten kuntoon saattamiseen.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Muutama huomio puolustushallinnon näkökulmasta lisäbudjetista ja vähän lisäbudjettiin liittyen.

Ensinnäkin lisäbudjetissa on tähän raskaaseen kuljetuskalustoon liittyvä valtuus, siis sille, että Suomi yhdessä 15 EU-maan kanssa osallistuu järjestelmään, jossa ostetaan yhdessä kolme raskasta C17-kuljetuskonetta ja tietyn osuuden mukaan kyseiset osallistujamaat voivat sitten vuokrata tuota kapasiteettia. Sitähän siis a) tarvitaan kriisinhallintakuljetuksiin, tavaroiden kuljetuksiin kauas eri puolille maapalloa, missä kriisinhallintaa on, b) esimerkiksi tsunamin tyyppisissä katastrofitilanteissa sitä pystytään hyödyntämään ja kolmanneksi c) yleensäkin ottaen humanitäärisissä kuljetuksissa. Suomi ei luonnollisestikaan yksin missään olosuhteissa olisi pystynyt tämän tyyppistä rajallistakaan kapasiteettia saamaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, millä tavalla puolustushallinnossa ja Puolustusvoimissa tehdään eurooppalaista yhteistyötä niin, että kaikki hyötyvät.

Toinen asia: Tuohon lisäbudjettiin sisältyy tilausvaltuus, joka mahdollistaa Puolustusvoimien varikkotasoisen kunnossapidon siirron Millog-nimiselle yhtiölle. Ja tuota asiaa on perusteellisesti eduskunnan kanssa käsitelty ja samoin vuorovaikutuksessa perusteellisesti eri henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tuo valmistelu on edennyt hyvin ja nyt ollaan tilanteessa, jossa tuo ratkaisu ollaan toteuttamassa. Tämä tilausvaltuus mahdollistaa ikään kuin 8 vuoden toiminnan ulkoistamisen. Milloghan koostuu viidestä suomalaisesta puolustusalan yrityksestä, ja tuo Millog ottaa siis tämmöisen varikkotasoisen puolustushallinnon kunnossapidon tehtäväkseen. Puolustushallinnon työntekijät, 660 henkilöä, siirtyvät vanhoina työntekijöinä Millog Oy:n palvelukseen 4 vuoden suoja-ajalla. Ja niin kuin sanottu, tämä järjestely on tehty hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Minulla ei tähän päivään mennessä ole yhtään miinusmerkkistä sanaa tämän järjestelyn tuloksesta. Eli tällä käynnistetään tuo työ. Me uskomme, että tuo Millog paitsi tekee puolustushallinnon varikkotason kunnossapitoa, myöskin saa tilauksia muualta ja tätä kautta pystyy tarjoamaan näille ihmisille kenties monipuolisempia työuria.

Mutta sitten kolmas asia, joka liittyy puolustushallinnon henkilöstöön ja sellaiseen totaaliseen väärinymmärrykseen, joka perjantaina oli julkisuudessa, että olisin kaavailemassa tai esittämässä 2 000 henkilön vähentämistä puolustushallinnosta. Kiistän kiivaasti tämän tyyppisen uutisoinnin nyt tässä eduskunnan edessä. Puolustusvoimien palveluksessa oli viime vuoden lopulla 15 500 työntekijää, enkä esitä yhdenkään näiden vähentämistä muutoin kuin sitten, jos eduskunta määrärahoja päättäessään niin tulee edellyttämään. Eli nyt valmisteilla olevassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa luonnollisesti käsitellään niin sodan ajan kuin rauhan ajan vahvuutta ja sitä henkilöstömäärää ja sitä tapaa, jolla Puolustusvoimat tehtävistään selviytyy tulevaisuudessa. Eduskunta sitten viime kädessä tuon määrärahatason tulee määrittämään, niin kuin hyvin tiedätte. Selonteko valmistuu tämän vuoden aikana, ja eduskunta sitten käsittelee varmasti sitä ensi vuoden puolella.

Mutta vielä lopuksi: en ole esittänyt enkä tule esittämään yhdenkään työntekijän vähentämistä, vaan tämä julkisuudessa ollut tieto oli totaalinen uutisankka.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vaihtoehtobudjettilinjauksessamme esitimme menolisäysten rahoittamista korkeammilla tuloilla. Nyt hallitus lisäbudjetissa esittää vastaavat lisäykset. Eduskunnan budjettivalta ei toimi, jos budjetin täydellisyysperiaatetta esimerkiksi tulojen oikean arvioinnin myötä ei noudateta. Taloudellinen pelivara arvioidaan tietoisesti alakanttiin, ja hallitus piiloutuu vakausohjelman taakse. Näin porvarihallitus on vältellyt arvokeskustelua valinnoistaan ja kansalaisten arjen todellisuudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen rahoituksesta sekä perusturvallisuudesta.

Mutta, herra valtiovarainministeri, lokakuussa 2006 hyväksyttiin neljäs talousrikostorjuntaohjelma. Teille tuli kolme selkeätä lainsäädännöllistä vastuuta. Yksi on rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jolla päästään pureutumaan pitkiin aliurakointiketjuihin ja niiden alapäässä harmaan talouden alalla toimiviin urakoitsijoihin. Tämän sekä muut te olette pysäyttäneet. Miksi? Te olette itse asiassa vastustaneet tätä edellisen hallituksen lokakuussa 2006 tekemää linjausta vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni viime syksynä. Tähän ovat syyttäjät kiinnittäneet huolestuneina huomionsa. Te olette suurelle valiokunnalle esittäneet (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Suomen hallituksen kantana vastustaa Saksaa, joka esittää tämän kokeilun laajentamista Euroopan unionissa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaivosten ja avattavien kaivosten liikenneyhteyksistä on puhuttu aika tavalla ja niihin on kaivattu lisää rahaa. Muistutan vielä UK-puiston perustamisen yhteydessä luvatusta kompensaatiosta kunnostaa Savukosken Yläperäntie. Sitä ei ole vieläkään tehty. Tuosta puiston perustamislakiin kirjoitetusta asiasta ja lupauksesta on kulunut jo 25 vuotta aikaa, ja tämä sattuu olemaan sama tieyhteys, joka johtaa Soklin kaivokselle. Eikö nyt, kun Itä-Lapissa kaivataan todella kipeästi myönteisiä uutisia, olisi juuri oikea aika käynnistää tuon tien kunnostaminen? Se palvelee matkailua, puuhuoltoa ja kaivostoimintaa. Yarahan on aloittanut jo yva-prosessin tuolla alueella, ja ensimmäiset kuulemistilaisuudet ja yleisötilaisuudet on pidetty. Eli eikö ennakoiden valtiovalta voisi toteuttaa tämän 25 vuotta vanhan velvoitteensa?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta olisi paikallaan hieman pohdiskella sitä, milloin kannattaa velkaa lyhentää ja milloin kannattaa investoida. Investointi on kyllä parempi vaihtoehto silloin, kun investointi tuo säästöjä mukanaan. Ja kun ajattelen vaikkapa nyt kahta asiaa, ensinnäkin poliisien määrärahaa, niin keskusrikospoliisi kertoo ja sanoo meille kansanedustajille: "Jos myönnätte rahaa, niin me pystymme rajoittamaan ja tuhoamaan nämä kansainväliset rikollisjärjestöt." Toinen kannattava investointi on ilman muuta perustienpitoon. Koko eduskunnalle on ilmoitettu, että alemman tietason kunto laskee vuosi vuodelta. Minä kysyn: Onko se viisasta? Jos aiotaan myöhemmin korjata, se maksaa paljon enemmän, ja ainakin näihin kahteen olisi ollut syytä panna lisää rahaa.

Reijo  Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Inflaatio näyttää jatkuvasti kiihtyvän. Toukokuussa olimme jo 4,2 prosentin vauhdissa, ja uhkaavasti näyttää siltä, että vuositasollakin liikumme tuolla 4 prosentissa. Se on äärettömän poikkeuksellista. Viimeksi olemme vuositasolla olleet inflaation suhteen yli 4 prosentissa 90-luvun vaihteessa. Meillä inflaatiota ovat kiihdyttäneet erityisesti ruuan, polttoaineiden ja energian hinnan voimakas nousu, samoin hallituksen omat toimenpiteet. Tällä hetkellä meillä muun muassa kuljetusyrittäjät ovat jonkinlaisessa paniikissa, epätoivoisia. Tämä on ymmärrettävää, jos konkurssi uhkaa. Onko todellakin, ministeri Katainen, niin, että te ette löydä mitään lieventäviä toimia tässä tilanteessa suomalaisten kuljetusyrittäjien tilanteen parantamiseksi?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, äsken totesitte, että kytätään sitä, mitenkä Ruotsissa käy tässä rikollisten käyttäytymisessä, kiertävätkö he nyt sitten käännetyn arvonlisäverojärjestelmän omalla alallaan. Arvoisa ministeri, se on sillä tavalla, että mitä enemmän ketjussa on niveliä ja solmukohtia ja pätkiä, niin sen helpompi sinne on rikollisen löytää aina tiensä. Siihen savottaan se käännetty arvonlisäverojärjestelmä on ainut, joka puree. Sen jälkeenkin varmasti tapahtuu näin, mutta samaan hengenvetoon on tietysti todettava, että on rehellisiä yrittäjiä, jopa rakennusalalla on edelleen rehellisiä yrittäjiä, niitä on eduskuntaankin tullut valituksi. Mutta tässä on kysymys paisuvasta ilmiöstä, todella paisuvasta ilmiöstä, ja mitä enemmän sitä harmaata pääomaa karttuu, sen vaikeampi teidän on saada sitä kuriin.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kantola käytti täällä mielestäni hallituksen yliopistolinjauksia hyvin tukevan puheenvuoron, jossa korostettiin juuri perusrahoituksen tärkeyttä. Yliopistojen perusrahoitukseen on lisätty varoja hallituskaudella merkittävästi, mutta jatkossa myös yliopistojen pääomaan voidaan kerätä yksityistä pääomaa. Samoin hän painotti sitä, että jatkossa ei pitäisi enää yliopistojen tulosrahoituksessa painottaa niin voimakkaasti määrällisiä ansioita, ja näin juuri ministeri Sarkomaan johdolla ollaan tekemässä, eli jatkossa nimenomaan tutkimuksen ja koulutuksen laadusta tulee se tulosrahoitusta ohjaava painopiste.

Täällä on hyvin paljon keskusteltu nyt tästä nopeasti muuttuneesta tilanteesta erityisesti öljyn maailmanmarkkinahinnan suhteen. Se on eittämättä sellainen asia, joka lisätalousarviokeskustelussa luonnollisesti nousee pinnalle, koska se ei ollut talousarviota laadittaessa tiedossa. Kysyisinkin ministeri Kataiselta nyt, kun on esitetty, että silloin, kun maailmanmarkkinahinta tuotteella nousee, vastaavasti pitäisi valtion verotuksella tulla vastaan, kuinka toimiva tällainen konsepti on, että silloin, kun maailmanmarkkinoilla jonkin tuotteen hinta voimakkaasti nousee, (Puhemies: Minuutti on kulunut ajat sitten!) ikään kuin verotuksella tultaisiin vastaan.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän erittäin arvokkaana, että liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoihin saadaan lisäystä sekä perustienpitoon tuo 41 miljoonaa euroa että sitten perusradanpitoon 9 miljoonaa euroa. Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, kun nyt ollaan uutta budjettiriihtä valmistelemassa ja tulevia budjettiriihiä on toki sen jälkeenkin, onko ollut vakavaa suunnitelmaa valtiovarainministeriössä, että saataisiin vihdoin ja viimein syntymään meille sekä perustienpidolle että radanpidolle kiinteät paketit, jolloin tämä vuosittainen, mielestäni aivan turha rahan vääntäminen, joka raha ei sitten koskaan riitä vuoden aikana ... Saataisiinko tähän kiinteä määräraha?

Toisena asiana, arvoisa puhemies, vielä se, että kun poliisin määrärahoja lisätään, on erittäin hyvä asia, että saadaan sisäisen turvallisuuden kannalta nämä työttömät poliisit töihin, koska eihän turhassa koulutuksessa ole mitään järkeä. Poliisit täytyy saada töihin ja nimenomaan kenttätöihin.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on sisäisestä turvallisuudesta puhuttu monessa puheenvuorossa jo. Itse haluaisin todeta siihen vaan sen, että on tietysti hyvä, että saadaan koulutettuja poliiseja edes pätkätöihin loppuvuodeksi, mutta ongelmana siellä on se, että kun eläköityy poliiseja, niin ne vakanssit jäävät periaatteessa auki eli niitä ei täytetä, ja tämä heijastuu haja-asutusalueille sisäisen turvallisuuden ongelmana.

Toinen asia, johon tässä vielä vastauspuheenvuoroissa ei ole puututtu, on hätäkeskusten toiminta. Se on tällä hetkellä todella ongelmatilanteessa ja saattaa vaarantaa ihmishenkiä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä harmaasta taloudesta. Herra valtiovarainministeri, ei enää voi katseella seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Se maksaa miljoona euroa päivässä helposti. Oletteko perehtynyt tähän lehtileikkeeseen? Tämä on avoin kirje talousalan syyttäjiltä, joka on 6.6. Helsingin Sanomissa julkaistu. Toivoisin, että te kommentoisitte heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan.

Sitten, kun viittasitte tähän lisätalousarvioon, että täällä on äkillisiä menoja, niin toivon, että lukisitte sivut 64—68. Täällä on Hakaniemen virastotalon kalusteet. Kyllä se on tiedetty viime vuonnakin, että siellä on virastotalo ja se kalustetaan, tai opintolainojen takuuvastuusaatavien tileistä poistot. Siitä on oikein laki, joka on tullut tämän vuoden alusta voimaan. Miksi se on lisätalousarviossa, miksei se ole talousarviossa?

Nämä liikennehankkeet ovat tyypillisiä pätkärahoituskulttuurilla paikkailtavia. Se on kallein tapa toteuttaa hankkeita. (Puhemies koputtaa) Rahoituksen pitäisi olla riittävällä tasolla. Nämä eivät ole mitään yllättäviä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eurooppalaiseen tyyliin kuljetusyrittäjät jo suunnittelevat juhannusliikenteen pysäyttämistä. Erityisen huolestunut itse olen joukkoliikenteen lippujen hinnoista, siitä, miten tämä kallis diesel vaikuttaa siihen. Nyt olisi aika hallituksen ryhtyä ilmastopolitiikankin nimissä huolehtimaan siitä, että joukkoliikenteen lippuhinnat eivät nouse kohtuuttomasti.

Mutta toinen iso kysymys on tämä Aalto-korkeakoulu. Ed. Söderman aikaisemmin sanoi, että kiinteistöjen osalta mennään väärin päin. Samaa voi sanoa korkeakoulujen osalta. Eikö nyt ensin pitäisi laittaa korkeakoulujen perusrahoitus kuntoon, jotta loppuisi keskustelu siitä, mistä tämä on pois, ja sitten katsoa erikseen Aalto-korkeakoulu? Nythän hallitus tekee niinpäin, että ei huolehdi riittävässä määrin korkeakoulujen perusrahoituksesta, mutta kyllä tälle uudelle Aalto-korkeakoululle eli entiselle innovaatioyliopistolle löytyy 200 miljoonan euron potti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taas näihin yliopistoihin: Tätä Aalto-yhteisöähän nyt pääomitetaan ja perusrahoitetaan melko avokätisesti, ja sehän on hyvä asia, ja rahoitus jatkuu vielä tämän jälkeenkin, mutta miten on muiden yliopistojen laita, sitä monet ovat täällä kysyneet. Miten on näiden finanssisijoitusten laita, joita nyt hallitus on lupaillut, päätättekö niistä jo tänään ministerivaliokunnassa?

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miten tämä lisäbudjetti kohtelee köyhempiä ja pienituloisia ihmisiä, tämä on yksi kysymys, koska nyt on kuitenkin inflaatio kiihtynyt. Ruuan hinta on noussut ja polttoaineiden, ja tänä päivänä kuulemma on tiedotettu, että sähkön hintakin tulee vielä tässä nousemaan. Sehän tarkoittaa sitä, jotta jos on työmarkkinatuella tai pienellä eläkkeellä tai muuten pienillä tuloilla, nämä ihmiset ovat pulassa. Sen takia odottaisi kyllä, kun tässä on poikkeuksellinen tilanne, tämä on tapahtunut kuitenkin nopeasti, tämmöistä välitarkastusta, että tässä voitaisiin tehdä tarkistus työmarkkinatukiin ja pieniin eläkkeisiin.

Toinen kysymys, mikä liittyy polttoainekysymykseen: Ministeri Katainen voisi tarkistaa kantansa, kun viime viikolla vai toissaviikollako sanoitte, jotta öljyšeikit hyötyvät siitä, jos lasketaan verotusta. Eivät näköjään paljoa ole vaikuttaneet meidän ratkaisumme siinä, vaan öljyn hinta on 160 USA:n dollaria vissiin tynnyriltä, ainakin eilen ilmoittivat tämmöistä. Siinä mielessä unohdetaan se juttu, ja pitäisi tarkistaa sitä ja laskea polttoaineveroa tässä tilanteessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kiitoksia taas palautteesta.

Ed. Rajamäki otti tämän valtiovarainministeriön virkamiesten virkavirhesyytöksen jälleen esille, elikkä virkatyönä tahallisesti arvioidaan verotuloja alakanttiin. Niin kuin hyvin tiedätte kokeneena kansanedustajana, sehän ei ole poliittista harkintaa, vaan kansantalousosasto virkatyönä arvioi, kuinka talous kasvaa ja mikä vaikutus sillä on verotuottoihin. Nämä ovat aina tietysti linjassa kaikkien muidenkin ennustuslaitosten kanssa.

Minä en tiedä, kumpiko on nyt suurempi virhe — minä olin odottanut, että täältä tulee kritiikkiä valtiovarainministeriön virkamiehiä kohtaan siinä, että me joudumme nyt alentamaan arvonlisäverotuottoa 230 miljoonalla — kumpiko on suurempi virhe: se, että olemme arvioineet yläkanttiin vai se, että olemme arvioineet alakanttiin. Minusta se on tietysti huolestuttavampi tilanne aina, jos ennusteessamme oletamme, että meille tulee enempi tuloja, ja me mitoitamme menot sen mukaan, ja sitten tuloja ei tulekaan niin paljon.

Eli kyllä ne valtiovarainministeriön virkamiehet niin tämän hallituksen aikana kuin edellisen ja sitä edeltävien hallitusten aikana tekevät korkealla osaamisella, korkealla virkamoraalilla työtä eivätkä tahallisesti näpelöi tunnuslukuja. Aivan hyvin tiedätte sen, että ei edes minun edeltäjäni ole koskaan poliittisesti arvioinut, kuinka paljon kansantalous kasvaa, vaan siinä on aina faktat pohjalla.

Tästä käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta: me nyt katsomme, kuinka se Ruotsissa toimii. Ruotsi on lähinnä sellainen maa, joka muistuttaa suomalaista taloutta, ja katsomme, onko siitä hyviä kokemuksia vai onko siitä huonoja kokemuksia, koska sitä ei voi kokeiluluonteisesti ottaa. Tämän käynnissä ollessa meillä on tämä tehostettu valvonta. Kaikilla on yhteinen intressi, että rikolliset saadaan kuriin, jotta rehellinen yrittäjyys kannattaa.

Tämä vuonna 2006 keksittiin. Sen olisi voinut silloin tietysti toteuttaa, mutta jostakin syystä sitä ei silloin toteutettu tai ei pistetty edes päätöstä vireille, varmastikin samoista syistä kuin tänäkin päivänä. On ollut hyvin paljon epätietoisuuksia. EU-maista vain viisi käyttää tätä, loput eivät käytä jostakin ihmeen syystä. Mutta minä suhtaudun siihen avoimesti. Mikäli saamme siitä hyviä tuloksia Ruotsista, niin Suomenkin kannattaa sitä harkita.

Tästä Kevitsan tiehankkeesta: Siinä on ihan semmoinen periaatteellinen kysymys vain, että koska siinä ei ole ympäristölupaa vielä sille itse kaivoshankkeelle, niin olisi nurinkurista, että eduskunta päättäisi, että rahoitetaan tiehanke ennen kuin ympäristölupa on selvä. Tämä ei ollut poliittista harkintaa vaan korrektiutta, ettei paineta oikeuslaitosta selkä seinää vasten, että teidän on pakko antaa ympäristölupa, koska eduskunta on päättänyt jo rahat sille tielle. Tästä on kysymys.

Kuljetusyrittäjistä: Tilanne on erittäin huolestuttava. Eihän kukaan voinut ennakoida näin jyrkkää polttonesteiden hinnannousua. Tämä on aivan mieletön tilanne. Me olemme Skalin kanssa selvitelleet tätä asiaa, ja meillä on yhteinen näkemys siitä, että nopeasti toimivaa veroratkaisua ei ole olemassa, ja Skalin puolelta tämä myös tunnustetaan. He ovat käyneet, aivan oikein, myös keskustelua Ajoneuvorekisterikeskuksen kanssa. Tähän liittyy muun muassa käyttövoimaveron alennuskysymys, ja eilen sain tiedon Skalilta, että he ovat vakuuttuneita, että ei voida nopeasti tehdä. Eli meillä on yhteinen näkemys tästä, mutta en väheksy heidän ongelmaansa.

Kaikkein suurin ongelma on se, että kohonneita kustannuksia ei ole saatu hintoihin, ja tämä sopiminen pitää saada semmoiseksi, että kohonneet kustannukset saadaan hintoihin. Suomessa pitää pystyä tavaroita kuljettamaan. Helppoja, nopeita ratkaisuja ei ole. Ainoa teoreettinen ratkaisu, joka nyt ei ole todennäköisesti mikään vaihtoehto, on tämmöinen suora tuki, siis kannattamattoman elinkeinotoiminnan suora tuki, ja minä luulen, ettei semmoiseenkaan ole kyllä mitään järkeviä vaihtoehtoja olemassa. Täytyy vain toivoa, että nämä sopimukset saadaan paremmalle tolalle.

Polttoaineveron alentaminen silloin, kun hinta nousee, on ikiliikkuja. Silloinhan ei kannata koskaan hintaa laskea, koska eurooppalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän. Tämä siinä on. Meidän täytyy nähdä se, että polttonesteen hinta on pysyvästi korkeammalla tasolla kuin mihin olemme tottuneet. Näin yleisesti arvioidaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudun juhannusliikennettä uhkaa nyt tuommoinen Katais-sotku, ja kyllä se, ministeri, on niin, että sitä saa, mitä tilaa. Te osaltanne olette vaikuttanut siihen nostamalla polttoaineveroa 300 miljoonalla eurolla tänä vuonna, että hinta on vielä korkeammalla. Se, mikä voidaan nostaa, se voidaan myös alentaa. Silloin kun te puhuitte tästä polttoaineverojen korotuksesta syksyllä, te puhuitte kauniisti ilmastonmuutoksen torjumisesta. Me emme uskoneet näitä puheita, koska miten se liikenne voi vähentyä, jos vaihtoehtoa ei ole. Ei ole vaihtoehtoa kuljetuksille, mutta ei ole myöskään niille ihmisille, joilla ei ole esimerkiksi bussiyhteyksiä olemassakaan.

Nyt bensatilastot osoittavat tämän, mitä oli odotettavissakin. Bensan myynti on kyllä vähentynyt alkuvuodesta viime vuoteen verrattuna 4,7 prosenttia, mutta dieselpolttoaineen myynti on kasvanut vastaavasti saman verran. Ajaminen ei ole vähentynyt, ja tämän te tiesitte varmasti. Me arvaamme tämän kaikki. Kyllä tässä vaan haettiin valtion kassaan 300 miljoonaa euroa lisää rahaa, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jotta sitten niitä tuloveroja voidaan jatkossa teille mieluisille ihmisille alentaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näin siinä käy. Valtiovarainministeri Katainen sulkee nopeasti oven, kun mennään tarkemmin lokakuun 2006 rikoksentorjuntaohjelmaan, jonka nimenomaan edellinen hallitus päätti. Siinä valtiovarainministeri Kataisen sektorille jäi rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, rakennusalan neljännesvuosi-ilmoitukset käytetyistä urakoitsijoista, veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa. On vaikutettava ennalta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan, ei pelkästään kuitteja jälkeenpäin selvittämällä. Oikeusministeriössä makaa kaksi esitystä ja työ- ja elinkeinoministeriössä yritystukia maksavien oikeus saada verotustietoja, ellei ole jo savuna ilmassa.

Nämä ovat aika vakavia kysymyksiä, ja valtiovarainministeri ei ole ollut tämän asian läpikäynnissä täällä eduskuntasalissa paikalla. Mutta joka tapauksessa hänhän ilmoitti, että näitä selvitetään. Edellinen hallitus päätti toteuttaa nämä. Nyt kokoomuksen ministerit ilmoittavat, että näitä selvitellään. Yleisesti Euroopan unionissa nämä järjestelmät ovat käytössä harmaan talouden torjunnassa. (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) Meillä peräti selvitetään.

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti ministeri Katainen kerkesi jo livahtaa. Olisin mielelläni kysynyt häneltä, koska talousasiantuntijat ovat vääriä lukuja tässä laitelleet pitkin vuotta. Vuosi sitten sanoin jo, että kaksinumeroisia inflaatiolukuja tullaan näkemään tai pankit kaatuvat tai molemmat.

Mutta kysymykseni ministeri Kataiselle tällä kertaa olisi koskenut sitä, kun olen tehnyt valtavan työn, ohjelmia, jotka laskevat erilaisia tietoja, ja siihen sain ikävuosittain lainajakaumat Tilastokeskuksesta viime vuonna vuoteen 2006 asti ja tänä vuonna kyselin vastaavia tietoja. Kolme kuukautta minun annettiin odottaa, ennen kuin sain puristettua tiedon, että niitä en tule saamaan, ja sanovat syyksi, että lokakuussa aikovat tehdä joitain saman suuntaisia tilastoja. Näin viivytetään tätä tiedonhankintaa ja myöskin asioiden ennustamista.

Olisin kysynyt ministeri Kataiselta, mitä hän aikoo tehdä. Itse olen kyllä jättänyt pyynnön (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) valtiovarainministeriöön, joka on Tilastokeskuksen isäntä, tietojen saamiseksi.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On ikävä todeta, että ministeri Kataisen ennen lähtöään antama kuva on sellainen, että kuljetusalalla syvä konkurssiaalto tulee ennen kuin eduskunta uudelleen kokoontuu syksyllä. Tämä on kyllä käsittämätöntä, että näin pääsee tapahtumaan ja vieläkään ei aiota tehdä mitään. Ministeri Pekkarinen on viime päivinä kahteenkin kertaan Keskisuomalaisessa suurin otsikoin luvannut, että dieselveroa voidaan keventää. Tässä on otsikko: "Elinkeinoministerin mukaan kuormaliikenteen veroale voisi olla 30—40 miljoonaa euroa." Eli tällaisia lupauksia sitten on. Keskusta harkitsisi dieselveron poistamista, ja syyksi siihen, että näin ei tehdä, näissä jutuissa todetaan, että valtiovarainministeri Katainen torjuu alennukset ja Ajoneuvohallintokeskus ei halua tehdä näitä korjauksia. Tämä on surullista, tähän menee kuljetusala.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen poistui täältä ed. Perkiön kiitokset mukanaan. Ed. Perkiöhän totesi, että tässä lisäbudjetissa olisi lisää rahaa nimenomaan Reach-asetuksen ja Kemikaaliviraston toiminnan toteuttamiseksi. Näin valitettavasti ei ole. Täällä ei ole lisää varoja sen enempää Suomen ympäristökeskukselle kuin Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksellekaan.

Ministeri Häkämies on vielä paikalla, ja pyytäisin kommenttia siihen, että kun ei nyt rekkaparkkia synny Virolahdelle tästä valitussyystä, niin mikä teidän käsityksenne Kaakkois-Suomen kansanedustajana on siitä, voisiko niitä varoja käyttää jollakin muulla tavalla.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli sääli, että ministeri Katainen lähti pois. Mutta olisin kiinnittänyt kahteen asiaan huomiota: vanhuspalvelun teknologian kehittämiseen haja-asutusalueilla ja siihen, miten sitä voitaisiin kenties keskittää yhdelle toimijalle tai toimintaverkostolle. Lankapuhelinverkon alasajon yhteydessä muun muassa turvarannekkeiden ja valvonta-anturijärjestelmien toimintaperiaatteet muuttuvat radikaalisti, ja tuntuu jotenkin väärältä, että operaattoreiden toiminta lisää yksittäisten vanhusten turvallisuuskustannuksia. Miten tätä asiaa voitaisiin jatkossa kehittää, ja mikä instanssi tätä jatkossa keskitetysti hoitaisi?

Toinen asia: Tämä taksien autokannan vaihtaminen EU:n suositusten mukaisiin vähäpäästöisiin merkkeihin ei ole toteutunut nykyisten veroetujen suosiessa isoja mutta myös isopäästöisiä autoja. Olisin valtiovarainministeriltä kysynytkin, onko minkäänlaista mahdollisuutta ajatella kolmen vuoden poistoajan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) muuttamista esimerkiksi 1—1,5 vuoden pituiseksi.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen perusteita muutetaan siten, että Nokian ja Tuusulan kaltaiset erityismenot saadaan valtionosuuksien piiriin. Nämä momenttien muuttamisperusteet lähtökohtaisesti eivät tunnu hyvältä, koska nythän käy niin, että kuntien harkinnanvaraista rahoitusta vähennetään 2 miljoonalla eurolla, ja jos sinne ei tule lisää rahaa syksyn aikana, niin kunnat jäävät nyt sitten paitsi tärkeistä tarvitsemistaan rahoista.

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintaedellytykset. Sinne laitetaan lisätalousarviossa lisää rahaa, mutta se ei suinkaan riitä. Vastalause 2:ssa siihen on ehdotettu vielä enemmän lisää eli 500 000 euroa. Mutta sitten vielä valtiovarainvaliokunta halusi kiinnittää huomiota siihen, että muutoksenhakulautakunnan toimintaedellytyksiä täytyisi tarkastella myös toimintatapojen näkökulmasta ja ottaa siihen esimerkiksi ulkopuolista asiantuntija-apua, jotta voitaisiin sitten turvata muutoksenhakulautakunnan toiminta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Polttoaineverot pystyttiin säätämään eduskunnassa varsin nopeasti. Nyt ministeri Katainen on väittänyt, että kestää useita kuukausia tai puoli vuotta, ennen kuin voitaisiin puuttua näihin polttoaineveroihin niin, että se rupeaisi vaikuttamaan. Sairaanhoitajien pakkotyölaki saatiin aikaan tässä salissa viikossa; yhtä nopeasti pystyttäisiin myöskin verolakeja muuttamaan. Kysymys on vain poliittisesta tahdosta, ja se näyttää valtiovarainministeriltä puuttuvan, kun polttoaineveroista, raskaan liikenteen ja joukkoliikenteen veroista, puhutaan. Elikkä kysymys on vain poliittisesta tahdosta, ei haluta näihin veroihin puuttua. (Ed. Mannisen välihuuto) — Arvoisa ed. Manninen, kyllä se on poliittisesta tahdosta kiinni. Viikossa se pystytään muuttamaan, kuten ed. Manninen hyvin tietää.

Ministeri Katainen puhuessaan Tampereella kokoomuksen puoluekokouksessa kehui tämän hallituksen olevan köyhän asialla enemmän kuin mitkään muut hallitukset: "Nykyhallitus on koko laman jälkeisen Suomen hallituksista eniten köyhän asialla. Se tuntuu ärsyttävän vasemmistopuolueita suunnattomasti. Huudon määrällä yritetään peittää alle oma neuvottomuus." Ja toinen lainaus: "Otetaan mieluummin vähemmän kaikilta ja autetaan reilusti niitä, jotka apua todella tarvitsevat."

Leipäjonot pitenevät tässä maassa, lapsiköyhyys lisääntyy, ja toimeentulotuella olevat ihmiset ovat todella pudonneet toimeentulotukiloukkuun. Siellä ei ole tehty minkäänlaisia tasokorotuksia, ja näin ollen esimerkiksi köyhyys lisääntyy lapsiperheissä, samoin myöskin yksinhuoltajaperheitten toimeentulo entisestään vaikeutuu. Miksi köyhyys lisääntyy sitten tässä maassa, jos kerta valtiovarainministeri on sitä mieltä, että tämä hallitus tekee enemmän kuin mikään muu hallitus köyhyyden poistamiseksi? Totuus on kyllä se, että tämä hallitus ei todellakaan ole tehnyt kaikista köyhimmässä asemassa olevien ihmisten köyhyyden vähentämiseksi mitään. Toimeentulotukituelle pudonneet ihmiset on kokonaan jätetty toimenpiteitten ulkopuolelle, samoin on jätetty työmarkkinatuella olevat ihmiset, ja tätä kautta myöskin yksinhuoltajalapsiperheitten asema todellisuudessa on heikentynyt. Elikkä kaikista köyhimpään väestönosaan tämä hallitus ei ole puuttunut, heidän toimeentulonsa parantamiseen, päinvastoin he ovat entistä vaikeammassa asemassa.

Herra puhemies! Täällä on puhuttu yliopistojen rahoituksesta ja yliopiston tulevaisuudesta. Tämä koulutusasia on meille kaikille hyvin keskeinen asia, ja se on kansakunnan tulevaisuuden mittari, mitenkä me yliopistoja pystymme kehittämään. Myöskin se merkitsee sitä, miten me tulevaisuudessa tulemme pärjäämään. Yleissivistävä Humboldt-tyyppinen yliopisto aiotaan muuttaa markkinariippuvaiseksi elinkeinoelämän tuotantolaitokseksi. Lähtölaukaus tapahtui niin sanotun innovaatioyliopistohankkeen kehittämisessä, kun päätettiin yhdistää Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Epärealististen ja vajavaisten rahoitussuunnitelmien takia yliopistojamme uhkaa resurssipula ja näivettyminen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsookin, että yliopistojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja selkeää taloudellista lisäresursointia kaikkien yliopistojen toimintaan. Mielestämme nyt olemassa olevien yliopistojen toiminta täytyy ensin resursoida kunnolla ja vasta sen jälkeen katsoa sitten tämän Aalto-yliopiston rahoitus. On mielestäni täysin järjenvastaista, että jo nyt olemassa olevien yliopistojen annetaan näivettyä ja perustetaan samanaikaisesti uutta yliopistoa, jolle kyllä annetaan, kuten täällä on todettu, roppakaupalla, runsaasti rahaa. Näin ollen vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee esittämään, että tuo kyseinen momentti, jossa Aalto-yliopiston perustamista esitetään, tullaan poistamaan.

Puhuin äsken jo köyhyydestä. Työmarkkinatuella olevat ihmiset ovat pudonneet todella toimeentulotukiloukkuun. Hallitus ei ole esittänyt tasokorotusta, ja vasemmistoliitto näkee välttämättömänä, että työmarkkinatukeen tehdään budjettiperusteinen tasokorotus. Samoin myöskään työvoimaviranomaisten toimenpiteiden kohteena elikkä työvoimakoulutuksessa olevien ylläpitokorvausta, joka tällä hetkellä on 8 euroa päivä, ei ole korotettu useaan vuoteen. Kuten tiedetään, kaikki matkakustannukset ovat nousseet, ruuan hinta on noussut, ja erittäin pienillä päivärahoilla näissä koulutuksissa olevat ihmiset saavat 8 euron ylläpitokorvauksen. Se on täysin riittämätön. Jos halutaan, että ihmiset todella haluaisivat ja olisi mahdollisuus käydä työvoimakoulutusta ja osallistua näihin toimenpiteisiin, niin tämä ylläpitokorvaus tulisi ehdottomasti korottaa. Esitämme siihen 4 euron tasokorotusta 12 euroon päivässä. Sekin on todella pieni raha tämän päivän hinnoilla katsottuna.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Hallituksen taholta, erityisesti valtiovarainministeri Kataisen taholta, on moitittu SDP:n joulukuussa esittämää vaihtoehtobudjettia, jonka mukaan 1,2 miljardia olisi lisätty hallituksen esitykseen menoja, että se on ollut hulvatonta törsäilyä, tuhlailua, ihan maailmanlopun meininkiä. Nyt totean vaan, että kun tänä vuonna lyhennetään valtionvelkaa 2,5 miljardilla eurolla, niin vaikka kaikki SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetyt menolisäykset sosiaali- ja terveyspuolelle, koulupuolelle ja liikenteeseen esimerkiksi olisi hyväksytty, niin velanhoitoon olisi vielä jäänyt 1,3 miljardia euroa.

Pari esimerkkiä: Esitimme talletuskorkoihin lisää 50 miljoonaa euroa, nyt hallitus esittää itse 48 miljoonaa. Esitimme osinkotuottojen korotusta 120 miljoonalla, nyt hallitus itse esittää 162 miljoonaa euroa lisäystä. Esitimme Suomen Pankin tuloutukseen 50 miljoonan korotusta, hallitus esittää kaksi kertaa enemmän eli 100 miljoonan korotusta. Tämä vaan osoittaa, että me olemme hyvin varovaisesti ja vastuullisesti tehneet omia esityksiämme joulukuussa. Meidän esityksemme tältä osin olivat esimerkiksi näitten esimerkkien valossa 220 miljoonaa, hallitus esittää vastaavilta osin nyt 310:tä miljoonaa. Tämä niin kuin siitä tikulla silmään. Ollaan kaikki iloisia siitä, että tulot ylittyvät.

Sitten muutamia toteamuksia mietinnöstä, nimenomaan liikenneministeriön kohdalta — hyviä, asiantuntijalausuntoihin perustuvia tekstejä, mutta vääriä johtopäätöksiä. Lainaan muutamia hyviä tekstiosia. "Valiokunta kiinnittää - - huomiota siihen, että muun tieverkon rahoitus vähenee - - kehyspäätöksen mukainen määrärahataso ei poista rahoituksen jälkeenjääneisyyttä - -." Toinen lainaus: "- - muun rataverkon korvausinvestoinnit vähenevät." Uusi lainaus: "Tilannetta pahentaa erittäin voimakas kustannustason nousu." Ja valiokunnan johtopäätös on: "Valiokunta pitää välttämättömänä, että perusradanpidon rahoitus pidetään sellaisella tasolla, että rataverkon kunnon heikkeneminen estetään - -." Siis suomeksi sanottuna pidetään nykyisellä tasolla. Eihän tässä tapahdu mitään kehitystä, sillä vaikka määrärahat nousevat nimellisesti, niin kaikki tässä salissa tietävät, että niiden reaaliarvo, ostovoima raaka-aineitten kustannustason johdosta laskee. Tämä on vakava kysymys, ja esimerkiksi rautateillä tämä pitää jo sisällään turvallisuusriskejä. Kuka astuu rivistä siinä tilanteessa, jos jotain sattuu? Kuka astuu rivistä ja sanoo, että minä vastaan?

Sitten liikenteestä vielä. Läntisen Uudenmaan kannalta merkittävät hankkeet ovat Hanko—Hyvinkää-rataosuuden sähköistäminen, Valtatie 25 — joka on aivan Ten-hanke, Eurooppa-tasoinen hanke — Hangosta Hyvinkäälle ja edelleen jatkuen kantatienä Porvooseen saakka sekä Kantatie 51:llä osuus Kirkkonummi—Kivenlahti, josta jo viime hallituskaudella päätettiin, että työt alkavat, ja jota erityisesti kokoomus vaati kiirehdittäväksi. Kaikki nämä hankkeet on unohdettu tai lykätty harmaaseen, hamaan tulevaisuuteen. Tämä on kovin epäloogista toimintaa erityisesti kokoomukselta, joka niin voimakkaasti vaati hankkeitten kiirehtimistä, ja nyt on lyöty jarrut päälle.

Herra puhemies! Sitten pikkasen tätä hyvää hallintotapaa vielä ruotisin. Ministeri Katainen täällä, silloin kun vielä vaivautui olemaan hetken luonamme ja kanssamme keskustelemassa, aivan oikein luonnehti, mikä on lisätalousarvion tavoite: äkilliset, arvaamattomat menot koetetaan kattaa, tyypillisiä muun muassa palkankorotukset. Mutta esimerkiksi tällaisen katastrofin kuin Nokian tai Tuusulan osalta on arvaamattomista asioista kysymys. Ei niitä voi eikä pidä hyvän hallintotavan mukaan leipoa sisään jollekin jo olemassa olevalle momentille, kuten tässä tapauksessa kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin. Se on yllättävä meno, se pitää kattaa sitten myöskin erillisellä määrärahalla.

Sitten kalustohankinnat: Hakaniemen virastotaloon 800 000 euroa — kyllä se on ollut tiedossa. Sitten on takausvastuusaatavien tileistä poistaminen. Siitä on säädetty laki, joka on tullut 1. tammikuuta 2008 voimaan. Miksei sitä ole budjetoitu, kun siitä on ihan käytännössä talousarviolaki? Sitten hyvää hallintotapaa tavoitellen toivoisi, että kaikki tiedossa olevat menot pakattaisiin talousarvioon, ja tässä mielessä meidän hallintokulttuurissamme hiukan hihna luistaa. Toivoisin hivenen parempaa hallintotapaa silloin kun eduskunnalle tuodaan lisätalousarvioita, ja pitäisi keskittyä erityisesti varsinaisen talousarvion laadintaan vielä nykyistäkin paremmin.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kuunneltuani ed. Kuopan kritiikkiä hallitukselle siitä, että hallitus ei olisi huomioinut pienituloisia eikä puuttunut esimerkiksi lapsiköyhyyteen, haluaisin hiukan korjata näitä puheita.

Sinivihreä hallitus on sitoutunut parantamaan lapsiperheiden asemaa hyvin monin toimenpitein. Yksi toimenpide ei todellakaan vielä saakaan mitään aikaiseksi. Nämä toimenpiteet on haluttu kohdentaa niitä eniten tarvitseville eikä, kuten esimerkiksi sosialidemokraatit ovat usein esittäneet, tasaisesti kaikille lapsiperheille. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta on jo nostettu ja lisäksi ensi vuoden alusta kolmannesta lapsesta korotetaan lapsilisää. Samaan aikaan tehdään tämä historiallisen suuri korotus pienimpiin äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahoihin. Muistuttaisin, että tämä on jopa 160 euroa kuukaudessa eli melkein 1 000 mummonmarkkaa. Tämän lisäksi on pienimpiä kansaneläkkeitä korotettu ja opintorahaa korotettu sitten vuoden 1992, eli kyllä tätä työtä on tehty ja edelleen tehdään.

Mutta haluan kiittää hallitusta siitä, että työttömien poliisien palkkaamiseen on osoitettu nyt lisää rahaa tälle kehyskaudelle kaikkiaan 39 miljoonaa euroa. Tämä tilanne onkin jo kehittynyt huolestuttavaksi, koska poliiseja on koulutettu resursseihin nähden liikaa. Nyt kehyspäätös tulee helpottamaan poliisien työllistymistilannetta ensi vuoden alusta alkaen. Tässä lisätalousarviossaan hallitus osoittaa nyt 3 miljoonaa euroa työttömien poliisien palkkaamiseen. Tällä saadaan noin 140 poliisia palkattua tämän vuoden loppuun saakka. Hallintovaliokunta onkin useaan otteeseen korostanut lausunnoissaan poliisien määrän lisäämistä. Poliisihallinnossa on myös vireillä useita kehittämishankkeita. Valtiovarainvaliokunnan esitykset hankerahoituksen turvaamiseksi ovat tärkeitä, jotta poliisin toimintaa saadaan tehostettua. Näillä hankkeilla on saatavissa merkittäviä taloudellisia säästöjä.

Haluaisin nostaa esille myös toisen tärkeän asian, EU:n rakennerahastot, joiden rahoituspäätökset ovat olleet huolestuttavasti myöhässä Eura-järjestelmän ongelmien vuoksi. Erityisen huolestuttava tilanne on osaamista koskevien hankkeiden osalta. Päätöksiä eri puolilla Suomea odotellaan edelleen. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut paikallisille viranomaisille mahdollisuuden hankepäätösten tekemiseen, mutta ei ole ohjeistanut alueita siitä, miten tämä tehdään. Tämä on ongelmallista, koska kuka kantaa tällaisessa tilanteessa vastuun mahdollisesti myöhemmin virheellisiksi osoittautuvista päätöksistä? Erityisesti Itä-Suomessa tilanne on kestämätön, koska osaava tutkijatyövoima karkaa muualle ja suurella rahalla rakennetut osaamiskeskittymät kärsivät. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään todennut näiden päätösten viivästymisten aiheuttavan kohtuutonta vahinkoa ja vaatinut tietojärjestelmän valmistumista alkusyksyyn mennessä. On ilahduttavaa, että valiokunta on paneutunut tähän ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää hallitusta siitä, että se tässä lisätalousarviossaan kohdentaa Olavinlinnalle 850 000 euroa lisää ennakoitua suurempiin peruskorjaustarpeisiin. Näiden harvojen keskiaikaisten linnojemme kunto alkaa olla todella huono, ja nyt on tärkeätä kantaa vastuu tästä tärkeästä kansallisomaisuudestamme. Vain alle 2 prosenttia Suomen rakennuskannasta on rakennettu ennen vuotta 1900. Tämän kansallisomaisuuden turvaaminen ja säilyminen on tärkeää tuleville sukupolvillemme. Nämä rakennukset ovat myös matkailullisesti tärkeitä kohteita. Olen iloinen, että hallitus ja valtiovarainministeri erityisesti on halunnut edistää tätä työtä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Aluksi: Täällä ed. Toivakka luetteli, mitä hallitus on tehnyt köyhien hyväksi. Varmasti näitä on tehty, mutta kumminkin Stakes ja Stakesin tilastot kertovat, että köyhien osuus lisääntyy Suomessa varsinkin lapsiperheissä. Suomessa on noin 140 000 köyhää lasta. Luulisi tässä nyt hallituksen parantavan juoksuaan ja tekevän jotain näitten köyhien lapsienkin hyväksi.

Valtiovarainministeri Katainen valittelee, ettei linja- ja kuljetusliikennöintiä sekä työkoneitten käyttöä helpottamaan kaavailtua käyttövoimaveroa ole helppo alentaa. Hallituspuolueet ovat kuitenkin kevyesti kyenneet alentamaan rikkaitten veroja satojen miljoonien edestä. Valtiovarainministeri Kataisen johdolla niin kokoomus kuin keskustakin lupailevat yhä suuria alennuksia. Nyt olisi kuitenkin alennettava käyttövoimaveroa. Elinkeinoministeri Pekkarisen laskelmien mukaan veronalennus voisi olla 30—40 miljoonaa euroa. Hän on sitä Keskisuomalaisessa hyvin näyttävillä kirjoituksilla vaatinut, niin kuin ed. Kankaanniemi tuossa totesi.

Vaadinkin nyt hallitusta tulemaan ministeri Pekkarisen linjoille ja helpottamaan kuljetus- ja liikenneyrittäjien ahdinkoa. 30—40 miljoonaa euroa vaatii Pekkarinen. Tämä on pikkusumma suhteutettuna Euroopan ylijäämäisimmän valtiontalouden rahoihin ja luvattuihin veroalennuksiin. On kumma, että keskusta ei löydä rooliaan harvaanasutun maan johdossa, vaan kokoomus sanelee suunnan liikennepolitiikassa. Keskustan pitää tulla Pekkarisen linjoille.

Käyttövoimaveron alennuksella helpotettaisiin työkoneita käyttävien pikkufirmojen liikennettä sekä linja- ja kuljetusliikennettä. Nämä alat ovat kärsineet raakaöljyn markkinahinnan noususta. Raakaöljyn hinta on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta, ja öljyn hinnannousun povataan katkeavan vain, jos maailmantalouden taantuma tulee. Muutoin se jatkaa nousuaan.

Kuljetusalan konkursseja saattaa kesän aikana muutenkin hiljenevän liikenteen takia tulla eteen jo syksyllä. Erityisesti kotimaisen puun hyödyntämisessä metsäkoneitten ja tukkirekkojen käytössä tarvitaan pikaista apua, jotta Venäjän puutullien aiheuttama puupula ei ajaisi teollisuutta maastamme. Joukkoliikenteen ahdistaminen alas kaupungeissa ja maaseudulla lisää yksityisautoilua ja sitä myötä kasvihuoneilmiötä. 80—90 prosenttia Suomen kuljetuksista liikkuu kumipyörillä, eikä rautateihin vaihdeta yhdellä sormennapsautuksella, vaikka suunnan tuleekin olla selvä. On aika pääministeri Vanhasen ja keskustan ottaa ohjat käsiin ja tehdä vakavan tilanteen johdosta päätöksiä hallituksessa.

Kokoomus mainostaa itseään korvapuolueena, mutta vaikuttaa siltä, että kokoomuksen korva on kuuro. Maakunnissa on kova huoli ennen kaikkea liikenneverkkojen kehittämisestä. Esimerkiksi kotimaakuntani Keski-Suomi on suurissa ongelmissa. Suunnitelmat teitten ja ratojen kehittämiseen ovat kaikkialla olemassa, mutta rahaa ei ole. Muun muassa Keski-Suomessa ollaan Ysitien luokitusta alentamassa Jyväskylästä Kuopioon, ja maatamme halkovalla Nelostiellä on ruuhkakohtia. Muun muassa Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken taajaman kohdalla ovat ruuhkat melkoisia, 3—4 kilometriä pitkiä jonoja parhaimpaan aikaan, yli 20 000 autoa vuorokaudessa.

Alempiasteinen tieverkko ei enää kestä rekkoja. Paljon mainostettu Ahon työryhmän esitys ei riitä. On vakuutettava teollisuus puun riittävyydestä, näin voidaan pitää metsäteollisuus Suomessa. Onhan tiedossa, että kokoomusta ei niinkään kiinnosta Kehittyvien maakuntien Suomi, mutta mihin on hukkunut keskustan perusta koko Suomen kehityksestä kiinnostuneena puolueena?

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Toukokuun lopussa käsitellyssä lisätalousarvion lähetekeskustelussa ja myös tänään keskeisenä asiana on useaan otteeseen tullut mainituksi kansalaisten yleisen turvallisuuden parantaminen mukaan lukien lisämäärärahat poliisien työllistämiseksi. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa perusasioiden, kuten turvallisuuden ja pelastustoimen, tulee olla niille kuuluvalla tasolla eikä näistä tule tinkiä.

Valtiovarainvaliokunnan lisäykset poliisien toimintamenoihin ovat oikea toimenpide työttömien poliisien palkkaamiseen. Määrärahan riittävyydestä voimme silti olla montaa mieltä, mutta suunta on ainakin oikea.

Ed. Nepponen toi omassa puheenvuorossaan hyvin esiin sisäisen turvallisuuden merkityksen. Talousrikollisuus ei myöskään ole pelkästään valkokaulusrikollisuutta, vaan pitää sisällään myös rikollisuuden järeämpiä ja myös Suomessa ennen harvemmin kohdattuja ilmenemismuotoja, kuten esimerkiksi ihmiskauppaa. Keskusrikospoliisin sekä poliisihallinnon hankkeisiin myönnetyt rahat tulevat tarpeeseen: järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseen, talousrikosten selvittämiseen, rahanpesun torjuntaan sekä teknisen tarkkailun kehittämiseen.

Liedossa viime lokakuussa tapahtuneen arvokuljetusryöstön yrityksen tutkinnan yhteydessä ilmeni, että osa epäillyistä on syyllistynyt myös erilaisiin talousrikoksiin. Talousrikokset liittyvät pääosin pimeään rakennustoimintaan, ravintolatoimintaan ja järjestyksenvalvontatehtäviin. Epäillyistä rikoksista on tutkinnassa laskettu aiheutuneen yhteiskunnalle yli miljoonan euron menetykset pääasiassa maksamattomina veroina. Tiedämme myös, että viime syksystä lähtien poliisi ja verottaja ovat tutkineet Pohjois-Suomessa laajaa harmaan talouden rikoskokonaisuutta, jossa kahden yrityksen epäillään välttäneen ainakin 2 miljoonan euron verot laittomalla kuittikaupalla. Puhumme siis suurista summista, jotka ovat pois yhteiskuntamme palvelutuotannosta.

Rahanpesun torjunta on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi rikostorjunnan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Krp sai vuonna 2007 viranomaisten haltuun kaiken kaikkiaan 21 miljoonaa euroa rikoshyötyä, josta valtaosa tuli juuri talousrikollisuuden torjunnasta.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on paljon erityisosaamisalueita. Yksi näistä on meriklusteri. Suomen meriklusteri 2008 -tutkimuksen mukaan klusteriin kuuluu jo noin 2 900 yritystä, ja kaikkien yritysten merisektoritoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2006 oli noin 13,2 miljardia euroa. Lisäksi klusterin työllistämisvaikutus on suuri. Siihen liittyvät toimialat työllistävät Suomessa yli 43 000 henkilöä, ja välilliset vaikutukset huomioiden työllisyysvaikutusten piirissä on vähintään 500 000 henkilöä. Erityisen suuri meriklusterin merkitys on lounaisessa Suomessa, jossa kaikki toimialat ovat kattavasti edustettuina ja joka on meriteollisuuden painopistealue Suomessa.

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotettu 18 miljoonan euron määräraha on hyvä tapa edistää meriklusteriin liittyviä innovaatioita, kehittää osaamisalueen vahvuuksia sekä edelleen parantaa kansainvälistä kilpailukykyämme.

Jos laivanrakennuksen innovaatiotuki on toimiva ja kannustava yrityspolitiikan tukimuoto, huono esimerkki sen sijaan on EU:n rakennerahastojen määrärahojen vähentäminen. Ohjelmakauden 2007—2013 ohjelmat ovat viivästyneet lisääntyneiden hallinto- ja valvontavelvoitteiden johdosta sekä jälleen kerran ongelmallisten atk-ohjelmien vuoksi.

Valitettavasti valtiovarainvaliokunnankin mainitsema alueellisen päätöksenteon vauhdittaminen ei auta jo lomautettujen työntekijöiden tilannetta. Näistä huonoista kokemuksista on otettava opiksi ja tehostettava päätöksentekoa ja erityisesti panostettava tietotekniikkahankkeiden koordinointiin ja johtamiseen, jotta tämän kaltaiset epäkohdat eivät saisi lisää sijaiskärsijöitä maakunnallisten kehittämishankkeiden viivästymisinä ja työntekijöiden työpaikkojen häviämisinä byrokratiaan vedoten.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Aluepolitiikka on unohdettu tässä keskustelussa, niin kuin yleensäkin tämän eduskuntakauden aikana, melko täydellisesti. Se on vakava asia, kun katsotaan, minkälainen kehitys juuri nyt Suomessa on.

Kuntalehden numerossa 10 tänä keväänä on kirjoitus "Alueellinen keskittyminen vie Suomea kohti repeämispistettä". Tässä on aluetutkijoiden haastattelusta kysymys, ja he kertovat, miten vakava tilanne Suomessa alueellisesti on. Suomi on todella jo revennyt vahvasti kahteen kolmeen alueeseen. Siellä, missä tilanne on huono, se huononee entisestään, ja valitettavasti, niin kuin olemme kuulleet, esimerkiksi nämä rakennerahastorahat ovat jääneet käyttämättä ja nyt hallitus esittää lisätalousarviossa 50 miljoonan euron leikkaamista pois. Se on täydellistä antautumista alueellisen kehittämisen tiellä. Pyydän, että edustajat lukevat tämän Kuntalehden haastattelun. Se antaa vakavan viestin siitä, missä ollaan menossa.

Suomalaisten eriarvoisuus on kasvamassa nopeaa vauhtia, ja se ei ole perustuslain hengen eikä kirjaimen mukaista. Tarvitaan uutta aluepolitiikkaa, niin kuin entinen puhemies Lipponen viimeisessä Suomen Kuvalehdessä peräänkuulutti. On käsittämätöntä, että nykymuotoisen hallituksen aikana pitää tällaisesta asiasta puhua.

Herra puhemies! Kuljetusalan ongelmista täällä on puhuttu jo runsaasti. Ikävä todeta, että todella valtiovarainministeri Katainen nosti kädet pystyyn ja totesi, että mitään emme voi tehdä taloudellisessa mielessä, ei dieselveron alentamista, ei polttoaineveron alentamista eikä tukipakettia kuljetusalalle. Ministeri Pekkarinen, joka lupasi vastata näihin haasteisiin hetken päästä, on nostanut esille kuitenkin nämä samat asiat ja ratkaisut, mutta ilmeisesti keskusta todella, niin kuin ed. Kangas totesi, on antautunut kokoomuksen vietäväksi eikä sitä kiinnosta yrittäjien asema.

Tämä on kuitenkin vakava asia. Tuntui todella kevyeltä se, että ministeri Katainen äsken totesi, että sopimukset pitää repiä ja avata yrittäjien ja kuljetuksia tilaavien kesken. Me tiedämme kuitenkin, että meillä on lukuisa määrä pienehköjä yrityksiä, joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta kesken kauden avata sopimuksia ja riitauttaa niitä tai lähteä tasavertaisesti neuvottelemaan kuljetusalan ongelmista, jotka ovat nopeasti pahentuneet. Siksi hallituksen on kyllä ehdottomasti puututtava, niin kuin ministeri Pekkarinen on moneen kertaan muun muassa noissa Keskisuomalaisen haastatteluissa maininnut, näihin ongelmiin, ennen kuin ne laukeavat konkurssiaaltona meidän käsiimme. Silloin niitä yrityksiä menee ulkomaisiin käsiin koko kuljetusalalta liian paljon.

Herra puhemies! Lapsiperheistä täällä on käyty keskustelua. Kun ruuan ja energian hinta on viime aikoina nopeasti noussut hyvin voimakkaasti, poikkeuksellisen voimakkaasti, on selvää, että lapsiperheet ovat joutuneet entistä ahtaammalle ja ne korotukset, joita joitakin on tullut viime aikoina, eivät ole kääntäneet lapsiperheiden taloutta positiiviseksi, vaan meillä on todella lähes 140 000 köyhyydessä elävää lasta. Se on valtava uhka koko tulevaisuudelle, jos tähän asiaan ei nopeasti puututa. Valtionvelan lyhentäminen ei ole tärkeämpää kuin lapsiin sijoittaminen, päinvastoin: lapset ensin ja sitten muut tarpeet.

Herra puhemies! Keskustan puoluekokouksessa näytti pääministeri luvanneen vuonna 2013 takuueläkkeeksi 650 euroa kuukaudessa. En tarkistanut, miten indeksikorotukset tähän suhtautuvat. (Ed. Laitinen: Se on 7 800 euroa vuodessa!) Viime talven indeksikorotukset hallitus laski myös tasokorotuksiksi eläkkeisiin. 650 euroa kuukaudessa vuoteen 2013 mennessä ylittyy tällä inflaatiovauhdilla, vaikka indeksit ovat heikot, eli mikä on todella hallituksen eläkepoliittinen linja tässä tilanteessa, sitä jäämme kysymään. Korjataanko esimerkiksi epäoikeudenmukaiset indeksit lopultakin? Tätä eläkeläiset odottavat ja me odotamme oppositiossa, ja varmasti Suomen kansa odottaa näihin kaikkiin — aluepolitiikan, kuljetusalan, lapsiperheiden ja eläkeläisten tarpeisiin — hallitukselta vastuullisia ratkaisuja, niin kuin myös tierahoitukseen ja moneen muuhun tärkeään toimenpiteeseen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi, niin kuin jotkut muutkin täällä käydyssä keskustelussa, ovat olleet huolissaan yrittäjyydestä yleensä ja erityisesti kuorma-autoalan yrittäjistä.

Mitä yrittäjyyteen yleensä tulee, niin viimeiset muutamat vuodethan ovat jättäneet jälkeen kehitysuran, joka on vailla vertaa. Ei koskaan Suomessa yritysten määrä ole lisääntynyt, jos otetaan maatalousyritykset pois, niin kuin on lisääntynyt viimeisen kolmen neljän vuoden aikaan. Me olemme tässä suhteessa lyöneet kaikki ennätykset.

En siitä huolimatta, että tulokset ovat tällaisia, väitä, että kaikin osin yrittäjyyden tie olisi tasoitettu niin, että sillä tiellä ei ole enää mitään tehtävää. Kosolti tehtävää löytyy, ja siihen tähtää sekä hallitusohjelma monine eri toimineen että myöskin erityinen politiikkaohjelma, joka pyrkii tunnistamaan ne ongelmat, pyrkii tunnistamaan ne mahdollisuudet, tarttumaan mahdollisuuksiin ja poistamaan niitä ongelmia, joita yrittäjyyden tiellä on.

Mitä erityisesti tulee tähän kuorma-autoliikenteeseen ja siinä nimenomaan sellaiseen sopimuspohjaiseen rahtiliikenteeseen, joka näissä varsinaisissa ongelmissa on, se on kieltämättä ihan vakava ja varteenotettava asia. Meillä on kaikkiaan noin 93 000 kuorma-autoa Suomessa. Niistä yli 30 000 on sellaisessa sopimuspohjaisessa rahtiliikenteessä, jota erityisesti koskevat nämä vaikeudet.

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet 1.1.1997 lukien yli 40 prosenttia, yli 40 prosenttia. 96—97 senttiä oli diesel tuolloin, ja tällä hetkellä se on yli 1,40 eli prosentuaalisesti nousu on todella merkittävä. Juuri tällaisessa sopimuspohjaisessa rahtiliikenteessä, johon tässä viittaan, polttoainekustannukset ovat todistetusti keskimäärin jopa yli 30 prosenttia tai noin 30 prosenttia, kun ne yleensä ovat kuorma-autoliikenteessä vähän yli 20, 22—23 prosenttia. Juuri tällaisessa liikenteessä polttoainekustannukset voivat olla jopa yli 30 prosenttia. Jos polttoainekustannukset ovat siis yli 30 prosenttia ja jos niiden polttoainekustannusten hinnannousu on 40 prosenttia 15—16 kuukauden sisällä, niin jokainen ymmärtää, että kysymys on todella merkittävästä kustannusten noususta.

No, millä tavalla tähän problematiikkaan voitaisiin hakea ratkaisua? En käy näihin eri veroasioihin muuten kuin käyttövoimaveroon, koska tämän varsinaisen valmisteveron osalta nämä EU:n minimiverorajat ovat ihan tiukat, siellä ei voida tehdä oikeastaan paljon mitään tällä hetkellä. Käyttövoimaveron osalta asiantuntijat kertovat, että noin 30 miljoonaa euroa, ehkä pikkasen yli, on se määrä, mitä meillä nyt peritään kuorma-autoliikenteeltä käyttövoimaveroa enemmän kuin on se minimiveroraja, minkä EU siinäkin asiassa, käyttövoimaverossakin, meille asettaa. Kovin paljon siis sitä kauttakaan ei voida tilannetta helpottaa, mutta jonkun verran voitaisiin. Tämä olisi varmaan paras keino toimia tällä tavalla.

Mutta niin kuin, ed. Kankaanniemi, siinä jutussa sanon, jota paraikaa luette, on teknisesti erittäin vaikea tuonkaan toteuttaminen ja siinä on meidän Aken erityiset omat ongelmat, ja ilmeisesti 2010 näillä tiedoin olisivat vasta nämä järjestelmät niin kunnossa, että ne antaisivat myöten.

En veroihin, kun ne muutenkin kuuluvat ministeri Kataiselle, puutu sen enempää. Periaatteessa, vielä kertaalleen: ymmärtäisin, että se olisi tavallaan paras tapa. Silläkään ei kovin paljon voida helpottaa, mutta jonkun verran, ja se olisi paras tapa, mutta tämä tapa kaikesta päätellen ei ole riittävän nopeasti meidän käytettävissämme. Se pitää nyt valitettavasti vaan ottaa sellaisena.

Mitä voidaan tehdä muutoin, lähinnä sopimuspohjaisesti? Osalla näistä yli 30 000 autosta, jotka ovat tällaisessa liikenteessä, on sellaiset sopimukset, että aika nopeasti tämä hinnannousu polttoaineissa on vietävissä siihen hintaan, millä tämä urakoitsija ajaa näitä ajoja. Mutta yli puolella kaikista näistä yrittäjistä on ainakin Skalin kertoman mukaan sellaiset sopimukset, joissa on joko puolen vuoden tai vuoden tarkistus, ja niille tämä tilanne on erityisen kohtuuton. Tänä aamuna on Skalissa järjestetty tilaisuus.

Seuraavan kerran ensi viikon keskiviikkona järjestetään tilaisuus minun ja ministeri Cronbergin yhteiskutsusta, jossa tilaisuudessa me katsomme näitten eri sopijaosapuolten kanssa, voitaisiinko jatkossa tätä sopimusjärjestelmää sillä tavalla uudistaa kautta koko kentän, että se ottaisi huomioon ei vain näitä noin 40:tä prosenttia, joiden kohdalla tämä järjestelmä nyt jo toimii aika hyvin, vaan kaikki muutkin sopimuspohjaisen ammattiliikenteen harjoittajat, eli voitaisiinko järjestelmää jatkossa mahdollisimman nopeastikin sillä tavalla uudistaa, että se paremmin huomioisi nämä hinnannousut, jotka kaikista osapuolista riippumatta maailmanmarkkinoista johtuen niin tavattoman rajun lisärasitteen tuovat. Tällä ei voida puuttua olemassa oleviin sopimuksiin, niin kuin jokainen ymmärtää, se on yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, mutta me hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kanssa katsomme, voitaisiinko jatkossa tähän saada vähän helpotusta.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarisen puheenvuoro oli erittäin hyvä. Täytyy kuitenkin korjata teidän alkupuheenvuorossa mainitsemanne väite siitä, mistä yritysten kasvu on lähtenyt liikkeelle. Sehän lähti jo vuoden 1995 alusta alkaen, siitä se on vuosittain kasvanut merkittävällä tavalla, ja tämä on tavattoman hyvä asia. Siihen ovat vaikuttaneet monet toimenpiteet, myöskin hallitusten, niin tämän kuin edellistenkin hallitusten toimenpiteet.

Mutta liikenneyrittäjien ja erityisesti kuljetusalan ongelmiin: Kyllä tässä nyt on niin vakavasta asiasta kysymys, että tähän täytyy hallituksen nyt pureutua ja paneutua sillä vakavuudella, mitä tämä asia edellyttää. Minusta ei ole oikein, että te menette näitten teknisten ongelmien taakse. Nyt pitää tehdä pikaisesti toimenpiteitä, joilla pystytään sitä kustannusrasitusta, mikä polttoaineiden hinnankorotusten muodossa on yrittäjille tullut, alentamaan välittömästi, ja sen jälkeen pitää myöskin puuttua näihin sopimusten rakenteisiin ja edetä sillä tavalla, että sopimukset olisivat sisällöltään sellaisia, että ne välittömästi toisivat sitten mahdollisuuden nostaa myöskin hintoja, jos kustannustaso nousee.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puoluesihteeri Korhonen sanoi tässä Keskisuomalaisen artikkelissa, että kun hallitus on voinut itse nostaa polttoaineveroja, niin sen on voitava Korhosen mielestä myös laskea niitä. Tämä tietysti voidaan jättää ihan pelkän populismin varaan ja piikkiin. Mutta te, ministeri Pekkarinen, sanotte tässä toisessa Keskisuomalaisen isossa jutussa, että käyttövoimaveroa, niin kuin äskenkin sanoitte, voidaan alentaa 30—40 miljoonalla eurolla, ja toteatte, että teknisesti se on hankalaa ja siinäkin voisi olla käsipelillä tehtäviä ratkaisuja. Oletteko edelleen sitä mieltä, että kuitenkin olisi mahdollisuus tehdä muutoksia tähän käyttövoimaveroon? Se ei tietysti ratkaise ongelmia, mutta helpottaa jonkin verran. Ovatko ne kuitenkin mahdollisia nyt vai eivätkö ole? Selkeää vastausta varmaan Skalissa odotetaan ja kaikkialla koko kuljetusalalla.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on tullut lisää yrityksiä, niin kuin ministeri Pekkarinen totesi. Se pitää paikkansa, ja se on hyvä asia, että näin tulee. Sitä kauttahan ihmisiä työllistetään, mutta niitä yrityksiä on tullut myös sen kautta lisää, että ulkoistaminen on aika voimakasta niin kunta- kuin yksityiselläkin puolella, niin että on pakko ruveta yrittäjäksi. Pakko ja pakko, voi olla halukkuuttakin, mutta voi olla pakkokin.

Ministeri Pekkarinen vastaa elinkeinoelämästä, ja nyt alustavien tietojen mukaan huomenna ratatyöryhmä aikoo tarjoilla VR:n pilkkomista. Tullaanko nyt näkemään surullinen avaus ihka kotimaiseen rautatiekokeiluun? On nähty, miten Englannissa on käynyt, kun ruvettiin kokeilemaan. Virossa sählättiin ja on palattu takaisin. Rautatie on kumipyöräkuljetusten ohella pääkuljetusmuoto. Aiotaanko nyt pistää suomalainen rautatie hajalleen samanlaisten teitten kautta kuin näissä naapurimaissa?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin allekirjoittaa ministeri Pekkarisen näkemyksen yritysten määrästä ja sen kehittymisestä. Me olemme varmaan tänä päivänä korkeimmalla tasolla koko historiamme aikana. Totta kai tähän ovat vaikuttaneet jo edellisten hallitusten hyvät päätökset. Silloin luotiin pohja pk-yritysten kehittymiselle, ja näen niin, että jatkossakin pk-yrityskenttä on juuri se, mihin kannattaa panostaa, koska siellä työpaikat lisääntyvät. Ei meillä varmaankaan juurikaan suurteollisuudessa enää lisääntymistä tapahdu ja julkisenkin sektorin työllistämismahdollisuudet ovat rajalliset.

Mutta todellakin tähän ajankohtaiseen kysymykseen eli kuljetusyrittäjiin. Kyllä tässä, ministeri Pekkarinen, nyt käy niin, että ennen kurki kuolee kuin suo sulaa, eli tässä tarvittaisiin nyt todella nopeita ratkaisuja, joilla heidän tilannettaan helpotettaisiin. Avun hakeminen sopimusrakenteiden kautta ottaa oman aikansa. Se vie liian kauan. Ellei tässä nyt todellakin löydy nopeita ratkaisuja, niin pelkään, että tässä on erittäin suuri konkurssiaalto edessä ja se vie tätä hyvää kehitystä omalta osaltaan taaksepäin. Eli toivon, että hallitus tosissaan etsii tähän nyt jotain läpimurtoa.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Allekirjoittaneella ei ole ollut aiemmin tänä päivänä mahdollisuutta olla täällä salissa enkä kokonaan kuullut ministeri Pekkarisen puheenvuoroa, mutta näihin edellisiin puheenvuoroihin liittyen me jokainen tiedämme, miten keskeisesti elinkeinoelämämme ja erittäin monet teollisuusyritykset, kauppa jne. ovat riippuvaisia raskaasta liikenteestä ja kuljetusyrittäminen ja raskaan liikenteen toimintaedellytykset ovat erittäin voimakkaasti vaarantuneet. Vielä kuitenkin haluan kysyä tästä polttoaineverojen korottamisesta. Dieselveroa korotettiin enemmän, ja toisaalta nyt myös täällä esille on tullut tämä käyttövoimaveron alentaminen. Jotakin kuitenkin on ehdottomasti tehtävä, niin kuin ed. Kallio totesi, muuten tässä valitettavasti hyvin nopeasti on myös konkurssiaalto edessä. Eivätkä suomalaiset ole yksin, myös Keski-Euroopasta (Puhemies: Minuutti kulunut!) erittäin paljon huolestuttavia viestejä on kantautunut.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toden totta raakaöljyn hinta on kaksinkertaistunut kuluneen vuoden aikana. Samaan aikaan vallitsee hyvin erilaisia näkökulmia siitä, onko öljyn hinta laskussa vai nousussa jatkossa. Tilannetta ei yhtään helpota sekään, että aivan äskettäin hallitus itse otti tiukemman energiaverotuksen linjan ja nosti itse dieselin hintaa, mitä oppositio silloin jo vastusti. Nyt olemme tilanteessa, jossa joukkoliikenne ja raskas tavaraliikenne ovat äärettömissä vaikeuksissa. Tarvitaan nopeita ratkaisuja. Peräänkin nyt ministeriöltä nopealla aikataululla esityksiä siitä, mitä te tulette hallituksessa tämän ongelman eteen tekemään. Kansalaiset ovat hämillään ja kuljetusalan yrittäjät ja erityisesti kuljetusalan työntekijät huolissaan. Nyt näyttää siltä, että lain säätäminen on vain ylevöity muoto tyranniaa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luin pari päivää sitten mielenkiintoisen artikkelin, joka kertoi, että öljyn hinnan raju nousu maailmalla onkin pääasiassa spekulatiivista eli markkinoiden aikaansaamaa, ei perustu pelkästään öljyvarojen määrään tai niiden saatavuuteen. Eli pitää elää toivossa, että tämä maailmanlaajuinen kupla tavallaan, joka näyttää vallitsevan tällä hetkellä öljymarkkinoilla, puhkeaisi ja vaikuttaisi silloin alentavasti näihin meidänkin polttoaineiden hintoihin, joista tämä pääsyy tulee.

Mutta haluaisin kysyä ministeriltä, kun en ehtinyt tuohon teidän esittelyynne, tästä ensimmäisestä kohdasta eli laivanrakennuksen innovaatiotuesta. On erinomainen asia, että siihen on nyt lähdetty. Mikä teidän näkemyksenne on EU-komission päätöksentekoaikataulusta, eli milloin mahdollisesti hyväksyntä tämän tuen käyttöönotolle olisi mahdollista saada aikaan?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erääseen toiseen hyvin kiireelliseen ja tärkeään asiaan. EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus, tai pitäisikö pikemminkin sanoa toteutumattomuus, on itselleni suuri huolenaihe. Kauden 2007—2013 hankkeita koskevat päätökset ovat viivästyneet varsin kohtuuttomasti. Toki hallinto- ja valvontatehtäviä on lisätty, tietojärjestelmät takkuavat, niin ikään ministeriöiden yhteensovittaminen vie oman aikansa. Se on ymmärrettävää, on monenlaisia syitä.

Kuitenkin kannan suuresti huolta tästä uuden ohjelmakauden käynnistymisen hitaudesta ja siitä, että alueille ei saada päätöksiä näistä asioista. Monet yrittäjyyden edistämiseen liittyvät hankkeet seisovat. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että valiokunta on vahvasti nostanut tämän asian esiin ja kannetaan kauttaaltaan huolta siitä, että (Puhemies: Minuutti kulunut!) tätä seikkaa tulee vauhdittaa. Päätökset saattavat viipyä jopa loppuvuoteen. Pitääkö tämä paikkansa, ministeri Pekkarinen?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä saan rakennerahasto-ongelmiin palata myöhemmin. Se vaatii vähän enemmän aikaa. Innovaatiotuen osalta komissio tehnee aivan näinä päivinä myönteisen päätöksen.

Mitä tulee vielä kuljetusalaan, ensinnäkin valmisteveron osalta ei siinä ole sitä limittiä kuin sentti tai kaksi litraa kohti. Ei sillä päästä mihinkään. Minä tässä yhdyn erittäin vahvasti siihen kaikkeen, mitä ministeri Katainen on täällä eri yhteyksissä sanonut: se ei auta. Käyttövoimaveron osalta minä äsken kuvasin tilanteen, mikä se on, ja kun olen siinä lehtihaastattelussa sanonut, että jos se tavallaan tämmöisenä itseoikaisuna voitaisiin tehdä, niin näyttää siltä, että se käytännössä ei toimi sillä tavalla, koska normaalina hallinnollisena toimena, jolloin tarvittaisiin välttämättä Ake mukaan, siihen ei nyt näytä kerta kaikkiaan olevan edellytyksiä ainakaan ennen vuotta 2010.

Mitä hallituksen yhteiseen näkemykseen tulee, niin minä uskon, että periaatteessa hallituksella on näissä asioissa samanlainen tahto. Hallituksen sisällä ei ole näissä asioissa erilaisia näkemyksiä, näin olen ymmärtänyt.

Vielä kertaalleen sekin, että jos täällä käyttövoimaveron puolella joku tällainen ratkaisu saataisiinkin aikaan, hallinnollisesti sen käsittely siihen tilanteeseen, että se on käytössä, vie kyllä kuukausia, ainakin puoli vuotta tai enemmänkin, ennen kuin se edes teoriassa olisi käytössä niin sanotusti käsipelillä toimivana. Tästä syystä kyllä tämä sopimusmenettelyn uudistaminen ajan tasalle, ei vain näiden 40 prosentin osalta, joilla se toimii, vaan kaikkien kuljetusalan yritysten kohdalta, on se tapa, jolla ehkä sittenkin ainakin yhtä nopeasti kuin näillä käyttövoimaveroratkaisuilla ja muilla asiassa voitaisiin päästä eteenpäin. Se on nyt se, mikä on lähinnä mahdollisuus, ja sitä mahdollisuutta käytetään varmasti edessä olevissa ratkaisuissa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministerin puheenvuoroon: Te loitte sillä haastattelulla aika tavalla odotuksia kuljetusalalle, ja nyt kuljetusala odottaa, että hallitus vastaa myöskin näihin kysymyksiin. Ei kai voi olla sillä tavalla, että käyttövoimavero ja sitten nämä sopimuspohjaiset järjestelmät olisivat vastakkaisia, vaan pitää edetä monella rintamalla, eikö niin, ministeri? Toivon mukaan viette nyt eteenpäin tämän käyttövoimaveron osalta sitä mallia, mitä olette tuossa lehdessä hahmotellut. Ei voi olla niin, että byrokratia on sitä estämässä.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean samaa kuin ed. Laitinenkin, että kyllä tämä on pakko hoitaa nyt. Siellä kentällä on sellainen tilanne, että on suuria kansainvälisiä firmoja. Kun yhden ja kahden rekan miehet menevät siellä tekemään urakkasopimuksia, niin sinne ei aina tahdo niitä klausuulejakaan saada. Sinne on moni menossa. Tämä pitäisi nyt ymmärtää, että nämä yrittäjät ovat todellisessa hädässä. Kehotan edelleenkin ja kannustan ministeriä toimimaan niin kuin hän lehdessä on kirjoittanut, ja hallituksen pitäisi tulla nyt Pekkarisen linjoille.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä keskisuomalaisten kansanedustajien tuki on suurin piirtein liikuttavaa nyt, kun tässä tällä tavalla vannotaan minun nimeeni. Minä toivon, että luette sen haastattelun. Se oli muuten aika tarkkaan tehty ja mietitty se haastattelu. Minä seison sillä kannalla edelleenkin, mitä siinä sanoin. Jatkoa silmällä pitäen käyttövoimaverojärjestelmä ideana ei ole hyvä, ja meidän pitää löytää ratkaisu, jossa sillä mennään niihin limitteihin, mitkä EU meille sallii.

Se nyt vaan on niin, edustajat Kankaanniemi, Laitinen ja kaikki muutkin, että näyttää siltä, että riittävän nopeasti yksin sitä kautta avun tuleminen ei kyllä nyt onnistu. Tarvitaan muita järjestelyjä, niitä, jotka siinä haastattelussakin priorisoin tärkeimmäksi asiaksi, elikkä viittaan siihen, että sopimusjärjestelmän mukauttaminen palvelemaan ei vain sitä 40:tä prosenttia, vaan kaikkia kuljetusalan yrittäjiä saattaa sittenkin olla se paras vaihtoehto. (Ed. Laitinen: Eivät ole vaihtoehtoja!) — Eivät ne ole vaihtoehtoja, molempia ehkä tarvitaan, mutta on realismia saada sen tyyppinen järjestely ehkä nopeammin käyttöön. Sitäkään en uskalla sanoa, onnistuuko se, mutta siinä mahdollisuudet ehkä ovat paremmat.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä toinen lisätalousarvio on ollut monella tavalla pettymys. Hallitus ei sitä tehdessään halunnut puuttua moniin merkittäviin epäkohtiin. Esimerkiksi lapsiperheiden ja vanhusten palvelut sekä sosiaaliturva kaipaavat kipeästi lisäresursointia ja pieniä kädenojennuksia, joita tästä ei kuitenkaan löydy.

Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisää ja lapsen perusosan määrää toimeentulotuessa tulisi nostaa. Näihin hallitus ei yhtynyt eikä ole halukas esittämään kuntapalveluihin lisärahoitusta esimerkiksi toimeentulotuen tai työmarkkinatuen tasoa parantamalla. Sen sijaan hallitus kyllä lisää eriarvoisuutta ja epävakautta korottamalla julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja ja kiihdyttämällä inflaatiota. Esimerkiksi eläkkeiden ostovoimakehitystä olisi parannettava tekemällä indeksitarkistukset kaksi kertaa vuodessa, mutta näihin ei kuitenkaan varauduta.

Hallitus on vähentänyt jatkuvasti voimavaroja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, valmentavasta koulutuksesta ja valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämisistä. Työpaikkojen syntymisen ja häviämisen muutosvauhti sekä rakennetyöttömyyden laajuus huomioon ottaen voimavarojen karsiminen näistä toimenpiteistä on kyseenalaista. Työllisyyden parantamiseksi ja erityisesti vaikeimmin työllistyvien aseman parantamiseksi eduskunnan tulisi lisätä lisäbudjettiin 4 miljoonaa euroa.

Myös työmarkkinatuki tarvitsee korjausta. Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Perustuslain nojalla niin sanottua syyperusteista toimeentuloa saavien ei siten tulisi joutua viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen piiriin. Myöskään työmarkkinatuen taso ei riitä työttömän perustoimeentuloon, ja osa työmarkkinatuen saajista joutuu asumistuen lisäksi turvautumaan toimeentulotukeen.

Kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten asemaa on parannettava toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Siksi me sosialidemokraatit olemme ehdottamassa työmarkkinatuen korottamista 1,5 eurolla päivässä. Tasokorotukseen tulee myös liittää riittävä määrä aktiivitoimenpiteitä, jolloin pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa työllistymään uudelleen. Työmarkkinatukea tulee jatkossakin nostaa asteittain niin, että työttömän henkilön ei tarvitsisi nostaa toimeentulotukea lainkaan. Tämä vaatisi työmarkkinatuen korotusta 3 eurolla päivässä. Työmarkkinatuen ja muun työttömyysturvan keskeisen kytkennän vuoksi työmarkkinatuen korotus nostaa myös työttömän peruspäivärahan tasoa sekä niihin kytkettyä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Eduskunnan tuleekin ottaa siksi valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon lisäyksenä 123 miljoonaa euroa työmarkkinatuen korottamiseen.

Arvoisa puhemies! Myös maakuntien ja myös Satakunnan kannalta on tärkeää, että tie- ja ratahankkeet etenevät. Rataliikenteen täsmällisyys ja liikennerajoitusten määrän kasvu liittyvät ratojen peruskorjauksen laiminlyöntiin. Myös turvallisuusriskit kasvavat jatkuvasti. Perusradan kunto on saatettava nopeasti riittäväksi, jotta asiakaspalvelu ja kilpailukyky voidaan turvata. Siksi eduskunnan tulee lisätä 20 miljoonaa euroa perusradanpitoon.

Myös perustienpidon ongelmiin liittyy turvallisuusriskejä. Tien kunnossapitokustannukset ovat kasvaneet noin 25—30 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kehyspäätökseen sisältyvä perustienpidon rahoituksen kasvu ei kata edes kustannusten kasvua. Eduskunnan onkin siis otettava lisätalousarvioon 20 miljoonaa perustienpitoon.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi hätäkeskusten ongelmista. Hätäkeskusten resursointiin liittyvät ongelmat ovat tiedossa, mutta niiden korjaamista ei huomioida lisätalousarviossa. Hätäkeskustoiminnan turvaamiseksi on otettava 2 miljoonaa euroa Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin lisähenkilöstön palkkaamiseksi, ja kansalaisten turvallisuutta on myöskin parannettava poliisitoimen osalta. Nimittäin nyt jatkuvasti vaarannetaan kansalaisten turvallisuus hyvin tiukoilla tuottavuusohjelman linjauksilla tulevaisuudessa. Lisäbudjetissa tarvittavat riittävät varat paikallispoliisin toiminnan turvaamiseksi on varmistettava.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Tuohon debattikeskusteluun vielä sen verran polttoaineiden hinnankorotuksista, että kyllä hallituksen pitäisi nyt tunnustaa se virhe, että oli väärin tehdä veronkorotuksia talousarvion yhteydessä. Yli 300 miljoonalla eurolla polttoaineveroa kerätään nyt enemmän kuin aiemmin. Se omalta osaltaan lisää sitä tuskaa, mitä kuljetusalalla nyt on.

Oppositiohan on tässä kysymyksessä ollut erittäin rakentava. Muistan ajan, jolloin keskusta oli oppositiossa ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana oli Mauri Pekkarinen, meidän elinkeinoministerimme. Silloin oppositio teki välikysymyksen polttoaineiden hintojen korottamisesta. Me emme ole tälle tielle lähteneet, vaan haetaan yhdessä ratkaisua, jolla tähän todella isoon, mittavaan ongelmaan voidaan nyt sitten vaikuttaa. Siinä on hallituksella mahdollisuudet olemassa.

Herra puhemies! Hallitus ei puutu tämän vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä merkittäviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin eikä esittänyt määrärahalisäyksiä näiden epäkohtien korjaamiseen. Lisätalousarviossaan hallituksen olisi pitänyt parantaa esimerkiksi lapsiperheiden tukia ja palveluja sekä vanhusten palveluja. Sosiaaliturva kaipaa nopeita parannuksia. Esitimme selkeitä parannuksia vuoden 2008 talousarviomietintöön tekemässämme vastalauseessa, jota täällä on muun muassa ed. Kiuru omassa puheenvuorossaan referoinut.

Olimme valmiita panostamaan huomattavasti lisärahaa kuntien hyvinvointipalveluiden parantamiseen sekä kohentamaan lapsiperheiden asemaa esimerkiksi nostamalla ensimmäisen lapsen lapsilisää ja korottamalla lapsen perusosan määrää toimeentulotuessa. Hallituspuolueet eivät yhtyneet näihin esityksiimme. Hallitus ei lisätalousarvioesityksessäänkään esitä kuntapalveluihin lisää rahoitusta, vaikka tarpeet ovat selkeästi näkyvissä ja ovat kasvavat. Myöskään esimerkiksi toimeentulotuen tai työmarkkinatuen tasoa ei aiota parantaa. Asia on hautautunut niin sanottuun Sata-komiteaan. Päinvastoin hallitus omilla toimillaan lisää epävakautta ja eriarvoisuutta kiihdyttämällä inflaatiota ja korottamalla julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja. Tämänkin vuoksi eläkkeiden ostovoiman kehitystä pitää parantaa tekemällä indeksitarkistukset nyt kaksi kertaa vuodessa, niin kuin joskus aikaisemminkin on tehty.

Inflaatiovauhtihan on aika hurjaa, ollaan viimeisten tietojen mukaan noin 4,2 prosentin tasossa, ja näyttää siltä, että inflaatio vain kiihtyy. Taloudessa on siis erittäin suuria epävarmuustekijöitä. Eräät tutkimuslaitokset ovat omia ennusteitaan muuttaneet ja alentaneet niitä jopa sillä tavalla, että tänä vuonna talouden kasvu tulisi olemaan vain noin 1,7 prosenttia tai 1,5 prosenttia elikkä huomattavasti alemmalla tasolla kuin esimerkiksi tämän vuoden talousarviota laadittaessa. Tämä on erittäin huolestuttavaa, ja se tulee vaikuttamaan, totta kai, myöskin työllisyyteen, ja kun nyt sitten inflaatio kasvaa ja kansalaisten ostovoima heikkenee, niin sillä on vaikutusta kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen aivan ehdottomasti.

Muutamaan infrahankkeeseen, liikenneväyläpolitiikkaan: Ratojen peruskorjaustason laiminlyönti on todettu jopa erääksi suurimmista riskeistä VR:n sisäisessä riskianalyysissä. Kun me kuulimme valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa muun muassa VR:n asiantuntijoita, niin he toivat tämän erittäin voimakkaasti esille, ja kyllä pitäisi nyt ymmärtää, mistä on kysymys. Tämä tarkoittaa ongelmia liikenteen täsmällisyydessä ja liikennerajoitusten määrän kasvua huomattavassa määrin. Näin tulee tapahtumaan jo ensi vuonna, jos lisärahoitusta ei saada. Me sosialidemokraatit esitämme tässä lisätalousarvioehdotuksessa, että rataverkon ylläpitämiseen lisätään lisätalousarviossa 20 miljoonaa euroa.

Edelleen meidän tiestö ja perustienpidon kunnossapitomäärärahat kaipaavat korjausta. Kustannustaso on merkittävästi noussut. Vaikka nyt (Puhemies: 5 minuuttia!) puuhuollon kannalta tulee ihan hyviä korotuksia, niin se syö muuta perustienpidon rahoitusta pois korvamerkittyinä rahoina puuhuollon turvaamiseen. Ja kun kustannustaso on merkittävästi noussut, käy niin, että perustienpidon määrärahat alenevat, siksi me esitämme, että lisätalousarviossa myönnettäisiin 20 miljoonaa euroa perustienpitoon määrärahaa lisää.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Allekirjoitan sen, että korkeasuhdanteessa on tarpeen saada aikaan valtiontalouden ylijäämää, jolla voidaan vähentää velkataakkaa. Kyse on mielestäni vain siitä, millä vauhdilla velkaa maksetaan takaisin. Kyllä myös suurimmat yhteiskuntamme kipupisteet kaipaisivat lievitystä.

Tällä hetkellä taloutemme suurin uhka on kiihtyvä inflaatio. Toukokuussa inflaatio oli jo 4,2 prosenttia, ja mielestäni on näköpiirissä, että vuositasolla inflaatio saattaa alkaa nelosella. Tämä on poikkeuksellista viime vuosiin verrattuna. Suomessa inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti ruuan, polttoaineiden ja energian voimakas hinnannousu. Myöskin hallitus omilla maksu- ja verokorotuksillaan on ollut inflaatiota kiihdyttämässä. Näyttääkin vahvasti siltä, että viime syksyn palkankorotuksista jää käteen huomattavasti vähemmän ostovoimaa kuin palkansaajat tuolloin odottivat.

Inflaatio ei ole vain Suomen ongelma. Kyse on kansainvälisestä ilmiöstä. Inflaatio on ollut hyvin korkea Yhdysvalloissa ja muissa EU-maissa. Tämä on johtanut siihen, että keskuspankit niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin ovat antaneet selkeitä viitteitä halustaan taistella korkeaa inflaatiota vastaan. Tämä johtaa siihen, että korot nousevat. Korot ovatkin olleet jo selvästi nousussa. Tämä puolestaan meillä heijastuu erittäin raskaasti asuntovelallisiin, jotka noin 90-prosenttisesti ovat sitoneet lainansa vaihtuviin korkoihin. Meillä kotitalouksien velkaantumisaste on tällä hetkellä jo yli 100 prosenttia vuosituloista, joten kovin suurta lisäkuormaa asuntovelalliset tuskin kestävätkään. Pelkäänpä vain, että henkilökohtaisia tragedioita on tälläkin kentällä odotettavissa. Mielestäni hallituksen olisikin syytä keskittää tarmonsa inflaation hallintaan niillä keinoilla, mitkä hallituksen käytettävissä ovat, eikä ainakaan pitäisi omilla toimillaan olla inflaatiota kiihdyttämässä.

Arvoisa puhemies! Viime syksynä valtiovarainministeri syytti meitä vastuuttomiksi ja katteettomia lupauksia antaviksi, kun me vaihtoehtobudjetissamme tohdimme esittää menolisäystemme rahoittamista hallitusta korkeammilla vero- ja korkotuloilla sekä voitontuloutuksilla. Arvioimme verotuloja kertyvän 460 miljoonaa enemmän kuin hallitus budjettiesityksessään. Nyt hallitus on tullut meidän linjoillemme, koska esittää verotuloarviota korotettaviksi 439 miljoonalla. Korkotuloja ja voitontuloutuksia lisäbudjetissa korotetaan 354 miljoonalla. Se on huomattavasti enemmän kuin me esitimme. Me olimme siis viime syksynä avoimella ja vastuullisella budjettilinjalla. Hallitus puolestaan tietoisesti alimitoitti tuloarvion.

Sitten pari yksityiskohtaa lisätalousarviosta. Valtiovarainvaliokunta esittää poliisille miljoonan lisää siihen, mikä oli hallituksen esitys. Tästä 600 000 käytettäisiin työttömien poliisien työllistämiseen, 200 000 rahanpesurekisteriin ja 200 000 tekniikkaan, teknisen tarkkailun, tiedonsiirron ja hallinnan kehittämiseen. Tärkeitä lisäyksiä, mutta riittämättömiä. Kyllä me olisimme tarvinneet esimerkiksi dna-tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseen huomattavasti enemmän. Me tarvitsisimme enemmän myöskin työttömien poliisien työllistämiseen. Eli nämä ovat niitä määrärahoja, joita SDP:n eduskuntaryhmä on omissa talousarvioaloitteissaan esittänyt.

Sitten viimeisenä asiana haluan ottaa esiin vielä innovaatiotuen. Se on tässä lisätalousarviossa erityisen hyvä asia. Uskon, että innovaatiotuki omalta osaltaan on turvaamassa Suomessa toimivan laivarakennuksen kilpailuedellytykset. Ja kun tämä innovaatiotuki on otettu käyttöön jo viidessä muussa EU-maassa, niin on selvä, että me emme voi olla sivusta seuraamassa, vaan meidän on omaksuttava samat tukijärjestelmät. Minulla on se käsitys, että jos suomalainen laivarakennus saa kilpailla samalla viivalla muiden kilpailijoiden kanssa, niin me tulemme siinä kilpailussa aina pärjäämään.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Voin kyllä hyvin yhtyä näihin kolmeen edelliseen loistavaan sosialidemokraattiseen puheenvuoroon ja toistaa edelleen muutamaa asiaa, sieltä nostaa esille, eli samalla mielin. Toinen lisätalousarvio ei kyllä lohduta minuakaan paljon, jos siitä yrittää hakea apua niihin useaan yhteiskunnassamme vallalla olevaan epäkohtaan. Meidän sosialidemokraattien vastalauseessa on sitten kyllä tuotu näitä epäkohtia merkittävästi esille.

En minäkään ymmärrä, kuten ed. Laitinen täällä totesi, miksi lisätalousarviossa ei kohdenneta toimia kuntapalvelujen turvaamiseen. Erityisen huolissani olen vanhusten palvelujen lisäksi koululaistemme tulevaisuudesta. Suomessa on luvattoman paljon homeisia koulurakennuksia, ja oppilaat ovat nyt jo altistuneet astmaan sairastumiselle. Monet viettävät jopa kahdeksan tunnin päiviä epämukavassa parakkirakennuksessa tai sitten niissä homeisissa tiloissa. Silti opetusministeriön hallinnonalalla ei ole mitään kohdistettuna näiden vakavien ongelmien ratkaisemiseksi. On kummallista, ettei meillä välitetä tulevaisuutemme tekijöistä eli lapsistamme, joiden tulisi saada suorittaa oppivelvollisuuttaan terveellisessä kouluympäristössä. Samoin kummastuttaa, jos opettajien täydennyskoulutukseen ei nyt ollakaan satsaamassa mitään. Tämmöisiä huhuja on kuultu. Ei ole ihme, että opettajat hakeutuvat muihin tehtäviin.

Sosiaaliturvan kannalta huolestuttavat työttömät ja vanhukset. Molempien kohdalla voidaan puhua köyhyydestä ja perusturvan rajallisuudesta. Nyt ollaan keskustan taholla kaavailemassa eläketakuuta, takuueläkettä ja kansaneläkkeen nostoa. Se olisikin tarpeellinen asia, sillä eivät tähänastiset toimet vielä tasavertaisesti ole kaikkia eläkeläisiä auttaneet. Nähtäväksi jää, miten tämä asia etenee.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion osalta olisi toivonut vanhuspalveluihin satsausta. Monet kunnat tekevät parhaillaan kuntaliitoksia ja suunnittelevat yhdessä kuntapalvelujen järjestämistä. Oikeaan aikaan luvattu apu muun muassa vanhushoidon tukemiseksi valtion budjetissa antaisi kunnille signaalin rakentamiseen ja vanhustenhoidon edelleenkehittämiseen.

Muutenkin eläkeläisten ja työttömien elämää on kurjistanut viimeaikainen elintarvikkeiden, sähkön, asumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen sekä polttoaineiden hinnannousu. Ei ole enää paljon iloa pienestä eläkkeen korotuksesta näiden nousujen jälkeen. Työttömiltä ollaan viemässä myös työvoimapalvelut yhä kauemmaksi. Heille on siis edelleen kalliimpaa ja mahdottomampaa työvoimatoimistossa asiointi muun muassa tulevaisuudessa.

Tässä salissa käytiin voimakasta keskustelua siitä, onko hallitus osoittanut riittävästi toimia harmaan talouden pois kitkemiseksi. Kokoomuksen suunnalta nähtiin toimet riittäviksi. Kuitenkin samaan aikaan, kun meidän pitäisi huolehtia niin sanotun piilorikollisuuden pois karsimisesta, hallitus on kaavailemallaan valtion tuottavuusohjelmalla alas ajamassa mahdollisuuksia harmaan talouden hävittämiseen. Ei voida millään tavalla kuvitella, että esimerkiksi poliisi tai työsuojelupiirit pystyisivät asioihin korjaavasti puuttumaan niiden henkilöstöleikkausten jälkeen, joita tuottavuusohjelma pitää sisällään. Harmaa talous saa siis edelleen rehottaa ja kehittyä Suomessamme, jos näin edetään. Ei ole olemassa voimavaroja sen pois kitkemiseksi. Ihmeellistä touhua on se sinällään, että poliisien työllistämiseksi satsataan rahaa samalla, kun tuottavuusohjelmalla leikataan.

Arvoisa puhemies! Yliopistouudistuksen käsittelyn yhteydessä opposition tekemä välikysymys ei ollut turha. Me sosialidemokraatit vaadimme edelleen, että yliopistojen toimintarahoitusta lisätään. Tässä peräänkuulutamme tiede- ja teknologianeuvoston esittämää rahoitustasoa, 200 miljoonaa euroa. Yliopistoissakin tuottavuusohjelma on viemässä paljon pois opetus- ja tutkimushenkilöstöltä. Huippulaatua tulisi tehdä tasaisesti kaikissa Suomen yliopistoissa. Silloin ei voida edetä opetuksesta leikaten. Edelleenkin lähiopetuksella on erittäin suuri merkitys myös korkeakouluissa, ja tätä ei tulisi unohtaa.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä puuttua asiaan, joka on näinä päivinä hyvin ajankohtainen ja vaatisi nopeita toimia, ja siitä on täälläkin tänään jo kovin paljon puhuttu. Eli öljyn markkinahinnan nousulle emme me kovin paljon voi täällä tehdä, mutta voimme puuttua näihin hintojen nousun seurauksiin. Kuten tiedämme ja olemme kuulleet, kuljetusalan yrittäjät ovat nyt ajautumassa suureen ahdinkoon, ja minäkin peräänkuulutan näitä toimia, että asiassa tulisi tehdä ratkaisuja, joilla voitaisiin alentaa raskaan liikenteen kustannuksia.

Toinen liikenteen alaan kuuluva, välittömiä toimia vaativa kohde on rataverkosto. Sillä aikaa kun esimerkiksi Ranskassa lanseerataan yhä nopeampia luotijunia hyväkuntoisille radoille, meillä paikkaillaan kilometri kerrallaan vanhoja ratapareja. Eikö olisi nyt viimeistään aika pistää hieman varallisuutta myös rataverkostomme parantamiseen? Se jos mikä olisi sitä hyvää ympäristöpolitiikkaa, jos osaisimme ottaa raidekiskoista kaiken hyödyn irti. Voisimme myös mittavasti kasvattaa tavaraliikenteen siirtoa pyöriltä raiteille.

Onkin ihmeellistä, että tämän suuntaista linjausta ei meillä Suomenmaassa pystytä tekemään. Toivon hartaasti, että juna- ja rataverkostojamme kehitetään ja otetaan vakavasti tämä kehittäminen lähitulevaisuudessa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edellä kuulluista ed. Peltosen huolenaiheista. Tässä toisen lisätalousarvion valtiovarainvaliokunnan mietinnön yhteydessä olemme keskustelleet hyvistä, tärkeistä asioista liittyen poliisitoimeen ja liittyen ratojen kunnossapitoon, liittyen perustienpitoon. Kaikki ovat sellaisia, joista voidaan todeta, että vaikka lisäkohdennuksiakin osin valtiovarainvaliokunnankin lisäyksenä tulee, niin näilläkin alueilla rahoitus jää riittämättömäksi.

Mutta ennen kaikkea tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja hallituksen toista lisätalousarviota arvioitaessa jäävät kaikkein puutteellisimmiksi juuri nämä asiat, jotka edellä kuulimme ed. Peltosen toteamina ja jotka liittyvät tähän perusturvaan, tavallisen kansalaisen, suomalaisen, perusturvaan, pienituloisen, eläkeläisen, perheellisen, lapsiperheiden perusturvaan ja siihen, millä keinoin heidän ostovoimaansa voidaan vahvistaa ja heidän selviytymistään vahvistaa. Selvästi voimme todeta, että sen inflaatiokehityksen myötä, mikä Suomessa on hurjasti menossa eteenpäin, ja hintojen korotusten myötä ostovoima on heikentynyt nimenomaan lapsiperheissä ja pienituloisten ja työttömien ja määrättyjen ryhmien kuten eläkeläisten kohdalla.

Mielestäni ei voida sanoa, että tämän toisen lisätalousarvion tai hallituksen talousarviokehyksen myötä lapsiperheiden asema olisi vahvistunut. Toivoisin toisaalta oikeastaan hyvin analyyttista esitystä siitä, mihin perustuu se, että voidaan sanoa, että lapsiperheiden asema näiden myötä olisi huomattavasti vahvistunut, niin kuin täällä hallituksen edustajien taholta on todettu, koska kuitenkin päivittäin kuulemme sitä, että kun ruokakauppaan menee, enää ei voi ostaa sitä terveellistä ruokaa ja kaikkea sitä, mikä ihan arkielämään liittyy, terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon jne.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on nostanut kuntien tukemisen yhteydessä kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen momentin perusteluihin täydennykseksi Nokian kaupungille vesijohto-onnettomuudesta aiheutuviin kustannuksiin annettavan lisäyksen 1 miljoonaa ja avun Tuusulan kunnalle Jokelan koulukeskuksen ampumisvälikohtauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Nämä ovat hyviä lisäyksiä ja tarpeellisia lisäyksiä. On vain ikävä todeta, että tälle momentille ei ehdoteta lisämäärärahaa. Ajatellen kokonaisuudessaan sitä, mikä kuntien harkinnanvaraisten rahoitusten tarve on, apu jää puutteelliseksi. Valtion talousarvioesityksessähän on vuodelle 2008 noin 20 miljoonaa euroa, ja tämä raha on riittämätön ajatellen juuri äkillisiä tarpeita. Erikoissairaanhoidon kohdalla ovat lisääntyneet huomattavasti monen kunnan tarpeet samoin kuin lastensuojelutoimintoihin liittyvät kustannukset ovat todella kipeitä monenkin kunnan kohdalla. Näin ollen niihin olisi tullut saada lisärahoitusta.

Vielä, arvoisa puhemies: Yliopistojen rahoituksesta on puhuttu paljon. Haluan korostaa sitä, että nimenomaan alueellisesti kattava yliopistoverkko on mielestäni keskeinen tekijä maamme laadukkaan koulutuksen takaajana. Riittävällä perusrahoituksella ei aikoinaan kehyksissä eikä tämän lisätalousarvion myötä vahvisteta tätä kattavaa yliopistoverkostoa. Meillä eduskunnassa sivistysvaliokunta on useammassa eri yhteydessä nostanut esiin sen, että nyt, kun huippuyliopistoa rahoitetaan määrätyllä vahvalla summalla, 200 miljoonalla eurolla, niin siinä yhteydessä ei tule heikentää muiden yliopistojen asemaa ja kehitystä tässä yhteiskunnassa. Edelleen siis jää huoli siitä, miten yliopistoille varattu raha tulee riittämään siihen, että pystytään kattavasti Suomessa (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) tätä laadukasta yliopisto-opetusta ja tutkimusta tekemään.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Taloustutkijoiden, pankkien ja kaupan konttoreissa lasketaan tällä hetkellä, miten kauan inflaatio vielä kiihtyy ja paljonko talouden kasvu hidastuu. Tapiola Pankki arvioi viime viikolla, että maailmantalouden taantuma heijastuu Suomeen enemmän kuin on arvioitu, niin että ensi vuoden kasvuennuste jää 1,7 prosenttiin. Näissä tunnelmissa keskustelemme nyt lisätalousarviosta.

Palataan sen verran kuitenkin liikennepoliittiseen selontekoon, että se lupasi hyvää Pirkanmaan teille. Tampereen rantaväylän rahoitus järjestyy siten, että valtio maksaa osuutensa jälkikäteen. Valtatie 3:n remonttiin olisi ollut hyvä saada rahaa jo nyt, mutta ainakaan tässä lisätalousarviossa ei ole sitä näkyvissä. Valtatie 9:n leventäminen Tampereelta Orivedelle ei ole listassa. Se saataneen teemahankkeisiin vaikkapa pala palalta. Tässähän se ongelma juuri onkin: kun mennään pala palalta, se on kallista väylien rakentamista.

Tänään valmistui, arvoisa puhemies, liikennevaliokunnan mietintö liikenneselonteon pohjalta, ja eduskunta aloittaa syyskautensa puhumalla liikennepolitiikasta ja nimenomaan pitkän tähtäimen liikennepolitiikasta. Tämä selontekohan on pts-suunnitelma, ja myös tuo mietintö katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Siinä mielessä on hyvä, että se nyt tuli.

Lisäbudjetissa tulee rahaa lisää perustienpitoon ja radanpitoon, mutta me tiedämme, että se ei riitä. Tämä gäppihän on tullut jo vuosikymmenten aikana, näin voi sanoa, minkä verran ollaan jäljessä näistä rahoituksista.

Pohjoinen päärata tarvitsee rahaa paljon. Se on meidän valtasuonemme. Nythän seitsemän maakuntaliittoa ehdottivat ja tulevat lähestymään Euroopan unionia siinä, että se liitetään Ten-hankkeeksi. Minun mielestäni tulisi rohkeasti lainata Euroopan investointipankilta rahaa, että saadaan neljä raideparia Tampereelle ja siitä kaksi raideparia edelleen Ouluun. On järjetöntä lähteä yhtä raideparia sieltä korjaamaan ja aiheuttamaan sillä sitten matkailulle ja kuljetusliikkeille suuret ongelmat, kun rata on poikki siellä.

Helsinki—Vaalimaa tietenkin on yksi tie, joka täytyy saada kuntoon. Muutenkin itäliikenne tulee räjähtämään käsiin, sehän on nähty, ja me tiedämme myös syyt. Ne ovat siellä rajan takana. Yhtä lailla läntisen Suomen pääväylä on Valtatie 3, joka maakuntayhteistyöllä on saatu nyt tuonne listalle joka tapauksessa.

Mutta perustienpito ja ennen kaikkea huoli seutu- ja yhdyskuntateistä on tässä huolena, ja vaikka tosiaan nyt lisäbudjettiin saatiin rahaa, niin se ei tietenkään kata näitä nousseita kustannuksia.

Sen verran kerron tunnelmista tuolta liikennevaliokunnasta, että tämä kuntien aikaistamisrahoitus on sellainen, joka on aiheuttanut kovan keskustelun, kun kaikki kunnat eivät pysty näihin hankkeisiin. Kuitenkin sanoisin, että esimerkiksi Tampereen osalta rantaväylä tulee maksamaan itsensä moneen kertaan takaisin ja se pystytään rahoittamaan nimenomaan asuntorakentamisella. Oulussahan on parasta aikaa rakenteilla Kuusamontien pätkä tällä tavalla, ja minä sanoisin näin, että kyllä oikeus täytyy olla näillä suurilla kaupunkiseuduilla myös näin toimia. Tiedän, että Vantaa parasta aikaa neuvottelee Kehä kolmosen rakentamisen aikaistamisesta, mutta totta kai suurimman osan tästä täytyy mennä budjetin kautta.

Yliopistorahoituksesta tosiaankin on puhuttu. Muistutetaan kuitenkin, että yliopistot saavat itse päättää, valitsevatko säätiömallin vai pysyvätkö julkistaloudellisina yhteisöinä. Tietenkin monessa korkeakoulussa eletään nyt epävarmoissa oloissa. Aikaa kuluu markkinointiin, vaikka pitäisi tutkia ja opettaa. Nyt on tullut hyviä uutisia kuitenkin, että joissakin maakunnissa on jo liike-elämä lähtenyt satsaamaan yliopistoon, muun muassa Kuopiossa. Mutta joka tapauksessa, kun en ole tämän innovaatio- eli Aalto-yliopiston vastustaja, niin haluan kuitenkin korostaa sitä, että alueyliopistot ovat tärkeitä ja muukin on tärkeää kuin pelkkä tekniikan ja ekonomian opettaminen.

Hyvät ystävät, hyvät kuulijat! Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus on tosiaankin ollut esillä. Vuonna 2008 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 20 miljoonaa euroa. Raha on totta kai riittämätön. Sitä tarvittaisiin lisää. Nyt Nokia sai tuohon vesikatastrofiinsa rahaa miljoonan. Minullakin oli siinä lusikka sopassa. Olin sitä asiaa ajamassa, ja hyvä näin, että se saatiin. Mutta tässä asiassa en ole samaa mieltä, että se vie nyt sitten pois varoja niiltä vaikeuksissa kamppailevilta kunnilta, jotka tarvitsevat erilaisiin tarkoituksiin rahaa. Elikkä tämä raha on nyt sisällä siellä. Näiden katastrofirahojen pitäisi olla erillisenä rahana, ja ne otettaisiin vaikka sitten tosiaan tänään paljon puhuttanutta harmaata taloutta siilaamalla. Suuri osa taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevista kunnista tarvitsee äkkiä apua lisääntyneistä erikoissairaanhoidon ja lastensuojelutoimien kustannuksista selvitäkseen.

Toivomme todellakin vielä kerran tuolle liikennesektorille palatakseni, että syksyllä meillä on hyvä keskustelu liikennepolitiikasta ja ennen kaikkea, että me pääsisimme mittavaan lisärahoitukseen ja myös muita rahoitusmuotoja käytetään kuin budjettirahoitusta, mutta totta kai siitä lähdemme, että veroeuroilla pääasiallisesti meidän täytyy pystyä logistiikkamme tässä maassa järjestämään (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) niin, että Suomi pystyy kilpailemaan myös muiden maiden kanssa kuljetuksissa ja elinkeinoelämä toimii.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä äskettäinen ed. Alatalon puheenvuoro oli todella tärkeä. Nimittäin kun Suomen maantieverkon pituus on 78 200 kilometriä ja sen arvo on noin 15 miljardia euroa ja tällä hetkellä me emme satsaa riittävästi sen kunnossapitoon, tämä tarkoittaa tulevaisuudessa yhä suurempia investointeja, jotka tulevat olemaan yhä vaikeampia siinä mielessä, että kun meidän tieverkostomme rapistuu, niin sen korjaaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin kunnossapito nyt pikkuhiljaa ja siellä missä tarpeen mukaista on.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on omassa lausunnossaan korostanut yksityisteiden merkitystä. Niitäkin on satojatuhansia kilometrejä, joista valtion apuun oikeutettuja on noin 55 000 kilometriä, ja niiden riittävä kunto on tärkeää paitsi teiden varsilla asuville myös maaseutuelinkeinolle. Valiokunta on huomauttanutkin, että raakapuun kuljetukset lähtevät pääsääntöisesti yksityisteiden varsilta, joten tämäkin on Suomen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä asia.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Guzenina-Richardsonin vastauspuheenvuoroon sen verran vastauksena vielä, että todellakin jaan tämän huolen opposition kanssa, ja kuvaavaahan on, että tuo liikennevaliokunnan mietintö, mikä huomenna julkistetaan, on yksimielinen. Siinä ei ole eriäviä mielipiteitä. Myös hallituspuolueiden edustajat ovat olleet varsin kriittisiä näitten määrärahojen suhteen. Rataverkon ylläpitäminen pitkällä tähtäyksellä turvallisesti liikennöitävässä kunnossa edellyttää valiokunnan tietojen mukaan 40 miljoonan euron lisäystä vuosittaiseen kehykseen. Tämä esimerkkinä vaan ratapuolella. Me näemme myös suuren ilmastopoliittisen merkityksen siinä, että tässä selonteossa, joka nyt valmistui jo aikaisemmin, on satsattu erittäin paljon nimenomaan ratoihin, ja se on hyvä asia, mutta mistä rahat, se on se tärkeä kysymys. Sen takia minä olen erittäin tyytyväinen, että syksyllä voimme aloittaa keskustelun nimenomaan tästä perusväylänpidosta ja sen rahojen riittämättömyydestä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden näkymät ovat aiempaa heikommat, ja Kiinassa on tällä hetkellä kasvun lähteet, jotka vetävät maailmantaloutta. Suomen taloudessa eletään vielä hyvää aikaa. Työttömyys vähenee ja valtion verotulot ylittävät kaikki odotukset. Nykyinen budjettikehysmenettely ei kuitenkaan salli rahojen suuntaamista uusiin menoihin. Hallituksen esityksessä vuoden 2008 toiseksi lisätalousarvioksi valtionvelkaa esitetään lyhennettäväksi 2,5 miljardilla eurolla. Vaikka Suomi ikääntyy, niin hoiva- ja hoitopalvelut jätetään liian vähälle. Suomessa on tällä hetkellä velkaa runsaat 10 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Velkaa on vähiten Luxemburgin jälkeen suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.

Lainaa ei tule jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi, mutta lainan lyhentämistä ei tule tehdä nykyisin hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien kustannuksella. Tässä tulisi löytää tasapaino. Tällä hetkellä kuntatalous on eriytynyt voimakkaasti ja kaipaa kipeästi vahvistusta valtion toimin. Tällä hetkellä meillä joudutaan liian paljon tinkimään sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä vanhuspalveluista. Tässä tilanteessa velanmaksua ei voi pitää perusteltuna. Myös lapsiperheet ovat ahdingossa ruoan, liikenteen ja asumisen kustannusten kallistumisen myötä.

Valtiovarainministeri Katainen toi täällä esille, että lisätalousarviossa menoja tulisi kohdentaa vain yllättäviin ja ennakoimattomiin menoihin. Yksi tällainen asia ovat polttonesteiden hinnat, jotka ovat nousseet ennätyksellisen korkealle. Korkeat liikennepolttoaineiden hinnat vaikuttavat tavaroiden ja hyödykkeiden kuljetuskustannuksiin, joukkoliikenteeseen, asiakasmaksuihin sekä työmatka- ja asiointiliikenteeseen. Kuljetusalan yrittäjät ovat todellisissa kannattavuusongelmissa, etenkin pienet, yhden ja kahden auton yrittäjät, koska hintojen korotuksia ei pitkistä sopimuksista johtuen ole voitu viedä kuljetushintoihin. Myöskään arvonlisäveron alentaminen kuljetusyrittäjien kohdalla ei tule kysymykseen, koska kyse on yhteisistä EU:n verokannoista, joita ei voida alentaa kansallisilla päätöksillä.

Lapissa oman auton käyttö on lähes välttämätöntä joukkoliikenteen puutteiden vuoksi. Siten bensiinin ja dieselin hintojen nousu tuntuu sekä alan elinkeinoharjoittajien että paljon liikkumaan joutuvien kansalaisten keskuudessa. Suomessa liikenteen polttonesteiden verotus on aina ollut ankaraa. Hallituksen omilla toimilla verotusta kiristettiin viime vuoden loppupuolella entisestään. Liikenteestä aiheutuvien hintojen korotukset ovatkin jo syöneet kansaneläkkeiden ja palkkojen korotukset. Tämän johdosta toivonkin hallitukselta pikaisia toimia polttoaineverojen alentamiseksi.

Myös ministeri Pekkarinen osoitti täällä, että jatkaa keskustan kahden raiteen politiikkaa puhumalla maakuntalehdistössä käyttövoimaverojärjestelmän muuttamisesta, mutta täällä sen sijaan jarruttamalla sen muutosta. Muuttaminen olisi syytä aloittaa pikimmiten, koska sen valmistelu kuitenkin ottaa aikansa.

Hallituksen linjasta poiketen perustienpitoon tarvittaisiin tuntuva tasokorotus. Lisärahoitus on tarpeen pelkästään tieverkon kunnon heikkenemisen pysäyttämiseksi. Tämän lisäksi muille korjauksille ja uusien investointien aloittamiselle on huutava tarve. Puuhuollon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää metsätalouden ja teollisuuden näkökulmasta, mutta jo nykyisin niukkoja perusteiden parannusrahoja ei olisi tullut sitoa kyseiseen tarkoitukseen, vaan tähän olisi tullut osoittaa puhdasta uutta rahaa. Jo pelkästään Lapissa Stora Enson tehtaan sulkemisen johdosta puuvirrat muuttavat kulkusuuntaansa siten, että teillä, jotka aikaisemmin ovat olleet vähäliikenteisiä, puunkuljetus lisääntyy huomattavasti. Muutenkin Lapissa teitä riittää silmänkantamattomiin pitkien etäisyyksien johdosta. Täten vuoroaan odottavien huonokuntoisten teidenkin lista on mittava.

Sekä ilmastonmuutokseen vastaamisen että puukuljetusten tarpeiden vuoksi tulisi perusradanpitoon panostaa selvästi hallituksen suunnitelmia enemmän, kotimaisen puun vuotuisen käytön lisääntyminen kun käytännössä edellyttää rautatiekuljetusten merkittävää kasvattamista. Lisäyksenä voitaisiin kuljettaa rautateitse jopa puolet. Siksi tarvitaan rataverkon tason parantamista ja lakkautusuhan alaisten rataosien peruskunnostuksia. Rautatieliikenne on keskittymässä ja siten ruuhkautumassa. Jo tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että vilkkaimmilla reiteillä riittämätön välityskyky estää tavaraliikenteen lisäämisen nykyisestä. Myös monilla ratapihoilla on pikaisia kunnostustarpeita, monet ratapihoista kun ovat jo yli 40-vuotiaita ja niistä puuttuu tarvittava automatiikka.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti näitten keskustelujen mielekkyys sen lisäksi, että niistä voi tehdä lehdistöreferaatin ja että tekstit jäävät pöytäkirjoihin, hiukan ontuu siinä, että täällä on aika vähän kansanedustajia. Ed. Lauslahtikin oli, hän oli tuolla parvella, mutta ei ole enää sielläkään. Meitä on tässä muuten noin neljä, "noin" siinä mielessä, että yksi meistä seisoo, ja sitten puhemies.

Mutta se, mikä täältä erityisesti puuttuu, ovat kuitenkin ministerit. Tämä lisäbudjetti on kuitenkin laajuudeltaan niin merkittävä ja ongelmat toisaalta niin polttavia, että olisi perusteltua, että liikenneministeri esimerkiksi voisi päivystää omalta osaltaan. Täällä ovat olleet puolustusministeri ja valtiovarainministeri sellaiset tunti 15 minuuttia.

Mutta tähän itse mietintöön.

Lisäbudjetissa osoitetaan runsaat 600 miljoonaa euroa velan takaisinmaksuun. Samalla puhutaan siitä, että perustienpito, perusradanpito on edelleenkin alibudjetoitu ja kansallisomaisuutta hukataan. Se on ehdoton kansallisomaisuus, mikä todettiin täällä vastikään vastauspuheenvuorossa. 15 miljardia taisi olla se rataosuus siinä.

Ilmastonmuutoksesta olemme puhuneet paljon, ja se ja sen hillitseminen on haluttu tuoda yhdeksi nykyhallituksen keskeiseksi toimintakentäksi. Myöskin viime viikolla tarkastusvaliokunnan mietinnöstä, joka oli jätetty nimenomaan Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksesta, käytiin, samoin kuin vuoden 2007 tilinpäätöksestä, laaja keskustelu. Myöskin tarkastusvaliokunnan mietinnössä painotetaan rataliikenteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhteyttä. Kuitenkaan tässä lisäbudjetissa, huolimatta niistä sadoista miljoonista euroista, ei osoiteta kylliksi varoja nimenomaan radanpitoon, ei myöskään erityisen kipeisiin kohtiin, kuten on Kotolahden ratapiha, josta hallitus otti omat eväänsä pois ja jätti sen Kotkan Mussaloon odottamaan parempaa tulevaisuutta.

Kysymys on siis 25 miljoonasta eurosta, joka kuuluu Suomen valtion osuuteen. Paikallinen Kotkan kaupunki on muutaman miljoonan siihen osoittanut. Miksi tämä asia on niin tärkeä? Sen takia, että saataisiin täyspitkät transitoliikennejunat, jotka voisivat ajaa sujuvasti yli rajan pitkällekin Venäjälle ja kuljettaa tällä tavalla transitoliikennettä, ei niin, että se pistetään kumipyörille ruuhkauttamaan ei vain Valtatie 7:ää, vaan myös Valtatie 15:tä, 26:ta ja 6:ta. Valtatie 6 on nyt tämä uusi ongelma, ja siihen palaan.

Mutta tämä rataliikenteen kehittäminen: 2 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, jotka tulevat liikenteestä, on rataliikenteen osuus, ja se pienenee edelleenkin. VR muun muassa ostaa kaiken sähkönsä uusiutuvista energialähteistä. Näin ollen tämän asian unohtaminen on varsinainen potku ilmastonmuutoksen hillitsemisen takamukseen, ei mitenkään niin, että se veisi sitä eteenpäin, vaan niin, että se lamaannuttaa sitä entisestään.

Puhemies! Tähän rekkaliikenneongelmaan, joka nyt tällä hetkellä on Imatralla ja Lappeenrannassa erityinen: Se myös säilyy omalta osaltaan Valtatie 7:n ja E18:n itäisessä osassa. Mutta se, mikä siinä on se ongelma, on se, että Venäjän oma päätös, yksipuolinen päätös, joka tuli todella yllätyksenä, ohjata ajoneuvorekat, jotka kuljettavat siis henkilöautoja, Lappeenrantaan ja Imatralle, ei enää Vaalimaalle, on muuttanut tilanteen Valtatie 26:n kohdalla, Valtatie 6:n kohdalla erityisesti ja rajanylityspaikoilla.

Pelkolaa tulisi kehittää niin, että nyt tällä hetkellä pysähdyksissä oleva Virolahden rekkaparkki saisi oman osuutensa niistä miljoonista euroista — 28 miljoonaa sinne on budjetoitu — niin että voitaisiin tehdä nopeita toimia Pelkolassa tietyn rekkaparkkialueen avaamiseksi. Näin helpotettaisiin näitä Valtatie 6:n väliaikaisia rekkapysähdyskohtia ja näitä väliaikaisia rekkaparkkeja, jotka yksinkertaisesti hidastavat Valtatie 6:n liikennettä ja lisäävät siellä taas onnettomuusriskiä.

Tällaisiin nopeisiin ratkaisuihin pitäisi valtiontaloudessa olla mahdollisuus. Se, ettei nyt Virolahdelle (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) tule ... — Arvoisa puhemies! Olen pyytänyt tämän puheenvuoron istunnon alettua.

Selvä, kiitos! — Valtatie 6:n rekkaparkkiasia on tärkeä, ja se, että Virolahdelle ei tätä rekkaparkkia synny, johtuu siis yksinkertaisesti siitä, että siitä alueesta on valitettu. Tämä valitusprosessi johtaa siihen, että ilmeisesti sitä ei synny nyt ensi vuonnakaan. Samalla sitten, kun tiemaksu ei toteutunut, sanottiin, että rekkaparkki sen korvaa, ja tämä asia on edelleen auki.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on aivan upeaa, että ed. Tiusanen puuttui tähän rekkaliikenteen ympäristöongelmaan, koska mielestäni sitä on vähätelty jatkuvasti. Erityisesti minusta tuntuu naurettavalta, kun käytiin monta vuotta sitten iso keskustelu siitä, että kun henkilöauto pysäköidään, niin missään tapauksessa sitä ei saa tyhjäkäyttää, ja nyt satoja ja satoja rekkoja tyhjäkäytetään joka päivä keskellä kaupunkia Imatralla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Anteeksi tuo äskeinen ylitys. — Ed. Hurskainen on ihan oikeassa, että tämä on yksi näistä ympäristöongelmista, ja yksinkertaisesti sitten on se suuri ongelma, että ne kuljetetaan sillä dieselillä, joka tupruaa hiilidioksidina taivaalle, eikä pitkäjänteisesti kehitetä kiskoliikennettä eikä siirretä yhä enemmän näitä kontteja ja myöskin henkilöautokuljetuksia raiteille, kiskoille.

Ja toinen asia: Eikö olisi viisainta todellakin se, että nämä autonkuljetusalukset ajaisivat suoraan Suomenlahden pohjukkaan, Ust-Lugaan esimerkiksi? Näin tulevaisuudessa toivon mukaan. Tällä hetkellähän se ei ole vielä mahdollista, mutta uskon, että varsin pian.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talouden taivaalla on tällä hetkellä monia tummia pilviä. Tiedämme, että inflaatioluvut ovat nousseet jo noin 4 prosentin tasolle, vaikka vähän aikaa sitten kaikki kuvittelivat, että on siirrytty pysyvästi matalan inflaation aikaan ainakin Suomessa ja osittain muuallakin maailmassa. Korot ovat myös nousseet, euribor huitelee yli 5:tä prosenttia. Ei siitäkään ole pitkä aika, kun asuntolainaa sai 2—3 prosenttia halvemmalla tasolla.

Myös kansantalouden ennustelukuja on viilattu alaspäin. Kaikki arviot lähtevät siitä, että ensi vuonna ei saavuteta 3 prosentin kasvua ainakaan, vaan ollaan, sanotaan, reippaasti alle 3 prosentissa. Nämä kaikki luvut ja tosiasiat tietävät sitä, että hallituksella on melkoisia haasteita, kun elokuussa aletaan miettiä tulevan vuoden budjettia ja budjetin rakentamista. Siinä varmaan yhtenä asiana nousee toivottavasti esille se — ja näin uskon myös, että mietitään sitä — että hallitusohjelmaan kirjattu tuloveron alennus on varmaan järkevää toteuttaa ensi vuoden alusta lähtien.

Mutta toisaalta, vaikka on ollut huolestuttavia asioita, on myös ollut paljon hyviä uutisia. Työllisyys on kehittynyt hyvään suuntaan, ja se on näkynyt myös kasvavina verotuloina. Sen on voinut lukea lehdistä, kun eri kunnat muun muassa ovat esitelleet omia tilinpäätöksiään ja valtuustot niitä jo vahvistaneetkin viime aikoina. Samalla tavalla se on näkynyt myös valtion verotulojen kasvuna. Se on myös antanut mahdollisuuden tässä toisessa lisätalousarviossa siihen, että vaikka budjetissa panostetaan moneen hyvään asiaan euroina paljonkin, niin siitä huolimatta lisätalousarvio on reippaat 600 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Eli tällä summalla voidaan lyhentää valtionvelkaa enemmän kuin arvioitiin viime joulukuussa, kun varsinainen budjetti hyväksyttiin. Kun muistaa, että eduskuntakin oli tämän lisätalousarvion käsittelyssä kohtuullisen maltillinen — menoja ei lisätty kuin vajaat 2 miljoonaa euroa, mikä sekin oli sinänsä hyvä asia — niin onneksi meillä on sitten käytettävissä tulevaisuudessa varoja niihin kohteisiin, joita sitten aikanaan arvioidaan.

Herra puhemies! Muutama konkreettinen asia.

Täällä on tietysti jo puhuttu ja puhutaan varmaan vielä lisää perustienpidon rahoituksesta. Myös mietintöön on kirjattu huoli siitä, että nykyinen rahoitustaso ei ole riittävä, ja kun liikennepoliittisesta selonteosta syksyllä täällä käydään keskustelua, niin sama lause tullaan toistamaan varmaan moneen kertaan.

Puukuljetusten kannalta on tärkeää, että lisätalousarviossa on vähän reilut 40 miljoonaa euroa suunnattu perustienpidon parantamiseen. Se on tärkeää paitsi puunkuljetusten osalta myös muutenkin maaseudulla, koska niitä samoja teitä pitkin kulkee myös muuta tavaraa. Siellä on esimerkiksi maatalouden rehukuljetuksia tai lannoitekuljetuksia, ja kyllä maaseudulla onneksi vielä ihmisiäkin asuu, ja jokainen, joka siellä huonolla tiellä, jossa on kelirikkovaivoja, kulkee, on varmasti iloinen, jos kelirikkovaivat sieltä korjataan pois. Eli se siinä mielessä hyödyttää kaikkia tiellä liikkujia eikä pelkästään metsätalouden kuljetuksia, jotka nekin tietysti ovat erinomaisen tärkeitä tässä tilanteessa.

Herra puhemies! Täällä on puhuttu myös tästä harkinnanvaraisesta avustuksesta. Nyt tässä lisätalousarviossa ohjataan Jokelan valitettavan tapahtuman vuoksi Tuusulan kunnalle 1 miljoonan euron korvaus, samoin 1 miljoona euroa menee Nokialle vesikriisiongelmien hoitamiseen. Muutama vuosi sitten saman tyyppistä rahaa annettiin tsunamin uhrien hoitamisesta aiheutuviin menoihin kunnille. On myös erilaisia mielipiteitä siitä, pitäisikö aina olla erikseen joku momentti, kun tulee joku erilainen ikävä tilanne, on nyt sitten tulvia tai sateita tai mitä tahansa, ei kuitenkaan heinäsirkkoja, vai voidaanko tätä momenttia "Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus" käyttää aina siinä tilanteessa, kun jotain tapahtuu.

Minun mielestäni on hyvä, että käytetään tätä momenttia eikä tarvitse erikseen avata uusia momentteja. Siellä on jonkin verran rahaa, ja sitten sitä arvioidaan, ja kun kysymys on harkinnanvaraisesta avustamisesta, niin sitten arvioidaan sitä, kuinka paljon kulloinkin mahdollisesti valtio johonkin katastrofiin tai onnettomuuden tai ikävän tapauksen hoitamiseen antaa, ja sitten siinä vaiheessa ne kunnat, jotka sitä hakevat tämän tyyppisiin tarkoituksiin, joutuvat tietysti myös perustelemaan, miksi avustusta haetaan ja miten kunta itse on toiminut ja mikä on myös kunnan taloudellinen tilanne.

Ei voi olla pelkästään niin, että kuvitellaan, että tämä harkinnanvaraisen avustuksen momentti on perinteisesti ollut pelkästään semmoinen momentti, jolta sitten autetaan näitä erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevia kuntia, siis niitä kuntia, joilla jatkuvasti on alijäämää ja joita yritetään jollakin tavalla pelastaa tällä momentilla. Tätä momenttia on hyvä käyttää muihinkin tarkoituksiin.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Toinen lisätalousarvio on edessänne. Se ja valiokunnan kannanotot tuovat toki hieman helpotusta joihinkin ongelmiin. Silti en voi olla nostamatta esille asiaa, josta aion puhua täällä eduskunnassa niin useaan kertaan, että asia jotenkin liikahtaa eteenpäin.

Valtatietä 6 kunnostetaan vaan Lappeenranta—Imatra-välillä. Lisäbudjetissa on Kutostiehen reagoitu, mutta vain jo vuonna 2007 käyttämättä jääneen budjetin osalta. Valtatie 6:n tämänhetkinen kunto huomioon ottaen tien parannus on todella tarpeen myös muilta osin. Tien kunnostusta tulee nopeuttaa ja myös tien pullonkaulakohdat korjata. Etelä-Karjalalle ei riitä vastaus, että uudistuksia on suunnitelmissa. Tilanne Kuutostiellä on muuttunut sen jälkeen, kun suunnitelmat on tehty. Nyt on aika toimia, ajanmukaistaa suunnitelmat, kunnostaa ja leventää tietä sen tarvetta vastaavaksi.

Lisäksi tässä haluan tuoda edustajien tietoon, ettei alueellamme olevaa rekkaongelmaa myöskään ratkaista vain rekkaparkeilla ja tien korjauksilla. Imatran kaupungin keskellä, jonka läpi muuten rekat kulkevat, melu- ja saastehaitat seisovasta rekkajonosta ovat sanoinkuvaamattomat. Saniteettitilojen, vessojen puute Valtatie 6:n tienvarsilla luo ongelman, jota te ette pysty täällä edes kuvittelemaan. Vuorokausien jonot rajalle ilman saniteettitiloja ja kuljettajien ruuanjätteet ovat tuoneet mukanaan rotat, saniteettitilojen puutteesta aiheutuvat hajut jne. Voin jatkaa tätä luetteloa, mutta viisi minuuttia on lyhyt aika.

Venäläisten rekkojen aiheuttamien ongelmien hoitamiseksi tulisi etsiä todellisia vaihtoehtoja. Meritse tapahtuvat kuljetukset esimerkiksi olisi voitava ohjata suoraan Venäjän omiin satamiin. Toisaalta olisi voitava määrätä tarkat reitit ja odotusalueet rekkajonolle silloin, kun rekat kulkevat Suomen kautta. Moottoritie tai kaupungin keskusta ei ole satojen rekkojen jonotuspaikka, satojen ja satojen. Odotusalueet voisivat olla satamissa, ja ne täytyisi myös rakentaa nopeasti. Tila tuskin loppuu sieltä samalla tavalla kuin kaupungin keskustasta.

Arvoisa puhemies! Myös lisäbudjetissa vaille hallituksen huomiota on jäänyt se, että alueen, tarkoitan Etelä-Karjalan alueen, poliisivoimat on sidottu lähes täysin rekkaliikenteen ohjaukseen kaupungin läpi. Muiden virkatehtävien hoitamiseen tuskin poliisivoimista liikenee enää työvoimaa. Eli tältäkin osin tilanne on ryöstäytymässä käsistä. Näille ajankohtaisille ongelmille ei hallitus ole lotkauttanut korvaansa sen enempää lisäbudjetissa kuin muutenkaan, vaan se elää onnellisen tietämättömänä maassamme vallitsevasta jättiongelmasta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Hurskainen käytti hyvän puheenvuoron. Vakuutan, että Valtatie 7:n puolella nämä ongelmat on koettu Haminassa ja siitä itään erityisesti. Jo kymmenen vuoden ajan on yritetty niitä ongelmia ratkaista ja todellakin huonolla menestyksellä. Siihen on tietysti mahtunut monta hallitusta, mutta jotenkin näille hallituksille on tosiaan luonteenomaista, että tällainen nopea reagointi ongelmaan ei ole mahdollista. Se on tosiaan kummallista, että se ei ole sitä. Rahaakin olisi. Lopuksi, todella tärkeä asia on tämä Taavetti—Lappeenranta-välin Valtatie 6 -osuus, joka on jäänyt kaikista suunnitelmista. Se on hyvin tärkeä huomio.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn toki siihen, mitä ed. Tiusanen sanoi. Sama ongelma on E18:lla, mutta painotan vielä, että siellä nämä rekat eivät kulje kaupungin läpi.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka maassa työllisyys on parantunut, perusturvan varassa kituuttavien määrä ei vähene. Koko ajan ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä putoaa työttömiä perusturvan varaan. Työttömän perusturva on ilman lapsikorotuksia noin 500 euroa kuukaudessa ja ympärivuotisena tulona runsaat 6 000 euroa. Tästä perusturvasta työtön maksaa vielä kunnallisveroa ja sairausvakuutusmaksua keskimäärin 18 prosenttia. Tänä vuonna 140 kuntaa perii korotettua kunnallisveroa. Vain yksi kunta laski veroäyriään. Jokainen voi yrittää ajatella, miten näin pienillä tuloilla voi tulla toimeen.

Ministeri Katainen jätti täällä käydyssä debatissa vastaamatta kysymykseen, miten kaikkein köyhimpien toimeentulosta huolehditaan, kun tiedetään, että elintarvikkeiden hinnat nousevat kymmeniä prosentteja, energian kallistumisen vaikutus levittäytyy kaikkialle, asuminen, vuokrat, kaikki kallistuvat. Asumistuki laahaa kaukana kustannusten nousun perässä. Perusongelmana on, että asumistuki ei ole miltään osin sidottu indeksiin tai asumiskustannusten yleiseen kehitykseen. Perustulo, joka muodostuu työttömien perusturvasta, asumistuesta ja toimeentulotuesta, on nyt jopa 150 euroa jäljessä vuoden 1990 tasosta.

Ministeri ja kokoomuspuolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen herkisteli Tampereen puoluekokouksessa ja puhui kokoomuksen arvopohjasta. Hän totesi, että päätökset eivät saa olla vain asioiden hallinnointia. "Pitää nähdä ihmiset päätösten takana. Täytyy tuntea", sanoi Katainen ja jatkoi: "Paras lääke laitostumista vastaan on jatkuva kiertäminen toreilla, kauppakeskuksissa ja siellä, missä ihmisiä on. Tämä auttaa pitämään herkkyyden kunnossa." Kiertäminen auttaa, sanoo Katainen. Kyllä täytyy tunnustaa, että hyvin ovat porvarit osanneet kiertää köyhän asian ja sulkea korvansa ja silmänsä tämän yhteiskunnan kasvavalta eriarvoistumiselta ja massamittaisen köyhyyden kasvulta. Tapaan lähes joka viikko Turun seudun työttömien yhdistysten väkeä. Viesti on selvä ja käsin kosketeltava. Laskuista on mahdotonta selviytyä, leipää ja elintarvikkeita on pakko hakea leipäjonoista, katkeruus kasvaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää työmarkkinatukeen 4 euron päiväkorotusta, siis tasokorotusta. Olemme vaatineet myös eläketulovähennyksen laajentamista koskemaan myös työttömyysturvaa ja muita sosiaalietuuksia, muun muassa sairausvakuutuksen päivärahoja ja lasten kotihoidon tukea jne.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kysytty, miten käyttää valtiontalouden ylijäämä, maksaako valtionvelkaa vai investoida. Minulla on ehdotus: investoidaan köyhyyden poistoon, investoidaan ahdingossa eläviin lapsiperheisiin ja vanhuksiin.

Mutta vielä puheenjohtaja Kataisen linjapuheeseen. Hän totesi: "Herkkyyden lisäksi tarvitaan vahva arvopohja. Arvot pitävät huolta siitä, että emme ajelehdi tuuliajolla emmekä tee politiikkaa vain päiväkohtaisiin tarpeisiin - -". Näin siis Katainen. Häntä ei kyllä sovi moittia siitä, että hän tekisi politiikkaa pienituloisten, työttömien ja eläkeläisten tarpeisiin. Se ei sovi kokoomusporvarin arvopohjaan.

Arvoisa herra puhemies! Työttömien perusturvaa ei aiota korottaa, vaikka työttömyysturvamenoissa on jo monet vuodet tehty mittavia säästöjä. Vuonna 2006 säästyi edellisvuoteen verrattuna 130 miljoonaa euroa. (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) Viime vuonna säästö edelliseen vuoteen verrattuna oli jo 230 miljoonaa euroa. Samaan vähintäänkin päästään myös tänä vuonna. Vasemmistoliiton esitys työmarkkinatuen tasokorotuksesta merkitsisi yhteensä 62 miljoonan euron lisäystä. Mitä se on summana, jos vertaamme sitä niihin verohuojennuksiin, joita viime vuosina on suurituloisille jaettu?

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin vastauspuheenvuorona ed. Yrttiaholle: Hän puhui puheessaan painavaa ja tärkeää asiaa kasvavasta eriarvoistumisesta ja työttömistä. Ministeri Cronberg on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että yhteiskunnassamme on liian jyrkät raja-aidat sen suhteen, onko työtön vai työelämässä. Me tarvitsemme tähän mielestäni uudenlaista ajattelua. Ministeri Cronberg onkin ryhtynyt toimenpiteisiin edistämään vajaakuntoisten työllistämistä ja sujuvaa paluuta työttömyyseläkkeeltä työelämään, niin että on myös mahdollista palata takaisin sinne työttömyyseläkkeelle, jos se paluu ei onnistu. Ensiarvoisen tärkeää olisi tässä yhteiskunnassa kyllä huolehtia kaikkein heikoimmista, mutta uudistuksiakin tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Valtiolle on tulossa kiitettävästi lisää tuloja, osinkotuloja ja korkotuloja valtionyhtiöistä, ja muutkin verotulot ovat kasvaneet. Valtionvelan lyhentäminen on tulevaisuuden kannalta vastuullista, mutta mietin kuitenkin sosiaalipolitiikkaamme panostusta. Laman jälkeen leikatut lapsiperheiden etuudet eivät koskaan palanneet takaisin, ja nyt siitä maksetaan kovaa hintaa lasten ja nuorten pahoinvointina. Sosiaali- ja terveysministeriön osalta en löytänyt koko momentilta mitään merkittäviä lisäyksiä perheiden hyvinvointiin, pahoinvointia ennalta ehkäiseviin projekteihin, lapsityöhön tai mielenterveyden hoitoon, missä on tunnetusti valtava resurssivaje. Tähän on tultava muutos. Keinoja helpottaa vähävaraisten perheiden ahdinkoa on monia. Esimerkiksi lapsilisät eivät saisi leikkautua pois toimeentulotuen vähennyksenä, ja kaikilla lapsilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa. Valtion pitää osoittaa tukea vähävaraisten lasten harrastuksiin.

Maatalouden ympäristötukia tulee lisätalousarviossa lisää. Ympäristötuen kansallisen lisätuen rahoittamiseksi maatalouden ympäristötukeen ehdotetaan 14,6 miljoonan euron lisäystä siirtona kansallisesta tuesta, joten ympäristötuet kompensoivat tuottajien tulotukea. On edelleen peräänkuulutettava yhä vahvemmin sitä, että tuet toimivat varmasti tarkoituksensa mukaisesti ympäristön tilaa parantaen. Tästä ei ole täyttä varmuutta, joten ainakin neuvonnan tarve oikeiden täsmätoimenpiteiden löytämiseksi on ilmeinen. Hyvä uutinen Itämerelle on se, että ympäristönsuojelun momentille öljyntorjuntavalmiuden lisäämiseen saadaan 1,2 miljoonaa.

Hyvää budjetissa on 200 miljoonaa innovaatioyliopiston säätiön peruspääomaan. Tämä on tarpeellinen sijoitus, sillä teknillistä tutkimusta ei voi tehdä korkeatasoisesti ilman kalliita laitteita, joita on jatkuvasti uudistettava. Nykyaikaiset massaspektrometri- ja kromatografialaitteistot ja muut, esimerkiksi nanotutkimuksen oleelliset laitteet, maksavat miljoonia euroja. Kun pysymme huippututkimuksen ja koulutuksen eturintamassa, niin siitä hyötyvät lopulta kaikki, kun saamme rahoitusta hyvinvoinnin ylläpitoon.

Perusradanpitoon on tulossa 7,8 miljoonaa lähinnä puunhuollon turvaamiseen välillä Porokylä—Vuokatti. Perusradanpito on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin. Muitakin kohteita, joissa on kunnostustarvetta, on paljon. VR:n henkilöliikenne lisääntyy koko ajan kiitettävästi, ja oikeastaan hyvän tarjonnan pullonkaulana ovat rempallaan olevat radat. Perusradanpidon rahoitus on jatkuvasti liian pieni. Ei riitä, että sitä paikkaillaan tekohengityksenomaisesti lisätalousarvioilla, vaan jo perusbudjetin määrärahoja tulisi nostaa reippaasti.

Lisätalousarviossa edistetään työllisyyttä, kun pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtion rahoitusavustuksiin tulee 2,5 miljoonan lisäys. Pienyrittäjyyttä, sen pysymistä ja yritysten kasvua, on tuettava siinä missä uusien yritysten perustamistakin, sillä kasvavissa pienyrityksissä on valtavasti työllistämispotentiaalia. Esimerkiksi uusiutuva energia tulee jatkossa tarjoamaan yhä enemmän työpaikkoja, ja nyt jos koskaan olisi oikea aika sopeuttaa koulutuspolitiikkamme sellaiseksi, että se sopisi yhteen uusiutuvan energian lisäämistarpeen kanssa. Tarvitsemme tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa, kuten työntekijöitä tuulivoimaloihin, metsäkoneiden kuljettajia, lämpöpumppujen asentajia ja monia muita.

Tässä lisätalousarviossa on 15 miljoonan lisäys työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, starttirahaan ja muuttoavustuksiin. Nämä 15 miljoonaa sekä lisäksi EU:n globalisaatiorahastosta saatavat 1,9 miljoonaa auttavat Perloksen irtisanottuja työntekijöitä. Onkin tärkeää ja vastuullista huolehtia koko maan elinvoimaisuudesta. Tämä tosiaan koskee koko maata, ja se, mistä Uudellamaalla on huutava pula, on peruskoulun päättäneiden koulutuspaikat. Meillä ei ole varaa hukata näitä nuoria, jotka nyt luisuvat sivuraiteille siksi, ettei koulutuspaikkoja ole. Uudellemaalle tarvitaan tuntuvasti lisää ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Niitä aloja, joilla on työvoimapulaa, on valtavasti. Edellä jo mainitsin uusiutuvan energian ammattilaiset. Lisäksi on tärkeää hoivatyö. Vanhusten hoivaajia tarvitaan yhä enemmän, ja tällä alalla pitäisi olla mahdollista suorittaa perustutkinto nykyistä nopeammin.

Tämä lisätalousarvio on kohtuullisen hyvä, paikkailee niitä kohteita, joissa tarvetta on. Ilmastonmuutoksen torjunta jää odottamaan syksyä, kun saamme käsittelyyn ilmastopoliittisen selonteon. Myös perheiden tukemisella on kiire, ja toivon, että Sata-komitean ensimmäiset ehdotukset tarjoaisivat enemmän helpotusta kaikkein heikko-osaisimpien asemaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puutun vain yhteen asiaan tässä lisätalousarviossa. Siellähän myönnetään lisämääräraha henkilöstön palkkaamiseen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle, joka perustettiin tässä puolitoista vuotta sitten, kun samalla lakkautettiin alueelliset muutoksenhakulautakunnat Kelan aluetoimistojen yhteydestä ja aiheutettiin kohtuutonta vahinkoa niille ihmisille, jotka olivat hakeneet muutosta omaa sosiaaliturvaansa koskeviin Kelan ja muitten päätöksiä antavien elinten päätöksiin.

Tästä samaisesta asiasta käytiin, kun tähän liittyy myöskin pykälämuutoksia, tässä joku aika sitten tässä salissa keskustelua, tästä laista ja siihen johtaneista seikoista. En toista niitä nyt tässä uudelleen. Totean vain, että tässä talossa ja nyt näköjään onneksi hallituksessakin vallitsee yksimielisyys siitä, että asiaan on saatava parannus. Vuosia kestävät valitusajat eivät ole inhimillisiä, kohtuullisia eivätkä millään tavoin hyväksyttäviä. Siksi on hyvä, että hallitus nyt osoittaa rahaa lisähenkilöstön palkkaamiseen, koska jonojen venyminen on johtunut yksinkertaisesti siitä, että valituksia on tullut paljon enemmän kuin lautakunnassa työskentelevän henkilöstön inhimillinen suorituskyky on antanut mahdollisuuden ratkaista kohtuullisessa ajassa.

Mikä minusta tuossa mietinnössä on arveluttavaa ja valitettavaakin, on se tekstipainotus, jossa annetaan suunnilleen ymmärtää, että syy valitusaikojen venymiseen olisi toisaalta lautakunnan työskentelytavoissa ja toisaalta sitten myöskin Kelan päätöksentekotavoissa. Molemmissa on aivan varmasti korjaamista, molemmissa on selvästi nähtäviä puutteita, mutta kyllähän se todellinen syy on ollut siinä, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta sitä perustettaessa selkeästi aliresursoitiin.

Tilanne on ollut nyt se, että yhdellä lautakunnan jäsenellä, kun asioita valmistellaan, on ollut päivässä tehtävänään yli viisi päätöstä, alusta loppuun. Ja jokainen, jolla nyt jonkinlaista käsitystä suomalaisesta sosiaaliturvasta ja siihen liittyvistä ongelmista ja mahdollisista valituksen perusteista on, ymmärtää, että sillä tahdilla ei kukaan pysty työskentelemään. Päätösten laatu heikkenee, päätöksentekijät joutuvat sellaiseen rasitukseen, että he sairastuvat, hakeutuvat uusiin tehtäviin, jolloin tarvitaan uusia työntekijöitä, ja uusien työntekijöitten kouluttaminen vie oman aikansa, ja menetetään kokeneita tekijöitä. Siksi on välttämätöntä, että tämä asia hoidetaan nyt välittömästi kuntoon.

Tuolla hallituksen esittämällä määrärahalla kenties vakautetaan tilanne sellaiseksi, etteivät valitusajat tästä kasva, mutta jonojen lyheneminen tuskin juurikaan etenee. Siksi on välttämätöntä, että tämän lisätalousarvion yhteydessä voitaisiin hyväksyä sekä vasemmistoliiton vastalauseessa että myöskin sosialidemokraattien vastalauseessa tehty esitys siitä, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle osoitettaisiin 500 000 euroa uusien työntekijöitten palkkaamiseen. Tätä vaatii suomalaisten kansalaisten sosiaaliturvaa koskevien perusoikeuksien toteuttaminen.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtionvelan lyhennys on tämän lisätalousarvion merkittävin kohde, mutta lisätalousarviossa on esitetty rahaa myös yllättäviin ja kiireellisiin menoihin, niin kuin asiaan kuuluu. Jokelan ampumistapauksen kriisihoitoon on esitetty miljoonaa euroa, samoin Nokian vesijohto-onnettomuuteen. Näitä pidän tarpeellisina ja välttämättöminä lisäyksinä normaaliin budjettiin nähden.

Poliisin toimintamenoihin esitetään kaiken kaikkiaan mietinnössä yhteensä 6 670 000:ta euroa, ja sitä pidän erittäin tärkeänä. Näin voidaan työllistää työttömiä poliiseja ja käyttää näitä resursseja rikosten torjuntaan, muun muassa rahanpesuun, niin kuin täällä todetaan. Harmaa talous on yhä suurempi riski meille. Tarkastusvaliokuntakin mietinnössään päätyi esittämään, että tämän vuoden tilinpäätöksen osalta keskitytään nimenomaan harmaan talouden torjuntaan.

Perustienpitoon ja perusradanpitoon esitetään molempiin merkittävästi lisää rahaa erityisesti puukuljetusten turvaamiseksi. Tämä on välttämätöntä. Toki tilanne on se, että kustannukset ovat karkaamassa käsistä ja näilläkään rahoilla ei todellista tilannetta perustienpidon osalta eikä rataliikenteenkään osalta kyetä parantamaan, mutta välttämättömiä nämä rahat ovat, jotta näitä kuljetuksia voidaan turvata.

Tarkastusvaliokunta omassa mietinnössään puuttui tähän rahoitustapaan, että muun muassa radanpidon rahoitusta hoidetaan pitkälti lisätalousarvioitten kautta, ja se ei kyllä ole taloudellisin vaihtoehto, vaan järkevämpää olisi osoittaa jo varsinaisessa talousarviossa riittävät rahat tähän liikenneinfran kunnossapitoon ja myös kehittämiseen. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat tarpeet kyllä puoltavat sitä, että meidän pitäisi perusradanpitoon panostaa, jotta julkista liikennettä voidaan edelleen kehittää.

Vesihuoltotöihin ja siirtoviemäreiden rakentamiseen ei tässä lisätalousarviossa ole rahaa osoitettu eikä sitä ole varsinaisessa talousarviossakaan riittävästi. Toivon, että hallitus huomioisi nämä tarpeet tulevissa esityksissään. Maakunnissa on paljon tärkeitä vesihuolto- ja siirtoviemärihankkeita, ja näihin olisi kyllä syytä panostaa, jotta näitä hankkeita voitaisiin viedä eteenpäin pelkästään jo kansalaistenkin tasapuolisen kohtelun pohjalta. Edessä on isoja investointeja haja-asutusalueitten vesihuollon ja jätevesihuollon hoitamiseksi. Rahaa tarvitaan enemmän kuin nykyisillä budjettiesityksillä voidaan hoitaa.

Täällä ed. Karimäki puuttui ympäristötukien rahoittamiseen ja tuen vaikuttavuuteen. Tämä on tietysti tärkeä asia, ja Itämeri-keskusteluhan meillä on ollut hyvin ajankohtainen jo pitkään. Mutta tällä kohtaa täytyy todeta, että maatalouden ravinnepäästöt ovat merkittävästi vähentyneet. Tällä hetkellä kyllä uhkana on lannoitteiden ankara hinnannousu ja pelkona se, että viljelijöitten ei enää näillä tuottajahinnoilla edes kannata riittävästi lannoittaa peltojaan. Edessä on kyllä riski elintarviketuotannon hiipumisesta. On tärkeää, että vähiä lannoiteresursseja ja rahoja käytetään tehokkaasti. Siinä mielessä pitäisin tärkeänä, että tutkimukseen ja neuvontaan osoitetaan riittävästi rahaa, jotta voidaan tässä muuttuvassa tilanteessa kuitenkin turvata ruokahuolto mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti.

Muuten pidän valtiovarainvaliokunnan mietintöä asianmukaisena ja hyvänä.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti nosti esiin lannoitteiden hinnannousun uhkana maatalouden tuotannolle. On totta, että maailman luonnonvarat alkavat ehtyä, fosforivarat ja muut, joten olisikin järkevää panostaa ympäristöystävälliseen tuotantoon, enemmän luomuun jnp. On aivan selvästi todettu, että Saaristomeremme tila on aika vahvasti riippuvainen myös maatalouden päästöistä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kun viime vaihtoehtobudjettilinjauksessamme esitimme menolisäyksiä, niin silloinhan niitä pidettiin hallituksen taholta epärealistisina. Nyt hallitus itse korjaa verotuloarviota lisäbudjetissaan nettomääräisesti 439 miljoonalla eurolla, voitontuloutusarviota ja korkotuloa korjataan ylöspäin 354 miljoonalla eurolla, osinkotuloja 162 miljoonalla eurolla ja Suomen Pankin tuloutustakin 100 miljoonalla eurolla jne. Meidän viime syksynä esittämämme muutokset olivat huomattavasti vähäisempiä, mutta olennaista tässä on se, että niillä olisi todella rahoitettu perusturvaa ja muun muassa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntarahoitusta vahvistettu.

Tässä on myöskin vakavaa se, että eduskunta ei tällaisilla alakanttiin esitetyillä tuloarvioilla niin sanotusti kehyksien puitteissa ikään kuin pysty reagoimaan arjen ongelmakohtiin. Eduskunnan budjettivaltaa kahlitaan näin ja budjetin täydellisyysperiaate esimerkiksi tulojen oikean arvioinnin myötä ei siis toteudu. Taloudellinen pelivara arvioidaan tietoisesti alakanttiin, ja hallitus piiloutuu vakausohjelman taakse. Porvarihallitus on tällä tavalla välttänyt arvokeskustelua valinnoistaan ja kansalaisten arjen todellisuudesta.

Toinen näkökulma on tietysti se, että kuten vakausohjelmakin paljasti, tämä tarjoaa valtiovarainministerille ja hallitukselle helpot perusteet julkisten menojen karsimiseen. Meillä on edessä todennäköisesti tilanne, jossa menokurista tietysti pidetään vahvasti kiinni ja valtiontalouden ylijäämä muodostuu vakausohjelman laskelmaa suuremmaksi, ja valtiovarainministerihän on jo viitannutkin siihen, että vaalien alla sitten voidaan käyttää sitä tuntuviin veronkevennyksiin, kun hyvinvointimenojen lisääminenhän on ilman muuta tietysti pois suljettu porvarihallituksen vaihtoehdoista, siihen ei ole varaa. Valintaa tehdään siis varsin raa’asti.

Sosialidemokraattien mielestä verotuksen on perustuttava oikeudenmukaisella tavalla veronmaksajien maksukykyyn ja varallisuuteen ja verotuksella on turvattava hyvinvointivaltion perusta, rahoitus, kestävällä tavalla ja meidän on myöskin kyettävä hyvinvointivaltion perustan täsmärappaukseen korvamerkityillä täsmätoimilla. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka lastenpsykiatria. Verotuksen tietysti pitää kannustaa aidosti työntekoon ja yrittämiseen, ja sillä on torjuttava ympäristö- ja terveyshaittoja.

Erityisesti hintojen nousu heikentää nyt pienituloisten lapsiperheiden pientä eläkettä ja osa-aikatyön palkkaa, päivärahaa tai muuta sosiaaliturvaa saavien ihmisten ostovoimaa hyvin rajusti. Ruuan, asumisen ja liikenteen hintojen nousu vaikeuttaa monen kuluttajan selviytymistä arjesta. Tätä pitäisi erityisesti nyt tarkentaa eri toimenpiteillä. Tiukoille joutuvat lapsiperheet. Joukkoliikenne on ilman muuta eräs sellainen, jota pitäisi tarkastella. Pitäisi huomata, että monessa kaupungissa ei ole joukkoliikennettä tai jos on, se on erittäin kallista jo nyt verrattuna Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.

Ja sitten, mikä tietysti kärjistää tilannetta, on se, että hallituksen omistajapolitiikasta erittäin surullinen esimerkki on kotimaisen lannoiteteollisuuden myynti ulos pilkkahinnalla, erittäin typerä ratkaisu, josta ilmeisesti ei hallituksen piirissä käyty edes sen maatalouspoliittisia tai muita kuluttajapoliittisia vaikutuksia koskevaa keskustelua. Tämä tulee näkymään nyt viljelijöiden toimintaedellytyksissä ja myöskin suomalaisessa kotitaloudessa.

Kuntatalous ennen kaikkea ajautuu tällä kehyskaudella vaikeuksiin, mikäli hallituksen hyväksymät linjaukset sekä kehyspäätökset peruspalvelubudjetissa toteutuvat, ja nimenomaan kuntien peruspalveluihin, sosiaali- ja terveystoimeen, opetustoimeen, on nyt saatava rahoitusta lisää.

Tasa-arvoinen perusopetus koko Suomessa edellyttää myös ammattitaitoisia opettajia niin kouluissa kuin varhaiskasvatuksessa, riittävää erityis- ja tukiopetusta sekä oppilashuoltoa. Kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien on oltava palvelutarpeita ja kustannuskehitystä vastaavalla tasolla.

Myöskin edellytämme tulevaisuudessa liikenteeseen pitkäjänteistä, ennustettavaa, luotettavaa, ympäristöystävällistä investointipolitiikkaa.

Ja lyhyesti, puhemies, näistä budjetin vastalauseemme 2 mukaisista muutosesityksistä. Otan sieltä esille poliisin, Rajavartioston ja hätäkeskusten toimintaan liittyvät asiat. Näillä pienillä sirpalerahoituksilla ei varmisteta uusien poliisien työllistymistä tai poliisin vahvuuden säilyttämistä. Samoin hätäkeskusjärjestelmä ja Rajavartiosto ovat joutuneet kohteiksi hallituksen jo toisaalla tekemille tuottavuusleikkauksille, jotka syövät toimintakykyä vakavallakin tavalla.

Tärkeätä on myöskin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen lyhentäminen ja myöskin kaikkien menettelytapojen käyttäminen, jotta näin tapahtuu. (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) Kyseessä on kansalaisten perusturvan ja oikeusturvan kannalta keskeinen epäkohta.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Harmaa talous ja sen torjunta puhuttavat näinä päivinä ja aivan aiheesta. Joka ikinen vuosi valtio menettää miljarditolkulla verotuloja pimeän työvoiman, talousrikosten ja harmaan talouden vuoksi. Tänäkin päivänä moni edustaja on puuttunut tähän asiaan, mutta suorastaan käsittämättömältä tuntuu hallituksen toimettomuus.

Vastikäänhän joukko syyttäjiä tuli julkisuuteen ja vaati pikaisia toimia harmaan talouden kitkemiseksi. Mutta mitä tekee hallitus? Se jatkaa valtion tuottavuusohjelmaa kaavamaisesti ja laittoi leikkaustavoitteeseen 4 800 henkilön lisän heti kautensa aluksi. Se tarkoittaa, että työsuojelutoiminnasta katoaa joka neljäs kenttätyötä tekevä tarkastaja. Työsuojeluviranomaiset ovat tärkeä yhteistyökumppani Tullille, Rajavartiostolle ja poliisille ammattiliittojen ohella. Tästä ei voi muuta päätellä kuin sen, että hallitus antaa tarkoituksella pimeiden voimien mellastaa suomalaisilla yritys- ja työmarkkinoilla. En tiedä, onko se katsonut niin, että se on vahva keino puuttua suomalaisten työntekijöitten ehtoihin, siihen, mihin kaikkeen työntekijät taipuvat.

Jo viime kaudella vasemmistoliiton eduskuntaryhmä teki aloitteen käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotosta rakennustoiminnassa, mutta valtiovarainministeri, kuten tänäänkin, tarjoaa lääkkeeksi vain selvityksiä ja odottamista. Lisäbudjetissa yritetään muutenkin vain paikata niitä valuvikoja, jotka aiheutuvat tuottavuusohjelmasta, menokehysten järjettömyyksistä ja varsinaisten talousarvioitten rakenteellisista ongelmista.

Arvoisa puhemies! Yritin debattipuheenvuorossani perätä valtiovarainministeri Kataiselta vastausta siihen, eikö valtion tulisi jo täyttää 25 vuotta vanha velvoitteensa Savukosken Yläperän tien kunnostamisesta. Valtiohan lupasi UK-puiston perustamisen yhteydessä, itse asiassa UK-puistolain perusteluosaan kirjattuna, että se kompensaationa menetetyistä metsätyöpaikoista kunnostaa tuon tieyhteyden, mutta mitään ei neljännesvuosisataan ole tapahtunut. Tuo tieyhteys johtaa Soklin kaivosalueelle, ja Soklissahan on meneillään hyvä selvitys. Se koskee nimenomaan kaivoshanketta, ei tietä, ja ilmeisesti ministeri Katainen ymmärsi asian aiemmin väärin. Yksittäinen tiehanke voi tuntua asiaa tuntemattomasta pieneltä asialta, mutta itälappilaisille, jotka kipeästi kaipaavat positiivisia uutisia, merkitys olisi melkoinen, sillä kaivos avataan joka tapauksessa ja valtio voisi olla ennakoiva tässä hankkeessa. Tieyhteys palvelee myös matkailua ja puuhuoltoa, ja puuhuoltoonhan muuten kohdennetaan lisää resursseja. Kyse on myös moraalista. Voiko valtio jättää lain perusteluihin kirjatun kiistattoman velvoitteensa toteuttamatta?

Arvoisa puhemies! Viime vuoden aikana työttömien yhdistykset peräsivät monta kertaa syytä siihen, miksi heidän yhdistystensä rahoitus ajetaan tarkoituksella alas. Nämä yhdistykset ovat antaneet työttömille äärimmäisen tärkeää vertaistukea ja tehneet sitä työtä, mitä kukaan muu ei olisi tehnyt. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme määrärahaa työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseen, sillä ei ole pitkä aika siitä, kun työministeriö itse patisti ja houkutteli näitä yhdistyksiä toimimaan juuri niin kuin ne sitten ovat toimineet. Nyt sitten matto vedetään alta, jos lisärahoitusta ei osoiteta.

Toinen puute työ- ja elinkeinoministeriön sektorilla on, että työllisyysperusteisten investointimäärärahojen taso on aivan liian alhainen. Niillä rahoilla on kuitenkin kaikkein tehokkaimmin luotu uusia pysyviä työpaikkoja ja monipuolistettu elinkeinoelämää.

Arvoisa puhemies! Tämän lisäbudjetin käsittelyn aikana maailmantalouden ylle on noussut yhä synkempiä pilviä. Lienee niin, että korkojen, elintarvikkeitten, raaka-aineitten ja polttoaineitten hinnannousu ei jää lyhytaikaiseksi, vaan saamme kärsiä niistä pitkään.

Se, mitä olemme pelänneet ja ennustaneet, näyttää toteutuvan. Kun kansalaisten perusturvaa ei paranneta pitkän nousukauden aikana, ei sitä tehdä laskusuhdanteessakaan, puhumattakaan lamasta. Veroratkaisut ovat siirtäneet verorasituksen kuntatasolle palvelumaksuihin ja välillisiin veroihin, ja ne kohdistuvat kaikkein ikävimmin juuri pienituloisiin ihmisiin. Vähintä, mitä hallituksen olisi pitänyt nyt tehdä, olisi ollut, että se tutkii kaikki mahdolliset keinot julkisen liikenteen tukemiseen ja dieselpolttoaineen hinnan laskemiseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi kiinnitti huomiota Savukoskella Martista Lattunaan ja siitä edelleen Tulppioon menevän tien kunnolliseen kunnostamiseen.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että siinä todellakin ne perusteet ovat olleet jo sopimuspohjaisesti. Olin silloin sen tien päässä tutkimuslaitoksen johtajana, kun se sopimus tehtiin. Ja se työ aloitettiin, arvoisa puhemies, laitettiin sillat kuntoon ja molemmin puolin siltaa jo pistettiin asfalttia vähän malliksi, että tämmöinen on kunnollinen tie erämaassakin, mutta siihen se sitten loppui. Elikkä toivotaan, että hallitus vastaa edellisten hallituksien mokista.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi kiinnitti omassa puheessaan huomiota erittäin tärkeään asiaan: harmaaseen talouteen ja erityisesti sen torjuntaan. Tarvitaan todellakin pikaisia toimia, ja nyt kun poliisikin sai yli 6 miljoonaa euroa lisämäärärahaa toimintaansa, niin toivottavasti poliisissakin panostetaan juuri harmaan talouden torjuntaan. Joidenkin arvioiden mukaan harmaa talous pienentää käytettävissä olevia verovaroja jopa 2,5 miljardia vuodessa, mikä on pois vanhustenhoidosta ja lasten hyvinvoinnista. Vihreät kannattavat rakennustoiminnassa käänteistä arvonlisäveroa, jolla voidaan ehkäistä talousrikollisuutta rakennustoiminnassa.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen rakennusalaan liittyen on ihan järkevää, että nyt seurataan vähän aikaa tätä kokemusta, mikä Ruotsista saadaan tämän tiimoilta. Siinä mielessähän tämä vaikuttaa aivan käyttökelpoiselta mallilta — jota Suomessakin on selvitetty muutama vuosi sitten — koska tämähän ei tarvitse ikään kuin rahoitusta. Mutta tosin tämä kyllä nostaa sitten koko toimialan kustannuksia, mikä on koettu ongelmalliseksi, kun se sitten koskettaa tietysti kaikkia yrityksiä eikä pelkästään niitä, jotka ovat syyllistyneet tähän veronkiertoon.

Tässä raportissa, jonka silloin pari vuotta sitten toimikunta teki tästä, esitettiin useita muitakin toimenpiteitä. Näitä olisi nyt tärkeä viedä käytäntöön. Täällä on kymmenkunta muutakin toimenpide-ehdotusta. Nyt kun on meneillään tämä tehostettu valvonta, niin tärkeää on, että nyt viedään näitä toimenpiteitä eteenpäin ja sitten arvioidaan, otetaanko myös Suomessa askel tähän suuntaan, että ryhdytään soveltamaan käännettyä arvonlisäveroa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä, että seurataan, selvitetään ja tutkitaan, mutta kyllä nyt alkaisi olla syytä jo jotain tehdäkin. Alaa jonkin verran harrastaneena tiedän, että pääurakoitsijoille tai rakennuttajille arvonlisäveron ulottaminen nimenomaan sinne alimpaan alihankkijoitten haaraan ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia ja mitään sellaista selvitettävää ei itse asiassa ole, mikä puhuisi sitä vastaan, ettei mahdollisimman pian pitäisi ottaa käännetty arvonlisävero käyttöön, koska se on käytännössä ainoa todella toimiva keino, joka on helposti aikaansaatavissa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä valtiovarainministeri Kataisen välinpitämättömyys ja kiireettömyys ihmetyttää. Kyllä kai tilanne on aika pahasti pielessä, jos joissakin rakennuskohteissa merkittävimmät alihankkijat ovat jotkut moottoripyöräjengit tai muut rikollisliigat. Tässä Eduskuntatalon näköpiirissäkin on ollut työmaita, joilla on tehty töitä ehdoilla millä hyvänsä täysin pilkkahintaan ja on jääty kiinni, mutta seuraukset ovat olleet aivan mitättömät. Kysehän on siitä, ettei ole kyse ainoastaan työntekijöitten edusta, vaan siitä, että tällä tavalla rehelliset, velvoitteensa hoitavat yrittäjät lyödään ulos yritysmarkkinoilta. Ja se, että maahan tulee ulkomaalaista työvoimaa, jota käytetään polkemaan suomalaisten työntekijöitten ehtoja, on pomminvarma kasvualusta rasismille.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommenttina ed. Virkkusen äskeiseen vastauspuheenvuoroon. Hollanti otti käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöön kymmenkunta vuotta sitten. Sen tuloksista raportoitiin eduskunnalle erittäin hyvin. Ne olivat todella rohkaisevat. Projektipäällikkö Hirvonen kumppaneineen kävi esittelemässä näitä havaintoja. Vastaavanlaisia on käytettävissä muistakin Keski-Euroopan maista, missä tämä järjestelmä on ollut käytössä tai on käytössä parhaillaan, niin, että toimiin vaan.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tähän juuri päättyneeseen debattiin muutama näkemys.

Kun täällä tämän asiakohdan käsittely aloitettiin aamupäivällä, niin ed. Pulliainen aluksi — taisi olla kolmas puheenvuoro — totesi, että rakennusalalla ei ole yhtään rehellistä yrittäjää. Rohkenen väittää kyllä, että tämä väite ei taida ihan pitää paikkaansa. (Ed. Pulliainen: Eihän se tuollainen se minun sanomani ole!) Minua ei ole rangaistu ymmärtääkseni vielä koskaan, ja sen voi tietysti tarkistaa tiedoista. Olen ollut rakennusalan yrittäjänä vuodesta 1978, eikä pitäisi olla rötöksiä kyllä takana.

Mutta mitä tähän käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään tulee, niin käytännössähän tänä päivänä eväät tähän valvontaan ovat olemassa, mikäli rakennuttajat vaan niin haluavat. Se on tietysti toinen asia, siirretäänkö tämä valvontatehtävä pääurakoitsijalle vai ei. Varmaan siitä jonkun verran kustannuksia tulee. Minä en tiedä, onko se kovin iso ongelma sinänsä, vaikka se siirrettäisiinkin, mutta käytännössähän tässä ei tapahdu mitään erityistä. Nyt on olemassa jo lääkkeet hoitaa tämä, vaan kun rakennuttajat eivät sitä halua tehdä. Heillä on lain mukaan jopa velvollisuus tarkistaa, että kaikki aliurakoitsijat ovat hoitaneet asiansa kuntoon, ovat arvonlisäverovelvollisia jne., mutta se työ vaan jää heiltä tekemättä. Valitettavasti näin se on. Ja tämä on sikäli äärettömän tärkeä kysymys, että rehelliset yrittäjät joutuvat tästä asiasta kärsimään, ja monesti sitten mollataan myöskin niitä, jotka asiansa hoitavat. Uskon, että tässä salissa kaikki kannustavat yrittäjyyteen ja ennen kaikkea rehelliseen yrittäjyyteen. Kyllä tässä eväät ja mahdollisuudet asioita hoitaa ovat olemassa.

Mutta, arvoisa puhemies, käytän oikeastaan tämän puheenvuoroni maatalousjaoston puheenjohtajan roolissa. Tiedämme sen, että taloustilanne on tavallaan niin kuin kulminaatiopisteessä. Vaikka työllisyystilanne on erittäin hyvä, niin on selkeästi nähtävissä se, että markkinoilla on hiljenemisen merkkejä, ja kyllähän rakennusala on yksi tärkeä mittari. Tiedostan sen, että laskentaan tulee tänä päivänä tavaraa vähemmän kuin aikaisemmin, ja se on merkki siitä, että talouden taantuma todennäköisesti on edessä. Miten suuri se on, sitä me kai emme oikeastaan kukaan tiedä.

Aina kun arvioimme näiden budjettivarojen käyttöä, pitäisi arvioida myös sitä, missä määrin panostamalla voidaan pitää talouskasvua ja ennen kaikkea työllisyyskehitystä yllä. Hieman huolissani olen siitä, kun maa- ja metsätalousministeriön osalta ministeriö pyysi tänne Ahon työryhmän osalle vielä rahaa viitisen miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriöstä sitä ei löytynyt. Tässä erittäin tärkeätä on se, että tämä metsävaratiedon keruu pysähtyy. Samoin metsäneuvontaan olisimme tarvinneet lisäpanoksia tilaaja—tuottaja-mallin kautta. Tämän päivän lehdessä oli tietoja, että ensiharvennuksia on rästissä jopa 30 miljoonaa kuutiometriä.

Tämähän on kiinni pelkästään siitä, että kansalaiset, metsänomistajat, joista paljon on kaupunkilaisia, eivät tänä päivänä tiedä sitä, mitä metsille pitäisi tehdä, ja tässä tämän neuvonnan merkitys on erittäin iso. Tiedostan asian niin, että metsäkeskukset koetaan monesti viranomaisiksi, ja olisi tärkeätä, että metsänhoitoyhdistykset olisivat se indikaattori tavallaan tämän käynnistämisessä ja metsäkeskukset tilaisivat tämän työn metsänhoitoyhdistysten kautta. Uskon, että tällä saataisiin merkittäviä tuloksia aikaan.

Minä uskon kuitenkin sen, että tiedostamme täällä salissa kaikki, että metsäteollisuuden puuhuoltokysymys on yhteiskunnallisesti iso asia, ja kun huhuja on siitä, että tehtaita lakkautettaisiin syksyllä lisää, niin kyllä ne toimet monesti tahtovat vaan suuntautua aluetalouden kannalta niille alueille, joilla menee huonommin jo muutenkin. Tämä on iso kysymys, joka olisi ollut kyllä ainakin jollakin tavalla ratkaistavissa, jos olisi hieman sitä rahaa sen Ahon työryhmän mukaisesti saatu myös tänne neuvonnan puolelle, mutta nyt ei sitä näyttänyt riittävän. Toivottavasti syksyllä tähän asiaan voidaan sitten palata ja saada riittävät resurssit myös siihen, että metsäpuolella tämä puuhuoltokysymys voidaan turvata.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat, kansalaiset, virkamiehet! Ensin täytyy aina ihmetellä tai ei täydy, mutta ihmetyttää, mihin aina näitä lisätalous-, mikäs tämä nyt olikaan, lisätalousarvioita tarvitaan, kun kehutaan hallitusta aina niin vietävästi, ja montako näitä yleensä voi tulla? 5, 6, 7 lisätalousarviota, en tiedä. Tulee mieleen, että kun on Suomessa näitä sanojakin näitä "arvio", "tunkio", "arviointi", "tunkiointi", "tutkinto", ne ovat vähän tämmöisiä kummallisia sanoja. Loppujen lopuksi, kun katsoo siihen ensimmäiseen varsinkin, tulee mieleen, "arvata"-sanasta olen ainakin aikoinaan ajatellut, että se saattaisi etymologisesti liittyä tähän sanueeseen arvioida, arvata, että ne ovat samasta juuresta.

Tämä arpominen olikin taidelaji siellä pohjoisessakin aikoinaan, kun shake, rattle and roll, kun ravistettiin ja sitten kolisteltiin, arpoja heitettiin, niin tarkkaa tietoa tuli. Tässä niin kuin tulee mieleen, kun lisääntyvät virkamiesten tai hallituksen toimitsijoiden toimesta nämä arvioinnit, että mitä tällä nyt oikein tarkoitetaan, kun tämä ei todellakaan reagoi mihinkään semmoiseen, niin kuin täällä on kuultu, mihin tarvittaisiin nyt lisää rahaa. Nyt on akuutteja tilanteita montakin ja nämä vaan jatkavat sitä samaa linjaa, että sinne, mihin ei ole osattu vielä arvioida, pannaan rahaa, vaikka on ihan tämän hallituksen linjan mukaisesti. Edelleen sanon, että minua ihmetyttää, että ei osata sitten arvioida asioita selkeämmin, kun ei ole siis mitään yllättävää tullut.

Tietysti voisin tämmöisistä yllätyksistä lukea, kun täällä aivan EU:n johtoa myöten vähän niin kuin annettiin vihjeitä siitä, että meidän on hoidettava itse Ahvenanmaan kanssa asiamme täällä, kun olemme itsenäinen valtio, että täällä on mielenkiintoinen tämmöinen yllättävä arviointivirhe tapahtunut, kun täällä on momentti 80 Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle. Tämä on siis esimerkki eikä mikään poliittinen kannanotto. Tämä on siis valtiovarainministeriön hallinnonala. Tässä sitten sanotaan, että Ahvenanmaan tasoitusmaksu — sekin on hieno nimi kyllä, houkutteleva ajatus, Ahvenanmaan tasoitusmaksu — (Ed. Pulliainen: Laissa oikein!) — Onko? Sen on hienosti joku haaveillut tulevasta hyökyaallosta. — Selvitysosassa lukee, että lisämäärärahan tarve aiheutuu Ahvenanmaan itsehallintolain perusteena olevien valtion vuoden 2008 talousarviossa arvioitujen tulojen määrän lisääntymisestä.

Eli nyt selvisi se, mihin nämä ministeri Kataisen dieselverotuotot ja kaikki muut vastaavat energiajutut menevät tai myöskin vihreitten. Tehän olette halunneet, että Suomessa on tämmöiset EU-maksimit kaikessa välistävetoverossa suhteessa energiaan. Nyt niitä tulee pilvin pimein, joku laski, että muutamassa kuukaudessa, kolmessa kuukaudessa on tullut 60 miljoonaa ylimääräistä, kun aina täällä Pekkarinen ja Katainen, ministereitä, todistelevat, että meillä on ihan niin kuin EU:n mukaiset nämä jutut, mutta todellisuudessa Suomi ei, vaikka me olemme kaukainen, pimeä maa täällä ja tarvitaan valoa, energiaa, bensaa ja dieseliä, käytäkään omien kansalaisten hyödyksi mitään minimejä tai keskiarvoja, vaan vetää kaikissa välistä. Jopa kevytpolttoaine, polttoöljy, on rankimmin verotettua koko EU:ssa, ja me tarvitsemme sitä täällä. Se on aika kovaa juttua, ja nyt selvisi, että menevät vielä nämä ylimääräiset tuotot Ahvenanmaan tasoittamiseen. Ei se ollut tasoittamiseen, vaan oli siis tasoitusmaksun lisäämiseen. Aika mielenkiintoisia asioita täällä lukee.

Mutta se, mihin tarvittaisiin näitä, tai onhan täällä jotain hyvääkin siis, mutta tuli mieleen, kun täällä oli, missäs osassa se nyt olikaan, että inflaatiokin tässä rajusti laukkaa, niin totta kai siinä voi ajatella, että vähän sitten sitä mukaakin tarvitaan tänne. Mutta en minä oikein sitäkään ymmärrä, kun nämä palkat on maksettu etukäteen, minkä takia sitten tarvitsisi maksaa enemmän jonnekin yliopistojen palkkoihin ja muuta, kun ne on jo etukäteen laskettu.

Se, mikä minua lämmitti kyllä, oli se, että tänne tietohallintopuolelle on tulossa nyt. En minä löydä enää sitä kohtaa. Tuossahan se on. "Yliopistojen opetus ja tutkimus". "Lisämääräraha on tarkoitettu yliopistojen taloushallinnon tietojärjestelmän uudistamisen kustannuksiin." Ja nopeaan aikatauluun. Kuulun itse tuohon Tampereen Tion johtokuntaan, joka on tämä tietohallintojohtokunta. Näitä asioita kun siellä on kuunnellut, kunniakas perinteeni on jopa Honeywell-tietokoneesta Tampereella, josta ansiokkaasti, kun tein ensimmäisiä tämmöisiä reikäkorttianalyyseja, sain sitten tilastotieteestä parhaat arvosanat, kun kuuluin niihin opiskelijoihin, jotka eivät olleet valinneet koko, voisiko sanoa, tilastotietotiede-esitelmän tekemisosiota itselleen, ja sitten jouduttiin näihin hommiin ja pääsin alusta asti tutustumaan tämmöiseen perinteiseen tietojenkäsittelyyn. (Puhemies: 5 minuuttia on takanapäin!) — Onko 5 minuuttia mennyt jo? Minä en ole päässyt asiaankaan ollenkaan. — Tämä on kuitenkin hyvä asia. (Ed. Pulliainen: Yllätys, yllätys!) Oli hyvä, että hallituksella oli joitain hyviäkin asioita.

Sen verran vielä sanoisin, puhemies, jos sallitaan, että kun on tämä inflaatio, jota täällä on moitittu, niin jokainen meistä ymmärtää, että tämmöisen patamustan porvarillisuuden idea on lisätä inflaatiota kaikin mahdollisin keinoin, että sitten ne Ksm:t ja muut, jotka siellä takana ovat, saisivat nauttia niistä kaiken omistamisista ja sijoituksista ja muista vastaavista, joihin tämä raha alentuessaan ja huonontuessaan arvoltaan sitten puree sitä kautta, että heidän kaiken omistamisensa arvo nousee, niin että hyi, vihreät, tämän lisätukemisesta.

Claes Andersson /vas:

Arvoisa puhemies, herr talman! Haluan puuttua vain yhteen asiaan, ja se liittyy yliopistouudistukseen ja yliopistojen rahoitukseen. Eilen tuli Professoriliitolta ja Tieteentekijöitten liitolta tämmöinen hätähuuto tai hälytyshuuto, jonka otsikkona oli "Yliopistouudistuksesta painajainen ilman lisärahoitusta". Siinä sanotaan: "Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä koko mittavasta yliopistouudistuksesta voi tulla painajainen, jos kaikkien yliopistojen käteisrahoitusta ja pääoman tarvetta ei taata."

Siteeraan edelleen: "Hallitusohjelmassa luvataan, että yliopistojen julkista perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan. Eduskunta siunaa lähipäivinä lisätalousarvion yhteydessä tulevan Aalto-korkeakoulun alkupääoman. Talouspoliittinen ministeriryhmä linjasi huhtikuussa, että valtio voi tehdä finanssisijoituksia myös julkisoikeudellisina laitoksina aloittaviin yliopistoihin. Tämän asian yksityiskohtiin luvattiin kuitenkin palata kesäkuussa."

Sitten edelleen: "Yliopistojen pääomittamista pohtinut työryhmä päätyi 9. päivä kesäkuuta esittämään, että valtio tekee muihin kuin innovaatioyliopistoon yhteensä 250 miljoonan euron panostuksen niin sanottujen siirtyvien erien lisäksi. Muistiossa on kuitenkin valtiovarainministeriön edustajien eriävä mielipide. He katsovat, että siirtomäärärahat riittävät yliopistojen käteisrahoitukseen."

Nyt näitten liittojen mielestä kuitenkaan siirtyvillä erillä ei voida ratkaista yliopistojen maksuvalmiutta.

Ja sitten tämä jatkuu lopuksi: "Julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen tulee saada vähintään 250 miljoonan euron panostus, ja rahan tulee olla käytettävissä jo yliopistouudistuksen kynnyksellä vuonna 2009." Tätä siis edellytetään Professoriliitossa ja Tieteentekijöiden liitossa.

Nyt tässä lisäbudjetissa on varattu 200 miljoonaa euroa tälle Aalto-korkeakoululle. Se on iso summa rahaa, ja tämä määräraha, pääomittamismääräraha, on tullut tähän ilman minkäänlaista keskustelua, ilman minkäänlaista informaatiota eduskunnalle tai sivistysvaliokunnalle. Se on vaan tupsahtanut tänne ilmeisesti siitä syystä, että koko tämä hanke on Raimo Sailaksen työryhmän ehdottama, ja nykyään näyttää olevan niin, että Raimo Sailas on tämän päivän kekkonen: kaikki, mihin hän ryhtyy, menee läpi ja toteutuu.

Minun mielestäni on erittäin kummallinen käytäntö, että me olemme näin suuren rahasumman edessä päättämässä siitä ilman, että meillä on minkäänlaista tietoa, mitä siellä oikeasti tulee tapahtumaan. Helsingin yliopiston kanslerilta Kari Raiviolta kysyttiin, mitä mieltä hän oli tästä innovaatioyliopistohankkeesta. Hän sanoi, että hän ei tiedä siitä yhtään mitään, paitsi että se nielaisee rutkasti rahaa. En minäkään tiedä, vaikka minä olen sivistysvaliokunnassa yrittänyt ottaa selvää asioista. Me olemme nyt sitten päättämässä näin suuresta pääomittamisrahasta, 200 miljoonaa euroa.

Minun mielestäni koko tämä yliopiston rahoitusasia pitää ratkaista tasapuolisesti ja yhtä aikaa niin, että kaikki 30 yliopistoa ovat siinä mukana, ja sitä varten vasemmistoliitto ehdottaakin, että tämä määräraha tässä lisäbudjetissa poistetaan ja palataan asiaan ja koetetaan ratkaista tämä asia niin, että muutkin yliopistot voivat saada mahdollisuuksia kehittyä ja jatkaa toimintaansa. On hyvin huonoa ennakointia siinä, että on jo ehditty ehdottaa ja vaatia Joensuun ja Lappeenrannan yliopistojen lakkauttamista tässä vaiheessa.

Olen huolestunut tästä kehityksestä ja hämmästelen kovasti tätä menetelmää tuoda tällainen 200 miljoonan euron määräraha tänne meidän päätettäväksemme ilman minkäänlaista problematisointia, ilman minkäänlaista keskustelua, ilman tasapuolista käsittelyä koko yliopisto- ja korkeakouluverkoston suhteen.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Claes Andersson osui juuri naulan kantaan, että juuri näin tämä näyttää toimivan, että sieltä tupsahtaa asioita. Joku on taustalla päättänyt, kuinka tätä jyrätään. Tämä lisätalousarvio jatkaa täysin samaa linjaa, ei reagoi, ei ota huomioon inflatorisia vaaroja eikä mitään. Meille tuodaan asioita, jotka on jo sovittu ja päätetty ja tehty.

Sen sijaan, kun esimerkiksi ed. Claes Andersson otti viimeksi esille tässä kyselytunnilla sen, että Suomeen ollaan touhuamassa liian kireää puoskarilakia — sillä on tämä typerä nimi — niin tähänkin voisi vaikka sijoittaa rahaa. Esimerkiksi Norjassa yliopistotasoilla on olemassa jo tämmöinen vaihtoehtotutkinta ja kaikki muut systeemit ja Ruotsissa erittäin väljä mutta hyvä, hieno laki. Tähänkin voisi heti reagoida. Sen sijaan meidän tämän alan ministeri viimeksikin vastasi suunnilleen jotain ympäripyöreetä, että on sinne joku hänen kaverinsa tai tutun tuttu tulemassa taas, joka ei ole enää niin asenteellinen tässä suhteessa. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Eli minä tarkoitan sitä, että nämä vaan tupsahtelevat.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Claes Andersson siteerasi puheessaan, että yliopistouudistuksesta on tullut painajainen ilman lisärahoitusta. Haluan kuitenkin muistuttaa tässä yhteydessä, että yliopistouudistuksen käsittely alkaa meillä vasta syksyllä ja nyt tähän mennessä on tehty vasta asian valmistelua. Ja kun uudistuksesta päätetään, niin toki se sitten tulee tarvitsemaan rahoitusta, ja siinä asiassa olen samaa mieltä kuin ed. Claes Andersson, että kaikkien yliopistojen perusrahoitusta on nostettava ja runsaasti.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on siinä mielessä hyvin ajankohtainen, ettei se tule syksyllä vaan tässä lisäbudjetissa. Täällä on momentti, jossa esitetään 200:aa miljoonaa euroa innovaatioyliopistolle eli Aalto-yliopistolle. Se päätetään huomenna äänestyksessä eikä vasta syksyllä. Tämä on syytä ottaa huomioon.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia juuri. Nyt oikeastaan muistin vasta koko asian, kun sitä piti kysyä tuolla äsken, ed. Kuopan lausumaa juttua, että näinkö täällä päätetään, että lisätalousarvion yhteydessä näin karmea summa tulee esiin tuosta noin huomaamatta. (Ed. Kuoppa: Ei huomaamatta, se on tuolta luettavissa!) Minä en esimerkiksi sitä huomannut. Minulle huomautettiin. Onko tämä tämän talon tapa aina ollut, vai onko tämä nyt tämän hallituksen uusi tapa, että tässä näin ohimennen tehdään se, vaikka tässä vihreä edustaja todisti, että tämähän vasta sitten syksyllä uudistetaan kunnolla. Tämähän on hirveä summa, jos tämä vaan tästä lonkalta heitetään.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yliopistouudistus on eri asia kuin tämä innovaatioyliopiston perustaminen. Toki innovaatioyliopisto, jos siitä halutaan huippua, tarvitsee tämän pääoman, eikä se mitenkään ole muilta yliopistoilta pois. Haluan vielä muistuttaa, että teknillinen tutkimus kaikkine erittäin kalliine laitteineen on erittäin kallista.

Claes Andersson /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eivät nämä innovaatioyliopisto ja Aalto-korkeakoulu mitkään erilliset asiat ole. Siinä yhdistetään kolme nyt toiminnassa olevaa korkeakoulua ja yliopistoa yhdeksi uudeksi. Jäljelle jää 27 muuta yliopistoa ympäri Suomea. Kyllä tämä koko rahoitus on kokonaisuus, ja siitä syystä me ehdotammekin vasemmistoliitossa, että tästä lisäbudjetista poistetaan tämä määräraha ja otetaan syksyllä uudelleen kantaa koko asiaan niin, että kaikki yliopistot tulevat huomioiduiksi ja voivat kehittyä. Ei se voi olla ilman merkitystä, että 200 miljoonaa varataan yhteen yliopistoon, jolla on erittäin paljon paremmat edellytykset sitten kehittyä ja toimia kuin kaikilla muilla, joista monia uhkaa näivettyminen taloudellisesti.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio on aivan oikeassa. Saattaa olla epäreilua, että Aalto-yliopisto saa niinkin paljon rahaa, mutta opetusministeri on juuri kertonut, kuinka muutkin yliopistot saavat rahaa ja rahoitetaan julkisoikeudellisten laitosten maksuvalmiutta. (Ed. Kuoppa: Missä ne rahat ovat, kun eivät tässä lisäbudjetissa ainakaan?) Siellä on vastaavan tyyppinen toimintamalli. Tässä ei kannata luoda vääriä mielikuvia. Yhtä lailla pääomitetaan niin julkisoikeudellisia yliopistoja kuin säätiömuotoista Aalto-yliopistoa.

Claes Andersson /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti ei ehkä kuullut, miten siteerasin Professoriliittoa ja Tieteentekijöiden liittoa. Ne ovat erittäin huolissaan ja sanovat, että ellei myönnetä 250 miljoonaa euroa nyt muitten yliopistojen toimintamenoihin, niin koko tämä yliopistouudistus uhkaa mennä aivan farssiksi. Tämä ei siis ole minun huoleni tai meidän huolemme vasemmistoliitossa, vaan tämä on kyllä yhteinen huoli kaikilla näillä, jotka vastaavat yliopiston toiminnasta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteinen huoli varmastikin, ja näin uskon, että myöskin opetusministeriö jakaa tämän yhteisen huolen. En usko, että he tulevat jättämään meidän yliopistoja heitteille. Uskon, että he kantavat vastuun ja huolehtivat siitä, että meidän muutkin yliopistot pystyvät toimimaan kuten nykyisin ja toivottavasti jopa vielä paremmin resurssein.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! En voi yhtyä niihin arvioihin, joissa on sanottu, että aivan huomaamatta on tehty yliopistorahoitukseen liittyviä ehdotuksia eikä asiasta ole keskusteltu. Mielestäni viimeisen vuoden aikana täällä ei ole keskusteltu oikeastaan mistään asiasta yhtä paljon kuin tästä yliopistouudistuksesta. Mutta on tarpeellista kyllä jatkaa tätä keskustelua edelleen, koska täälläkin kansanedustajilla jatkuvasti tuntuvat menevän pääomarahoitus ja perusrahoitus sekaisin.

Nyt nimenomaan tässä lisäbudjetissa esitetään, että innovaatioyliopiston säätiön pääoman maksamiseen ehdotetaan 200 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muiden rahoittajatahojen sijoittama osuus säätiön pääomaan vuonna 2008 eli tämän vuoden aikana on 80 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaanhan ehdotus on, että tulevina vuosina se valtionosuus olisi 500 miljoonaa euroa nimenomaan tuon yliopiston pääomasta. Perusrahoitus on sitten se, mistä valtio vastaa jatkossakin kaikkien yliopistojen osalta. Mutta nyt, kun puhutaan tästä yliopistojen autonomian lisäämisestä, tarkastelussa on nimenomaan pääoma.

Siihen liittyen on kyllä kaikkia yliopistoja koskettava asia myös tässä lisäbudjetissa, nimittäin se, että valmistaudutaan pääomittamiseen siirtämällä valtion omistuksessa ja Senaatti-kiinteistöt-liikelaitoksen hallinnassa olevat yliopistojen toimitilakiinteistöt perustettaviin Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöihin. Eli tällä valmistaudutaan myös kiinteistöjen avulla pääomittamaan näitä muita yliopistoja jatkossa.

Muita asioita tässä lisäbudjetissa: Täällä on erityisesti kiinnitetty huomiota harmaan talouden osuuteen, sen torjumiseen. Se on myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esillä. Se on tärkeä asia, josta kannattaa kyllä keskustella myös lisäbudjetin yhteydessä, koska jo muutama vuosi sitten arvioitiin, että harmaan talouden osuus Suomessa on noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Liikevaihdoltaan se on noin 5 miljardia euroa vuodessa, joten tähän aihepiiriin kyllä kannattaa paneutua ja etsiä niitä keinoja, miten voisimme nykyistä paremmin torjua harmaata taloutta.

Yksittäisenä alana täällä on ollut erityisesti esillä rakennusala, joka on viime viikkoina ollut myös julkisuudessa. Siihen on nyt kohdistunut voimakkaampia paineita, että käännetty arvonlisäverokäytäntö otettaisiin tuolla alalla käyttöön. Toisaalta meillä on mahdollisuuksia kyllä jo nyt rekistereiden ja erilaisten toimenpiteiden avulla nopeastikin tehostaa tätä valvontaa. Valtiovarainministeri on sanonut, että hän haluaa vielä seurata hiukan Ruotsin toimintaa — Ruotsi otti viime vuonna käyttöön tämän käännetyn järjestelmän — eli sitä, miten se saadaan siellä toimimaan. Täysin ongelmatonhan ei tuokaan järjestelmä ole, vaan tarvitaan myös muita toimia.

Silloin, kun tämä työryhmä muutama vuosi sitten Suomen osalta teki tarkastelua, se esitti useita muitakin toimenpide-ehdotuksia, jotka voitaisiin jo nyt ottaa käyttöön. Monet niistä ovat sellaisia, että ne edellyttävät vain viranomaisten nykyistä parempaa tiedonvaihtoa. Siellä esitettiin muun muassa, että rakennusalan neljännesvuosi-ilmoitusten sisältö tehtäisiin nykyistä kattavammaksi ja tietyn euromääräisen arvon ylittävissä urakoissa ne tehtäisiin pakollisiksi. Suomessa on otettu käyttöön rakennustyömailla tunnisteet, jotka parantavat työturvallisuutta ja sen ohella myös rajoittavat aliurakointien luvatonta ketjutusta.

Uuden yrittäjän toiminnan seuraamista voitaisiin Suomessa tehostaa. Muun muassa Ruotsissa rekisteröinnin yhteydessä kartoitetaan eräänlaiset riskiyritykset, joihin kohdistuu tehostettua valvontaa alkuvaiheessa. Toisaalta toimitettavat tiedot ennen rakennustyön aloittamista rakennusvalvontaviranomaiselle voitaisiin nykyistä ajankohtaisempina toimittaa jo verohallinnolle, joka voisi näin tehostaa omaa valvontaansa. Koko verovalvonnan yleinen ajantasaistaminen parantaisi myös tuota kontrollia.

Olennaista tietysti tässäkin on kaikkien sidosryhmien yhteistyö eli koko rakennusalan yhteistyö, jotta tämä ongelma saataisiin kitkettyä eikä se leimaisi koko alaa, jolla toimii kuitenkin valtaosin erittäin hyvin toimivia yrityksiä. Erityisesti pienillä yrityksillä näyttää olevan suhteellisesti enemmän näitä verojäämiä. Silloin muutama vuosi sitten, kun tarkastelua tehtiin ja rakennusalaa verrattiin vähittäiskauppaan, todettiin, että rakennusalalla on maksuunpanoja kaksi kertaa enemmän suhteessa arvonlisäverokertymään. Oli arvioitu, että arvonlisäveron kokonaiskertymää voitaisiin saada lisättyä ainakin 130 miljoonaa euroa tällä käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä, joten paljon mahdollisuuksia on ja kannattaa ottaa nyt helpommin toteutettavat näistä käyttöön.

Erityisesti valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota juuri näihin rekisteriasioihin, tietohallinnon ajantasaisiin toimimismahdollisuuksiin. Nämä koskevat sitten muun muassa myös poliisitoimea, jonne nyt ollaan onneksi lisäämässä määrärahoja. Poliisin tilanne on ollut kestämätön jo vuosia. Hyvä, että nyt kehyksessä poliisien palkkaamiseen on osoitettu määrärahat ja lisäbudjetissa myös tämän vuoden loppu saadaan tältä osin hoidettua.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan edustajalle muistuttaa, että täällä hiljakkoin hyväksyttiin kehysbudjetti ja siinä kehysbudjetissahan, jos oikein muistan, oli 30 miljoonaa euroa vasta vuoteen 2012 mennessä muille yliopistoille. Eli tässä lisäbudjetissa kyllä annetaan tälle innovaatioyliopistolle 200 miljoonaa euroa, mutta näille muille kymmenelle yliopistolle annetaan vain muutama kymmenen miljoonaa euroa ja pitkän ajan päästä.

Toinen asia: Tässä valtion tuottavuusohjelmassa ollaan vähentämässä sata virkaa työsuojeluviranomaisten osalta, jotka juuri valvovat sitä, että työsuojelupiireissä noudatettaisiin lakeja ja asetuksia eikä olisi pimeää työtä ja veronkiertoa niin paljon kuin siellä on. Valtiovalta on vähentämässä sieltä virkamiehiä ja valvontaa. Se päinvastoin antaa vaan signaalin, että villit markkinat entistä enemmän voivat toimia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virkkunen piti sinänsä ihan asiallisen esitelmän äsken näistä harmaan talouden tausta-asioista. Olisin vaan muistuttanut vähän laajemminkin — tämä on vähän nolo juttu, että minä tämän itse sanon — että muutama vuosi sitten kirjoitin aiheesta paksun kirjan "Moraalista irrotettu talous", jossa on kaikki nämä perusteellisesti selvitetty ja niitten fiskaaliset vaikutukset. Kannattaapa lukea!

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole kyseistä ed. Pulliaisen kirjaa lukenut, mutta olen tutustunut aiheeseen jonkun verran. Käytin joskus nimitystä "kirjava talous", mutta nyt kun meillä on tämmöinen sakkorangaistuslakikin täällä menossa ja muuta vastaavaa, niin tulee mieleen, että ei vain olisi vihreän talouden jotain vanhoja hippiperinteitä koko ajatus, mihin liittyy sitten tämmöinen vähän kauniimpi ajatus. Olen samoilla linjoilla siinä, mistä ed. Pulliainen puhuu kirjassaan, sen vähän, mitä sitä olen katsellut, mutta tosiaan näillä alueilla on sitten taas, aivan kuin tällä oikeistosiivelläkin ja porvariudella, jotka ovat hyvin löysiä käsitteitä, aina ne pahimmat ja vaarallisimmat puolensakin. Jos tämä harmaa talous viedään sinne niin että sitä käytetään todella harkiten, silloin se on aina todella tuomittava ja paha asia, mutta kirpputoritasoisesti se on jopa siunauksellinen asia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt vireillä olleeseen yliopistorahoituskeskusteluun liittyen totean itsekin huoleni myös näitten muitten yliopistojen, maakuntayliopistojen, riittävästä rahoituksesta ja toivon, että siihen jatkossa kiinnitetään huomiota siten, että innovaatioyliopisto ei ole pelkästään ainut rahansaaja, joka on etuoikeutetussa asemassa, vaan myös maakuntayliopistot, kuten Jyväskylän yliopisto jne., saavat riittävän rahoituksen.

Aivan oikeansuuntaisesti sinänsä lisäbudjetissa on osoitettu tienpitoon rahoja, perustienpitoon rahoja, mutta olisin toivonut kyllä sittenkin panostusta hieman enemmän, koska tarve on suuri. Olisin toivonut myöskin yksityisteitten osalle panostusta. Esimerkiksi jos yksityistieltä on muuttanut vakituista asutusta pois ja ei ole vaadittavia kolmea taloutta, joissa asutaan vakituisesti ympäri vuoden, yksityistie ei voi saada rakentamismenoihin valtion avustusta. Kuitenkin tuonkin tien vaikutuspiirissä saattaa olla merkittävän raskaita, puuhuollon kannalta välttämättömiä puutavarakuljetuksia.

Samoin olisin toivonut myös joukkoliikenteen ostoon enemmän rahoja. Meillä on todella vaikea tilanne. Monet maaseudun kylien jo harvoiksi käyneet, pääasiassa taksibusseilla mutta osin myös linja-autoilla hoidettavat vuorot ovat uhanalaisia. Ikävä kyllä tilanne on tämä. On jopa kuntakeskuksia, joitten välillä viikonlopun julkinen liikenne loppuu. Esimerkiksi Multia ja Keuruu ovat tällaiset kuntakeskukset, joitten välillä ei ole viikonloppuisin julkista liikennettä, samoin Ähtärin ja Keuruun kaupunkikeskukset.

Edelleen olisin toivonut, että myös junaliikenteen ostoihin niin sanotuilta vähäliikenteisiltä radoilta olisi osoitettu rahaa. Nyt erilaiset korvaavan liikenteen järjestelyt, joita muun muassa Haapamäki—Vilppula-välillä aamu- ja iltajunan osalla yritetään tehdä, eivät ole riittäviä, ja ne osoittavat pian itsensä tarpeettomiksi. Toivonkin, että jatkossa voitaisiin panostaa tämänkaltaisiin asioihin enemmän muun muassa niitten lisätalousarvioaloitteitten suuntaviivojen mukaan, jotka tätä lisätalousarviota varten olen jättänyt. Toivon, että nämä aloitteeni olisivat suuntaa antavia, kun asioita jatkossa pohditaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Palaan tuohon yliopistouudistukseen eräältä näkökannalta. Vilpitön hanke, jolla on suuria mahdollisuuksia. Mutta yksi osa siitä on ilmiselvästi täydellisesti epäonnistunut, ja se on tiedottaminen, viestinnälliset puolet kerta kaikkiaan. Siis kun meille tulee joka ikinen päivä yliopistoista, korkeakouluista, rehtorien neuvostoilta, Professoriliitolta, Tieteentekijöiden liitolta, kaikilta mahdollisilta tahoilta viestejä, jotka osoittavat, että viestinnällisesti mitään oikeastaan niistä hyvistä aikeista, jotka hallitus ilmoittaa sillä olevan, ei ole mennyt perille. Siitä on sitten seurauksena täsmälleen suuri epätietoisuus, myöskin hallituspuolueiden kansanedustajista osalla, jos ei ehkä kaikilla, ja erikoisesti se on tarjonnut oppositiolle ainoalaatuisen mellastelun kentän.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tuo ed. Pulliaisen kritiikki siinä mielessä on ihan totta, että nämä useat uudistukset, jotka yliopistokentällä ovat meneillään, ovat herättäneet hyvin paljon hämmennystä. Se johtuu siitä, että tätä prosessia on valmisteltu niin avoimesti. Tämä on hyvin aikaisessa vaiheessa tuotu jo kentälle keskusteluun, ja yliopistot ovat voimakkaasti tässä prosessissa koko ajan mukana. Luonnollisesti siellä on erilaisia mielipiteitä asiasta ja näkemyksiä, mutta ne on haluttu ottaa tähän valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan, koska kyseessä on merkittävä uudistus. Olen iloinen myös siitä, että tänään talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt 150 miljoonalla eurolla vauhdittaa tätä uudistusta ja tukea yliopistojen rahoitusta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on todella poikkeuksellinen muutosprosessi ollut, niin yliopistouudistus kuin tämä Aalto-yliopisto. Ainakin meille sivistysvaliokunnan jäsenille on annettu jopa mahdollisuus vastata erilaisiin kyselyihin hyvin alkuvaiheesta lähtien, ja jollei ole kyselyn kautta pystynyt vaikuttamaan, niin me olemme ainakin olleet tietoisia asioista ja meillä on koko ajan ollut mahdollisuus vaikuttaa meidän valmisteleviin virkamiehiimme, ja he ovat hyvin avoimesti myöskin ottaneet vastaan näkemyksiä. Eli mahdollisuuksia meillä on ollut hyvin aikaisessa vaiheessa johtuen siitä, että tässä on ollut hyvin avoin valmisteluprosessi, mistä on syytä kyllä ottaa oppia myös muille hallinnonaloille.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Pulliainen oppositiopuolueita moitiskeli ehkä tässä, niin esimerkiksi Jorma Sipilä, Tampereen yliopiston kansleri, kirjoitti erittäin ansiokkaan jutun, siis sillä lailla kauniin kriittisen kreikkalaisessakin mielessä, asiasta. Ja kun meikäläisellä ja monella muullakin, tutkimustenkin mukaan, on se käsitys, että hallituspuolueet ovat todella selkeästi niskan päällä yliopistoissa, niin on pakko yhtyä tähän huonon tiedottamisen näkemykseen ja kaikkeen. Totta kai keskustelu on paikallaan, mutta vaikuttaa siltä, että yliopistopiireissäkin on tullut valtaan tietynlainen paniikki siitä, että meillä media ja lehdistö ja muut tiedotusvälineet ovat keskittyneet paljon tärkeämpiin asioihin nykyään ja tuntuu, että ainoastaan kovilla, vaikuttavilla, tehokkailla väitteillä saa edes jonkun verran tilaa näissäkin asioissa. Ja sitten kun sieltä on reagoitu näköjään muka ylitse, niin sitten taas poliitikot hienohelmaisina menettävät hermojaan, kun on näinkin tärkeä asia. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Elikkä tässä on enemmänkin tämmöinen yleinen kommunikaatiohäiriö ilmeisesti menossa — vaikka onkin huono uudistus.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Palataan vielä miettimään, pitääkö tehdä ylijäämää vai ei, pitääkö tuhlata kaikki vai ei, ja mihin pitää sitä rahaa satsata. Ilokseni voin todeta, että tässä satsataan tulevaisuuteen ja yliopistoihin, ja näin tulee tapahtumaan myöskin jatkossa, kuten ed. Virkkunen totesi, että 150 miljoonaa kohdistetaan yliopistoihin, joka ei ole missään nimessä pieni summa. Aina tietenkin voimme keskustella siitä, onko se riittävä vai ei.

Sen sijaan meidän on pakko todeta, että valtiontalous on kuralla. Meidän oma pääoma on negatiivinen, se on 12 miljardia euroa, huolimatta siitä, että me tekisimme arvonkorotukset, joita meidän taseeseen pitäisi tehdä, jos me otamme huomioon valtion eläkevastuut, jotka ovat 70,5 miljardia euroa. Voimme vain todeta, että jos yritystalouden mittarein katsottaisiin, niin valtio joutuisi selvitystilaan, jolloin joutuu kysymään, millä tavalla me taloutta hallitsemme, pistämmekö kaiken menemään vai miten toimimme. Hyvinä aikoina mielestäni täytyy tehdä sitä, että me vahvistamme meidän taloudellista asemaamme, jotta me pystymme myöskin huonoina aikoina tarjoamaan ne välttämättömät palvelut kansalaisille.

Kiitos siitä, että vastuullisessa lisätalousarviossa viedään rahaa myöskin velan lyhentämiseen. Meillä on vielä pitkä tie siinä, ennen kuin velka on maksettu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ed. Lauslahti puhui vastuullisesta lisäbudjetista, on pakko todella todeta myös se, että kun on niin sanotusti hyvät ajat ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, niin kuin ministeri Katainen aina ennen totesi, niin tässä vaiheessa olisi momentum sijoittaa sitä rahaa esimerkiksi liikenneinfraan ja luoda se pohja, koska ei sitä silloin kuitenkaan tehdä, kun se rahantulo loppuu.

Samoin haluaisin vielä muistuttaa sen asian, kun täällä vielä ovat edustajat Lauslahti ja Virkkunen paikalla, että ed. Perkiö puhui ikään kuin hyvinkin spontaanisti ja voimakkaasti siitä, että Suomi on saanut Kemikaaliviraston ja Helsinki on kemikaalipääkaupunki tämän vuoksi, ja kiitti hallitusta siitä, että se on huomioinut lisäbudjetissa tämän tosiasian. Kuitenkin tosiasia lienee se, että hallitus ei esimerkiksi ympäristövaliokunnan yksimielisistä kannoista huolimatta ole tätä huomioinut eikä myöskään valtiovarainvaliokunta lisännyt näitä rahoja Suomen ympäristökeskukselle ja Tuotevalvontavirastolle, ja tässä on mielestäni yksi sinänsä pieni asia ja rahallisesti vähäinen, mutta periaatteessa iso, ja tämä olisi pitänyt nyt hoitaa tämän lisäbudjetin yhteydessä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen kanssa, en tiedä, olen samaa mieltä ja en ole samaa mieltä. Lähinnä pohdin sitä, että tällä hetkellä, kun meillä on hyvät ajat, on ylimääräistä rahaa, mutta kun ne huonot ajat tulevat, niin ongelma lienee se, että silloin myöskin tulot pienenevät, koska työttömyys saattaa lähteä kasvuun, jolloin meillä ei ole verotuloja niin paljon, ja tulee tilanne vastaan, että silloin myöskin sosiaaliturvan kustannukset kasvavat, eli meillä ei ole silloin mitään jaettavaa, ja meidän täytyy varautua hyvinä aikoina siihen, että me pystymme investoimaan ja sitä kautta tuomaan taloudellista vireyttä sekä huolehtimaan siitä, että meillä on riittävät sosiaaliturvamenot, joilla me myöskin tuomme ostovoimaa yhteiskuntaan ja sitä kautta luomme taloudellista piristystä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahdelle täytyy sanoa, että meillä on tällä hetkellä Suomessa velkaa runsaat 10 000 euroa jokaista suomalaista kohden ja velkaa on vähiten Luxemburgin jälkeen suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Olen kyllä myös sitä mieltä, että lainaa ei tule jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi, mutta ei myöskään sitä tule lyhentää nyt hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien kustannuksella. Paljon vanhusväestöstä tulee tätä, että he kertovat, että heillä on huoli siitä, että he eivät saa riittävästi tällä hetkellä sosiaali- ja terveys- ja vanhuspalveluja. Esimerkiksi tuo Ylitornion tapaus ihan tältä viikolta kertoo karua kieltä siitä, missä tällä hetkellä kuntatalouden ahdingossa painiskellaan.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huolta kannan yhtä lailla, mutta yhtä lailla kannan huolta siitä, että vaikka kuulostaa, että se on vain 10 000 euroa per henkilö, meillä valtionvelka on silti tämän vuoden lopussa 54 miljardia euroa. Vuoden tulot ovat 46 miljardia, jotka käytännössä kuluvat niihin välttämättömiin menoihin, joita meillä on, joilla me pidämme ihmisistä huolta. Monet vertaavat tätä meidän velkasummaamme siihen bruttokansantuotteeseen ja unohtavat sen, että tässäkin on 28 prosenttia, mutta eihän se bruttokansantuote valtion kassaan kilahda. Ne ovat ne verotulot ja maksutulot ja muut vastaavat.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida ed. Tiusasen puheenvuoroa Reach-asetukseen ja Kemikaaliviraston toimintaan nähden, ja se on todella näin, niin kuin ed. Tiusanen totesi, että valtiovarainvaliokunta ei ole lisännyt tässä omassa ehdotuksessaan kemikaalilain valvontaan määrärahoja, eli valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään arvioi, että ympäristökeskukset tarvitsisivat noin neljän henkilön eli noin 200 000 euron määrärahan lisäyksen, jotta Reach-asetuksen edellyttämä koulutus ja tiedotus ja toisaalta Kemikaaliviraston komiteoiden työhön osallistuminen olisi mahdollista, eli voimavarojen lisääminen Reach-asetuksen toimeenpanon osalta jää nyt sitten tulevien budjettien varaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Voi mennä vastaukseen nyt vähän pitempi aika, mutta ed. Lauslahti edustaa hyvin sitä samaa linjaa, mitä ministeri Katainen Aamulehdessäkin, että nyt on tämä hyvän ajan selitys. Koko ajan jauhaa tämä sama levy, että nyt maksetaan lainaa ja kun on hyvät ajat, varustaudutaan johonkin. Mitään muuta vähäosaisemmille, niille, joilla menee huonosti, oikeastaan ei ole tarjolla kuin ne pienet korotukset, jotka inflaatio on syönyt.

Tämä on aivan sama selitys kuin Fortumin johdolla. Ne taas palasivat siihen, että jollei sada, niin hinnat nousevat kauheasti. Vajaa vuosi sitten selitettiin samalla lailla, ja meillä satoi enemmän kuin koskaan, ja hinnat ovat nousseet enemmän kuin koskaan. Eli tämä on täysin läpinäkyvää, ehkä romanttinen uuden kansanedustajan oman ideologian tuntemattomuus noin syvemmin, jos puhtaalla sydämellä väittää, että tämä lisätalousarvio ottaa nyt jotenkin huomioon vähäosaisemmat tai varustautuu sen takia, että sitten hoidettaisiin toisen puolueen ideologisia asioita, kun tulee vaikeat ajat. Silloin vedottaisiin heti siihen, että on vaikeat ajat, ja nostetaan kaikkia veroja jnp.

Toinen asia: Kannatan yliopistouudistusta. Me tarvitsemme radikaalia, selkeämpää uudistusta meidän yliopistoissamme. Mutta tämä rahoitusmalli, jota tässä on nyt touhuttu, ei ole tavallaan oikein jäsentynyt vieläkään. Ettemme me vaan saisi mitään kaupallista pääomitettua ja sitten sitä kautta pääomistettua yliopistoa. Meillä tarvitaan todella uutta suhtautumista ihan, noin tulevaisuusvaliokunnan jäsenenäkin, siihen, mitä on yleissivistys. Se on jonkunlaista uutta funktionaalista, toiminnallista tapaa suhtautua maailmaan, ehkä jopa voisi puhua luovuudesta ja taiteellisuudesta oikeassa merkityssä, ja silti tämä on ajamassa myös taideyliopistoja nippuun, vaikka jokainen tutkimus maailmalla todistaa siitä, että taide, jos mikä, tarvitsee eriytymistä ja pieniä yksiköitä. Tässä on kaikkia tämmöisiä mielenkiintoisia ristiriitoja, vaikka siis kannatankin yliopistouudistusta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahden puheenvuoroon vielä se huomio, että siitä olemme siis samaa mieltä, että pitäisi investoida perusinfraan, radat, tiet. Ja toinen asia: Mitä tapahtui aikaisemmin, kun meillä oli huonot ajat? Silloin leikattiin sosiaaliturvaa, 90-luvun puolivälin aikana, sen jälkeen, erittäin voimakkaasti. Eli nyt olisi nimenomaan mahdollisuus korjata tasokorotuksella, esimerkiksi työttömien asemaa parantaa ja oikeasti eläkeläisten asemaa. Siis nämä 20 euron lisäykset eivät todellakaan ole mistään kotoisin.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Tiusasen kanssa samaa mieltä. Sosiaaliturvaa ei saa leikata huonoina aikoina. Juuri tästä on kyse hallituksen esityksessä.

Ed. Virtanen, olen romanttinen mutta kuitenkin realisti. En usko, että me tällä yhdellä lisätalousarviolla maailmaa pelastamme. Se tehdään hitaasti ja rauhallisesti ja paloittain. Hyviä asioitahan täältä löytyy, sitä ette pääse kiistämään, lähtien siitä, että korkotuen lisäksi meillä annetaan erityisryhmille tarkoitettuja vuokratukiasuntoja ja niihin tulee 10 000 euron avustus. Ei se ihan turha asia ole. Muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen sekä starttirahaan ja muuttoavustuksiin ehdotetaan 15 miljoonaa. Ei sekään ihan huono juttu ole. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisääntymisen vuoksi lisätään opintososiaalisiin etuuksiin 9 miljoonaa. Okei, joku sanoi, että pieniä summia, mutta ovat nämä kuitenkin kädenojennuksia, että sosiaalisesti meidän hallituksemme pyrkii kantamaan vastuuta, ja siitä on muitakin esimerkkejä. Eläkeläisten osalta 230 miljoonaa euroa verotuksen alentamista. Se ei ihan turha juttu ole.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ystävällisesti ed. Tiusaselle: Taisitte äsken puhua itsenne pikkuisen pussiin. Muistakaa, että tyhjästä on paha nyhjästä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen kommenttiin: En puhunut itseäni pussiin. Totesin, että nimenomaan hyvinä aikoina pitää parantaa sekä perusinfraa, teitä, rautatietä, että myös sosiaalista tilannetta. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa on nyt nostettava, ja meillä on molemmilla, sekä ed. Pulliaisella että minulla, molemmilla, se epämiellyttävä kokemus vuosista 95, 96, 97, että silloin kun oli huonot ajat, leikattiin sosiaali- ja terveydenhoidosta ja eläkeläisten, lapsiperheiden asemasta ja näin. Tätähän eläkeläiset eivät ole unohtaneet eivätkä koskaan unohda. Näin ollen nyt olisi aika parantaa sitä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eikä hyvänä aikana pidä tehdä velkaa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän, ettei jää nalkutukseksi: tosiaan, on tutkittu skitsofreenisia perheitä siitä, minkälainen on tämän kaltainen toiminta, josta saadaan niin kuin hyvät aseet lasta vastaan yleensä, toki myös joskus miestä tai vaimoakin vastaan, ja silloin juuri käyttäydytään näin, että ...

Kaikella kunnioituksella, kannatan niitä asioita, mitkä ovat näille huono-osaisille ja kaikille, jotka tarvitsevat, ihan hyviä. Mutta kun sanoin, että ne eivät ole ollenkaan riittäviä, niin en ollenkaan vastusta niitä, mitä nyt tehdään, vaan ne ovat hyviä ja oikean suuntaisia, mutta siellä on hirvittävä tämä yleinen asenne. Tämä holistinen kokonaisuus ei jäsenny niin, että ministeri Kataisen mainitsemaa pienten ja huono-osaisten ja vähäosaisten ja mitä nimiä ikinä kukakin on keksinyt asiaa nyt ajettaisiin.

Esimerkkinä vaan se, että kun puhutaan innovaatioyliopistosta, niin se ei oikeastaan konkreettisesti jäsenny meille mitenkään. Käytetään sanaa, joka on koko luovuuden kaunein symboli, ja sillä ei oikeastaan ole ollenkaan mitään sisältöä, mutta sillä pystytään pistämään tuosta noin vaan, että kaikki on kunnossa ja hoituu. Sitten tuommoisissa pikkuasioissa on muutama tämmöinen asia, joista voidaan kauniisti sanoa, että me hoidamme köyhien asiaa, yritämme sillä.

Tämä on tämmöinen tietynlainen juttu, ja väitän edelleen sitä, että tässä lisätalousarviossa ei näy mikään semmoinen jatkuva linja, että valtiovarainministeri Kataisen köyhien asia parantuisi, että meillä olisi nyt todella eka tämmöinen hallitus pitkään aikaan, joka ajaa kaikkien heikkojen ja huonokuntoisten ja -osaisten ja muitten asiaa. Ei, päinvastoin.