Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kouvolan Sanomat uutisoi eilen 19.6., että lukiokoulutuksen suosio putoaa ollen 27 prosenttia jatkokoulutukseen hakijoista, kun taas ammatilliseen koulutukseen hakee 73 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen haetaan yhä korkeammilla keskiarvoilla. Tämä johtaakin siihen, että moni jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Tuore luku lehden mukaan on 111 nuorta, jotka jäivät yhteishaussa ilman paikkaa. Heillä on siis kasvava riski syrjäytymiseen. Erityisesti nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on löydettävä toimivia keinoja. Jokainen lopullisesti syrjäytyvä ja sitä kautta moniongelmainen nuori tarkoittaa miljoonaluokan kustannuksia, yksilön ja omaisten hädästä ja tuskasta puhumattakaan.

Oppisopimiskoulutus on yksi tehokkaimmista keinoista nuorten motivoinnissa ja ammatillisen koulutuksen hankintaväylistä. Syrjäytyminen tarkoittaa siirtymistä vaikeasti työllistettäväksi, joita Suomessa on noin 140 000 erilaisten työllistämistukitoimenpiteiden kierteessä. Oppisopimuskoulutuksella voidaan rakentaa yksilöllisiä ja motivoivia koulutuksia, kuten muun muassa mestari—kisälli-malli. Oppisopimuskoulutuksen onnistuminen edellyttää, että oppisopimustoimistoilla on mahdollisuus markkinoida koulutusmallia ja etsiä erityistarpeisiin tarkoitettuja oppisopimustyöpaikkoja.

Nykyiset resurssit ovat riittämättömät. Suomessa on noin 80 oppisopimustoimistoa. Verkosto on laaja, mutta erityisesti suuremmissa kaupungeissa tarvitaan lisäresursseja aktiiviseen työpaikkojen etsintään. Esitän määrärahaa 15 uuden henkilön palkkaamiseen keskeisiin oppisopimustoimistoihin nuorten työpaikkayhteyshenkilöiksi ja kullekin henkilölle 50 000 euroa käyttömäärärahaa, siis yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuoden ajaksi. Tavoitteena on, että kukin työpaikkayhteyshenkilö löytää yksilöllisesti hakien syrjäytymisvaarassa oleville tai pitkäaikaistyöttömille nuorille 70 oppisopimuspaikkaa vuoden aikana. Yhden oppisopimiskoulutuksen hinta on noin 5 500 euroa. Oppisopimuskoulutus on oppilaitoskoulutukseen verrattuna noin 55 prosenttia edullisempaa ja syrjäytymisvaarassa oleville ja pitkäaikaistyöttömille huomattavasti tehokkaampi keino kouluttautua ja työllistyä. Koulutuksen määrärahaa tarvitaan 5,775 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Suhdanteet vaikuttavat erityisen paljon nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymiseen. Ehdotammekin määrärahaa sellaisen uuden toimintamallin kehittämiseen, jossa ammattiin valmistuvalle, yli kuusi kuukautta ilman oman alan työtä olevalle henkilölle kehitetään jatkokoulutusmalli. Jatkokoulutus rakennettaisiin yhteistyössä yrityksen ja työntekijöiden kanssa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Muutamia asioita toiseen lisätalousarvioon. Valiokunnan mietinnön vastalauseen mukaisesti totean, ettemme hyväksy lähes 1,5 miljardin lainanottoa Euroopan vakausmekanismin peruspääoman kattamiseen.

Olemme luottaneet liiaksi suureen Nokiaan. Monet suuret yritykset ovat investoineet ulkomaille ainakin osittain suomalaisten veronmaksajien tukemana, samoin Nokia. Samalla, kun se sulkee Suomessa tehtaan, se on ostamassa uutta Ruotsissa. Ostettava yhtiö tekee samoja toimintoja, joita tehdään tällä hetkellä Espoossa ja Tampereella. Onko suomalainen osaaminen jäänyt jälkeen todella tästä kansainvälisestä kehityksestä?

Kasvumme ja vaurautemme perustuu vientiin, ja tällä hetkellä tuonti on vientiä suurempi. Yritystoiminta perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin. Meiltä kysyntä puuttuu, sillä tuotteemme eivät ole kilpailukykyisiä. Me tarvitsemme maailmalle markkinamiehiä ja -naisia kertomaan, miksi Suomesta kannattaa ostaa hyvää suomalaista laatutuotetta. Sanontakin sanoo: köyhänkään ei kannata ostaa halpaa. Se pitää paikkansa, sillä kestävä tuote tulee kuluttajalle aikaa myöten halvemmaksi. Meidän suomalaisten pitäisi iskostaa mieliimme se tosiasia, että kun ostamme suomalaista, tuemme suomalaista yritystoimintaa.

Valiokunnan mietinnössä olemme edellyttäneet, että hallitus ryhtyy toimiin oman elintarviketuotannon turvaamiseksi. Viimeisen vuoden aikana on Suomessa ollut pulaa kotimaisista elintarvikkeista: ensin perunapulaa, sitten voipulaa, ja lopuksi kananmunista oli pulaa. Osasyynä oli ja on ruuan ulosliputus saatujen vientitukien vuoksi. Lisäksi sekä kananmunan- että lihantuottajat ovat lopettaneet toimintansa kannattamattoman tuotantonsa vuoksi. Me haluamme syödä suomalaista ruokaa ja tiedämme, että maapallo tarvitsee entistä enemmän ruokaa väkilukunsa ruokkimiseen. Ja jos esimerkiksi tulee kriisi, kysymys on: löytyykö kotimaasta tarpeellinen määrä elintarvikkeita nälkäisiin suihin?

Vielä yrityksistä. Eri alojen pienyritykset ovat talouden selkäranka. On laskettu, että peräti 99 prosenttia EU:n alueella toimivista on pk-yrityksiä. On siis kehitettävä lainsäädäntöä, jossa turhaa byrokratiaa vähennetään. Pitäisi myös markkinointia kehittää, sillä tiedämme, että tämän päivän suuryritykset eivät työllistä. Näin työpaikkojen luomiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta pienyritykset tosiaan pärjäisivät täällä Suomessa hyvin.

Täällä on sivuttu myös yhteiskuntatakuuta työttömyyden poistamiseksi. Se on tietysti yksi hyvä asia, mutta se ei, kuten eivät nämä muutkaan konstit, poista työttömyyttä, vaan nämä ovat tämmöisiä osa-aikaisia, kokeiluluonteisia niin kuin tämä yhteiskuntatakuu, mutta parempi kuin ei mitään, niin että tästä hallitukselle täytyy kyllä antaa kiitos.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puheenjohtaja! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi on suurimmalta osin Suomen pääomapanostusta Euroopan vakausmekanismiin. Vakausmekanismin pääomaksi ehdotetaan 1,44 miljardin euron määrärahaa kesällä maksettavaa pääomasijoitusta varten. Lisäksi hallitus on antanut toiseen lisätalousarvioon liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan 11,1 miljardin euron valtuutta myöhemmin vaadittaessa maksettavaa pääomasijoitusta varten. Tästä vakausmekanismin pääomittamisesta on erillinen keskustelu päiväjärjestyksen kohdassa 3), hallituksen esitys 34/2012, joten en paneudu siihen sen enempää.

Poimin lisätalousarviosta muutamia pienempiä mutta mielestäni merkittäviä seikkoja suomalaisen työn ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Ensiksi on huomattava, että Suomen talouteen luotetaan, joten korkomenoarviota on alennettu 217 miljoonalla eurolla toteutuneiden korkomenojen, lainanoton sekä korkotasojen kehityksen mukaisesti. Korkomenoarvion alentumiseen on vaikuttanut ennen muuta euroalueen korkotasojen voimakas lasku.

Toiseksi, Suomen Vientiluotto Oy:n lainoihin ehdotetaan 400 miljoonan euron lisäystä, mikä johtuu jälleenrahoituslainojen arvioitua suuremmasta käytöstä. Tällä edistetään suomalaisen työn vientiä ja samalla talouskasvun käynnistymistä.

Kolmanneksi, Kainuun kehittämisrahaan ehdotetaan lisäystä siirtoina liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta noin 0,4 miljoonaa euroa joukkoliikennepalvelujen sekä liikenneturvallisuushankkeiden rahoittamiseen sekä oletettua korkeampien urakkakustannusten vuoksi. Talvivaaran kaivoksen yhteyksien parantamisesta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin ehdotetaan noin 0,6 miljoonaa euroa. Lisäksi 1,5 miljoonaa euroa ehdotetaan lisättävän käytettäväksi Taivaljärven hopeakaivoksen avaamiseen ja rikastamon rakentamiseen tarvittavia investointeja varten myönnettävään kehittämisavustukseen.

Arvoisa puhemies! En millään muotoa halua vähätellä Euroopan vakausmekanismin lähes 13 miljardin euron pääomapanostuksen riskipitoisuutta Suomelle. Kaikki myöntävät, että tässä piilee mahdollinen ja huomattava riski. Toinen vaihtoehto näyttää kuitenkin ainakin tässä vaiheessa vielä suuremmalta riskiltä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kahteen asiaan kiinnittää huomiota tässä toisessa lisätalousarviossa.

Ensimmäinen asia on tämä, että meillä ovat psykiatrisen hoidon, psykiatrian erikoisalan vuodeosastohoidon ja avohoidon menot laskeneet reaalisesti edellisestä vuodesta yhteensä 80 miljoonaa euroa, yli 6 prosenttia. Tämä on merkittävä määrä, tästä ei ole juuri puhuttu mitään, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että kunnat säästävät siellä, missä pystyvät.

Psykiatrinen sairaalahoito on 2000-luvun aikana vähentynyt lähes puoli miljoonaa päivää. Näin suuret säästöt viestivät selkeästi siitä, että hoitoon pääsyn rimaa on nostettu ja näin me hylkäämme apua tarvitsevat, mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt oman onnensa tai omaisten nojaan. Muistutan myös siitä, että Mielenterveyden keskusliiton mukaan viidennes alaikäisistä lapsista elää perheessä, jossa vanhemmilla on mielenterveyden kanssa ongelmia. Samoin joka viides suomalaisnuori on saanut 21. ikävuoteen mennessä hoitoa mielenterveysongelmiinsa.

Puhemies! Voisin luetella vaikka kuinka paljon näitä tilastoja siitä, kuinka paljon masentuneisuutta on koululaisten ja lukiolaisten ja monien keskuudessa, myös tavallisten perheellisten keskuudessa. Lapsista ja nuorista on tullut perillisiä näissä mielenterveysasioissa, ja tämä on erittäin huolestuttavaa. Toivoisin, että hallitus tekisi jonkunnäköisen strategian mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi ja erityisesti lasten ja nuorten tukemiseksi näissä kipeissä kysymyksissä.

Arvoisa puhemies! Vielä toinen asia, se koskee veteraanien tukemista. Perussuomalaiset ovat esittäneet vastalauseessaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön sitä, että lisättäisiin 8 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen, kotona selviytymisen toimintamallin käyttöönottoon ja kotiin vietävien palveluiden lisäämiseen. Me usein pidämme kauniita puheita sotiemme veteraanien hyväksi, ja täytyy todeta, että kauan emme enää voi pitää, sillä he poistuvat yhä kiihtyvämpää vauhtia keskuudestamme. Hallitushan on luvannut hiukan korottaa tätä määrärahaa, mutta Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto, jotka edustavat yli 40 000:ta sotiemme veteraania, ovat esittäneet, että kuntoutusmäärärahat tulee säilyttää vuoden 2010 tasolla, yhteensä 34,1 miljoonassa eurossa. Lisäksi kotona selviytymistä tukevien palveluiden ulottamisen tulee koskea kaikkia tuen tarpeessa olevia, ja se edellyttää 12,3 miljoonan euron määrärahaa. Valtion talousarvioesityksen veteraanikuntoutukseen ja kotona selviytymisen mallin tukemiseen hyväksyttiin eduskunnan enemmistön toimesta todellista tarvetta huomattavasti pienempi määräraha, ja tämän johdosta perussuomalaiset ovat esittäneet tämän 8 miljoonan euron lisämäärärahan lisäämistä budjettiin. Toivon, että asia otetaan sydämenasiaksi budjettia tehtäessä.