Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti hallintoneuvoston puheenjohtaja Mari Kiviniemi ei nyt voi lausua tässä näitä alkusanoja, mutta kuitenkin haluaisin onnitella Sitraa siitä, että se on ottanut ohjelmaansa viime toimintavuonnaan kansallisen sähköisen potilastietojärjestelmän eli siis sähköisen sairaskertomuksen sekä myöskin sähköisen lääkemääräyksen eli sähköisen reseptin. Hyväksyimme lait, HE 253, ja totesimme, että Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa sähköinen sairaskertomus tulee kansallisesti käyttöön neljän vuoden sisällä. Arkistointipalveluista vastaa Kela, mikä on hyvä ratkaisu. Tarkoituksena on yhdistää jo olemassa olevia aluejärjestelmiä, ja tämä on suuri haaste.

Terveydenhuollon ammattilaisten puolesta jättäisin arvoisalle talousvaliokunnalle, joka tekee mietinnön Sitran kertomuksesta, toivomuksen, että neljän vuoden aikana, kun sähköistä sairaskertomusta valmistellaan, Sitran kehitystyö ja rahoitus jatkuisi. Jos koko rahoitus siirretään STM:lle ja Kelalle, on vaarana, että kuntien henkilöstöä käytetään yhä enemmän kehitystyöhön. Ilman terveydenhuollon ammattilaisiahan sähköistä sairaskertomusta ei voida tehdä. Kehitystyöhön tarvitaan siis runsaasti moniammatillista yhteistyötä, joka ei voi tulla pelkästään kuntien ja sairaanhoitopiirien maksettavaksi. Tarvitaan myös Sitran rahoitusta ja Sitran työryhmien osaamista.

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, on Sitran erinomainen Elintarvike- ja ravitsemusalan strategiaohjelma Era. Ohjelman mukaan Suomesta tehdään terveellisen ravitsemuksen edelläkävijämaa. Tänään pidetyssä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kokouksessa päätimme jo tehdä aloitteen Euroopan neuvostossa terveellisen ravitsemuksen ohjelmasta. Tällöin käytämme mielellämme Suomessa saatuja tutkimustuloksia hyväksemme. Toivomme siis, että Sitra jatkaa tämän projektin rahoittamista.

Eräät hallitusneuvotteluissakin nyt mukana olevat puolueet ovat esittäneet, että ruuan arvonlisäveron alennus sidottaisiin ravinnon terveellisyyteen. Tutkimus ei kuitenkaan saamieni tietojen mukaan vielä ole niin pitkällä, että terveellisyys ja sosiaaliset seuraukset voitaisiin selkeästi määritellä, niin että arvonlisäveroa voitaisiin alentaa ruuan terveellisyyteen perustuen. Kuitenkin tutkimusta on syytä jatkaa, ja tämän vuoksi voisi olla viisasta mainita, että selvitys on aiheellinen jo hallitusohjelmassa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kuulin, mitä ed. Asko-Seljavaara täällä sanoi, ja jopa ymmärsin sen, mitä hän sanoi, ja vakuutan, että talousvaliokunnassa tämä näkökulma tulee esille, mutta terveyssektorin kysymyksissä, kuten muussakin Sitran toiminnassa, on kyllä otettava huomioon se, mitä talousvaliokunnan mietinnöissä aikaisemminkin on todettu, että siinä pitää myös olla yhteistyötä Sitralla niin sosiaali- ja terveysministeriön, Kansaneläkelaitoksen kuin kuntienkin kanssa, koska Sitrakaan ei voi olla niin kuin valtio valtiossa, vaan sen pitää olla myös näitten omissa päätöksissään olevien rahojen osalta sillä tavoin tarkoituksenmukainen, että tätä yhteistyötä löytyy.

Myös itse olen siihen tyytyväinen, että tässä Sitra on omalta osaltaan tämän Innovaatio-ohjelman ottanut erääksi tärkeäksi asiaksi, mutta tässäkin korostaisin sitä yhteistyötä niin Tekesin kanssa kuin näitten muittenkin organisaatioiden kanssa, jotta tässä nämä painopisteet pysyvät Suomen kannalta tulevaisuuteen suuntautuvina. Sama koskee myös sitten Elintarvike- ja ravitsemusohjelmaa tai sitten Ympäristö-, Venäjä- ja Intia-ohjelmia, että näittenkin kysymysten osalta tämä yhteistyö on erittäin tärkeätä. Tässä suhteessa myös sitten eduskunta voi omalta osaltaan tässä antaa panoksensa.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Edellisiin puhujiin on helppo yhtyä siinä mielessä, että tämä innovatiivinen toiminta, jota Sitra on tässä terveydenhuollon tietoteknologiassa kehittänyt, on varmasti sellaista huippuluokkaa, jota monet muut maat kadehtivat. Mutta jos ajatellaan, miten Sitra on siihen kyennyt pääsemään, niin meillähän julkiselta puolelta puuttuu sen tapainen riskirahoitus, että voitaisiin kokeilla ja kehittää esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisena toimintana vastaavaa työtä. Emme aina tiedä, mitkä hankkeet onnistuvat, ja tarvitaan riskirahoitusta, ja nyt voidaan olla tyytyväisiä siitä, että tämä tietoteknologinen pohja on luotu, jonka perustalle voidaan rakentaa tämä sähköinen resepti- ja asiakirjajärjestelmä. Pohja on luotu nimenomaan lainsäädännöllisesti.

Olen samaa mieltä kuin ed. Skinnari täällä, että tarvitaan suurempaa yhteistyötä, tarvitaan suurempaa koordinaatiota, koska toimijoita on niin paljon. Toimijoita ovat kunta, it, Tekes, FinnWell-ohjelma, Sitra ja sitten myöskin ministeriön erilaiset hankkeet. Jotta päästään tähän koordinoituun ja rahoituksellisesti kestävään malliin, tarvitaan todellakin tätä yhteistyötä. Mutta minä luulen, että nyt ollaan menossa hyvään suuntaan, ja on tietenkin hyvä, että Sitra on ollut mukana tässä kehitystyössä.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikkien tarvittavien terveydenhoitotahojen mukanaolo tässä sähköisen sairauskertomuksen käyttöönotossa ja sen toimintaan saattamisessa on tärkeätä. Tätä pitää oikein alleviivata. Siinä löytyy varmasti etua sekä taloudellisesti että myös asiakkaiden, potilaiden, kannalta, ettei aina tarvitse uusia kaikkia niitä tutkimuksia ja tietoja kerätä uudelleen ja uudelleen.

Tässä avauspuheenvuorossa kuitenkin ed. Asko-Seljavaaran puolelta tuotiin esille vain se, että se on Sitran hanke. Täytyy nostaa edellisen kauden tulevaisuusvaliokunnan roolia tässä hieman esille. Kyllä se sieltäkin nousi vahvasti esille, ettei se pelkästään Sitran hanke ole ollut. Sitralla on ollut siinä roolinsa, mutta kyllä tulevaisuusvaliokunnan terveysprojekti hyvin paljon tätä asiaa nimenomaan käsitteli ja asian eteenpäinviemistä patisti. Kun ed. Kataisella taitaa olla muita hommia, niin halusin tämänkin näkökulman tuoda esille, mikä rooli eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalla on tämän tyyppisten asioitten käsittelyssä ja esille ottamisessa ollut.

Luulenpa muuten, että siinä terveysprojektissa puheenjohtaja, ed. Katainen, tuli siihen samaan johtopäätökseen kuin moni muukin, että hoitajapulan ehkäisemiseksi on ruvettava nyt tositoimiin. Minä toivon, että siellä hallitusneuvotteluissa tämä oppi säilyy myös siihen saakka, kun ruvetaan tekemään päätöksiä, jotka maksavat todella paljon mutta jotka ovat välttämättömiä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Mitä ed. Asko-Seljavaara sanoi, niin siihen voi yhtyä, nimenomaan Terveydenhuollon ohjelmaa koskeviin toiveisiin, että rahoitus jatkuu. Tällä hetkellä kyllä sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä kohtuuton aika kuluu erilaisiin tietokoneohjelmiin ja niiden opiskeluun, samalla kun tätä resurssia, minkä tietokoneet ja it-ohjelmat vaativat, sitä ei tule sairaanhoitopiireille mistään lisänä, vaan se joudutaan ottamaan muun rahoituksen kustannuksella ja muun toiminnan kustannuksella.

Mutta siitä, minkä eduskunta päätti ja joka tuli voimaan 1.4.2007 sähköisestä reseptistä, niin muistutan sitä, että tuolloin painotimme erittäin paljon myös muun reseptikäytännön edelleen jatkumista, ettei tämä sähköinen resepti jotenkin eliminoi tavanomaista paperireseptiä ja puhelinmääräyksiä, joidenka säilyminen on tärkeätä.

Lopuksi totean, että tässä mainitaan myös ympäristöliiketoiminta ja Suomi sen johtavana maana. Suomi todella on pudonnut kelkasta ympäristöliiketoiminnassa ja ympäristöpuolelta. Meillä on ollut aikaisemmin parempi asema, ja tässä viittaan myös siihen keskusteluun, minkä kävimme viime vaalikauden lopussa kauppa- ja teollisuusministerin kanssa täällä kyselytunnilla. Mielestäni silloin KTM:llä oli asiasta virheellinen käsitys.

Astrid Thors /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Viisaita on puhuttu tästä, mikä merkitys tällä kortilla on sekä toimivien palveluketjujen osalta että myöskin siksi, että potilas itse saa potilastietojaan tätä kautta. Kaikki olemme siitä yksimielisiä. Haluaisin kuitenkin painottaa kahta lisäseikkaa. Kun me tiedämme, että Sitra on niin hyvä esimerkiksi myöskin tekemään uutta kieliteknologiaa, se on yksi lisävaltti, mitä Sitran pitäisi tehdä, niin meitä on hämmästyttänyt se, että tässä kehitystyössä ei ollenkaan alkuvaiheessa ole arvioitu, että pitää olla nämä tiedot saatavilla ainakin molemmilla kansalliskielillä. Nyt se on ilmennyt, kun Svenska Finlands folkting on katsonut tätä asiaa. Voi olla, että liian myöhäisessä vaiheessa Sitra on tämän oivaltanut, vaikka Sitra itse esimerkiksi on tukenut muita kieliteknologiaprojekteja.

Lopuksi haluaisin painottaa myöskin, että kun mietitään tällaisia ratkaisuja, niin meidän olisi seurattava Tanskan folketingin esimerkkiä, jossa on päätetty, että julkinen sektori pyrkii näissä tietokannoissa niin sanottuihin avoimiin standardeihin ja avoimiin rajapintoihin, jotta kaikki voisivat kommunikoida toistensa kanssa. Keskustelu Suomessa on avattava tästä asiasta.

Värderade talman! Alla pratar vi idag om fungerande vårdkedjor samtidigt som vi pratar om patientens tillgång till information. Därför är det förvånande att Sitra vid planeringen av det här inte har beaktat att just patienten själv på ett förståeligt sätt skall få tillgång till den information som är lagrad i det här papperslösa systemet. Sitra själv har understött väldigt goda så kallade språkteknologiprojekt, men ändå har man inte kommit ihåg att vi måste skapa ett två- eller flerspråkigt system i det här sammanhanget.

Till slut skulle jag vilja poängtera att man också här i Finland borde överväga att följa det danska Folketingets exempel att den offentliga sektorn eftersträvar databaser med öppna standarder och öppna gränssnitt. Det är ett sätt för att skapa jobb också i Finland, så att vi inte bara skall betala licensavgifter utan skapar jobb i Finland.

Tuija Nurmi  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sirpa Asko-Seljavaara täällä jo kertoi hyvin, mitenkä tärkeä ja hyvä asia tämä sähköinen resepti on, ja se, että se hoidetaan Kelan toimesta, on aivan oikein. Sähköisellä reseptillä ja sähköisillä asiakirjoilla on tietenkin omat hyvät ja huonot puolensa, mutta niin kuin ed. Tiusanen täällä totesi, niin varmasti sähköisen reseptin ohella on hyvä olla käytössä edelleenkin varmuuden vuoksi perinteinen reseptikäytäntö ja samoin puhelinmääräysmahdollisuus.

Kaiken kaikkiaan tietokonejärjestelmät on saatava hyvin toimiviksi. Tällä hetkellä aivan liikaa menee lääkäreiltä aikaa liian jäykkiin tietokonejärjestelmiin, ja mielestäni niitä tulee edelleenkin kehittää yhä nopeammin toimiviksi ja enemmän lääkäriä ja potilasta palveleviksi. Mitä jäykemmät järjestelmät ovat, niin sitä vähemmän lääkärille jää aikaa potilastyöhön, ja juuri se aiheuttaa kustannuksia, kun potilaita ei saada hoidetuksi, vaan aika kuluu tietokoneen, sanoisinko, passaamiseen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun valtaosa edellisistä puhujista on ollut lääkäreitä, niin maallikkona tekisi kuitenkin mieli sanoa tästä sähköisestä reseptistä, että jos sillä lopulta aiotaan saada oikeita tuottavuushyötyjä, niin ennemmin tai myöhemmin on päästävä siihen, että ne reseptit ovat kaikki sähköisiä, mitenkään nyt väheksymättä sitä turvallisuuden tunnetta, jonka erityisesti lääkäreille paperisen reseptin kirjoittaminen aikaansaa.

Kun täällä on toisaalta kiitetty sekä tulevaisuusvaliokuntaa ja Sitraakin varmaankin aiheesta hyvistä raporteista, niin itse tietysti kuitenkin myöskin tämän it-tekniikan osalta erityisesti erikoissairaanhoidossa kaipaan käytännön toimenpiteitä. Avoin järjestelmä, jota ed. Thors kaipasi, häämöttää horisontissa. Horisonttihan on tunnetusti viiva kaukaisuudessa, joka etääntyy sitä mukaa kun sitä lähestyy.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Itse en kuitenkaan haluaisi sellaista horisonttia, mihinkä ed. Virtanen viittasi, että ei olisi muuta kuin sähköinen resepti. Kyllä se potilaallekin ongelmaksi käy, jos pitää tietokone olla mukana aina joka paikassa, missä tapaa vaikkapa arvoisia kollegoja, joita on hyvä auttaa. Näin ollen ei tuo kyllä ihan oikeaan osunut potilasnäkökulma mielestäni ollut.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuohon keskusteluun liittyen, jos asiaa tarkastellaan potilaan näkökulmasta, niin kyllähän hänelle on tärkeintä se, että tiedot kulkevat mahdollisimman hyvin. Kyllä meidän pitää kehittää sellaista tekniikkaa, onko se sitten siru vai mikä se on, että potilaan, asiakkaan, tiedot ovat mukana, kun hän liikkuu, kun hän menee lääkäriin. Ne saadaan suoraan sieltä, tiedetään, mitä aiemmin hänelle on tullut, mitä lääkitystä hänelle on annettu, mitkä taudit häntä vaivaavat jne. Tämä on teknologiaa, sen kehittämistä. Minusta siihen vaan tulee suhtautua ennakkoluulottomasti, ja Sitrahan on tehnyt tätä työtä erittäin merkittävästi.

Olin itse mukana siinä tulevaisuusvaliokunnan terveydenhuollon tulevaisuutta pohtineessa työryhmässä, ja minusta siinä oli hyvin valoisia näkökulmia siitä, että asiassa mennään eteenpäin. Suomen tulee olla tässä mallimaa ja näyttää suuntaa todellakin, koska se on tulevaisuutta ja edesauttaa nimenomaan sitten potilaiden asiaa, poistaa byrokratiaa ja varmasti sitä kautta sitten vähentää myös kustannuksia.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti kyllä yhdyn niihin näkemyksiin, että paperinen resepti on monelle käyttäjälle hyvin tärkeä. Siitähän pystyy näkemään, mitä nämä lääkkeet ovat, ja kaikilla ei ole näitä tietokonemahdollisuuksia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On vain hyvä selventää, että on kaksi eri asiaa: on tämä sähköinen arkistointi ja potilas- ja asiakastiedot ja toisaalta on sitten sähköinen resepti, jonka pitää olla vain yksi reseptikäytännön muoto. Siinä jää tämä muu muoto jäljelle.

Itse totean vielä Sitrasta, että se on tehnyt todella hyvää työtä ja myöskin ympäristöpuolella. Ympäristövaliokunta muun muassa on kuullut Sitralta nimenomaan sen kriittisen arvion Suomen ympäristöliiketoiminnan heikosta tilasta ja nimenomaan siitä, että ympäristöteknologia on jäämässä keskimääräisestä eurooppalaisesta ja kansainvälisestä tasosta jälkeen. Se on Suomessa ainoastaan noin 2,6 miljardia euroa, joka on suhteessa vähemmän kuin mitä se on ollut aikaisemmin.

Jouko Skinnari  /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan, johon ed. Tiusanen puuttui eli ympäristöbisneksen kehittämiseen Suomessa: Hän on siinä aivan oikeassa, ja ei ainoastaan ympäristövaliokunta vaan myös talousvaliokunta näissä eri mietinnöissään on tähän asiaan puuttunut. Kysymyshän on siitä, millä tavoin näitä suomalaisia hyviä ideoita tuotteistetaan, ja myös sitten siitä, miten niitä markkinoidaan. Suomessahan on se ongelma näissä asioissa, että meillä on paljon hyviä ideoita, mutta suomalainen ajattelutapa siitä, että hyvä tuote myy itse itsensä, ei valitettavasti ole totta, vaan kyllä hyvä tuotekin vaatii tämän markkinoinnin.

Meillä tässä tukipolitiikassakin pysähdytään siihen, että kun tuote on saatu aikaiseksi, niin sen jälkeen se on yrittäjän oma asia, miten hän saa sen kaupaksi. Ainoastaan messutoimintaa tai tämän tyyppistä kyllä tuetaan, mutta sitten tämä markkinointi eli palvelujen kehittäminen on Tekesinkin toiminnassa jäänyt vähäisemmälle. Mutta nämäkin ovat nyt muuttumassa, ja on täysin selvää, että niin kuin energiapolitiikassa, jossa tarvitaan näitä, voisi sanoa, uusia tuulia, tarkoittamatta yksistään tuulivoimaa, niin tässä pitää myös pyrkiä siihen, että tämä bisnesajattelu tulee tässä niin, että markkinaehtoisesti kehitetään näitä tuotteita eikä ainoastaan niin, että kaikki se, mitä valtio tukee, sitä ruvetaan tekemään.