Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te juuri kerroitte, miksi teidän mielestänne kelamaksu piti poistaa työnantajalta. Te perustelitte sitä sillä, että työeläkemaksut voitaisiin turvata. Ne eivät ole kuitenkaan millään tavalla sidoksissa. Jos meillä on tarve korottaa työeläkemaksuja, miksi sitä ei voitu tehdä ilman kansaneläkemaksun poistoa? Ministeri Katainen, te olette aiemmissa puheenvuoroissanne tiukasti vaatinut, kun te olette perustellut myöskin tätä kansaneläkemaksua elvytyksellä, että jokaisen elvytysmarkan euro per työntekijä -suhteen pitää olla riittävän hyvä. Nyt jopa monet työnantajat ovat olleet sitä mieltä, että se suhde tässä tapauksessa on erittäin huono.

Miksi te nyt luovutte tästä vaatimuksestanne? Millä tavalla teidän mielestänne tämä kansaneläkemaksujen poisto parantaa vientilamasta kärsivän vientiteollisuuden elvytystä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tämä on se perusasia. Jos muistatte, tammikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa otin kelamaksun poiston esille nimenomaan pitkän aikavälin kestävyyden turvaavana ratkaisuna. Kun te kysyitte, miksi kelamaksu poistetaan, eikö TEL-maksuja voisi nostaa muutenkin. No, ei varmaan kukaan sitä estä, mutta se tarkoittaisi sitä, että jos sitä ei kompensoitaisi palkansaajille, palkansaajavero nousisi. Emme halua tätä. Jos sitä ei kompensoida työnantajalle, työllistämisen vero nousisi. Emme halua tätä. Tämä on se peruslogiikka. Eli kun palkansaajajärjestö ja EK pääsevät siihen sopimukseen, että työeläkemaksuja nostetaan etupainotteisesti eli turvataan tulevat eläkkeet ja turvataan talouden pitkän aikavälin kestävyys, niin me halusimme kompensoida. Kompensaatio tehdään palkansaajille, se on reilua. Kompensaatio tehdään työnantajille, se on reilua. Ei olisi ollut mitään järkeä nostaa työn teettämisen hintaa varsinkaan tilanteessa, jossa muutenkin on jo tiukkaa työllistää ihmisiä. Yksikään työnantaja (Puhemies: Minuutti!) ei saa tätä etua itselleen, mikäli ei työllistä tai irtisanoo ihmisiä.

Arvoisa puhemies! Näillä ei todellakaan ole sellaista yhteyttä. Ei juuri tällä hetkellä ollut mitään tarvetta työeläkemaksujen korottamiseen. Se olisi voitu tehdä myöhemminkin ja irrallaan tästä, mutta tiedustelen keskustalaisilta ministereiltä, ministereiltä Hyssälä ja Pekkarinen, kun pääministeri poistui:

Mitä mieltä te olette tästä kelamaksun poistamisesta? Eikö, ministeri Hyssälä, teidän mielestänne tämän maksun poisto vaaranna sosiaaliturvan rahoitusta? Nyt on luvattu, että se hoidetaan teollisuudelta kerättävällä energiaverolla tai jollain muulla, mutta uskotteko te ihan oikeasti, että teollisuus sen sitä kautta maksaa? Minä epäilen, että ne maksut kertyvät kuluttajien ja nimenomaan niitten kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kontolle. Miksi te hyväksyitte työnantajille paljon tehottomamman elvytysratkaisun, kun ette hyväksy työntekijöille inhimillisempää, oikeudenmukaisempaa työmarkkinatuen korotusta?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ed. Erkki Virtanen on väärässä siinä, että meillä ei olisi ollut painetta työneläkemaksujen korottamiseen. Meillä oli todellakin se olemassa, ja sopimusta pitkälle aikavälille ei ollut. Totta kai eläkkeistä vastaavana ministerinä olen tyytyväinen siitä, että me emme eläkelaskua siirrä seuraaville sukupolville siinä määrin kuin näköpiirissä ilman tätä maksun korotusta olisi ollut, vaan meidän pitää sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta näissä asioissa myöskin pitää kiinni.

Hallituksen piirissä on sovittu, että kelamaksun poiston aiheuttama rahoitusvaje korvataan ja että siitä tavasta päätetään sitten maaliskuussa kehysriihessä. Totta kai sosiaaliturvasta vastaavana ministerinä edellytän, että rahoitus turvataan kestävällä tavalla niin, (Puhemies: Minuutti täyttyi!) että kaikki lakisääteiset menot voidaan tietenkin jatkossakin maksaa, ja näin uskon, että käy.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minustakin työmarkkinajärjestöt tekivät aivan oikean ratkaisun. Ei mikään yllätys, että ne siihen päätyivät, kun niille annettiin siihen kaiken lisäksi nappulat pöytään. Se oli aika ymmärrettävää. Minäkin lausuin tuossa vaiheessa kuitenkin huoleni siitä, mihin tämä kokonaisuus johtaa. Tuo tapahtui tilanteessa, jossa kansalaisten perusturvaa oltiin kohentamassa, suunnittelemassa sen kohennusta. Siihen tarvittiin lisää rahaa. Samalla työmarkkinajärjestöt tekivät ratkaisun, jossa olemassakin olevan sosiaaliturvan rahoituksesta tippui kerralla miljardi euroa pois. (Välihuutoja vasemmalta) Tähän liittyi, ed. Laakso, minun vaatimukseni, jonka silloin esitin julkisuuteen ja johonka te ilmeisesti, edustaja, siellä viittaatte. Minä pidin välttämättömänä, että hallitus, ennen kuin asiassa mennään eteenpäin, sopii nyt sitten myöskin siitä, millä tavalla se aukko — miljardiaukko, joka syntyy muuten, se miljardiaukko, joka vuosi — täytetään. Tästä hallitus on nyttemmin sopinut, että kehysriihen yhteydessä päätetään siitä, millä tavalla tämä aukko täytetään. Minusta on aivan välttämätöntä, että myöskin perusturvan rahoituksista päätetään. On ihan oikein, että työeläkkeistä ja niitten ratkaisuista, tulevista rahoituksista, sovitaan, (Puhemies: Minuutti täyttyi!) mutta aivan yhtä tärkeää on se, että samalla kertaa samassa yhteydessä päätetään myös perusturvan rahoituksista. Niin hallitus on nyt päättänyt, että niin tehdään.